AIKUISKOULUTUS ELÄMÄNKULUN RAKENTAJANA. Miksi aikuinen opiskelee?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKUISKOULUTUS ELÄMÄNKULUN RAKENTAJANA. Miksi aikuinen opiskelee?"

Transkriptio

1 1 AIKUISKOULUTUS ELÄMÄNKULUN RAKENTAJANA Miksi aikuinen opiskelee? Moni aikuinen kysyy itseltään: Mikä minusta isona tulee? Tätäkö elämä vain on? Virkamies haaveilee ryhtyvänsä puusepäksi. Lääkäri hakeutui artesaanikoulutukseen. Lentoemäntä kouluttautui terveydenhoitajaksi Tällaisia tarinoita kuulemme ja voimme lukea enenevässä määrin myös lehdistä. Keski-ikä on vaihe, jossa ihminen katsoo elämäänsä taaksepäin ja miettii elämätöntä elämää. Hän on saavuttanut tietyn kyllääntymisen pisteen elämässään ja haluaa kokeilla, mitä potentiaaleja itsessä on. Uusia struktuureja haetaan elämään silloin, kun jotakin on jäänyt elämättä tai jotakin on ollut liikaa. Tällainen uusi struktuuri aikuisen elämässä voi olla aikuiskoulutus. Aikuiskoulutus näyttäisi saavan merkityksensä osana sen yhteiskunnan kehitystä, jonka jäsenenä yksilö toimii ja vaikuttaa sekä osana yksilön muuta elämää ja elämänkulkua. Aikuiskoulutukseen osallistuminen tai osallistumattomuus määrittyy siten yhteiskunnan rakenteiden, yksilön elämänkokonaisuuden ja hänen subjektiviteettinsä vuorovaikutuksessa. Toisaalta koulutuspäätökseen vaikuttavat merkittävästi aikuisen elämäntilanne, aikuisen henkilökohtainen lähiyhteisö arkielämän ympyrät - koska se, miten yksilö tulkitsee asiat riippuu yksilön elämäntilanteesta ja elämänkokonaisuuden osa-alueiden keskinäisestä suhteesta. Aikuinen joutuu miettimään ja arvioimaan, mitä se hyvä, jota hän koulutuksella tavoittelee merkitsee koko hänen elämäntilanteelleen, ja onko opiskelu kaikkien panosten ja uhrausten arvoista ja miten elämäntilanteen vaatimat käytännön asiat hoidetaan opiskelun aikana. Koulutus saa siten aikuisen mielessä merkityksen arkielämän kokonaisuudessa hänen pohtiessaan sen etuja ja haittoja. Edut työntävät koulutukseen ja haitat vetävät sieltä pois. Nykyhetki luo mahdollisuuksia ja pakotteita aikuiskoulutukseen, menneisyydestä nousevat unelmat ja keskeneräiset koulutustavoitteet ja tulevaisuuteen liittyy usko koulutuksen tuottamasta koulutushyvästä. Näistä lähtökohdista aikuinen toimii elämäntilanteessaan eli ratkaisee, osallistuuko hän aikuiskoulutukseen vai ei. Mitään erityistä aikuisopiskelijatyyppiä ei näyttäisi kuitenkaan olevan, vaan koulutukseen hakeutumisen syyt ovat aina yksilöllisiä, samoin kouluttautumispäätös on yksilöllinen. Aikuisopiskelijoilla on kaiken kaikkiaan hyvin erilaisia perusteluita opiskeluun hakeutumiselleen. Hyvin erilaisissa elämäntilanteissa elävät aikuiset ovat myös toteuttaneet kouluttautumisprojektinsa. Mitään yksinkertaista vastausta siihen monimutkaiseen kysymykseen, miksi aikuiset opiskelevat ei ole olemassa. Syitä on monia ja kaikkia ei luultavasti saada lainkaan tietää. Useissa tutkimuksissa on eroteltu kolmenlaisia koulutusmotiiveja, joita ovat työelämään liittyvät motiivit, oman itseen liittyvät tekijät ja sosiaaliset tekijät. Koulutus on yleensäkin oman elämän pohdinnan ja arvioinnin vaihe, jossa käsitykset itsestä tai omasta elämästä muuttuvat ja elämään lähdetään hakemaan uusia struktuureja.

2 2 Joitakin yhteisiä aikuiskoulutukseen hakeutumisen syitä on kuitenkin löydettävissä. Ensinnäkin yhteiskunnallinen muutos ja siihen liittyvä elämänkulun muutos lineaarista elämänkulusta limittyväksi elämänkuluksi. Institutionaalisen koulutuksen merkitys ja kehitys liittyvät kiinteästi teollisen yhteiskunnan syntymiseen. Koulutuksen yhteiskunnallisiksi funktioiksi tulivat kvalifikaatioiden tuottaminen, yhteiskunnallisiin asemiin valikointi ja yksilön sosiaalistaminen. Elämänkulku instituutiona vahvistui ja vaiheistui kronologisen iän mukaan sekä organisoitui työn ympärille. Kouluinstituutioon sidottu oppimisen maailma paikantui lapsuuteen ja nuoruuteen, tuotannon ja työelämän maailma aikuisuuteen ja eläkeikä vanhuuteen. Yksi ammatillinen koulutus varmisti useimmiten ammatillisen osaamisen koko työuran ajaksi. Sosiaaliturva, sosiaali- ja hyvinvointipalvelut sekä omistusasumisen yleisyys eli koko ihmisten mahdollisuus suunnitella elämäänsä perustuivat kokopäiväiseen palkkatyöjärjestelmään. Yksilön elämänkulku nähtiin lineaarisena ja yhteiskuntasopimus perusti tähän lineaarisuuteen. Elämänkulun normalisoituminen ei ole kuitenkaan tapahtunut yhdenmukaisesti. Naisten elämänkulku on normalisoitunut myöhemmin, sillä familistisen perhekäsityksen mukaan naisten odotettiin jäävän kotiin perheen perustamisen jälkeen. Nuorten koulutusaikojen pidentyminen on merkinnyt, että nuoret tulevat työmarkkinoille myöhemmin ja toisaalta eläkeratkaisut ovat merkinneet, että eläkkeelle siirrytään varhemmin kuin ennen. Työttömyys ja erilaiset työelämän katkokset ovat myös tuoneet poikkeamia normisidonnaiseen ja sosiaalisesti määräytyneeseen elämänkulkuun. Elämänkulun normatiivinen sitovuus alkoi purkautua 1990-luvulla ja tilalle alkoivat kehittyä entistä yksilöllisemmät elämänurajärjestelyt. Perinteiseen yhteiskuntasopimukseen kuulunut yhden uran malli ei enää näyttänyt toimivan. Yhden uran asemasta ihmiset joutuvat rakentamaan yksilölliset elämänsä, risteilevät uransa, useat opiskelunsa ja uudelleenkoulutuksensa. Lineaarisen elämänkulun malli muuttuu limittyväksi elämänkulun malliksi, jonka perustana ovat yksilölliset elämänkulut. Monet koulutukset, jatkuva oppiminen, useat työt, osa-aikatyö, pätkätyöt, työttömyys vuorottelevat ja esiintyvät päällekkäin. Elämme murroskautta, jolle on tyypillistä ennustamattomuus ja muutosten nopeus. Olemme siirtyneet jälkiteolliseen yhteiskuntaan, joka edellyttää yksilöltä vastuun ottamista oman elämäkertansa rakentamisesta. Yksilöllistyminen merkitsee pakkoa tehdä omaa elämää koskevia valintoja omien orientaatioiden ja elämänvaiheiden muuttumisen myötä. Uudet alut tulevat osaksi yksilöiden elämänkulkua ja välineenä uudelle alulle elämänkulussa voidaan käyttää ja käytetään opiskelua. Toiseksi teknologian kehitys muuttaa työtä ja työn sisältöjä sekä synnyttää uutta työtä ja poistaa entistä, ja nämä työelämän nopeat muutokset pakottavat ihmisiä pitämään oma-aloitteisesti huolta työmarkkinakelpoisuudestaan. Lamanjälkeinen työmarkkinoiden uudelleen rakenteistuminen näkyy työsuhteiden lyhentymisenä ja epävakaistumisena, mikä tuottaa riskejä yksilön elämänkulkuun. Kilpailu työpaikoista ja työmarkkina-asemien säilyttämisestä on kiristynyt ja monen työmarkkinaasema on muuttunut. Kouluttautumalla pyritään varmistamaan oma yhteiskunnallinen asema kilpailutilanteessa. Kun työelämää aikaisemmin kuvattiin tikapuumetaforalla, niin tulevaisuudessa sitä kuvataan shakkilauta-metaforalla. Työntekijän on pystyttävä siirtymään ruudusta toiseen ja tarvittaessa substanssialueelta toiselle. Koulutusta hankitaan, laajennetaan ja muutetaan epävakaiden työmarkkinoiden mukaan eri elämänvaiheissa. Yksityinen elämä ja elämänkulku pyritään sovittamaan työmarkkinallisten vaatimusten mukaan.

3 3 Kolmanneksi koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset on koettu pakotteina ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen. Vuonna 1995 toteutettu toisen asteen uudistus ja vuonna 1991 alkanut ammattikorkeakoulukokeilu ja ammattikorkeakoulun tulo vuonna 2000 ja siihen liittynyt opistoasteen väistyminen. Koulutusjärjestelmämuutokset ovat tuoneet työelämään eri koulutasojen välisen kilpailun. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa elämisen ehtona pidetään jatkuvaa uuden oppimista. Elämänkulun limittyminen merkitsee siis sitä, että yksilöt palaavat aikuisena työelämästä tai työttömyyden seurauksena koulutukseen ja toisaalta sitä, että koulutuksen ja oppimisen ikäsidonnaisuus muuttuu. Koulutus ei ole enää myöskään kertatapahtuma, vaan jatkuva prosessi yksilön elämässä. Nyky-yhteiskunnan muutoksen katsotaan vaativan koko väestöltä jatkuvaa oppimisen tarvetta selviytymis- ja menestyskeinona. Koulutuksen arvostus nousee jatkuvasti ja koulutukseen kohdistetaan suuria odotuksia niin työttömyyden hoidossa kuin kansantalouden kilpailun edistämisessä. Ihmisten odotetaan olevan valmiita ja kykenevän oppimaan uutta läpi elämän ja toisaalta selviytyäkseen yksilöiden on opittava koko ikänsä. Koulutusyhteiskunnan julkisessa diskurssissa koulutukseen osallistumista pidetään yksilön oikeutena, mutta tämän oikeuden toinen puoli on, että siitä on tullut myös yksilölle velvollisuus. Kun aikuinen päättää omaehtoisesti aloittaa opiskelunsa, hänellä on siihen yleensä jokin motiivi sisäinen kiinnostus. Tämä sisäinen motiivi on välttämätön, muttei riittävä ehto opiskelujen aloittamiselle. Opiskelu palvelee aikuisen tarpeita ja tavoitteita hänen elämänsä kokonaisuudessa ja elämäntilanteessaan. Opiskelulta odotetaan ennen kaikkea jotain positiivista, koulutushyvää.. Koulutuspäätös on muutosvaihe yksilön elämässä, jossa näyttää olevan oleellista eletyn elämän pohdinta ja omien yksilöllisten tarpeiden kuunteleminen. ja, jossa käsitykset itsestä tai omasta elämästä muuttuvat ja elämään lähdetään hakemaan uusia struktuureja. Koulutus on myös toisaalta legitiimi, hyväksytty keino hakea omaa uutta sfääriä elämään ja sitä kautta tehdä myös irtiottoa esimerkiksi perheeseen, työhön sekä hakea ratkaisuja elämänmuutoksissa tai elämän muuttamiseksi. Toisaalta aikuisen halu opiskella ei ole riittävä, vaan välttämätön ehto. Tarvitaan mahdollistavia tekijöitä. Mitkä tekijät mahdollistavat aikuiskoulutuksen käyttämisen elämänkulun rakentajana? Lähtökohtana on arvioiva vaihe. Aikuinen joutuu miettimään ja arvioimaan, mitä se hyvä, jota hän koulutuksella tavoittelee merkitsee koko hänen elämäntilanteelleen. Perheellinen aikuinen näyttää käyvän myös neuvotteluja perhepiirissä omien opintojen aloittamisesta sekä ennen koulutukseen hakeutumista että sen jälkeen kun hänelle on tullut tieto opiskelijavalinnasta. Aikuiselle näyttää olevan tärkeätä saada opiskelulleen lähiyhteisön tuki. Perhesopimukset ja neuvottelut olivat tyypillisiä. Näillä pyritään varmistamaan arjen sujuminen opintojen aikana sekä tilan saaminen opiskelulle. Sisällöllisesti keskustellaan perheen taloudesta, lasten hoitoon liittyvistä kysymyksistä ja työnjakoon liittyvistä kysymyksistä. Aikuinen pyrkii myös osoittamaan lähiyhteisölle koulutusprojektin tarpeellisuuden ja välttämättömyyden sekä osoittamaan koulutuksen merkityksen tulevaisuuden kannalta. Puolison ja lähiyhteisön kannustava asenne on tärkeä ja merkityksellinen opiskelujen aloittamiselle sekä myös erittäin merkittävä tekijä opintojen kuluessa.

4 4 Aikuiselle näyttää olevan erittäin tärkeää selvittää myös taloudelliset tekijät ennen opintoihin sitoutumista. Puolison tulojen vakaus ja perheen lainatilanne vaikuttavat koulutuspäätökseen. Aikuisopintoraha ja opintososiaaliset edut ovat merkittäviä aikuisille. Aikuiset saattavat myös tehdä töitä opiskelujen aikana helpottaakseen perheen taloudellista tilannetta. Lasten päivähoitojärjestelyt hoidetaan kuntoon. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että opintotukijärjestelmän heikennettyä vuonna 1992 sekä oman työpaikan menettämisen pelko työttömyyden lisäännyttyä ovat nostaneet taloudelliset tekijät entistä tärkeämmiksi päätettäessä koulutukseen tulosta. Toisaalta taloudelliset tekijät näytetään koettavan myös yhdeksi koulutuksen kielteisimmistä tekijöistä Erilaisten tukijärjestelmien olemassaolo ja kehittäminen ovat siten merkittäviä aikuiskoulutuksen mahdollistajia. Niillä on myös merkitystä koulutuksellisen tasa-arvon toteuttajina. Opintotukijärjestelmän, varsinkin aikuisopintorahan ja asuntotuen kehittäminen on keskeistä. Vuorotteluvapaa- ja osa-aikalisäjärjestelmä ovat myös esimerkkejä tukijärjestelmien kehittämisestä. Päivähoitojärjestelmän joustavuuden lisääminen, jotta hoitoa olisi tarjolla myös iltaisin ja viikonloppuisin, näyttäisi olevan tärkeää perheellisten opiskelijoiden opintojen ongelmattomalle toteuttamiselle. Tutkimuksessani tuli esille myös, että naiset näyttivät pyrkivän ajoittamaan koulutuspäätöksensä elämänsä kokonaisuudessa ns. sopivaan vaiheeseen. Tämä sopiva vaihe näytti merkitsevän sitä, että naiset pyrkivät koulutusprojektiinsa lähtiessään huomioimaan perhetilanteensa ja suunnittelemaan elämänsä siten, että tietty opiskeluaika mahdollistuisi hänelle. Toisaalta myöskin naisten tarinoista tuli esille, että he ovat saattaneet joutua elämänkulkunsa jossakin vaiheessa jo lykkäämään koulutukseen menoa ja jäädä odottamaan vuoroaan. Oppilaitoksen sijainnilla näyttäisi olevan lisäksi merkitystä koulutuspäätöstä tehtäessä. Koulutukseen osallistuminen kotoa käsin on naisaikuisopiskelijoille tärkeää. Alueellisesti hajautettu koulutustarjonta on perheellisen aikuisopiskelijan kannalta siten merkityksellistä. Hyvät kulkuyhteydet, uusien oppilaitosten perustaminen ja koulutuksen tuottaminen niille alueille, joilta koulutuspalvelut ovat puuttuneet, parantavat aikuisopiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia. Koulutusmuodolla ei näyttäisi sen sijaan olevan niin ratkaisevaa merkitystä koulutukseen tulopäätökseen kuin paikkakunnalla. Monimuoto- opiskelun etuina pidettiin sitä, että se mahdollistaa työssäkäynnin ja kotona työskentelyn etäjaksoilla. Koulutustarjonnasta tiedottamista tulisi kehittää siten, että tiedon puute ei estäisi koulutukseen osallistumista. Useiden markkinointikanavien käyttöä rinnakkain tulisi lisätä sekä tehostaa ns. täsmämarkkinointia. Koulutustarjonnan ohella tulisi koulutuksen toteutuksessa tarjota erilaisia tapoja, jotka huomioivat aikuisopiskelijan elämäntilanteen. Ongelmia saattavat tuottaa esimerkiksi iltaopetus, kansainvälisyys ja itseopiskelu. Kun koulutustarpeet ja koulutustarjonta kohtaavat ja koulutus koetaan itselle ainutkertaiseksi, se näyttäisi voittavan esteet ja koulutukseen on päästävä. Mitä aikuisopiskelu merkitsee osana arkielämää? Koulutukseen osallistuminen vaikuttaa perheeseen, työhön, vapaa-aikaan, ystäviin, tuloihin ja aikuinen joutuu yhteensovittamaan koulutuksen tähän elämänkokonaisuuteensa

5 5 kouluttautumisprojektinsa aikana. Yleensä seurauksena on ristiriitatilanne, jossa on kestettävä sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Tutkimuksessani kotitöiden tekeminen säilyi pitkälti naisten velvollisuutena myös opiskelun aikana. Jos perheen sisäisen työnjaon muuttaminen ei onnistunut, naiset ratkaisivat ristiriidan siten, että asettivat entistä vähemmän vaatimuksia kodille ja organisoivat kotitöitä uudella tavalla ts muuttivat kotirooliaan. Puolisoiden keskenään jakamista kotitöistä yleisin ja usein myös ensimmäinen näyttäisi olevan nimenomaan yhdessäolo lasten kanssa. Tutkimukseni mukaan perheiden tunnesuhteet näyttävät muuttuvan koulutusprosessin aikana. Ympäristö väsyi opiskelun vaatimiin järjestelyihin. Koulutusprosessi toimii myös perheelämänarvioinnin vaiheena, jossa naiset hakivat vaihtoehtoisia ratkaisuja elämänsä muuttamiseksi. Toisaalta aineistosta oli tulkittavissa myös, että puolisoiden tunnesuhteet säilyvät suhteellisen ennallaan koulutusprosessin aikana ja joissakin perheissä puolisoiden tunnesuhteiden koettiin myös parantuneen. Suhteet lapsiin koettiin yleensä säilyneen hyvinä koko koulutuksen ajan. Naisten attraktio suuntauti toisaalta perheeseen ja toisaalta opintoihin. Sosiaalisia paineita perheeseen aiheuttaa pyrkimys olla mahdollisimman hyvä puoliso ja vanhempi, mutta toisaalta opiskelu synnyttää attraktiota opiskelua ja opiskeluryhmää kohtaan. Naisten kokema ajan niukkuus vähentää sekä perheen yhteistä aikaa että puolisoiden yhteistä aikaa. Naiset kokivat myös ahtaalle joutumisen ja väsymisen tunteita. Taloudelliset tekijät pyrittiin ennakoimaan ennen opiskelun aloittamista, mutta koulutuksen kuluessa jotkut totesivat, etteivät he olleet onnistuneet tässä ennakoinnissa. Perheen taloudellisia menetyksiä naiset pyrkivät parantamaan omalta osaltaan käymällä töissä lomien ja etäjaksojen aikana. Koulutuksen ja vapaa-ajan välisen ristiriidan tutkimukseeni osallistuneet naiset olivat ratkaisseet vähentämällä harrastuksiaan. Myös ystäviin pidettiin vähemmän yhteyttä. Koulutusprojekti näyttäisi joissakin tapauksissa etäännyttävän entisistä ystävistä ja opiskeluryhmä näyttäisi paikkaavan sosiaaliseen suhdeverkkoon syntyneitä aukkoja. Opiskeluryhmä näytti toimivan lisäksi paikkana, jossa oli mahdollista arvioida omaa elämäntilannetta ja käydä läpi omia kriisejä sekä hakea tukea omiin ratkaisuihin. Mitkä ovat aikuiskoulutuksen koetut merkitykset elämänkulun rakentajana? Aikuiskoulutuksella on yksilölle kokonaisvaltainen merkitys. Ammatillisella koulutuksella on ammatillisen merkityksen lisäksi myös henkilökohtaista, sosiaalista ja tasa-arvoistavaa merkitystä. Ammatillinen merkitys koettiin siten, että uusi ammatillinen tutkinto lisää työmarkkinakelpoisuutta. Toisaalta oletettiin, että koulutuksen merkitsevän työpaikan säilymistä ammattirakenteen muutoksessa. Koulutuksen koettiin myös uudistavan omaa työtä ja tuottavan uusia kvalifikaatioita. Joillekin koulutus oli toinen mahdollisuus saavuttaa toivottu ammatti tai toteuttaa ammatillinen unelma. Koulutusta pidettiin myös keinona parempaan palkkaan ja vastuullisempaan työhön. Ammatillisella koulutuksella pyrittiin siis välttämään työmarkkinaasemien heikkeneminen tai työttömyys sekä kiinnittymään työmarkkinoille.

6 6 Koulutuksen merkitys identtiteetin rakentajana tuli esille ihmisenä kasvamisena, jota pidettiin keskeisimpänä koulutuksen henkilökohtaisena merkityksenä. Tällä tarkoitettiin sitä, opittiin esittämään omia mielipiteitä ja toisaalta opittiin ottamaan huomioon muiden mielipiteet. Myös koettiin, että jyrkkyys mielipiteissä on muuttunut. Muina henkilökohtaisina merkityksinä koettiin itsenäistyminen sekä itsevarmuus ja itsetunnon kohoaminen. Koulutus toimii myös elämänhallinnan välineenä. Koulutuksen tehtävänä oli elämän sisäisen hallinnan parantaminen, tarkoituksettomuuden tunteen voittaminen ja elämänlaadun parantaminen. Sisäisen elämänhallinnan tarpeeseen näytti liittyvän työhön väsymistä, lasten kotoa poismuuttoa sekä aviokriisejä ja ulkoisen elämänhallinnan tarpeeseen puolestaan liittyi työttömyyttä tai työttömyysuhkaa. Koulutus toimi selviytymisen resurssina elämän tilannekriiseissä esim. avioeron yhteydessä. Aikuinen käyttää siis koulutusta strategiana elämän erilaisten ongelmien ja haasteiden ratkaisemiseen. Koulutuksen tasa-arvoistavaa merkitystä ei koettu tutkimuksessani kovin tärkeäksi kysymykseksi. Tutkittavat naiset eivät olleet mieltäneet myöskään koulutuksen tasa-arvoistavaa merkitystä kovinkaan hyvin. Enemmistö naisista kielsi kunnianhimonsa ja tasa-arvopyrkimyksenä! Koulutuksen sosiaalinen merkitys tuo elämään uusia ihmissuhteita uuden sosiaalisen roolin. Opiskelun kuluessa voivat sosiaaliset suhteet kehittyä ystävyydeksi saakka. Opiskeluryhmiin syntyy tuki- ja auttamisverkosto. Ryhmissä keskustellaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista, jaksamisesta ja perhe-elämästä. Keskustelujen koettiin laaja-alaistaneen ja muuttaneen omia ajatuksia. Tutkimukseni mielenkiintoisimpana tuloksena pidän esille tullutta jännitettä toisaalta ajan niukkuuden ja väsymyksen tunteiden ja toisaalta virkistymisen ja nuorentumisen tunteiden välillä. Kokemus ajan niukkuudesta ja väsymisestä syntyi opiskelun ja muun elämän yhteen sovittamisesta. Virkistymisen ja nuorentumisen kokemukset puolestaan johtuivat sisäisestä muutoksesta, joka seurasi uuden sfäärin ja uuden subjektiivisen tilan ja roolin ottamisesta. Tutkimukseni naisilla sisäinen muutos näkyi myös ulkoisen habituksen muuttumisena. Naiset alkoivat kiinnittää huomiota pukeutumiseen, meikkaukseen ja kampaukseen. Tutkimukseni mukaan aikuiskoulutus elämänkulun rakentajana on ensinnäkin mahdollisuustekijä ns. toinen mahdollisuus. Aikuiskoulutuksella on mahdollisuus paikata nuoruuden koulutuspuutteita ja saavuttaa koulutuksellinen ideaalipreferenssi sekä tyydyttää unelmia ja haaveita. Koulutus tuottaa myös mahdollisuuksia työmarkkinoille ja laajemminkin yhteiskunnassa toimimiseen. Toiseksi aikuiskoulutus on elämänkulun rakentajana muutostekijä. Ammatillisella koulutuksella haetaan muutosta sekä aikaisempaan työuraan että omaan elämään. Koulutustasoa kohottamalla pyritään toisaalta kiinnittymään työmarkkinoille ja toisaalta muuttamaan aikaisempia työmarkkinapositioita tavoitteena paremmin palkattu työ, vaativampi, vastuullisempi ja arvostetumpi työ. Koulutus mahdollistaa myös alueellisen liikkuvuuden. Koulutuksella voidaan hakea myös etäisyyttä työhön ja perheeseen. Koulutus voi toimia lisäksi elämän sisällön ja laadun parantamiskeinona sekä joillekin myös selviytymisen resurssina tai elämän uudelleen rakentamisen välineenä. Koulutus tuottaa myös muutoksia identtiteettikuvaan ja identtiteettitunteeseen.

7 7 Kolmanneksi aikuiskoulutus on elämänkulun rakentajana selviytymistekijä. Ammatillisessa koulutuksessa koulutustason kohottamisella pyritään säilyttämään työmarkkina-asema sekä takaamaan elämän sujuvuus. Vapaatavoitteinen koulutus antaa valmiuksia selviytyä yhteiskunnan jäsenenä. Tulevaisuudessa aikuiskoulutuksen merkitys selviytymistekijänä tullee korostumaan! Arja Kilpeläinen Täydennyskoulutuspäällikkö, YTT Jyväskylän ammattikorkeakoulu ammatillinen opettajakorkeakoulu Artikkeli pohjautuu väitöskirjatutkimukseen Kilpeläinen, A Naiset paikkaansa etsimässä. Aikuiskoulutus naisen elämänkulun rakentajana. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto. Studies in Education, Psychology and Social Research 163.

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN

OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN CARRY ON 1.2.2016-30.6.2018 OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN Ohjauksen ajankohtaispäivä 2017 Aikuiskoulutuskeskus Kouvola 19.5.2017 Hilkka Huisko Carry on

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 1.2.2019 AJANKOHTAISIA KEHITTÄMISTOIMIA EHOKS tietovaranto henkilökohtaistamisen tueksi Pedagogisen

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Siirtymät sujuviksi työssä

Siirtymät sujuviksi työssä Siirtymät sujuviksi työssä Anestesia-kurssi "Sopiva työ elämän mittainen" 19.3.2009 klo 10:10-10:50 koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel Hotel Crown Plaza Elämänkulku vai elämänkaari 20 Ikä 60 Elämänkulku

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4 Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Maahanmuuton prosessi ja stressi

Maahanmuuton prosessi ja stressi Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.

Lisätiedot

Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari

Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari Miten koulu muuttuu? Tässä esityksessä: Koulun mahdollisuudet ja haasteet vastata yhteiskunnan muutoksiin

Lisätiedot

Aikuisopiskelu Kiinkossa

Aikuisopiskelu Kiinkossa www.kiinko.fi Aikuisopiskelu Kiinkossa Mitä aikuisopiskelu on? Valinnan mahdollisuuksia kiinteistöalalla Tavoitteellisuus ja ohjaus Motivaatio on mahtava voima Nauti opiskelusta ja uuden oppimisesta Mitä

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Työterveyden Edistämisyhdistyksen juhlaseminaari Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Kokonaishedelmällisyys

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaitoksesta oppisopimukseen Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta

Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta 25.5.2018 Työn murros on jo täällä työn murros, automatisaatio, robotisaatio, tekoäly Annamme talouskasvun tyrehtyä nykyisen

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS. Ammatillisella kuntoutuksella takaisin työelämään

AMMATILLINEN KUNTOUTUS. Ammatillisella kuntoutuksella takaisin työelämään Ammatillisella kuntoutuksella takaisin työelämään 1 Oma paikka työelämässä Ammatillisella kuntoutuksella autamme sinua pysymään työelämässä ja etsimään oman paikan joko nykyisessä työpaikassasi tai kouluttautumalla

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tilastotietoja (OKM / AVI) Materiaalia vaikuttamistyöhön Synergiaseminaari 10. 11.10.2017 Reetta Pietikäinen tieto- ja laatupäällikkö www.tpy.fi

Lisätiedot

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Työpajapäivät Rokualla

Työpajapäivät Rokualla Työpajapäivät Rokualla 14.-15.11.2017 Kohti uutta ammatillista koulutusta Kati Pääkkönen Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 Miten tähän on tultu? Mitä amisreformi tarkoittaa? Miten se näkyy meidän kaikkien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn

Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn Jouni Järvinen ja Sanna Pensonen Zoomi-seminaari 3.5.2018 Ohjausvelvoite opiskelijaksi ottamisen jälkeen

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Yhtenäinen työ- ja toimintakyvyn arviointi

Yhtenäinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Yhtenäinen työ ja toimintakyvyn arviointi 3.10.2017 Mitä on fasilitointi? Ryhmäprosessiohjausta > yhdistetään eri henkilöiden ja eri yksiköiden tietotaitoa Etsitään ajattelutavan muutosta > saadaan ihmiset

Lisätiedot

Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä?

Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä? Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä? Sonja Kosunen Koulutussosiologian ja politiikan tutkimusyksikkö (KUPOLI) Helsingin yliopisto 2.11.2015 1 Esitys perustuu

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot