Millainen kohtaaminen, keskustelu ja työskentely ovat motivoivia?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Millainen kohtaaminen, keskustelu ja työskentely ovat motivoivia?"

Transkriptio

1 Jos haluan onnistua johdattelemaan jonkun ihmisen tiettyyn päämäärään, minun on ymmärrettävä hänen tämänhetkinen tilansa ja aloitettava juuri siitä. Jos en sitä osaa, petän itseäni uskoessani pystyväni auttamaan häntä. Auttaakseni jotakuta, minun on toki ymmärrettävä asiasta enemmän kuin hän mutta ennen kaikkea minun on ymmärrettävä, mitä hän ymmärtää. Jos en siihen pysty, ei auta, että osaan ja tiedän enemmän kuin hän. Jos kuitenkin haluan osoittaa oman taitavuuteni, se johtuu turhamaisuudestani ja ylimielisyydestäni. Ja etsin oikeastaan hänen ihailuaan auttamisen sijaan. Kaikki auttaminen alkaa nöyryydellä autettavan edessä. Siksi minun tulee ymmärtää, ettei auttaminen ole hallitsemista vaan palvelemista. Sören Kierkegaard tanskalainen teologi ja filosofi Millainen kohtaaminen, keskustelu ja työskentely ovat motivoivia? Muutospuhe on itseä motivoivia lauseita. Se on jotakin kohti ei vain irti jostakin. Markku Rautiainen YTM, HTK

2 Motivaatio on avain muutokseen! Mikä saa meidät pohtimaan muutosta ja muuttumaan? hätä, ahdinko, menetyksen pelko ja menetykset (tunne-elämä) kriittiset elämän tapahtumat ja kokemukset (minäkuva) tietoinen, kognitiivinen arviointi (etuja ja haittoja), etujen ja haittojen puntarointi (toiminta ja käyttäytyminen) kielteisten seurausten ja huolien tunnistaminen (esim. terveys) oma etu, halu, kyvykkyys ja tarve (arvo- ja ajatusmaailma) oma halu siitä, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä, merkityksellisiä ympäristön paine (sosiaaliset sidokset ja suhteet) myönteiset ja kielteiset ulkoiset yllykkeet ulkoiset odotukset ja paineet palkkio tai rangaistus (esim. rikosoikeudelliset seuraamukset) asioiden tärkeysjärjestys, arvot, itseluottamus Motivoituminen on tarve päästä pois kärsimyksestä tai päästä eteenpäin. - Motivoituminen ilmenee paineena tehdä asialle/asioille jotakin. - Harhaileva tahtotila kiinnittyy käsitettäviin ja ymmärrettäviin mahdollisuuksiin, kun tavoite, halu, kyvykkyys ja tarve ovat kohdallaan. - Muutoksella saavutettavat asiat: henkinen eheys, itsekunnioitus, rauha ympäristön ja omien arvojen kanssa, kehon tuntemukset.

3 Helkama, K. (2015): Suomalaisten arvot. Mikä meille on oikeasti tärkeää? SKS. Arvot

4 Helkama, K. (2015): Suomalaisten arvot. Mikä meille on oikeasti tärkeää? SKS. Arvot

5 Muutos ja käsitys motivaatiosta Oman toiminnan havainnointi, arviointi ja omien motivaatiotekijöiden, valmiuksien ja vaihtoehtojen tunnistaminen ovat edellytyksiä muutokselle (yksilön ymmärrys omasta toiminnasta, käyttäytymisestä ja valinnoista ja seurauksista). Motivaatio on käyttövoima (halu), joka luo perustan inhimilliselle toiminnalle. Jotta löytäisi ja säilyttäisi motivaation, tulee yksilöllä olla tavoite. Muutospuhe, -valmius herättelee yksilöä itseään miettimään ja arvioimaan käyttäytymiseensä ja toimintaansa liittyvää tarvetta muutoksesta. Luonnollisia muutoksia - opiskelemaan lähtö - naimisiinmeno - avioero - työpaikan vaihto - armeijaan meno - lomalle lähtö - muutto - lapsen saaminen - eläkkeelle siirtyminen - sairastuminen Käsitys motivaatiosta - halu on avain muutokseen - sisältää useita ulottuvuuksia - on dynaaminen ja vaihteleva ilmiö - sosiaalinen kanssakäyminen vaikuttaa motivaatioon - voidaan vaikuttaa, muuttaa - työntekijän tyyli vaikuttaa asiakkaan motivaatioon - työntekijän tehtävä on herätellä ja voimistaa asiakkaan motivaatiota

6 Motivaatio Sisäinen motivaatio Ennakoivaa, aloitteellista (proaktiivista) Sisäinen innostus tekemiseen Laajentaa näkökulmia vaihtoehtoihin Etsiytymistä myönteisiin asioihin Energiaa antavaa, innostusta lisäävää Tekeminen ja toiminta vetävät puoleensa Ulkoinen motivaatio Reagoivaa (reaktiivista) Ulkoiset palkkiot ja rangaistukset Kaventaa näkökulmia vaihtoehtoihin Suojautumista kielteiseltä Kuluttavaa, pitäytymistä entisessä Pakon edessä tekemistä Leikki, peliasetelma, uteliaisuus Keppi ja porkkana Motivaatio Sisäinen Tilannesidonnaisuus Ulkoinen Henkinen kasvu Välineellistä Tekemisen ilo Olen ahkera ja Minulta odotetaan Palkkio Työskentelystä tunnollinen hyvää suoritusta Palkka nauttiminen tehtävissäni Arvosana TOIMINTAAN/TYÖSKENTELYYN SITOUTUMISEN ASTE, ASENNE KORKEA Valmius muutokseen MATALA

7 Motivoituminen = asian koettu tärkeys x onnistumisen todennäköisyys x Motivoitumisen kaava Sisäinen motivaatio on omien arvojen mukaista toimintaa. Motivaatio on tilannesidonnaista. tekemisen ilo

8 Motivaation synnyttäminen Motivaation synnyttäminen: Kohdatuksi tulemisen kokemus on tila päästää irti vanhoista kuormista ja mahdollisuus ottaa hyvää vastaan! Se on lempeää, eheyttävää ja hyväksyvää läsnäoloa. Puhumisen tavat ja sanavalinnat vaikuttavat kohdatuksi tulemisen kokemukseen. Osallisuus merkitsee mukanaoloa, vaikuttamista, huolenpitoa ja yhteisesti sovittua suuntaa. Kuulluksi tuleminen on omien kokemusten ja tunteitaan käsittelyä rakentavalla tavalla. Puheeksi ottaminen on yksi tapa ottaa askarruttava asia puheeksi toista loukkaamatta. Se on havaitusta ongelmasta tai huolesta kertomista. Samalla se on suora ja ystävällinen ehdotus keskustelusta. Tarkoittaa sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin etsitään ratkaisut mahdollisimman aikaisessa vaiheessa lisäongelmien syntymisen ehkäisemiseksi.

9 Motivoivan työntavan peruselementit ja asian puheeksiotto - Yhteistyö, kollaboraatio - Empatia, myötätunto - Ristiriidan vahvistaminen - Autonomian tukeminen - Pohdinnan herättely - Itsemäärääminen - Oman muutosmotivaation ja -puheen herättely, evokaatio Motivoivassa työtavassa vältetään - Opettamista ja kasvattamista - Asiantuntijana toimimista - Vastakkainasettelua, konfrontaatiota Motivoiva työtapa Motivoivan työntavan periaatteet - Osoita empatiaa, myötätuntoa - Voimista ristiriitaa nykyisen ja toivotun tilanteen välillä (vrt. elämäntapa) - Vahvista toiveikkuutta ja uskoa muutoskykyyn - Vältä väittelyä ja painostamista - Tarkoitus on saada asiakas puhumaan tilanteestaan, tunteistaan, kokemuksistaan ja ajatuksistaan siten, että asiakas vastatessaan miettii ja pohtii omia asioitaan, käyttäytymistään, valintojaan ja toimintaansa. - Tutkimustulosten mukaan keskeistä on työntekijän aito, välittävä ja myötätuntoinen, lämmin, mutta ei omistamishaluinen ja neutraali toimintatapa. - Motivoiva lähestymistapa lisää asiakkaan muutos- ja sitoutumispuhetta, mikä ennustaa myönteistä lopputulosta. Luottamus syntyy kohtaamisessa ja ajassa. - Toimintatapa ei kuitenkaan ole yleislääke joka vaivaan, vaan sitä tulee harkiten soveltaa ihmisen tilanteen ja tarpeiden mukaan.

10 Muutosprosessi

11 Muutoksen vaihemalli 1. ESIPOHDINTAVAIHE 2. POHDINTAVAIHE 3. VALMISTAUTUMISVAIHE 4. TOIMINTAVAIHE 5. YLLÄPITOVAIHE 6. VAKIINTUMISVAIHE 7. RETKAHDUSVAIHE Motivoiva toimintatapa perustuu William R. Millerin ja Stephen Rollnickin kehittämään motivoivaan haastatteluun sekä James Prochaskan ja Carlo DiClemenenten määrittelemään transteoreettiseen muutosvaihemalliin.

12 Muutoksen vaiheet ja toimintatavat: Muutoksen vaiheet 1. Esipohdintavaihe: Asiakas: - ei koe asiaa ongelmana - ei ole pohtinut asiaa - näkee hyötyjä - ei ole nyt valmis muutokseen tai ei tiedä miten muuttaisi tilannetta Työntekijä: - arvioi muutosvalmiuden - havahduttaa - kiinnittää huomion seurauksiin 2. Pohdintavaihe: Asiakas: - on epävarma - voi harkita asiaa - näkee hyödyt ja haitat - joskus tulevaisuudessa? - ristiriitaiset puheet Työntekijä: - tutkii ristiriitaa - tutkii vaihtoehtoja - tutkii muutoksen etuja ja haittoja - tukee asiakkaan itseluottamusta

13 Muutoksen vaiheet 3. Valmistautumisvaihe: Asiakas: - voisi harkita tapojensa tai käyttäytymisensä muuttamista Työntekijä: - auttaa asiakasta suunnitelman laatimisessa - auttaa löytämään vaihtoehtoja - auttaa asiakasta asettamaan muutossuunnitelman kaiken muun edelle 4. Toimintavaihe: Asiakas: - päättää tehdä jotain asian hyväksi Työntekijä: - hyvien ratkaisujen etsintä - asiakaskeskeisyys - riskitilanteiden selviytymistaitojen tunnistaminen ja harjoittelu - muutosta tukevien sosiaalisten suhteiden hyödyntäminen - palkintojen käyttö - tukeminen ja asioiden etenemisen seuranta

14 Muutoksen vaiheet 5. Ylläpitovaihe: Asiakas: - saanut etäisyyttä vanhaan elämäntyyliin, tehnyt muutoksia elämässään - esim. 6 kk muutoksen jälkeen - onnistuu pysymään päätöksissään myös riskitilanteissa - osaa käsitellä retkahduksia - on vaikeaa, mutta menettelee Työntekijä: - mielihaluja laukaisevien tekijöiden tunnistaminen - retkahduksen ehkäisytekniikoiden soveltaminen - muutosta tukevan sosiaalisen verkoston vahvistaminen - uuden elämäntavan vakiinnuttaminen 6. Retkahdus: Asiakas: - tavallista elämänmuutoksien yhteydessä - palaa vanhaan käyttäytymistapaan - menee yksi tai useampia vaiheita taaksepäin muutoksen vaiheissa Työntekijä: - osoittaa myötätuntoa - tulkitsee retkahduksen oppimiskokemukseksi, miten toimia tulevaisuudessa ja tukee uutta muutosyritystä

15 ESIHARKINTA Asiakas ei vielä itse harkitse muutosta ja on haluton tai kyvytön muuttumaan. - ympäristö ja lähiihmiset ovat huolissaan. - jännite asiakkaan ympärillä muodostaa esiharkinnaksi sanotun asetelman. - toiminta ei muutu. Kiitä asiakasta siitä, että hän on tullut keskustelemaan. - rakenna yhteistyösuhdetta. - herätä nykyistä tilannetta koskevia epäilyjä ja huolia. - ilmaise oma huolesi ja jätä ovi auki uudelle tapaamiselle.

16 HARKINTA Asiakas tunnustaa huolensa itse ja harkitsee muutoksen mahdollisuutta. - asiakas on vielä muutoksen suhteen epävarma. - toisaalta ja toisaalta -ilmaisut. - toiminta vaihtelee. Hyväksy asiakkaan epätietoisuus ja kahtaalla keikkuminen. - auta asiakasta siirtämään punnuksia muutoksen puolelle. - ongi esiin asiakkaan muutospuhetta. - arvioi, tunteeko asiakas pystyvänsä muutokseen. - kokoa yhteen muutospuhetta.

17 PÄÄTÖS Asiakas on päättänyt tehdä muutoksen ja suunnittelee toteuttavansa sen lähiaikoina. - asiakas valmistelee muutosta ja puhuu siitä. - asiakas hakee omia perusteluja päätökselleen. - toimintaan on tullut uusia asioita. Ota selvää asiakkaan tavoitteista. - tarjoa muutoksen toteuttamisvaihtoehtoja. - tarjoa asiantuntemustasi (asiakkaan luvalla). - tehkää yhdessä muutossuunnitelma. - tutki, miten voidaan poistaa muutoksen esteitä. - auta asiakasta tekemään lista sosiaalisen tuen lähteistä.

18 TOIMINTA Asiakas on ryhtynyt toteuttamaan muutosta. - hän pohtii käytännöllisesti asioita ja keskustelee muutoksen tuomista tunnetiloista ja ajatuksista. - toiminta on muuttunut oleellisesti. Pidä yhteyttä asiakkaaseen ja kannusta häntä pysymään tavoitteessaan. - tue realistista pienten askelten muutosta. - tunnista alkuvaiheen vaikeudet. - auta asiakasta tunnistamaan riskitilanteita ja kehittämään niihin selviytymismenetelmiä. - auta asiakasta löytämään sosiaalista tukea ja uusia asioita elämäänsä.

19 VAKIINNUTTAMINEN Pidä yllä tukisuhdetta asiakkaaseen. - auta asiakasta löytämään mielekästä tekemistä. - tue elämäntapamuutoksia (esim. terveys, asuminen, opiskelu, työ ja päihteidenkäyttö). - vahvista asiakkaan ratkaisua ja pystyvyyden tunnetta, sitoutumista. - auta asiakasta harjoittelemaan ja kokeilemaan uusia selviytymistaitoja. Uusi elämäntapa Asiakas on saavuttanut ensimmäiset tavoitteensa ja pyrkii nyt ylläpitämään muutosta. -asiakas opettelee uusia selviytymistaitoja. - ongelmatoiminta on loppunut ja uudenlaiset toimintatavat ovat käytössä. - kehitä varasuunnitelma siihen tilanteeseen, että ongelmatoiminta ilmenee, uusiutuu. - tarkista asiakkaan kanssa hänen pitkän tähtäimen suunnitelmansa.

20 PALUU ENTISEEN Repsahdukset tulee nähdä oppimiskokemuksina, jotka vievät muutosprosessia eteenpäin. Ongelmatoiminta on alkanut uudelleen. - asiakkaan täytyy selvitä paluun seurauksista ja pettymyksestä. - asiakkaan täytyy päättää mitä aikoo tehdä seuraavaksi. - (esi)harkinta voi kestää kauan, jonka aikana toiminta on epävakaata. Tue asiakasta kaikissa käänteissä. - auta asiakasta palaamaan muutokseen. - anna tunnustusta kaikille yrityksille harkita uudelleen myönteisiä vaihtoehtoja. - tulkitse tapahtunut oppimismahdollisuudeksi. - auta asiakasta löytämään vaihtoehtoisia selviytymiskeinoja.

21 Raamit muutokselle: Muutoksen raamit Asian puheeksiotto, rohkeuden ja optimismin valaminen onnistumisen ja muutoksen suhteen (empaattinen ilmapiiri ja hyväksyntä). Elämäntapaan, käyttäytymiseen, toimintaan, tilanteeseen ja ratkaistaviin asioihin/ongelmiin liittyvä palaute (myönteinen palaute ja motivoivat lausumat). Tulkitse tapahtunut oppimismahdollisuudeksi (oppimistilanne). Esimerkiksi repsahdukset tulee nähdä oppimiskokemuksina, jotka vievät muutosprosessia eteenpäin. Muutospuheen houkuttelu esiin asiakkaassa ja avustaminen päätöksenteossa (muutospuhe). Arvot: Mikä minulle on tärkeää?, Mitä arvostan elämässä? Myötätuntoinen, lämmin ja reflektoiva lähestymistapa (katsekontakti, sanaton viestintä, väittelyn välttäminen, leimaamattomuus, vastarinnan tutkiminen ja myötäily). Itsemääräämisvastuun korostaminen ja henkilön oman päätöksen kunnioittaminen. Mitkä ovat tavoitteet mihin tähtäät? Toimintaohjeiden ja vaihtoehtoisten toimintatapojen esille tuominen. Keskeistä on, että asiakas kokee tulleensa työskentelyssä, tapaamisissa kuulluksi, kohdatuksi. Tuetaan uskoa oman toiminnan vaikutukseen/pystyvyyteen.

22 MOTIVOIVA TYÖOTE - Puheeksi ottaminen - Vuorovaikutustilanne - Heijastava kuuntelu - Avoimet kysymykset - Vastarinta - Myönteinen vahvistaminen - Palaute - Ansat - Itseä motivoivat lauseet Vahvista ja tue: MOTIVOIVA TYÖOTE Vuorovaikutustilanne: - Ensivaikutelma määrää, millaiseksi vuorovaikutus muodostuu. - Kokeeko asiakas tilanteen turvalliseksi ja luotettavaksi. - Tärkeätä on kokea tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. - Tilanteeseen liittyvät empatian ilmaukset: ilmeillä, nyökkäyksillä, lyhyillä kommenteilla ja esimerkiksi erilaisilla äännähdyksillä: Mmm. Hyvä idea!, Tuossa on mahdollisuus, Hyvä huomio! - Työntekijällä on tärkeä osa asiakkaan tukemisessa ja myönteisen palautteen muotoilemisessa ja sen antamisessa. - Työntekijän antamalla tuella on myönteinen merkitys asiakkaan motivaation synnyttämisessä.

23 Kohteliaisuudet: MOTIVOIVA TYÖOTE - Asiakasta voi tukea häntä arvostavilla ääneen sanottavilla toteamuksilla ja kohteliaisuuksilla. On muistettava, että ne on perustuttava faktatietoon. Esimerkiksi : Ymmärrän, miten vaikea sinun oli tulla luokseni puhumaan. Minusta on hienoa, että haluat tehdä tälle asialle [ongelmalle] jotakin. Pohditaan yhdessä näkökulmia. Sopiiko se sinulle? - Tarkoituksena on viestiä, että asiakasta ymmärretään ja ollaan samalla puolella. Tee avoimia kysymyksiä Motivoiva keskustelu on ajatuksenkulkua avaavia kysymyksiä. Millainen on avoin ja tiedusteleva kysymys? - Sellaisia, joihin ei voi vastata vain kyllä tai ei. - Ei sellaisia, joihin tiedät itse jo vastauksen. - Kysymykset liittyvät sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen. - Onnistunut keskustelu on onnistuneiden, tilannesidonnaisten ja virittävien kysymysten esittämistä, ei niinkään valmiiden jo ennaltaarvattavien vastausten antamisen odottamista. - Avoin ja tiedusteleva kysymys alkaa kysymyssanalla: esim. mitä, miten, mistä, milloin, minne, millainen, miksi, koska, kuka, ketkä...

24 MOTIVOIVA TYÖOTE - Kysymys on hienotunteisesti asetettu, selkeä ja lyhyt. - Avoimilla ja tiedustelevilla kysymyksillä pyritään kohdentamaan asian puheeksi ottaminen ja ongelmanratkaisu. - Esitetä avoimia kysymyksiä, jotka tuottavat monipuolista ja runsasta pohdiskelua. Miten sinulla menee? Kertoisitko ensin? Millä tavoin? Mikä sinua huolestuttaa? Liikutko riittävästi? Miten ruokailet? Miten liikut? Millaista asuntoa haet? Mikä sai sinut huolestumaan? Kerrotko, miksi? Voisitko? Mitkä asiat toivoisit elämässäsi muuttuvan? Mitä ajattelet lääkityksestäsi? Mikä sai sinut hakeutumaan osastohoitoon? - Käytä kysymyssanoja: Miksi? Milloin? Miten? Missä? Mistä? Mihin? Millainen? Moneltako? Mikä? Minä päivänä? Millaiset? Kuka? Ketkä? Mikä? Paljonko? Kenelle? Mille? Kenen? Kuinka? Milloin? Keskustelun ylläpito: Kerrotko tuosta (esim. asunnottomuuden, ylipainon, tupakoinnin tai alkoholinkäytön haitoista) lisää? Mitä esteitä tälle muutokselle on? Mitä ajattelet...? Mihin perustuu...? Mitä tarkoittaa...? Mitä siitä seuraa...? Miten ymmärrät...? Mistä johtuu...? Mitä merkitystä...? Mitä sitten, jos...? Mihin tämä liittyy? Miltä sinusta tuntuu...? Miten ajattelet tehdä tai toimia tässä tilanteessa, kun...? Millä tavalla selität? Miten sinun mielestäsi? Mikä tai millainen toiminta? Millaisesta tulevaisuudesta unelmoit? Ketkä vaikuttavat elämääsi? Miksi vaihtoehto sulkeutuu pois? Miksi asia tuntuu?

25 Heijastava kuuntelu: MOTIVOIVA TYÖOTE - Heijastava kuuntelu on haastavin taito motivoivassa työotteessa. "Kerrotko tuosta [ylipainon, tupakoinnin, alkoholinkäytön] haitoista ja vaikutuksista?" - Avaintekijä on se miten työntekijä reagoi asiakkaan puheeseen, kertomukseen. Asiakas: Tuntuu, että arjessa ei ole samanlaista sisältöä kuin silloin työvuosina. Työntekijä: Työttömyytesi näyttää harmittavan sinua Mikä siinä on vaikeinta? - Toistaa samoin tai samaa tarkoittavin sanoin se, mitä asiakas sanoo. - Tehdään asian uudelleenmäärittely, jolloin pohdittava asia saa uuden näkökulman. - Työntekijä yrittää kuulemansa ja havaitsemansa perusteella arvata mitä asiakas tarkoittaa. Arvaus ääneen: Kuulinko oikein!, Ymmärsinkö oikein?, Tarkoititko tätä?, Mietitkö tätä ratkaisua?, Mitä hyötyä on siitä, että otti puheeksi (esim. asiakkaan päihteidenkäytön, taloudenpidon, tupakoinnin, asunnottomuuden, työttömyyden, lääkehoidon)? - Esitä lisäkysymyksiä ja toista mitä kuulit, tarkista oletko ymmärtänyt kuulemasi oikein. - Myötäelämisen elekieli on tärkeä osa heijastavaa kuuntelua. - Katsekontakti, kiireettömyyden tunne, nyökyttely, asiakkaan lauseiden toistamiset ja empaattiset arvaukset. - Heijastavan kuuntelemisen tavoitteena on tuottaa asiakkaalle itseä motivoivia lauseita, jotka ovat muutospuhetta. - Piilee vaara sortua erilaisiin ansoihin!

26 TYÖNTEKIJÄN SUDENKUOPPIA Vastarinta MOTIVOIVA TYÖOTE 1. Kysymys vastaus-ansa 2. Asiantuntija-ansa, kannanotto: varo, ettei keskustelusta tule tenttiä 3. Luokittelu-ansa, kategorisointi, leimaaminen 4. Konfrontaatio, kieltämisen ansa 5. Syyttely-ansa 6. Vastaan asettuminen, väittely (juupas eipäs) 7. Kiirehtiminen (ennenaikaisen tarkentamisen ansa) - Ensimmäisellä tapaamiskerroilla vastarinta on luonnollinen reagointitapa elämäntilanteesta ja esim. asunnottomuudesta, päihteistä, rikoksista, sairaudesta ja talousongelmista puhuttaessa. - Erilaisia odotuksia työskentelystä: kritisoi, syyllistää, parantaa, kontrollia, hoitoa, lohdutusta, hoidon/lääkityksen aloitus, seuraamukset. - Ongelmaksi vastarinta muodostuu vasta, jos se jatkuu ja laajenee. - Työntekijän puheesta ja käyttäytymisestä riippuu jatkuuko ja syveneekö asiakkaan vastarinta. - Eron tekee se, miten työntekijä reagoi vastarintaan. - On huomattu, että motivoivan työotteen tekniikka tuottaa keskustelussa itseä motivoivia lauseita enemmän kuin vastarintaa.

27 Motivoiva keskustelu Vuorovaikutuksen esteet Käskeminen Varoittaminen Neuvominen kysymättä Tunteisiin tai järkeen vetoaminen Kasvattaminen Moralisointi Väittely { Kenellä/missä se asenneongelma oikein on? Vuorovaikutuksen esteet Nolaaminen Vähättely, epäily Analysointi Mielistely Vakuuttaminen Vitsailu Puheenaiheen vaihto Kysymys vastaus-ansa Asiantuntija-ansa, kannanotto: varo, ettei keskustelusta tule tenttiä Luokittelu-ansa, kategorisointi, leimaaminen Konfrontaatio, kieltämisen ansa Syyttely-ansa Vastaan asettuminen, väittely (juupas eipäs) Kiirehtiminen (ennenaikaisen tarkentamisen ansa)

28 MOTIVOIVA TYÖOTE Muutospuheen esiin kutsuminen (evokaatio): Työntekijä: Miten uskot muutoksen vaikuttavan elämääsi?, Mitä aiot tehdä seuraavaksi?, Mitä toivot tulevaisuudelta? Asiakas (muutospuhe): Toivoisin tämän hetkisen tilanteeni olevan toinen, Todistan, että pystyn tähän, Mielialani voisi olla tasaisempi, jos muistaisin noudattaa lääkehoitoani., En voi enää jatkaa näin. Asiakas voi ilmaista muutokseen liittyviä hyviä ja huonoja puolia ääneen, jota työntekijä tulisi vahvistaa. Tällainen muutospuhe kertoo asiakkaan aikeista muuttaa toimintatapojaan ja käyttäytymistään. Muutospuheen esiin kutsumisessa voidaan käyttää apuvälineenä arviointiasteikkoa. Asiakas voi ilmaista muutoshalukkuutensa tai muutoksen tärkeyden, merkityksen esimerkiksi asteikolla Asiakkaan valittua numeron asteikolta, työntekijä voi kysyä, miksi hän valitsi juuri kyseisen numeron kuvaamaan asian merkitystä eikä pienempää tai suurempaa numeroa. Tämä asetelma tuottaa pohdintaa.

29 MOTIVOIVA TYÖOTE Keskustelun aikana kootaan yhteen asioita, etenkin niitä keskustelussa olleita ristiriitaisia asetelmia, joita asiakas on siihen mennessä sanonut ja todennut ääneen. - Palaute jää asiakkaan mieleen kehittymään ja se luo pohjaa ratkaisulle. - Tiivistelmä osoittaa asiakkaalle, että häntä on kuunneltu ja hän saa tilaisuuden korjata. - Vältetään mielipiteen ilmaisuja, kerrotaan vain mitä työntekijä on kuullut asiakkaan todellisuudessa sanoneen. - Tiivistelmä, yhteenveto tehdään ennen kuin siirrytään uuteen aiheeseen. Tiivistääkseni tämänkertaisen keskustelumme...

30 Muutos ja motivaatio ovat avainsanoja muutoksen herättelyssä ja muutostyöskentelyssä: Motivaatio: millainen sen luonne on ja miten siihen voi vaikuttaa? Minun tulee tehdä jotain, että saan voimani takaisin ja uskon, että pystyn siihen. Motivaatio käynnistää ja ohjaa tavoitteellista toimintaa. Toiminta ja käyttäytyminen tapahtuu halutun toiminnan suuntaisesti, kun se on toivottua ja haluttua. Se määrää, millä vireydellä henkilö toimii ja mihin hän on valmis energiansa suuntaamaan. Motivaatio ei ole persoonaan liittyvä ominaisuus vaan TILA, johon vuorovaikutus vaikuttaa. Työntekijä vaikuttaa asiakkaan motivaatioon eri tavoilla. Asiakkaan saaminen puhumaan muutospuhetta. Muutospuheen herättely Harhaileva tahtotila kiinnittyy mahdollisuuksiin, jos tavoite on kohdallaan. Ihminen alkaa käyttäytymään sen mukaan, mitä hän puhuu!

31 Muutospuheen herättely Muutos on henkilökohtainen sisäinen prosessi, johon voi ulkopuolelta vaikuttaa. Joustava prosessi, johon voimme itse vaikuttaa ja jota ympäristömme voi muokata. Motivaatio tarkoittaa asiakkaalle: haluan tiedän pystyn ja osaan. Tunne Tunnetila on motivaatioon liittyvä ja toiminnan liikkeelle paneva. Halu/sisäinen voima Tästä on minulle hyötyä (merkitys). Haluan tehdä näin, koska se edistää (tarkoitus). Tieto Riittävä asiallinen tieto ja syy, miksi tehdä muutos? Taito/kyky Osaanko, pystynkö, kykenenkö? Riittävätkö voimani?

32 Muutosmyönteisyys (halu, kyky, tarve ja taito tehdä määritellylle asialle jotakin muutokseen kannustavaa) Mistä unelmoit? Jos haluaisit muuttua, mikä auttaisi sinua onnistumaan siinä? Mikä kannustaa sinua muuttumaan? Kerro onnistuneesta muutoksesta, jonka olet viime aikoina tehnyt? Mitä toivot, haluat ja tavoittelet itsellesi ja perheellesi? Millaisella aikataululla uskot saavuttavasi tavoitteesi? Miten olet pystynyt toteuttamaan näitä toiveitasi? Ilmaisumuodot/-tavat ja muutoksen määrittely ja sen tärkeys: - Halu muuttua: haluan, toivoisin, tahdon, uskon... - Kyky muuttua: pystyn, osaan, kykenen, minulla on rohkeutta - Syy(t) muuttua: jos...niin..., menee henki, menettämisen pelko - Tarve muuttua: täytyy, on pakko, pitää Mikä on huolesi liittyen? Mitä haluaisit tehdä tai muuttaa? Halu Kyky Tarve Syy Mikä olisi yksi sellainen asia, jota haluaisit tehdä? Mikä tällä hetkellä estää sinua toimimasta? Sitoutuminen Kuinka tärkeää sinulle on tämä (esim. asteikolla 1 10)? Muutosta vastustavien seikkojen tärkeys: Muutosta puoltavien seikkojen tärkeys: Muutosmyönteisyys Askeleet kohti sitoutumista Käyttäytymisen muutos

33 Muutosoptimismin/-myönteisyyden virittäminen Muutosmyönteisyys Toistuvat epäonnistumiset passivoivat vrt. opittu avuttomuus. Muutosoptimismia synnyttää työntekijän empatia, aito kiinnostus ja usko, luottamus asiakkaan mahdollisuuteen muuttua (rohkeus kanssakulkemiseen). Pyri siihen, että asiakas puhuu muutoksen puolesta et niinkään sinä! Tunnista asiakkaan muutoksen suuntaiset ilmaukset (= muutospuhe) ja vahvista niitä, kun kuulet sellaista puhetta!

34 Muutosmyönteisyys Motivaation viriämistä vaikeuttaa ristiriitainen olotila ja suhtautuminen muutokseen. Muutostyöskentelyä ja esimerkiksi kuntoutukseen, koulutukseen ja työhön hakeutumista, hoidossa pysymistä ja hoitoon sitoutumista leimaa asiakkaan ristiriitainen suhtautuminen, ambivalenssi: - Minun täytyy, mutta en halua... - Vaikka ymmärsin, että saisin hoidosta apua, pidin keskusteluja/hoitoa jo etukäteen arveluttavina, jopa hieman mystisinä. - Ahdisti ajatus, että joudun tarttumaan härkää sarvista ja luopumaan omista tottumuksistani. - Toisaalta tiesin tarvitsevani apua, toisaalta pelotti se, että en tiennyt mitä saan juomisen tilalle. Keskustelun virittely, puheeksi ottaminen: Tässä on aiempien keskustelujen pohjalta muutamia aiheita [kysymyksessä voi olla keskustelussa esille tullut elämäntavanmuutos tarve, ravitsemus, päihteidenkäyttö, asunnottomuus, rikokset, sairauden hoito, liikunta ja tupakointi], joista voisimme jonkun hetken keskustella. Kaikki nämä asiat liittyvät kertomasi mukaan sinun elämäntilanteeseesi. Onko, joku näistä [nimetyistä ja mainituista] aiheista sinun kannaltasi erityisen tärkeä, vaikkapa sellainen, josta olet huolissasi tai joka ratkaisevasti liittyy terveyteesi? Tai onko mielessäsi joku muu asia, josta haluaisti aloittaa?

35 Etenemistapoja Erilaisia etenemistapoja motivoinnin yhteydessä Hyvät ja huonot puolet nykyisessä tilanteessasi. Vallitsevan tilanteen haitat ja riskit. Muutoshalukkuus, optimismi: keinot, mitä voisi toimia, miten on aikaisemmin toiminut, mikä asia toiminut, vahvuutesi, kuka voisi tukea/ketkä voisivat tukea. Mikä saa sinut ajattelemaan, että muutos on tarpeen? Selvennä: Mitkä keinot voisivat toimia? Miten paljon? Milloin? Esimerkit aiemmista kokemuksista ja muiden onnistumisista. Kuvaus viimeisestä tapahtumasta (esim. retkahdus ja onnistuminen). Voimavarat: Kysy, oliko mielessä jotain muuta tai tiedossa olevia muita valintaan ja työskentelyyn vaikuttavia tekijöitä? Taaksepäin katsominen: Miten oli ennen? Miten se on vaikuttanut sinuun elämään? Miksi et halua puhua menneisyydestäsi? Tulevaisuuteen katsominen: Miltä elämä näyttää 1 3 vuoden kuluttua, jos elämäntapa jatkuu samana? Tuottaako tämä muutostoiveita? Arvomaailman ja tavoitteiden tutkiminen: Mikä on tärkein asia elämässäsi? Tärkeimmät arvot ja tavoitteet sekä niiden määrittely. Vastustava asiakas: myötäile, hyödynnä vastustusta, näkemykset voivat muuttua ja asiakkailla voi olla omia käyttökelpoisia ratkaisuja.

36 Motivoiva keskustelu Motivoiva keskustelu on tavoitteellinen, voimavara- ja asiakaskeskeinen haastattelutyyli käyttäytymisen muutoksen edistämiseksi. Se auttaa asiakasta tutkimaan ja ratkaisemaan ristiriitaisia/ambivalentteja käyttämiseen ja toimintaan liittyviä tunteita ja ajatuksia. Se on ongelman tunnistamista muutosstrategian laatimiseksi, sen täytäntöön panemiseksi ja muutoksen toteuttamiseksi. Mistä olet huolissasi? Mihin haluaisit muutosta [esim. päihteidenkäytön suhteen]? Millainen vaikutus tällä [nimetyllä muutoksella] olisi sinun elämääsi? Miten kuvaisit tällaista muuttunutta tulevaisuutta? Mikä tekisi tuosta tapahtumasta onnistuneen? Mikä siinä olisi parasta? Millaisia taitoja, kykyjä sinulla on, että tuo onnistuminen olisi mahdollista? Miten muut asiat tekisivät onnistumisen/taitojen käytön mahdolliseksi? Miten yhteistyö muiden kanssa tekisi onnistumisen mahdolliseksi? Mikä tulee auttamaan sinua muutoksessa? Mitä selviäminen ja elämäntavan muutos kertoo sinusta? Motivoivan keskustelun eri osia lyhyinä videoina löytyy osoitteesta:

37 Motivoiva keskustelu: motivoiva haastattelu (motivational interviewing) on vuorovaikutuksen tekniikka, joilla voidaan lisätä yksilön ymmärrystä omasta ajattelustaan, toiminnastaan ja käyttäytymisestään. 1. Lisätään sisäistä muutoshalua tutkimalla nykytilanteeseen liittyviä jännitteisiä asetelmia toiveiden ja nykyisyyden/menneisyyden välillä. 2. Vahvistetaan muutokseen ja työskentelyyn sitoutumista ja tehdään muutossuunnitelma. 3. Kuuntele aktiivisesti ja reflektoi. Muutoksen yhteydessä yksilö pyrkii selvittämään kokemuksiaan tavoitteenaan uuden tiedon tai uusien näkökulmien löytäminen. - Kysy miten asiakas näkee ja kokee asian. - Anna tietoa ja palautetta, tee yhteenvetoja. - Vahvista myönteistä ja esitä rakentavia vaihtoehtoja. - Osoita erot uskomusten ja tosiasioiden välillä. - Anna asiakkaalle miettimisaikaa. Lähestymistapa: 1. Avoimet kysymykset 2. Vahvistaminen 3. Heijastava kuuntelu 4. Tiivistäminen Motivoiva keskustelu Kenen tavoitteet? - Mitä asiakas haluaa, mihin motivoituu? - Tehokkaat tavoitteet liittyvät toimintaan. - Ongelmia voidaan kääntää tavoitteiksi. - Lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteet. - Jotakin kohti ei vain irti jostakin.

38 Motivoiva keskustelu Motivaatio, halu ja tarve ovat avaimia muutokseen! Mitä motivaatiota ja halua ylläpitävä kohtaaminen on asiakastyössä? - Kohtaamistilanne on henkilökohtaisesti tärkeä. - Se ei mukaudu ympäristön paineisiin. - Motivaatio kehittyy yleensä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vuorovaikutuksen pohjalta. - Se auttaa asiakasta itsenäisesti päättämään toiminnastaan. Motivoivan keskustelun tarkoitus on saada asiakas aktiivisesti ajattelemaan asiaa, joka on esillä. Motivoivan keskustelun tavoite tapahtuu työstämällä asiakkaan ambivalenssia ja tästä sisäisestä ristiriidasta syntyvää muutosmyönteisyyttä ja -vastarinta. Selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa, mikä hänelle on tärkeää ja tuetaan hänen itseluottamustaan. Keskeinen tavoite on saada asiakas ajattelemaan aihetta. Motivoiva keskustelu auttaa tunnistamaan ja jäsentämään ongelman (lähestymistapa on tärkeä) antaa löytämään uusia näkökulmia, ei pakota muutokseen herättelee muutosajattelua ja -puhetta on tutkittu keskustelumenetelmä (vrt. käypä hoito -suositus) voidaan hyödyntää erilaisissa toiminnoissa ja työskentelyssä auttaa näkemään oman elämäntyylin vaikutukset saa aikaan elämänmuutokseen johtavan vaiheittaisen prosessin

39 Muutospuheen merkkejä: Muutospuhe Itseä motivoivat lauseet: ne koskevat muutosprosessia asiakkaan elämäntavoissa 1. Ongelman tunnistaminen: En ole tullut ajatelleeksi, miten paljon juon, Olen ehkä ottanut typeriä riskejä., Kun kärysin ratista, tajusin, Kun menetin asunnon, 2. Huolen ilmaiseminen: Minua huolestuttaa se, että, Nukun nykyään huonosti. 3. Halun ilmaisu: Minä haluan vähentää juomista., Toivon, että tämä onnistuu, Haluan takaisin työelämään., Toivoisin, että voisin, Haluan tehdä, Pidän ajatuksesta 4. Syiden ilmaisu:, koska, Minun on pakko muuttua, koska muuten menetän..., Voisin paremmin, jos, Olisin terveempi, jos 5. Kyvyn, pystyvyyden ilmaisu: Minä pystyn, Saan kyllä apua, Minulla on voimia, Olen onnistunut ennenkin, Voin tehdä tämän, Kykenen muuttamaan tätä 6. Tarpeiden ilmaisu: Minä tarvitsen, Minun pitää 7. Suora ja epäsuora aikomus muutokseen: Minun on tehtävä tälle jotain., Miten muut ihmiset pääsevät eroon viinasta?

MOTIVOIVA TYÖ-OTEKOULUTUS. Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti

MOTIVOIVA TYÖ-OTEKOULUTUS. Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti MOTIVOIVA TYÖ-OTEKOULUTUS Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti Mikä saa ihmiset yleensä muuttumaan? - hätä tai ahdinko - kriittiset elämän tapahtumat - kognitiivinen arviointi ( etuja / haittoja) -

Lisätiedot

MOTIVOINTI TYÖVÄLINEENÄ. Marika Liehu

MOTIVOINTI TYÖVÄLINEENÄ. Marika Liehu MOTIVOINTI TYÖVÄLINEENÄ Marika Liehu 30.11.2016 Motivoiva lähestymistapa Kaikki lähtee asiakkaan kohtaamisesta: Arvostava kohtaaminen ja asiakkaan kunnioittaminen Yhdessä tukien ja oppien Tavoitteen mukaan

Lisätiedot

ROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA DIAGNOSOINTI

ROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA DIAGNOSOINTI ROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA EPÄILY KONSULTAATIO/ SEULONTA DIAGNOSOINTI HOITO KUNTOUTUS Asiakas itse Läheiset TE-palvelut Sosiaalipalvelut Koulut/oppilaitokset

Lisätiedot

Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö

Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö Riippuvuus voi kehittyä mielihyvään tuottavaan / nopeaan

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään

Lisätiedot

MOTIVOIVA HAASTATTELU

MOTIVOIVA HAASTATTELU MOTIVOIVA HAASTATTELU Mirkka Järvinen Shg, TtM, tohtoriopiskelija, Turun yliopisto, Hammaslääketieteen laitos Avainasiakaspäällikkö, Med Group Raskaana 2015 koulutuspäivät 24.9.2015 Vantaa Yleisiä tavoitteita

Lisätiedot

Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki

Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki Rahapelaaminen puheeksi neutraalistimalli (THL) https://www.innokyla.fi/web/malli794561 https://www.innokyla.fi/documents/794562/1

Lisätiedot

MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA. Outi Konsell TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti

MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA. Outi Konsell TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA Outi Konsell 3.5.2016 TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti Koulutuksen tavoitteet ja sisältö Oppia keinoja toimia ratkaisukeskeisesti ja motivoivasti haastavissa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Motivoiva lähestymistapa päihdekeskustelussa. TiinaNykky Arjen Mieli hanke, Kuopion osahanke koordinaattori

Motivoiva lähestymistapa päihdekeskustelussa. TiinaNykky Arjen Mieli hanke, Kuopion osahanke koordinaattori Motivoiva lähestymistapa päihdekeskustelussa TiinaNykky Arjen Mieli hanke, Kuopion osahanke koordinaattori Päihdekeskustelu vai muutoskeskustelu? Päihdeongelmainen: Päihdeäiti, Päihdeisä, Päihdeperhe Sydänongelmainen?

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET

Lisätiedot

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Mo#voiva työtapa. Motivoiva työtapa osa II PKyl

Mo#voiva työtapa. Motivoiva työtapa osa II PKyl Mo#voiva työtapa 1 Potilaassa on vika - minun tehtäväni on löytää se ja korjata Potilas tietää ja tekee jo paljon ja minun tehtäväni on vahvistaa sitä. Ari Karppinen 2 OHI HIIPIVÄN ILTAPÄIVÄN TEEMOJA 1.

Lisätiedot

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin?

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Carita Baykan, sh Teija Leikkari, sh SEKS Ihot/pkl 16.3.2017 Atopiapotilas Ihotautien poliklinikalla Lähete, lääkäri ohjelmoi kiireellisyyden, potilaalle

Lisätiedot

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen

Lisätiedot

EI OLE sarja temppuja, joilla ihminen yritetään saada tekemään jotain, mitä hän ei halua tehdä EI OLE hienovaraista aivopesua VAAN SE ON

EI OLE sarja temppuja, joilla ihminen yritetään saada tekemään jotain, mitä hän ei halua tehdä EI OLE hienovaraista aivopesua VAAN SE ON Helena Sillanpää, 2011 1 EI OLE sarja temppuja, joilla ihminen yritetään saada tekemään jotain, mitä hän ei halua tehdä EI OLE hienovaraista aivopesua VAAN SE ON perustavanlaatuinen tapa olla ihmisten

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

MOTIVOIVA HAASTATTELU. Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa. Sisältö: Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa

MOTIVOIVA HAASTATTELU. Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa. Sisältö: Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa Sisältö: Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa MOTIVOIVA HAASTATTELU Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa Kysymyksiä, jolla voi arvioida potilaan valmiutta muutokseen, muutoksen tärkeyttä, luottamusta muutokseen

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Myönnä, että alkoholi on sinulle ongelma. Myönnä, ettet selviä siitä itse vaan tarvitset hoitoa.

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen

Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Työterveyspsykologi Hanna Wikman- Heinonen KKT-keskus Arvo Esityksen tavoite Antaa perustietoa puheeksiottamisesta ja siinä huomioitavista tekijöistä Antaa käytännön

Lisätiedot

Onko motivoiva haastattelu tehokasta?

Onko motivoiva haastattelu tehokasta? MOTIVOIVA HAASTATTELU ja MOTIVAATIOTA EDISTÄVÄ TERAPIA Teho ja sisältö Aiheet: Tutkimustietoa motivoivan n/met:n tehokkuudesta ja soveltuvuudsta n n periaatteet Kirjallisuutta Miller, W.R. & Rollnick,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Merja Pihlajasaari, kehittäjäterveydenhoitaja, työnohjaaja Markku Mäkinen, kehittäjäsairaanhoitaja, työnohjaaja Lapset ja perheet Kaste-hanke

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Motivoiva haastattelu

Motivoiva haastattelu Motivoiva haastattelu Motivoiva interventio The FRAMES ( RAAMIT) koostuu seuraavista osasista: Feedback ( Ainetietous) käsittää henkilökohtaisen riskin tai heikennyksen, joka saadaan yksilön päihteidenkäytön

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Sijaishuoltopaikkaan tulo Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry

Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry PYSÄHDY Kysy Kuuntele Kannusta Milloin ottaa puheeksi? Kun itsellä herää huoli Kun alkoholista aiheutuu terveydellistä,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto ADHD oireinen aikuinen asiakkaana Suvi Lehto 13.10.2016 Kohtaamisen lähtökohta Asiakkaalla on usein taustalla useita epäonnistumisia ja negatiivisia kokemuksia Näiden seurauksena asiakas Ei usko onnistumisiin

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin

Avain terveyteen ja hyvinvointiin Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Tulppakuntoutus Omahoitoni vahvuudet Mieti hetki omahoitoasi: miten huolehdit itsestäsi. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin.

Lisätiedot

KOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje

KOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje KOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje Miniopas Mitä koutsaus on? Coaching - tai suomalaisittain koutsaus - on tehokas työkalu. Se on tulostavoitteista ja konkreettiseen toimintaan tähtäävää.

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

PariAsiaa luentosarjan teemat

PariAsiaa luentosarjan teemat PariAsiaa luentosarjan teemat 1. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin 2. Avaimia parisuhteen 3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin 4. Kipinää kosketukseen parisuhteessa 5. Perustyökaluja parisuhteen ristiriitoihin

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

TERVETULOA! yhteistä elämää

TERVETULOA! yhteistä elämää TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ Mitä sulle oikein kuuluu? välittämistä hankalien asioiden puheeksiottamisella Sarianna Palmroos ja Kim Kannussaari, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön?

Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön? Finnclean-messut 11.5.2017 Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön? Luennon aiheet Millaisia keinoja meillä on vaikuttaa itse oman työyhteisön hyvinvointiin? Millaisessa työilmapiirissä viihdyt ja

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit. OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat

Lisätiedot

Hylätyksi tulemisen pelko. Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa:

Hylätyksi tulemisen pelko. Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa: Hylätyksi tulemisen pelko 9.osio. HALLINTAKEINOMME Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa: Ajatus -Olen surkea äiti -Olen huono työssäni, pakenemista Käytös Suorittamista syyllisyyden

Lisätiedot

S O S I A A L I S E N T Y Y L I N P R O F I I L I

S O S I A A L I S E N T Y Y L I N P R O F I I L I S O S I A A L I S E N T Y Y L I N P R O F I I L I Sosiaalinen tyyli TYYLI Asiakeskeinen D C B A 1 Kyselevä 2 -------- Suunnitteleva -------- --------- Käynnistävä --------- 3 SINÄ 4 ----------- Rakentava

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

THL:n neuvontakortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa. Anu Piispanen Lehtori Diak ammattikorkeakoulu

THL:n neuvontakortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa. Anu Piispanen Lehtori Diak ammattikorkeakoulu THL:n neuvontakortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa Anu Piispanen Lehtori Diak ammattikorkeakoulu 8.11.2017 Vastaanoton keskustelujen vahvuudet ja haasteet VAHVUUDET Tupakoinnista kysytään ja Fagerströmin

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mo@voiva voimaannudava ohjaus III

Mo@voiva voimaannudava ohjaus III Mo@voiva voimaannudava ohjaus III Neuvokkaasta voimaa - hanke Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com Yhdessä parempaa Po@las

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon? ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Itsemääräämisoikeus käytännössä Itsemääräämisoikeus käytännössä Koulutuspäivä 6.11.2017 Helsinki johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Itsemääräämisoikeus Henkilön oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä valintoja.

Lisätiedot