Päivi Tapolan tekstejä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivi Tapolan tekstejä"

Transkriptio

1 1 Päivi Tapolan tekstejä 2 Naisten tarinoita lapsuudesta ( Kaks plus) 6 Naiskirjailijat kirjoittavat äitiydestä ( Kotiliesi) 11 Hyvästit äidille ( Nuori Voima) 13 Naisen oma raha ( Taloustaito)

2 2 Päivi Tapola Naisten tarinoita lapsuudesta Kiinnostus lapsuutta kohtaan on historiallisesti varsin uutta. Lapsuuden tutkiminen ja ymmärtäminen sai alkunsa vasta viime vuosisadalla luvulla julkaistiin Saksassa ensimmäinen psykologinen oppikirja, jossa lasta käsiteltiin kehittyvänä persoonana eikä vain aikuisen pienoismallina. Kuitenkin vasta Sigmund Freudin oivallus aikuisiän psyykkisten häiriöiden pohjautumisesta lapsuusajan kokemuksiin kohdisti huomion lapsuuteen ja synnytti tarpeen tutustua lapseen itseensä. Freudin ajatukset vaikuttivat myös taiteisiin ja varsinkin kirjallisuudessa alkoi esiintyä lapsuuden kuvauksia. Aikaisemmin ne harvat mieskirjailijat, jotka olivat olleet kiinnostuneita lapsuudesta, kertoivat siitä aikuisen näkökulmasta, muistelmina. Nyt varsinkin sellaiset naiskirjailijat kuin Virginia Woolf ja Colette kuvasivat lapsuutta sisältäpäin, lapsen oman kokemuksen ja mielikuvien kautta. Coletten kuuluisa lause oli: Mitä muuta me niin kutsutut taiteilijat olemme, ellemme aikuisia, jotka muistavat omat lapsensielunsa? Tätä perinnettä ovat jatkaneet monet oman aikamme naiskirjailijat. Teemojaan, joita lapsuuden ohella olivat nuoruusiän ristiriidat, rakkauden nautinto ja tuska sekä eläinten ja muun luonnon lohdullinen, parantava vaikutus, Colette kuvasi kahdella eri tavalla: runollisesti ja ironisen realistisesti. Niiden kautta hän välitti oman näkemyksensä todellisuudesta, aina konkreettisten tilanteiden ja henkilöiden avulla. Tunnetta kuvatessaan Colette pystyi merkillisellä tavalla siirtämään oman elämänasenteensa myös kieleen; hänellä oli kyky muuntaa tunnelma sanoiksi. Lapsuuden valtakuntaan Colette ei halunnut palata vain siksi, että hän olisi tahtonut muistaa tai saada menneisyyden elämään uudestaan. Colette halusi tuntea ja katsoa menneisyyttä lapsen silmien ja lapsen kokemiskyvyn kautta. Kirjoitustyyli, joka muistuttaa lapsuuden suoraa suhdetta todellisuuteen, oli Colettelle tärkein taiteellinen päämäärä. Märta Tikkasen Punahilkka-romaanin (Tammi, 1986) eräs taso on päähenkilön lapsuus. Siinä hän luo kielen avulla samantapaisen tunteen lapsuuden konkreettisesta maailmasta kuin Colette: Äiti sanoo astialla, ei potalla, potta kuulostaa rumalta äidin mielestä, äiti tahtoo että se mitä hän sanoo kuulostaa kauniilta. Pikkuveli istuu astialla ja suihkukannusta suihkuaa ja isosisko työntää sen sisään astian reunan sisäpuolelle, pikkuveljen pehmeiden sileiden reisien väliin. Lapsen silmin Muisteleva mieli Colette kirjoitti koskettavimmat teoksensa, kuten Claudinen koti (WSOY, 1953), omasta onnellisesta ja viattomasta lapsuudestaan sekä nautinnollisen syvästä ja yksinkertaisesta rakkaudestaan äitiinsä. Syntyjään venäläinen Nathalie Sarraute vietti vanhempiensa avioeron takia lapsuutensa vuoroin kummankin luona Venäjällä, Ranskassa ja Sveitsissä. Sarraute on kirjoittanut omasta käsityksestään ihmisen mielen

3 3 ja tietoisuuden muodostumisesta lapsuudessa ja niiden pysyvyydestä. Hänestä pysyvintä ainesta yksilön persoonallisuuden rakenteessa ovat juuri jokaiselle meille ominaiset taipumuksemme reagoida ärsykkeisiin. Sarrauten mielestä ne säilyvät läpi eliniän ja tässä mielessä ihminen on sama lapsuudesta vanhuuteen. systeeminä, joka on riittämätön tavoittamaan totuuden lapsuudesta: - Ei varmaankaan. Ei se voinut tuntua minusta sellaiselta kuin nyt, kun oikein ponnistelen mihin en silloin pystynyt kun yritän oikein paneutua siihen piiloon jääneeseen tunteeseen, yritän saavuttaa sen, tarttua siihen ja päästä siitä selville. Omaelämäkerrallisessa romaanissaan Lapsuus (Otava, 1984) Sarraute kuvaa itseään pikkutyttönä, varhaisia elämänvaiheitaan sekä vanhempiensa avioeron aiheuttamaa hajanaisuutta ja irrallisuutta. Omaelämäkertojen syntymisen tärkeänä syynä pidetään tarvetta löytää kadonnut minä. Sarrauten tyyli on läpi teoksen kiihkottoman toteava. Hän ei kerro lapsen tunteista, vaan paljastaa ne paremminkin pienen Nathalien toiminnan kuvauksen kautta. Tunteminen, eläytyminen siirtyy lukijan osaksi. Tekniikka toimii, sillä lukijassa herää monenlaisia voimakkaita tunteita. Vihaa itsekeskeistä äitiä kohtaan, joka hylkää pienen Nathalien kolmeksi vuodeksi ja kirjoittaa tyttärelleen kauniita kirjeitä äidin ja lapsen välisestä rakkaudesta. Sympatiaa väsynyttä isää kohtaan, joka kuitenkin kantaa vastuuta lapsestaan. Lämmintä ihailua äitipuolen äitiä kohtaan, jolla on kyky osoittaa rakkautta ja arvostusta vieraalle lapselle. Ärtymystä katkeraa äitipuolta kohtaan. Älyllisenä ja pohdiskelevana kirjoittajana Sarraute tutkii monia kirjailijoita askarruttanutta kysymystä muistin ja mielikuvien luotettavuudesta. Minän kyselevä puoli epäilee myös aikuisen kykyä palata takaisin lapsen kokemusmaailmaan. Aikuisinahan me katsomme itseämme lapsina valikoiden ja aikuisen tietoisuuden kautta. Toinen ongelma liittyy kieleen Myös Antigualla syntynyt Jamaica Kincaid tavoittelee muistikuvien ja tunnelmien kautta lapsuuttaan teoksessaan Katoava paratiisi (Kirjayhtymä, 1985). Hänelle tärkein elementti on äidin ja tyttären välinen rakkaus; heidän syvä ja kiinteä suhteensa sekä tytön kasvu ja irtaantuminen. Lapsuudessa äidin ja tyttären suhde on nautinnollisen läheinen: Hänen kertoessaan istuin hänen helmoissaan, nojasin häneen tai olin kyyryssä polvillani hänen selkänsä takana ja kurkistelin hänen olkapäänsä yli. Näin tulin joskus painaneeksi nenäni hänen niskaansa, korvien taa tai hiuksiin. Joskus hän tuoksui sitruunalta, joskus salvialta, ruusulta tai laakerinlehdeltä. Äiti tarjoaa lapselleen kaiken, minkä uskoo parhaaksi, hän hoitaa tätä täydellisesti omistautuen, hänen suojassaan lapsi on turvassa. Mutta äiti ei ole hyvä vain paratiisin rakentamisessa, hän antaa tyttärelleen myös välineet irrottautua siitä, jättää koti. Äiti kääntyy isään päin ja sulkee lapsen ulkopuolelle: Joten siinä he nyt ovat kahden ja minä erilläni. Enää en ajattele heitä samoin kuin ennen, enää en rakasta heitä samoin kuin ennen. Äiti näyttää tyttärelle, että aikuista elämää ei voi olla äidin luomassa paratiisissa vaan jossain muualla.

4 4 Laiminlyöty lapsi Taidemaalari Tyko Sallisen tytär Taju, kirjailijanimeltään Irja Salla, kertoo lapsuudestaan teoksessaan Isä ja minä (WSOY, 1957). Teos alkaa varhaisella muistolla, jossa isä pelastaa pienen Tajun putoamasta jokeen: Kuulepas sinä, sanoi isä, vai niin sitä mennään! Eipä mennäkään sillä lailla, vaan istutaan tässä ja juodaan kiltisti maitoa. Isä alkoi juottaa minua mukista. Join ja katselin äidin yhä vieläkin pelästyneitä kasvoja. Äiti piteli sydäntään. Sitten käännyin katsomaan isää. Isä! Olin ihastunut. Kiedoin käsivarteni isän kaulaan ja pitelin lujasti kiinni. Isä! Minun oli äärettömän hyvä olla. Pienen Tajun maailma rikkoutuu vanhempien välisiin ristiriitoihin. Niiden keskellä myös isosisko Tirsi, joka muuttuu Evaksi, annetaan tädille kasvattilapseksi Tanskaan. Avioerossa Taju määrätään äidilleen, vaikka kaikki osapuolet pitävät isää parempana hoitajana. Pettynyt isä matkustaa Amerikkaan ja tytär etsii häntä jokaisesta porttikäytävästä ja kadunkulman takaa. Äidin kanssa Taju joutuu kokemaan nälkää, pahoinpitelyjä, syöpäläisiä ja jatkuvaa muuttamista vieraitten ihmisten nurkista toisiin. Hänestä kasvaa ihmisarka ja pelokas lapsi. Lopulta isä palaa ja hakee Tajun mukaansa pelastaa hänet kurjuudesta. Christiane Rochefortin Vuosisatamme lapset (Tammi,1964) kuvaa työväenluokkaista perhe-elämää Pariisin lähiössä. Kertojana on nuori Joysanne, perheen esikoinen, joka joutuu äidin jatkuvien raskauksien ja synnytysten takia huolehtimaan sisaruksistaan ja kotitöistä. Romaani ironisoi ranskalaista hyvinvointivaltion sosiaaliturvaa. Uusi perheenjäsen on rasitus ja taakka vanhemmille, mutta tuo heille samalla taloudellista hyötyä. Vanhemmat toivovat esimerkiksi saavansa kaksoset, sillä silloin sosiaalihuolto antaisi pesukoneen. Lapsilisillä taas voidaan hoitaa auton kuukausimaksut ja päästä vieläpä lomamatkalle. Joysannen ääni on laiminlyödyn ja hyväksikäytetyn lapsen, joka kuitenkin kykenee myös rakastamaan ja näkemään asioiden humoristisen tai ainakin ironisen puolen. Hän nauttii koulunkäynnistä, sillä koulu ja läksyt tarjoavat pakopaikan ainaisista kotitöistä ja lastenhoidosta. Äiti ei kuitenkaan anna Joysannen jatkaa opiskelua, sillä tämän työpanos on kotona välttämätön: Äkkiä hakemaan maitoa, sanoi äiti, - minulla ei ole ollut aikaa. Chantalilla on taas kuumetta oh-hoh, koskas sillä ei olis jotakin. Ota rahat kaapin päältä. Vie roskat samalla, ja juustoraastetta ja leivän, ja muista nostaa lastenrattaat sisälle tullessasi ja katsoa samalla onko postia ja pidä kiirettä, isäsi tulee heti, sen kun jo olisit mennyt. Uudelleen luotu lapsuus Ranskalaisen Monique Wittigin esikoisteos Opoponaks (WSOY, 1967) on eräs hienoimpia lapsuuden kuvauksia. Tai paremminkin kirjailija on onnistunut kertomaan lapsuuden, tuomaan lapsuuden takaisin ja luomaan sen uudelleen: Pidätkö sinä äidistäsi? Pieni tyttö, jonka nimi on Josiane Fourmont, kysyy sitä. Minä pidän äidistäni, kyllä minä pidän äidistäni. Miten paljon sinä pidät hänestä? Näin paljon. Ja sitten levitetään käsiä ja näytetään pituus paljonko. Catherine Legrand levittää käsiään niin paljon kuin voi. Entä sinä? Minäkö. Tämän verran. Pikku tyttö, jonka nimi on

5 5 Josiane Fourmont, näyttää ja sormet melkein koskettavat toisiaan. Etkö sinä sitten pidäkään äidistäsi? En paljon. Opoponaksin alku sijoittuu siihen lapsuuden vaiheeseen, jossa lapset koulun aloitettuaan tulevat yhteisön jäseniksi. Ensin päähenkilö, Catherine, on vielä erillinen hän toisten joukossa. Kaikki asiat tapahtuvat vain hänelle ja hän yksin tekee omat tekonsa: hän kaatuu vatsalleen ja nousee ylös, hän syö eväänsä ja hänen housunsa repeävät leikissä. Kun ryhmään kuuluminen vahvistuu, erillisyys ja yksilöllisyys muuttuvat yhteisöllisyydeksi: Catherine Legrand sanoo, mutta pannaanko myös kuolleet lapset johonkin reikään? Sitä ei tiedetä. Tiellä on viemärinreikiä joihin pitää suhtautua epäluuloisesti. Ja sitten ajatellaan ettei mennä niiden ohi ihan läheltä koska nyt tiedetään että kuolleet ihmiset ja ehkä myös lapset pannaan juuri niihin. Samalla kun Opoponaksin yksiköllinen kieli muuttuu monikolliseksi, myös lyhyet lauseet muuttuvat sekä sisällöllisesti että rakenteeltaan monimutkaisemmiksi ja vivahteikkaammiksi. Lapset sulautuvat ryhmään, he kasvavat ja heidän ilmaisukykynsä kehittyy. Kaikkea tätä Wittig ilmaisee kielen avulla; kieli muuntuu ja mukailee lasten kehitysvaiheita. Sisareni Katri Tapolan uudessa romaanissa Näiden seinien sisällä me emme näy (Tammi, 2002) eräs teema äitiyden, äidin ja lapsen suhteen sekä miehen ja naisen suhteen ohella on lapsuus. Poikkeuksellisen hienosti ja uutta luovalla tavalla Tapola kuvaa pienen lapsen mielen maailmaa. Varhaislapsuutta koskeva teksti on jatkuvaa läsnäolon virtaa. Kaikki tapahtuu nykyhetkessä aivan kuten lapsen mielessä. Kirjailija on antanut äänen pienelle, uhmaikäiselle lapselle: Minä en riisu yöpukua. Minä haluan yöpuvun. Minä en pissaa pottaan. Minä pissaan lattialle. Minun mielestä voi pissata lattialle. Minä en pue vaatteita. Minä en mene ulos. Äiti. Kylpyhuone on likainen. Äiti pesee. Äiti menee ulos. Minä olen yksin. Minä itken: äiti, äiti, äiti. Ei harjata tukkaa. Ei laiteta vihreitä kintaita. Ei hattua. Äiti ei laita valoa! Minä laitan valon. Minun mielestä äitiä voi lyödä. Aluksi romaanin äiti odottaa malttamattomana lapsensa puhetta, ja sitten kun puhetta alkaa tulla, lapsi pulppuaa sitä tauotta. Kaikki vanhemmat tunnistavat raivostuttavan ja koomisen pienen itsevaltiaan, joka pyrkii erilleen ja etsii törmäillen rajojaan: Minä istun tässä koko päivän. Minä otan leipää. Voita päälle. Juustoa. Kurkkua. Minä nuolen voit. Minä en halua pieniä kurkkuja! Minä en syö leipää. Minä otan nakkimunakasta. Minä istun tässä. Lisää voita! Tässä kurkussa on kuoret. Minä en halua kuorta! Minä otan maitoa. Minä en syö mitään koko päivänä. Minä istun tässä koko päivän. Minä nukun tässä koko päivän. Maitoa! Jäätelöä! Piparia! Minä annan puuron kissalle. Minä pesen perunat soppaan. Minä panen nämä perunat roskikseen. Naiskirjailijoiden lapsuutta kuvaavia teoksia lukiessa koskettavinta on juuri heidän kykynsä eläytyä, ryömiä sisälle lapsen mieleen. Teosten tapahtumat ovat enemmän kielen kuin juonen tasolla ja pääpaino on lapsen sisäisen maailman tavoittamisessa.

6 6 Päivi Tapola Naiskirjailijan äitiys On varmaan mahdollista lähestyä tuota hämärää seutua, jollainen äitiys naiselle on, kuuntelemalla entistä tarkemmin, mitä nykypäivän äidit sanovat taloudellisten huoliensa läpi, levottomuuksiensa keskellä, unettomuuksien, ilojen, raivojen, tuskien ja onnentunteiden keskellä, ja sen syyllisyyden tuolla puolen, jonka liian eksistentialistinen feminismi heille testamenttasi Julia Kristeva (Stabat Mater) Puuttuva äitiyden kuvaus Äitiyden kokemus on edelleen eräs naiskirjallisuudessa paljolti käsittelemätön kirjoittamisen alue. Oma äitiyteni sai minut etsimään naiskirjailijoilta tekstejä, jotka käsittelisivät äitiyttä ja naisen omaa sisäistä kokemusta äidiksi tulemisesta ja äitinä olemisesta. Etsin siis tukea ja ilmaisua omalle olemiselleni, suuntaa ja rakennetta elämälleni niitähän kirjallisuus parhaimmillaan voi antaa. Naiskirjailijat ovat kirjoittaneet paljonkin äidistä; omista äideistään sekä äidin ja tyttären suhteesta. Mutta äitiyden kokemuksesta siitä miltä äitiys, raskaus, synnytys ja imetys tuntuvat, mitä ne naiselle merkitsevät - en ensin löytänyt paljoakaan. Yksi syy oli tietenkin ilmeinen: aikaisemmin kirjoittavat naiset eivät olleet äitejä, harvoin he olivat edes naimisissa. Useat omista lempikirjailijoistani olivat lapsettomia: Virginia Woolf, Gertrude Stein, Brontë-sisarukset, Willa Cather, Luise Rinser, Djuna Barnes, Simone de Beauvoir. Jotkut naiskirjailijat toivoivat lasta, mutta kokivat keskenmenon tai menettivät lapsen synnytyksessä: Elizabeth Gaskell, Karen Blixen, Gabriela Mistral, Katherine Mansfield, Marguerite Duras. Monet uudemmista naiskirjailijoista ja jotkut vanhemmistakin kuten Colette, Anna Ahmatova ja George Sand, ovat kuitenkin olleet äitejä. Miksi he eivät ole kuvanneet omaa äitiyttään ja äidiksi kasvamistaan? Onko aihe ollut liian henkilökohtainen, liian yksityinen? Onko äitiys ruumista ja mieltä mullistavana kokemuksena liian vaikea kuvattavaksi, onko sen ruumiillisuudessa jotain kielellisen ilmaisun tavoittamattomiin jäävää? Vai onko äitiys ollut kulttuurissamme kielletty ja torjuttu alue? Eikö äitiyden ristiriitaisuuden kuvaaminen olisi ollut naiskirjailijoista sopivaa tai tärkeää? Olisivatko he kokeneet itsensä huonoiksi äideiksi, jos olisivat paljastaneet omat ristiriitaiset tunteensa? Ovatko he halunneet mieluummin unohtaa ja torjua liian vaikeat tunteet ja mieleen nousevat kysymykset? Vai onko äitiys ollut heidän mielestään epäkiinnostava ja lukijat karkottava aihe? Johtuuko äitiyden kuvauksen puute asian merkityksen vähättelystä? Kun aloin tutkia ja ihmetellä noita kysymyksiä, aloin myös löytää naiskirjallisuudesta sieltä täältä äitiyden kuvauksia. Huomasin samalla, että olin itse tiedostamattani aikaisemmin rajoittanut lukuhorisonttiani, en ollut kiinnittänyt huomiota äitiyden kuvaukseen silloin kun sellaisen olin kohdannut. Kiinnostus lähestyä tuota hämärää seutua tuntuu silti

7 7 kasvaneen vasta viime vuosina. Ulkomaisia teoksia on ilmestynyt useita ja meilläkin on aivan hiljattain julkaistu kolme teosta, joiden päällimmäisenä teemana on äidiksi tuleminen: Terhi Utriaisen Välimatkoja, Cia Kiiskisen Äitiyspakkaus ja Anna-Leena Härkösen Heikosti positiivinen. Ruumiillisuuden naisilta kielletty alue kuunnellen tuota raskasta, eläimellistä läähätystä. Raosta tunkeutui kuuman veren vastenmielinen haju, joka pelotti häntä. Vaimon läähätys muuttui nopeaksi ja kuuluvaksi, se oli kuin kuiskattua huutoa, mutta hän ei päästänyt ainoatakaan ääntä. Kun Wang Lung ei enää jaksanut kestää, vaan oli tunkeutumaisillaan huoneeseen, kuului sieltä heikko, läpitunkeva ääni, ja hän unohti kaiken. Amerikkalainen kirjallisuudentutkija Ellen Moers kysyy kuuluisassa teoksessaan Literary Women mitä tekemistä naiskirjallisuudella on synnyttämisen kokemuksen kanssa. Hän itse vastaa, että koska varhaisista naiskirjailijoista vain harva oli äiti ja lisäksi ruumiillisuuden ja seksuaalisuuden kuvaukset, joihin myös raskaus, synnytys ja imetys luettiin kuuluviksi, olivat kiellettyjä naisilta, ensimmäiset realistiset kuvaukset synnytyksistä löytyvät sellaisilta mieskirjailijoilta kuin Tolstoi ja Zola. Sen sijaan kuvaus, jossa O-lan imettää lastaan, nauttien ruumiinsa toimivuudesta, on koskettava: Naisen suuresta ruskeasta rinnasta virtasi lapselle maitoa, lumivalkeaa maitoa, ja kun lapsi imi toista rintaa, suihkusi maito toisesta, ja hän antoi sen vuotaa. Sitä oli tarpeeksi lapselle, vaikkakin se oli nälkäinen. Tarpeeksi elämää monelle lapselle, ja äiti antoi huolettomasti sen vuotaa, runsaudestaan tietoisena. Äitiyden moderni ristiriitaisuus Moers jatkaa, että 1900-luvun naiskirjallisuuteen raskauden, synnyttämisen ja imettämisen aihepiirin toivat nobelkirjailijat Sigrid Undset ja Pearl S. Buck. Undsetin Jenny-romaanissa tärkeänä motiivina päähenkilön depressiolle ja päätymiselle itsemurhaan on hänen aviottoman lapsen kuolema aivan pienenä, mutta raskautta, synnytystä ja varsinaista äitiyttä romaani ei kuvaa. Buckin Hyvä maa romaanin realismiin kuuluu myös synnytyksen kuvaus. Mutta päähenkilön - köyhän maatyöläisen Wangin - vaimon O-lanin synnytykset Buck on kuitenkin kuvannut ulkopuolisen kokijan, miehen, näkökulmasta. O-lan synnyttää esikoisensa kesken peltotyön, yksin, ilman apua omassa huoneessaan: Mutta Wang seisoi ovella Elvi Sinervossa kasvoi halu äitiyteen, synnyttämiseen, lapsen pitämiseen sylissä sota-ajan vankilavuosina. Hän kirjoitti päiväkirjaansa: On tarttunut uusi laji hulluutta: himo lapsiin. Tuolloin hän oli jo yhden pojan äiti ja tunsi vihaa poliittista toimintaansa kohtaan, sillä se oli erottanut hänet lapsesta ja perheestä. Sodan ja vankilassa istuttujen vuosien jälkeen Sinervo kuvasi novellissaan Vuorelle nousu itsensä kaltaista naista. Nainen työskentelee työväen sivistysjärjestössä, hän on naimisissa, mutta aviopuolisoiden elämässä ei ollut koskaan ollut liiaksi aikaa henkilökohtaiseen. Nyt elämä on alkanut uudelleen ja pariskunta haluaa myös lapsia. Nainen synnyttääkin kaksi lasta lyhyen ajan sisällä. Synnytys on hänelle mullistava ja ihmeellinen

8 8 kokemus: Kun hän yli kolmikymmenvuotiaana synnytti, hän eli sen kuin hurmion. Kaikki mitä hän oli elänyt, hyvä ja paha, tuntui kadottavan merkityksensä tämän elämyksen rinnalla. Kaikkien hänen elämänsä suurten silmänräpäysten tyydytys ja riemu himmeni ja kutistui sen riemun rinnalla, jota hän tunsi kuullessaan lapsensa syntymäparkaisun. Mutta lasten syntymä muuttaa naisen koko elämän, suhtautumisen aviopuolisoon, kotiin, lastenhoitoon ja työhön: Hän näki hämmentyneenä sekasotkun, johon yhtäkkiä oli paiskautunut. Entinen elämä oli aina ollut täynnä suurta uhkaa, mutta selvää ja yksinkertaista verrattuna tähän. Hän kiemurteli keskellä monia velvollisuuksia ja tehtäviä eikä mitään niistä suorittaessaan ollut varma: tämä on tärkeintä. Se ettei hän voinut kokonaan omistautua lapsilleen, sai hänet toisaalta tuntemaan sairaalloista vastuuntuntoa niistä. Hoidellessaan niitä mielessään muut tekemättömät työt hän tunsi katkerasti olevansa huono äiti, ja se sai hänet rakastamaan lapsiaan tuskallisen kiihkeästi. Novellin nainen tuntee lisäksi vihaa miestään kohtaan, sillä tämä sopeutui perheenisän asemaan iloisen rauhallisesti, mutta ei antanut lasten häiritä työtään ja mielenrauhaansa. Mies ei muuta mitään elämässään, sillä hänen mielestään lapset eivät saa pilata tärkeämpiä töitä. Lapsilleen omistautuvan vaimonsa mies kokee ikävästi muuttuneena ja tylsistyneenä, mutta silti hän ei tarjoa naiselle apuaan. Väsynyt, aliravittu ja ylirasittunut vaimo käy mielessään yksinäistä monologiaan: Miten muut selviävät? Äidilläkin oli kuusi lasta, huonommissa oloissakin, eikä se ollut tällaista. Mutta äidillähän ei ollut muuta työtä. Sittenkin ikimaailmassa minä en kykenisi hoitamaan kuutta lasta ja perhettä tulematta hulluksi. Kun vain en olisi niin väsynyt, niin loputtoman väsynyt. Olen ehkä liian vanha, ei olisi pitänyt niin vanhana ruveta synnyttämään. Ei olisi pitänyt ruveta äidiksi, koska kerran tahdon tehdä muuta. Heti näiden epätoivoisten ajatusten jälkeen nainen kuitenkin kauhistuu ja muistaa lapsen saamisen onnen: Synnyttämisen riemun muisto värisytti häntä, ja hän tunsi juhlallisesti, että juuri se oli niitä harvoja henkilökohtaisia asioita, joiden vuoksi kannatti elää. Kannatti repiä itsensä kappaleiksi, kannatti raahautua päivästä toiseen, kunhan joskus sai kokea sellaisen riemun. Vielä minä synnytän, hän ajatteli ikään kuin uhitellen. Kun nainen sitten tulee kolmatta kertaa raskaaksi, miehen mielestä ainoa järkevä ratkaisu on abortti. Miehelle vaimon synnyttämisen halu merkitsee pakoa todellisuudesta. Vaimo miettii taas yksin yöllä miehensä sanoja: Synnyttämisen hetki on minulle riemukas pako todellisuudesta, ihmisenä olemisesta. Saan hetken olla muuta kuin ihminen saan olla jumala, joka luotuaan voi sanoa varmasti ja ehdottomasti: se on sangen hyvä. Ja kun sitten hoitelen lapsiani, on sekin kenties pakoa ihmisenä olemisesta. Olen silloin vain eläinemo, on pakko ajatella vain pentuaan, silloin ei voi olla se ihminen, jolta vaaditaan paljon muuta. Aviomies menee tapaamaan lääkäriä, ja miehet sopivat keskenään, että abortti on välttämätön naisen terveyden kannalta. Nainen alistuu, mutta miettii: Oli epämiellyttävää ajatella, että kaksi miestä oli istunut vastakkain ja keskustellut hänestä. Hänet valtaa tyhjyyden tunne, joka vähitellen muuttuu suruksi: Hän pani lapset nukkumaan ennen lähtöään. Heidän vuoteensa olivat vierekkäin. Kolmatta ei siis tulisi. Hän seisahtui ovelle ja

9 9 tuijotti eteensä. Jossakin loputtoman etäällä, syvällä, kaiken alun takana, sulkeutui ovi äänettömästi. Aikuistuvat lapset ja oma tila Äitiyden teemaan liittyen Eeva Kilpi on kuvannut teoksissaan sekä raskautta että synnytystä. Romaanissa Naisen päiväkirja äitiys on kuitenkin jo vanhenevan, keski-ikäisen naisen äitiyttä ja siihen liittyviä ongelmia. Teoksen minäkertoja on kolmen aikuistuvan pojan äiti: Pienet lapset vielä auttoivat, isot eivät tee mitään. Tulevat vain jos tulevat ruoka-aikaan paikalle närkästyäkseen jos ruokaa ei olekaan, synnyttääkseen jälleen kerran atavistisen syyllisyydentunteen äidissään. Lasten hoitaminen vie koko elämän sitä vastaan naiset yrittävät taistella, sitä on emansipaatio. Isot lapset jopa osaavat käyttää tätä tosiasiaa tietoisesti hyväkseen, vaatia että niin pitää ollakin. En ole kuolemanväsynyt, olen kuolemakseni väsynyt. Kun harva nainen on kirjoittanut äitiydestään, vielä harvempi on kirjoittanut varttuneiden lasten äitinä olemisen kokemuksesta kuten Eeva Kilpi. Stabat Mater -tekstissään Kristeva kirjoittaa äitiydestä: Nainen ei synnytä tuskassa, hän synnyttää tuskan: lapsi edustaa sitä ja maailmaan tulostaan lähtien se juurtuu pysyväksi. Voit tietysti sulkea silmät, tukkia korvat, pitää luentoja, käydä ostoksilla, järjestää kotia, ajatella objekteja, subjekteja. Mutta äiti on aina tuskan merkitsemä, hän menehtyy siihen. Ja miekka on lävistävä sielusi Väsymyksessään, etsiessään luomiskykyään ja tarpeessaan omaan tilaan Eeva Kilven kirjailija-äiti kaipaa etäisyyttä lapsiinsa. Hän tuntee vihaa kaikkea häiritsevää myös poikiaan kohtaan. Mutta heti kun voimat palaavat lapset ovat äidin mielessä ja hän alkaa ajatella heitä ymmärtäen. Kevään tulon myötä naisessa kasvaa alakulo ja ahdistus, kaipuu päästä kesämökille ja kiinni omaan työhön. Hänen ajatuksissaan kevät vanhenee. Tuskaisessa mielessään äiti yrittää panna pojilleen rajoja tulevan varalle: - Kustannan opiskelun, en muuta. Ykistä ajattelin: en anna syksyllä rahaa, jos vielä loukkaa. Tajuan vain että tilanne taas kerran menee yli voimieni. Lapset ovat armottomia silloin kun äiti on huonossa kunnossa, he eivät kestä sitä, pakenevat julmuuteen. Kaikki minun vaivani taas heijastuvat heihin, koska he ovat läheisimmät. Kesämökille ja yksinäisyyteen pääseminen, oman tilan luominen ja ajatusten kirjaaminen tuovat vähitellen helpotusta naisen mieleen. Teksti on aforisminomaista, tiivistä, mutta negatiiviset sävyt hallitsevat edelleen. Lasten ja vanhempien suhde: valtataistelu jossa on kaksi mahdollisuutta: lasten tyrannia tai vanhempien diktatuuri; hyvä suhde näennäisyyttä; useimmiten perhe jossa lapset on alistettu näyttää ulospäin parhaalta. Kun masennus hellittää, nainen kirjaa päiväkirjaansa tuskattoman päivän. Edelleen pojat ovat mielessä, mutta kesällä minä olen lapseton. Kuin ei minulla olisi koskaan lapsia ollutkaan. Hänen mielialansa ei ole riemukas, mutta tasaisuus riittää hänelle. Olla kasvi. Huomaamaton, mutta vahvasti olemassa. Juuret mullassa. Latva auringossa. Saada aivot toimimaan. Päästä eroon kivusta ja rauhaan. Luonnolliseen olemassaoloon. Vaatimuksettomuuteen. Luonnolliseen elinvoimaan. Ja Luoja sen suokoon: viimein kirjoittamiseen. Tuloksekkaaseen.

10 10 Äitiys ja kirjoittaminen naisen kasvuprosessina Märta Tikkasen Punahilkka-romaania on luonnehdittu kehitystarinaksi, jossa päähenkilö irrottautuu ensin nuoruudesta eroottisuuden kokemuksen kautta ja kasvaa ehjäksi naiseksi äitiyden ja oman työn, kirjoittamisen avulla. Proosarunon muotoon kirjoittamassaan romaanissa Tikkanen rikkoo myyttiä tutusta sadusta; Susi ei ole Punahilkalle vain pelon vaan myös halun kohde. Punahilkka ja Susi rakastuvat, aloittavat yhteisen elämän ja perustavat perheen. Niinpä luinkin teosta aikaisemmin kuvauksena miehen ja naisen suhteesta ja sen ongelmista. Vasta äidiksi tuleminen sai minut näkemään romaanin myös kuvauksena äitiydestä. Pentujen myötä, äitiyden myötä, Punahilkan maailma muuttuu. Oma äiti tulee uudella tavalla läheiseksi. Äiti ja tytär ovat aina kuuluneet yhteen, mutta Punahilkan lasten synnyttyä tunne kasvaa: äiti ja hän rakastavat heitä yhdessä, pieniä ja pehmeitä, vieraita ja läheisiä, hän ja äiti ja tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia. Kirjoittamisen merkitys syvenee kun pennut vähän kasvavat ja Punahilkka uskaltaa ottaa itselleen uutta tilaa. Aluksi varoen viemästä mitään mikä kuuluu muille, hän alkaa kirjoittaa öisin ruokapöydän ääressä. Punahilkan oma aika tulee illalla kun hän on tyydyttänyt kaikkien toisten tarpeet: Silloin Susi tulee sisään ja juo teetä ja syö viiliä, levittelee marmeladin nokareita ja murusia ympärilleen / jättää kaiken pöydälle / menee nukkumaan. Oman tilan saaminen on naiselle kuitenkin elinehto, josta ei voi enää luopua: Punahilkka saa vaeltaa ruumiiden yli kun hän pyrkii kirjoituskoneen luokse, jos hän ei pääse perille ajoissa hän menee rikki, räjähtää tuhansiksi palasiksi / varisee tuhkana Suden päälle. Äitiys kuljettaa Punahilkan uusille seuduille ja Susi jää auttamatta ulkopuolelle. Äiti ja lapsi muodostavat nautinnollisen ja itseriittoisen parin, joka synnyttää Sudessa raivoisaa mustasukkaisuutta, sillä hän haluaisi olla aina merkityksellisin ja ensisijainen. Mutta äidille lapsi on tärkein: kukaan ei voi olla Punahilkkaa lähempänä kuin se jota hän painaa itseään vasten, iho ihoa vasten, pehmeäposkinen pää, ahnas imusuu, nautinto joka virtaa hänen lävitseen kun hän istuu ja imettää lapsiaan ( ) Punahilkka ja lapsi, lapsen tuoksu ja maidon tuoksu, naisen haju, se ei koskaan lähde, se johtaa takaisin sisäänpäin, alaspäin, syvälle metsälampia ja kosteata samettisammalta kohti, entisaikoihin, alkusuoniin.

11 11 Päivi Tapola HYVÄSTIT ÄIDILLE Luen tyttärien kirjoja äideistä. Kuuntelen erilaisia tarinoita äidin ja tyttären suhteesta, tarinoita yhteenkuuluvuudesta, läheisyydestä, samaistumisesta, erillisyydestä, ristiriidoista, erilaisuudesta. Yleensä tarinat kerrotaan vasta äidin kuoltua. Äidin elämä on valmis ja hänen jäämistöstään, päiväkirjoista, kirjeistä, valokuvista, tytär voi löytää vihjeitä ja salattua materiaalia täydentäessään tarinaansa hänestä. Elinaikanaanhan äidit usein - Anja Kaurasen sanoin - putsaavat kertomuksistaan tahrat, repeämät ja epäjärjestyksen. Kun äiti loputtomasti kuuraa, parsii ja järjestelee, äiti käsittelee juuriharjalla paitsi korkkimattoa, myös omaa menneisyyttään, historiaa jonka pitäisi olla myös minun historiaani, minun lähteeni, minun peilini, minun janoani lievittämässä. Mietin tyttärien kuvia äideistään; äidin kuolemaa ja äidin ottamista osaksi tyttären omaa kuvaa. Tuntuu kuin tyttären olisi piirrettävä äitinsä kuva voidakseen itse eheytyä, löytääkseen oman itsensä ja saadakseen selville mihin äiti loppuu ja mistä tytär alkaa. Joskus tämä kuva on kuvitteellinen kuten Virginia Woolfin Majakan rouva Ramsay tai Coletten Sido. Joskus taas dokumentoiva: Jamaica Kincaidin Katoava paratiisi, Simone de Beauvoirin Lempeä kuolema, Merete Mazzarellan Juhlista kotiin, Anita Konkan Talvi Ravennassa. Anja Kaurasen kirjassa Ihon aika fiktiivinen ja dokumentoiva kuvaus vuorottelevat toistensa lomassa. Yhtäältä on olemassa konkreettinen sairauden, kroonikko-osaston ja kuoleman taso ja toisaalta äidin salattu nuoruudentarina, johon kirjoittaja yrittää eläytyä luodakseen kokonaisemman kuvan äidistään. Äidin kuoleman jälkeen tilattu virkatodistus paljastaa, että äiti on nuoruudessaan synnyttänyt aviottoman lapsen. Minä vien paperin käsivarret ojossa kuin jonkin raskauttavan todistuskappaleen äidin kuvan eteen ja ojennan sen siihen, levälleen aukeamalta jossa mainitaan että tällä naisella oli kolme lasta, kolme tytärtä, joista ensimmäisen, avioliiton ulkopuolella syntyneen, antoi pois. Äidin salaisuuden paljastuttua tytär ymmärtää myös perheensä häpeän ja tragedian sekä äidin kroonikko-osastolla lausumien sanojen merkityksen: äidillä on nuoruudessaan ollut hellä rakastaja. Näin äidin elämä saa uuden seksuaalisen ulottuvuuden, joka tuo kirjaan sen kolmannen tason. Unenomaisessa, päällimmäisiä tasoja rikkovassa tarinassa, tytär matkustaa äitinsä nuoruuden pakopaikkaan Viipuriin. Yksinäisyydessään äidin kanssa yhteen kietoutunut tytär käy läpi seksuaalisia tuhon ja itsetuhon fantasioita. Ne huipentuvat painajaismaiseen kohtaukseen, jossa tytär hukuttaa vanhemman miehen/isän. Kirjassaan Naiseksi kasvanut feministiset psykoanalyytikot Luise Eichenbaum ja Susie Orbach kuvaavat naisen seksuaalisuuden siirtämistä sukupolvelta toiselle. Äidit luovat prosessin, jossa tyttären seksuaalisuus muovautuu; äidin suhde omaan seksuaalisuuteensa ja ruumiiseensa vaikuttaa ratkaisevasti tapaan, jolla tytär tulee suhtautumaan itseensä. Äidin seksuaalisuus muovaa tytärtä riippumatta siitä, paljastaako äiti seksuaalisuuttaan fyysisen olemuksensa tai puheidensa kautta vai kätkeekö hän sen. Joka tapauksessa tytär vertaa itseään äitiinsä luodessaan omaa riippumatonta seksuaalisuuttaan. Tätä tyttären yritystä etsiä vaikkapa vakoilemalla viestejä äidin seksuaalisuudesta Kauranen kuvaa herkällä ja koskettavalla tavalla. Raadollisuudessaan ja raakuudessaan Kaurasen kirja tuo mieleen Simone de Beauvoirin Lempeän kuoleman, molemmat ovat täynnä kipua,

12 12 tuskaa, eritteitä, hajua, sekä torjuntaa. Beauvoir kirjoittaa: Äiti ei osannut kertoa vaikeuksistaan kenellekään, ei edes itselleen. Häntä ei ollut totutettu näkemään sisintään eikä käyttämään arvostelukykyään. Hänen piti turvautua auktoriteetteihin. Oman persoonallisuutensa Beauvoir rajaa selkeästi erilleen äidistään. Beauvoirista poiketen Kauranen löytää äidistään kuitenkin samaistumiskohteen ja muistaa lapsuuden aikaisen yhteensulautumisen äidin kanssa: äiti alkaa itkeä hiljaa, antaa kyynelten valua pitkin poskia minun hiuksilleni, otsalleni, minun poskilleni, minä lipaisen vaistomaisesti kielelläni suupieltäni, aivan kuin olisin itkenyt itse, vai olenko itkenytkin, onko tämä äidin surua vai minun omaani, kokemus on minulle hämmentävä, kiehtova, minä puristan äitiä käsivarresta, me takerrumme toisiimme yhä tiiviimmin, me katsomme kasvojamme keittokomeron sinisestä ikkunalasista, katsomme kuin sisään jonnekin humisevaan huljahtelevaan tilaan, siellä sisällä lasuurinsinisessä vedessä ne huojuvat, kaksi liikuttavan samannäköistä ihmistä, toinen liian nuori, toinen liian vanha. Naisen vaikeimpana ongelmana psykoanalyytikot pitävät juuri erillisyyden puutetta, epäselviä minän rajoja äidin ja tyttären välillä. Tyttären persoonallisuus näyttää sekoittuvan ja menevän päällekkäin äidin persoonallisuuden kanssa. Murrosikäisen tyttären yritys irrottautua primitiivisestä yhteydestä on raakaa ja epätoivoista: Äiti seurasi hiljaa vierestä minun vimmaani, minun kipuani. Monena aamuyön hetkenä äiti sai nähdä kuinka minä, tuhlaajatyttö, kuorsasin humalaani keittiön pöydän ääressä, otsa vahakangasta vasten, säpsähdin hereille, äidin vakavat syyttävät kasvot, vapisevat huulet, leuan tärinä, minä nauroin, viskasin päätäni taakse, nauroin, noukin sätkänpuruja huuliltani, nauroin. Tuskallisiin läheisyyden kokemuksiin liittyy tuskallinen etäisyys, äidillä on tilaisuuksia kertoa salaisuutensa aikuiselle tyttärelleen, mutta hän ei halua tai ei voi jakaa menneisyyttään. Vasta äidin kuoltua tytär muistaa nuo hetkien mahdollisuudet. Tytär istuu äitinsä ruumiin vieressä sairaalan kappelissa ja kokee viimeisen fyysisen yhteyden. Tytär puhuu äidilleen, syyttää äitiään ja vaatii saada vastauksia. Minä kurotun äidin ylle ja painaudun kevyesti äidin rintaa vasten, suljen silmäni, olen vielä hetken yhtä tuon kovan, panssarimaisen, rottinkiseksi painaltuneen sylin kanssa.

13 13 Päivi Tapola Minä ja raha -palsta kirjoittamiseen katkeruutena, saarnaamisena ja vastalauseina. Ne pilaavat tekstin. Kirjoitus takeltelee ja kompastelee, siitä puuttuu vapaus, huumori ja keveys, jotka ovat tunnusomaista hyvälle proosa- tai runoteokselle. Naisen oma raha Naisella pitää olla omaa rahaa ja oma huone, jos hän aikoo kirjoittaa, totesi aikoinaan kirjailija Virginia Woolf. Neuvo on hyvin käytännöllinen ja sellaisen se myös pitää ymmärtää. Toisaalta se sisältää myös pintatasoa syvemmän merkityksen. Vertauskuvina oma huone ja oma raha tarkoittavat tietenkin myös naisen (tai miehen) omaa sisäistä tilaa ja henkistä vapautta. Mutta vertauskuvista takaisin käytännöllisyyteen Woolf tarkentaa, että voidakseen kirjoittaa nainen tarvitsee kaiken sen elämän rikkauden, minkä kuka tahansa luova ihminen. Luova nainen tarvitsee herkullisia aterioita, joita hänen ei ole itse tarvinnut valmistaa, hyvää viiniä, arkea helpottavia palveluksia, joutilaisuutta ja sitä tilaa rauhaa, väljyyttä, riippumattomuutta. Nämä Virginia Woolfin pohdinnat ovat täysin vastakkaisia kauan ja sitkeästi eläneelle ajatukselle, että paras taide syntyy puutteessa ja kärsimyksessä ja lahjakkuus toteuttaa itsensä olosuhteista huolimatta. Woolf kirjoittaa: Ihminen ei voi ajatella hyvin, jollei ole syönyt hyvin. Woolf jatkaa ajatustaan vielä pidemmälle todetessaan, että ajan, tilan ja muiden resurssien puute aiheuttaa raivoa ja uhmaa, jotka heijastuvat Kuitenkin jo itseään edeltäneeltä ajalta Woolf löysi naiskirjailijan, joka oli saavuttanut oman vapautensa. Hän piti 1600-luvulla elänyttä Aphra Behniä 1 ensimmäisenä naiskirjailijana, joka todisti, että rahaa saattoi ansaita kirjoittamalla, ehkä uhraamalla joitakin miellyttäviä ominaisuuksia; ja näin vähitellen kirjoittamisesta ei tullut pelkästään merkkiä hulluudesta ja seonneesta mielestä, vaan se oli asia, jolla oli käytännöllistä merkitystä. Virginia Woolf kirjoitti Oma huone -teoksessaan Aphra Behnistä, että tämä kuului keskiluokkaan ja hänellä oli kaikki keskiluokan naisen hyveet, huumorintajua, elinvoimaa ja rohkeutta; nainen jonka oli pakko miehensä kuoltua ja joidenkin omien onnettomien seikkailujensa jälkeen ansaita elatuksensa älynsä avulla. Hänen oli tehtävä työtä samoilla ehdoilla kuin miestenkin. Hän ansaitsi ankaralla työnteollaan kylliksi elääkseen. Sen tosiseikan tärkeys on merkittävämpi kuin mikään, mitä hän itse asiassa kirjoitti... Virginia Woolf kuvasi Aphra Behniä, että tämä oli elämän laitapuolen, rakkauden tuntija. Hän oli rohkea ja suorasanainen, hän oli seksuaalisesti kokenut ja ilmeisen välinpitämätön oman maineensa suhteen. Woolf esitti arvelun, että kirjailijoiksi aikovia tyttöjä tullaan pelottelemaan Behnin kohtalolla. Heidän toiveisiinsa ansaita rahaa kirjoittamalla vastataan: Niin kyllä, jos elät niin kuin Aphra Behn! Kuolema olisi parempi!

14 14 Tuomitsijoista poiketen Woolfin ajatus on, että naiskirjailijan täytyy arvostaa ja kunnioittaa edeltäjiään ja siksi: Kaikkien naisten yhdessä tulisi laskea kukkia Aphra Behnin hautapaadelle... sillä juuri hän hankki heille oikeuden puhua niin kuin ajattelivat. Kirjallisten esiäitieni Behnin ja Woolfin jälkeläisenä minäkin lasken kuvaannolliset kukkani heidän haudalleen, syön hyvän aterian, aina kun apuraha, tekijänoikeus- tai kirjoituspalkkio saapuu tililleni. Päivi Tapola on helsinkiläinen kirjailija, jonka viimeisin teos on Ajan paino Jalkaväenkenraali K. A. Tapolan elämä (2004,Tammi). Hänen seuraava teoksensa Kenraalien kirjeet ilmestyy syksyllä 2007 Tammen kustantamana. 1 Aphra Behn aloitti kirjailijan uransa ensimmäisellä näytelmällään vuonna 1670, kolmekymmenvuotiaana. Kaikkiaan hän kirjoitti kahdeksantoista näytelmää, runoja sekä useita romaaneja. Ennen häntä naiset olivat kirjoittaneet pääasiassa runoja tai uskonnollisia ja filosofisia tekstejä, ja kirjoittavat naiset olivat olleet varakkaita aatelisnaisia tai mystikkoja. Aphra Behnistä katsotaan alkaneen perinteen, joka salli myös tavallisen, keskiluokkaisen naisen kirjoittaa ja jopa elättää itsensä kirjoittamalla. Useimmat Behnin näytelmistä kantaesitettiin Lontoon Dorset Gardenissa, ja siellä myös kuuluisa Veijari näytelmä sai ensi-iltansa vuonna Ensi-illassa oli läsnä teatteria harrastava kuningas Kaarle II. Näytelmän suosiota kuvaa myös se, että vuosisadan loppuun mennessä Veijari palasi näyttämölle muutaman vuoden välein luvun ensimmäisellä puoliskolla Veijarin suosio vain kasvoi, mutta sitten näytelmä unohdettiin yli kahdeksisadaksi vuodeksi. Veijarin esitykset alkoivat uudestaan, kun Royal Shakespeare Company löysi sen vuonna Suomen lisäksi Veijaria on esitetty useissa muissa maissa. (Lähde: Päivi Tapola: Äitini puutarhassa Polkuja naiskirjallisuuteen, Like, 2002)

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET?

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Karl-Magnus Spiik Ky Itseluottamus / sivu 1 MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Itseluottamus on ihmisen sisäinen mielikuva (uskomus) itsestään. Ihminen on sellainen kuin uskoo olevansa. Itseluottamus ei siis

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS Maarit Tamminen-Sutac KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS runoja Kasvamisen kipeä kauneus Maarit Tamminen-Sutac Kuvat: Maarit Tamminen-sutac, Mari Mäkelä, Teuvo Littunen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta,

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti

Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti Mikä on tunne? Kehollinen tuntemus, sisäinen kokemus ja lisäksi mukana sosiaalinen ulottuvuus:

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot