KRIISITYÖ USKOTTOMUUSKRIISISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRIISITYÖ USKOTTOMUUSKRIISISSÄ"

Transkriptio

1 Lopputyö Seksuaalineuvojakoulutus Kevät 2014 Sexpo-säätiö KRIISITYÖ USKOTTOMUUSKRIISISSÄ Teoriakatsaus akuuttiin kriisityöhön uskottomuuskriisissä Heli Töyrymäki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Kriisityö Kriisin määritelmää Äkillisen kriisin vaiheet 3 Sokkivaihe 3 Reaktiovaihe 4 Työstämis- ja käsittelyvaihe 4 Äkillisistä kriiseistä toipumiseen vaikuttavia tekijöitä Kriisityön pääsäännöt 6 Kriisiapu 6 Sokkivaiheen kriisiavun erityispiirteet 7 Reaktiovaiheen kriisiavun erityispiirteet 7 Työstämis- ja käsittelyvaiheen tuen erityispiirteet 8 Työntekijänä toimimiseen auttavat tekijät kriisityössä 8 3. Uskottomuuskriisi Uskottomuuden määritelmää Uskottomuuskriisinprosessi ja ammatilliset huomiot 10 Petetty 10 Uskoton 13 Parisuhde 14 Ero 16 Lapset pariskunnalla 17 Auttamistyön tärkeät huomiot uskottomuuskriisissä Pohdintaa Prosessikuvaus Kriisityö uskottomuuskriisissä 19 Uskottomuuden kriisiavussa tärkeää 20 Kriisiavun vaikeuttavat tekijät parisuhteen tukemisessa 23 Prosessin jatkuminen Lähdeluettelo 26

3 1. Johdanto Lopputyöni on lähinnä katsaus kriisireaktioihin ja kriisityöhön, uskottomuuskriisin vaiheisiin sekä uskottomuuskriisistä toipumiseen. Työn lopussa keskityn tarkastelemaan uskottomuuskriisin kriisityön ominaispiirteitä. Lopputyön aihe valikoitui työni puolesta. Keskustelin lopputyön aiheesta työpaikallani sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, jolloin työkavereiden kanssa tuli puheeksi uskottomuuskriisit. Lopputyön aiheen valinnan aikaan uskottomuuskriiseissä olevia pariskuntia oli hakeutunut kriisipäivystykseen jokseenkin paljon, joten aihe kiinnosti erityisesti kriisityöntekijän näkökulmasta. Vaikka kriisityön peruskäytännöt olivat selvillä, koin uskottomuusaiheen vieraaksi ja halusin saada aiheesta lisää tarkkaa tietoa, jota voisi soveltaa käytännön kriisityöhön uskottomuuskriisin kohdalla. Koin aiheen olevan hyödyllinen seksuaalineuvojaopinnoissa. Seksuaalineuvojalle kriisireaktioiden ymmärtäminen voi auttaa asiakkaiden reaktioiden ymmärtämisessä. Seksuaalineuvoja voi oppia myös antamaan tietoa kriisireaktioista asiakkaille, mikä jo itsessään toimii asiakkaille normalisoijana. Aihe tarkentui teoriatietoa lukeissani. Vaikeinta oli aiheen rajaus. Rajasin tietoisesti uskottomuutta aiheuttavat tekijät pois työstäni, sillä jo pelkästään uskottomuuteen johtavien mahdollisten syiden spekulaatioista olisi jo saanut tehtyä ison lopputyön. Myöskään lyhytaikaisessa kriisityössä ei ole oleellista lähteä selvittämään uskottomuuden syitä perin juurin, onhan kyseessä aikaa vaativa prosessi. Aluksi käyn lävitse kriisityön teoriaa. Kerron muun muassa kriisireaktion vaiheista, jotka tulee ottaa huomioon kriisiapua antaessa. Toisessa osiossa keskityn uskottomuuskriisin käsittelyyn. Pohdinnassa teen johtopäätöksiä akuutista kriisityöstä uskottomuuskriisissä. 2

4 2. Kriisityö Tässä osiossa kerään teoriatietoa kriisivaiheista ja kriisin määritelmistä. Kerron mitä kriisiapu on, ja minkälaista kriisiapu on kriisin erivaiheissa ja siitä, mitä on hyvä huomioida työntekijänä. Suurimmaksi osaksi tässä osiossa lähteenä on Eija Palosaaren Lupa särkyä" -teos, joten käytän hänen jaottelua kriisin vaiheista. Kriisireaktioiden kulun ymmärtäminen ja kriisin määritelmän ymmärtäminen voi auttaa seksuaalineuvojaa/terapeuttia työstämään pariskuntien tilanteita. Kriisireaktioiden ymmärtäminen voi auttaa asiakkaiden reaktioiden ymmärtämisessä. Työntekijä voi oppia myös antamaan tietoa kriisireaktioista pariskunnille, mikä jo itsessään toimii normalisoijana. 2.1 Kriisin määritelmää Sana kriisi on määritelmänä laaja. Kriisin voi kokea onnettomuudessa tai tulipalossa ollut, mutta se voi tarkoittaa myös esimerkiksi parisuhdekriisiä, kun toinen haluaa erota. Kriisillä tarkoitetaan yleensä tilannetta ja siitä johtuvia ihmisessä tapahtuvia välittömiä seurauksia. (Palosaari 2008, 23.) Jeffrey Mitchellin mukaan kriisit voidaan jakaa kolmeen eri osaan: kehityskriisit, elämän kriisit ja äkilliset kriisit. Kehityskriisit ovat tavallinen osa ihmisen kehitystä, kuten vauvan saaminen ja ikääntyminen. Elämänkriisit ovat "elämään kuuluvia pitkäkestoisia rasitustilanteita, jotka eivät satu kaikille", kuten pitkään harkittu avioero. Äkilliset kriisit tapahtuvat odottamattomasti ja ovat yleensä järkyttäviä tapahtumia, kuten odottamaton avioero ja yllättävä uskottomuuskriisi. (Palosaari 2008, ) Äkillinen kriisi tulee yllätyksenä, odottamattomasti ja se vaikuttaa myös voimakkaasti ihmisiin. Se aiheuttaa yleensä kärsimystä. Äkillisestä kriisistä toipuminenkin on voimakas prosessi. Äkillisyydestä johtuen kriisi aiheuttaa biologisen puolustusjärjestelmän aktivoitumista. Äkillistä kriisiä kutsutaan joskus myös traumaattiseksi kriisiksi, mikä voi olla harhaanjohtavaa, sillä traumaattisissa kriiseissä ei läheskään aina tapahdu traumatisoitumista. Päällekkäin voi esimerkiksi olla elämäntilannekriisi, kehityskriisi ja äkillinen kriisi, jolloin kriisiprosessi voi vaatia enemmän aikaa ja tuntuu kauheammalta. (Palosaari 2008, ) Kriisin kokeminen on yksilöllistä. Luultavasti vähiten vaihtelua on kuitenkin äkillisten kriisien kohdalla. Kriisin kokemiseen voi kuitenkin vaikuttaa muun muassa lapsuuden kokemukset, elämäntilanne. Vanhat kriisit voivat olla voimavara uuden kriisin sattuessa, mikäli ne on käsitelty. Muisto selviytymisen kokemuksesta voi auttaa eteenpäin. Kuitenkin kasautuneet käsittelemättömät traumat voivat pahimmassa tapauksessa tuottaa suurempaa tuskaa uuden kriisin aikana. (Palosaari 2008, ) 3

5 2.2. Äkillinen kriisi Kun ihmiselle tapahtuu jokin äkillinen, odottamaton muutos elämässä, voi ihmiset kohdata alla monia tuntemuksia kehossaan ja mielessään. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Reaktioiden ilmenemisessä ja voimakkuudessa on yksilöllisiä eroja. Reaktiot vaihtelevat myös sokkivaiheen, reaktiovaiheen ja työstämisja käsittelyvaiheen myötä. (SPR 2012; Palosaari 2008.) Äkillisen kriisin reaktioilla on tärkeä tehtävänsä. Jos reaktioista yrittää päästä eroon liian aikaisin tasapainoisen olon toivossa, voi vaikutukset olla vastakohtaiset. Tunteet kääntyvät itseään vastaan. Voi myös käydä toisin päin; esimerkiksi reaktiovaiheen tärkeä vihan tunne voi jäädä päälle ja katkeroittaa ihmistä. Kriisin vaiheilla on yleensä selkeä alku, siispä on odotettavissa myös loppu, mutta vaiheiden loppuminen ei ole välttämättä mitenkään selkeä. (Palosaari 2008, 65-66, 73.) Sokkivaihe Sokki on ensimmäinen reaktio äkillisen kriisin jälkeen. Ihminen ei voi itse päättää, milloin ajautuu sokkiin. Sokin reaktiot eivät liity niinkään persoonaan tai arvomaailmaan, vaan ne ovat melko mekaanisia reaktioita. Havaitseminen voi olla sokissa olevalle pirstaleista, mutta tietoisuuteen tuleva informaatio saattaa tallentua muistiin hyvinkin tehokkaasti. Käyttäytyminen on yksilöllistä; huutamista, lamaantumista tai rauhallista toimintaa. Kaikki sokin muodot eivät kuitenkaan ole yhtä yleisiä, esimerkiksi jähmettyminen. Sokilla ei tarkoiteta sekaisin menemistä, vaan sokin tehtävä on turruttaa kestämättömiä tunteita. Tämä voi johtaa siihen, että ihminen puhuu sokin aikana asioita, joita ei välttämättä muuten puhuisi. Sokissa oleva voi kertoa kriisikokemuksestaan tuntemattomillekin henkilöille. Puhumisen tarve voi olla kova ja kuulijalta vaaditaan tilannetajua. Sokki voi auttaa toimimaan kriisitilanteessa tehokkaasti. Tehokkuutta voi seurata ajatus, että asia on jo käsitelty, sillä sokki on useimmiten olotila missä Palosaaren mukaan "psyykkinen kipu ei vielä tunnu". Sokki suojaa mieltä asioilta, joita ei vielä pysty vastaanottamaan ja käsittelemään. Sokissa tyypillistä on epätodellinen olo, unenomainen tila. (Palosaari 2008, 54-55, 58-61, 91, 200; Suomen mielenterveysseuran SOS- kriisikeskuksen työryhmä 2010, 3; Hammarlund 2010, ) Karkeasti arvioiden sokki kestää noin vuorokauden, mutta yksilöllisiä vaihteluita on. Sokki voi kestää alkuhetkistä muutamaan vuorokauteenkin tavallisesti ja sokin oireet voivat myös tulla hetkittäin takaisin. (Palosaari 2008, 61, 200; Buchert, Kiianmaa & Uljas 2007, 25.) 4

6 Reaktiovaihe Reaktiovaiheessa tunteet pääsevät esiin. Reaktiovaiheessa tunteita voidaan kokea paljon. Tässä vaiheessa tunteita ei enää yritetä turruttaa ja ne voivat mennä ja tulla vuoristoratamaisesti ns. selittämättömästi. Myös monia tuntemuksia voi olla päällekkäin, kuten kiukkua ja syyttelyä, mutta myös samaan aikaan itsensä syyllistämistä. Vihalla ja raivolla voi olla myös suojaava vaikutus herkimpiin tunteisiin, joita ei ole vielä valmis käsittelemään. Viha voi suojata muun muassa haavoittuvuuden ja pelon tunteita. Myös fyysiset reaktiot, kuten väsymys, vapina ja sydämen tykytys ovat tyypillisiä. Reaktiovaiheen reaktioissa puuttuu johdonmukaisuus. Reaktio ei liity niinkään persoonaan, vaan on tyypillinen reagointitapa epätyypillisessä tilanteessa. Ihminen saattaa löytää itsestään yllättäviä reaktioita. Myös reaktiovaiheeseen kuuluu muisti- ja keskittymis-vaikeudet. Myös takaumat, välähdyksen-omaiset flashbackit ovat tyypillisiä, esimerkiksi, jos kriisitapahtuma on ollut onnettomuustilanne. Reaktiovaiheessa alkaa tulla myös kehollisia reaktioita, jotka sokkivaihe on turruttanut, kuten lämmön vaihtelua, sydämen tiheälyöntisyyttä ja pahaa oloa. Tyypillistä on myös, ettei ole ruokahalua. Reaktiovaiheen sanotaan kestävän pari viikkoa, mutta reaktiovaihe voi tyypillisesti myös palata hetkeksi ja tulla uudelleen takaisin. Reaktiovaiheen pituus on yksilöllistä. (Palosaari 2008, 63-65, 75, 100; Suomen mielenterveysseuran SOS- kriisikeskuksen työryhmä 2010, 3-4.) Reaktiovaihe voi arvioida kestävän yleensä 4-6 viikkoa. (Buchert, Kiianmaa & Uljas 2007, 24.) Työstämis- ja käsittelyvaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe on rauhallisempi, kuin kaksi edellistä vaihetta. Työstämis- ja käsittelyvaiheessa sureminen on ajankohtaista, kun voimakkaat reaktiot on läpikäyty. Joskus suru saatetaan ohittaa, muun muassa olettamuksen "vain heikot suree" -takia, jolloin saatetaan myös jättää jo reaktiovaiheen tunneryöpsähdyksetkin kokematta. Niin reaktiot ei välttämättä pääse vapautumaan ja kriisireaktioissa ei pääse etenemään. Tällaisessa tilanteessa ihminen voi vaikuttaa kyyniseltä. Kuitenkin sureminen on tärkeää työstämistä kokemuksen hahmottamiseksi osaksi elämää. Vaiheen aikana luovutaan siitä mitä ei voi muuttaa ja valjastetaan voimia muuhun. Vaiheen aikana olo voi tuntua yksinäiseltä, kun muu elämä menee eteenpäin vääjäämättä ympärillä. Sureminen on ajankohtaista. Palosaari kirjoittaa kirjassa Lupa särkyä, että ihminen joka osaa surra, voi säästyä masennukselta. Surullekin on oma aikansa. (Palosaari 2008, ) Työstämisja käsittelyvaiheessa voi olla helpottavaa ottaa elämä vastaan sellaisena kuin se on. Hyväksyä tapahtumat osaksi elämää, pystyy pääsemään elämässä eteenpäin. (Palosaari 2008, 88.) Vaiheen aikana on tyypillistä menneen muistelu ja tapahtuneen sopeuttaminen osaksi elämää. (Hammarlund 2010, 103.) Kyseinen vaihe voi kestää kauankin n. kaksi vuotta, mutta taas rajat ovat hyvin yksilöllisiä. (Palosaari 2008, ) 5

7 Äkillisistä kriiseistä toipumiseen vaikuttavia tekijöitä Kyky käsitellä kriisikokemuksia vaihtelee ihmisillä. Siihen, miten kriisikokemuksen prosessoi, vaikuttaa elämän aikana kohdatut kokemukset. Etenkin lapsena ja nuorena suhtautuminen muun muassa menetyksiin, vaikuttaa selviytymiseen kriiseistä. Vaikeuksien ja menetysten sietäminen ja kohtaaminen, sekä niiden herättämien reaktioiden tunnistus ja tunteiden käsittelyn opettelu on tärkeää kriisitilanteessa toipumiseen. (Saari 2003, ) Itsearvostus ja omakuva vaikuttavat kriiseistä selviämiseen. Mikäli itseluottamus on hyvä, niin vaikeudet koetaan haasteina, joista voi selviytyä. Toivoa on tulevaisuudesta. Kriisin käsittelyssä on myös yksilöllisiä eroja. Miehet prosessoivat tapahtunutta enemmän toiminnan tasolla ja itsenäisesti pohdiskellen, kun taas naisilla on tyypillisesti helpompaa ja tavanomaisempaa hakeutua sosiaalisen verkoston piiriin puimaan tapahtunutta. (Saari 2003, 70.) Kriisissä sosiaalisen tuen merkitys kasvaa. Lähipiirin apu toipumisessa on merkityksellistä myöhemmässäkin vaiheessa. (Saari 2003, ) Kriisin läpi käyminen vaikeutuu, jos traumaattisia kokemuksia täytyy käsitellä monta samaan aikaan ja jos esimerkiksi uusi kriisi palauttaa mieleen aikaisemmat käsittelemättömät traumat. Vanhojen traumojen uudelleen aktivoitumisen todennäköisyyttä kasvattaa vanhojen traumojen samankaltaisuus verrattuna uuteen kriisiin. Kriisireaktion johonkin vaiheeseen voi jumiutua, mikä aiheuttaa sen, ettei käsittelyprosessi enää etene. (Saari 2003, 71-72, 74.) Tyypillisessä kriisin työstämisessä ensimmäinen puoli vuotta on tärkeintä aikaa. Sen jälkeen reaktiot ja oireet vähenevät. Noin puolen vuoden jälkeen spontaani toipuminen on enää vähäistä. (Saari 2003, 92.) Totuuden kieltäminen vie voimavaroja. Mikäli epäoikeudenmukaista kokemusta ei pysty työstämään, voi katkeruus ja viha vaurioittaa ihmisen elämää. (Saari 2003, ) Jos kriisi suljetaan, on vaara kyynistymiseen. Tunteiden pitämiseen kurissa menee paljon energiaa, jolloin muun muassa läheisyydestä nauttiminen voi olla vaikeaa. Nopea selviytyminen onkin vaikea erottaa voimakasta sulkeutumisesta Palosaaren mukaan. ( Palosaari 2008, 34.) Anteeksiantaminen auttaa elämää eteenpäin. Tärkeää on kuitenkin, että anteeksi annetaan vasta, kun se tuntuu oikealta, eikä vain pakon edessä. Liian aikainen anteeksiantaminen vaikeuttaa kriisireaktioiden ja kriisitilanteen käsittelyä. Voi käydä niin, ettei tapahtunutta pystytä käymään läpi, eikä kriisiprosessi etene. Reaktioille ja tunteille pitää antaa tilaa ja aikaa. Kuitenkin myös vihaan voi jäädä jumiin. Alituinen vihan ja kaunan kantaminen vie voimia. Vihastakin on uskallettava jossain vaiheessa luopua, kun sitä on käsitellyt. Anteeksi antaminen voi olla vapauttava ja eteenpäin vievä kokemus, kunhan siihen on valmis. (Palosaari ) 6

8 2.4 Kriisityön pääsäännöt Kriisiapu "Ihminen on ihmiselle ilo" - Havamal (Hammarlund 2010, 60.) Yksinkertaisimmillaan kriisiapu on läsnä olemista kriisissä olevalle, eikä aktiivista auttamista. Ensivaikutelman voi antaa vain kerran. Kriisiavun antajan ei siis tarvitse olla perehtynyt esimerkiksi psykologiaan. Kunhan on henkisesi tasapainoinen henkilö. (Hammarlund 2010, 22, 60.) Puhuminen auttaa työstämään kokemuksia joten jo aito läsnäolo ja kuulluksi tuleminen auttaa kriisissä olevaa asiakasta (SPR 2012). Kriisiapu on psykososiaalista tukea. Kriisiavussa tärkeää on asiakkaan voimavarojen tukeminen. Voimavarojen tukeminen tapahtuu pikemminkin läsnä olemisella ja kuuntelemisella, jotta asiakas itse löytää ja on valmis tukeutumaan omiin voimavaroihinsa. Kriisityössä olennaista on kuunteleminen, rauhallisuus, avoimet kysymykset, tilannetaju, huolenpidon osoittaminen ja tiedon antaminenkin, sekä tukeminen omaisten ja ystävien pariin, jotta asiakas voi yhdistää läheistensä kanssa voimavaransa. Hammarlundin mukaan ei ole niin tärkeää se mitä sanotaan, vaan miten sanotaan. Hienotunteisuus kuuluu asiaan. Tärkeää on reaktioiden ja käyttäytymisen hyväksyminen. (Hammarlund 2010, 60-62, ) Lisäksi on tärkeää toivon antaminen siitä, että reaktiot menevät ohi aikanaan ja keskustelun ohjaaminen tämän hetken tilanteeseen. Kriisiin joutunutta ei auta se, jos kriisiavun antaja uskoo, että asiakasta tulisi suojella kaikin keinoin, eikä asiakas saisi rasittaa mitenkään itseään. Kriisiavun antaminen ei ole niinkään liuta sääntöjä vaan asennekysymys. (Hammarlund 2010, ) Kriisiapua pyritään tarjoamaan kriisin ollessa tuore. Akuutin kriisityön pyrkimyksenä on mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäiseminen, jatkotukivaihtoehtojen kertominen ja tarvittaessa ohjaaminen ja normalisoinnin edistäminen. (Joanknecht, Korvenranta & Vikström 2011.) Kriisiavussa voidaan tuoda esiin muun muassa alkoholin käytön haitat kriisiprosessissa (SPR 2012). Kriisiavussa olennaista on kriisissä olevien omien voimavarojen tukeminen, sekä tukeminen omaa tukiverkostoa kohti ja tiedon anto tilanteeseen liittyvistä kriisireaktioista ja jatkopalveluista. Kriisityö voi myös vähentää medikalisoitumista. (Palosaari 2008, ) Lähtökohtana akuutissa kriisityössä on se, että asiakkaat ovat perusterveitä. Kriisityö on silloin terveiden ihmisten tukemista epätavallisessa tilanteessa. Terapia ja akuutti kriisityö eroavat toisistaan, mutta käsitykset ihmisestä ja reaktioista lähtee tavanomaisen kriisiprosessin kautta. (Palosaari 2008, 112; Saari 2003, 106.) Akuutti kriisityö ei ole pitkäjänteistä. Asiakkaita tavataan noin 1-5 kertaa. (Joanknecht, Korvenranta & Vikström 2011.) 7

9 Sokkivaiheen kriisiavun erityispiirteet Sokkivaiheen kriisiapu on psyykkistä ensiapua, mikä koostuu käytännöllisestä avusta, aidosta läsnä- olevasta ja turvallisesta kuuntelemisesta ja rauhallisesta tuesta. Sokissa oleva saattaa työstää tapahtunutta puhumalla. Sokissa olevalle muistikuva kriisiavusta saattaa olla mieleenpainuva. Tunnelma ja avoin kuulluksi tuleminen saattaa jäädä paremmin mieleen kuin lohduttavat täytesanat. Informaatio jatkossa saatavasta tuesta ja mahdollisista kriisireaktioista on parempi antaa kirjallisena. Puhuminen tulee olla selkeää sokissa olevalle. Sokissa annettava kriisiapu tulee tapahtua sokin ehdoilla. Sokki on tarpeellinen, eikä sitä tule yrittää poistaa. (Palosaari 2008, ) Asiakas ei välttämättä tiedä miten tulisi toimia ja voi tulkita reagoimistapansa epänormaaliksi. Siksi on tärkeää normalisoida reaktioita. Sokissa olevalla voi olla kylmä, joten esimerkiksi peiton tarjoaminen voi olla oleellista. (Hammarlund 2010, 64, 243.) Sokkivaiheessa toisten läheisyyteen hakeutuminen on tyypillistä. (Palosaari 2008, 92.) Sokissa olevalle voi tulla tarve miettiä tapahtuman kulkua. Sokissa oleva voi myös alkaa miettiä tulevaisuutta pitkänkin ajan päähän, mutta työntekijän tehtävä on palautella rauhallisesti asiakasta tähän hetkeen. Muuten sokkivaiheessa olevalle voi muodostua kuva, ettei asiaa tarvitse enää käsitellä, vaan voi siirtyä eteenpäin. Harhakuva voi häiritä asian käsittelyä jatkossa. (Palosaari 2008, 92.) Reaktiovaiheen kriisiavun erityispiirteet Tapahtuneen todellisuus alkaa selkiytyä ja reaktioita pääsee vapautumaan. Tunteiden avaaminen mahdollistuu. Reaktiovaiheen kriisiavun tarkoituksena onkin auttaa asiakasta jäsentämään realistisesti tapahtunutta sokin hajanaisen havaitsemisen jälkeen. Eli tukea reaktiota, joka tulee ihmiselle luonnostaan. Tapahtumien läpikäynti ehkäisee haitallisten fantasioiden muodostumista tapahtuneesta. (Palosaari 2008, , 203.) Reagoiminen on tervettä ja auttaa työstämään tapahtunutta. (SPR 2012.) Reaktiovaiheen kriisiavussa voi aluksi käydä lävitse konkreettisia faktoja. Kun keskustelu siirtyy tunnepitoisempiin asioihin, on tärkeää, ettei asiakasta jätetä yksin tunnekuohujen kanssa ja keskustelua ei keskeytetä. Lisäksi tärkeää on reaktioiden normalisointi epätavallisessa tilanteessa. Istunnon loppupuolella keskustelu siirretään hiljalleen asiapitoisempiin aiheisiin, jotta asiakkaalla on aikaa hieman palautua ja lähteä siivun verran ehjempänä istunnosta pois. Reaktiovaiheen kriisiapuun kuuluu muun muassa kertominen lähipäivän mahdollisista reaktioista ja kriisireaktion vaiheista sekä normalisoida niitä. On hyvä kertoa reaktioiden yksilöllisestä ilmenemisestä ja ilmenemättömyydestä. Tieto auttaa kestämään tulevat mahd. reaktiot paremmin. Jokainen kuitenkin kokee kriisivaiheet omalla tavallaan. Jollekin puhuminen on tärkeämpää ja toinen tykkää enemmän kuuntelemisesta. Reaktiovaiheessa asiakasta voi kannustaa tutkailemaan omia selviytymiskeinojaan. Joillekin päivän rutiinit saattavat helpottaa oloa ja muistia, samoin 8

10 kuin fyysinen tekeminen. Työ saattaa toimia hyvänä keinona "pakottaa" keskittämään ajatukset muuhun. Reaktiovaiheen työskentely auttaa myös lieventämään tuntemusten haitallisia jälkivaikutuksia. (Palosaari 2008, 104, 204; SPR 2012; Hammarlund 2010, 243.) Työstämis- ja käsittelyvaiheen tuen erityispiirteet Työstämis- ja käsittelyvaiheessa toipuminen jatkuu ja yhteiskunnan tarjoama tuki on tällöin laaja. Muun muassa vertaistuki ja sururyhmät voivat toimia hyvin ja niille voi olla tarvetta. Yhteinen kokemus lisää sosiaalisen ymmärryksen kokemista. Jos terapian tarvetta on, se mahdollistuu parhaiten työstämis- ja käsittelyvaiheessa. Joskus terapia voi olla tarpeellista vuosienkin päästä, kun vanhat ahdistukset nousevat esiin. (Palosaari 2008, , 112.) Voimakkaitakin reaktioita voi tulla kriisiprosessin eri vaiheissa esiin, vaikka reaktiot lientyvät ajan myötä. On siis tärkeää tuoda esiin, että myöhemmässäkin vaiheessa koetut voimakkaat tunteet ovat ihan tavanomaisia tuntemuksia, jotka kriisi on aiheuttanut. (SPR 2012.) Työntekijänä toimimiseen auttavat tekijät kriisityössä Työntekijänä kriisitilanteessa auttaa stressin sietokyky. Myös koulutuksella on tärkeä osa, sillä koulutus yleensä valmentaa tuleviin työtehtäviin ja myös niiden traumaattisiin vaikutuksiin. Kokemus puolestaan vaikuttaa tilanteiden kokemiseen. Kokemus voi kerryttää levollisuutta ja taitoa selviytyä tilanteista, mutta se vaatii kykenevyyttä käsitellä kriisitilanteet työntekijän roolissa. Työtilanteiden harjoittelu luo valmiuksia työntekijänä toimimiseen, kuten myös etukäteen valmistautuminen. Ammattiroolista saa suojaa muun muassa omilta henkilökohtaisilta tunteilta. Usein reaktiot tulevat työntekijälle, kun ammattirooli purkautuu. (Saari 2003, ) Mainitut asiat nostavat työntekijän rajaa tuntea järkyttävänä asiat, jotka muut ihmiset kokisivat järkyttävinä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei yksityiselämässä sellaista rajaa ole. (Saari 2003, 279) Jotta työntekijä voi toimia empaattisesti ja kyynistymättä, niin sanotusti vyön alle menevät asiat täytyy osata purkaa esimerkiksi työpaikalla, jottei kokemuksia etäistä suojautumiskeinona ja kyynisty työhönsä. Mikäli työntekijöiden inhimillisiä piirteitä halveksitaan, eikä tapaamisen purulle järjestetä mahdollisuutta, vaikuttaa se muun muassa työilmapiiriin. (Saari 2003, ) Tapahtuma voi koskettaa myös avun antajaa, joten siihen varautuminen on tärkeää (Hammarlund 78). Kriisityöntekijän tulee antaa tukea, mutta pitää samalla myös ammatillinen etäisyys. Lähtökohtana on, että huolehtii mahdollisimman vähän. Itsensä tärkeäksi kokeminen on sallittua, mutta tärkeää on myös, ettei auttajan toiminta perustuu neuroottiseen tarpeeseen olla tarpeellinen ja tärkeä. "Vaara lisääntyy, jos auttaja on itse kriisissä tai työntekijällä on omia suuria käsittelemättömiä elämän ongelmia", kuten Hammarlund toteaa teoksessaan. (Hammarlund 2010, 82.) 9

11 3. Uskottomuuskriisi Tässä osiossa keskitytään uskottomuuskriisiin. Äkillisesti ilmi tullut uskottomuus täyttää äkillisen kriisin tunnusmerkit. Aluksi esitellään tilastotietoa ja pohditaan uskottomuuden määritelmää. Osiossa käsitellään myös äkillisesti ilmi tuleen uskottomuuden kriisiprosessia petetyn, uskottoman ja parisuhteen näkökulmasta. Petetyn kriisiprosessista oli helpommin saatavilla kirjallista tietoa, kuin uskottoman prosessista. Parisuhde osiossa tulee paremmin esille myös uskottoman prosessin kulku. Lopuksi käsitellään työntekijänä toimimiseen muistettavia tekijöitä, kun vastaanotolle tulee uskottomuuskriisissä oleva pariskunta. 3.1 Uskottomuuden määritelmää Uskottomuus määritellään parisuhteessa sovittujen yhteisten sääntöjen rikkomiseksi. Puolison uskottomuus nähdään usein traumaattisena kokemuksena petetylle puolisolle. Uskottomuuden skaala on laaja: uskottomuutta voi olla yksittäinen syrjähyppy tai pitkään jatkunut rinnakkaissuhde. (Soisalo 2012, 39.) Osa määrittelee uskottomuuden fyysiseksi pettämiseksi, kuten yhdynnäksi. Uskottomuuden voi kokea olevan lähinnä emotionaalista pettämistä, kuten salainen rakkaussuhde. (Buchert, Kiianmaa & Uljas 2007, 11.) Suomalaisista noin kolmasosaa uskottomuus on kohdannut jollain tavalla. Amerikassa uskottomuutta on todettu olevan enemmän. Uskottomuus kuuluu parisuhteen suurimpiin haasteisiin. (Buchert ym. 2007, 7, 11-12) Uskottomuuksista noin kymmenesosa liittyy pitkäaikaisiin rinnakkaissuhteisiin. Suurin osa rinnakkaissuhteista on lyhytaikaisia. On yksilöllistä, miten rankaksi uskottomuus koetaan riippumatta siitä, onko kyseessä pitkäaikainen rinnakkaissuhde tai lyhyt aikaisia syrjähyppyjä. Teoksen Revitty sydän mukaan uskottomuuskriiseihin apua hakevat kertovat yleensä pitkäaikaisesta rinnakkaissuhteesta. Yhden illan syrjähyppyjen yhteydessä salaaminen on helpompaa. (Buchert ym. 2007, 11, ) Muutos yhteiskunnassa, esimerkiksi avioliittoinstituution muuttuminen on vaikuttanut parisuhdekäyttäytymiseen ja uskottomuuskäsityksiin. Uskottomuuden käsitys parisuhteissa vaihtelee. Uskottomuuden määritelmään vaikuttaa kunkin parisuhteen ääneen sanotut ja oletetut säännöt. Voidaan myös nähdä yleistyksenä sukupuolten näkemyserot; naiselle korostuu uskottomuuden emotionaalinen merkitys, jolloin naista kiinnostaa enemmän, onko uskoton rakastunut toiseen, kun taas mies voi kysyä ensisijaisesti suhteen fyysisyyttä uskottomalta. (Soisalo 2012, ) 3.2 Uskottomuuskriisin prosessi ja ammatilliset huomiot 10

12 Vaikka kriisiprosessit etenevät melko samalla kaavalla kriisivaiheesta toiseen, niin uskottomuuskriisi on aina myös yksilökohtainen kriisi. Kriisin käsittelyyn vaikuttaa oma elämänhistoria ja persoona. Uskottomuuskriisin muistelu saattaa vuosienkin päästä nostattaa tunteet pintaan. (Buchert, Kiianmaa & Uljas 2007, 21.) Uskottomuuskriiseissä, niin kuin muissakin äkillisissä kriiseissä hetken mielijohteessa tehdyt päätökset kriisin keskellä ei kannata, sillä myöhemmin tunnekuohuissa tehtyjä ratkaisuja saatetaan katua. Mikäli ratkaisu on ero, niin sekin on pitkä prosessi. (Buchert ym. 2007, 166.) Uskottomuuskriisistä toipuminen on yksilöllistä. Uskottomuuskriisin käsittely voi toisille olla vaikeampaa riippuen muun muassa siitä, onko samaan aikaan meneillään muita kriisejä. Uskottomuuskriisikin voi jumiutua johonkin vaiheeseen ja se voi pysäyttää kriisistä toipumisen. ( Buchert ym. 2007, ) Silloin elämän katsantokanta on kapea. Esimerkiksi viha voi saada yliotteen, jolloin muiden tunteiden ilmaiseminen vaikeutuu. Vihaan voi jäädä kiinni vuosiksikin. Kriisireaktioiden etenemistä helpottaa puitteiden turvallisuus, jolloin on helpompaa ilmaista henkilökohtaisia tunteita. ( Buchert ym. 2007, 166, 170.) Kun kriisin on käynyt onnistuneesti lävitse, itsetunnon koetaan palautuneen. Hyvän itsetunnon omaavalla on paremmat selviytymisennusteet kriisistä, sillä hyvällä itsetunnolla varustettuna ongelmien käsittely on joustavampaa ja riskinottokin luonnistuu helpommin. (Buchert ym ) Uskottomuuskriisissä trauman oireiden on todettu vähenevän ajan myötä mikä lisää myös heikompien mahdollisuutta selviytyä tapahtuneesta. Uskottomuuskriisistä selviytymisen merkkejä ovat toiveikkaat ajatukset tulevaisuudesta, mielihyvän tunteminen, vapaus häiritsevistä ajatuksista ja tärkeiden ihmissuhteiden säilyttäminen. (Buchert ym. 2007, 70, 72.) Petetty Uskottomuus tulee petetylle monesti yllätyksenä ja täyttää äkillisen kriisin kriteerit, vaikka joitain merkkejä olisi jo ilmassa ollutkin. Niitä vain ei ole osattu yhdistää uskottomuuteen. Teoksen Revitty sydän mukaan kriisivaiheet ei aina etene järjestyksessä vaan ne voi ilmetä myös päällekkäin, tai jokin vaihe voi jäädä välistä. Äkillisen kriisin vaiheet kuvaa hyvin petetyn selviytymisprosessia uskottomuuskriisissä. (Buchert, Kiianmaa & Uljas 2007, ) Ensimmäiset päivät uskottomuuden paljastuttua voivat mennä sumussa ja muistikuvia voi olla vain vähän. Alkupäiviä kuvataan epävarmaksi. Hallitsematon olotila myös hämmentää petettyä uskottomuuden paljastuttua. Äkillinen kriisi voi saada ihmiset reagoimaan itselleen vieraalla tavalla. (Kimpimäki 2012, ) Petetty ei halua uskoa tapahtumaa todeksi sokissa ollessaan ja niin suurta tietoa on vielä mahdoton vastaanottaa. Ajantaju saattaa kadota ja tapahtumasta ei ole selkeää muistikuvaa. Päässä vallitsee kaaos, kun tieto musertaa. Ensireaktioiden aiheuttaman käytös vaihtelee ihmisestä riippuen. Jollekin tulee fyysisiä oireita, kuten hengitysvaikeuksia ja tärinää, unettomuutta ja ruokahaluttomuutta. Joku pystyy huutamaan 11

13 pahaa oloaan ja toinen taas näyttää ulkoa päin rauhalliselta tilanteeseen nähden. Joskus myös alkoholi voi ottaa vallan. Pitkä toipumisen prosessi on alkanut. (Buchert ym. 2007, 25-26; Stranden 2008, 261, 263.) Äkillisesti ilmi tulleen uskottomuuskriisin aikana ihminen tulee tietoiseksi haavoittuvuudesta, epävarmuudesta ja elämän katoavaisuudesta. Elämän perusteet horjuvat: perhe, parisuhde ja ihmisarvo. Omaa merkityksellisyyttä punnitaan. Ympäröivä todellisuus muuttuu. (Buchert ym. 2007, ) Pahimmillaan uskottomuuden paljastuminen voi aiheuttaa petetylle itsetuhoisuutta. Uskottomaan voi puolestaan kohdistua pahimmassa tapauksessa henkistä ja fyysistä väkivaltaa petetyn osalta. (Soisalo 2013, 48.) Reaktiovaiheessa petetty kohtaa todellisen tilanteen. Reaktiovaihe voi olla raskas ja ahdistava. Reaktiovaihe voi näkyä myös fyysisesti muun muassa väsymisenä, univaikeutena ja ruokahaluttomuutena. Voimakkaat tunteet nousevat pintaan vaihteluineen. Arki vie energiaa ja muistiongelmia esiintyy. Joskus petetty reagoi defensiivisesti ripustautumalla puolisoon, kieltämällä tapahtuneen tai masentuu. Reaktiot kertovat petetyn omasta sisäisestä maailmasta. (Buchert ym. 2007, ) Kun ensihetket ovat koettu, moni petetty haluaa antaa uuden mahdollisuuden suhteelleen ja kumppanilleen, vaikka asenne olisi ennen petetyksi joutumista ollut toinen. Uuden mahdollisuuden antaminen liittyy muun muassa siihen, että petetyllä on rakkauden tunteita puolisoa kohtaan. (Buchert ym. 2007, 27.) Tunteiden suuret vaihtelut ovat myös tyypillisiä reaktiovaiheessa äkillisen uskottomuuskriisin kohdanneilla (Kimpimäki, tiivistelmä, 83). Petetty voi tuntea monia eri tunteita. Yleisimpiä tunteita uskottomuuden paljastuttua ovat viha, raivo, pettymys ja loukatuksi tuleminen. Petetyllä risteilee päässä tilanteeseen liittyen monia kysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia. (Buchert ym. 2007, 27.) Surun kokeminen on tyypillistä, jos kyseessä on peruuttamaton elämän muutos, kuten puolisosta eroaminen. Vihaisuutta koetaan, kun kokemus on epäreilusta kohtelusta. Viha vie paljon energiaa. Kimpimäki kuvaa myös kostonhalun tyypilliseksi tunteeksi. Kostonhalulla haluttaan keventää oloa koetun epäoikeudenmukaisuuden jälkeen. Esimerkiksi pettämisellä uhkailu voi olla tyypillistä. Kostamisen taustalla löytyy yleensä vaikeita, hankalasti selvitettäviä ongelmia. (Kimpimäki 85-89; Buchert ym. 2007, 103, 105.) Petetyllä voi olla myös häpeän kokemuksista, joka liittyivät oman ylpeyden ja turvallisuudentunteen horjumiseen. Pelkoa puolestaan voi herättää muun muassa tulevaisuus, sillä turvallinen todellisuus horjuu uskottomuuden paljastuttua. (Kimpimäki ) Petetty voi reagoida takertumallakin (Buchert ym. 2007, 60-61). Reaktiovaiheessa syyllisen etsiminen on tyypillistä. Petetty voi syyllistää itseään tapahtuneesta. Petetty voi hakea syitä myös pettämiselle puolisostaan. Tunteet ovat hyvin moninaiset ja rakkauden tunne puolisoa kohtaan saattaa herättää ristiriitaisia ajatuksia. Tunteiden kuolettamisella voidaan pyrkiä tällaisissa tilanteissa helpottamaan eroratkaisua. (Buchert ym. 2007, 36-37, 45.) 12

14 Uskottomuuskriisi vaikuttaa petetyn elämänpiiriin ja ajankäyttöön. Uskottomuuskriisi vaikuttaa myös identiteettiin, sillä ihminen käy lävitse myös kysymyksiä siitä, millainen on ja millaisen elämän itselleen haluaa. (Buchert ym. 2007, ) Petetyn itsetunto ja elämänhallinta kuormittuu ja petetty voi tuntea huonommuutta, riittämättömyyttä ja kelpaamattomuutta puolisolleen. Myös käsitys omasta ulkonäöstä voi saada kolauksen. Siispä uskottomuus vaikuttaa myös petetyn seksuaalisuuteen, mikä voi olla negatiivista. Petetty saattaa miettiä, onko seksi ollut riittämätöntä tai huonoa puolison mielestä ja se voi myös lamauttaa seksuaalisesti. Uskottomuus ei kuitenkaan vaikuta seksuaalisuuteen kaikilla petetyillä. Joskus seksuaalisuus voi jopa aktivoitua. (Buchert ym. 2007, ) Petetyksi joutunut voi kokea minäkuvan ja itsetunnon huonontumista uskottomuuden takia. Toipuminen voi kestää pitkään ja esimerkiksi häpeän tunne ei ainakaan nopeuta toipumista. Mikäli pettämisestä ei pääse yli, vaikuttaa se muun muassa minäkuvaan ja itsetuntoon tuhoisasti. (Stranden 2008, ) Petetty kokee uskottomuuskriisin voimakkaampana, mikäli on aiemmin kohdannut petetyksi ja hylätyksi tulemista, eikä ole käsitellyt sitä (Buchert ym. 2007, 32). Syrjähypyn houkutus -teoksen mukaan useat petetyt välttelevät alkuun sosiaalisia kontakteja ja käsittelevät asiaa itsekseen ennen kuin he ovat valmiit purkamaan asiaa luotetuimpien ihmisten kanssa. Tosin petetty voi myös alkaa miettiä omaa rooliaan suhteessa muhin ihmisiin, mikä voi vaikeuttaa ystävyyssuhteissa. Kokemus voi vaikuttaa myös työssä jaksamiseen. (Stranden 2008, ) Uskottomuuskriisissä tuska on läsnä. Etenkin petetyn tuska on suuri. Vaikka viha voi toimia eteenpäin vievänä voimana ja olla vapauttava, voi se jäädessään päälle ottaa yliotteen. Mikäli viha ottaa yliotteen, löytyy taustalta muutakin, kuten lapsuuden kokemukset. Vihan taustalta löytyy usein pelko. (Buchert ym. 2007, 166, , 180.) Jotkut petetyksi joutuneet voivat tulla katkeriksi ja sulkeutuneiksi haavoittuvuudessaan, jos vihaa ei pysty käsittelemään. (Buchert ym. 2007, ) Petetyn täytyy voida ilmaista jossain vihaansa, esimerkiksi terapiassa tai ystävilleen ja opetella rakentavaa tapaa purkaa sitä. Eri rakentavia tapoja purkaa vihaa ovat muun muassa persoonaa kohtaan hyökkääminen, väkivalta ja julkinen nöyryytys. Petetyn on oikeus kertoa tunteistaan uskottomalle. Kun petetty ymmärtää, että vihaa voi ilmaista rakentavasti, niin silloin on mahdollisuus kriisistä selviytymiseen. Viha auttaa omien rajojen kiinni pitämisessä. (Buchert ym. 2007, , 180) Suhteen luottamuksen palautuminen vie aikaa. Avoimuuteen pyrkiminen suhteessa voi olla vaikeaa. Petetyn täytyy antaa aikaa käsitellä vihaa ja muita tunteitaan. Se on pitkä prosessi. (Buchert ym. 2007, 162, 164.) Yleisimpinä selviytymiskeinoina petetyillä naisilla toimii Soisalon mukaan keskusteleminen ja sosiaalinen tuki. Myös tiedon haku, kirjoittaminen, sekä hakeutuminen terapiaan yhdessä puolison kanssa tai yksin auttavat eteenpäin. Elämän rutiinit auttavat selviytymisessä. Kuitenkin yksilölliset selviytymiskeinot vaihtelevat. Joillekin itsenäinen, omassa rauhassa työstäminen tuntuu parhaimmalta. (Soisalo 2012, 52.) 13

15 Positiivinen elämänusko tulevaisuudesta ja kokemus siitä, että voi itse vaikuttaa elämäänsä auttavat eteenpäin. Lisäksi liikunta, uudet ja harrastuksen ja työ voivat toimia hengähdystaukona arkeen uskottomuusasian käsittelyssä. Joillekin uskonto toimii selviytymiskeinona. Myös neuvojen kuuleminen auttaa toimimaan kriisissä. (Buchert ym. 2007, 40-42) Kun uskottomuus ja siihen liittyneet tunteet on hyväksytty osaksi elämään, ollaan jo lähellä kriisin kulun loppua. Petetty voi tuntea, että kriisin läpikäytyä pärjää missä vain. (Buchert ym. 2007, ) Uskottomuuskriisin läpi käyneellä empaattisuus ja avoimuus, sekä terve itsekkyys voivat lisääntyä (Buchert ym. 2007, 60-61). Uskottomuuskriisi voi pelottaa ja sen haava paranee hitaasti, mutta hyvissä olosuhteissa haava umpeutuu, kun tapahtuma hyväksytään osaksi elämää (Buchert ym. 2007, 178). Uskottomuuskriisissä trauman oireiden on todettu vähenevän ajan myötä, mikä lisää myös heikompien mahdollisuutta selviytyä tapahtuneesta (Buchert ym. 2007, 72). Uskoton Paljon tietoa löytyi petetyn elämästä, mutta myös uskottoman kriisiprosessi on vaikea. Uskottomuuskriisissä kärsii molemmat parisuhteen osapuolet. Uskottoman kärsimys voi olla hiljaista ja salaista, joten sitä on vaikea erottaa. (Buchert, Kiianmaa & Uljas 2007, 147.) Teoksessa Revitty sydän tuodaan esiin, ettei uskoton suunnittele juurikaan uskottomuutta. Uskottoman moraalikäsitys uskottomuudesta voi olla yhtä ankara kuin petetynkin asenne uskottomuuteen. (Buchert ym. 2007, 11, 156.) Kiianmaan mukaan uskottoman reagointitavat voivat erota paljonkin toisistaan. Uskoton voi reagoida välttelemällä aihetta, puhumattomuudella ja paikalta poistumisena. Myös tilanteen selittely ja puolison nimitteleminen tai katumuksen osoittaminen saattavat kuulua tilanteeseen. Uskoton saattaa hakea syitä tilanteeseen puolisostaan. (Buchert ym , 38.) Uskottomaan voi puolestaan kohdistua pahimmassa tapauksessa henkistä ja fyysistä väkivaltaa petetyn osalta. (Soisalo 2013, 48.) Rinnakkaissuhteen aloittaa usein sellainen henkilö, joka on jo kauan laiminlyönyt omia tarpeitaan ja on väsynyt. (Soisalo 2012, 1, 51) Uskottomuuskriisistä saatetaan pyrkiä eroon pikimmiten, etenkin uskottoman puolelta, jolloin petetty voi yrittää peittää tunteitaan jolloin esimerkiksi vihaa ei saa purettua siinä hetkessä. Uusi uskottomuus on tällöin todennäköisempää. Joustava suhtautuminen voi pitkittää kriisiä, joten omien rajojen ääneen sanominen on tärkeää. (Buchert ym. 2007, ) Jokaisella on oma tarinansa, joka koostuu muun muassa omista näkökulmista ja historiasta. Petetty kertoo tilanteen kulusta ja haluaa tehdä tapahtuneen ymmärrettäväksi. Samaan pyrkii uskotonkin, mutta hänet helposti tuomitaan. Uskoton voi pelätä selityksien esittämistä, jolloin hän voi jäädä ilman vastauksia. Uskottoman on tärkeä saada pohdittua, miksi on toiminut niin kuin on toiminut, jotta muidenkin ymmärrys 14

16 mahdollistuu tilanteeseen. Prosessi voi auttaa uskotonta ymmärtämään itseään. (Buchert ym. 2007, ) Parisuhde Usein uskottomuus paljastuu jollain tavoin parisuhteessa. Uskottomuuskriisi koskettaa kumpaakin suhteen osapuolta ja se on haastava prosessi, sillä molemmat haavoittuvat. Uskottomuuskriisi laukaisee henkilökohtaisen kriisin ohella myös parisuhdekriisin. (Buchert 2007, Kiianmaa & Uljas 2007, 7,47, 161.) Uskottomuuskriisi voi tuntua kestämättömältä, kun eletään keskellä suuria tunteita, jotka liittyvät loukatuksi tulemiseen, pettymyksiin ja tyytymättömyyteen. Suhde vaatiikin paljon työtä. Suhteeseen täytyy panostaa tosissaan, vaikeat tunteet täytyy käsitellä ja motivaatiota täytyy olla itsen ja puolison kohtaamiseen. (Buchert ym. 2007, 47, 77.) Uskottomuuskriisissä käydään läpi myös identiteettikriisiä. Pariskunnan omien rajojen puolustaminen on tärkeää. Toisen painostaminen, arvostelu ja neuvominen ei johda hyvään lopputulokseen, vaan huomio kannattaa keskittää omaan tekemiseen. Parisuhteen osapuolen on tärkeä huomioida omia tunteitaan. (Buchert ym. 2007, 165, 172.) Petetty ja pettäjä kokevat yleensä kummatkin uskottomuuden moraalisesti huonoksi. Uskottoman osapuolen aito katumus auttaa parisuhteen kommunikaation löytämisessä ja se onkin edellytys suhteen jatkumiselle. (Buchert ym. 2007, 11, 52.) Kun uskottomuudessa tarkastellaan pettäjän ja petetyn näkökulmasta tapahtunutta, tulee pariskunnan yhtälailla ajatella myös "me -henkisesti", jotta parisuhde pystyisi toipumaan. (Buchert ym. 2007, 150) Uskottomuudesta toipuminen vaatii pariskunnalta keskinäisiä vuorovaikutustaitoja, vaikkakin vuorovaikutus on haastavaa. Asioiden keskinäistä selvittämistä pariskunnan välillä tarvitaan. Syrjähypyn houkutus -teoksen mukaan pettäjä saattaa ajatella säästävänsä petettyä liiallisen tiedon tuskalta. Kuitenkin tiedon on huomattu antavan petetylle tapahtuneesta realistisemman kuvan ja hillitsevän tunteita. Petetyn mielikuvituksen värittämille kuville ei siten jää niin paljon tilaa. (Stranden 2008, 264.) Pikkutarkan tiedon antaminen on eri asia. Uskottomuuden paljastuttua petetyllä voi olla kova tarve kysellä. Petetty haluaa vastauksia tilanteeseen. Uskoton voi puolestaan vältellä asian käsittelyä jos ei ole valmis siihen, jolloin petetty voi kokea jäävänsä suhteessa yksin. Suuret tunteet tapahtuneeseen liittyen täytyy kuitenkin ensin käsitellä, jotta asiasta pystytään puhumaan ja uutta suhdetta pystytään rakentamaan. Muuten keskustelu voi johtaa riitelyyn, mikä ei auta tilanteessa. Uskottoman tulee kestää tunnekuohut, pyytää anteeksi ja rakentaa omaa identiteettiä kertoen muun muassa omista tarpeista ja lopettaa rinnakkaissuhde. Petettyä helpottaa, mikäli hän kykenee tunteita käsiteltyään antamaan anteeksi. Myös petetyn tulee pohtia omaa itseään ja pitää kiinni omista rajoistaan, sekä oppia ilmaisemaan vihaa rakentavalla tavalla. (Buchert ym. 2007, 47-48, 54,175,-176.) Uskoton saattaa oppia pitämään puoliaan ja olla itsenäisempi. Suhteen jatkuminen edellyttää sitä, että uskottoman identiteettimuutokseen myös sopeudutaan. Muutoksen sisäistäminen osaksi elämään mahdollistuu pariskunnan kommunikaatiolla. Kuitenkin muutos voi tuoda tullessaan ristiriitoja ja riidat saattavat lisääntyä, 15

17 kun uskoton pitää omista mielipiteistään kiinni. Uskottoman on syytä tarkentaa kumppanille, että muutoksen taustalla on meneillään oleva uskottomuuskriisi, jottei puoliso tule epäluuloiseksi. (Buchert ym. 2007, ) Petetty saattaakin alkaa vahtia puolison tekemisiä ja ripustautuu puolisoon. Avoimuuden lisääminen auttaa suhdetta eteenpäin. Riippuvuus kuuluu kuitenkin osaltaan parisuhteeseen ja se on silloin hyvää riippuvuutta, jos kumpikin pystyy kasvamaan ja suhde pystyy kehittymään. (Buchert ym. 2007, ) Kummankin osapuolen tulee sitoutua muutosyrityksiin, jotta parisuhde toimisi, muuten motivaatiota parisuhteen pelastamiseen on vaikea löytää. Uskottoman vastuunotto tilanteesta auttaa eheyttämään suhdetta. Sitoutumiseen vaaditaan kummaltakin suurta halua ja panostusta ongelmien ratkaisemiseksi. Etenkin uskottomuuden jatkuessa primääriparisuhteen jatkaminen on entistä vaikeampaa. Luottamuspulaan haetaan apua pariterapiasta, jos kommunikointi ei toimi kahden kesken. Parisuhdeterapia voi toimia hyödyllisenä jaksamisen kannalta. (Buchert ym. 2007, 48-52; Stranden 2008, 263.) Uskottomuuden myötä pariskunnan väliltä saattaa kadota tunneyhteys. Lämpö ja toisen koskettaminen voi jäädä taakse vaikka arki meneekin eteenpäin. Uskottomuuskriisi voikin vaikuttaa seksielämään. Tunneyhteyden puuttuessa seksi saatetaan kokea mitäänsanomattomaksi. Seksi voi tuntua suorittamiselta. Seksielämään voi tosin saada myös positiivista puhtia, kun myönteiset muutokset suhteessa lähtevät käyntiin. Seksuaalinen itsetunto palautuu kriisin käsittelyn myöstä. Toisaalta joillekin seksuaalinen itsetunto pysyy huonona ja nautinto on vaikeaa. (Buchert ym. 2007, 47-48, 54-56, 63) Pariskunnan osapuolten tulee huolehtia omista tarpeistaan ja toisten elämäntapaa tulee myös kunnioittaa. Jotta parisuhde voi eheytyä, parisuhteen luottamusta täytyy rakentaa. Suhdetta tulee hoitaa avoimuudella, sitoutumisella, luottamuksen rakentamisella, vuorovaikutuksella ja oman elämän vastuunotolla. Suhde ei tule olemaan tulevaisuudessakaan pelkkää ruusuilla tanssimista, joten elämään kuuluvia kriisejä täytyy oppia kestämään. (Buchert ym. 2007, , 183.) Syrjähypyn houkutus -teos tuo esille psykologi Kari Kiianmaan toteamuksen, jonka mukaan toipuminen on mahdollista, jos ensimmäinen puoli vuotta hyödynnetään hyvin. Selviytyminen tilanteesta vaatii muun muassa vihan tunteiden ymmärtämistä ja kestämistä. Kummankin suhtautuminen tilanteeseen on tärkeää. Petetyn prosessi voi kestää kauankin, mikä tarkoittaa pettäjältä tilanteen sietokykyä. Pettäjä voi joutua kriisissä siihen tilanteeseen, että olisi jo valmis unohtamaan ja siirtymään elämässä eteenpäin turhia vatvomatta. Petetyn täytyy kuitenkin käydä kaikessa rauhassa tunneprosessi läpi, ennen kuin on mahdollista siirtyä pariskuntana eteenpäin. Kummaltakin vaaditaan yhtälailla omaan itseen tutustumista ja itsepohdiskelua. (Stranden 2008, ) Vastuuta omasta onnellisuudesta peräänkuulutetaan. Jotta suhde voi kestää ja uskottomuudesta voi selvitä pariskuntana, tulee jokaisen ottaa vastuu omasta itsestään. Oman onnellisuuden vastuu ei ole toisella 16

18 ihmisellä, vaan itsellä. Oma käytös ja omat valinnat vaikuttavat onnellisuuteen myös parisuhteessa. Ihminen voi itse päättää, käyttääkö voimavarat toisen syyllistämiseen vai voimavarojen etsimiseen, kun parisuhteessa halutaan toipua uskottomuudesta. Kukin ottaa vastuun omasta onnellisuudestaan. Jos motivaatiota löytyy, suhteen rakentaminen yhdessä mahdollistuu. (Stranden 2008, ) John Gottmanin mukaan parisuhde perustuu molemminpuoliselle ystävyydelle, mikä mahdollistaa onnellisuuden, luottamuksen ja ristiriitojen ratkaisu ja niiden kanssa toimeen tuleminen. Elämän muutokset, traumaattiset kokemukset ja stressaavat elämäntilanteet voivat parhaimmillaan toimia parisuhteen yhdistävänä tekijänä, mutta myös erottavana tekijänä. Parisuhteessa oleellista on löytää ja etsiä keinoja vastaavissa tilanteissa selviytymiseen. (Kumpula & Malinen 2007, 13-14, 120.) Pariskunnan hyvä toistensa tunteminen auttaa käsittelemään suhteen stressiä ja ristiriitoja. Gottmanin mukaan parisuhteesta kaksi kolmasosaa on ratkaisemattomia ongelmia. Tärkeää on, että pariskunta oppii keskustelemaan ratkaisemattomista ongelmista, yrittämättä ratkaista niitä. Tuloksellista on kiinnittää voimavaroja ratkaistaviin ongelmiin. (Kumpula & Malinen 2007, 16-15, 35.) Kriisi on myös uusi mahdollisuus, joka voi parhaimmillaan luoda pariskunnille uuden keskusteltuyhteyden. Hyvin käsitellyn uskottomuuskriisin tuloksena on kummankin osapuolen kokemus kehittymisestä ja kasvusta, sekä parisuhteen kypsyminen. Se kuitenkin vaatii parisuhteen yhteisen tulevaisuuden rakentamista yhdessä, toisen ajattelemista, eikä vain omaan itseen tuijottamista. Kun pariskunta on tutustunut omiin tarpeisiinsa kriisin aikana, auttaa se myös hyväksymään puolison paremmin. (Buchert ym. 2007, 151,166, 181.) Uskottomuuden syitä on erilaisia. Jokainen parisuhde on omanlaisensa ja syitäkin pettämiselle voi olla useita. Moni pariskunta kokee kuitenkin uskottomuuskriisin läpikäymisen opettaneen itsestään ja kumppanista tärkeitä asioita mikä parantaa suhteen laatua. Toivoa siis on. (Soisalo 2012, 46, ) Ero Uskottomuuden jälkeiseen aikaan pariskunnalla kuuluu monet tunteet laidasta laitaan, jolloin moni liitto päättyykin eroon. Voi olla, että turvautumista terapiaan tarvitaan. (Stranden 2008, 267.) Toivo suhteen mahdollisuuksiin on saattanut rapistua. Toivon löytyminen parisuhteen uudelleen rakentamiseksi on tärkeää kummallakin osapuolella. (Buchert ym. 2007, 161.) Parisuhdekäsitys voi muuttua myös negatiiviseksi. Parisuhteeseen jäänyt voi kokea kyynisyyttä. Ihmiskäsitys voi muuttua myös raadollisemmaksi. Muihin ihmisiin koetaan luottamuspulaa. Puolisoa ei pystytä enää arvostamaan. (Buchert ym. 2007, 68-69, 77.) Ero on aina erilainen uskottomuuskriisissä. Vasta kun tunteet laantuvat ajan kanssa, niin sovinnossa tehty ero on myös mahdollinen, mikäli parisuhde ei jatku. (Buchert ym. 2007, 162, 164.) 17

19 Lapset pariskunnalla Uskottomuuskriisin käsittely on tärkeää lastenkin kannalta. Lasten tulee tietää vanhempien parisuhteen tilasta vain ikätasoon nähden. Lasten on tiedettävä, että tilanne on aikuisten asiasta, eikä se johdu lapsista, eikä lapsille kuulu ongelman ratkaisu. Mikäli petetty ei käsittele tunteitaan, voi lapselle muodostua epäluottamusta toista sukupuolta ja parisuhteen kestävyyttä kohtaan. (Buchert ym. 2007, 191.) Auttamistyön tärkeät huomiot uskottomuuskriisissä Ammattiavun Kimpimäki kuvasi väitöskirjassaan uskottomuuskriisissä olevan hyödyllistä, jos auttaja oli osannut kohdata autettavan hyvin (Kimpimäki ). Kohdatessa pariskuntia, joissa on ollut pettämistä, työntekijän neutraali asennoituminen on tärkeää. Tapaamisessa ei tule asettua kenenkään puolelle. Asiakkaiden kannustaminen ja toivon näkeminen on oleellista. (Soisalo 2012, 45.) Uskottomuutta täytyy ymmärtää, jotta siinä olevia ihmisiä pystyy auttamaan. Kari Kiianmaa totesi että yhteiskunnassamme on seksuaalimoraali ja tarvitsemme sitä, mutta auttamistyössä näkökulma on toinen". (Buchert, Kiianmaa & Uljas 2007, 150.) Uskottomuus liittyy pitkälliseen omien tarpeiden laiminlyömiseen. Kun kummankin versio tulee kuulluksi, niin parisuhteen ymmärtäminen mahdollistuu. Uskoton voi pelätä selityksien esittämistä, jolloin voi jäädä ilman vastauksia. Uskottomalla ja petetylläkin on siis omat tarinansa ja kokemuksensa, mikä on tärkeä muistaa työntekijänä toimiessa. Revitty sydän - teoksen mukaan ymmärrys siitä, miksi uskottomuus tapahtui ja keinojen miettiminen tilanteesta eteenpäin, helpottavat uskottomuuskriisissä ja pariskunnat voivat selviytyä tilanteesta. Uskottomuus voi kertoa elämänhallinnan puutteista. Syyllisten etsiminen ei auta. Parisuhteen dialogi perustuu kumpaankin osapuoleen. Kummankin puolison on hyvä tarkastella omaa osuuttaan suhteessa ja ottaa vastuuta tilanteessa. (Buchert ym. 2007, 86-88, 167.) Uskottomuuden kanssa kamppailevilla pariskunnilla prosessi on pitkä ja haastava, kun ollaan perustavanlaatuisten kysymysten ja tarkastelujen edessä. Suhdetta tarkasteltaessa ja vastausten löytyminen uskottomuuteen vaatii aikaa ja usein myös terapiaa. (Buchert, Kiianmaa & Uljas ) Ulkopuolisen avun hakeminen auttaa pariskuntaa tai yksilöä ilmaisemaan tunteita ja saada ymmärrystä tapahtuneelle. (Buchert, Kiianmaa & Uljas 2007, 178.) Kriisin kohdatessa pariskunnan avun hakeminen itsessään auttaa pariskuntaa ratkaisevasti. (Kumpula & Malinen 2007, s.19.) 18

20 4. Pohdinta 4.1 Prosessikuvaus Teoriatietoa kriisityöstä ja uskottomuuskriiseistä löytyi vaihtelevasti. Vaikeaa oli löytää tietoa, joka olisi sitonut nämä osa-alueet jotenkin yhteen. Kriisireaktioissa ja kriisityöskentelyssä löytyi kuitenkin monelta osin yhtymäkohtia uskottomuuskriisin prosessin samankaltaisuuksiin ja niistä toipumiseen. Esimerkiksi teoriakatsauksessa mainitaan petetyn kriisiprosessin täyttävän akuutin kriisiprosessin kriteerit. Teoriakatsauksessa tulee esille myös muita kriisejä, joita on uskottomuuskriisissä. Kriisityöstä oli helppo löytää materiaalia. Kriiseistä kirjoittaessani käytin lähdemateriaalia, jonka avulla itse tutustuin kriisityöhön. Uskottomuuskriiseistä löysin hyvää tietoa seksuaalineuvontakoulutuksesta saadun kirjaluettelon pohjalta. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisin tarkastellut kirjastoja paremmin. Nyt käytin lähinnä koulutuksessa saamaani kirjalähdemateriaalia uskottomuusasian käsittelyssä. Paikoitellen teoriakatsauksessa käytin toisen käden tietoa, joten tietokatsauksesta olisi tullut oikeellisempaa, jos olisin käyttänyt niiltä osin ensisijaista lähdemateriaalia. Lisäsin toisen käden tietoa työhön, koska koin teoriakatsauksessa esiin nostetun tiedon työni ja oman osaamisen kehittämisen kannalta tarpeelliseksi. Jos lopputyön aihe olisi ollut aiemmin tiedossa, aikaa olisi ollut ensimmäisen käden tiedon etsimiseen. Kriisityötä tarkastelin suurelta osin Eija Palosaaren teoriaan perustuen. Koin myös tärkeäksi käyttää lähteenä Salli Saaren kriisityön tunnettua perusteosta Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Uskottomuuskriisiä käsitellessäni käytin eniten lähteenä Maria Buchertin, Kari Kiianmaan ja Tellervo Uljaan kirjoittamaa teosta Revitty sydän. Koin kyseisessä teoksessa löytyvän eniten tietoa lopputyöni aiheeseen liittyen. Tosin siinä, kuten muissakin uskottomuutta käsittelevissä teoksissa näkökulma nojautui eniten petetyn kriisin vaiheisiin. Uskottoman kriisiprosessista tieto oli kiven alla. Oli mukava kuitenkin huomata, että uskottomuuskriisistä löytyi teoriatietoa liittyen parisuhteeseen. Koin teoriakatsausta tehdessäni oleelliseksi kertoa hieman John M. Gottmanin teoriaa hyvän parisuhteen edellytyksistä, sillä huomasin Gottmanin toteamusten liittyvät läheisesti siihen, mitkä asiat auttavat uskottomuuskriisistä toipumiseen ja parisuhteen elpymiseen. Oli oivaltavaa huomata, että hyvän parisuhteen toipumiseen vaikuttavat samat tekijät jotka ylläpitävät hyvää parisuhdetta Gottmanin teorian mukaan. 19

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Salli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA

Salli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA Salli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA 16.4.2016 Lapuan patruunatehtaan räjähdys 1976 40 kuoli Ei varsinaisesti mitään järjestettyä kriisiapua Lastenlinnan ryhmä Soili Kajasteen johdolla

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. Kohtaaminen Kontakti on tuntemus, kehollinen kokemus. Usein kontakti on värähdys

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot