VAKAVA-LOPPUKOE KE :00-11:00 17:00-19:00 17:15-19:15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAKAVA-LOPPUKOE KE 27.4. 9:00-11:00 17:00-19:00 17:15-19:15"

Transkriptio

1 1 VAKAVA-LOPPUKOE KE :00-11:00 17:00-19:00 17:15-19:15 Tarkista, että sinulla on monistenippu, jossa on yhteensä kaksikymmentäneljä (24) numeroitua sivua sekä erillinen vastauslomake. Lisäksi käytössäsi on konsepti suttupaperia. VASTAAMISOHJEET Tämä monistenippu sisältää VAKAVA-kurssin loppukoekysymykset. Loppukoe koostuu monivalintakysymyksistä. Monivalintakysymyksiin vastataan erilliselle vastauslomakkeelle. Kirjoita vastauslomakkeen ylälaitaan nimesi sekä mahdollinen kurssikaupunkisi. Kirjoita koko sukunimesi sekä etunimesi alkukirjaimet myös niille tarkoitettuun ruudukkoon. Merkitse ruudukosta rastilla jokaista sukunimesi kirjainta ja etunimiesi alkukirjainta koskevat ruudut. PALAUTUSOHJEET 1. Vastattuasi kysymyksiin tarkista, että nimitietosi ovat jokaisessa paperissa. Kaikissa papereissa, myös suttupaperissa (lukuunottamatta täysin tyhjiä suttupapereita) tulee olla nimi ja nimenselvennys, vaikka et olisi vastannutkaan. 2. Tämän monistenipun voit ottaa mukaasi poistuessasi salista. Konseptiarkki ja vastauslomake tulee palauttaa vaikka et olisi vastannut. Poistua saa aikaisintaan tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. 3. Kun palautat vastauksia, sano ensin nimesi valvojalle. Hän merkitsee sinut osanottajaluetteloon. 4. Palauta vastauslomake ja konseptiarkki omiin pinoihinsa. 5. Myös suttupaperi palautetaan omaan pinoonsa kokeen jälkeen, mutta sitä ei lueta eikä arvostella.

2 2 Tehtävissä 1-70 oikeasta vastauksesta saat +1 pistettä, väärästä vastauksesta -1 pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Merkitse VASTAUSLOMAKKEESEEN, onko väite Sarjen (S), Nivalan (N), Karlssonin (K), Holopaisen & Savolaisen (H&S), Mannisen (M) tai Sahlbergin (Sah) artikkelin mukaan OIKEIN vai VÄÄRIN. 1. Elin Kallio korosti opettajan persoonan merkitystä opetustyön menestyksessä. (S) 2. Lapsuus on erotettavissa aikuisuudesta, ja se voidaan erottaa joko sosiaalisesti tai biologisesti. (K) 3. Wider benefits -lähestymistapa kasvatustieteissä tarkoittaa koulutuksen vaikuttavuuden arviointia. (M) 4. Sukupuolen rooli on merkittävä nuoruusiän lukivaikeuksissa. (H&S) 5. Suomen koulujärjestelmä herätti lukutaidon koulusaavutustutkimusten myötä laajaa mielenkiintoa ympäri maailman. (Sah) 6. Tieteellinen tutkimusprosessi muodostaa ajallisen jatkumon, joka etenee lineaarisesti aina tutkimuksen lähtökohtien määrittämisestä tulosten käyttöön. (K) 7. Strukturoitujen kysymysten analyysi voidaan toteuttaa tilastollisin menetelmin. (M) 8. Hallinnollis-byrokraattista koulun kehittämisen lähestymistapaa voidaan kutsua myös bottomup-lähestymistavaksi. (Sah) 9. Lukivaikeuksiin liittyvät koulunkäynnin hankaluudet ilmenevät matemaattisissa aineissa, joissa lukivaikeuksista kärsivät nuoret menestyvät muita nuoria heikommin. (H&S) 10. Suomalainen koulun kehittäminen on poikennut selvästi globaalista koulureformiliikkeestä. (Sah) 11. Mannisen artikkelin tutkimuksessa laadullisten tulosten ominaispiirre on se, että ne kuvaavat

3 3 aikuisopiskelijoiden spontaaneja, itse ilmaistuja koulutuksen vaikutuksia. (M) 12. Mikael Soininen oli Suomen tärkeimpiä deweyläisen kasvatusajattelun kannattajia. (S) 13. Tutkimusten mukaan on osoitettu, että pojat ovat nuoruusiässä selvästi uupuneempia kuin tytöt. (H&S) 14. Lapsilähtöisyys ja lapsikeskeisyys voidaan määritellä myös toistensa synonyymeiksi. (K) 15. Lukivaikeuksisten lasten joukossa masentuneisuus on yleisempää kuin väestössä yleensä. (H&S) 16. Sosiaalipedagogiikka kehittyi täydentämään perinteisten kasvatusinstituutioiden toimintaa. (N) 17. Nivalan artikkelin mukaan, yhteiskunnan jäsenyys alkaa kehittyä vahvemmin vasta sekundaarisosialisaatiossa. (N) 18. Epäaidot kysymykset ovat kysymyksiä, joilla tavoitellaan tiettyä, ennakkoon toivottua vastausta. (K) 19. Erittäin voimakkaasti koulu-uupuneita on noin 10% suomalaisista nuorista. (H&S) 20. Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisen seurannaisvaikutuksia ovat yhteisöön kuuluminen, sosiaalinen vuorovaikutus, itsensä toteuttaminen ja tekemisen ilo. (M) 21. Deweyläisen kasvatusajattelun vaikutteet näkyivät naisvoimistelussa muun muassa vapauden ylistämisenä. (S) 22. Sosiaalipedagogiikka rajautuu huono-osaisten ongelmien jäsentämiseen. (N) 23. Integraatiotavoite on nykyäänkin tärkeä sosiaalipedagogiikassa, mutta sen merkitys on muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi. (N) 24. Aikuisopiskelulla voidaan olettaa olevan yleensä laajempia vaikutuksia ihmisten elämässä. (M) 25. Kaarina Kari oli reformipedagogiikan vankka kannattaja. (S) 26. Lapsi on riippumaton toimija. (K) 27. Myös sosiaaliturvajärjestelmä on osa yhteiskunnan taloudellista toimintajärjestelmää. (N)

4 4 28. Tieteellinen tutkimusprosessi jakautuu kolmeen osa-alueeseen: 1) viitekehys ja tutkimusongelmat, 2) metodin valinta ja aineiston tuottaminen sekä 3) raportointi ja tulosten käyttö. (K) 29. Sosiaalinen pääoma perustuu sosiaalisiin verkostoihin, luottamukseen, normeihin ja yhteistyöhön. (H&S) 30. Sosiaalinen pääoma on yksilön ominaisuus. (H&S) Arvioi seuraavia väitteitä. Merkitse VASTAUSLOMAKKEESEEN, onko väitteet Sarjen (S), Nivalan (N), Karlssonin (K), Holopaisen & Savolaisen (H&S), Mannisen (M) tai Sahlbergin (Sah) artikkelin mukaan OIKEIN vai VÄÄRIN. Suomalaisen kulttuurin peruselementtejä ovat (Sah) 31. talous 32. koulutus 33. sivistys 34. politiikka Henkinen hyvinvointi (H&S) 35. on vapaan sivistystyön yksi seurannaisvaikutus. 36. on välitön hyöty aikuisopiskelusta. 37. voidaan nähdä vapaan sivistystyön laajempana vaikutuksena. 38. on yhteiskunnallinen haaste, jonka kohtaamista aikuisopiskelu voi tukea.

5 5 Englannin koulureformilakiin kuuluu mm. seuraavia periaatteita (Sah) 39. Vanhempien pitää saada päättää lapsensa koulusta. 40. Koulujen täytyy tuottaa vertailtavissa olevaa tietoa oppimistuloksista. 41. Kouluille ei saa antaa liikaa omaa päätösvaltaa. 42. Kouluja kehotetaan keskinäiseen kilpailuun ja 1900-lukujen taitteessa (S) 43. naisvoimistelu nähtiin yleisesti hyväksyttävänä ja hyvänä tapana edistää kansan terveyttä 44. suomalainen naisvoimisteluliike järjesti säännöllisesti voimistelunäytöksiä 45. yleinen näkemys oli, että miesten ja naisten tulisi harjoitella erilaisia voimisteluliikkeitä 46. ensimmäiset voimisteluohjelmat perustuivat Lingin kaavan liikesukuihin 47. Hilma Jalkanen perusti Suomalaisen voimisteluliikkeen Lapsuus (K) 48. on ihmiselämän ajanjakso, joka voidaan erottaa aikuisuudesta. 49. erotetaan aikuisuudesta vain biologisen iän perusteella. 50. päättyy Suomen lainsäädännön mukaan 18-vuotiaana, mutta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa ikäraja on kuitenkin eri kuin lainsäädännössämme. 51. on ajanjakso ihmisen elämässä, jota ei ole voitu tutkia luotettavasti.

6 6 Radikaali humanismi (M) 52. on yhteisökeskeinen ja muutosta tavoitteleva. 53. on yhteisökeskeinen ja sopeuttava. 54. on yksilökeskeinen ja sopeuttava. 55. on yksilökeskeinen ja muutosta tavoitteleva. Aikuiskasvatuksen retoriikka (M) 56. näkyy selvästi käytännössä. 57. ei ole linjassa käytäntöjen kanssa. 58. on muutoseetosta kritisoivaa. 59. on muutoskeskustelua, jota tutkijat ja alan kehittäjät käyvät. Integraatio (N) 60. viittaa käsitteenä yhteiskunnan toimintajärjestelmiin kiinnittymiseen. 61. tarkoittaa sitä prosessia, jossa yksilö kehittyy yhteiskunnan jäseneksi. 62. tarkoittaa samaa kuin sosialisaatio. 63. johtaa syrjäytymiseen.

7 7 Yhdistä seuraavat väitteet oikeisiin henkilöihin (Kallio, Björkstén tai Kari) Sarjen artikkelin pohjalta. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A = Elin Kallio B = Elli Björkstén C = Kaarina Kari Näki, että opetustyön menestys riippui opettajan persoonallisuudesta. 66. Kannatti reformipedagogiikkaa, eikä hyväksynyt naisten kilpailemista miesten kanssa. 67. Kehitti esteettisen voimistelun. 68. Korosti siroutta ja joustavuutta voiman ja nopeuden sijaan. 69. Kannatti Cygnaeuksen ajatuksia kasvatuksesta, jossa huomioitiin myös ruumiin kehittäminen. 70. Hänen voimistelunsa pohjautui miehille suunnitellulle sotilasvoimistelulle.

8 8 Tehtävissä oikeasta vastauksesta saat +1 pistettä, väärästä vastauksesta - ½ pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Arvioi seuraavia Sarjen (S) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin Naisvoimistelun historiassa (S) 71. omaksuttiin aineksia ajan yleisistä koululaitoksessa vallinneista kasvatuspyrkimyksistä. 72. voimistelunopettajan malli on muuttunut radikaalisti. 73. voimisteluasut ovat muuttuneet muun tapahtuneen muutoksen mukana. 74. on siirrytty konservatiivisesta ajattelusta kohti radikaalimpaa. Voimistelunopettaja Anni Collan (S) 75. näki miehet ja naiset tasavertaisina. 76. kannatti erityisesti Herbartilaista kasvatusajattelua. 77. pysyi vahvasti alkuperäisissä näkemyksissään huolimatta yleisen kasvatuskulttuurin muutoksista. 78. oli yksi Elin Kallion luotto-oppilaista.

9 9 Herbartilaisen kasvatusajattelun ohjaamana (S) 79. Martti Jukola uudisti olennaisesti suomalaista kasvatuskulttuuria. 80. Elin Björkstén kehitti naisvoimistelukulttuuria. 81. naisvoimistelun uusiksi ihanteiksi tulivat muun muassa vireisyys ja harrastuneisuus. 82. pyrittiin siveellisyyden sijaan kehittämään ensisijaisesti fyysistä kestävyyttä ja voimaa. Ensisijaisesti reformipedagogiikkaa muiden suuntausten sijaan kannattivat (S) 83. Friedrich Wilhelm Foester 84. Mikael Soininen 85. Kaarina Kari 86. Liisa Ketonen Naisvoimistelussa vallitsevina kasvatusajatteluina oli (S) 87. vuonna 1970 reformipedagogiikka. 88. vuonna 1910 reformipedagogiikka. 89. vuonna 1930 vapauden ihannointi deweyläisessä hengessä. 90. vuonna 1890 herbartilainen käsitys kasvusta ja kasvatuksesta.

10 10 Liisa Karlssonin (K) artikkelissa esitellään tiedon tuottamisen menetelmistä muun muassa haastattelua. Arvioi artikkelin perusteella seuraavia haastattelua koskevia väittämiä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin 91. Laadullisen tutkimuksen käytetyin tiedon tuottamisen menetelmä on haastattelu. 92. Toimivan haastattelutekniikan hallitseminen ei ole haastavaa. 93. Moni tutkija valitsee haastattelun halutessaan selvittää mitä lapset ajattelevat asioista. 94. Lapsen aiemmat kokemukset samantyyppisistä vuorovaikutustilanteista vaikuttavat haastatteluun. 95. Yksilöhaastattelu voi olla lapselle epämiellyttävä ja jopa pelottava kokemus. 96. Lapsi havainnoi haastattelutilanteessa tutkijan kokonaisvaltaista viestintää. 97. Lapsi toimii haastattelussa aikuisen tavoin. 98. Etenkin pienet lapset vastaavat hyvin laajasti ja monisanaisesti kysytystä asiasta. 99. Lapsen kerronnan kuuntelemiseen keskittyminen on kehittänyt haastattelua lapsinäkökulmaisemmaksi tiedon tuottamisen menetelmäksi Tutkija ei välttämättä tiedosta rajaavansa lapsen tilaa haastattelutilanteessa.

11 11 Arvioi seuraavia Holopaisen ja Savolaisen (H&S) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin 101. Tutkimuksessa tarkasteltiin lukivaikeuksien yhteyttä masentuneisuuteen ja koulu-uupumukseen peruskoulussa Tutkimuksen kohdejoukkona oli yhdeksännen luokan oppilaat kolmesta keskikokoisesta kaupungista Tutkimus toteutettiin seurantatutkimuksena Nuorten masentuneisuuden ennaltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen on tärkeää, sillä masennuksella on taipumus uusiutua Tutkimuksessa lukemisen ja kirjoittamisen taitoja arvioitiin seulontamenetelmän avulla. Arvioi seuraavia Nivalan (N) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin 106. Sosiaalipedagoginen mielenkiinto rajoittuu nuoruuteen Muiden maiden pitäisi ottaa mallia meidän sosiaalipedagogisista toimintatavoistamme Suomessa on vähemmän syrjäytyneitä kuin muualla On samantekevää, kohtaavatko yksilön ja yhteiskunnan tarpeet toisensa Kansalaisvalmiudet liittyvät yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja toiminnan valmiuksiin.

12 12 Arvioi seuraavia Mannisen (M) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisesta on välitöntä hyötyä, joka näkyy (M) 111. oppimisen ilona 112. käytännön hyötynä 113. yhteiskuntaan osallistumisena 114. ajan tasalla pysymisenä Omaehtoinen aikuisopiskelu tukee yhteiskunnallisten haasteiden kohtaamisessa. Tällaisina yhteiskunnallisina haasteina artikkeli tuo esiin (M) 115. henkisen hyvinvoinnin 116. taloudellisen toimeentulon 117. elinikäisen oppimisen 118. ikääntymisen Artikkelissa kuvatusta tutkimusaineistosta ei löydy lausumia, jotka viittaavat (M) 119. kriittiseen tiedostamiseen (Mezirow) 120. alistettujen kapinaan (Freire) 121. transformatiiviseen aikuiskasvatukseen 122. sopeuttavaan aikuiskasvatukseen

13 13 Laadullista tutkimusaineistoa ovat (M) 123. ryhmähaastattelut 124. teemahaastattelut 125. henkilökohtaiset päiväkirjat 126. omaelämänkerrat Sopeuttavaa oppiminen/koulutus (M) 127. on yksinomaan haitallinen ilmiö 128. mahdollistaa valtaapitävien ohjailevan roolin 129. ei korostu aikuiskasvatuksen retoriikassa 130. korostuu Freiren aikuiskasvatusnäkemyksissä Arvioi seuraavia Sahlbergin (Sah) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin Suomalaisten oppilaiden lukutaito (Sah) 131. on lukutaitotutkimusten mukaan osoittautunut erinomaiseksi on ollut koulusaavutustutkimuksissa samaa tasoa matematiikan taitojen kanssa poikkeaa muista maista, sillä oppilaiden erot ovat Suomessa kaikkein suurimmat on parantanut heidän muuta koulumenestystään.

14 14 Suomalaisessa koulujärjestelmässä (Sah) 135. investoinneista vain 2 prosenttia on katettu yksityisellä rahoituksella lukukauden pituudella on merkittävä yhteys oppilaiden hyviin oppimistuloksiin opettajien palkat ovat pienemmät kuin muissa OECD-maissa käytettiin vuonna ,0 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta perus- ja toisen asteen koulutuksen kustannuksiin. Suomalaisen koulujärjestelmän kehittämisen toisessa vaiheessa (Sah) 139.tavoitteena oli muodostaa uusia oppimiskeskuksia kolmannen sektorin toimijat ottivat myös vastuuta koulun kehittämisestä tietotekniikka yleistyi kouluissa akvaarioprojekteilla oli keskeinen merkitys. Englannin koulureformilaki (Sah) 143. yhdistää koulun ja liikemaailman periaatteita syntyi Englannissa huonojen koulusaavutustutkimusten tulosten parantamisen tarpeeseen sisälsi mm. ajatuksen koulukohtaisista opetussuunnitelmista perustui mm. thatcherilaiseen konservatismiin. Suomalaisen koulujärjestelmän innovatiiviseen kehittämiseen kuuluu (Sah) 147. luottamus ja yhteistoiminnallisuus emotionaalinen energia selviytymisstrategiat jatkuva menestys PISA-mittauksissa.

15 15 Tehtävissä oikeasta vastauksesta saat +1 pistettä, väärästä vastauksesta - ½ pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Kussakin tehtävässä on vain yksi oikea vaihtoehto. Valitse sopiva jatke tai vaihtoehto kysymyksiin. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN Opiskeluprosessiin liittyvänä hyötynä nähdään (M) a) jatko-opintoihin hakeutuminen b) atk-osaamisen kehittyminen c) yleissivistyksen lisääntyminen d) yhteisöön kuuluminen 152. Suomalaisten 15-vuotiaiden matematiikan osaaminen vuodesta 2000 vuoteen 2006 on artikkelin mukaan (Sah) a) vähentynyt. b) pysynyt samana. c) kasvanut. d) sekä kasvanut että vähentynyt Mikael Soininen oli (S) a) merkittävä herbartilaisuuden kannattaja. b) merkittävä pestalozzin ajatusten kannattaja. c) merkittävä deweyläisyyden kannattaja. d) merkittävä reformipedagogiikan kannattaja.

16 Lapsuudentutkimus on Leena Alasen (2009) mukaan (K) a) kasvatustieteen tutkimuksen alue, joka tutkii pedagogisesta näkökulmasta lasta nimenomaan yksilönä. b) aikuistutkimuksen vastakohta. c) monitieteinen yhteiskunta- ja kulttuurintutkimuksen alue, joka on kiinnostunut lapsesta yhteiskunnan ja eri yhteisöjen jäsenenä ja toimijana. d) sosiaalipedagogiikan tutkimuksen alue, jossa tarkastellaan pääasiassa oppimista sosiaalisessa kontekstissa Holopaisen ja Savolaisen artikkelin mukaan (H&S) a) lukivaikeudet ovat yhteydessä koulutusuran pituuteen. b) lukivaikeuksilla ei ole yhteyttä koulutusuran pituuteen. c) lukivaikeuksisilla nuorten koulutusurat ovat pitempiä, koska heillä menee enemmän aikaa oppimiseen. d) lukivaikeuksiset nuoret valitsevat muita nuoria enemmän lukion opiskelupaikaksi Artikkelissa esitellyn tutkimuksen päätuloksena on se, että (M) a) vapaan sivistystyön opiskelu kiinnostaa aiempaa enemmän myös miehiä b) vapaan sivistystyön opinnot kasvattavat opiskelijoita kriittisyyteen c) vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisella on selviä ja laajoja vaikutuksia aikuisten elämässä d) yhä harvempi aikuinen opiskelee vapaa-ajallaan 157. Telinevoimistelu (S) a) nähtiin parhaana voimistelumuotona 1970-luvulla. b) nähtiin naisille vaarallisena 1930-luvulla. c) oli voimistelun alue, jota erityisesti Mikael Soininen kehitti. d) kehitetttiin alunperin erityisesti naisten tarpeita ajatellen.

17 Suomalaisen koulutuksen kehittämisen ensimmäiseen vaiheeseen ei kuulu kiinteästi (Sah) a) tuottavuus. b) menetelmällinen uudistuminen. c) opetussuunnitelmien merkitys. d) oppimiskäsitysten uudistuminen Aktiivinen kansalaisuus vaatii yksilöltä (M) a) puheliasta luonteenlaatua b) kielitaitoa ja tietoa erilaisista kulttuureista c) itseluottamusta ja verkostoitumista d) kykyä hyödyntää sosiaalista mediaa 160. Lapsinäkökulmainen tutkimus on saanut kritiikkiä siitä, että (K) a) siinä tunkeudutaan lapsen henkilökohtaiseen ja piiloon jäävään ympäristöön. b) aikuinen tutkija ei voi asettua tutkimansa lapsen asemaan. c) lasten toiminnan seuraaminen ei voi tuottaa relevanttia tietoa. d) siinä samuuden tarkastelu syrjäyttää erityisyyden tarkastelun Uno Cygnaeus oli kasvatuspyrkimyksissään artikkelin maininnan mukaan samoilla linjoilla kuin (S) a) Hilma Jalkanen b) Anni Collan c) Mikael Soininen d) Elin Kallio 162. Mikä seuraavista ei kuvaa suomalaista koulujärjestelmää? (Sah) a) Opetus ja oppiminen on standardoitua. b) Oppiminen on tarkoituksenmukaista. c) Koulu on humaani yhteisö. d) Opettajien ammattitaitoa kunnioitetaan.

18 Holopaisen ja Savolaisen artikkelin mukaan lukivaikeudet näkyvät (H&S) a) historiassa. b) matematiikassa. c) luonnontieteellisissä aineissa. d) lukuaineissa Kaarina Karin mukaan (S) a) nainen ja mies olivat tasa-arvoisia. b) voimistelun tuli olla vapaata. c) naisten ei tullut kilpailla miesten kanssa. d) telinevoimistelu oli naisille sopivin liikunnan muoto Lapsinäkökulmainen tutkimus on Liisa Karlssonin (2009) mukaan (K) a) on kasvatustieteen tutkimusalue, jossa lapsinäkökulma saavutetaan siten, että lapsi tuottaa tietoa. b) syntynyt kasvatustieteen ja sosiologian piirissä 1980-luvulla. c) monitieteinen tutkimuksen alue, jossa tutkija arvioi lapsen intressit ja pyrkii ottamaan ne huomioon mahdollisimman laajasti omassa toiminnassaan. d) monitieteinen tutkimuksen alue, joka pyrkii selvittämään lasten viestejä, kokemuksia, katsantokantoja, painotuksia sekä tapoja toimia ja ilmaista itseään Esiymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä kyselylomakkeen suunnittelun pohjaksi tuotettiin (M) a) yksilö- ja ryhmähaastatteluin b) verkkokyselyn avulla c) havainnoimalla ryhmää etukäteen d) videoimalla opetustilanteita vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

19 Suomen koulujärjestelmä näyttää poikkeavan muista maista erityisesti (Sah) a) oppilaiden hyvän lukutaidon perusteella. b) tyttöjen ja poikien tulosten pienten erojen perusteella. c) matematiikantaitojen perusteella. d) koulujen pienten alueellisten erojen perusteella Kyselylomakkeen strukturoimattomien kysymysten analyysi toteutettiin (M) a) tilastollisin menetelmin b) aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä c) litteroimalla eli puhtaaksikirjoittamalla d) teorialähtöisesti 169. Annu Tuovila (2003) käytti väitöstutkimuksessaan haastattelumenetelmänä (K) a) lapsi kanssatutkijana -menetelmää b) kahdeksanpäiväisen viikon menetelmää c) rakentelumenetelmää d) kysymyspatteristoa 170. Pestalozzi sovelsi käytäntöön (S) a) Herbartin teoriaa. b) Rousseaun teoriaa. c) Deweyn teoriaa. d) Soinisen teoriaa Koulu-uupumuksen vaiheet ovat (H&S) a) ekshaustio, kyynisyys, riittämättömyys b) burn out, kyynisyys, riittämättömyys c) ekshaustio, pitkittyneet stressioireet, kyynisyys d) ekshaustio, kyynisyys, emansipoituminen

20 Salmelan ja Näätäisen (2005) tutkimus on osoittanut, että koulu-uupumus koskettaa suomalaisista nuorista noin (H&S) a) 15 % b) 10 % c) 5 % d) 7 % 173. Suomalaisen koulun kehittämisen kolmas vaihe sijoittuu vuosille (Sah) a) b) c) d) Lapsia koskevassa tutkimuksessa aineisto (K) a) on ainoastaan lasten tuottamaa. b) koostuu ainoastaan yhdellä tavalla tuotetusta aineistosta. c) voidaan koota asiakirjoista. d) on ainoastaan tutkimusta varten tuotettua Lukivaikeudet näkyvät koulun alaluokilla selkeimmin (H&S) a) lukemisen taidoissa on puutteita, mutta kirjoittamisen taidoissa ei. b) lukeminen sujuu, mutta kirjoittamisen taidoissa on puutteita. c) lukemisen ja kirjoittamisen taidot ovat jääneet puutteellisiksi. d) lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa on vain lievästi puutteita Sosialisaation, integraation ja kansalaisuuden käsitteet (N) a) eivät kytkeydy sosiaalipedagogiikkaan kovinkaan läheisesti. b) tulevat hiukan erilaisista teoreettisista perinteistä. c) ovat vaikeita.

21 Oman paikan löytäminen (N) a) ei ole mahdollista nykyisenlaisessa kaoottisessa yhteiskunnassa. b) viittaa tasapainoisen suhteen muodostamiseen yhteiskuntaan. c) ei ole niin tärkeää Nyky-yhteiskunnassa (N) a) nuoren on löydettävä hänen ennalta määritetty paikkansa. b) nuori on sosiokulttuurisen moninaisuuden ympäröimä. c) nuoret ovat heitteillä Poliittinen integraatio (N) a) tarkoittaa ensisijaisesti, että yksilön pitäisi olla todella aktiivinen poliittisessa järjestötoiminnassa. b) edellyttää suhteen muodostamista poliittiseen toimintajärjestelmään. c) aktivoituu vasta vaalien alla Sosiaalipedagogisessa toiminnassa on (N) a) ensisijaisesti kyse tietyistä sosiaalipedagogisista toimintamenetelmistä. b) kyse siitä, että sosiaalipedagoginen ajattelu ohjaa käytännön toimintaa. c) kyse siitä, miten yksilö voi parhaiten huijata erilaisia järjestelmiä.

22 22 Tehtävissä jokaisen kohdan oikeasta vastauksesta saat +1 pistettä, väärästä vastauksesta -1 pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Mikä seuraavista kuvitteelliseen aineistoon perustuvista selityksistä vastaa ohessa olevaa taulukkoa 1? Vastaa taulukon perusteella VASTAUSLOMAKKEESEEN, onko väite oikein vai väärin. Taulukko 1. Kovarianssianalyysi sosiaalisten suhteiden laadun yhteydestä itsetuntoon ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa opiskelevien joukossa. Kovariaatit: Koulumenestys Syrjäytyminen Päävaikutukset: Sosiaalisten suhteiden laatu Sukupuoli Yhdysvaikutus: Sos.suht. laatu x sukupuoli Ammattikorkeakoulu F p Eta Yliopisto F p Eta Sukupuoli selittää valtaosan sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston opiskelijoiden itsetunnosta Yliopisto opiskelijoiden joukossa sukupuolella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä itsetuntoon Ammattikorkeakoulussa pelkästään sukupuoli selittää tilastollisesti merkitsevästi koulumenestystä Yliopisto-opiskelijoilla kaikki malliin valitut muuttujat selittävät tilastollisesti merkitsevästi opiskelijan itsetuntoa Koulumenestys selittää yliopisto-opiskelijoilla valtaosan itsetunnosta Syrjäytyminen ei selitä niin paljon ammattikorkeakoululaisen itsetuntoa kuin koulumenestys.

23 23 Tutki oheista kuviota. Vastaa sen perusteella esitettyihin väitteisiin. Merkitse oikeat vastaukset VASTAUSLOMAKKEESEEN. (H&S) 3,5 3,3 Sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet 3,1 2,9 2,7 2,5 2,3 2,1 1,9 alakoulu yläkoulu Tytöt / Tytöt / Pojat / Pojat / vanhemmat vanhemmat vanhemmat vanhemmat yhdessä eronneet yhdessä eronneet Kuvio 1. Vanhempien avioeron yhteys lapsen sosiaalis-emotionaalisiin vaikeuksiin

24 24 A = Pitää paikkansa B = Kuvion perusteella ei voi sanoa C = Ei pidä paikkaansa 187. Tytöt, joiden vanhemmat ovat eronneet kärsivät kaikkein eniten sosiaalis-emotionaalisista vaikeuksista Sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet ovat samansuuntaisia ala- ja yläkoulussa niillä tytöillä, joiden vanhemmat eivät ole eronneet Vanhempien avioero näyttäisi lisäävän sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia sekä tytöillä että pojilla Yläkoululaiset pojat kärsivät huomattavasti enemmän vanhempien avioerosta kuin samanikäiset tytöt Alakoulussa vanhempien ero aiheuttaa tytöille ja pojille yhtä paljon sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia Tytöillä on enemmän sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia kuin pojilla Vanhempien avioero heikentää lapsen koulumenestystä.

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Kasvatusalan valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) kirjallinen koe

Kasvatusalan valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) kirjallinen koe Kasvatusalan valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) kirjallinen koe ke 11.5.2011 Kysymysvihko Nimi: Henkilötunnus: Kysymykset Tehtävissä 1 41 oikeasta vastauksesta saa +1 pistettä, väärästä vastauksesta -1

Lisätiedot

Kasvatusalan valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) kirjallinen koe

Kasvatusalan valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) kirjallinen koe Kasvatusalan valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) kirjallinen koe ke 11.5.2011 Kysymysvihko Nimi: Henkilötunnus: Valintakoeohjeet Aika Valintakoe kestää 2 tuntia (120 min.) siitä lukien, kun kokeen valvoja

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä 2015 Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valintaperusteita Oma mielenkiinto, taipumukset, harrastuneisuus, aiempi koulumenestys

Lisätiedot

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä 2010-2015 Vapaan sivistystyön päivät 27.-28.8.2015 Joensuu Heidi Luukkainen ja Leena Saloheimo Opinnäytteiden hakutapa: hakusanoilla

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä erityisopettaja Sari Granroth-Nalkki englannin ja saksankielen lehtori Kaisa Alila Kilpisen yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa

Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa seminaari TANE ja OKM/Säätytalo, 16.5.2013 Matti Rimpelä dosentti/tampereen yliopisto Virikkeeksi tuore

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Maailman osaavin kansa kirjan esittely

Maailman osaavin kansa kirjan esittely Maailman osaavin kansa 2020 -kirjan esittely Koulutustutkimusfoorumin kokous 26.9.2013 Kari Nyyssölä Opetusneuvos Opetushallitus Jyrki Kataisen hallituksen tavoite Hallitus asetti tavoitteeksi nostaa suomalaiset

Lisätiedot