VAKAVA-LOPPUKOE KE :00-11:00 17:00-19:00 17:15-19:15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAKAVA-LOPPUKOE KE 27.4. 9:00-11:00 17:00-19:00 17:15-19:15"

Transkriptio

1 1 VAKAVA-LOPPUKOE KE :00-11:00 17:00-19:00 17:15-19:15 Tarkista, että sinulla on monistenippu, jossa on yhteensä kaksikymmentäneljä (24) numeroitua sivua sekä erillinen vastauslomake. Lisäksi käytössäsi on konsepti suttupaperia. VASTAAMISOHJEET Tämä monistenippu sisältää VAKAVA-kurssin loppukoekysymykset. Loppukoe koostuu monivalintakysymyksistä. Monivalintakysymyksiin vastataan erilliselle vastauslomakkeelle. Kirjoita vastauslomakkeen ylälaitaan nimesi sekä mahdollinen kurssikaupunkisi. Kirjoita koko sukunimesi sekä etunimesi alkukirjaimet myös niille tarkoitettuun ruudukkoon. Merkitse ruudukosta rastilla jokaista sukunimesi kirjainta ja etunimiesi alkukirjainta koskevat ruudut. PALAUTUSOHJEET 1. Vastattuasi kysymyksiin tarkista, että nimitietosi ovat jokaisessa paperissa. Kaikissa papereissa, myös suttupaperissa (lukuunottamatta täysin tyhjiä suttupapereita) tulee olla nimi ja nimenselvennys, vaikka et olisi vastannutkaan. 2. Tämän monistenipun voit ottaa mukaasi poistuessasi salista. Konseptiarkki ja vastauslomake tulee palauttaa vaikka et olisi vastannut. Poistua saa aikaisintaan tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. 3. Kun palautat vastauksia, sano ensin nimesi valvojalle. Hän merkitsee sinut osanottajaluetteloon. 4. Palauta vastauslomake ja konseptiarkki omiin pinoihinsa. 5. Myös suttupaperi palautetaan omaan pinoonsa kokeen jälkeen, mutta sitä ei lueta eikä arvostella.

2 2 Tehtävissä 1-70 oikeasta vastauksesta saat +1 pistettä, väärästä vastauksesta -1 pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Merkitse VASTAUSLOMAKKEESEEN, onko väite Sarjen (S), Nivalan (N), Karlssonin (K), Holopaisen & Savolaisen (H&S), Mannisen (M) tai Sahlbergin (Sah) artikkelin mukaan OIKEIN vai VÄÄRIN. 1. Elin Kallio korosti opettajan persoonan merkitystä opetustyön menestyksessä. (S) 2. Lapsuus on erotettavissa aikuisuudesta, ja se voidaan erottaa joko sosiaalisesti tai biologisesti. (K) 3. Wider benefits -lähestymistapa kasvatustieteissä tarkoittaa koulutuksen vaikuttavuuden arviointia. (M) 4. Sukupuolen rooli on merkittävä nuoruusiän lukivaikeuksissa. (H&S) 5. Suomen koulujärjestelmä herätti lukutaidon koulusaavutustutkimusten myötä laajaa mielenkiintoa ympäri maailman. (Sah) 6. Tieteellinen tutkimusprosessi muodostaa ajallisen jatkumon, joka etenee lineaarisesti aina tutkimuksen lähtökohtien määrittämisestä tulosten käyttöön. (K) 7. Strukturoitujen kysymysten analyysi voidaan toteuttaa tilastollisin menetelmin. (M) 8. Hallinnollis-byrokraattista koulun kehittämisen lähestymistapaa voidaan kutsua myös bottomup-lähestymistavaksi. (Sah) 9. Lukivaikeuksiin liittyvät koulunkäynnin hankaluudet ilmenevät matemaattisissa aineissa, joissa lukivaikeuksista kärsivät nuoret menestyvät muita nuoria heikommin. (H&S) 10. Suomalainen koulun kehittäminen on poikennut selvästi globaalista koulureformiliikkeestä. (Sah) 11. Mannisen artikkelin tutkimuksessa laadullisten tulosten ominaispiirre on se, että ne kuvaavat

3 3 aikuisopiskelijoiden spontaaneja, itse ilmaistuja koulutuksen vaikutuksia. (M) 12. Mikael Soininen oli Suomen tärkeimpiä deweyläisen kasvatusajattelun kannattajia. (S) 13. Tutkimusten mukaan on osoitettu, että pojat ovat nuoruusiässä selvästi uupuneempia kuin tytöt. (H&S) 14. Lapsilähtöisyys ja lapsikeskeisyys voidaan määritellä myös toistensa synonyymeiksi. (K) 15. Lukivaikeuksisten lasten joukossa masentuneisuus on yleisempää kuin väestössä yleensä. (H&S) 16. Sosiaalipedagogiikka kehittyi täydentämään perinteisten kasvatusinstituutioiden toimintaa. (N) 17. Nivalan artikkelin mukaan, yhteiskunnan jäsenyys alkaa kehittyä vahvemmin vasta sekundaarisosialisaatiossa. (N) 18. Epäaidot kysymykset ovat kysymyksiä, joilla tavoitellaan tiettyä, ennakkoon toivottua vastausta. (K) 19. Erittäin voimakkaasti koulu-uupuneita on noin 10% suomalaisista nuorista. (H&S) 20. Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisen seurannaisvaikutuksia ovat yhteisöön kuuluminen, sosiaalinen vuorovaikutus, itsensä toteuttaminen ja tekemisen ilo. (M) 21. Deweyläisen kasvatusajattelun vaikutteet näkyivät naisvoimistelussa muun muassa vapauden ylistämisenä. (S) 22. Sosiaalipedagogiikka rajautuu huono-osaisten ongelmien jäsentämiseen. (N) 23. Integraatiotavoite on nykyäänkin tärkeä sosiaalipedagogiikassa, mutta sen merkitys on muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi. (N) 24. Aikuisopiskelulla voidaan olettaa olevan yleensä laajempia vaikutuksia ihmisten elämässä. (M) 25. Kaarina Kari oli reformipedagogiikan vankka kannattaja. (S) 26. Lapsi on riippumaton toimija. (K) 27. Myös sosiaaliturvajärjestelmä on osa yhteiskunnan taloudellista toimintajärjestelmää. (N)

4 4 28. Tieteellinen tutkimusprosessi jakautuu kolmeen osa-alueeseen: 1) viitekehys ja tutkimusongelmat, 2) metodin valinta ja aineiston tuottaminen sekä 3) raportointi ja tulosten käyttö. (K) 29. Sosiaalinen pääoma perustuu sosiaalisiin verkostoihin, luottamukseen, normeihin ja yhteistyöhön. (H&S) 30. Sosiaalinen pääoma on yksilön ominaisuus. (H&S) Arvioi seuraavia väitteitä. Merkitse VASTAUSLOMAKKEESEEN, onko väitteet Sarjen (S), Nivalan (N), Karlssonin (K), Holopaisen & Savolaisen (H&S), Mannisen (M) tai Sahlbergin (Sah) artikkelin mukaan OIKEIN vai VÄÄRIN. Suomalaisen kulttuurin peruselementtejä ovat (Sah) 31. talous 32. koulutus 33. sivistys 34. politiikka Henkinen hyvinvointi (H&S) 35. on vapaan sivistystyön yksi seurannaisvaikutus. 36. on välitön hyöty aikuisopiskelusta. 37. voidaan nähdä vapaan sivistystyön laajempana vaikutuksena. 38. on yhteiskunnallinen haaste, jonka kohtaamista aikuisopiskelu voi tukea.

5 5 Englannin koulureformilakiin kuuluu mm. seuraavia periaatteita (Sah) 39. Vanhempien pitää saada päättää lapsensa koulusta. 40. Koulujen täytyy tuottaa vertailtavissa olevaa tietoa oppimistuloksista. 41. Kouluille ei saa antaa liikaa omaa päätösvaltaa. 42. Kouluja kehotetaan keskinäiseen kilpailuun ja 1900-lukujen taitteessa (S) 43. naisvoimistelu nähtiin yleisesti hyväksyttävänä ja hyvänä tapana edistää kansan terveyttä 44. suomalainen naisvoimisteluliike järjesti säännöllisesti voimistelunäytöksiä 45. yleinen näkemys oli, että miesten ja naisten tulisi harjoitella erilaisia voimisteluliikkeitä 46. ensimmäiset voimisteluohjelmat perustuivat Lingin kaavan liikesukuihin 47. Hilma Jalkanen perusti Suomalaisen voimisteluliikkeen Lapsuus (K) 48. on ihmiselämän ajanjakso, joka voidaan erottaa aikuisuudesta. 49. erotetaan aikuisuudesta vain biologisen iän perusteella. 50. päättyy Suomen lainsäädännön mukaan 18-vuotiaana, mutta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa ikäraja on kuitenkin eri kuin lainsäädännössämme. 51. on ajanjakso ihmisen elämässä, jota ei ole voitu tutkia luotettavasti.

6 6 Radikaali humanismi (M) 52. on yhteisökeskeinen ja muutosta tavoitteleva. 53. on yhteisökeskeinen ja sopeuttava. 54. on yksilökeskeinen ja sopeuttava. 55. on yksilökeskeinen ja muutosta tavoitteleva. Aikuiskasvatuksen retoriikka (M) 56. näkyy selvästi käytännössä. 57. ei ole linjassa käytäntöjen kanssa. 58. on muutoseetosta kritisoivaa. 59. on muutoskeskustelua, jota tutkijat ja alan kehittäjät käyvät. Integraatio (N) 60. viittaa käsitteenä yhteiskunnan toimintajärjestelmiin kiinnittymiseen. 61. tarkoittaa sitä prosessia, jossa yksilö kehittyy yhteiskunnan jäseneksi. 62. tarkoittaa samaa kuin sosialisaatio. 63. johtaa syrjäytymiseen.

7 7 Yhdistä seuraavat väitteet oikeisiin henkilöihin (Kallio, Björkstén tai Kari) Sarjen artikkelin pohjalta. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A = Elin Kallio B = Elli Björkstén C = Kaarina Kari Näki, että opetustyön menestys riippui opettajan persoonallisuudesta. 66. Kannatti reformipedagogiikkaa, eikä hyväksynyt naisten kilpailemista miesten kanssa. 67. Kehitti esteettisen voimistelun. 68. Korosti siroutta ja joustavuutta voiman ja nopeuden sijaan. 69. Kannatti Cygnaeuksen ajatuksia kasvatuksesta, jossa huomioitiin myös ruumiin kehittäminen. 70. Hänen voimistelunsa pohjautui miehille suunnitellulle sotilasvoimistelulle.

8 8 Tehtävissä oikeasta vastauksesta saat +1 pistettä, väärästä vastauksesta - ½ pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Arvioi seuraavia Sarjen (S) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin Naisvoimistelun historiassa (S) 71. omaksuttiin aineksia ajan yleisistä koululaitoksessa vallinneista kasvatuspyrkimyksistä. 72. voimistelunopettajan malli on muuttunut radikaalisti. 73. voimisteluasut ovat muuttuneet muun tapahtuneen muutoksen mukana. 74. on siirrytty konservatiivisesta ajattelusta kohti radikaalimpaa. Voimistelunopettaja Anni Collan (S) 75. näki miehet ja naiset tasavertaisina. 76. kannatti erityisesti Herbartilaista kasvatusajattelua. 77. pysyi vahvasti alkuperäisissä näkemyksissään huolimatta yleisen kasvatuskulttuurin muutoksista. 78. oli yksi Elin Kallion luotto-oppilaista.

9 9 Herbartilaisen kasvatusajattelun ohjaamana (S) 79. Martti Jukola uudisti olennaisesti suomalaista kasvatuskulttuuria. 80. Elin Björkstén kehitti naisvoimistelukulttuuria. 81. naisvoimistelun uusiksi ihanteiksi tulivat muun muassa vireisyys ja harrastuneisuus. 82. pyrittiin siveellisyyden sijaan kehittämään ensisijaisesti fyysistä kestävyyttä ja voimaa. Ensisijaisesti reformipedagogiikkaa muiden suuntausten sijaan kannattivat (S) 83. Friedrich Wilhelm Foester 84. Mikael Soininen 85. Kaarina Kari 86. Liisa Ketonen Naisvoimistelussa vallitsevina kasvatusajatteluina oli (S) 87. vuonna 1970 reformipedagogiikka. 88. vuonna 1910 reformipedagogiikka. 89. vuonna 1930 vapauden ihannointi deweyläisessä hengessä. 90. vuonna 1890 herbartilainen käsitys kasvusta ja kasvatuksesta.

10 10 Liisa Karlssonin (K) artikkelissa esitellään tiedon tuottamisen menetelmistä muun muassa haastattelua. Arvioi artikkelin perusteella seuraavia haastattelua koskevia väittämiä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin 91. Laadullisen tutkimuksen käytetyin tiedon tuottamisen menetelmä on haastattelu. 92. Toimivan haastattelutekniikan hallitseminen ei ole haastavaa. 93. Moni tutkija valitsee haastattelun halutessaan selvittää mitä lapset ajattelevat asioista. 94. Lapsen aiemmat kokemukset samantyyppisistä vuorovaikutustilanteista vaikuttavat haastatteluun. 95. Yksilöhaastattelu voi olla lapselle epämiellyttävä ja jopa pelottava kokemus. 96. Lapsi havainnoi haastattelutilanteessa tutkijan kokonaisvaltaista viestintää. 97. Lapsi toimii haastattelussa aikuisen tavoin. 98. Etenkin pienet lapset vastaavat hyvin laajasti ja monisanaisesti kysytystä asiasta. 99. Lapsen kerronnan kuuntelemiseen keskittyminen on kehittänyt haastattelua lapsinäkökulmaisemmaksi tiedon tuottamisen menetelmäksi Tutkija ei välttämättä tiedosta rajaavansa lapsen tilaa haastattelutilanteessa.

11 11 Arvioi seuraavia Holopaisen ja Savolaisen (H&S) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin 101. Tutkimuksessa tarkasteltiin lukivaikeuksien yhteyttä masentuneisuuteen ja koulu-uupumukseen peruskoulussa Tutkimuksen kohdejoukkona oli yhdeksännen luokan oppilaat kolmesta keskikokoisesta kaupungista Tutkimus toteutettiin seurantatutkimuksena Nuorten masentuneisuuden ennaltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen on tärkeää, sillä masennuksella on taipumus uusiutua Tutkimuksessa lukemisen ja kirjoittamisen taitoja arvioitiin seulontamenetelmän avulla. Arvioi seuraavia Nivalan (N) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin 106. Sosiaalipedagoginen mielenkiinto rajoittuu nuoruuteen Muiden maiden pitäisi ottaa mallia meidän sosiaalipedagogisista toimintatavoistamme Suomessa on vähemmän syrjäytyneitä kuin muualla On samantekevää, kohtaavatko yksilön ja yhteiskunnan tarpeet toisensa Kansalaisvalmiudet liittyvät yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja toiminnan valmiuksiin.

12 12 Arvioi seuraavia Mannisen (M) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisesta on välitöntä hyötyä, joka näkyy (M) 111. oppimisen ilona 112. käytännön hyötynä 113. yhteiskuntaan osallistumisena 114. ajan tasalla pysymisenä Omaehtoinen aikuisopiskelu tukee yhteiskunnallisten haasteiden kohtaamisessa. Tällaisina yhteiskunnallisina haasteina artikkeli tuo esiin (M) 115. henkisen hyvinvoinnin 116. taloudellisen toimeentulon 117. elinikäisen oppimisen 118. ikääntymisen Artikkelissa kuvatusta tutkimusaineistosta ei löydy lausumia, jotka viittaavat (M) 119. kriittiseen tiedostamiseen (Mezirow) 120. alistettujen kapinaan (Freire) 121. transformatiiviseen aikuiskasvatukseen 122. sopeuttavaan aikuiskasvatukseen

13 13 Laadullista tutkimusaineistoa ovat (M) 123. ryhmähaastattelut 124. teemahaastattelut 125. henkilökohtaiset päiväkirjat 126. omaelämänkerrat Sopeuttavaa oppiminen/koulutus (M) 127. on yksinomaan haitallinen ilmiö 128. mahdollistaa valtaapitävien ohjailevan roolin 129. ei korostu aikuiskasvatuksen retoriikassa 130. korostuu Freiren aikuiskasvatusnäkemyksissä Arvioi seuraavia Sahlbergin (Sah) artikkeliin perustuvia väitteitä. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN. A. Oikein B. Artikkelin perusteella ei voi sanoa, onko väite oikein vai väärin C. Väärin Suomalaisten oppilaiden lukutaito (Sah) 131. on lukutaitotutkimusten mukaan osoittautunut erinomaiseksi on ollut koulusaavutustutkimuksissa samaa tasoa matematiikan taitojen kanssa poikkeaa muista maista, sillä oppilaiden erot ovat Suomessa kaikkein suurimmat on parantanut heidän muuta koulumenestystään.

14 14 Suomalaisessa koulujärjestelmässä (Sah) 135. investoinneista vain 2 prosenttia on katettu yksityisellä rahoituksella lukukauden pituudella on merkittävä yhteys oppilaiden hyviin oppimistuloksiin opettajien palkat ovat pienemmät kuin muissa OECD-maissa käytettiin vuonna ,0 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta perus- ja toisen asteen koulutuksen kustannuksiin. Suomalaisen koulujärjestelmän kehittämisen toisessa vaiheessa (Sah) 139.tavoitteena oli muodostaa uusia oppimiskeskuksia kolmannen sektorin toimijat ottivat myös vastuuta koulun kehittämisestä tietotekniikka yleistyi kouluissa akvaarioprojekteilla oli keskeinen merkitys. Englannin koulureformilaki (Sah) 143. yhdistää koulun ja liikemaailman periaatteita syntyi Englannissa huonojen koulusaavutustutkimusten tulosten parantamisen tarpeeseen sisälsi mm. ajatuksen koulukohtaisista opetussuunnitelmista perustui mm. thatcherilaiseen konservatismiin. Suomalaisen koulujärjestelmän innovatiiviseen kehittämiseen kuuluu (Sah) 147. luottamus ja yhteistoiminnallisuus emotionaalinen energia selviytymisstrategiat jatkuva menestys PISA-mittauksissa.

15 15 Tehtävissä oikeasta vastauksesta saat +1 pistettä, väärästä vastauksesta - ½ pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Kussakin tehtävässä on vain yksi oikea vaihtoehto. Valitse sopiva jatke tai vaihtoehto kysymyksiin. Merkitse oikea vaihtoehto VASTAUSLOMAKKEESEEN Opiskeluprosessiin liittyvänä hyötynä nähdään (M) a) jatko-opintoihin hakeutuminen b) atk-osaamisen kehittyminen c) yleissivistyksen lisääntyminen d) yhteisöön kuuluminen 152. Suomalaisten 15-vuotiaiden matematiikan osaaminen vuodesta 2000 vuoteen 2006 on artikkelin mukaan (Sah) a) vähentynyt. b) pysynyt samana. c) kasvanut. d) sekä kasvanut että vähentynyt Mikael Soininen oli (S) a) merkittävä herbartilaisuuden kannattaja. b) merkittävä pestalozzin ajatusten kannattaja. c) merkittävä deweyläisyyden kannattaja. d) merkittävä reformipedagogiikan kannattaja.

16 Lapsuudentutkimus on Leena Alasen (2009) mukaan (K) a) kasvatustieteen tutkimuksen alue, joka tutkii pedagogisesta näkökulmasta lasta nimenomaan yksilönä. b) aikuistutkimuksen vastakohta. c) monitieteinen yhteiskunta- ja kulttuurintutkimuksen alue, joka on kiinnostunut lapsesta yhteiskunnan ja eri yhteisöjen jäsenenä ja toimijana. d) sosiaalipedagogiikan tutkimuksen alue, jossa tarkastellaan pääasiassa oppimista sosiaalisessa kontekstissa Holopaisen ja Savolaisen artikkelin mukaan (H&S) a) lukivaikeudet ovat yhteydessä koulutusuran pituuteen. b) lukivaikeuksilla ei ole yhteyttä koulutusuran pituuteen. c) lukivaikeuksisilla nuorten koulutusurat ovat pitempiä, koska heillä menee enemmän aikaa oppimiseen. d) lukivaikeuksiset nuoret valitsevat muita nuoria enemmän lukion opiskelupaikaksi Artikkelissa esitellyn tutkimuksen päätuloksena on se, että (M) a) vapaan sivistystyön opiskelu kiinnostaa aiempaa enemmän myös miehiä b) vapaan sivistystyön opinnot kasvattavat opiskelijoita kriittisyyteen c) vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisella on selviä ja laajoja vaikutuksia aikuisten elämässä d) yhä harvempi aikuinen opiskelee vapaa-ajallaan 157. Telinevoimistelu (S) a) nähtiin parhaana voimistelumuotona 1970-luvulla. b) nähtiin naisille vaarallisena 1930-luvulla. c) oli voimistelun alue, jota erityisesti Mikael Soininen kehitti. d) kehitetttiin alunperin erityisesti naisten tarpeita ajatellen.

17 Suomalaisen koulutuksen kehittämisen ensimmäiseen vaiheeseen ei kuulu kiinteästi (Sah) a) tuottavuus. b) menetelmällinen uudistuminen. c) opetussuunnitelmien merkitys. d) oppimiskäsitysten uudistuminen Aktiivinen kansalaisuus vaatii yksilöltä (M) a) puheliasta luonteenlaatua b) kielitaitoa ja tietoa erilaisista kulttuureista c) itseluottamusta ja verkostoitumista d) kykyä hyödyntää sosiaalista mediaa 160. Lapsinäkökulmainen tutkimus on saanut kritiikkiä siitä, että (K) a) siinä tunkeudutaan lapsen henkilökohtaiseen ja piiloon jäävään ympäristöön. b) aikuinen tutkija ei voi asettua tutkimansa lapsen asemaan. c) lasten toiminnan seuraaminen ei voi tuottaa relevanttia tietoa. d) siinä samuuden tarkastelu syrjäyttää erityisyyden tarkastelun Uno Cygnaeus oli kasvatuspyrkimyksissään artikkelin maininnan mukaan samoilla linjoilla kuin (S) a) Hilma Jalkanen b) Anni Collan c) Mikael Soininen d) Elin Kallio 162. Mikä seuraavista ei kuvaa suomalaista koulujärjestelmää? (Sah) a) Opetus ja oppiminen on standardoitua. b) Oppiminen on tarkoituksenmukaista. c) Koulu on humaani yhteisö. d) Opettajien ammattitaitoa kunnioitetaan.

18 Holopaisen ja Savolaisen artikkelin mukaan lukivaikeudet näkyvät (H&S) a) historiassa. b) matematiikassa. c) luonnontieteellisissä aineissa. d) lukuaineissa Kaarina Karin mukaan (S) a) nainen ja mies olivat tasa-arvoisia. b) voimistelun tuli olla vapaata. c) naisten ei tullut kilpailla miesten kanssa. d) telinevoimistelu oli naisille sopivin liikunnan muoto Lapsinäkökulmainen tutkimus on Liisa Karlssonin (2009) mukaan (K) a) on kasvatustieteen tutkimusalue, jossa lapsinäkökulma saavutetaan siten, että lapsi tuottaa tietoa. b) syntynyt kasvatustieteen ja sosiologian piirissä 1980-luvulla. c) monitieteinen tutkimuksen alue, jossa tutkija arvioi lapsen intressit ja pyrkii ottamaan ne huomioon mahdollisimman laajasti omassa toiminnassaan. d) monitieteinen tutkimuksen alue, joka pyrkii selvittämään lasten viestejä, kokemuksia, katsantokantoja, painotuksia sekä tapoja toimia ja ilmaista itseään Esiymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä kyselylomakkeen suunnittelun pohjaksi tuotettiin (M) a) yksilö- ja ryhmähaastatteluin b) verkkokyselyn avulla c) havainnoimalla ryhmää etukäteen d) videoimalla opetustilanteita vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

19 Suomen koulujärjestelmä näyttää poikkeavan muista maista erityisesti (Sah) a) oppilaiden hyvän lukutaidon perusteella. b) tyttöjen ja poikien tulosten pienten erojen perusteella. c) matematiikantaitojen perusteella. d) koulujen pienten alueellisten erojen perusteella Kyselylomakkeen strukturoimattomien kysymysten analyysi toteutettiin (M) a) tilastollisin menetelmin b) aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä c) litteroimalla eli puhtaaksikirjoittamalla d) teorialähtöisesti 169. Annu Tuovila (2003) käytti väitöstutkimuksessaan haastattelumenetelmänä (K) a) lapsi kanssatutkijana -menetelmää b) kahdeksanpäiväisen viikon menetelmää c) rakentelumenetelmää d) kysymyspatteristoa 170. Pestalozzi sovelsi käytäntöön (S) a) Herbartin teoriaa. b) Rousseaun teoriaa. c) Deweyn teoriaa. d) Soinisen teoriaa Koulu-uupumuksen vaiheet ovat (H&S) a) ekshaustio, kyynisyys, riittämättömyys b) burn out, kyynisyys, riittämättömyys c) ekshaustio, pitkittyneet stressioireet, kyynisyys d) ekshaustio, kyynisyys, emansipoituminen

20 Salmelan ja Näätäisen (2005) tutkimus on osoittanut, että koulu-uupumus koskettaa suomalaisista nuorista noin (H&S) a) 15 % b) 10 % c) 5 % d) 7 % 173. Suomalaisen koulun kehittämisen kolmas vaihe sijoittuu vuosille (Sah) a) b) c) d) Lapsia koskevassa tutkimuksessa aineisto (K) a) on ainoastaan lasten tuottamaa. b) koostuu ainoastaan yhdellä tavalla tuotetusta aineistosta. c) voidaan koota asiakirjoista. d) on ainoastaan tutkimusta varten tuotettua Lukivaikeudet näkyvät koulun alaluokilla selkeimmin (H&S) a) lukemisen taidoissa on puutteita, mutta kirjoittamisen taidoissa ei. b) lukeminen sujuu, mutta kirjoittamisen taidoissa on puutteita. c) lukemisen ja kirjoittamisen taidot ovat jääneet puutteellisiksi. d) lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa on vain lievästi puutteita Sosialisaation, integraation ja kansalaisuuden käsitteet (N) a) eivät kytkeydy sosiaalipedagogiikkaan kovinkaan läheisesti. b) tulevat hiukan erilaisista teoreettisista perinteistä. c) ovat vaikeita.

21 Oman paikan löytäminen (N) a) ei ole mahdollista nykyisenlaisessa kaoottisessa yhteiskunnassa. b) viittaa tasapainoisen suhteen muodostamiseen yhteiskuntaan. c) ei ole niin tärkeää Nyky-yhteiskunnassa (N) a) nuoren on löydettävä hänen ennalta määritetty paikkansa. b) nuori on sosiokulttuurisen moninaisuuden ympäröimä. c) nuoret ovat heitteillä Poliittinen integraatio (N) a) tarkoittaa ensisijaisesti, että yksilön pitäisi olla todella aktiivinen poliittisessa järjestötoiminnassa. b) edellyttää suhteen muodostamista poliittiseen toimintajärjestelmään. c) aktivoituu vasta vaalien alla Sosiaalipedagogisessa toiminnassa on (N) a) ensisijaisesti kyse tietyistä sosiaalipedagogisista toimintamenetelmistä. b) kyse siitä, että sosiaalipedagoginen ajattelu ohjaa käytännön toimintaa. c) kyse siitä, miten yksilö voi parhaiten huijata erilaisia järjestelmiä.

22 22 Tehtävissä jokaisen kohdan oikeasta vastauksesta saat +1 pistettä, väärästä vastauksesta -1 pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Mikä seuraavista kuvitteelliseen aineistoon perustuvista selityksistä vastaa ohessa olevaa taulukkoa 1? Vastaa taulukon perusteella VASTAUSLOMAKKEESEEN, onko väite oikein vai väärin. Taulukko 1. Kovarianssianalyysi sosiaalisten suhteiden laadun yhteydestä itsetuntoon ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa opiskelevien joukossa. Kovariaatit: Koulumenestys Syrjäytyminen Päävaikutukset: Sosiaalisten suhteiden laatu Sukupuoli Yhdysvaikutus: Sos.suht. laatu x sukupuoli Ammattikorkeakoulu F p Eta Yliopisto F p Eta Sukupuoli selittää valtaosan sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston opiskelijoiden itsetunnosta Yliopisto opiskelijoiden joukossa sukupuolella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä itsetuntoon Ammattikorkeakoulussa pelkästään sukupuoli selittää tilastollisesti merkitsevästi koulumenestystä Yliopisto-opiskelijoilla kaikki malliin valitut muuttujat selittävät tilastollisesti merkitsevästi opiskelijan itsetuntoa Koulumenestys selittää yliopisto-opiskelijoilla valtaosan itsetunnosta Syrjäytyminen ei selitä niin paljon ammattikorkeakoululaisen itsetuntoa kuin koulumenestys.

23 23 Tutki oheista kuviota. Vastaa sen perusteella esitettyihin väitteisiin. Merkitse oikeat vastaukset VASTAUSLOMAKKEESEEN. (H&S) 3,5 3,3 Sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet 3,1 2,9 2,7 2,5 2,3 2,1 1,9 alakoulu yläkoulu Tytöt / Tytöt / Pojat / Pojat / vanhemmat vanhemmat vanhemmat vanhemmat yhdessä eronneet yhdessä eronneet Kuvio 1. Vanhempien avioeron yhteys lapsen sosiaalis-emotionaalisiin vaikeuksiin

24 24 A = Pitää paikkansa B = Kuvion perusteella ei voi sanoa C = Ei pidä paikkaansa 187. Tytöt, joiden vanhemmat ovat eronneet kärsivät kaikkein eniten sosiaalis-emotionaalisista vaikeuksista Sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet ovat samansuuntaisia ala- ja yläkoulussa niillä tytöillä, joiden vanhemmat eivät ole eronneet Vanhempien avioero näyttäisi lisäävän sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia sekä tytöillä että pojilla Yläkoululaiset pojat kärsivät huomattavasti enemmän vanhempien avioerosta kuin samanikäiset tytöt Alakoulussa vanhempien ero aiheuttaa tytöille ja pojille yhtä paljon sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia Tytöillä on enemmän sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia kuin pojilla Vanhempien avioero heikentää lapsen koulumenestystä.

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisen vaikuttavuus. KT, dos. Jyri Manninen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisen vaikuttavuus. KT, dos. Jyri Manninen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisen vaikuttavuus KT, dos. Jyri Manninen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tutkimuksen tavoitteet Arvioida vapaan sivistystyön piiriin

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

BeLL KyseLyLomaKe www.bell-project.eu

BeLL KyseLyLomaKe www.bell-project.eu Q BeLL Kyselylomake www.bell-project.eu Hyvä aikuisopiskelija! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota aikuisopiskelijoiden kokemuksia aikuisopiskelusta ja sen hyödyistä. Kysely on tarkoitettu omaehtoisesti

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 11.6.2005 LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS (YHTEISVALINTA) LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS (YHTEISVALINTA) JA VANHAMUOTOISEN LASTENTARHANOPETTAJAN TUTKINNON

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa

Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa seminaari TANE ja OKM/Säätytalo, 16.5.2013 Matti Rimpelä dosentti/tampereen yliopisto Virikkeeksi tuore

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pirkanmaan Varhaiskasvattaja 21.4.2015 Laura Repo 22.4.2015 1 Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Mitä havainnoimme Arvot havaintoja ohjaamassa Havaintojen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot