Kirkon avioeroauttaminen Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskusten tekemä avioeroryhmätyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirkon avioeroauttaminen Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskusten tekemä avioeroryhmätyö"

Transkriptio

1 Kirkon avioeroauttaminen Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskusten tekemä avioeroryhmätyö Jussi Pennanen E3 Tuomo Salo E3 Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Pennanen, Jussi & Salo, Tuomo Kirkon avioeroauttaminen: Kuinka Vantaan Tikkurilan, Etelä-Pohjanmaan ja Turun seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen avioeroryhmät toimivat? Pieksämäki 2001 Opinnäytetyö, 45 sivua, 8 liitettä Työmme tavoitteena oli selvittää, miten seurakunnan perheasiain neuvottelukeskukset tukevat avioeron kokenutta ihmistä. Tutkittaviksi kohteiksi valitsimme Turun, Vantaan Tikkurilan ja Etelä- Pohjanmaan keskukset. Lähemmin tarkastelimme kyseisten keskusten avioeroryhmiä ja niissä tehtävää työtä. Aineistoa keräsimme kvalitatiivisesti teemahaastattelun avulla. Haastattelimme Turun, Vantaan Tikkurilan ja Etelä-Pohjanmaan seurakunnan perheasiain neuvottelukeskusten perheneuvojia. Haastattelut suoritimme kesä-lokakuun välisenä aikana. Tutkimuksessa apuna oli myös kirkon perheasiain keskuksen johtavan sihteerin antama materiaali. Apua oli myös hänen henkilökohtaisesta tietämyksestään seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksissa tehtävästä työstä. Tutkimuksessa kävi ilmi ryhmien erilaiset toimintatavat ja erilaiset terapiamallit. Huomasimme myös miten eritavoin kristillisyys näkyy eri keskusten eroryhmätyössä. Asiantuntijoiden mukaan työ on erittäin tärkeää ja ryhmistä saatu palaute on ollut positiivista. Ryhmiin on aina enemmän pyrkijöitä kuin voidaan ottaa. Ryhmien pääasiallinen tarkoitus on auttaa käsittelemään ongelmia, ei poistamaan niitä. Asiasanat: Kirkon perheasiain keskus, seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus, avioliitto, avioeroauttaminen, avioero, perhetyö, eroseminaari, eroryhmä, ryhmäterapia. Säilytyspaikka: Diakonia- ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön kirjasto, Huvilakatu 31, Pieksämäki.

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Pennanen, Jussi & Salo, Tuomo Church helps in divorce. How does divorce group therapy work in congregations family counselling centers in Vantaa Tikkurila, Etelä-Pohjanmaa and in Turku? Pieksämäki 2001 Final Thesis, 45 pages, 8 appendixes Our main goal was to find out, how congregations family counselling centers support a person who has experienced divorce. Turku, Vantaa Tikkurila and Etelä-Pohjanmaa were our investigation places. We investigated divorce therapy groups that work in those places. We collected material by qualitative methods with the help of theme interview. We interviewed family counsellors from Turku, Vantaa Tikkurila and leading family counsellor from Etelä-Pohjanmaa. The interviews were made between June and October. In our investigation we had help from leading secretary of Church Family Central. We used his knowledge of the work made in congregations family counselling centers. Our investigation results indicated how different working methods and therapy models were used in those groups. We also noticed how differently Christianity shows in the work of those places. Work is very important according to the workers. They have also had a lot of positive feedback from the groups. There is always a growing number of people coming to the groups. More than they can take at the time. The main point in the groups is to help deal with problems, not to take them away. Keywords: marriage, divorce, family therapy, divorce therapy groups, group therapy, family counselling Deposited at Pieksämäki unit s library, Huvilakatu 31, 76130, Pieksämäki Finland.

4 1 JOHDANTO Valitsimme työmme aiheeksi avioeron ja seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksissa tehtävän avioeroauttamisen eroryhmässä. Tutkimuksemme kohteena oli Vantaan Tikkurilan, Etelä- Pohjanmaan ja Turun perheasiain neuvottelukeskuksissa tehtävä erotyö. Aiheen valitsimme henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja koska se liittyy vahvasti kirkon nykyiseen työkenttään. Avioero on aiheena ajankohtainen ja se on nostanut paljon keskustelua tiedotusvälineissä. Tänä päivänä avioeroista puhutaan paljon. Puhutaanko kuitenkaan tarpeeksi tavallisen pienen ihmisen kipuilusta avioerohelvetissä? Avioero on aiemmin ollut tabu, josta ei ole saanut puhua. Kirkko on pitänyt avioeroa moraalisesti vääränä ratkaisuna. Vasta viime vuosikymmeninä on huomioitu että on mahdollista tukea ja auttaa ihmistä myös avioeron jälkeen. Monien avioeroa läpikäyvien mielipide on, että heidän on vaikea jatkaa samanlaista seurakuntaelämää kuin ennen eroaan. Monet ihmiset tuntevat syyllisyyttä erostaan, vaikka kirkko ei olisi heitä tuomitsemassakaan. Ihmiset saattavat myös etääntyä kirkosta, koska he eivät löydä sieltä lohdutusta ja ymmärtämystä käydessään läpi eroprosessiaan. Tämä kirkosta etääntyminen saa eroprosessissa olevan tuntemaan itsensä entistä yksinäisemmäksi ja syrjäytyneemmäksi. (Fisher 2001, 38.) Teoriaosuudessa selvitämme yhteiskunnallista ja kirkollista näkemystä avioeroon. Tuomme esille myös mitkä seikat johtavat tai ajavat ihmisen avioeroon. Käsittelemme kehityskriisejä ja traumaattisia kriisejä. Erokriisiä kuvaamme vielä erikseen omana kokonaisuutenaan. Tästä siirrymme avioeroauttamiseen ja sen eri muotoihin. Kuvaamme myös erilaisia terapiamalleja, joita käytetään avioerotyössä. Terapiamalleihin liittyen pyrimme kuvaamaan ryhmäterapiaa ja sen merkitystä kriisin läpikäymisessä. Teoriapuolen lopulla kuvaamme yhteiskunnassa tehtävää perhetyötä. Pääpainon säilytämme kuitenkin kirkossa tehtävään perhetyöhön. Ennen tutkimusosuutta on lyhyt esittely tutkimistamme seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksista. Tutkimusosuudessa selvitämme kuinka eroryhmätyö toimii kyseisillä paikkakunnilla ja miten ryhmiin pääsee mukaan. Pyrimme myös selvittämään haastattelemiltamme työntekijöiltä kuinka asiakkaat ovat kokeneet eroryhmätyön ja kuinka kristillisyys näkyy tehtävässä työssä. Avioero ei ole kenellekään helppo tilanne. Voivatko tutkimamme eroryhmät tuoda helpotusta ja ratkaisukeinoja Matti Meikäläiselle erokriisin ongel-

5 missa? Millaisin työtavoin eroryhmäauttamista tehdään? Näitä asioita tutkimme työssämme.

6 2 AVIOEROJEN MÄÄRÄN KASVU, AIKAMME ONGELMA Ihmiset ovat tietoisia tosiseikasta että avioerot ovat yleistyneet. Niin tiuhaan tästä tiedotetaan lehdissä ja muissa tiedotusvälineissä. Avioerojen yleistymistä on tapahtunut 60- luvulta lähtien. Avioerojen yleistyminen on aiheuttanut huolta monissa piireissä. Se aiheuttaa epämääräistä pelkoa siitä että asiat ovat menossa huonompaan suuntaan. Huolestuminen avioerojen määrästä ei ole kuitenkaan estänyt niiden yleistymistä. (Jallinoja 2000, ) Vuosina solmituista avioliitoista lähes neljännes oli vuoteen 1994 mennessä päätynyt avioeroon. Vuosittain avioeroja tapahtuu noin Avo- tai avioeron kokee perheessä lähes ihmistä vuodessa. Avioeroon päätyneiden avioliittojen keskimääräinen kestoaika on noin 12 vuotta. (Makkonen 1991, 18-19; Jallinoja 2000, 151.) Eronneisuus on suurempaa avioliitoissa, jotka on solmittu 60-luvun loppupuolella tai sen jälkeen kuin ennen sitä solmituissa liitoissa. Vanhemman polven avioliittojen suhteellinen osuus vähenee vuosien myötä. Nuoremman polven osuus taas vastaavasti kasvaa. Tämä nostaa vähitellen avioerojen kokonaismäärää. (Makkonen 1991, )

7 3 ERILAISIA MÄÄRITELMIÄ AVIOEROSTA 3.1 Tietosanakirjan määritelmä Avioero on tuomioistuimen päätöksessä tapahtuva avioliiton purkaminen. Nykyisten, 1988 uudistettujen säännösten mukaan puolisoilla on oikeus saada avioero harkinta- ajan jälkeen ja, jos he ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta, ilman harkinta- aikaakin. Harkintaaika alkaa, kun puolisoiden yhteinen avioerohakemus on jätetty tuomioistuimelle tai sen kansliaan. Jos hakijana on vain toinen puolisoista, harkinta- aika alkaa, kun hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Kun harkinta- aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos he yhdessä sitä vaativat, tai toinen heistä sitä vaatii. Vaatimus on kuitenkin tehtävä vuoden kuluessa harkinta- ajan alkamisesta. Harkinta- aikana puolisoiden ei tarvitse asua erillään. Avioero tuomitaan ilman harkinta- aikaa, kun on kysymys kielletystä avioliitosta sukulaisten kesken (puolisot ovat sukua toisilleen suoraan etenevässä tai takautuvassa polvessa taikka sisaruksia tai puolisisaruksia) tai kaksinnaimisesta (jommankumman puolison aiempi avioliitto ei ole purettu). Tällaisissa tapauksissa ajaa avioerokannetta virallinen syyttäjä. Avioeron hakemisesta riippumatta voi tuomioistuin molempien puolisoiden tai toisen puolison hakemuksesta päättää puolisoiden yhteiselämän lopettamisesta koskevan asian käsittelyn yhteydessä voidaan esittää vaatimus elatusavun vahvistamisesta ja lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tai muukin asiaan liittyvä vaatimus. (Avola. ym ) 3.2 Avioeron ja avioliiton juridinen määritelmä Kahden henkilön solmiessa avioliiton he tulevat samalla avioliittolain vaikutuspiiriin. Toisin ilmaistuna; kun henkilöt vihitään, he tulevat avioliittolain säännösten alaisiksi. Puolisot voivat kuitenkin vaikuttaa avioliiton aikana tai sitä ennen avio-oikeudesta koskeviin lakeihin tekemällä avioehtosopimuksen. Avioliittolain alaisia määräyksiä ovat; määräys avio-oikeudesta, omaisuuden luovutusrajoitukset, määräys elatuksesta, vastuu veloista, omaisuuden osituksesta jne. (Pettilä, Yli- Marttila 1999, )

8 Vuonna 1988 voimaan tulleeseen uudistettuun avioliittolakiin lisättiin pykälä, joka koskee puolisoiden yhdenvertaisuutta: 2 Puolisot ovat keskenään yhdenvertaiset. Heidän tulee avioliitossa osoittaa keskinäistä luottamusta sekä yhteisesti toimia perheen hyväksi. Kummallakin puolisolla on oikeus itse päättää osallistumisestaan ansiotyöhön sekä yhteiskunnalliseen ja muuhun toimintaan perheen ulkopuolella. (Avioliittolaki 1929, uudistettu 1987.) Avioeron hakemista ei tarvitse enää nykyään perustella eikä eron syitä tarvitse käsitellä tuomioistuimessa. Riittää kun jompikumpi puolisoista tekee hakemuksen (LIITE 1) käräjäoikeudelle ensin eron saamiseksi vireille ja toisen kerran puolesta vuodesta yhteen vuoteen kestävän harkinta-ajan kuluttua (LIITE 2). Toinen mahdollisuus avioeron saamiseen on hakea sitä kahden vuoden yhtäjaksoisen erillään asumisen jälkeen. Näin tehtäessä erillään asuminen osoitettava maistraatista saatavan kotipaikkatodistuksen avulla. 25 Puolisoilla on oikeus saada avioero harkinta- ajan jälkeen. Puolisoilla on kuitenkin oikeus saada avioero ilman harkinta- aikaa, jos he ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta (Avioliittolaki 1929, uudistettu 1987.) 26 Harkinta - aika alkaa siitä, kun avioliiton purkamista koskeva puolisoiden yhteinen hakemus on jätetty tuomioistuimelle tai sen kansliaan tai puolison hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Kun harkinta- aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos he yhdessä sitä vaativat tai toinen heistä sitä vaatii. Vaatimus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta- ajan alkamisesta. (Avioliittolaki 1929, uudistettu 1987.) 3.3 Sosiaalityön määritelmä Avioero on asia, johon tässä kulttuurissa liittyy monia muita asioita. Vain harvoissa poikkeustilanteissa avioero on vain virallinen oikeuden päätös, johon ei liity muita asioita. Tämä tilanne on kuitenkin mahdollinen, jos solmittu avioliitto olisi jäänyt täysin vaille käytännön merkityksiä, tai jos parisuhteet jo paljon ennen virallista avioeroa muuttuneet niin, ettei avioeron virallistaminen käytännössä muuta mitään. Suomessa avioeroon kuitenkin liittyy paljon muutoksia, jotka koskevat kaikkien perheenjäsenten lisäksi myös sukulaisia ja ystäviä. Avioeron virallistamisen hetki sijoittuu aika lähelle suhteiden muutoksen toimeenpanoaikaa. Muutokset järjestellään suurelta osin avioeron

9 virallistamisen aikoihin, muutaman kuukauden tai viimeistään vuoden sisällä eron virallistamisesta. (Makkonen 1991, 70.) Ihminen menettää erossa merkittäviä asioita. Hän menettää aviopuolison, seksikumppanin, läheisen ystävän, mahdollisesti lapset, puolison sukulaiset, yhteisiä ystäviä, kodin omaisuutta, entisen elintason, identiteetin (siviilisäädyn muuttuessa) ja itsearvostusta. Eräs sanonta kuuluu, että pahimmassa tapauksessa erossa menettää neljä A:ta; akka, asunto, auto ja ammatti. (Elatusvelvollinen- uusperheellinen 2/2001; Taskinen 1991, 23.) 3.4 Kirkollinen määritelmä ja näkemys avioerosta Avioerojen lisääntyneestä määrästä huolimatta kirkko on säilyttänyt kantansa parisuhteen tärkeydestä. Viime aikoina avioerojen suhteellinen määrä Suomessa on ollut nousemaan päin. Tämä taas johtuu yhteiskunnallisista muutoksista. Vuosikymmenten aikana tapahtuneesta kehityksestä maalaisyhteiskunnasta kaupunkiyhteiskuntaan. Kirkko on näiden yhteiskunnallisten muutosten aikana joutunut vähitellen joustamaan kannoissaan avioeroja koskevissa kysymyksissä. Kuitenkin kirkon työntekijän suhtautuminen avioeroon ja avioeron kokeneeseen on riippuvainen henkilökohtaisista mielipiteistä ja varsinaista yhteistä kantaa ei ole vielä saavutettu. (Piispojen puheenvuoro 1984, ) Kirkon kanta pohjautuu suoraan Raamattuun. Siellä on selvitetty kristillinen kanta mm. Matteuksen evankeliumissa: Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako. (Matt. 19:6). Kyseinen mielipide ja suhtautumistapa on toiminut pitkään kirkon yleisenä kantana. Nykyään kirkko hyväksyy avioerot jos liitossa osapuolet kärsivät eikä lähimmäisen rakkaus toteudu. Silloin saattaa eroaminen olla parempi vaihtoehto, kuin maanpäällinen helvetti. Kirkko on aina hyväksynyt avioerot jos liitossa esiintyy haureutta, epäsiveellistä elämää, hylkäämistä tai kykenemättömyyttä aviollisten velvollisuuksien täyttämiseen. Vaikka avioeroilla on perusteltuja syitä kirkko on silti sitä mieltä että siihen turvaudutaan usein liian nopeasti. Kirkon mukaan tulisi ajoissa käyttää perheneuvontaa ja pyrkiä selvittämään ongelmia ennen avioeron lopullista ratkaisua. Avioero on raskas ja tuskallinen prosessi ja voi tuoda mukanaan suurempia kärsimyksiä kuin asioitten selvittäminen. (Piispojen puheenvuoro 1984, )

10 Kirkolla on aiemmin ollut kielteinen kanta avioeroon. Avioliittoa ja uutta avioliittoa arvioitaessa kristillisen kirkon kanta ja yhteiskunnallinen tarkoituksenmukaisuus ovat poikenneet usein toisistaan. Yhteiskunnan kannalta on kaikkein tärkeintä että perheet voivat hyvin ja että suhteet ovat mieluummin pysyviä kuin tilapäisiä. Kirkon eettinen kanta on vielä tätä enemmän: Koko elämän kestävä avioliitto. Nykyään kirkossa lähdetään siitä että paras ratkaisu on se, missä parhaiten toteutuu lähimmäisen rakkaus. Elämän rikkinäisyydessä on tilanteita jolloin rakkaus joutuu valitsemaan vain huonoista vaihtoehdoista. Näistä lähtökohdista ihminen joutuu arvioimaan miten rikki repivästä elämäntilanteesta jatketaan. (Laulaja 1994, ) Eronnutta ihmistä kirkko ei saa hylätä. Jeesus sanoi etteivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat ja ettei hän ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä (Mark. 2:17). Jumalan armo ja anteeksiantamus ylettyy myös Jumalan tahdon vastaisesti päättyneeseen avioliittoon niin kuin muihinkin synteihin. Olivatpa ne kuinka suuria tahansa. Kirkon on sekä tuettava aviopuolisoiden keskinäistä yhteyttä ja annettava sielunhoitoa siellä, missä yhteydet ovat särkyneet. (Piispojen puheenvuoro 1984, 55.)

11 4 AVIOEROJEN SYYT Avioeroa on tutkittu yhteiskuntaa koskevana ilmiönä. Sitä on pidetty osoituksena psykopatologiasta ja moraalisesta rappeutumisesta. Yhteiskunnallisen syyn selitykset on liitetty teollisuuteen ja sen tuottamiin sosiaalisiin ongelmiin. Niitä ovat muun muassa ihmisten juurettomuus, asuntovaikeudet, lähiöt, työttömyys. Yksilön psykopatologiset selitysmallit perustavat ajatuksensa psyykkisiin käsitteisiin. Tällaisia ovat ihmisten luonteenpiirteet, kommunikointi, huono itsetunto, kykenemättömyys solmia läheisiä ihmissuhteita, sairaalloinen mustasukkaisuus, alkoholismi sekä mielisairaus. Moraalisen rappeutumisen teorioissa keskeisenä lähtökohtana on jonkin perheideologisen mallin määrittäminen normaaliksi ja kaikille sopivaksi hyväksi malliksi. Kyllä moralisti tietää, millainen on hyvä avioliitto. Kun se ei toteudu vika on silloin ihmisten tai yhteisön moralistisessa asennoitumisessa. Yhteistä näille avioerojen syyteorioille on se, että ne eivät pysty hyväksyttävästi osoittamaan mitään yleistä syytä. (Makkonen 1991, )

12 5 PSYYKKISET KRIISIT Kriisi- sana tulee kreikankielen sanasta krisis ja merkitsee varsinaisesti ratkaisevaa käännettä., äkillistä muutosta sekä kohtalokasta häiriötä. Nykyään kriisin käsitettä on alettu yhä enemmän käyttää kuvaamaan psykologista reaktiomallia vastauksena akuutteihin sisäisiin ja ulkoisiin vaikeuksiin ja ongelmiin. (Cullberg 1991, 12.) Psykkinen kriisi voi syntyä äkillisesti ja odottamattomasti ulkoisesta koettelemuksesta. Tälläistä ulkoisten syiden laukaisemaa reaktiota kutsutaan traumaattiseksi kriisiksi. Traumaattinen kriisitilanne on kyseessä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen missä hänen aikaisemmat kokemuksensa ja hänen oppimansa reaktiotavat eivät riitä aktuellin tilanteen ymmärtämiseen ja sen psyykkiseen hallitsemiseen. Traumaattisen kriisin aiheuttajia ovat muuun muassa sairaudet, läheisen kuolema, avioero ja ulkoiset katastrofit. On olemassa myöskin sellaisia kriisejä jotka kuuluvat normaaliin elämään, kun siirrytään elämänvaiheesta toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi avioliitto, lapsen synnyttäminen ja eläkkeelle siirtyminen. Näitä kriisejä sanotaan joskus kehityskriiseiksi tai elämänkriiseiksi. (Cullberg 1991, 12,17.) Usein kun käsitellään yksilön kehitystä ja kriisejä katsantotapa on psykoanalyyttinen. Psykoanalyysin luoja oli Sigmund Freud. Hän muotoili teorian lapsen kehityksestä ja jakoi sen psykoseksuaalisiin vaiheisiin. Se miten lapsi läpikäy nämä vaiheet on ratkaisevaa hänen tunne-elämälleen ja ihmissuhteilleen aikuisena. Freudin oppilas E.H. Erikson kehitti edelleen Freudin löydöksiä. Hän korosti kuitenkin enemmän kuin Freud lapsen ja ympäristön vuorovaikutusta. Lapsen kehitystä kuvatessaan hän puhui psykososiaalisista vaiheista. Hän toi myös esille ajatuksen kriittisistä kehitysvaiheista. Hänen mukaansa kaikilla yksilöillä on kahdeksan elämänvaihetta, joilla jokaisella on erilaiset myönteiset tai kielteiset ratkaisumallit. (Cullberg 1991, 20.) Psykologinen kriisi on aina hyvin henkilökohtainen ja siihen ajautuminen on jokaisella yksilöllinen prosessi. Joku toinen ihminen käsittelee kriisinsä paremmin kuin toinen. Siksi auttajan on hyvä päästä selville siitä, mikä sisäinen merkitys tapahtuneella on asi-

13 anomaiselle ja siitä missä elämänvaiheessa kriisiin joutunut ihminen parhaillaan on. On myös hyvä tietää kriisissä olevan sosiaaliset edellytykset ja minkälainen on hänen perhetilanteensa tällä hetkellä. (Cullberg 1991, )

14 6 AVIOEROKRIISI 6.1 Miten avioero koetaan Avioero on yksi elämän vaikeimmista kokemuksista. Sekä aikuiset että lapset reagoivat ja käyvät omalla tavallaan läpi eron tuomaa kriisiä. Ihmiset kokevat oman tai läheistensä avioeron hyvin vaihtelevasti. Tuskin kukaan pääsee avioeron yli ilman kipuiluja ja kärsimyksiä, mutta tunteiden voimakkuus, eroon liittyvät käytännön ongelmat ja tilanteesta selviytyminen ovat yksilöllisiä. Vaikka tyypillisten avioero kokemusten nimeäminen on hankalaa, on tilanteissa myös samanlaisia piirteitä. Usein ero koetaan kuoleman kaltaisena tapahtumana (suruprosessi). Realiteettina joudutaan kohtaamaan aviosuhteen loppuminen. Monet ovat kuitenkin sitä mieltä että kuolema olisi helpompi kestää ja ympäristö hyväksyisi ja tukisi paremmin kuolemantapauksessa kuin avioerossa. (Taskinen 1993, 23.) Erossa ihminen joutuu kamppailemaan yksin syntyvien voimakkaiden tunteiden, kuten vihan, pelon, surun, syyllisyyden, itseinhon, masennuksen, epävarmuuden ja muiden vaikeiden tunteiden kanssa. Samanaikaisesti läheisten asenteet pelkistyvät usein joko hyväksyviksi tai tuomitseviksi. Eroavassa oleva ihminen kokee yleensä jäävänsä vaille muiden ihmisten kontaktia. Erokriisiin voi liittyä jopa psykofyysisiä oireita, unettomuutta, nopeaa lihomista tai laihtumista, ihottumaa, tulehduksia ja erilaisia somaattisia tuntemuksia ja sairauksia. (Taskinen 1993, 23.) 6.2 Erilaisia avioerokriisin vaiheteorioita Kyllikki Tukiaisen (1981) määritelmässä, joka on määritelty yhdessä kirkon perheneuvojien kanssa kirkon perheasiain neuvottelukeskusta varten, voidaan avioerokriisissä ja surutyössä nähdä seuraavat vaiheet: 1) Shokkivaihe. Tämä vaihe on yleensä lyhytaikainen. Vaiheeseen kuuluvat voimakas kieltäminen ja usein näkyviä shokkitilalle tyypillisiä reaktioita ( vaikeneminen, liikkumattomuus, reagoimattomuus jne.)

15 2) Suremisen aika. Jossa ihminen kokee tappion, menetyksen ja alemmuuden tunteita. Tämä aika on selkeän suremisen aikaa. Vaihe saattaa kestää pitkään, se voi kestää jopa vuosia. Myös psykosomaattisia oireita saattaa liittyä tähän vaiheeseen. 3) Viha- rakkaus ristiriidan vaihe. Masennuksen hellittäessä, tulee usein esiin sen alla olevaa vihaa. Tämä viha kohdistuu aviopuolisoon, itseen tai johonkin ulkopuoliseen (esim. johonkin yleiseen instituutioon). Vaihe on irtautumisen aikaa. Kun jäljellä on vielä rakkautta, normaalisti syntyvät vihantunteet aiheuttavat voimakasta ristiriitaa. Tilanne voi olla hyvin vaikea tässä eron vaiheessa. 4) Inventaarion aika on uudelleen muokkaamisen ja uudelleen suuntautumisen vaihetta. Tällöin eronneella on iso joukko kysymyksiä. Näitä ovat muun muassa: Mikä minä olen? Voinko vielä joskus rakastaa? Voiko joku vielä joskus rakastaa minua? Tulenko taloudellisesti toimeen? Tässä vaiheessa lähes kaikki elämän osa- alueet on arvioitava uudelleen. Aika on oman minän uudelleen arvioimista, johon kuuluu monenmoista kokeilua. Tällöin esimerkiksi seksuaaliset kokeilut ovat hyvin tavanomaisia. 5) Uuden minäkuvan muotoutumisen ja löytymisen aika. Tällöin tapahtuu monipuolinen selkiytyminen, rauhoittuminen ja itsensä ja ulkoisten olosuhteiden hyväksyminen. Ero ei enää herätä negatiivisia tunteita. (Yleisohjeita kirkon perheasiainkeskuksessa tehtävästä eroryhmätyöstä. Helsingin perheasiain neuvottelukeskus. Monistesarja.) Taskisen (1993, 24) mukaan vaiheet voidaan määritellä kolmijakoisesti: 1) Menneisyyteen suuntautuminen. Käydään kauppaa eli yritetään palata entiseen elämään. Lopulta seuraa murtuminen, paluu entiseen ei onnistu on pakko luovuttaa. 2) Omaan minään keskittyminen. Irrotetaan ote toisesta. Tästä voi olla seurauksena masennusta. Tähän vaiheeseen liittyy erosuru. Tällöin kriisi saavuttaa pohjansa ja nousu alkaa. Kriisin jälkeen tulee bailaus- eli menovaihe. Eronnut kokeilee erilaisia ihmissuhteita ja paikkailee itsetuntoaan. 3) Tulevaisuuteen suuntautuminen. Ihminen määrittelee oman itsensä ja elämänsuuntansa uudelleen. Voimavarat palautuvat ennalleen ja niitä riittää sekä työhön että vapaa-

16 aikaan. Eronnut hyväksyy tapahtuneen avioeronsa ja sopeutuu uuteen elämäntilanteeseensa. Ero tapahtumana on jo takanapäin. 6.3 Läpikäyty erokriisi Mel Kratzlerin mukaan erosta on selviydytty (engl. coping), kun: - viha ja katkeruus eivät kalva ympäri vuorokauden - eronnut kuluttaa vähemmän aikaa ongelmiensa valittamiseen kuin niiden ratkaisemiseen - eronnut alkaa etsiä uusia ystäviä ja tavata jälleen vanhoja tuttaviaan - eronnut alkaa tehdä omiin tarpeisiinsa perustuvia päätöksiä - eronneen suhde vastakkaiseen sukupuoleen ei ole halveksiva, eikä perustu yleistäviin väitteisiin - eronnut ymmärtää, ettei hän ole ainoa eronnut ihminen maailmassa - eronnut hyväksyy tapahtuneen ainoana mahdollisena ratkaisuna, eikä pidä sitä enää rangaistuksena henkilökohtaisesta epäonnistumisestaan. (Kuronen 1985, 127; Taskinen 1994, 55.)

17 7 AVIOEROAUTTAMINEN Teema alkoi vasta luvulla nousta tietoisen työskentelyn ja keskustelun kohteeksi. Auttamisteeman nouseminen on vaatinut aiemman suhtautumisen muuttumista. Suhtautumisen muuttuminen tapahtui lukuisten ihmisten mielissä ja viimein vuonna 1987 avioliittolain muutoksessa tapahtui lopullinen murros. Kuitenkin niin kauan kuin on ollut auttavia tahoja niin on ollut myös ihmisiä, jotka haluavat auttaa avioeron kokenutta ihmistä. Näitä auttavia tahoja ovat olleet esimerkiksi, juristit, papit, sovittelijat ja sosiaalityöntekijät. Varsinaisen avioeroauttamisen historian lähtökohtana oli avioeron hyväksyminen. Silloin kun ihmiset ovat päättäneet erota, niin on oikein, että heitä autetaan eroamaan. (Makkonen 1991, 40.)

18 8 AVIOEROAUTTAMISMALLEJA 8.1 Perheasiain sovittelu Eroavat tai eronneet voivat käyttää irtautumisen ja ongelmiensa hoidon apuna vapaaehtoista perheasiainsovittelua. Perheasioiden sovittelu pyrkii ensisijaisesti tukemaan pariskuntaa päätöksenteossa. Kun asiaa on pohdittu ja päädytty eroratkaisuun, perheasioiden sovittelu tekee erosta mahdollisimman kivuttoman prosessin. Tieto lisää tuskaa, mutta sovitellessa asioita se saattaa myös helpottaa. Kun ihminen uskaltaa kysyä itseltään asioita, on helpompaa pysähtyä ja käydä läpi edessä olevaa avioerokriisiä. (Pettilä ym. 1999, 21.) 8.2 Eroseminaari ja Fisherin jälleenrakennusmalli Fisherin jälleenrakennusmalli Tohtori Bruce Fisher on kehittänyt menetelmän, joka auttaa eronneita heidän käydessään läpi erokriisiä. Fisher alkoi luoda menetelmäänsä vuonna 1973, ja se muotoutui hänen opettajataustansa mukaiseksi, eroseminaariksi. Menetelmä perustuu tiedon jakamiseen ja emotionaaliseen oppimiseen. Suomessa eroseminaareja on pidetty vuodesta 1992 lähtien. Fisher lähtee siitä ajatuksesta, että eronnut henkilö on eksyksissä. Tähän tilanteeseen ihminen tarvitsee kartan ja kompassin selviytyäkseen eteenpäin. Fisherin eroseminaari ja ohessa käytettävä kirja, Jälleenrakennus, kun suhteesi päättyy (Fisher, B. 1993) toimivat ihmisen oppaana. Eroseminaari on jaettu kymmeneen kertaan ja kolme tuntia viikossa. Osallistujat käyvät eroaan läpi sekä yksin että ryhmissä. Tämä auttaa ihmistä selviytymään itse kriisistä. Tavoitteena on kuitenkin jälleenrakennus. Ihminen käyttää kriisiä oppimiseen ja tulevan elämänsä rakentamiseen. Jälleenrakennuksessa ihminen ottaa uutta vastuuta elämästään ja siten myös vapauden tehdä uudenlaisia valintoja elämässään. (Taskinen 1994, ; Fisher 2001, 8, 10, 12.) Fisherin jälleenrakennuksen kuutiot (LIITE 3) sisältävät jokainen tärkeän elementin, jota tarvitaan erosta selviytymiseen ja jälleenrakennukseen. Pyramidia rakennetaan pohjalta ylöspäin. Erosta tullut kipu on motivaationa pyramidin nousemisessa kohti viimeis-

19 tä vaihetta vapautta. Keskeisiä vaiheita pyramidissa ovat mm. suru, viha, kieltäminen, syyllisyys/hylkääminen ja itsearvostus. Kuutiot toimivat kehyksinä eroprosessille ja siihen kuuluville tunteille. Tiedollisen kehyksen olemassaolo nopeuttaa ja helpottaa tunteiden käsittelyä. Malli perustuu oppimiseen, eikä sen lähtökohtana toimi psykoterapia eikä ryhmäterapia. Taustateoriana toimivat perhesysteemi-teoria, humanistinen sekä kognitiivinen psykologia ja amerikkalainen pragmaattisuus. (Taskinen 1994, 119; Fisher 2001, 13.) Eroseminaarin struktuuri on muotoutunut eroseminaarin ohjelmasta, joka sisältää tehtäviä ja pienryhmissä toteutettavia keskusteluja, kotitehtäviä sekä vetäjän alustuksen käsiteltävästä aiheesta. Rakenteensa vuoksi eroseminaari on toimiva menetelmä monille ihmisille. Osanottajan ikä tai sukupuoli ei merkitse, eikä erosta kulunut aika. Eroseminaarin vetäjällä on psykologin, sosiaalityöntekijän, perheneuvojan tai muu vastaavanlainen koulutus. Hän on saanut koulutuksen myös eroseminaarin vetäjäksi. Vetäjäkoulutus poikkeaa joka maassa. (Taskinen 1994, 120.) Yhdysvalloissa vetäjäkoulutus järjestetään siten, että osallistutaan jäsenenä eroseminaariin ja toimitaan alkuun yhdessä kokeneemman vetäjän kanssa. Työssä käytetään opaskirjaa, joka sisältää ohjeita ja ehdotuksia eroseminaarin vetämiseen (Fisher, 1994.). Yhdysvalloissa toimii paljon vapaaehtoisia vetäjien tukena. Seminaarin ajatuksena onkin muodostaa tällaista tukiryhmää. (Taskinen 1994, 120.) Eroseminaari työssä Eroseminaarin aikana käsitellään 19 kuutiota. Aiheet on jaoteltu kymmentä seminaari kertaa varten. Yleisimmät ryhmäkoot ovat henkilöä. Seminaari on jaettu kahteen osaan; kriisin käsittely ja jälleenrakennus. Kriisiä käsitellään alkukertoina kun taas puolenvälin kohdalla keskitytään kasvuun ja elämään yleensä. Prosessina ero on samankaltainen kuin käsitellessä kuolemaa. Seminaarien sisältö tulee Fisherin kirjoista, vetäjän kokemuksista ja osanottajien elämästä. Seminaari työskentelee annetun mallin pohjalta (Jälleenrakennuksen pyramidi). Seminaari työskentelee tehtävien ja ryhmäkeskustelujen avulla. Osanottajat saavat myös kotitehtäviä. Viikon aikana käytetään myös puhelinkontakteja. Tapaamispaikkana käytetään neutraalia tilaa (mm. päiväkoti). Seminaarissa ei

20 oteta kantaa eroon hyvänä tai pahana. Seminaaria ei mainosteta vaan tieto kulkeutuu eteenpäin itsestään esimerkiksi lehtiartikkelien muodossa. (Taskinen 1994, , ; Fisher 2001, 8, 12.) Kriisin läpikäyminen eroseminaarissa Ensimmäisen kerran sisältönä on työskentelymallin esittely. Vetäjä pitää esityksen 19 kuution mallista (jälleenrakennuksen kuutiot). Tämän kerran sisältönä on antaa etukäteistietoa kymmenen viikon sisällöstä. Ensimmäisen kerran aikana tutustutaan toisiin ja luodaan tukiryhmä erotyöskentelyn tueksi. Tämä tapahtuu käyttäen pienryhmäkeskustelua, kuten muussakin seminaarin työskentelyssä. Jokaiseen iltaan kuuluu tauko, jolloin nautitaan virvokkeita ja keskustellaan vapaasti. Toisen kerran tavoitteena on motivoida osanottajia työskentelemään, kasvamaan ja selviytymään kriisistään. He saavat ymmärrystä syihin, jotka johtivat eroon ja syihin, joiden vuoksi he ovat menneet parisuhteeseen. Kolmannella ja neljännellä kerralla käydään läpi vaikeasti käsiteltäviä tunteita. Suru ja viha ovat tunteita, jotka pyritään yleensä tukahduttamaan ja unohtamaan. Erossa menetetyt asiat pyritään aktivoimaan ja tuoda ne esille mm. surukirjeen avulla. Surun ymmärtäminen auttaa suremaan. Sama koskee vihaa. Osanottajat kokevat helpotusta kun huomaavat sen olevan asiaankuuluva tunne. He huomaavat että muillakin on vihan tunteita, joita on vaikea kestää. Vihaa on yleensä vaikea tunnistaa, purkaa sitä rakentavasti ja päästä sen yli. Viha nähdään monesti tuhoisana ja vahingollisena tunteena, jota ei ole hyvä näyttää. Seminaarissa opitaan ymmärtämään eroon liittyvää vihaa, opitaan purkamaan sitä rakentavasti ja käyttämään lopulta myönteisenä energiana. (Taskinen 1994, ) Uuden elämän rakentamista (jälleenrakennus) Eroseminaarin puolenvälin jälkeen (kerrat 5-10) pyritään keskittymään enemmän ihmisen henkilökohtaiseen kasvuun. Viidennellä kerralla seminaarissa keskitytään itsetunnon kohotukseen. Tähän pyritään muun muassa ryhmäharjoituksella, jossa osanottajat opettelevat näkemään hyviä asioita

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä Kriisin paikka Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Merja Hutri on väitellyt ammatillisesta kriisiytymisestä syksyllä 2001. Tässä artikkelissa hän tarkastelee ilmiötä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Perheen perusteet 1. osa

Perheen perusteet 1. osa Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen Nettiluento: Millainen on hyvä ero ja miten vältän huoltoriidan PsyJuridica & Väestöliitto Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, oikeuspsykologian dosentti, psykoterapeutti www.psyjuridica.com Luennon sisältö Millainen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 THL/1853/5.09.00/2012 (1(6) KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tilastotiedot

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot