Millainen kohtaaminen, keskustelu ja työskentely ovat motivoivia?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Millainen kohtaaminen, keskustelu ja työskentely ovat motivoivia?"

Transkriptio

1 Jos haluan onnistua johdattelemaan jonkun ihmisen tiettyyn päämäärään, minun on ymmärrettävä hänen tämänhetkinen tilansa ja aloitettava juuri siitä. Jos en sitä osaa, petän itseäni uskoessani pystyväni auttamaan häntä. Auttaakseni jotakuta, minun on toki ymmärrettävä asiasta enemmän kuin hän mutta ennen kaikkea minun on ymmärrettävä, mitä hän ymmärtää. Jos en siihen pysty, ei auta, että osaan ja tiedän enemmän kuin hän. Jos kuitenkin haluan osoittaa oman taitavuuteni, se johtuu turhamaisuudestani ja ylimielisyydestäni. Ja etsin oikeastaan hänen ihailuaan auttamisen sijaan. Kaikki auttaminen alkaa nöyryydellä autettavan edessä. Siksi minun tulee ymmärtää, ettei auttaminen ole hallitsemista vaan palvelemista. Sören Kierkegaard tanskalainen teologi ja filosofi Millainen kohtaaminen, keskustelu ja työskentely ovat motivoivia? Muutospuhe on itseä motivoivia lauseita. Se on jotakin kohti ei vain irti jostakin. Markku Rautiainen YTM, HTK

2 Motivaatio on avain muutokseen! Mikä saa meidät pohtimaan muutosta ja muuttumaan? hätä, ahdinko, menetyksen pelko ja menetykset (tunne-elämä) kriittiset elämän tapahtumat ja kokemukset (minäkuva) tietoinen, kognitiivinen arviointi (etuja ja haittoja), etujen ja haittojen puntarointi (toiminta ja käyttäytyminen) kielteisten seurausten ja huolien tunnistaminen (esim. terveys) oma etu, halu, kyvykkyys ja tarve (arvo- ja ajatusmaailma) oma halu siitä, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä, merkityksellisiä ympäristön paine (sosiaaliset sidokset ja suhteet) myönteiset ja kielteiset ulkoiset yllykkeet ulkoiset odotukset ja paineet palkkio tai rangaistus (esim. rikosoikeudelliset seuraamukset) asioiden tärkeysjärjestys, arvot, itseluottamus Motivoituminen on tarve päästä pois kärsimyksestä tai päästä eteenpäin. - Motivoituminen ilmenee paineena tehdä asialle/asioille jotakin. - Harhaileva tahtotila kiinnittyy käsitettäviin ja ymmärrettäviin mahdollisuuksiin, kun tavoite, halu, kyvykkyys ja tarve ovat kohdallaan. - Muutoksella saavutettavat asiat: henkinen eheys, itsekunnioitus, rauha ympäristön ja omien arvojen kanssa, kehon tuntemukset.

3 Helkama, K. (2015): Suomalaisten arvot. Mikä meille on oikeasti tärkeää? SKS. Arvot

4 Helkama, K. (2015): Suomalaisten arvot. Mikä meille on oikeasti tärkeää? SKS. Arvot

5 Muutos ja käsitys motivaatiosta Oman toiminnan havainnointi, arviointi ja omien motivaatiotekijöiden, valmiuksien ja vaihtoehtojen tunnistaminen ovat edellytyksiä muutokselle (yksilön ymmärrys omasta toiminnasta, käyttäytymisestä ja valinnoista ja seurauksista). Motivaatio on käyttövoima (halu), joka luo perustan inhimilliselle toiminnalle. Jotta löytäisi ja säilyttäisi motivaation, tulee yksilöllä olla tavoite. Muutospuhe, -valmius herättelee yksilöä itseään miettimään ja arvioimaan käyttäytymiseensä ja toimintaansa liittyvää tarvetta muutoksesta. Luonnollisia muutoksia - opiskelemaan lähtö - naimisiinmeno - avioero - työpaikan vaihto - armeijaan meno - lomalle lähtö - muutto - lapsen saaminen - eläkkeelle siirtyminen - sairastuminen Käsitys motivaatiosta - halu on avain muutokseen - sisältää useita ulottuvuuksia - on dynaaminen ja vaihteleva ilmiö - sosiaalinen kanssakäyminen vaikuttaa motivaatioon - voidaan vaikuttaa, muuttaa - työntekijän tyyli vaikuttaa asiakkaan motivaatioon - työntekijän tehtävä on herätellä ja voimistaa asiakkaan motivaatiota

6 Motivaatio Sisäinen motivaatio Ennakoivaa, aloitteellista (proaktiivista) Sisäinen innostus tekemiseen Laajentaa näkökulmia vaihtoehtoihin Etsiytymistä myönteisiin asioihin Energiaa antavaa, innostusta lisäävää Tekeminen ja toiminta vetävät puoleensa Ulkoinen motivaatio Reagoivaa (reaktiivista) Ulkoiset palkkiot ja rangaistukset Kaventaa näkökulmia vaihtoehtoihin Suojautumista kielteiseltä Kuluttavaa, pitäytymistä entisessä Pakon edessä tekemistä Leikki, peliasetelma, uteliaisuus Keppi ja porkkana Motivaatio Sisäinen Tilannesidonnaisuus Ulkoinen Henkinen kasvu Välineellistä Tekemisen ilo Olen ahkera ja Minulta odotetaan Palkkio Työskentelystä tunnollinen hyvää suoritusta Palkka nauttiminen tehtävissäni Arvosana TOIMINTAAN/TYÖSKENTELYYN SITOUTUMISEN ASTE, ASENNE KORKEA Valmius muutokseen MATALA

7 Motivoituminen = asian koettu tärkeys x onnistumisen todennäköisyys x Motivoitumisen kaava Sisäinen motivaatio on omien arvojen mukaista toimintaa. Motivaatio on tilannesidonnaista. tekemisen ilo

8 Motivaation synnyttäminen Motivaation synnyttäminen: Kohdatuksi tulemisen kokemus on tila päästää irti vanhoista kuormista ja mahdollisuus ottaa hyvää vastaan! Se on lempeää, eheyttävää ja hyväksyvää läsnäoloa. Puhumisen tavat ja sanavalinnat vaikuttavat kohdatuksi tulemisen kokemukseen. Osallisuus merkitsee mukanaoloa, vaikuttamista, huolenpitoa ja yhteisesti sovittua suuntaa. Kuulluksi tuleminen on omien kokemusten ja tunteitaan käsittelyä rakentavalla tavalla. Puheeksi ottaminen on yksi tapa ottaa askarruttava asia puheeksi toista loukkaamatta. Se on havaitusta ongelmasta tai huolesta kertomista. Samalla se on suora ja ystävällinen ehdotus keskustelusta. Tarkoittaa sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin etsitään ratkaisut mahdollisimman aikaisessa vaiheessa lisäongelmien syntymisen ehkäisemiseksi.

9 Motivoivan työntavan peruselementit ja asian puheeksiotto - Yhteistyö, kollaboraatio - Empatia, myötätunto - Ristiriidan vahvistaminen - Autonomian tukeminen - Pohdinnan herättely - Itsemäärääminen - Oman muutosmotivaation ja -puheen herättely, evokaatio Motivoivassa työtavassa vältetään - Opettamista ja kasvattamista - Asiantuntijana toimimista - Vastakkainasettelua, konfrontaatiota Motivoiva työtapa Motivoivan työntavan periaatteet - Osoita empatiaa, myötätuntoa - Voimista ristiriitaa nykyisen ja toivotun tilanteen välillä (vrt. elämäntapa) - Vahvista toiveikkuutta ja uskoa muutoskykyyn - Vältä väittelyä ja painostamista - Tarkoitus on saada asiakas puhumaan tilanteestaan, tunteistaan, kokemuksistaan ja ajatuksistaan siten, että asiakas vastatessaan miettii ja pohtii omia asioitaan, käyttäytymistään, valintojaan ja toimintaansa. - Tutkimustulosten mukaan keskeistä on työntekijän aito, välittävä ja myötätuntoinen, lämmin, mutta ei omistamishaluinen ja neutraali toimintatapa. - Motivoiva lähestymistapa lisää asiakkaan muutos- ja sitoutumispuhetta, mikä ennustaa myönteistä lopputulosta. Luottamus syntyy kohtaamisessa ja ajassa. - Toimintatapa ei kuitenkaan ole yleislääke joka vaivaan, vaan sitä tulee harkiten soveltaa ihmisen tilanteen ja tarpeiden mukaan.

10 Muutosprosessi

11 Muutoksen vaihemalli 1. ESIPOHDINTAVAIHE 2. POHDINTAVAIHE 3. VALMISTAUTUMISVAIHE 4. TOIMINTAVAIHE 5. YLLÄPITOVAIHE 6. VAKIINTUMISVAIHE 7. RETKAHDUSVAIHE Motivoiva toimintatapa perustuu William R. Millerin ja Stephen Rollnickin kehittämään motivoivaan haastatteluun sekä James Prochaskan ja Carlo DiClemenenten määrittelemään transteoreettiseen muutosvaihemalliin.

12 Muutoksen vaiheet ja toimintatavat: Muutoksen vaiheet 1. Esipohdintavaihe: Asiakas: - ei koe asiaa ongelmana - ei ole pohtinut asiaa - näkee hyötyjä - ei ole nyt valmis muutokseen tai ei tiedä miten muuttaisi tilannetta Työntekijä: - arvioi muutosvalmiuden - havahduttaa - kiinnittää huomion seurauksiin 2. Pohdintavaihe: Asiakas: - on epävarma - voi harkita asiaa - näkee hyödyt ja haitat - joskus tulevaisuudessa? - ristiriitaiset puheet Työntekijä: - tutkii ristiriitaa - tutkii vaihtoehtoja - tutkii muutoksen etuja ja haittoja - tukee asiakkaan itseluottamusta

13 Muutoksen vaiheet 3. Valmistautumisvaihe: Asiakas: - voisi harkita tapojensa tai käyttäytymisensä muuttamista Työntekijä: - auttaa asiakasta suunnitelman laatimisessa - auttaa löytämään vaihtoehtoja - auttaa asiakasta asettamaan muutossuunnitelman kaiken muun edelle 4. Toimintavaihe: Asiakas: - päättää tehdä jotain asian hyväksi Työntekijä: - hyvien ratkaisujen etsintä - asiakaskeskeisyys - riskitilanteiden selviytymistaitojen tunnistaminen ja harjoittelu - muutosta tukevien sosiaalisten suhteiden hyödyntäminen - palkintojen käyttö - tukeminen ja asioiden etenemisen seuranta

14 Muutoksen vaiheet 5. Ylläpitovaihe: Asiakas: - saanut etäisyyttä vanhaan elämäntyyliin, tehnyt muutoksia elämässään - esim. 6 kk muutoksen jälkeen - onnistuu pysymään päätöksissään myös riskitilanteissa - osaa käsitellä retkahduksia - on vaikeaa, mutta menettelee Työntekijä: - mielihaluja laukaisevien tekijöiden tunnistaminen - retkahduksen ehkäisytekniikoiden soveltaminen - muutosta tukevan sosiaalisen verkoston vahvistaminen - uuden elämäntavan vakiinnuttaminen 6. Retkahdus: Asiakas: - tavallista elämänmuutoksien yhteydessä - palaa vanhaan käyttäytymistapaan - menee yksi tai useampia vaiheita taaksepäin muutoksen vaiheissa Työntekijä: - osoittaa myötätuntoa - tulkitsee retkahduksen oppimiskokemukseksi, miten toimia tulevaisuudessa ja tukee uutta muutosyritystä

15 ESIHARKINTA Asiakas ei vielä itse harkitse muutosta ja on haluton tai kyvytön muuttumaan. - ympäristö ja lähiihmiset ovat huolissaan. - jännite asiakkaan ympärillä muodostaa esiharkinnaksi sanotun asetelman. - toiminta ei muutu. Kiitä asiakasta siitä, että hän on tullut keskustelemaan. - rakenna yhteistyösuhdetta. - herätä nykyistä tilannetta koskevia epäilyjä ja huolia. - ilmaise oma huolesi ja jätä ovi auki uudelle tapaamiselle.

16 HARKINTA Asiakas tunnustaa huolensa itse ja harkitsee muutoksen mahdollisuutta. - asiakas on vielä muutoksen suhteen epävarma. - toisaalta ja toisaalta -ilmaisut. - toiminta vaihtelee. Hyväksy asiakkaan epätietoisuus ja kahtaalla keikkuminen. - auta asiakasta siirtämään punnuksia muutoksen puolelle. - ongi esiin asiakkaan muutospuhetta. - arvioi, tunteeko asiakas pystyvänsä muutokseen. - kokoa yhteen muutospuhetta.

17 PÄÄTÖS Asiakas on päättänyt tehdä muutoksen ja suunnittelee toteuttavansa sen lähiaikoina. - asiakas valmistelee muutosta ja puhuu siitä. - asiakas hakee omia perusteluja päätökselleen. - toimintaan on tullut uusia asioita. Ota selvää asiakkaan tavoitteista. - tarjoa muutoksen toteuttamisvaihtoehtoja. - tarjoa asiantuntemustasi (asiakkaan luvalla). - tehkää yhdessä muutossuunnitelma. - tutki, miten voidaan poistaa muutoksen esteitä. - auta asiakasta tekemään lista sosiaalisen tuen lähteistä.

18 TOIMINTA Asiakas on ryhtynyt toteuttamaan muutosta. - hän pohtii käytännöllisesti asioita ja keskustelee muutoksen tuomista tunnetiloista ja ajatuksista. - toiminta on muuttunut oleellisesti. Pidä yhteyttä asiakkaaseen ja kannusta häntä pysymään tavoitteessaan. - tue realistista pienten askelten muutosta. - tunnista alkuvaiheen vaikeudet. - auta asiakasta tunnistamaan riskitilanteita ja kehittämään niihin selviytymismenetelmiä. - auta asiakasta löytämään sosiaalista tukea ja uusia asioita elämäänsä.

19 VAKIINNUTTAMINEN Pidä yllä tukisuhdetta asiakkaaseen. - auta asiakasta löytämään mielekästä tekemistä. - tue elämäntapamuutoksia (esim. terveys, asuminen, opiskelu, työ ja päihteidenkäyttö). - vahvista asiakkaan ratkaisua ja pystyvyyden tunnetta, sitoutumista. - auta asiakasta harjoittelemaan ja kokeilemaan uusia selviytymistaitoja. Uusi elämäntapa Asiakas on saavuttanut ensimmäiset tavoitteensa ja pyrkii nyt ylläpitämään muutosta. -asiakas opettelee uusia selviytymistaitoja. - ongelmatoiminta on loppunut ja uudenlaiset toimintatavat ovat käytössä. - kehitä varasuunnitelma siihen tilanteeseen, että ongelmatoiminta ilmenee, uusiutuu. - tarkista asiakkaan kanssa hänen pitkän tähtäimen suunnitelmansa.

20 PALUU ENTISEEN Repsahdukset tulee nähdä oppimiskokemuksina, jotka vievät muutosprosessia eteenpäin. Ongelmatoiminta on alkanut uudelleen. - asiakkaan täytyy selvitä paluun seurauksista ja pettymyksestä. - asiakkaan täytyy päättää mitä aikoo tehdä seuraavaksi. - (esi)harkinta voi kestää kauan, jonka aikana toiminta on epävakaata. Tue asiakasta kaikissa käänteissä. - auta asiakasta palaamaan muutokseen. - anna tunnustusta kaikille yrityksille harkita uudelleen myönteisiä vaihtoehtoja. - tulkitse tapahtunut oppimismahdollisuudeksi. - auta asiakasta löytämään vaihtoehtoisia selviytymiskeinoja.

21 Raamit muutokselle: Muutoksen raamit Asian puheeksiotto, rohkeuden ja optimismin valaminen onnistumisen ja muutoksen suhteen (empaattinen ilmapiiri ja hyväksyntä). Elämäntapaan, käyttäytymiseen, toimintaan, tilanteeseen ja ratkaistaviin asioihin/ongelmiin liittyvä palaute (myönteinen palaute ja motivoivat lausumat). Tulkitse tapahtunut oppimismahdollisuudeksi (oppimistilanne). Esimerkiksi repsahdukset tulee nähdä oppimiskokemuksina, jotka vievät muutosprosessia eteenpäin. Muutospuheen houkuttelu esiin asiakkaassa ja avustaminen päätöksenteossa (muutospuhe). Arvot: Mikä minulle on tärkeää?, Mitä arvostan elämässä? Myötätuntoinen, lämmin ja reflektoiva lähestymistapa (katsekontakti, sanaton viestintä, väittelyn välttäminen, leimaamattomuus, vastarinnan tutkiminen ja myötäily). Itsemääräämisvastuun korostaminen ja henkilön oman päätöksen kunnioittaminen. Mitkä ovat tavoitteet mihin tähtäät? Toimintaohjeiden ja vaihtoehtoisten toimintatapojen esille tuominen. Keskeistä on, että asiakas kokee tulleensa työskentelyssä, tapaamisissa kuulluksi, kohdatuksi. Tuetaan uskoa oman toiminnan vaikutukseen/pystyvyyteen.

22 MOTIVOIVA TYÖOTE - Puheeksi ottaminen - Vuorovaikutustilanne - Heijastava kuuntelu - Avoimet kysymykset - Vastarinta - Myönteinen vahvistaminen - Palaute - Ansat - Itseä motivoivat lauseet Vahvista ja tue: MOTIVOIVA TYÖOTE Vuorovaikutustilanne: - Ensivaikutelma määrää, millaiseksi vuorovaikutus muodostuu. - Kokeeko asiakas tilanteen turvalliseksi ja luotettavaksi. - Tärkeätä on kokea tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. - Tilanteeseen liittyvät empatian ilmaukset: ilmeillä, nyökkäyksillä, lyhyillä kommenteilla ja esimerkiksi erilaisilla äännähdyksillä: Mmm. Hyvä idea!, Tuossa on mahdollisuus, Hyvä huomio! - Työntekijällä on tärkeä osa asiakkaan tukemisessa ja myönteisen palautteen muotoilemisessa ja sen antamisessa. - Työntekijän antamalla tuella on myönteinen merkitys asiakkaan motivaation synnyttämisessä.

23 Kohteliaisuudet: MOTIVOIVA TYÖOTE - Asiakasta voi tukea häntä arvostavilla ääneen sanottavilla toteamuksilla ja kohteliaisuuksilla. On muistettava, että ne on perustuttava faktatietoon. Esimerkiksi : Ymmärrän, miten vaikea sinun oli tulla luokseni puhumaan. Minusta on hienoa, että haluat tehdä tälle asialle [ongelmalle] jotakin. Pohditaan yhdessä näkökulmia. Sopiiko se sinulle? - Tarkoituksena on viestiä, että asiakasta ymmärretään ja ollaan samalla puolella. Tee avoimia kysymyksiä Motivoiva keskustelu on ajatuksenkulkua avaavia kysymyksiä. Millainen on avoin ja tiedusteleva kysymys? - Sellaisia, joihin ei voi vastata vain kyllä tai ei. - Ei sellaisia, joihin tiedät itse jo vastauksen. - Kysymykset liittyvät sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen. - Onnistunut keskustelu on onnistuneiden, tilannesidonnaisten ja virittävien kysymysten esittämistä, ei niinkään valmiiden jo ennaltaarvattavien vastausten antamisen odottamista. - Avoin ja tiedusteleva kysymys alkaa kysymyssanalla: esim. mitä, miten, mistä, milloin, minne, millainen, miksi, koska, kuka, ketkä...

24 MOTIVOIVA TYÖOTE - Kysymys on hienotunteisesti asetettu, selkeä ja lyhyt. - Avoimilla ja tiedustelevilla kysymyksillä pyritään kohdentamaan asian puheeksi ottaminen ja ongelmanratkaisu. - Esitetä avoimia kysymyksiä, jotka tuottavat monipuolista ja runsasta pohdiskelua. Miten sinulla menee? Kertoisitko ensin? Millä tavoin? Mikä sinua huolestuttaa? Liikutko riittävästi? Miten ruokailet? Miten liikut? Millaista asuntoa haet? Mikä sai sinut huolestumaan? Kerrotko, miksi? Voisitko? Mitkä asiat toivoisit elämässäsi muuttuvan? Mitä ajattelet lääkityksestäsi? Mikä sai sinut hakeutumaan osastohoitoon? - Käytä kysymyssanoja: Miksi? Milloin? Miten? Missä? Mistä? Mihin? Millainen? Moneltako? Mikä? Minä päivänä? Millaiset? Kuka? Ketkä? Mikä? Paljonko? Kenelle? Mille? Kenen? Kuinka? Milloin? Keskustelun ylläpito: Kerrotko tuosta (esim. asunnottomuuden, ylipainon, tupakoinnin tai alkoholinkäytön haitoista) lisää? Mitä esteitä tälle muutokselle on? Mitä ajattelet...? Mihin perustuu...? Mitä tarkoittaa...? Mitä siitä seuraa...? Miten ymmärrät...? Mistä johtuu...? Mitä merkitystä...? Mitä sitten, jos...? Mihin tämä liittyy? Miltä sinusta tuntuu...? Miten ajattelet tehdä tai toimia tässä tilanteessa, kun...? Millä tavalla selität? Miten sinun mielestäsi? Mikä tai millainen toiminta? Millaisesta tulevaisuudesta unelmoit? Ketkä vaikuttavat elämääsi? Miksi vaihtoehto sulkeutuu pois? Miksi asia tuntuu?

25 Heijastava kuuntelu: MOTIVOIVA TYÖOTE - Heijastava kuuntelu on haastavin taito motivoivassa työotteessa. "Kerrotko tuosta [ylipainon, tupakoinnin, alkoholinkäytön] haitoista ja vaikutuksista?" - Avaintekijä on se miten työntekijä reagoi asiakkaan puheeseen, kertomukseen. Asiakas: Tuntuu, että arjessa ei ole samanlaista sisältöä kuin silloin työvuosina. Työntekijä: Työttömyytesi näyttää harmittavan sinua Mikä siinä on vaikeinta? - Toistaa samoin tai samaa tarkoittavin sanoin se, mitä asiakas sanoo. - Tehdään asian uudelleenmäärittely, jolloin pohdittava asia saa uuden näkökulman. - Työntekijä yrittää kuulemansa ja havaitsemansa perusteella arvata mitä asiakas tarkoittaa. Arvaus ääneen: Kuulinko oikein!, Ymmärsinkö oikein?, Tarkoititko tätä?, Mietitkö tätä ratkaisua?, Mitä hyötyä on siitä, että otti puheeksi (esim. asiakkaan päihteidenkäytön, taloudenpidon, tupakoinnin, asunnottomuuden, työttömyyden, lääkehoidon)? - Esitä lisäkysymyksiä ja toista mitä kuulit, tarkista oletko ymmärtänyt kuulemasi oikein. - Myötäelämisen elekieli on tärkeä osa heijastavaa kuuntelua. - Katsekontakti, kiireettömyyden tunne, nyökyttely, asiakkaan lauseiden toistamiset ja empaattiset arvaukset. - Heijastavan kuuntelemisen tavoitteena on tuottaa asiakkaalle itseä motivoivia lauseita, jotka ovat muutospuhetta. - Piilee vaara sortua erilaisiin ansoihin!

26 TYÖNTEKIJÄN SUDENKUOPPIA Vastarinta MOTIVOIVA TYÖOTE 1. Kysymys vastaus-ansa 2. Asiantuntija-ansa, kannanotto: varo, ettei keskustelusta tule tenttiä 3. Luokittelu-ansa, kategorisointi, leimaaminen 4. Konfrontaatio, kieltämisen ansa 5. Syyttely-ansa 6. Vastaan asettuminen, väittely (juupas eipäs) 7. Kiirehtiminen (ennenaikaisen tarkentamisen ansa) - Ensimmäisellä tapaamiskerroilla vastarinta on luonnollinen reagointitapa elämäntilanteesta ja esim. asunnottomuudesta, päihteistä, rikoksista, sairaudesta ja talousongelmista puhuttaessa. - Erilaisia odotuksia työskentelystä: kritisoi, syyllistää, parantaa, kontrollia, hoitoa, lohdutusta, hoidon/lääkityksen aloitus, seuraamukset. - Ongelmaksi vastarinta muodostuu vasta, jos se jatkuu ja laajenee. - Työntekijän puheesta ja käyttäytymisestä riippuu jatkuuko ja syveneekö asiakkaan vastarinta. - Eron tekee se, miten työntekijä reagoi vastarintaan. - On huomattu, että motivoivan työotteen tekniikka tuottaa keskustelussa itseä motivoivia lauseita enemmän kuin vastarintaa.

27 Motivoiva keskustelu Vuorovaikutuksen esteet Käskeminen Varoittaminen Neuvominen kysymättä Tunteisiin tai järkeen vetoaminen Kasvattaminen Moralisointi Väittely { Kenellä/missä se asenneongelma oikein on? Vuorovaikutuksen esteet Nolaaminen Vähättely, epäily Analysointi Mielistely Vakuuttaminen Vitsailu Puheenaiheen vaihto Kysymys vastaus-ansa Asiantuntija-ansa, kannanotto: varo, ettei keskustelusta tule tenttiä Luokittelu-ansa, kategorisointi, leimaaminen Konfrontaatio, kieltämisen ansa Syyttely-ansa Vastaan asettuminen, väittely (juupas eipäs) Kiirehtiminen (ennenaikaisen tarkentamisen ansa)

28 MOTIVOIVA TYÖOTE Muutospuheen esiin kutsuminen (evokaatio): Työntekijä: Miten uskot muutoksen vaikuttavan elämääsi?, Mitä aiot tehdä seuraavaksi?, Mitä toivot tulevaisuudelta? Asiakas (muutospuhe): Toivoisin tämän hetkisen tilanteeni olevan toinen, Todistan, että pystyn tähän, Mielialani voisi olla tasaisempi, jos muistaisin noudattaa lääkehoitoani., En voi enää jatkaa näin. Asiakas voi ilmaista muutokseen liittyviä hyviä ja huonoja puolia ääneen, jota työntekijä tulisi vahvistaa. Tällainen muutospuhe kertoo asiakkaan aikeista muuttaa toimintatapojaan ja käyttäytymistään. Muutospuheen esiin kutsumisessa voidaan käyttää apuvälineenä arviointiasteikkoa. Asiakas voi ilmaista muutoshalukkuutensa tai muutoksen tärkeyden, merkityksen esimerkiksi asteikolla Asiakkaan valittua numeron asteikolta, työntekijä voi kysyä, miksi hän valitsi juuri kyseisen numeron kuvaamaan asian merkitystä eikä pienempää tai suurempaa numeroa. Tämä asetelma tuottaa pohdintaa.

29 MOTIVOIVA TYÖOTE Keskustelun aikana kootaan yhteen asioita, etenkin niitä keskustelussa olleita ristiriitaisia asetelmia, joita asiakas on siihen mennessä sanonut ja todennut ääneen. - Palaute jää asiakkaan mieleen kehittymään ja se luo pohjaa ratkaisulle. - Tiivistelmä osoittaa asiakkaalle, että häntä on kuunneltu ja hän saa tilaisuuden korjata. - Vältetään mielipiteen ilmaisuja, kerrotaan vain mitä työntekijä on kuullut asiakkaan todellisuudessa sanoneen. - Tiivistelmä, yhteenveto tehdään ennen kuin siirrytään uuteen aiheeseen. Tiivistääkseni tämänkertaisen keskustelumme...

30 Muutos ja motivaatio ovat avainsanoja muutoksen herättelyssä ja muutostyöskentelyssä: Motivaatio: millainen sen luonne on ja miten siihen voi vaikuttaa? Minun tulee tehdä jotain, että saan voimani takaisin ja uskon, että pystyn siihen. Motivaatio käynnistää ja ohjaa tavoitteellista toimintaa. Toiminta ja käyttäytyminen tapahtuu halutun toiminnan suuntaisesti, kun se on toivottua ja haluttua. Se määrää, millä vireydellä henkilö toimii ja mihin hän on valmis energiansa suuntaamaan. Motivaatio ei ole persoonaan liittyvä ominaisuus vaan TILA, johon vuorovaikutus vaikuttaa. Työntekijä vaikuttaa asiakkaan motivaatioon eri tavoilla. Asiakkaan saaminen puhumaan muutospuhetta. Muutospuheen herättely Harhaileva tahtotila kiinnittyy mahdollisuuksiin, jos tavoite on kohdallaan. Ihminen alkaa käyttäytymään sen mukaan, mitä hän puhuu!

31 Muutospuheen herättely Muutos on henkilökohtainen sisäinen prosessi, johon voi ulkopuolelta vaikuttaa. Joustava prosessi, johon voimme itse vaikuttaa ja jota ympäristömme voi muokata. Motivaatio tarkoittaa asiakkaalle: haluan tiedän pystyn ja osaan. Tunne Tunnetila on motivaatioon liittyvä ja toiminnan liikkeelle paneva. Halu/sisäinen voima Tästä on minulle hyötyä (merkitys). Haluan tehdä näin, koska se edistää (tarkoitus). Tieto Riittävä asiallinen tieto ja syy, miksi tehdä muutos? Taito/kyky Osaanko, pystynkö, kykenenkö? Riittävätkö voimani?

32 Muutosmyönteisyys (halu, kyky, tarve ja taito tehdä määritellylle asialle jotakin muutokseen kannustavaa) Mistä unelmoit? Jos haluaisit muuttua, mikä auttaisi sinua onnistumaan siinä? Mikä kannustaa sinua muuttumaan? Kerro onnistuneesta muutoksesta, jonka olet viime aikoina tehnyt? Mitä toivot, haluat ja tavoittelet itsellesi ja perheellesi? Millaisella aikataululla uskot saavuttavasi tavoitteesi? Miten olet pystynyt toteuttamaan näitä toiveitasi? Ilmaisumuodot/-tavat ja muutoksen määrittely ja sen tärkeys: - Halu muuttua: haluan, toivoisin, tahdon, uskon... - Kyky muuttua: pystyn, osaan, kykenen, minulla on rohkeutta - Syy(t) muuttua: jos...niin..., menee henki, menettämisen pelko - Tarve muuttua: täytyy, on pakko, pitää Mikä on huolesi liittyen? Mitä haluaisit tehdä tai muuttaa? Halu Kyky Tarve Syy Mikä olisi yksi sellainen asia, jota haluaisit tehdä? Mikä tällä hetkellä estää sinua toimimasta? Sitoutuminen Kuinka tärkeää sinulle on tämä (esim. asteikolla 1 10)? Muutosta vastustavien seikkojen tärkeys: Muutosta puoltavien seikkojen tärkeys: Muutosmyönteisyys Askeleet kohti sitoutumista Käyttäytymisen muutos

33 Muutosoptimismin/-myönteisyyden virittäminen Muutosmyönteisyys Toistuvat epäonnistumiset passivoivat vrt. opittu avuttomuus. Muutosoptimismia synnyttää työntekijän empatia, aito kiinnostus ja usko, luottamus asiakkaan mahdollisuuteen muuttua (rohkeus kanssakulkemiseen). Pyri siihen, että asiakas puhuu muutoksen puolesta et niinkään sinä! Tunnista asiakkaan muutoksen suuntaiset ilmaukset (= muutospuhe) ja vahvista niitä, kun kuulet sellaista puhetta!

34 Muutosmyönteisyys Motivaation viriämistä vaikeuttaa ristiriitainen olotila ja suhtautuminen muutokseen. Muutostyöskentelyä ja esimerkiksi kuntoutukseen, koulutukseen ja työhön hakeutumista, hoidossa pysymistä ja hoitoon sitoutumista leimaa asiakkaan ristiriitainen suhtautuminen, ambivalenssi: - Minun täytyy, mutta en halua... - Vaikka ymmärsin, että saisin hoidosta apua, pidin keskusteluja/hoitoa jo etukäteen arveluttavina, jopa hieman mystisinä. - Ahdisti ajatus, että joudun tarttumaan härkää sarvista ja luopumaan omista tottumuksistani. - Toisaalta tiesin tarvitsevani apua, toisaalta pelotti se, että en tiennyt mitä saan juomisen tilalle. Keskustelun virittely, puheeksi ottaminen: Tässä on aiempien keskustelujen pohjalta muutamia aiheita [kysymyksessä voi olla keskustelussa esille tullut elämäntavanmuutos tarve, ravitsemus, päihteidenkäyttö, asunnottomuus, rikokset, sairauden hoito, liikunta ja tupakointi], joista voisimme jonkun hetken keskustella. Kaikki nämä asiat liittyvät kertomasi mukaan sinun elämäntilanteeseesi. Onko, joku näistä [nimetyistä ja mainituista] aiheista sinun kannaltasi erityisen tärkeä, vaikkapa sellainen, josta olet huolissasi tai joka ratkaisevasti liittyy terveyteesi? Tai onko mielessäsi joku muu asia, josta haluaisti aloittaa?

35 Etenemistapoja Erilaisia etenemistapoja motivoinnin yhteydessä Hyvät ja huonot puolet nykyisessä tilanteessasi. Vallitsevan tilanteen haitat ja riskit. Muutoshalukkuus, optimismi: keinot, mitä voisi toimia, miten on aikaisemmin toiminut, mikä asia toiminut, vahvuutesi, kuka voisi tukea/ketkä voisivat tukea. Mikä saa sinut ajattelemaan, että muutos on tarpeen? Selvennä: Mitkä keinot voisivat toimia? Miten paljon? Milloin? Esimerkit aiemmista kokemuksista ja muiden onnistumisista. Kuvaus viimeisestä tapahtumasta (esim. retkahdus ja onnistuminen). Voimavarat: Kysy, oliko mielessä jotain muuta tai tiedossa olevia muita valintaan ja työskentelyyn vaikuttavia tekijöitä? Taaksepäin katsominen: Miten oli ennen? Miten se on vaikuttanut sinuun elämään? Miksi et halua puhua menneisyydestäsi? Tulevaisuuteen katsominen: Miltä elämä näyttää 1 3 vuoden kuluttua, jos elämäntapa jatkuu samana? Tuottaako tämä muutostoiveita? Arvomaailman ja tavoitteiden tutkiminen: Mikä on tärkein asia elämässäsi? Tärkeimmät arvot ja tavoitteet sekä niiden määrittely. Vastustava asiakas: myötäile, hyödynnä vastustusta, näkemykset voivat muuttua ja asiakkailla voi olla omia käyttökelpoisia ratkaisuja.

36 Motivoiva keskustelu Motivoiva keskustelu on tavoitteellinen, voimavara- ja asiakaskeskeinen haastattelutyyli käyttäytymisen muutoksen edistämiseksi. Se auttaa asiakasta tutkimaan ja ratkaisemaan ristiriitaisia/ambivalentteja käyttämiseen ja toimintaan liittyviä tunteita ja ajatuksia. Se on ongelman tunnistamista muutosstrategian laatimiseksi, sen täytäntöön panemiseksi ja muutoksen toteuttamiseksi. Mistä olet huolissasi? Mihin haluaisit muutosta [esim. päihteidenkäytön suhteen]? Millainen vaikutus tällä [nimetyllä muutoksella] olisi sinun elämääsi? Miten kuvaisit tällaista muuttunutta tulevaisuutta? Mikä tekisi tuosta tapahtumasta onnistuneen? Mikä siinä olisi parasta? Millaisia taitoja, kykyjä sinulla on, että tuo onnistuminen olisi mahdollista? Miten muut asiat tekisivät onnistumisen/taitojen käytön mahdolliseksi? Miten yhteistyö muiden kanssa tekisi onnistumisen mahdolliseksi? Mikä tulee auttamaan sinua muutoksessa? Mitä selviäminen ja elämäntavan muutos kertoo sinusta? Motivoivan keskustelun eri osia lyhyinä videoina löytyy osoitteesta:

37 Motivoiva keskustelu: motivoiva haastattelu (motivational interviewing) on vuorovaikutuksen tekniikka, joilla voidaan lisätä yksilön ymmärrystä omasta ajattelustaan, toiminnastaan ja käyttäytymisestään. 1. Lisätään sisäistä muutoshalua tutkimalla nykytilanteeseen liittyviä jännitteisiä asetelmia toiveiden ja nykyisyyden/menneisyyden välillä. 2. Vahvistetaan muutokseen ja työskentelyyn sitoutumista ja tehdään muutossuunnitelma. 3. Kuuntele aktiivisesti ja reflektoi. Muutoksen yhteydessä yksilö pyrkii selvittämään kokemuksiaan tavoitteenaan uuden tiedon tai uusien näkökulmien löytäminen. - Kysy miten asiakas näkee ja kokee asian. - Anna tietoa ja palautetta, tee yhteenvetoja. - Vahvista myönteistä ja esitä rakentavia vaihtoehtoja. - Osoita erot uskomusten ja tosiasioiden välillä. - Anna asiakkaalle miettimisaikaa. Lähestymistapa: 1. Avoimet kysymykset 2. Vahvistaminen 3. Heijastava kuuntelu 4. Tiivistäminen Motivoiva keskustelu Kenen tavoitteet? - Mitä asiakas haluaa, mihin motivoituu? - Tehokkaat tavoitteet liittyvät toimintaan. - Ongelmia voidaan kääntää tavoitteiksi. - Lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteet. - Jotakin kohti ei vain irti jostakin.

38 Motivoiva keskustelu Motivaatio, halu ja tarve ovat avaimia muutokseen! Mitä motivaatiota ja halua ylläpitävä kohtaaminen on asiakastyössä? - Kohtaamistilanne on henkilökohtaisesti tärkeä. - Se ei mukaudu ympäristön paineisiin. - Motivaatio kehittyy yleensä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vuorovaikutuksen pohjalta. - Se auttaa asiakasta itsenäisesti päättämään toiminnastaan. Motivoivan keskustelun tarkoitus on saada asiakas aktiivisesti ajattelemaan asiaa, joka on esillä. Motivoivan keskustelun tavoite tapahtuu työstämällä asiakkaan ambivalenssia ja tästä sisäisestä ristiriidasta syntyvää muutosmyönteisyyttä ja -vastarinta. Selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa, mikä hänelle on tärkeää ja tuetaan hänen itseluottamustaan. Keskeinen tavoite on saada asiakas ajattelemaan aihetta. Motivoiva keskustelu auttaa tunnistamaan ja jäsentämään ongelman (lähestymistapa on tärkeä) antaa löytämään uusia näkökulmia, ei pakota muutokseen herättelee muutosajattelua ja -puhetta on tutkittu keskustelumenetelmä (vrt. käypä hoito -suositus) voidaan hyödyntää erilaisissa toiminnoissa ja työskentelyssä auttaa näkemään oman elämäntyylin vaikutukset saa aikaan elämänmuutokseen johtavan vaiheittaisen prosessin

39 Muutospuheen merkkejä: Muutospuhe Itseä motivoivat lauseet: ne koskevat muutosprosessia asiakkaan elämäntavoissa 1. Ongelman tunnistaminen: En ole tullut ajatelleeksi, miten paljon juon, Olen ehkä ottanut typeriä riskejä., Kun kärysin ratista, tajusin, Kun menetin asunnon, 2. Huolen ilmaiseminen: Minua huolestuttaa se, että, Nukun nykyään huonosti. 3. Halun ilmaisu: Minä haluan vähentää juomista., Toivon, että tämä onnistuu, Haluan takaisin työelämään., Toivoisin, että voisin, Haluan tehdä, Pidän ajatuksesta 4. Syiden ilmaisu:, koska, Minun on pakko muuttua, koska muuten menetän..., Voisin paremmin, jos, Olisin terveempi, jos 5. Kyvyn, pystyvyyden ilmaisu: Minä pystyn, Saan kyllä apua, Minulla on voimia, Olen onnistunut ennenkin, Voin tehdä tämän, Kykenen muuttamaan tätä 6. Tarpeiden ilmaisu: Minä tarvitsen, Minun pitää 7. Suora ja epäsuora aikomus muutokseen: Minun on tehtävä tälle jotain., Miten muut ihmiset pääsevät eroon viinasta?

MOTIVOIVA TYÖ-OTEKOULUTUS. Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti

MOTIVOIVA TYÖ-OTEKOULUTUS. Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti MOTIVOIVA TYÖ-OTEKOULUTUS Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti Mikä saa ihmiset yleensä muuttumaan? - hätä tai ahdinko - kriittiset elämän tapahtumat - kognitiivinen arviointi ( etuja / haittoja) -

Lisätiedot

Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö

Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö Riippuvuus voi kehittyä mielihyvään tuottavaan / nopeaan

Lisätiedot

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

MOTIVOIVA HAASTATTELU

MOTIVOIVA HAASTATTELU MOTIVOIVA HAASTATTELU Mirkka Järvinen Shg, TtM, tohtoriopiskelija, Turun yliopisto, Hammaslääketieteen laitos Avainasiakaspäällikkö, Med Group Raskaana 2015 koulutuspäivät 24.9.2015 Vantaa Yleisiä tavoitteita

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

EI OLE sarja temppuja, joilla ihminen yritetään saada tekemään jotain, mitä hän ei halua tehdä EI OLE hienovaraista aivopesua VAAN SE ON

EI OLE sarja temppuja, joilla ihminen yritetään saada tekemään jotain, mitä hän ei halua tehdä EI OLE hienovaraista aivopesua VAAN SE ON Helena Sillanpää, 2011 1 EI OLE sarja temppuja, joilla ihminen yritetään saada tekemään jotain, mitä hän ei halua tehdä EI OLE hienovaraista aivopesua VAAN SE ON perustavanlaatuinen tapa olla ihmisten

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Mo#voiva työtapa. Motivoiva työtapa osa II PKyl

Mo#voiva työtapa. Motivoiva työtapa osa II PKyl Mo#voiva työtapa 1 Potilaassa on vika - minun tehtäväni on löytää se ja korjata Potilas tietää ja tekee jo paljon ja minun tehtäväni on vahvistaa sitä. Ari Karppinen 2 OHI HIIPIVÄN ILTAPÄIVÄN TEEMOJA 1.

Lisätiedot

Onko motivoiva haastattelu tehokasta?

Onko motivoiva haastattelu tehokasta? MOTIVOIVA HAASTATTELU ja MOTIVAATIOTA EDISTÄVÄ TERAPIA Teho ja sisältö Aiheet: Tutkimustietoa motivoivan n/met:n tehokkuudesta ja soveltuvuudsta n n periaatteet Kirjallisuutta Miller, W.R. & Rollnick,

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Merja Pihlajasaari, kehittäjäterveydenhoitaja, työnohjaaja Markku Mäkinen, kehittäjäsairaanhoitaja, työnohjaaja Lapset ja perheet Kaste-hanke

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Myönnä, että alkoholi on sinulle ongelma. Myönnä, ettet selviä siitä itse vaan tarvitset hoitoa.

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Motivoiva haastattelu

Motivoiva haastattelu Miksi aggressiivinen nuori haluaisi muuttaa käyttäytymistään? Motivoiva haastattelu 20.11.2014 EFCAP Tampere-talo Markus Sundin psykologi, psykoterapeutti Vaalijalan kuntoutuskeskus 20.11.2014 Väkivallasta

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja Motivoiva haastattelu päihdehuollossa

Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja Motivoiva haastattelu päihdehuollossa Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja Motivoiva haastattelu päihdehuollossa Työpajat Vantaalla 8. ja 10.5.2012 Ehkäisevän päihdetyön yksikkö, Vantaan kaupunki ja Vantaalaisen hyvä mieli hanke Leena Ehrling

Lisätiedot

Motivoituminen ja motivoiva haastattelu

Motivoituminen ja motivoiva haastattelu Jukka Oksanen Motivoituminen ja motivoiva haastattelu Lähteet: Miller W.R. & Rollnick S. 2002: Motivational Interviewing Koski-Jännes, Riittinen & Saarnio 2008: Kohti muutosta Stanton Peele 2004: Miten

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Mo@voiva voimaannudava ohjaus III

Mo@voiva voimaannudava ohjaus III Mo@voiva voimaannudava ohjaus III Neuvokkaasta voimaa - hanke Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com Yhdessä parempaa Po@las

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Motivoiva haastattelu (MI) terveydenhuollon työkaluna. Tapani Jorma 21.10.2010

Motivoiva haastattelu (MI) terveydenhuollon työkaluna. Tapani Jorma 21.10.2010 Motivoiva haastattelu (MI) terveydenhuollon työkaluna Tapani Jorma 21.10.2010 Mitä motivoivalla haastattelulla tarkoitetaan? Määritelmä: Motivoiva haastattelu on yksilökeskeistä johdattelua, jossa herätellään

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

10 ASIAA joilla varmistat, että onnistut elämäntapamuutoksessa. www.hyvinvointia360.fi

10 ASIAA joilla varmistat, että onnistut elämäntapamuutoksessa. www.hyvinvointia360.fi 10 ASIAA joilla varmistat, että onnistut elämäntapamuutoksessa www.hyvinvointia360.fi Tästä se lähtee - MUUTOS Haaveiletko elämäntapoihisi liittyvästä suuresta muutoksesta? Oletko jo kenties yrittänyt

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Motivoivia menetelmiä päihdetyöhön Seniori-projektin käytännön työkaluja

Motivoivia menetelmiä päihdetyöhön Seniori-projektin käytännön työkaluja Motivoivia menetelmiä päihdetyöhön Seniori-projektin käytännön työkaluja Kehittämiskeskus Tyynelä 2011 22.12.2011 2 Seniori-projekti 2005 2011 ja päihdevastuuhenkilöiden koulutus Seniori-projekti oli vuosina

Lisätiedot

Mo@voiva voimaannudava ohjaus II

Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Neuvokkaasta voimaa - hanke Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com Yhdessä parempaa Mitä jäi

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Kannustava ja motivoiva ohjaus miten rakentaa toimiva, tavoitteellinen ja hyödyllinen ohjauskeskustelu

Kannustava ja motivoiva ohjaus miten rakentaa toimiva, tavoitteellinen ja hyödyllinen ohjauskeskustelu Kannustava ja motivoiva ohjaus miten rakentaa toimiva, tavoitteellinen ja hyödyllinen ohjauskeskustelu J A A K K O H E L A N D E R D O S E N T T I, Y L I O P E T T A J A H A M K A M M A T I L L I N E N

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Lähteet: Miller W.R. & Rollnick S. 2002: Motivational Interviewing Koski-Jännes, Riittinen & Saarnio 2008: Kohti muutosta Stanton Peele 2004:

Lähteet: Miller W.R. & Rollnick S. 2002: Motivational Interviewing Koski-Jännes, Riittinen & Saarnio 2008: Kohti muutosta Stanton Peele 2004: Motivoituminen ja motivoiva haastattelu Lähteet: Miller W.R. & Rollnick S. 2002: Motivational Interviewing Koski-Jännes, Riittinen & Saarnio 2008: Kohti muutosta Stanton Peele 2004: Miten voitat riippuvuudet

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Mo@voiva voimaannudava ohjaus II

Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Neuvokkaasta voimaa - hanke Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com Yhdessä parempaa Mitä jäi

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot