AIKUISKOULUTUS ELÄMÄNKULUN RAKENTAJANA. Miksi aikuinen opiskelee?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKUISKOULUTUS ELÄMÄNKULUN RAKENTAJANA. Miksi aikuinen opiskelee?"

Transkriptio

1 1 AIKUISKOULUTUS ELÄMÄNKULUN RAKENTAJANA Miksi aikuinen opiskelee? Moni aikuinen kysyy itseltään: Mikä minusta isona tulee? Tätäkö elämä vain on? Virkamies haaveilee ryhtyvänsä puusepäksi. Lääkäri hakeutui artesaanikoulutukseen. Lentoemäntä kouluttautui terveydenhoitajaksi Tällaisia tarinoita kuulemme ja voimme lukea enenevässä määrin myös lehdistä. Keski-ikä on vaihe, jossa ihminen katsoo elämäänsä taaksepäin ja miettii elämätöntä elämää. Hän on saavuttanut tietyn kyllääntymisen pisteen elämässään ja haluaa kokeilla, mitä potentiaaleja itsessä on. Uusia struktuureja haetaan elämään silloin, kun jotakin on jäänyt elämättä tai jotakin on ollut liikaa. Tällainen uusi struktuuri aikuisen elämässä voi olla aikuiskoulutus. Aikuiskoulutus näyttäisi saavan merkityksensä osana sen yhteiskunnan kehitystä, jonka jäsenenä yksilö toimii ja vaikuttaa sekä osana yksilön muuta elämää ja elämänkulkua. Aikuiskoulutukseen osallistuminen tai osallistumattomuus määrittyy siten yhteiskunnan rakenteiden, yksilön elämänkokonaisuuden ja hänen subjektiviteettinsä vuorovaikutuksessa. Toisaalta koulutuspäätökseen vaikuttavat merkittävästi aikuisen elämäntilanne, aikuisen henkilökohtainen lähiyhteisö arkielämän ympyrät - koska se, miten yksilö tulkitsee asiat riippuu yksilön elämäntilanteesta ja elämänkokonaisuuden osa-alueiden keskinäisestä suhteesta. Aikuinen joutuu miettimään ja arvioimaan, mitä se hyvä, jota hän koulutuksella tavoittelee merkitsee koko hänen elämäntilanteelleen, ja onko opiskelu kaikkien panosten ja uhrausten arvoista ja miten elämäntilanteen vaatimat käytännön asiat hoidetaan opiskelun aikana. Koulutus saa siten aikuisen mielessä merkityksen arkielämän kokonaisuudessa hänen pohtiessaan sen etuja ja haittoja. Edut työntävät koulutukseen ja haitat vetävät sieltä pois. Nykyhetki luo mahdollisuuksia ja pakotteita aikuiskoulutukseen, menneisyydestä nousevat unelmat ja keskeneräiset koulutustavoitteet ja tulevaisuuteen liittyy usko koulutuksen tuottamasta koulutushyvästä. Näistä lähtökohdista aikuinen toimii elämäntilanteessaan eli ratkaisee, osallistuuko hän aikuiskoulutukseen vai ei. Mitään erityistä aikuisopiskelijatyyppiä ei näyttäisi kuitenkaan olevan, vaan koulutukseen hakeutumisen syyt ovat aina yksilöllisiä, samoin kouluttautumispäätös on yksilöllinen. Aikuisopiskelijoilla on kaiken kaikkiaan hyvin erilaisia perusteluita opiskeluun hakeutumiselleen. Hyvin erilaisissa elämäntilanteissa elävät aikuiset ovat myös toteuttaneet kouluttautumisprojektinsa. Mitään yksinkertaista vastausta siihen monimutkaiseen kysymykseen, miksi aikuiset opiskelevat ei ole olemassa. Syitä on monia ja kaikkia ei luultavasti saada lainkaan tietää. Useissa tutkimuksissa on eroteltu kolmenlaisia koulutusmotiiveja, joita ovat työelämään liittyvät motiivit, oman itseen liittyvät tekijät ja sosiaaliset tekijät. Koulutus on yleensäkin oman elämän pohdinnan ja arvioinnin vaihe, jossa käsitykset itsestä tai omasta elämästä muuttuvat ja elämään lähdetään hakemaan uusia struktuureja.

2 2 Joitakin yhteisiä aikuiskoulutukseen hakeutumisen syitä on kuitenkin löydettävissä. Ensinnäkin yhteiskunnallinen muutos ja siihen liittyvä elämänkulun muutos lineaarista elämänkulusta limittyväksi elämänkuluksi. Institutionaalisen koulutuksen merkitys ja kehitys liittyvät kiinteästi teollisen yhteiskunnan syntymiseen. Koulutuksen yhteiskunnallisiksi funktioiksi tulivat kvalifikaatioiden tuottaminen, yhteiskunnallisiin asemiin valikointi ja yksilön sosiaalistaminen. Elämänkulku instituutiona vahvistui ja vaiheistui kronologisen iän mukaan sekä organisoitui työn ympärille. Kouluinstituutioon sidottu oppimisen maailma paikantui lapsuuteen ja nuoruuteen, tuotannon ja työelämän maailma aikuisuuteen ja eläkeikä vanhuuteen. Yksi ammatillinen koulutus varmisti useimmiten ammatillisen osaamisen koko työuran ajaksi. Sosiaaliturva, sosiaali- ja hyvinvointipalvelut sekä omistusasumisen yleisyys eli koko ihmisten mahdollisuus suunnitella elämäänsä perustuivat kokopäiväiseen palkkatyöjärjestelmään. Yksilön elämänkulku nähtiin lineaarisena ja yhteiskuntasopimus perusti tähän lineaarisuuteen. Elämänkulun normalisoituminen ei ole kuitenkaan tapahtunut yhdenmukaisesti. Naisten elämänkulku on normalisoitunut myöhemmin, sillä familistisen perhekäsityksen mukaan naisten odotettiin jäävän kotiin perheen perustamisen jälkeen. Nuorten koulutusaikojen pidentyminen on merkinnyt, että nuoret tulevat työmarkkinoille myöhemmin ja toisaalta eläkeratkaisut ovat merkinneet, että eläkkeelle siirrytään varhemmin kuin ennen. Työttömyys ja erilaiset työelämän katkokset ovat myös tuoneet poikkeamia normisidonnaiseen ja sosiaalisesti määräytyneeseen elämänkulkuun. Elämänkulun normatiivinen sitovuus alkoi purkautua 1990-luvulla ja tilalle alkoivat kehittyä entistä yksilöllisemmät elämänurajärjestelyt. Perinteiseen yhteiskuntasopimukseen kuulunut yhden uran malli ei enää näyttänyt toimivan. Yhden uran asemasta ihmiset joutuvat rakentamaan yksilölliset elämänsä, risteilevät uransa, useat opiskelunsa ja uudelleenkoulutuksensa. Lineaarisen elämänkulun malli muuttuu limittyväksi elämänkulun malliksi, jonka perustana ovat yksilölliset elämänkulut. Monet koulutukset, jatkuva oppiminen, useat työt, osa-aikatyö, pätkätyöt, työttömyys vuorottelevat ja esiintyvät päällekkäin. Elämme murroskautta, jolle on tyypillistä ennustamattomuus ja muutosten nopeus. Olemme siirtyneet jälkiteolliseen yhteiskuntaan, joka edellyttää yksilöltä vastuun ottamista oman elämäkertansa rakentamisesta. Yksilöllistyminen merkitsee pakkoa tehdä omaa elämää koskevia valintoja omien orientaatioiden ja elämänvaiheiden muuttumisen myötä. Uudet alut tulevat osaksi yksilöiden elämänkulkua ja välineenä uudelle alulle elämänkulussa voidaan käyttää ja käytetään opiskelua. Toiseksi teknologian kehitys muuttaa työtä ja työn sisältöjä sekä synnyttää uutta työtä ja poistaa entistä, ja nämä työelämän nopeat muutokset pakottavat ihmisiä pitämään oma-aloitteisesti huolta työmarkkinakelpoisuudestaan. Lamanjälkeinen työmarkkinoiden uudelleen rakenteistuminen näkyy työsuhteiden lyhentymisenä ja epävakaistumisena, mikä tuottaa riskejä yksilön elämänkulkuun. Kilpailu työpaikoista ja työmarkkina-asemien säilyttämisestä on kiristynyt ja monen työmarkkinaasema on muuttunut. Kouluttautumalla pyritään varmistamaan oma yhteiskunnallinen asema kilpailutilanteessa. Kun työelämää aikaisemmin kuvattiin tikapuumetaforalla, niin tulevaisuudessa sitä kuvataan shakkilauta-metaforalla. Työntekijän on pystyttävä siirtymään ruudusta toiseen ja tarvittaessa substanssialueelta toiselle. Koulutusta hankitaan, laajennetaan ja muutetaan epävakaiden työmarkkinoiden mukaan eri elämänvaiheissa. Yksityinen elämä ja elämänkulku pyritään sovittamaan työmarkkinallisten vaatimusten mukaan.

3 3 Kolmanneksi koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset on koettu pakotteina ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen. Vuonna 1995 toteutettu toisen asteen uudistus ja vuonna 1991 alkanut ammattikorkeakoulukokeilu ja ammattikorkeakoulun tulo vuonna 2000 ja siihen liittynyt opistoasteen väistyminen. Koulutusjärjestelmämuutokset ovat tuoneet työelämään eri koulutasojen välisen kilpailun. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa elämisen ehtona pidetään jatkuvaa uuden oppimista. Elämänkulun limittyminen merkitsee siis sitä, että yksilöt palaavat aikuisena työelämästä tai työttömyyden seurauksena koulutukseen ja toisaalta sitä, että koulutuksen ja oppimisen ikäsidonnaisuus muuttuu. Koulutus ei ole enää myöskään kertatapahtuma, vaan jatkuva prosessi yksilön elämässä. Nyky-yhteiskunnan muutoksen katsotaan vaativan koko väestöltä jatkuvaa oppimisen tarvetta selviytymis- ja menestyskeinona. Koulutuksen arvostus nousee jatkuvasti ja koulutukseen kohdistetaan suuria odotuksia niin työttömyyden hoidossa kuin kansantalouden kilpailun edistämisessä. Ihmisten odotetaan olevan valmiita ja kykenevän oppimaan uutta läpi elämän ja toisaalta selviytyäkseen yksilöiden on opittava koko ikänsä. Koulutusyhteiskunnan julkisessa diskurssissa koulutukseen osallistumista pidetään yksilön oikeutena, mutta tämän oikeuden toinen puoli on, että siitä on tullut myös yksilölle velvollisuus. Kun aikuinen päättää omaehtoisesti aloittaa opiskelunsa, hänellä on siihen yleensä jokin motiivi sisäinen kiinnostus. Tämä sisäinen motiivi on välttämätön, muttei riittävä ehto opiskelujen aloittamiselle. Opiskelu palvelee aikuisen tarpeita ja tavoitteita hänen elämänsä kokonaisuudessa ja elämäntilanteessaan. Opiskelulta odotetaan ennen kaikkea jotain positiivista, koulutushyvää.. Koulutuspäätös on muutosvaihe yksilön elämässä, jossa näyttää olevan oleellista eletyn elämän pohdinta ja omien yksilöllisten tarpeiden kuunteleminen. ja, jossa käsitykset itsestä tai omasta elämästä muuttuvat ja elämään lähdetään hakemaan uusia struktuureja. Koulutus on myös toisaalta legitiimi, hyväksytty keino hakea omaa uutta sfääriä elämään ja sitä kautta tehdä myös irtiottoa esimerkiksi perheeseen, työhön sekä hakea ratkaisuja elämänmuutoksissa tai elämän muuttamiseksi. Toisaalta aikuisen halu opiskella ei ole riittävä, vaan välttämätön ehto. Tarvitaan mahdollistavia tekijöitä. Mitkä tekijät mahdollistavat aikuiskoulutuksen käyttämisen elämänkulun rakentajana? Lähtökohtana on arvioiva vaihe. Aikuinen joutuu miettimään ja arvioimaan, mitä se hyvä, jota hän koulutuksella tavoittelee merkitsee koko hänen elämäntilanteelleen. Perheellinen aikuinen näyttää käyvän myös neuvotteluja perhepiirissä omien opintojen aloittamisesta sekä ennen koulutukseen hakeutumista että sen jälkeen kun hänelle on tullut tieto opiskelijavalinnasta. Aikuiselle näyttää olevan tärkeätä saada opiskelulleen lähiyhteisön tuki. Perhesopimukset ja neuvottelut olivat tyypillisiä. Näillä pyritään varmistamaan arjen sujuminen opintojen aikana sekä tilan saaminen opiskelulle. Sisällöllisesti keskustellaan perheen taloudesta, lasten hoitoon liittyvistä kysymyksistä ja työnjakoon liittyvistä kysymyksistä. Aikuinen pyrkii myös osoittamaan lähiyhteisölle koulutusprojektin tarpeellisuuden ja välttämättömyyden sekä osoittamaan koulutuksen merkityksen tulevaisuuden kannalta. Puolison ja lähiyhteisön kannustava asenne on tärkeä ja merkityksellinen opiskelujen aloittamiselle sekä myös erittäin merkittävä tekijä opintojen kuluessa.

4 4 Aikuiselle näyttää olevan erittäin tärkeää selvittää myös taloudelliset tekijät ennen opintoihin sitoutumista. Puolison tulojen vakaus ja perheen lainatilanne vaikuttavat koulutuspäätökseen. Aikuisopintoraha ja opintososiaaliset edut ovat merkittäviä aikuisille. Aikuiset saattavat myös tehdä töitä opiskelujen aikana helpottaakseen perheen taloudellista tilannetta. Lasten päivähoitojärjestelyt hoidetaan kuntoon. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että opintotukijärjestelmän heikennettyä vuonna 1992 sekä oman työpaikan menettämisen pelko työttömyyden lisäännyttyä ovat nostaneet taloudelliset tekijät entistä tärkeämmiksi päätettäessä koulutukseen tulosta. Toisaalta taloudelliset tekijät näytetään koettavan myös yhdeksi koulutuksen kielteisimmistä tekijöistä Erilaisten tukijärjestelmien olemassaolo ja kehittäminen ovat siten merkittäviä aikuiskoulutuksen mahdollistajia. Niillä on myös merkitystä koulutuksellisen tasa-arvon toteuttajina. Opintotukijärjestelmän, varsinkin aikuisopintorahan ja asuntotuen kehittäminen on keskeistä. Vuorotteluvapaa- ja osa-aikalisäjärjestelmä ovat myös esimerkkejä tukijärjestelmien kehittämisestä. Päivähoitojärjestelmän joustavuuden lisääminen, jotta hoitoa olisi tarjolla myös iltaisin ja viikonloppuisin, näyttäisi olevan tärkeää perheellisten opiskelijoiden opintojen ongelmattomalle toteuttamiselle. Tutkimuksessani tuli esille myös, että naiset näyttivät pyrkivän ajoittamaan koulutuspäätöksensä elämänsä kokonaisuudessa ns. sopivaan vaiheeseen. Tämä sopiva vaihe näytti merkitsevän sitä, että naiset pyrkivät koulutusprojektiinsa lähtiessään huomioimaan perhetilanteensa ja suunnittelemaan elämänsä siten, että tietty opiskeluaika mahdollistuisi hänelle. Toisaalta myöskin naisten tarinoista tuli esille, että he ovat saattaneet joutua elämänkulkunsa jossakin vaiheessa jo lykkäämään koulutukseen menoa ja jäädä odottamaan vuoroaan. Oppilaitoksen sijainnilla näyttäisi olevan lisäksi merkitystä koulutuspäätöstä tehtäessä. Koulutukseen osallistuminen kotoa käsin on naisaikuisopiskelijoille tärkeää. Alueellisesti hajautettu koulutustarjonta on perheellisen aikuisopiskelijan kannalta siten merkityksellistä. Hyvät kulkuyhteydet, uusien oppilaitosten perustaminen ja koulutuksen tuottaminen niille alueille, joilta koulutuspalvelut ovat puuttuneet, parantavat aikuisopiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia. Koulutusmuodolla ei näyttäisi sen sijaan olevan niin ratkaisevaa merkitystä koulutukseen tulopäätökseen kuin paikkakunnalla. Monimuoto- opiskelun etuina pidettiin sitä, että se mahdollistaa työssäkäynnin ja kotona työskentelyn etäjaksoilla. Koulutustarjonnasta tiedottamista tulisi kehittää siten, että tiedon puute ei estäisi koulutukseen osallistumista. Useiden markkinointikanavien käyttöä rinnakkain tulisi lisätä sekä tehostaa ns. täsmämarkkinointia. Koulutustarjonnan ohella tulisi koulutuksen toteutuksessa tarjota erilaisia tapoja, jotka huomioivat aikuisopiskelijan elämäntilanteen. Ongelmia saattavat tuottaa esimerkiksi iltaopetus, kansainvälisyys ja itseopiskelu. Kun koulutustarpeet ja koulutustarjonta kohtaavat ja koulutus koetaan itselle ainutkertaiseksi, se näyttäisi voittavan esteet ja koulutukseen on päästävä. Mitä aikuisopiskelu merkitsee osana arkielämää? Koulutukseen osallistuminen vaikuttaa perheeseen, työhön, vapaa-aikaan, ystäviin, tuloihin ja aikuinen joutuu yhteensovittamaan koulutuksen tähän elämänkokonaisuuteensa

5 5 kouluttautumisprojektinsa aikana. Yleensä seurauksena on ristiriitatilanne, jossa on kestettävä sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Tutkimuksessani kotitöiden tekeminen säilyi pitkälti naisten velvollisuutena myös opiskelun aikana. Jos perheen sisäisen työnjaon muuttaminen ei onnistunut, naiset ratkaisivat ristiriidan siten, että asettivat entistä vähemmän vaatimuksia kodille ja organisoivat kotitöitä uudella tavalla ts muuttivat kotirooliaan. Puolisoiden keskenään jakamista kotitöistä yleisin ja usein myös ensimmäinen näyttäisi olevan nimenomaan yhdessäolo lasten kanssa. Tutkimukseni mukaan perheiden tunnesuhteet näyttävät muuttuvan koulutusprosessin aikana. Ympäristö väsyi opiskelun vaatimiin järjestelyihin. Koulutusprosessi toimii myös perheelämänarvioinnin vaiheena, jossa naiset hakivat vaihtoehtoisia ratkaisuja elämänsä muuttamiseksi. Toisaalta aineistosta oli tulkittavissa myös, että puolisoiden tunnesuhteet säilyvät suhteellisen ennallaan koulutusprosessin aikana ja joissakin perheissä puolisoiden tunnesuhteiden koettiin myös parantuneen. Suhteet lapsiin koettiin yleensä säilyneen hyvinä koko koulutuksen ajan. Naisten attraktio suuntauti toisaalta perheeseen ja toisaalta opintoihin. Sosiaalisia paineita perheeseen aiheuttaa pyrkimys olla mahdollisimman hyvä puoliso ja vanhempi, mutta toisaalta opiskelu synnyttää attraktiota opiskelua ja opiskeluryhmää kohtaan. Naisten kokema ajan niukkuus vähentää sekä perheen yhteistä aikaa että puolisoiden yhteistä aikaa. Naiset kokivat myös ahtaalle joutumisen ja väsymisen tunteita. Taloudelliset tekijät pyrittiin ennakoimaan ennen opiskelun aloittamista, mutta koulutuksen kuluessa jotkut totesivat, etteivät he olleet onnistuneet tässä ennakoinnissa. Perheen taloudellisia menetyksiä naiset pyrkivät parantamaan omalta osaltaan käymällä töissä lomien ja etäjaksojen aikana. Koulutuksen ja vapaa-ajan välisen ristiriidan tutkimukseeni osallistuneet naiset olivat ratkaisseet vähentämällä harrastuksiaan. Myös ystäviin pidettiin vähemmän yhteyttä. Koulutusprojekti näyttäisi joissakin tapauksissa etäännyttävän entisistä ystävistä ja opiskeluryhmä näyttäisi paikkaavan sosiaaliseen suhdeverkkoon syntyneitä aukkoja. Opiskeluryhmä näytti toimivan lisäksi paikkana, jossa oli mahdollista arvioida omaa elämäntilannetta ja käydä läpi omia kriisejä sekä hakea tukea omiin ratkaisuihin. Mitkä ovat aikuiskoulutuksen koetut merkitykset elämänkulun rakentajana? Aikuiskoulutuksella on yksilölle kokonaisvaltainen merkitys. Ammatillisella koulutuksella on ammatillisen merkityksen lisäksi myös henkilökohtaista, sosiaalista ja tasa-arvoistavaa merkitystä. Ammatillinen merkitys koettiin siten, että uusi ammatillinen tutkinto lisää työmarkkinakelpoisuutta. Toisaalta oletettiin, että koulutuksen merkitsevän työpaikan säilymistä ammattirakenteen muutoksessa. Koulutuksen koettiin myös uudistavan omaa työtä ja tuottavan uusia kvalifikaatioita. Joillekin koulutus oli toinen mahdollisuus saavuttaa toivottu ammatti tai toteuttaa ammatillinen unelma. Koulutusta pidettiin myös keinona parempaan palkkaan ja vastuullisempaan työhön. Ammatillisella koulutuksella pyrittiin siis välttämään työmarkkinaasemien heikkeneminen tai työttömyys sekä kiinnittymään työmarkkinoille.

6 6 Koulutuksen merkitys identtiteetin rakentajana tuli esille ihmisenä kasvamisena, jota pidettiin keskeisimpänä koulutuksen henkilökohtaisena merkityksenä. Tällä tarkoitettiin sitä, opittiin esittämään omia mielipiteitä ja toisaalta opittiin ottamaan huomioon muiden mielipiteet. Myös koettiin, että jyrkkyys mielipiteissä on muuttunut. Muina henkilökohtaisina merkityksinä koettiin itsenäistyminen sekä itsevarmuus ja itsetunnon kohoaminen. Koulutus toimii myös elämänhallinnan välineenä. Koulutuksen tehtävänä oli elämän sisäisen hallinnan parantaminen, tarkoituksettomuuden tunteen voittaminen ja elämänlaadun parantaminen. Sisäisen elämänhallinnan tarpeeseen näytti liittyvän työhön väsymistä, lasten kotoa poismuuttoa sekä aviokriisejä ja ulkoisen elämänhallinnan tarpeeseen puolestaan liittyi työttömyyttä tai työttömyysuhkaa. Koulutus toimi selviytymisen resurssina elämän tilannekriiseissä esim. avioeron yhteydessä. Aikuinen käyttää siis koulutusta strategiana elämän erilaisten ongelmien ja haasteiden ratkaisemiseen. Koulutuksen tasa-arvoistavaa merkitystä ei koettu tutkimuksessani kovin tärkeäksi kysymykseksi. Tutkittavat naiset eivät olleet mieltäneet myöskään koulutuksen tasa-arvoistavaa merkitystä kovinkaan hyvin. Enemmistö naisista kielsi kunnianhimonsa ja tasa-arvopyrkimyksenä! Koulutuksen sosiaalinen merkitys tuo elämään uusia ihmissuhteita uuden sosiaalisen roolin. Opiskelun kuluessa voivat sosiaaliset suhteet kehittyä ystävyydeksi saakka. Opiskeluryhmiin syntyy tuki- ja auttamisverkosto. Ryhmissä keskustellaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista, jaksamisesta ja perhe-elämästä. Keskustelujen koettiin laaja-alaistaneen ja muuttaneen omia ajatuksia. Tutkimukseni mielenkiintoisimpana tuloksena pidän esille tullutta jännitettä toisaalta ajan niukkuuden ja väsymyksen tunteiden ja toisaalta virkistymisen ja nuorentumisen tunteiden välillä. Kokemus ajan niukkuudesta ja väsymisestä syntyi opiskelun ja muun elämän yhteen sovittamisesta. Virkistymisen ja nuorentumisen kokemukset puolestaan johtuivat sisäisestä muutoksesta, joka seurasi uuden sfäärin ja uuden subjektiivisen tilan ja roolin ottamisesta. Tutkimukseni naisilla sisäinen muutos näkyi myös ulkoisen habituksen muuttumisena. Naiset alkoivat kiinnittää huomiota pukeutumiseen, meikkaukseen ja kampaukseen. Tutkimukseni mukaan aikuiskoulutus elämänkulun rakentajana on ensinnäkin mahdollisuustekijä ns. toinen mahdollisuus. Aikuiskoulutuksella on mahdollisuus paikata nuoruuden koulutuspuutteita ja saavuttaa koulutuksellinen ideaalipreferenssi sekä tyydyttää unelmia ja haaveita. Koulutus tuottaa myös mahdollisuuksia työmarkkinoille ja laajemminkin yhteiskunnassa toimimiseen. Toiseksi aikuiskoulutus on elämänkulun rakentajana muutostekijä. Ammatillisella koulutuksella haetaan muutosta sekä aikaisempaan työuraan että omaan elämään. Koulutustasoa kohottamalla pyritään toisaalta kiinnittymään työmarkkinoille ja toisaalta muuttamaan aikaisempia työmarkkinapositioita tavoitteena paremmin palkattu työ, vaativampi, vastuullisempi ja arvostetumpi työ. Koulutus mahdollistaa myös alueellisen liikkuvuuden. Koulutuksella voidaan hakea myös etäisyyttä työhön ja perheeseen. Koulutus voi toimia lisäksi elämän sisällön ja laadun parantamiskeinona sekä joillekin myös selviytymisen resurssina tai elämän uudelleen rakentamisen välineenä. Koulutus tuottaa myös muutoksia identtiteettikuvaan ja identtiteettitunteeseen.

7 7 Kolmanneksi aikuiskoulutus on elämänkulun rakentajana selviytymistekijä. Ammatillisessa koulutuksessa koulutustason kohottamisella pyritään säilyttämään työmarkkina-asema sekä takaamaan elämän sujuvuus. Vapaatavoitteinen koulutus antaa valmiuksia selviytyä yhteiskunnan jäsenenä. Tulevaisuudessa aikuiskoulutuksen merkitys selviytymistekijänä tullee korostumaan! Arja Kilpeläinen Täydennyskoulutuspäällikkö, YTT Jyväskylän ammattikorkeakoulu ammatillinen opettajakorkeakoulu Artikkeli pohjautuu väitöskirjatutkimukseen Kilpeläinen, A Naiset paikkaansa etsimässä. Aikuiskoulutus naisen elämänkulun rakentajana. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto. Studies in Education, Psychology and Social Research 163.

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Tuen tarkoitus ja tavoite Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu on työllistymistä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA SEN HAASTEET

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA SEN HAASTEET ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA SEN HAASTEET OSAAMISEN TUNNISTAMINEN, OHJAUS JA ARVIOINTI TAIDATKO TUNNISTAMISEN? Minä tunnistajana: tiedot, taidot, toimintaympäristö, asenteet, verkostot ja energia? Millaisia

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.5. 2014 Jukka Vehviläinen / DiaLoog Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 14.11.2012 Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo Helsingin

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Oppisopimus on HyväDiili

Oppisopimus on HyväDiili Oppisopimus on HyväDiili Nuoret osaajat yritysten voimavarana- Yritykset oppisopimuksen mahdollistajana Minna Sainio 040 868 0631 minna.sainio@sedu.fi OpsoDiili Länsi-Suomi 1.4.2015 31.12.2017 Nuorten

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Osaaminen näkyväksi työtodistukseen Unelmia uudesta työstä hankkeen tuloksia. Sikke Leinikki TJS Opintokeskus

Osaaminen näkyväksi työtodistukseen Unelmia uudesta työstä hankkeen tuloksia. Sikke Leinikki TJS Opintokeskus Osaaminen näkyväksi työtodistukseen Unelmia uudesta työstä hankkeen tuloksia Sikke Leinikki TJS Opintokeskus Taustaa Työn teettämisen tavat muuttuvat Valta, vastuu ja mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Valmennusohjelma alueellisille, ammatillista huippuosaamista kehittäville yhteistyöverkostoille Valmennusohjelman tavoitteet Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Learning Cafe Toimintaympäristö Mika Palm

Learning Cafe Toimintaympäristö Mika Palm 1 Learning Cafe Toimintaympäristö 11.5.2016 Mika Palm Keskustelu Learning Cafessa ensimmäisen ryhmän kanssa lähti alustukseni jälkeen hyvin liikkeelle. Alussa keskustelijoissa herätti huomion rahoitusmalli,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla

Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla Kauko Hämäläinen 27.02.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 OPM, Helsinki Koulutus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN

OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN 12.12.11 ESITTELY Research Associate, FSU 2011- Koulutuspäällikkö (opettajien jatkokoulutus, henkilöstöhallinto), ammatillinen

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 Koulutustarjonnan ja työmarkkinatilanteen toivotaan kohtaavan TUTKIMUKSESTA YLEISESTI Studentum.fi Studentum.fi-koulutussivustolla

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9. Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot