VAKAVA-LOPPUKOE KE :00-11:00 17:00-19:00 17:15-19:15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAKAVA-LOPPUKOE KE 27.4. 9:00-11:00 17:00-19:00 17:15-19:15"

Transkriptio

1 1 VAKAVA-LOPPUKOE KE :00-11:00 17:00-19:00 17:15-19:15 Tarkista, että sinulla on monistenippu, jossa on yhteensä kaksikymmentäneljä (24) numeroitua sivua sekä erillinen vastauslomake. Lisäksi käytössäsi on konsepti suttupaperia. VASTAAMISOHJEET Tämä monistenippu sisältää VAKAVA-kurssin loppukoekysymykset. Loppukoe koostuu monivalintakysymyksistä. Monivalintakysymyksiin vastataan erilliselle vastauslomakkeelle. Kirjoita vastauslomakkeen ylälaitaan nimesi sekä mahdollinen kurssikaupunkisi. Kirjoita koko sukunimesi sekä etunimesi alkukirjaimet myös niille tarkoitettuun ruudukkoon. Merkitse ruudukosta rastilla jokaista sukunimesi kirjainta ja etunimiesi alkukirjainta koskevat ruudut. PALAUTUSOHJEET 1. Vastattuasi kysymyksiin tarkista, että nimitietosi ovat jokaisessa paperissa. Kaikissa papereissa, myös suttupaperissa (lukuunottamatta täysin tyhjiä suttupapereita) tulee olla nimi ja nimenselvennys, vaikka et olisi vastannutkaan. 2. Tämän monistenipun voit ottaa mukaasi poistuessasi salista. Konseptiarkki ja vastauslomake tulee palauttaa vaikka et olisi vastannut. Poistua saa aikaisintaan tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. 3. Kun palautat vastauksia, sano ensin nimesi valvojalle. Hän merkitsee sinut osanottajaluetteloon. 4. Palauta vastauslomake ja konseptiarkki omiin pinoihinsa. 5. Myös suttupaperi palautetaan omaan pinoonsa kokeen jälkeen, mutta sitä ei lueta eikä arvostella.

2 2 Tehtävissä 1-70 oikeasta vastauksesta saat +1 pistettä, väärästä vastauksesta -1 pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Merkitse VASTAUSLOMAKKEESEEN, onko väite Sarjen (S), Nivalan (N), Karlssonin (K), Holopaisen & Savolaisen (H&S), Mannisen (M) tai Sahlbergin (Sah) artikkelin mukaan OIKEIN vai VÄÄRIN. 1. Elin Kallio korosti opettajan persoonan merkitystä opetustyön menestyksessä. (S) 2. Lapsuus on erotettavissa aikuisuudesta, ja se voidaan erottaa joko sosiaalisesti tai biologisesti. (K) 3. Wider benefits -lähestymistapa kasvatustieteissä tarkoittaa koulutuksen vaikuttavuuden arviointia. (M) 4. Sukupuolen rooli on merkittävä nuoruusiän lukivaikeuksissa. (H&S) 5. Suomen koulujärjestelmä herätti lukutaidon koulusaavutustutkimusten myötä laajaa mielenkiintoa ympäri maailman. (Sah) 6. Tieteellinen tutkimusprosessi muodostaa ajallisen jatkumon, joka etenee lineaarisesti aina tutkimuksen lähtökohtien määrittämisestä tulosten käyttöön. (K) 7. Strukturoitujen kysymysten analyysi voidaan toteuttaa tilastollisin menetelmin. (M) 8. Hallinnollis-byrokraattista koulun kehittämisen lähestymistapaa voidaan kutsua myös bottomup-lähestymistavaksi. (Sah) 9. Lukivaikeuksiin liittyvät koulunkäynnin hankaluudet ilmenevät matemaattisissa aineissa, joissa lukivaikeuksista kärsivät nuoret menestyvät muita nuoria heikommin. (H&S) 10. Suomalainen koulun kehittäminen on poikennut selvästi globaalista koulureformiliikkeestä. (Sah) 11. Mannisen artikkelin tutkimuksessa laadullisten tulosten ominaispiirre on se, että ne kuvaavat

3 3 aikuisopiskelijoiden spontaaneja, itse ilmaistuja koulutuksen vaikutuksia. (M) 12. Mikael Soininen oli Suomen tärkeimpiä deweyläisen kasvatusajattelun kannattajia. (S) 13. Tutkimusten mukaan on osoitettu, että pojat ovat nuoruusiässä selvästi uupuneempia kuin tytöt. (H&S) 14. Lapsilähtöisyys ja lapsikeskeisyys voidaan määritellä myös toistensa synonyymeiksi. (K) 15. Lukivaikeuksisten lasten joukossa masentuneisuus on yleisempää kuin väestössä yleensä. (H&S) 16. Sosiaalipedagogiikka kehittyi täydentämään perinteisten kasvatusinstituutioiden toimintaa. (N) 17. Nivalan artikkelin mukaan, yhteiskunnan jäsenyys alkaa kehittyä vahvemmin vasta sekundaarisosialisaatiossa. (N) 18. Epäaidot kysymykset ovat kysymyksiä, joilla tavoitellaan tiettyä, ennakkoon toivottua vastausta. (K) 19. Erittäin voimakkaasti koulu-uupuneita on noin 10% suomalaisista nuorista. (H&S) 20. Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisen seurannaisvaikutuksia ovat yhteisöön kuuluminen, sosiaalinen vuorovaikutus, itsensä toteuttaminen ja tekemisen ilo. (M) 21. Deweyläisen kasvatusajattelun vaikutteet näkyivät naisvoimistelussa muun muassa vapauden ylistämisenä. (S) 22. Sosiaalipedagogiikka rajautuu huono-osaisten ongelmien jäsentämiseen. (N) 23. Integraatiotavoite on nykyäänkin tärkeä sosiaalipedagogiikassa, mutta sen merkitys on muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi. (N) 24. Aikuisopiskelulla voidaan olettaa olevan yleensä laajempia vaikutuksia ihmisten elämässä. (M) 25. Kaarina Kari oli reformipedagogiikan vankka kannattaja. (S) 26. Lapsi on riippumaton toimija. (K) 27. Myös sosiaaliturvajärjestelmä on osa yhteiskunnan taloudellista toimintajärjestelmää. (N)

4 4 28. Tieteellinen tutkimusprosessi jakautuu kolmeen osa-alueeseen: 1) viitekehys ja tutkimusongelmat, 2) metodin valinta ja aineiston tuottaminen sekä 3) raportointi ja tulosten käyttö. (K) 29. Sosiaalinen pääoma perustuu sosiaalisiin verkostoihin, luottamukseen, normeihin ja yhteistyöhön. (H&S) 30. Sosiaalinen pääoma on yksilön ominaisuus. (H&S) Arvioi seuraavia väitteitä. Merkitse VASTAUSLOMAKKEESEEN, onko väitteet Sarjen (S), Nivalan (N), Karlssonin (K), Holopaisen & Savolaisen (H&S), Mannisen (M) tai Sahlbergin (Sah) artikkelin mukaan OIKEIN vai VÄÄRIN. Suomalaisen kulttuurin peruselementtejä ovat (Sah) 31. talous 32. koulutus 33. sivistys 34. politiikka Henkinen hyvinvointi (H&S) 35. on vapaan sivistystyön yksi seurannaisvaikutus. 36. on välitön hyöty aikuisopiskelusta. 37. voidaan nähdä vapaan sivistystyön laajempana vaikutuksena. 38. on yhteiskunnallinen haaste, jonka kohtaamista aikuisopiskelu voi tukea.

5 5 Englannin koulureformilakiin kuuluu mm. seuraavia periaatteita (Sah) 39. Vanhempien pitää saada päättää lapsensa koulusta. 40. Koulujen täytyy tuottaa vertailtavissa olevaa tietoa oppimistuloksista. 41. Kouluille ei saa antaa liikaa omaa päätösvaltaa. 42. Kouluja kehotetaan keskinäiseen kilpailuun ja 1900-lukujen taitteessa (S) 43. naisvoimistelu nähtiin yleisesti hyväksyttävänä ja hyvänä tapana edistää kansan terveyttä 44. suomalainen naisvoimisteluliike järjesti säännöllisesti voimistelunäytöksiä 45. yleinen näkemys oli, että miesten ja naisten tulisi harjoitella erilaisia voimisteluliikkeitä 46. ensimmäiset voimisteluohjelmat perustuivat Lingin kaavan liikesukuihin 47. Hilma Jalkanen perusti Suomalaisen voimisteluliikkeen Lapsuus (K) 48. on ihmiselämän ajanjakso, joka voidaan erottaa aikuisuudesta. 49. erotetaan aikuisuudesta vain biologisen iän perusteella. 50. päättyy Suomen lainsäädännön mukaan 18-vuotiaana, mutta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa ikäraja on kuitenkin eri kuin lainsäädännössämme. 51. on ajanjakso ihmisen elämässä, jota ei ole voitu tutkia luotettavasti.

6 6 Radikaali humanismi (M) 52. on yhteisökeskeinen ja muutosta tavoitteleva. 53. on yhteisökeskeinen ja sopeuttava. 54. on yksilökeskeinen ja sopeuttava. 55. on yksilökeskeinen ja muutosta tavoitteleva. Aikuiskasvatuksen retoriikka (M) 56. näkyy selvästi käytännössä. 57. ei ole linjassa käytäntöjen kanssa. 58. on muutoseetosta kritisoivaa. 59. on muutoskeskustelua, jota tutkijat ja alan kehittäjät käyvät. Integraatio (N) 60. viittaa käsitteenä yhteiskunnan toimintajärjestelmiin kiinnittymiseen. 61. tarkoittaa sitä prosessia, jossa yksilö kehittyy yhteiskunnan jäseneksi. 62. tarkoittaa samaa kuin sosialisaatio. 63. johtaa syrjäytymiseen.

7 7 Yhdistä seuraavat väitteet oikeisiin henkilöihin (Kallio, Björkstén tai Kari) Sarjen artikkelin pohjalta. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A = Elin Kallio B = Elli Björkstén C = Kaarina Kari Näki, että opetustyön menestys riippui opettajan persoonallisuudesta. 66. Kannatti reformipedagogiikkaa, eikä hyväksynyt naisten kilpailemista miesten kanssa. 67. Kehitti esteettisen voimistelun. 68. Korosti siroutta ja joustavuutta voiman ja nopeuden sijaan. 69. Kannatti Cygnaeuksen ajatuksia kasvatuksesta, jossa huomioitiin myös ruumiin kehittäminen. 70. Hänen voimistelunsa pohjautui miehille suunnitellulle sotilasvoimistelulle.

8 8 Tehtävissä oikeasta vastauksesta saat +1 pistettä, väärästä vastauksesta - ½ pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Arvioi seuraavia Sarjen (S) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin Naisvoimistelun historiassa (S) 71. omaksuttiin aineksia ajan yleisistä koululaitoksessa vallinneista kasvatuspyrkimyksistä. 72. voimistelunopettajan malli on muuttunut radikaalisti. 73. voimisteluasut ovat muuttuneet muun tapahtuneen muutoksen mukana. 74. on siirrytty konservatiivisesta ajattelusta kohti radikaalimpaa. Voimistelunopettaja Anni Collan (S) 75. näki miehet ja naiset tasavertaisina. 76. kannatti erityisesti Herbartilaista kasvatusajattelua. 77. pysyi vahvasti alkuperäisissä näkemyksissään huolimatta yleisen kasvatuskulttuurin muutoksista. 78. oli yksi Elin Kallion luotto-oppilaista.

9 9 Herbartilaisen kasvatusajattelun ohjaamana (S) 79. Martti Jukola uudisti olennaisesti suomalaista kasvatuskulttuuria. 80. Elin Björkstén kehitti naisvoimistelukulttuuria. 81. naisvoimistelun uusiksi ihanteiksi tulivat muun muassa vireisyys ja harrastuneisuus. 82. pyrittiin siveellisyyden sijaan kehittämään ensisijaisesti fyysistä kestävyyttä ja voimaa. Ensisijaisesti reformipedagogiikkaa muiden suuntausten sijaan kannattivat (S) 83. Friedrich Wilhelm Foester 84. Mikael Soininen 85. Kaarina Kari 86. Liisa Ketonen Naisvoimistelussa vallitsevina kasvatusajatteluina oli (S) 87. vuonna 1970 reformipedagogiikka. 88. vuonna 1910 reformipedagogiikka. 89. vuonna 1930 vapauden ihannointi deweyläisessä hengessä. 90. vuonna 1890 herbartilainen käsitys kasvusta ja kasvatuksesta.

10 10 Liisa Karlssonin (K) artikkelissa esitellään tiedon tuottamisen menetelmistä muun muassa haastattelua. Arvioi artikkelin perusteella seuraavia haastattelua koskevia väittämiä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin 91. Laadullisen tutkimuksen käytetyin tiedon tuottamisen menetelmä on haastattelu. 92. Toimivan haastattelutekniikan hallitseminen ei ole haastavaa. 93. Moni tutkija valitsee haastattelun halutessaan selvittää mitä lapset ajattelevat asioista. 94. Lapsen aiemmat kokemukset samantyyppisistä vuorovaikutustilanteista vaikuttavat haastatteluun. 95. Yksilöhaastattelu voi olla lapselle epämiellyttävä ja jopa pelottava kokemus. 96. Lapsi havainnoi haastattelutilanteessa tutkijan kokonaisvaltaista viestintää. 97. Lapsi toimii haastattelussa aikuisen tavoin. 98. Etenkin pienet lapset vastaavat hyvin laajasti ja monisanaisesti kysytystä asiasta. 99. Lapsen kerronnan kuuntelemiseen keskittyminen on kehittänyt haastattelua lapsinäkökulmaisemmaksi tiedon tuottamisen menetelmäksi Tutkija ei välttämättä tiedosta rajaavansa lapsen tilaa haastattelutilanteessa.

11 11 Arvioi seuraavia Holopaisen ja Savolaisen (H&S) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin 101. Tutkimuksessa tarkasteltiin lukivaikeuksien yhteyttä masentuneisuuteen ja koulu-uupumukseen peruskoulussa Tutkimuksen kohdejoukkona oli yhdeksännen luokan oppilaat kolmesta keskikokoisesta kaupungista Tutkimus toteutettiin seurantatutkimuksena Nuorten masentuneisuuden ennaltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen on tärkeää, sillä masennuksella on taipumus uusiutua Tutkimuksessa lukemisen ja kirjoittamisen taitoja arvioitiin seulontamenetelmän avulla. Arvioi seuraavia Nivalan (N) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin 106. Sosiaalipedagoginen mielenkiinto rajoittuu nuoruuteen Muiden maiden pitäisi ottaa mallia meidän sosiaalipedagogisista toimintatavoistamme Suomessa on vähemmän syrjäytyneitä kuin muualla On samantekevää, kohtaavatko yksilön ja yhteiskunnan tarpeet toisensa Kansalaisvalmiudet liittyvät yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja toiminnan valmiuksiin.

12 12 Arvioi seuraavia Mannisen (M) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisesta on välitöntä hyötyä, joka näkyy (M) 111. oppimisen ilona 112. käytännön hyötynä 113. yhteiskuntaan osallistumisena 114. ajan tasalla pysymisenä Omaehtoinen aikuisopiskelu tukee yhteiskunnallisten haasteiden kohtaamisessa. Tällaisina yhteiskunnallisina haasteina artikkeli tuo esiin (M) 115. henkisen hyvinvoinnin 116. taloudellisen toimeentulon 117. elinikäisen oppimisen 118. ikääntymisen Artikkelissa kuvatusta tutkimusaineistosta ei löydy lausumia, jotka viittaavat (M) 119. kriittiseen tiedostamiseen (Mezirow) 120. alistettujen kapinaan (Freire) 121. transformatiiviseen aikuiskasvatukseen 122. sopeuttavaan aikuiskasvatukseen

13 13 Laadullista tutkimusaineistoa ovat (M) 123. ryhmähaastattelut 124. teemahaastattelut 125. henkilökohtaiset päiväkirjat 126. omaelämänkerrat Sopeuttavaa oppiminen/koulutus (M) 127. on yksinomaan haitallinen ilmiö 128. mahdollistaa valtaapitävien ohjailevan roolin 129. ei korostu aikuiskasvatuksen retoriikassa 130. korostuu Freiren aikuiskasvatusnäkemyksissä Arvioi seuraavia Sahlbergin (Sah) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin Suomalaisten oppilaiden lukutaito (Sah) 131. on lukutaitotutkimusten mukaan osoittautunut erinomaiseksi on ollut koulusaavutustutkimuksissa samaa tasoa matematiikan taitojen kanssa poikkeaa muista maista, sillä oppilaiden erot ovat Suomessa kaikkein suurimmat on parantanut heidän muuta koulumenestystään.

14 14 Suomalaisessa koulujärjestelmässä (Sah) 135. investoinneista vain 2 prosenttia on katettu yksityisellä rahoituksella lukukauden pituudella on merkittävä yhteys oppilaiden hyviin oppimistuloksiin opettajien palkat ovat pienemmät kuin muissa OECD-maissa käytettiin vuonna ,0 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta perus- ja toisen asteen koulutuksen kustannuksiin. Suomalaisen koulujärjestelmän kehittämisen toisessa vaiheessa (Sah) 139.tavoitteena oli muodostaa uusia oppimiskeskuksia kolmannen sektorin toimijat ottivat myös vastuuta koulun kehittämisestä tietotekniikka yleistyi kouluissa akvaarioprojekteilla oli keskeinen merkitys. Englannin koulureformilaki (Sah) 143. yhdistää koulun ja liikemaailman periaatteita syntyi Englannissa huonojen koulusaavutustutkimusten tulosten parantamisen tarpeeseen sisälsi mm. ajatuksen koulukohtaisista opetussuunnitelmista perustui mm. thatcherilaiseen konservatismiin. Suomalaisen koulujärjestelmän innovatiiviseen kehittämiseen kuuluu (Sah) 147. luottamus ja yhteistoiminnallisuus emotionaalinen energia selviytymisstrategiat jatkuva menestys PISA-mittauksissa.

15 15 Tehtävissä oikeasta vastauksesta saat +1 pistettä, väärästä vastauksesta - ½ pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Kussakin tehtävässä on vain yksi oikea vaihtoehto. Valitse sopiva jatke tai vaihtoehto kysymyksiin. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN Opiskeluprosessiin liittyvänä hyötynä nähdään (M) a) jatko-opintoihin hakeutuminen b) atk-osaamisen kehittyminen c) yleissivistyksen lisääntyminen d) yhteisöön kuuluminen 152. Suomalaisten 15-vuotiaiden matematiikan osaaminen vuodesta 2000 vuoteen 2006 on artikkelin mukaan (Sah) a) vähentynyt. b) pysynyt samana. c) kasvanut. d) sekä kasvanut että vähentynyt Mikael Soininen oli (S) a) merkittävä herbartilaisuuden kannattaja. b) merkittävä pestalozzin ajatusten kannattaja. c) merkittävä deweyläisyyden kannattaja. d) merkittävä reformipedagogiikan kannattaja.

16 Lapsuudentutkimus on Leena Alasen (2009) mukaan (K) a) kasvatustieteen tutkimuksen alue, joka tutkii pedagogisesta näkökulmasta lasta nimenomaan yksilönä. b) aikuistutkimuksen vastakohta. c) monitieteinen yhteiskunta- ja kulttuurintutkimuksen alue, joka on kiinnostunut lapsesta yhteiskunnan ja eri yhteisöjen jäsenenä ja toimijana. d) sosiaalipedagogiikan tutkimuksen alue, jossa tarkastellaan pääasiassa oppimista sosiaalisessa kontekstissa Holopaisen ja Savolaisen artikkelin mukaan (H&S) a) lukivaikeudet ovat yhteydessä koulutusuran pituuteen. b) lukivaikeuksilla ei ole yhteyttä koulutusuran pituuteen. c) lukivaikeuksisilla nuorten koulutusurat ovat pitempiä, koska heillä menee enemmän aikaa oppimiseen. d) lukivaikeuksiset nuoret valitsevat muita nuoria enemmän lukion opiskelupaikaksi Artikkelissa esitellyn tutkimuksen päätuloksena on se, että (M) a) vapaan sivistystyön opiskelu kiinnostaa aiempaa enemmän myös miehiä b) vapaan sivistystyön opinnot kasvattavat opiskelijoita kriittisyyteen c) vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisella on selviä ja laajoja vaikutuksia aikuisten elämässä d) yhä harvempi aikuinen opiskelee vapaa-ajallaan 157. Telinevoimistelu (S) a) nähtiin parhaana voimistelumuotona 1970-luvulla. b) nähtiin naisille vaarallisena 1930-luvulla. c) oli voimistelun alue, jota erityisesti Mikael Soininen kehitti. d) kehitetttiin alunperin erityisesti naisten tarpeita ajatellen.

17 Suomalaisen koulutuksen kehittämisen ensimmäiseen vaiheeseen ei kuulu kiinteästi (Sah) a) tuottavuus. b) menetelmällinen uudistuminen. c) opetussuunnitelmien merkitys. d) oppimiskäsitysten uudistuminen Aktiivinen kansalaisuus vaatii yksilöltä (M) a) puheliasta luonteenlaatua b) kielitaitoa ja tietoa erilaisista kulttuureista c) itseluottamusta ja verkostoitumista d) kykyä hyödyntää sosiaalista mediaa 160. Lapsinäkökulmainen tutkimus on saanut kritiikkiä siitä, että (K) a) siinä tunkeudutaan lapsen henkilökohtaiseen ja piiloon jäävään ympäristöön. b) aikuinen tutkija ei voi asettua tutkimansa lapsen asemaan. c) lasten toiminnan seuraaminen ei voi tuottaa relevanttia tietoa. d) siinä samuuden tarkastelu syrjäyttää erityisyyden tarkastelun Uno Cygnaeus oli kasvatuspyrkimyksissään artikkelin maininnan mukaan samoilla linjoilla kuin (S) a) Hilma Jalkanen b) Anni Collan c) Mikael Soininen d) Elin Kallio 162. Mikä seuraavista ei kuvaa suomalaista koulujärjestelmää? (Sah) a) Opetus ja oppiminen on standardoitua. b) Oppiminen on tarkoituksenmukaista. c) Koulu on humaani yhteisö. d) Opettajien ammattitaitoa kunnioitetaan.

18 Holopaisen ja Savolaisen artikkelin mukaan lukivaikeudet näkyvät (H&S) a) historiassa. b) matematiikassa. c) luonnontieteellisissä aineissa. d) lukuaineissa Kaarina Karin mukaan (S) a) nainen ja mies olivat tasa-arvoisia. b) voimistelun tuli olla vapaata. c) naisten ei tullut kilpailla miesten kanssa. d) telinevoimistelu oli naisille sopivin liikunnan muoto Lapsinäkökulmainen tutkimus on Liisa Karlssonin (2009) mukaan (K) a) on kasvatustieteen tutkimusalue, jossa lapsinäkökulma saavutetaan siten, että lapsi tuottaa tietoa. b) syntynyt kasvatustieteen ja sosiologian piirissä 1980-luvulla. c) monitieteinen tutkimuksen alue, jossa tutkija arvioi lapsen intressit ja pyrkii ottamaan ne huomioon mahdollisimman laajasti omassa toiminnassaan. d) monitieteinen tutkimuksen alue, joka pyrkii selvittämään lasten viestejä, kokemuksia, katsantokantoja, painotuksia sekä tapoja toimia ja ilmaista itseään Esiymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä kyselylomakkeen suunnittelun pohjaksi tuotettiin (M) a) yksilö- ja ryhmähaastatteluin b) verkkokyselyn avulla c) havainnoimalla ryhmää etukäteen d) videoimalla opetustilanteita vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

19 Suomen koulujärjestelmä näyttää poikkeavan muista maista erityisesti (Sah) a) oppilaiden hyvän lukutaidon perusteella. b) tyttöjen ja poikien tulosten pienten erojen perusteella. c) matematiikantaitojen perusteella. d) koulujen pienten alueellisten erojen perusteella Kyselylomakkeen strukturoimattomien kysymysten analyysi toteutettiin (M) a) tilastollisin menetelmin b) aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä c) litteroimalla eli puhtaaksikirjoittamalla d) teorialähtöisesti 169. Annu Tuovila (2003) käytti väitöstutkimuksessaan haastattelumenetelmänä (K) a) lapsi kanssatutkijana -menetelmää b) kahdeksanpäiväisen viikon menetelmää c) rakentelumenetelmää d) kysymyspatteristoa 170. Pestalozzi sovelsi käytäntöön (S) a) Herbartin teoriaa. b) Rousseaun teoriaa. c) Deweyn teoriaa. d) Soinisen teoriaa Koulu-uupumuksen vaiheet ovat (H&S) a) ekshaustio, kyynisyys, riittämättömyys b) burn out, kyynisyys, riittämättömyys c) ekshaustio, pitkittyneet stressioireet, kyynisyys d) ekshaustio, kyynisyys, emansipoituminen

20 Salmelan ja Näätäisen (2005) tutkimus on osoittanut, että koulu-uupumus koskettaa suomalaisista nuorista noin (H&S) a) 15 % b) 10 % c) 5 % d) 7 % 173. Suomalaisen koulun kehittämisen kolmas vaihe sijoittuu vuosille (Sah) a) b) c) d) Lapsia koskevassa tutkimuksessa aineisto (K) a) on ainoastaan lasten tuottamaa. b) koostuu ainoastaan yhdellä tavalla tuotetusta aineistosta. c) voidaan koota asiakirjoista. d) on ainoastaan tutkimusta varten tuotettua Lukivaikeudet näkyvät koulun alaluokilla selkeimmin (H&S) a) lukemisen taidoissa on puutteita, mutta kirjoittamisen taidoissa ei. b) lukeminen sujuu, mutta kirjoittamisen taidoissa on puutteita. c) lukemisen ja kirjoittamisen taidot ovat jääneet puutteellisiksi. d) lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa on vain lievästi puutteita Sosialisaation, integraation ja kansalaisuuden käsitteet (N) a) eivät kytkeydy sosiaalipedagogiikkaan kovinkaan läheisesti. b) tulevat hiukan erilaisista teoreettisista perinteistä. c) ovat vaikeita.

21 Oman paikan löytäminen (N) a) ei ole mahdollista nykyisenlaisessa kaoottisessa yhteiskunnassa. b) viittaa tasapainoisen suhteen muodostamiseen yhteiskuntaan. c) ei ole niin tärkeää Nyky-yhteiskunnassa (N) a) nuoren on löydettävä hänen ennalta määritetty paikkansa. b) nuori on sosiokulttuurisen moninaisuuden ympäröimä. c) nuoret ovat heitteillä Poliittinen integraatio (N) a) tarkoittaa ensisijaisesti, että yksilön pitäisi olla todella aktiivinen poliittisessa järjestötoiminnassa. b) edellyttää suhteen muodostamista poliittiseen toimintajärjestelmään. c) aktivoituu vasta vaalien alla Sosiaalipedagogisessa toiminnassa on (N) a) ensisijaisesti kyse tietyistä sosiaalipedagogisista toimintamenetelmistä. b) kyse siitä, että sosiaalipedagoginen ajattelu ohjaa käytännön toimintaa. c) kyse siitä, miten yksilö voi parhaiten huijata erilaisia järjestelmiä.

22 22 Tehtävissä jokaisen kohdan oikeasta vastauksesta saat +1 pistettä, väärästä vastauksesta -1 pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Mikä seuraavista kuvitteelliseen aineistoon perustuvista selityksistä vastaa ohessa olevaa taulukkoa 1? Vastaa taulukon perusteella VASTAUSLOMAKKEESEEN, onko väite oikein vai väärin. Taulukko 1. Kovarianssianalyysi sosiaalisten suhteiden laadun yhteydestä itsetuntoon ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa opiskelevien joukossa. Kovariaatit: Koulumenestys Syrjäytyminen Päävaikutukset: Sosiaalisten suhteiden laatu Sukupuoli Yhdysvaikutus: Sos.suht. laatu x sukupuoli Ammattikorkeakoulu F p Eta Yliopisto F p Eta Sukupuoli selittää valtaosan sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston opiskelijoiden itsetunnosta Yliopisto opiskelijoiden joukossa sukupuolella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä itsetuntoon Ammattikorkeakoulussa pelkästään sukupuoli selittää tilastollisesti merkitsevästi koulumenestystä Yliopisto-opiskelijoilla kaikki malliin valitut muuttujat selittävät tilastollisesti merkitsevästi opiskelijan itsetuntoa Koulumenestys selittää yliopisto-opiskelijoilla valtaosan itsetunnosta Syrjäytyminen ei selitä niin paljon ammattikorkeakoululaisen itsetuntoa kuin koulumenestys.

23 23 Tutki oheista kuviota. Vastaa sen perusteella esitettyihin väitteisiin. Merkitse oikeat vastaukset VASTAUSLOMAKKEESEEN. (H&S) 3,5 3,3 Sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet 3,1 2,9 2,7 2,5 2,3 2,1 1,9 alakoulu yläkoulu Tytöt / Tytöt / Pojat / Pojat / vanhemmat vanhemmat vanhemmat vanhemmat yhdessä eronneet yhdessä eronneet Kuvio 1. Vanhempien avioeron yhteys lapsen sosiaalis-emotionaalisiin vaikeuksiin

24 24 A = Pitää paikkansa B = Kuvion perusteella ei voi sanoa C = Ei pidä paikkaansa 187. Tytöt, joiden vanhemmat ovat eronneet kärsivät kaikkein eniten sosiaalis-emotionaalisista vaikeuksista Sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet ovat samansuuntaisia ala- ja yläkoulussa niillä tytöillä, joiden vanhemmat eivät ole eronneet Vanhempien avioero näyttäisi lisäävän sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia sekä tytöillä että pojilla Yläkoululaiset pojat kärsivät huomattavasti enemmän vanhempien avioerosta kuin samanikäiset tytöt Alakoulussa vanhempien ero aiheuttaa tytöille ja pojille yhtä paljon sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia Tytöillä on enemmän sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia kuin pojilla Vanhempien avioero heikentää lapsen koulumenestystä.

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Kasvatusalan valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) kirjallinen koe

Kasvatusalan valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) kirjallinen koe Kasvatusalan valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) kirjallinen koe ke 11.5.2011 Kysymysvihko Nimi: Henkilötunnus: Kysymykset Tehtävissä 1 41 oikeasta vastauksesta saa +1 pistettä, väärästä vastauksesta -1

Lisätiedot

Kasvatusalan valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) kirjallinen koe

Kasvatusalan valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) kirjallinen koe Kasvatusalan valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) kirjallinen koe ke 11.5.2011 Kysymysvihko Nimi: Henkilötunnus: Valintakoeohjeet Aika Valintakoe kestää 2 tuntia (120 min.) siitä lukien, kun kokeen valvoja

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisen vaikuttavuus. KT, dos. Jyri Manninen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisen vaikuttavuus. KT, dos. Jyri Manninen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisen vaikuttavuus KT, dos. Jyri Manninen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tutkimuksen tavoitteet Arvioida vapaan sivistystyön piiriin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Vaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH

Vaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH 7.6.2016 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16 Yhteiskunta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä 2015 Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valintaperusteita Oma mielenkiinto, taipumukset, harrastuneisuus, aiempi koulumenestys

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot