Kirkon avioeroauttaminen Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskusten tekemä avioeroryhmätyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirkon avioeroauttaminen Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskusten tekemä avioeroryhmätyö"

Transkriptio

1 Kirkon avioeroauttaminen Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskusten tekemä avioeroryhmätyö Jussi Pennanen E3 Tuomo Salo E3 Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Pennanen, Jussi & Salo, Tuomo Kirkon avioeroauttaminen: Kuinka Vantaan Tikkurilan, Etelä-Pohjanmaan ja Turun seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen avioeroryhmät toimivat? Pieksämäki 2001 Opinnäytetyö, 45 sivua, 8 liitettä Työmme tavoitteena oli selvittää, miten seurakunnan perheasiain neuvottelukeskukset tukevat avioeron kokenutta ihmistä. Tutkittaviksi kohteiksi valitsimme Turun, Vantaan Tikkurilan ja Etelä- Pohjanmaan keskukset. Lähemmin tarkastelimme kyseisten keskusten avioeroryhmiä ja niissä tehtävää työtä. Aineistoa keräsimme kvalitatiivisesti teemahaastattelun avulla. Haastattelimme Turun, Vantaan Tikkurilan ja Etelä-Pohjanmaan seurakunnan perheasiain neuvottelukeskusten perheneuvojia. Haastattelut suoritimme kesä-lokakuun välisenä aikana. Tutkimuksessa apuna oli myös kirkon perheasiain keskuksen johtavan sihteerin antama materiaali. Apua oli myös hänen henkilökohtaisesta tietämyksestään seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksissa tehtävästä työstä. Tutkimuksessa kävi ilmi ryhmien erilaiset toimintatavat ja erilaiset terapiamallit. Huomasimme myös miten eritavoin kristillisyys näkyy eri keskusten eroryhmätyössä. Asiantuntijoiden mukaan työ on erittäin tärkeää ja ryhmistä saatu palaute on ollut positiivista. Ryhmiin on aina enemmän pyrkijöitä kuin voidaan ottaa. Ryhmien pääasiallinen tarkoitus on auttaa käsittelemään ongelmia, ei poistamaan niitä. Asiasanat: Kirkon perheasiain keskus, seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus, avioliitto, avioeroauttaminen, avioero, perhetyö, eroseminaari, eroryhmä, ryhmäterapia. Säilytyspaikka: Diakonia- ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön kirjasto, Huvilakatu 31, Pieksämäki.

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Pennanen, Jussi & Salo, Tuomo Church helps in divorce. How does divorce group therapy work in congregations family counselling centers in Vantaa Tikkurila, Etelä-Pohjanmaa and in Turku? Pieksämäki 2001 Final Thesis, 45 pages, 8 appendixes Our main goal was to find out, how congregations family counselling centers support a person who has experienced divorce. Turku, Vantaa Tikkurila and Etelä-Pohjanmaa were our investigation places. We investigated divorce therapy groups that work in those places. We collected material by qualitative methods with the help of theme interview. We interviewed family counsellors from Turku, Vantaa Tikkurila and leading family counsellor from Etelä-Pohjanmaa. The interviews were made between June and October. In our investigation we had help from leading secretary of Church Family Central. We used his knowledge of the work made in congregations family counselling centers. Our investigation results indicated how different working methods and therapy models were used in those groups. We also noticed how differently Christianity shows in the work of those places. Work is very important according to the workers. They have also had a lot of positive feedback from the groups. There is always a growing number of people coming to the groups. More than they can take at the time. The main point in the groups is to help deal with problems, not to take them away. Keywords: marriage, divorce, family therapy, divorce therapy groups, group therapy, family counselling Deposited at Pieksämäki unit s library, Huvilakatu 31, 76130, Pieksämäki Finland.

4 1 JOHDANTO Valitsimme työmme aiheeksi avioeron ja seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksissa tehtävän avioeroauttamisen eroryhmässä. Tutkimuksemme kohteena oli Vantaan Tikkurilan, Etelä- Pohjanmaan ja Turun perheasiain neuvottelukeskuksissa tehtävä erotyö. Aiheen valitsimme henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja koska se liittyy vahvasti kirkon nykyiseen työkenttään. Avioero on aiheena ajankohtainen ja se on nostanut paljon keskustelua tiedotusvälineissä. Tänä päivänä avioeroista puhutaan paljon. Puhutaanko kuitenkaan tarpeeksi tavallisen pienen ihmisen kipuilusta avioerohelvetissä? Avioero on aiemmin ollut tabu, josta ei ole saanut puhua. Kirkko on pitänyt avioeroa moraalisesti vääränä ratkaisuna. Vasta viime vuosikymmeninä on huomioitu että on mahdollista tukea ja auttaa ihmistä myös avioeron jälkeen. Monien avioeroa läpikäyvien mielipide on, että heidän on vaikea jatkaa samanlaista seurakuntaelämää kuin ennen eroaan. Monet ihmiset tuntevat syyllisyyttä erostaan, vaikka kirkko ei olisi heitä tuomitsemassakaan. Ihmiset saattavat myös etääntyä kirkosta, koska he eivät löydä sieltä lohdutusta ja ymmärtämystä käydessään läpi eroprosessiaan. Tämä kirkosta etääntyminen saa eroprosessissa olevan tuntemaan itsensä entistä yksinäisemmäksi ja syrjäytyneemmäksi. (Fisher 2001, 38.) Teoriaosuudessa selvitämme yhteiskunnallista ja kirkollista näkemystä avioeroon. Tuomme esille myös mitkä seikat johtavat tai ajavat ihmisen avioeroon. Käsittelemme kehityskriisejä ja traumaattisia kriisejä. Erokriisiä kuvaamme vielä erikseen omana kokonaisuutenaan. Tästä siirrymme avioeroauttamiseen ja sen eri muotoihin. Kuvaamme myös erilaisia terapiamalleja, joita käytetään avioerotyössä. Terapiamalleihin liittyen pyrimme kuvaamaan ryhmäterapiaa ja sen merkitystä kriisin läpikäymisessä. Teoriapuolen lopulla kuvaamme yhteiskunnassa tehtävää perhetyötä. Pääpainon säilytämme kuitenkin kirkossa tehtävään perhetyöhön. Ennen tutkimusosuutta on lyhyt esittely tutkimistamme seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksista. Tutkimusosuudessa selvitämme kuinka eroryhmätyö toimii kyseisillä paikkakunnilla ja miten ryhmiin pääsee mukaan. Pyrimme myös selvittämään haastattelemiltamme työntekijöiltä kuinka asiakkaat ovat kokeneet eroryhmätyön ja kuinka kristillisyys näkyy tehtävässä työssä. Avioero ei ole kenellekään helppo tilanne. Voivatko tutkimamme eroryhmät tuoda helpotusta ja ratkaisukeinoja Matti Meikäläiselle erokriisin ongel-

5 missa? Millaisin työtavoin eroryhmäauttamista tehdään? Näitä asioita tutkimme työssämme.

6 2 AVIOEROJEN MÄÄRÄN KASVU, AIKAMME ONGELMA Ihmiset ovat tietoisia tosiseikasta että avioerot ovat yleistyneet. Niin tiuhaan tästä tiedotetaan lehdissä ja muissa tiedotusvälineissä. Avioerojen yleistymistä on tapahtunut 60- luvulta lähtien. Avioerojen yleistyminen on aiheuttanut huolta monissa piireissä. Se aiheuttaa epämääräistä pelkoa siitä että asiat ovat menossa huonompaan suuntaan. Huolestuminen avioerojen määrästä ei ole kuitenkaan estänyt niiden yleistymistä. (Jallinoja 2000, ) Vuosina solmituista avioliitoista lähes neljännes oli vuoteen 1994 mennessä päätynyt avioeroon. Vuosittain avioeroja tapahtuu noin Avo- tai avioeron kokee perheessä lähes ihmistä vuodessa. Avioeroon päätyneiden avioliittojen keskimääräinen kestoaika on noin 12 vuotta. (Makkonen 1991, 18-19; Jallinoja 2000, 151.) Eronneisuus on suurempaa avioliitoissa, jotka on solmittu 60-luvun loppupuolella tai sen jälkeen kuin ennen sitä solmituissa liitoissa. Vanhemman polven avioliittojen suhteellinen osuus vähenee vuosien myötä. Nuoremman polven osuus taas vastaavasti kasvaa. Tämä nostaa vähitellen avioerojen kokonaismäärää. (Makkonen 1991, )

7 3 ERILAISIA MÄÄRITELMIÄ AVIOEROSTA 3.1 Tietosanakirjan määritelmä Avioero on tuomioistuimen päätöksessä tapahtuva avioliiton purkaminen. Nykyisten, 1988 uudistettujen säännösten mukaan puolisoilla on oikeus saada avioero harkinta- ajan jälkeen ja, jos he ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta, ilman harkinta- aikaakin. Harkintaaika alkaa, kun puolisoiden yhteinen avioerohakemus on jätetty tuomioistuimelle tai sen kansliaan. Jos hakijana on vain toinen puolisoista, harkinta- aika alkaa, kun hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Kun harkinta- aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos he yhdessä sitä vaativat, tai toinen heistä sitä vaatii. Vaatimus on kuitenkin tehtävä vuoden kuluessa harkinta- ajan alkamisesta. Harkinta- aikana puolisoiden ei tarvitse asua erillään. Avioero tuomitaan ilman harkinta- aikaa, kun on kysymys kielletystä avioliitosta sukulaisten kesken (puolisot ovat sukua toisilleen suoraan etenevässä tai takautuvassa polvessa taikka sisaruksia tai puolisisaruksia) tai kaksinnaimisesta (jommankumman puolison aiempi avioliitto ei ole purettu). Tällaisissa tapauksissa ajaa avioerokannetta virallinen syyttäjä. Avioeron hakemisesta riippumatta voi tuomioistuin molempien puolisoiden tai toisen puolison hakemuksesta päättää puolisoiden yhteiselämän lopettamisesta koskevan asian käsittelyn yhteydessä voidaan esittää vaatimus elatusavun vahvistamisesta ja lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tai muukin asiaan liittyvä vaatimus. (Avola. ym ) 3.2 Avioeron ja avioliiton juridinen määritelmä Kahden henkilön solmiessa avioliiton he tulevat samalla avioliittolain vaikutuspiiriin. Toisin ilmaistuna; kun henkilöt vihitään, he tulevat avioliittolain säännösten alaisiksi. Puolisot voivat kuitenkin vaikuttaa avioliiton aikana tai sitä ennen avio-oikeudesta koskeviin lakeihin tekemällä avioehtosopimuksen. Avioliittolain alaisia määräyksiä ovat; määräys avio-oikeudesta, omaisuuden luovutusrajoitukset, määräys elatuksesta, vastuu veloista, omaisuuden osituksesta jne. (Pettilä, Yli- Marttila 1999, )

8 Vuonna 1988 voimaan tulleeseen uudistettuun avioliittolakiin lisättiin pykälä, joka koskee puolisoiden yhdenvertaisuutta: 2 Puolisot ovat keskenään yhdenvertaiset. Heidän tulee avioliitossa osoittaa keskinäistä luottamusta sekä yhteisesti toimia perheen hyväksi. Kummallakin puolisolla on oikeus itse päättää osallistumisestaan ansiotyöhön sekä yhteiskunnalliseen ja muuhun toimintaan perheen ulkopuolella. (Avioliittolaki 1929, uudistettu 1987.) Avioeron hakemista ei tarvitse enää nykyään perustella eikä eron syitä tarvitse käsitellä tuomioistuimessa. Riittää kun jompikumpi puolisoista tekee hakemuksen (LIITE 1) käräjäoikeudelle ensin eron saamiseksi vireille ja toisen kerran puolesta vuodesta yhteen vuoteen kestävän harkinta-ajan kuluttua (LIITE 2). Toinen mahdollisuus avioeron saamiseen on hakea sitä kahden vuoden yhtäjaksoisen erillään asumisen jälkeen. Näin tehtäessä erillään asuminen osoitettava maistraatista saatavan kotipaikkatodistuksen avulla. 25 Puolisoilla on oikeus saada avioero harkinta- ajan jälkeen. Puolisoilla on kuitenkin oikeus saada avioero ilman harkinta- aikaa, jos he ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta (Avioliittolaki 1929, uudistettu 1987.) 26 Harkinta - aika alkaa siitä, kun avioliiton purkamista koskeva puolisoiden yhteinen hakemus on jätetty tuomioistuimelle tai sen kansliaan tai puolison hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Kun harkinta- aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos he yhdessä sitä vaativat tai toinen heistä sitä vaatii. Vaatimus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta- ajan alkamisesta. (Avioliittolaki 1929, uudistettu 1987.) 3.3 Sosiaalityön määritelmä Avioero on asia, johon tässä kulttuurissa liittyy monia muita asioita. Vain harvoissa poikkeustilanteissa avioero on vain virallinen oikeuden päätös, johon ei liity muita asioita. Tämä tilanne on kuitenkin mahdollinen, jos solmittu avioliitto olisi jäänyt täysin vaille käytännön merkityksiä, tai jos parisuhteet jo paljon ennen virallista avioeroa muuttuneet niin, ettei avioeron virallistaminen käytännössä muuta mitään. Suomessa avioeroon kuitenkin liittyy paljon muutoksia, jotka koskevat kaikkien perheenjäsenten lisäksi myös sukulaisia ja ystäviä. Avioeron virallistamisen hetki sijoittuu aika lähelle suhteiden muutoksen toimeenpanoaikaa. Muutokset järjestellään suurelta osin avioeron

9 virallistamisen aikoihin, muutaman kuukauden tai viimeistään vuoden sisällä eron virallistamisesta. (Makkonen 1991, 70.) Ihminen menettää erossa merkittäviä asioita. Hän menettää aviopuolison, seksikumppanin, läheisen ystävän, mahdollisesti lapset, puolison sukulaiset, yhteisiä ystäviä, kodin omaisuutta, entisen elintason, identiteetin (siviilisäädyn muuttuessa) ja itsearvostusta. Eräs sanonta kuuluu, että pahimmassa tapauksessa erossa menettää neljä A:ta; akka, asunto, auto ja ammatti. (Elatusvelvollinen- uusperheellinen 2/2001; Taskinen 1991, 23.) 3.4 Kirkollinen määritelmä ja näkemys avioerosta Avioerojen lisääntyneestä määrästä huolimatta kirkko on säilyttänyt kantansa parisuhteen tärkeydestä. Viime aikoina avioerojen suhteellinen määrä Suomessa on ollut nousemaan päin. Tämä taas johtuu yhteiskunnallisista muutoksista. Vuosikymmenten aikana tapahtuneesta kehityksestä maalaisyhteiskunnasta kaupunkiyhteiskuntaan. Kirkko on näiden yhteiskunnallisten muutosten aikana joutunut vähitellen joustamaan kannoissaan avioeroja koskevissa kysymyksissä. Kuitenkin kirkon työntekijän suhtautuminen avioeroon ja avioeron kokeneeseen on riippuvainen henkilökohtaisista mielipiteistä ja varsinaista yhteistä kantaa ei ole vielä saavutettu. (Piispojen puheenvuoro 1984, ) Kirkon kanta pohjautuu suoraan Raamattuun. Siellä on selvitetty kristillinen kanta mm. Matteuksen evankeliumissa: Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako. (Matt. 19:6). Kyseinen mielipide ja suhtautumistapa on toiminut pitkään kirkon yleisenä kantana. Nykyään kirkko hyväksyy avioerot jos liitossa osapuolet kärsivät eikä lähimmäisen rakkaus toteudu. Silloin saattaa eroaminen olla parempi vaihtoehto, kuin maanpäällinen helvetti. Kirkko on aina hyväksynyt avioerot jos liitossa esiintyy haureutta, epäsiveellistä elämää, hylkäämistä tai kykenemättömyyttä aviollisten velvollisuuksien täyttämiseen. Vaikka avioeroilla on perusteltuja syitä kirkko on silti sitä mieltä että siihen turvaudutaan usein liian nopeasti. Kirkon mukaan tulisi ajoissa käyttää perheneuvontaa ja pyrkiä selvittämään ongelmia ennen avioeron lopullista ratkaisua. Avioero on raskas ja tuskallinen prosessi ja voi tuoda mukanaan suurempia kärsimyksiä kuin asioitten selvittäminen. (Piispojen puheenvuoro 1984, )

10 Kirkolla on aiemmin ollut kielteinen kanta avioeroon. Avioliittoa ja uutta avioliittoa arvioitaessa kristillisen kirkon kanta ja yhteiskunnallinen tarkoituksenmukaisuus ovat poikenneet usein toisistaan. Yhteiskunnan kannalta on kaikkein tärkeintä että perheet voivat hyvin ja että suhteet ovat mieluummin pysyviä kuin tilapäisiä. Kirkon eettinen kanta on vielä tätä enemmän: Koko elämän kestävä avioliitto. Nykyään kirkossa lähdetään siitä että paras ratkaisu on se, missä parhaiten toteutuu lähimmäisen rakkaus. Elämän rikkinäisyydessä on tilanteita jolloin rakkaus joutuu valitsemaan vain huonoista vaihtoehdoista. Näistä lähtökohdista ihminen joutuu arvioimaan miten rikki repivästä elämäntilanteesta jatketaan. (Laulaja 1994, ) Eronnutta ihmistä kirkko ei saa hylätä. Jeesus sanoi etteivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat ja ettei hän ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä (Mark. 2:17). Jumalan armo ja anteeksiantamus ylettyy myös Jumalan tahdon vastaisesti päättyneeseen avioliittoon niin kuin muihinkin synteihin. Olivatpa ne kuinka suuria tahansa. Kirkon on sekä tuettava aviopuolisoiden keskinäistä yhteyttä ja annettava sielunhoitoa siellä, missä yhteydet ovat särkyneet. (Piispojen puheenvuoro 1984, 55.)

11 4 AVIOEROJEN SYYT Avioeroa on tutkittu yhteiskuntaa koskevana ilmiönä. Sitä on pidetty osoituksena psykopatologiasta ja moraalisesta rappeutumisesta. Yhteiskunnallisen syyn selitykset on liitetty teollisuuteen ja sen tuottamiin sosiaalisiin ongelmiin. Niitä ovat muun muassa ihmisten juurettomuus, asuntovaikeudet, lähiöt, työttömyys. Yksilön psykopatologiset selitysmallit perustavat ajatuksensa psyykkisiin käsitteisiin. Tällaisia ovat ihmisten luonteenpiirteet, kommunikointi, huono itsetunto, kykenemättömyys solmia läheisiä ihmissuhteita, sairaalloinen mustasukkaisuus, alkoholismi sekä mielisairaus. Moraalisen rappeutumisen teorioissa keskeisenä lähtökohtana on jonkin perheideologisen mallin määrittäminen normaaliksi ja kaikille sopivaksi hyväksi malliksi. Kyllä moralisti tietää, millainen on hyvä avioliitto. Kun se ei toteudu vika on silloin ihmisten tai yhteisön moralistisessa asennoitumisessa. Yhteistä näille avioerojen syyteorioille on se, että ne eivät pysty hyväksyttävästi osoittamaan mitään yleistä syytä. (Makkonen 1991, )

12 5 PSYYKKISET KRIISIT Kriisi- sana tulee kreikankielen sanasta krisis ja merkitsee varsinaisesti ratkaisevaa käännettä., äkillistä muutosta sekä kohtalokasta häiriötä. Nykyään kriisin käsitettä on alettu yhä enemmän käyttää kuvaamaan psykologista reaktiomallia vastauksena akuutteihin sisäisiin ja ulkoisiin vaikeuksiin ja ongelmiin. (Cullberg 1991, 12.) Psykkinen kriisi voi syntyä äkillisesti ja odottamattomasti ulkoisesta koettelemuksesta. Tälläistä ulkoisten syiden laukaisemaa reaktiota kutsutaan traumaattiseksi kriisiksi. Traumaattinen kriisitilanne on kyseessä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen missä hänen aikaisemmat kokemuksensa ja hänen oppimansa reaktiotavat eivät riitä aktuellin tilanteen ymmärtämiseen ja sen psyykkiseen hallitsemiseen. Traumaattisen kriisin aiheuttajia ovat muuun muassa sairaudet, läheisen kuolema, avioero ja ulkoiset katastrofit. On olemassa myöskin sellaisia kriisejä jotka kuuluvat normaaliin elämään, kun siirrytään elämänvaiheesta toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi avioliitto, lapsen synnyttäminen ja eläkkeelle siirtyminen. Näitä kriisejä sanotaan joskus kehityskriiseiksi tai elämänkriiseiksi. (Cullberg 1991, 12,17.) Usein kun käsitellään yksilön kehitystä ja kriisejä katsantotapa on psykoanalyyttinen. Psykoanalyysin luoja oli Sigmund Freud. Hän muotoili teorian lapsen kehityksestä ja jakoi sen psykoseksuaalisiin vaiheisiin. Se miten lapsi läpikäy nämä vaiheet on ratkaisevaa hänen tunne-elämälleen ja ihmissuhteilleen aikuisena. Freudin oppilas E.H. Erikson kehitti edelleen Freudin löydöksiä. Hän korosti kuitenkin enemmän kuin Freud lapsen ja ympäristön vuorovaikutusta. Lapsen kehitystä kuvatessaan hän puhui psykososiaalisista vaiheista. Hän toi myös esille ajatuksen kriittisistä kehitysvaiheista. Hänen mukaansa kaikilla yksilöillä on kahdeksan elämänvaihetta, joilla jokaisella on erilaiset myönteiset tai kielteiset ratkaisumallit. (Cullberg 1991, 20.) Psykologinen kriisi on aina hyvin henkilökohtainen ja siihen ajautuminen on jokaisella yksilöllinen prosessi. Joku toinen ihminen käsittelee kriisinsä paremmin kuin toinen. Siksi auttajan on hyvä päästä selville siitä, mikä sisäinen merkitys tapahtuneella on asi-

13 anomaiselle ja siitä missä elämänvaiheessa kriisiin joutunut ihminen parhaillaan on. On myös hyvä tietää kriisissä olevan sosiaaliset edellytykset ja minkälainen on hänen perhetilanteensa tällä hetkellä. (Cullberg 1991, )

14 6 AVIOEROKRIISI 6.1 Miten avioero koetaan Avioero on yksi elämän vaikeimmista kokemuksista. Sekä aikuiset että lapset reagoivat ja käyvät omalla tavallaan läpi eron tuomaa kriisiä. Ihmiset kokevat oman tai läheistensä avioeron hyvin vaihtelevasti. Tuskin kukaan pääsee avioeron yli ilman kipuiluja ja kärsimyksiä, mutta tunteiden voimakkuus, eroon liittyvät käytännön ongelmat ja tilanteesta selviytyminen ovat yksilöllisiä. Vaikka tyypillisten avioero kokemusten nimeäminen on hankalaa, on tilanteissa myös samanlaisia piirteitä. Usein ero koetaan kuoleman kaltaisena tapahtumana (suruprosessi). Realiteettina joudutaan kohtaamaan aviosuhteen loppuminen. Monet ovat kuitenkin sitä mieltä että kuolema olisi helpompi kestää ja ympäristö hyväksyisi ja tukisi paremmin kuolemantapauksessa kuin avioerossa. (Taskinen 1993, 23.) Erossa ihminen joutuu kamppailemaan yksin syntyvien voimakkaiden tunteiden, kuten vihan, pelon, surun, syyllisyyden, itseinhon, masennuksen, epävarmuuden ja muiden vaikeiden tunteiden kanssa. Samanaikaisesti läheisten asenteet pelkistyvät usein joko hyväksyviksi tai tuomitseviksi. Eroavassa oleva ihminen kokee yleensä jäävänsä vaille muiden ihmisten kontaktia. Erokriisiin voi liittyä jopa psykofyysisiä oireita, unettomuutta, nopeaa lihomista tai laihtumista, ihottumaa, tulehduksia ja erilaisia somaattisia tuntemuksia ja sairauksia. (Taskinen 1993, 23.) 6.2 Erilaisia avioerokriisin vaiheteorioita Kyllikki Tukiaisen (1981) määritelmässä, joka on määritelty yhdessä kirkon perheneuvojien kanssa kirkon perheasiain neuvottelukeskusta varten, voidaan avioerokriisissä ja surutyössä nähdä seuraavat vaiheet: 1) Shokkivaihe. Tämä vaihe on yleensä lyhytaikainen. Vaiheeseen kuuluvat voimakas kieltäminen ja usein näkyviä shokkitilalle tyypillisiä reaktioita ( vaikeneminen, liikkumattomuus, reagoimattomuus jne.)

15 2) Suremisen aika. Jossa ihminen kokee tappion, menetyksen ja alemmuuden tunteita. Tämä aika on selkeän suremisen aikaa. Vaihe saattaa kestää pitkään, se voi kestää jopa vuosia. Myös psykosomaattisia oireita saattaa liittyä tähän vaiheeseen. 3) Viha- rakkaus ristiriidan vaihe. Masennuksen hellittäessä, tulee usein esiin sen alla olevaa vihaa. Tämä viha kohdistuu aviopuolisoon, itseen tai johonkin ulkopuoliseen (esim. johonkin yleiseen instituutioon). Vaihe on irtautumisen aikaa. Kun jäljellä on vielä rakkautta, normaalisti syntyvät vihantunteet aiheuttavat voimakasta ristiriitaa. Tilanne voi olla hyvin vaikea tässä eron vaiheessa. 4) Inventaarion aika on uudelleen muokkaamisen ja uudelleen suuntautumisen vaihetta. Tällöin eronneella on iso joukko kysymyksiä. Näitä ovat muun muassa: Mikä minä olen? Voinko vielä joskus rakastaa? Voiko joku vielä joskus rakastaa minua? Tulenko taloudellisesti toimeen? Tässä vaiheessa lähes kaikki elämän osa- alueet on arvioitava uudelleen. Aika on oman minän uudelleen arvioimista, johon kuuluu monenmoista kokeilua. Tällöin esimerkiksi seksuaaliset kokeilut ovat hyvin tavanomaisia. 5) Uuden minäkuvan muotoutumisen ja löytymisen aika. Tällöin tapahtuu monipuolinen selkiytyminen, rauhoittuminen ja itsensä ja ulkoisten olosuhteiden hyväksyminen. Ero ei enää herätä negatiivisia tunteita. (Yleisohjeita kirkon perheasiainkeskuksessa tehtävästä eroryhmätyöstä. Helsingin perheasiain neuvottelukeskus. Monistesarja.) Taskisen (1993, 24) mukaan vaiheet voidaan määritellä kolmijakoisesti: 1) Menneisyyteen suuntautuminen. Käydään kauppaa eli yritetään palata entiseen elämään. Lopulta seuraa murtuminen, paluu entiseen ei onnistu on pakko luovuttaa. 2) Omaan minään keskittyminen. Irrotetaan ote toisesta. Tästä voi olla seurauksena masennusta. Tähän vaiheeseen liittyy erosuru. Tällöin kriisi saavuttaa pohjansa ja nousu alkaa. Kriisin jälkeen tulee bailaus- eli menovaihe. Eronnut kokeilee erilaisia ihmissuhteita ja paikkailee itsetuntoaan. 3) Tulevaisuuteen suuntautuminen. Ihminen määrittelee oman itsensä ja elämänsuuntansa uudelleen. Voimavarat palautuvat ennalleen ja niitä riittää sekä työhön että vapaa-

16 aikaan. Eronnut hyväksyy tapahtuneen avioeronsa ja sopeutuu uuteen elämäntilanteeseensa. Ero tapahtumana on jo takanapäin. 6.3 Läpikäyty erokriisi Mel Kratzlerin mukaan erosta on selviydytty (engl. coping), kun: - viha ja katkeruus eivät kalva ympäri vuorokauden - eronnut kuluttaa vähemmän aikaa ongelmiensa valittamiseen kuin niiden ratkaisemiseen - eronnut alkaa etsiä uusia ystäviä ja tavata jälleen vanhoja tuttaviaan - eronnut alkaa tehdä omiin tarpeisiinsa perustuvia päätöksiä - eronneen suhde vastakkaiseen sukupuoleen ei ole halveksiva, eikä perustu yleistäviin väitteisiin - eronnut ymmärtää, ettei hän ole ainoa eronnut ihminen maailmassa - eronnut hyväksyy tapahtuneen ainoana mahdollisena ratkaisuna, eikä pidä sitä enää rangaistuksena henkilökohtaisesta epäonnistumisestaan. (Kuronen 1985, 127; Taskinen 1994, 55.)

17 7 AVIOEROAUTTAMINEN Teema alkoi vasta luvulla nousta tietoisen työskentelyn ja keskustelun kohteeksi. Auttamisteeman nouseminen on vaatinut aiemman suhtautumisen muuttumista. Suhtautumisen muuttuminen tapahtui lukuisten ihmisten mielissä ja viimein vuonna 1987 avioliittolain muutoksessa tapahtui lopullinen murros. Kuitenkin niin kauan kuin on ollut auttavia tahoja niin on ollut myös ihmisiä, jotka haluavat auttaa avioeron kokenutta ihmistä. Näitä auttavia tahoja ovat olleet esimerkiksi, juristit, papit, sovittelijat ja sosiaalityöntekijät. Varsinaisen avioeroauttamisen historian lähtökohtana oli avioeron hyväksyminen. Silloin kun ihmiset ovat päättäneet erota, niin on oikein, että heitä autetaan eroamaan. (Makkonen 1991, 40.)

18 8 AVIOEROAUTTAMISMALLEJA 8.1 Perheasiain sovittelu Eroavat tai eronneet voivat käyttää irtautumisen ja ongelmiensa hoidon apuna vapaaehtoista perheasiainsovittelua. Perheasioiden sovittelu pyrkii ensisijaisesti tukemaan pariskuntaa päätöksenteossa. Kun asiaa on pohdittu ja päädytty eroratkaisuun, perheasioiden sovittelu tekee erosta mahdollisimman kivuttoman prosessin. Tieto lisää tuskaa, mutta sovitellessa asioita se saattaa myös helpottaa. Kun ihminen uskaltaa kysyä itseltään asioita, on helpompaa pysähtyä ja käydä läpi edessä olevaa avioerokriisiä. (Pettilä ym. 1999, 21.) 8.2 Eroseminaari ja Fisherin jälleenrakennusmalli Fisherin jälleenrakennusmalli Tohtori Bruce Fisher on kehittänyt menetelmän, joka auttaa eronneita heidän käydessään läpi erokriisiä. Fisher alkoi luoda menetelmäänsä vuonna 1973, ja se muotoutui hänen opettajataustansa mukaiseksi, eroseminaariksi. Menetelmä perustuu tiedon jakamiseen ja emotionaaliseen oppimiseen. Suomessa eroseminaareja on pidetty vuodesta 1992 lähtien. Fisher lähtee siitä ajatuksesta, että eronnut henkilö on eksyksissä. Tähän tilanteeseen ihminen tarvitsee kartan ja kompassin selviytyäkseen eteenpäin. Fisherin eroseminaari ja ohessa käytettävä kirja, Jälleenrakennus, kun suhteesi päättyy (Fisher, B. 1993) toimivat ihmisen oppaana. Eroseminaari on jaettu kymmeneen kertaan ja kolme tuntia viikossa. Osallistujat käyvät eroaan läpi sekä yksin että ryhmissä. Tämä auttaa ihmistä selviytymään itse kriisistä. Tavoitteena on kuitenkin jälleenrakennus. Ihminen käyttää kriisiä oppimiseen ja tulevan elämänsä rakentamiseen. Jälleenrakennuksessa ihminen ottaa uutta vastuuta elämästään ja siten myös vapauden tehdä uudenlaisia valintoja elämässään. (Taskinen 1994, ; Fisher 2001, 8, 10, 12.) Fisherin jälleenrakennuksen kuutiot (LIITE 3) sisältävät jokainen tärkeän elementin, jota tarvitaan erosta selviytymiseen ja jälleenrakennukseen. Pyramidia rakennetaan pohjalta ylöspäin. Erosta tullut kipu on motivaationa pyramidin nousemisessa kohti viimeis-

19 tä vaihetta vapautta. Keskeisiä vaiheita pyramidissa ovat mm. suru, viha, kieltäminen, syyllisyys/hylkääminen ja itsearvostus. Kuutiot toimivat kehyksinä eroprosessille ja siihen kuuluville tunteille. Tiedollisen kehyksen olemassaolo nopeuttaa ja helpottaa tunteiden käsittelyä. Malli perustuu oppimiseen, eikä sen lähtökohtana toimi psykoterapia eikä ryhmäterapia. Taustateoriana toimivat perhesysteemi-teoria, humanistinen sekä kognitiivinen psykologia ja amerikkalainen pragmaattisuus. (Taskinen 1994, 119; Fisher 2001, 13.) Eroseminaarin struktuuri on muotoutunut eroseminaarin ohjelmasta, joka sisältää tehtäviä ja pienryhmissä toteutettavia keskusteluja, kotitehtäviä sekä vetäjän alustuksen käsiteltävästä aiheesta. Rakenteensa vuoksi eroseminaari on toimiva menetelmä monille ihmisille. Osanottajan ikä tai sukupuoli ei merkitse, eikä erosta kulunut aika. Eroseminaarin vetäjällä on psykologin, sosiaalityöntekijän, perheneuvojan tai muu vastaavanlainen koulutus. Hän on saanut koulutuksen myös eroseminaarin vetäjäksi. Vetäjäkoulutus poikkeaa joka maassa. (Taskinen 1994, 120.) Yhdysvalloissa vetäjäkoulutus järjestetään siten, että osallistutaan jäsenenä eroseminaariin ja toimitaan alkuun yhdessä kokeneemman vetäjän kanssa. Työssä käytetään opaskirjaa, joka sisältää ohjeita ja ehdotuksia eroseminaarin vetämiseen (Fisher, 1994.). Yhdysvalloissa toimii paljon vapaaehtoisia vetäjien tukena. Seminaarin ajatuksena onkin muodostaa tällaista tukiryhmää. (Taskinen 1994, 120.) Eroseminaari työssä Eroseminaarin aikana käsitellään 19 kuutiota. Aiheet on jaoteltu kymmentä seminaari kertaa varten. Yleisimmät ryhmäkoot ovat henkilöä. Seminaari on jaettu kahteen osaan; kriisin käsittely ja jälleenrakennus. Kriisiä käsitellään alkukertoina kun taas puolenvälin kohdalla keskitytään kasvuun ja elämään yleensä. Prosessina ero on samankaltainen kuin käsitellessä kuolemaa. Seminaarien sisältö tulee Fisherin kirjoista, vetäjän kokemuksista ja osanottajien elämästä. Seminaari työskentelee annetun mallin pohjalta (Jälleenrakennuksen pyramidi). Seminaari työskentelee tehtävien ja ryhmäkeskustelujen avulla. Osanottajat saavat myös kotitehtäviä. Viikon aikana käytetään myös puhelinkontakteja. Tapaamispaikkana käytetään neutraalia tilaa (mm. päiväkoti). Seminaarissa ei

20 oteta kantaa eroon hyvänä tai pahana. Seminaaria ei mainosteta vaan tieto kulkeutuu eteenpäin itsestään esimerkiksi lehtiartikkelien muodossa. (Taskinen 1994, , ; Fisher 2001, 8, 12.) Kriisin läpikäyminen eroseminaarissa Ensimmäisen kerran sisältönä on työskentelymallin esittely. Vetäjä pitää esityksen 19 kuution mallista (jälleenrakennuksen kuutiot). Tämän kerran sisältönä on antaa etukäteistietoa kymmenen viikon sisällöstä. Ensimmäisen kerran aikana tutustutaan toisiin ja luodaan tukiryhmä erotyöskentelyn tueksi. Tämä tapahtuu käyttäen pienryhmäkeskustelua, kuten muussakin seminaarin työskentelyssä. Jokaiseen iltaan kuuluu tauko, jolloin nautitaan virvokkeita ja keskustellaan vapaasti. Toisen kerran tavoitteena on motivoida osanottajia työskentelemään, kasvamaan ja selviytymään kriisistään. He saavat ymmärrystä syihin, jotka johtivat eroon ja syihin, joiden vuoksi he ovat menneet parisuhteeseen. Kolmannella ja neljännellä kerralla käydään läpi vaikeasti käsiteltäviä tunteita. Suru ja viha ovat tunteita, jotka pyritään yleensä tukahduttamaan ja unohtamaan. Erossa menetetyt asiat pyritään aktivoimaan ja tuoda ne esille mm. surukirjeen avulla. Surun ymmärtäminen auttaa suremaan. Sama koskee vihaa. Osanottajat kokevat helpotusta kun huomaavat sen olevan asiaankuuluva tunne. He huomaavat että muillakin on vihan tunteita, joita on vaikea kestää. Vihaa on yleensä vaikea tunnistaa, purkaa sitä rakentavasti ja päästä sen yli. Viha nähdään monesti tuhoisana ja vahingollisena tunteena, jota ei ole hyvä näyttää. Seminaarissa opitaan ymmärtämään eroon liittyvää vihaa, opitaan purkamaan sitä rakentavasti ja käyttämään lopulta myönteisenä energiana. (Taskinen 1994, ) Uuden elämän rakentamista (jälleenrakennus) Eroseminaarin puolenvälin jälkeen (kerrat 5-10) pyritään keskittymään enemmän ihmisen henkilökohtaiseen kasvuun. Viidennellä kerralla seminaarissa keskitytään itsetunnon kohotukseen. Tähän pyritään muun muassa ryhmäharjoituksella, jossa osanottajat opettelevat näkemään hyviä asioita

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T Y L I O P I S T O N L E H T O R I, D O S E N T T I J O U KO K I I S K I AVIOEROJEN MÄÄRÄT SUOMESSA 1900-2015 (L ÄHDE:

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

SOVITTELU PALAPELIN KOKOAMISENA?

SOVITTELU PALAPELIN KOKOAMISENA? MISTÄ PERHEASIOIDENSOVITTELUSSA ON KYSE? Jari Kekäle, TT, perheasioiden sovittelija ja kouluttaja, työnohjaaja, perheterapeutti VET SOVITTELU PALAPELIN KOKOAMISENA? - Mitä tekemistä palapelin kokoamisella

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot