Kirkon avioeroauttaminen Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskusten tekemä avioeroryhmätyö
|
|
- Kirsti Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirkon avioeroauttaminen Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskusten tekemä avioeroryhmätyö Jussi Pennanen E3 Tuomo Salo E3 Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö
2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Pennanen, Jussi & Salo, Tuomo Kirkon avioeroauttaminen: Kuinka Vantaan Tikkurilan, Etelä-Pohjanmaan ja Turun seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen avioeroryhmät toimivat? Pieksämäki 2001 Opinnäytetyö, 45 sivua, 8 liitettä Työmme tavoitteena oli selvittää, miten seurakunnan perheasiain neuvottelukeskukset tukevat avioeron kokenutta ihmistä. Tutkittaviksi kohteiksi valitsimme Turun, Vantaan Tikkurilan ja Etelä- Pohjanmaan keskukset. Lähemmin tarkastelimme kyseisten keskusten avioeroryhmiä ja niissä tehtävää työtä. Aineistoa keräsimme kvalitatiivisesti teemahaastattelun avulla. Haastattelimme Turun, Vantaan Tikkurilan ja Etelä-Pohjanmaan seurakunnan perheasiain neuvottelukeskusten perheneuvojia. Haastattelut suoritimme kesä-lokakuun välisenä aikana. Tutkimuksessa apuna oli myös kirkon perheasiain keskuksen johtavan sihteerin antama materiaali. Apua oli myös hänen henkilökohtaisesta tietämyksestään seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksissa tehtävästä työstä. Tutkimuksessa kävi ilmi ryhmien erilaiset toimintatavat ja erilaiset terapiamallit. Huomasimme myös miten eritavoin kristillisyys näkyy eri keskusten eroryhmätyössä. Asiantuntijoiden mukaan työ on erittäin tärkeää ja ryhmistä saatu palaute on ollut positiivista. Ryhmiin on aina enemmän pyrkijöitä kuin voidaan ottaa. Ryhmien pääasiallinen tarkoitus on auttaa käsittelemään ongelmia, ei poistamaan niitä. Asiasanat: Kirkon perheasiain keskus, seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus, avioliitto, avioeroauttaminen, avioero, perhetyö, eroseminaari, eroryhmä, ryhmäterapia. Säilytyspaikka: Diakonia- ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön kirjasto, Huvilakatu 31, Pieksämäki.
3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Pennanen, Jussi & Salo, Tuomo Church helps in divorce. How does divorce group therapy work in congregations family counselling centers in Vantaa Tikkurila, Etelä-Pohjanmaa and in Turku? Pieksämäki 2001 Final Thesis, 45 pages, 8 appendixes Our main goal was to find out, how congregations family counselling centers support a person who has experienced divorce. Turku, Vantaa Tikkurila and Etelä-Pohjanmaa were our investigation places. We investigated divorce therapy groups that work in those places. We collected material by qualitative methods with the help of theme interview. We interviewed family counsellors from Turku, Vantaa Tikkurila and leading family counsellor from Etelä-Pohjanmaa. The interviews were made between June and October. In our investigation we had help from leading secretary of Church Family Central. We used his knowledge of the work made in congregations family counselling centers. Our investigation results indicated how different working methods and therapy models were used in those groups. We also noticed how differently Christianity shows in the work of those places. Work is very important according to the workers. They have also had a lot of positive feedback from the groups. There is always a growing number of people coming to the groups. More than they can take at the time. The main point in the groups is to help deal with problems, not to take them away. Keywords: marriage, divorce, family therapy, divorce therapy groups, group therapy, family counselling Deposited at Pieksämäki unit s library, Huvilakatu 31, 76130, Pieksämäki Finland.
4 1 JOHDANTO Valitsimme työmme aiheeksi avioeron ja seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksissa tehtävän avioeroauttamisen eroryhmässä. Tutkimuksemme kohteena oli Vantaan Tikkurilan, Etelä- Pohjanmaan ja Turun perheasiain neuvottelukeskuksissa tehtävä erotyö. Aiheen valitsimme henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja koska se liittyy vahvasti kirkon nykyiseen työkenttään. Avioero on aiheena ajankohtainen ja se on nostanut paljon keskustelua tiedotusvälineissä. Tänä päivänä avioeroista puhutaan paljon. Puhutaanko kuitenkaan tarpeeksi tavallisen pienen ihmisen kipuilusta avioerohelvetissä? Avioero on aiemmin ollut tabu, josta ei ole saanut puhua. Kirkko on pitänyt avioeroa moraalisesti vääränä ratkaisuna. Vasta viime vuosikymmeninä on huomioitu että on mahdollista tukea ja auttaa ihmistä myös avioeron jälkeen. Monien avioeroa läpikäyvien mielipide on, että heidän on vaikea jatkaa samanlaista seurakuntaelämää kuin ennen eroaan. Monet ihmiset tuntevat syyllisyyttä erostaan, vaikka kirkko ei olisi heitä tuomitsemassakaan. Ihmiset saattavat myös etääntyä kirkosta, koska he eivät löydä sieltä lohdutusta ja ymmärtämystä käydessään läpi eroprosessiaan. Tämä kirkosta etääntyminen saa eroprosessissa olevan tuntemaan itsensä entistä yksinäisemmäksi ja syrjäytyneemmäksi. (Fisher 2001, 38.) Teoriaosuudessa selvitämme yhteiskunnallista ja kirkollista näkemystä avioeroon. Tuomme esille myös mitkä seikat johtavat tai ajavat ihmisen avioeroon. Käsittelemme kehityskriisejä ja traumaattisia kriisejä. Erokriisiä kuvaamme vielä erikseen omana kokonaisuutenaan. Tästä siirrymme avioeroauttamiseen ja sen eri muotoihin. Kuvaamme myös erilaisia terapiamalleja, joita käytetään avioerotyössä. Terapiamalleihin liittyen pyrimme kuvaamaan ryhmäterapiaa ja sen merkitystä kriisin läpikäymisessä. Teoriapuolen lopulla kuvaamme yhteiskunnassa tehtävää perhetyötä. Pääpainon säilytämme kuitenkin kirkossa tehtävään perhetyöhön. Ennen tutkimusosuutta on lyhyt esittely tutkimistamme seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksista. Tutkimusosuudessa selvitämme kuinka eroryhmätyö toimii kyseisillä paikkakunnilla ja miten ryhmiin pääsee mukaan. Pyrimme myös selvittämään haastattelemiltamme työntekijöiltä kuinka asiakkaat ovat kokeneet eroryhmätyön ja kuinka kristillisyys näkyy tehtävässä työssä. Avioero ei ole kenellekään helppo tilanne. Voivatko tutkimamme eroryhmät tuoda helpotusta ja ratkaisukeinoja Matti Meikäläiselle erokriisin ongel-
5 missa? Millaisin työtavoin eroryhmäauttamista tehdään? Näitä asioita tutkimme työssämme.
6 2 AVIOEROJEN MÄÄRÄN KASVU, AIKAMME ONGELMA Ihmiset ovat tietoisia tosiseikasta että avioerot ovat yleistyneet. Niin tiuhaan tästä tiedotetaan lehdissä ja muissa tiedotusvälineissä. Avioerojen yleistymistä on tapahtunut 60- luvulta lähtien. Avioerojen yleistyminen on aiheuttanut huolta monissa piireissä. Se aiheuttaa epämääräistä pelkoa siitä että asiat ovat menossa huonompaan suuntaan. Huolestuminen avioerojen määrästä ei ole kuitenkaan estänyt niiden yleistymistä. (Jallinoja 2000, ) Vuosina solmituista avioliitoista lähes neljännes oli vuoteen 1994 mennessä päätynyt avioeroon. Vuosittain avioeroja tapahtuu noin Avo- tai avioeron kokee perheessä lähes ihmistä vuodessa. Avioeroon päätyneiden avioliittojen keskimääräinen kestoaika on noin 12 vuotta. (Makkonen 1991, 18-19; Jallinoja 2000, 151.) Eronneisuus on suurempaa avioliitoissa, jotka on solmittu 60-luvun loppupuolella tai sen jälkeen kuin ennen sitä solmituissa liitoissa. Vanhemman polven avioliittojen suhteellinen osuus vähenee vuosien myötä. Nuoremman polven osuus taas vastaavasti kasvaa. Tämä nostaa vähitellen avioerojen kokonaismäärää. (Makkonen 1991, )
7 3 ERILAISIA MÄÄRITELMIÄ AVIOEROSTA 3.1 Tietosanakirjan määritelmä Avioero on tuomioistuimen päätöksessä tapahtuva avioliiton purkaminen. Nykyisten, 1988 uudistettujen säännösten mukaan puolisoilla on oikeus saada avioero harkinta- ajan jälkeen ja, jos he ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta, ilman harkinta- aikaakin. Harkintaaika alkaa, kun puolisoiden yhteinen avioerohakemus on jätetty tuomioistuimelle tai sen kansliaan. Jos hakijana on vain toinen puolisoista, harkinta- aika alkaa, kun hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Kun harkinta- aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos he yhdessä sitä vaativat, tai toinen heistä sitä vaatii. Vaatimus on kuitenkin tehtävä vuoden kuluessa harkinta- ajan alkamisesta. Harkinta- aikana puolisoiden ei tarvitse asua erillään. Avioero tuomitaan ilman harkinta- aikaa, kun on kysymys kielletystä avioliitosta sukulaisten kesken (puolisot ovat sukua toisilleen suoraan etenevässä tai takautuvassa polvessa taikka sisaruksia tai puolisisaruksia) tai kaksinnaimisesta (jommankumman puolison aiempi avioliitto ei ole purettu). Tällaisissa tapauksissa ajaa avioerokannetta virallinen syyttäjä. Avioeron hakemisesta riippumatta voi tuomioistuin molempien puolisoiden tai toisen puolison hakemuksesta päättää puolisoiden yhteiselämän lopettamisesta koskevan asian käsittelyn yhteydessä voidaan esittää vaatimus elatusavun vahvistamisesta ja lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tai muukin asiaan liittyvä vaatimus. (Avola. ym ) 3.2 Avioeron ja avioliiton juridinen määritelmä Kahden henkilön solmiessa avioliiton he tulevat samalla avioliittolain vaikutuspiiriin. Toisin ilmaistuna; kun henkilöt vihitään, he tulevat avioliittolain säännösten alaisiksi. Puolisot voivat kuitenkin vaikuttaa avioliiton aikana tai sitä ennen avio-oikeudesta koskeviin lakeihin tekemällä avioehtosopimuksen. Avioliittolain alaisia määräyksiä ovat; määräys avio-oikeudesta, omaisuuden luovutusrajoitukset, määräys elatuksesta, vastuu veloista, omaisuuden osituksesta jne. (Pettilä, Yli- Marttila 1999, )
8 Vuonna 1988 voimaan tulleeseen uudistettuun avioliittolakiin lisättiin pykälä, joka koskee puolisoiden yhdenvertaisuutta: 2 Puolisot ovat keskenään yhdenvertaiset. Heidän tulee avioliitossa osoittaa keskinäistä luottamusta sekä yhteisesti toimia perheen hyväksi. Kummallakin puolisolla on oikeus itse päättää osallistumisestaan ansiotyöhön sekä yhteiskunnalliseen ja muuhun toimintaan perheen ulkopuolella. (Avioliittolaki 1929, uudistettu 1987.) Avioeron hakemista ei tarvitse enää nykyään perustella eikä eron syitä tarvitse käsitellä tuomioistuimessa. Riittää kun jompikumpi puolisoista tekee hakemuksen (LIITE 1) käräjäoikeudelle ensin eron saamiseksi vireille ja toisen kerran puolesta vuodesta yhteen vuoteen kestävän harkinta-ajan kuluttua (LIITE 2). Toinen mahdollisuus avioeron saamiseen on hakea sitä kahden vuoden yhtäjaksoisen erillään asumisen jälkeen. Näin tehtäessä erillään asuminen osoitettava maistraatista saatavan kotipaikkatodistuksen avulla. 25 Puolisoilla on oikeus saada avioero harkinta- ajan jälkeen. Puolisoilla on kuitenkin oikeus saada avioero ilman harkinta- aikaa, jos he ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta (Avioliittolaki 1929, uudistettu 1987.) 26 Harkinta - aika alkaa siitä, kun avioliiton purkamista koskeva puolisoiden yhteinen hakemus on jätetty tuomioistuimelle tai sen kansliaan tai puolison hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Kun harkinta- aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos he yhdessä sitä vaativat tai toinen heistä sitä vaatii. Vaatimus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta- ajan alkamisesta. (Avioliittolaki 1929, uudistettu 1987.) 3.3 Sosiaalityön määritelmä Avioero on asia, johon tässä kulttuurissa liittyy monia muita asioita. Vain harvoissa poikkeustilanteissa avioero on vain virallinen oikeuden päätös, johon ei liity muita asioita. Tämä tilanne on kuitenkin mahdollinen, jos solmittu avioliitto olisi jäänyt täysin vaille käytännön merkityksiä, tai jos parisuhteet jo paljon ennen virallista avioeroa muuttuneet niin, ettei avioeron virallistaminen käytännössä muuta mitään. Suomessa avioeroon kuitenkin liittyy paljon muutoksia, jotka koskevat kaikkien perheenjäsenten lisäksi myös sukulaisia ja ystäviä. Avioeron virallistamisen hetki sijoittuu aika lähelle suhteiden muutoksen toimeenpanoaikaa. Muutokset järjestellään suurelta osin avioeron
9 virallistamisen aikoihin, muutaman kuukauden tai viimeistään vuoden sisällä eron virallistamisesta. (Makkonen 1991, 70.) Ihminen menettää erossa merkittäviä asioita. Hän menettää aviopuolison, seksikumppanin, läheisen ystävän, mahdollisesti lapset, puolison sukulaiset, yhteisiä ystäviä, kodin omaisuutta, entisen elintason, identiteetin (siviilisäädyn muuttuessa) ja itsearvostusta. Eräs sanonta kuuluu, että pahimmassa tapauksessa erossa menettää neljä A:ta; akka, asunto, auto ja ammatti. (Elatusvelvollinen- uusperheellinen 2/2001; Taskinen 1991, 23.) 3.4 Kirkollinen määritelmä ja näkemys avioerosta Avioerojen lisääntyneestä määrästä huolimatta kirkko on säilyttänyt kantansa parisuhteen tärkeydestä. Viime aikoina avioerojen suhteellinen määrä Suomessa on ollut nousemaan päin. Tämä taas johtuu yhteiskunnallisista muutoksista. Vuosikymmenten aikana tapahtuneesta kehityksestä maalaisyhteiskunnasta kaupunkiyhteiskuntaan. Kirkko on näiden yhteiskunnallisten muutosten aikana joutunut vähitellen joustamaan kannoissaan avioeroja koskevissa kysymyksissä. Kuitenkin kirkon työntekijän suhtautuminen avioeroon ja avioeron kokeneeseen on riippuvainen henkilökohtaisista mielipiteistä ja varsinaista yhteistä kantaa ei ole vielä saavutettu. (Piispojen puheenvuoro 1984, ) Kirkon kanta pohjautuu suoraan Raamattuun. Siellä on selvitetty kristillinen kanta mm. Matteuksen evankeliumissa: Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako. (Matt. 19:6). Kyseinen mielipide ja suhtautumistapa on toiminut pitkään kirkon yleisenä kantana. Nykyään kirkko hyväksyy avioerot jos liitossa osapuolet kärsivät eikä lähimmäisen rakkaus toteudu. Silloin saattaa eroaminen olla parempi vaihtoehto, kuin maanpäällinen helvetti. Kirkko on aina hyväksynyt avioerot jos liitossa esiintyy haureutta, epäsiveellistä elämää, hylkäämistä tai kykenemättömyyttä aviollisten velvollisuuksien täyttämiseen. Vaikka avioeroilla on perusteltuja syitä kirkko on silti sitä mieltä että siihen turvaudutaan usein liian nopeasti. Kirkon mukaan tulisi ajoissa käyttää perheneuvontaa ja pyrkiä selvittämään ongelmia ennen avioeron lopullista ratkaisua. Avioero on raskas ja tuskallinen prosessi ja voi tuoda mukanaan suurempia kärsimyksiä kuin asioitten selvittäminen. (Piispojen puheenvuoro 1984, )
10 Kirkolla on aiemmin ollut kielteinen kanta avioeroon. Avioliittoa ja uutta avioliittoa arvioitaessa kristillisen kirkon kanta ja yhteiskunnallinen tarkoituksenmukaisuus ovat poikenneet usein toisistaan. Yhteiskunnan kannalta on kaikkein tärkeintä että perheet voivat hyvin ja että suhteet ovat mieluummin pysyviä kuin tilapäisiä. Kirkon eettinen kanta on vielä tätä enemmän: Koko elämän kestävä avioliitto. Nykyään kirkossa lähdetään siitä että paras ratkaisu on se, missä parhaiten toteutuu lähimmäisen rakkaus. Elämän rikkinäisyydessä on tilanteita jolloin rakkaus joutuu valitsemaan vain huonoista vaihtoehdoista. Näistä lähtökohdista ihminen joutuu arvioimaan miten rikki repivästä elämäntilanteesta jatketaan. (Laulaja 1994, ) Eronnutta ihmistä kirkko ei saa hylätä. Jeesus sanoi etteivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat ja ettei hän ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä (Mark. 2:17). Jumalan armo ja anteeksiantamus ylettyy myös Jumalan tahdon vastaisesti päättyneeseen avioliittoon niin kuin muihinkin synteihin. Olivatpa ne kuinka suuria tahansa. Kirkon on sekä tuettava aviopuolisoiden keskinäistä yhteyttä ja annettava sielunhoitoa siellä, missä yhteydet ovat särkyneet. (Piispojen puheenvuoro 1984, 55.)
11 4 AVIOEROJEN SYYT Avioeroa on tutkittu yhteiskuntaa koskevana ilmiönä. Sitä on pidetty osoituksena psykopatologiasta ja moraalisesta rappeutumisesta. Yhteiskunnallisen syyn selitykset on liitetty teollisuuteen ja sen tuottamiin sosiaalisiin ongelmiin. Niitä ovat muun muassa ihmisten juurettomuus, asuntovaikeudet, lähiöt, työttömyys. Yksilön psykopatologiset selitysmallit perustavat ajatuksensa psyykkisiin käsitteisiin. Tällaisia ovat ihmisten luonteenpiirteet, kommunikointi, huono itsetunto, kykenemättömyys solmia läheisiä ihmissuhteita, sairaalloinen mustasukkaisuus, alkoholismi sekä mielisairaus. Moraalisen rappeutumisen teorioissa keskeisenä lähtökohtana on jonkin perheideologisen mallin määrittäminen normaaliksi ja kaikille sopivaksi hyväksi malliksi. Kyllä moralisti tietää, millainen on hyvä avioliitto. Kun se ei toteudu vika on silloin ihmisten tai yhteisön moralistisessa asennoitumisessa. Yhteistä näille avioerojen syyteorioille on se, että ne eivät pysty hyväksyttävästi osoittamaan mitään yleistä syytä. (Makkonen 1991, )
12 5 PSYYKKISET KRIISIT Kriisi- sana tulee kreikankielen sanasta krisis ja merkitsee varsinaisesti ratkaisevaa käännettä., äkillistä muutosta sekä kohtalokasta häiriötä. Nykyään kriisin käsitettä on alettu yhä enemmän käyttää kuvaamaan psykologista reaktiomallia vastauksena akuutteihin sisäisiin ja ulkoisiin vaikeuksiin ja ongelmiin. (Cullberg 1991, 12.) Psykkinen kriisi voi syntyä äkillisesti ja odottamattomasti ulkoisesta koettelemuksesta. Tälläistä ulkoisten syiden laukaisemaa reaktiota kutsutaan traumaattiseksi kriisiksi. Traumaattinen kriisitilanne on kyseessä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen missä hänen aikaisemmat kokemuksensa ja hänen oppimansa reaktiotavat eivät riitä aktuellin tilanteen ymmärtämiseen ja sen psyykkiseen hallitsemiseen. Traumaattisen kriisin aiheuttajia ovat muuun muassa sairaudet, läheisen kuolema, avioero ja ulkoiset katastrofit. On olemassa myöskin sellaisia kriisejä jotka kuuluvat normaaliin elämään, kun siirrytään elämänvaiheesta toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi avioliitto, lapsen synnyttäminen ja eläkkeelle siirtyminen. Näitä kriisejä sanotaan joskus kehityskriiseiksi tai elämänkriiseiksi. (Cullberg 1991, 12,17.) Usein kun käsitellään yksilön kehitystä ja kriisejä katsantotapa on psykoanalyyttinen. Psykoanalyysin luoja oli Sigmund Freud. Hän muotoili teorian lapsen kehityksestä ja jakoi sen psykoseksuaalisiin vaiheisiin. Se miten lapsi läpikäy nämä vaiheet on ratkaisevaa hänen tunne-elämälleen ja ihmissuhteilleen aikuisena. Freudin oppilas E.H. Erikson kehitti edelleen Freudin löydöksiä. Hän korosti kuitenkin enemmän kuin Freud lapsen ja ympäristön vuorovaikutusta. Lapsen kehitystä kuvatessaan hän puhui psykososiaalisista vaiheista. Hän toi myös esille ajatuksen kriittisistä kehitysvaiheista. Hänen mukaansa kaikilla yksilöillä on kahdeksan elämänvaihetta, joilla jokaisella on erilaiset myönteiset tai kielteiset ratkaisumallit. (Cullberg 1991, 20.) Psykologinen kriisi on aina hyvin henkilökohtainen ja siihen ajautuminen on jokaisella yksilöllinen prosessi. Joku toinen ihminen käsittelee kriisinsä paremmin kuin toinen. Siksi auttajan on hyvä päästä selville siitä, mikä sisäinen merkitys tapahtuneella on asi-
13 anomaiselle ja siitä missä elämänvaiheessa kriisiin joutunut ihminen parhaillaan on. On myös hyvä tietää kriisissä olevan sosiaaliset edellytykset ja minkälainen on hänen perhetilanteensa tällä hetkellä. (Cullberg 1991, )
14 6 AVIOEROKRIISI 6.1 Miten avioero koetaan Avioero on yksi elämän vaikeimmista kokemuksista. Sekä aikuiset että lapset reagoivat ja käyvät omalla tavallaan läpi eron tuomaa kriisiä. Ihmiset kokevat oman tai läheistensä avioeron hyvin vaihtelevasti. Tuskin kukaan pääsee avioeron yli ilman kipuiluja ja kärsimyksiä, mutta tunteiden voimakkuus, eroon liittyvät käytännön ongelmat ja tilanteesta selviytyminen ovat yksilöllisiä. Vaikka tyypillisten avioero kokemusten nimeäminen on hankalaa, on tilanteissa myös samanlaisia piirteitä. Usein ero koetaan kuoleman kaltaisena tapahtumana (suruprosessi). Realiteettina joudutaan kohtaamaan aviosuhteen loppuminen. Monet ovat kuitenkin sitä mieltä että kuolema olisi helpompi kestää ja ympäristö hyväksyisi ja tukisi paremmin kuolemantapauksessa kuin avioerossa. (Taskinen 1993, 23.) Erossa ihminen joutuu kamppailemaan yksin syntyvien voimakkaiden tunteiden, kuten vihan, pelon, surun, syyllisyyden, itseinhon, masennuksen, epävarmuuden ja muiden vaikeiden tunteiden kanssa. Samanaikaisesti läheisten asenteet pelkistyvät usein joko hyväksyviksi tai tuomitseviksi. Eroavassa oleva ihminen kokee yleensä jäävänsä vaille muiden ihmisten kontaktia. Erokriisiin voi liittyä jopa psykofyysisiä oireita, unettomuutta, nopeaa lihomista tai laihtumista, ihottumaa, tulehduksia ja erilaisia somaattisia tuntemuksia ja sairauksia. (Taskinen 1993, 23.) 6.2 Erilaisia avioerokriisin vaiheteorioita Kyllikki Tukiaisen (1981) määritelmässä, joka on määritelty yhdessä kirkon perheneuvojien kanssa kirkon perheasiain neuvottelukeskusta varten, voidaan avioerokriisissä ja surutyössä nähdä seuraavat vaiheet: 1) Shokkivaihe. Tämä vaihe on yleensä lyhytaikainen. Vaiheeseen kuuluvat voimakas kieltäminen ja usein näkyviä shokkitilalle tyypillisiä reaktioita ( vaikeneminen, liikkumattomuus, reagoimattomuus jne.)
15 2) Suremisen aika. Jossa ihminen kokee tappion, menetyksen ja alemmuuden tunteita. Tämä aika on selkeän suremisen aikaa. Vaihe saattaa kestää pitkään, se voi kestää jopa vuosia. Myös psykosomaattisia oireita saattaa liittyä tähän vaiheeseen. 3) Viha- rakkaus ristiriidan vaihe. Masennuksen hellittäessä, tulee usein esiin sen alla olevaa vihaa. Tämä viha kohdistuu aviopuolisoon, itseen tai johonkin ulkopuoliseen (esim. johonkin yleiseen instituutioon). Vaihe on irtautumisen aikaa. Kun jäljellä on vielä rakkautta, normaalisti syntyvät vihantunteet aiheuttavat voimakasta ristiriitaa. Tilanne voi olla hyvin vaikea tässä eron vaiheessa. 4) Inventaarion aika on uudelleen muokkaamisen ja uudelleen suuntautumisen vaihetta. Tällöin eronneella on iso joukko kysymyksiä. Näitä ovat muun muassa: Mikä minä olen? Voinko vielä joskus rakastaa? Voiko joku vielä joskus rakastaa minua? Tulenko taloudellisesti toimeen? Tässä vaiheessa lähes kaikki elämän osa- alueet on arvioitava uudelleen. Aika on oman minän uudelleen arvioimista, johon kuuluu monenmoista kokeilua. Tällöin esimerkiksi seksuaaliset kokeilut ovat hyvin tavanomaisia. 5) Uuden minäkuvan muotoutumisen ja löytymisen aika. Tällöin tapahtuu monipuolinen selkiytyminen, rauhoittuminen ja itsensä ja ulkoisten olosuhteiden hyväksyminen. Ero ei enää herätä negatiivisia tunteita. (Yleisohjeita kirkon perheasiainkeskuksessa tehtävästä eroryhmätyöstä. Helsingin perheasiain neuvottelukeskus. Monistesarja.) Taskisen (1993, 24) mukaan vaiheet voidaan määritellä kolmijakoisesti: 1) Menneisyyteen suuntautuminen. Käydään kauppaa eli yritetään palata entiseen elämään. Lopulta seuraa murtuminen, paluu entiseen ei onnistu on pakko luovuttaa. 2) Omaan minään keskittyminen. Irrotetaan ote toisesta. Tästä voi olla seurauksena masennusta. Tähän vaiheeseen liittyy erosuru. Tällöin kriisi saavuttaa pohjansa ja nousu alkaa. Kriisin jälkeen tulee bailaus- eli menovaihe. Eronnut kokeilee erilaisia ihmissuhteita ja paikkailee itsetuntoaan. 3) Tulevaisuuteen suuntautuminen. Ihminen määrittelee oman itsensä ja elämänsuuntansa uudelleen. Voimavarat palautuvat ennalleen ja niitä riittää sekä työhön että vapaa-
16 aikaan. Eronnut hyväksyy tapahtuneen avioeronsa ja sopeutuu uuteen elämäntilanteeseensa. Ero tapahtumana on jo takanapäin. 6.3 Läpikäyty erokriisi Mel Kratzlerin mukaan erosta on selviydytty (engl. coping), kun: - viha ja katkeruus eivät kalva ympäri vuorokauden - eronnut kuluttaa vähemmän aikaa ongelmiensa valittamiseen kuin niiden ratkaisemiseen - eronnut alkaa etsiä uusia ystäviä ja tavata jälleen vanhoja tuttaviaan - eronnut alkaa tehdä omiin tarpeisiinsa perustuvia päätöksiä - eronneen suhde vastakkaiseen sukupuoleen ei ole halveksiva, eikä perustu yleistäviin väitteisiin - eronnut ymmärtää, ettei hän ole ainoa eronnut ihminen maailmassa - eronnut hyväksyy tapahtuneen ainoana mahdollisena ratkaisuna, eikä pidä sitä enää rangaistuksena henkilökohtaisesta epäonnistumisestaan. (Kuronen 1985, 127; Taskinen 1994, 55.)
17 7 AVIOEROAUTTAMINEN Teema alkoi vasta luvulla nousta tietoisen työskentelyn ja keskustelun kohteeksi. Auttamisteeman nouseminen on vaatinut aiemman suhtautumisen muuttumista. Suhtautumisen muuttuminen tapahtui lukuisten ihmisten mielissä ja viimein vuonna 1987 avioliittolain muutoksessa tapahtui lopullinen murros. Kuitenkin niin kauan kuin on ollut auttavia tahoja niin on ollut myös ihmisiä, jotka haluavat auttaa avioeron kokenutta ihmistä. Näitä auttavia tahoja ovat olleet esimerkiksi, juristit, papit, sovittelijat ja sosiaalityöntekijät. Varsinaisen avioeroauttamisen historian lähtökohtana oli avioeron hyväksyminen. Silloin kun ihmiset ovat päättäneet erota, niin on oikein, että heitä autetaan eroamaan. (Makkonen 1991, 40.)
18 8 AVIOEROAUTTAMISMALLEJA 8.1 Perheasiain sovittelu Eroavat tai eronneet voivat käyttää irtautumisen ja ongelmiensa hoidon apuna vapaaehtoista perheasiainsovittelua. Perheasioiden sovittelu pyrkii ensisijaisesti tukemaan pariskuntaa päätöksenteossa. Kun asiaa on pohdittu ja päädytty eroratkaisuun, perheasioiden sovittelu tekee erosta mahdollisimman kivuttoman prosessin. Tieto lisää tuskaa, mutta sovitellessa asioita se saattaa myös helpottaa. Kun ihminen uskaltaa kysyä itseltään asioita, on helpompaa pysähtyä ja käydä läpi edessä olevaa avioerokriisiä. (Pettilä ym. 1999, 21.) 8.2 Eroseminaari ja Fisherin jälleenrakennusmalli Fisherin jälleenrakennusmalli Tohtori Bruce Fisher on kehittänyt menetelmän, joka auttaa eronneita heidän käydessään läpi erokriisiä. Fisher alkoi luoda menetelmäänsä vuonna 1973, ja se muotoutui hänen opettajataustansa mukaiseksi, eroseminaariksi. Menetelmä perustuu tiedon jakamiseen ja emotionaaliseen oppimiseen. Suomessa eroseminaareja on pidetty vuodesta 1992 lähtien. Fisher lähtee siitä ajatuksesta, että eronnut henkilö on eksyksissä. Tähän tilanteeseen ihminen tarvitsee kartan ja kompassin selviytyäkseen eteenpäin. Fisherin eroseminaari ja ohessa käytettävä kirja, Jälleenrakennus, kun suhteesi päättyy (Fisher, B. 1993) toimivat ihmisen oppaana. Eroseminaari on jaettu kymmeneen kertaan ja kolme tuntia viikossa. Osallistujat käyvät eroaan läpi sekä yksin että ryhmissä. Tämä auttaa ihmistä selviytymään itse kriisistä. Tavoitteena on kuitenkin jälleenrakennus. Ihminen käyttää kriisiä oppimiseen ja tulevan elämänsä rakentamiseen. Jälleenrakennuksessa ihminen ottaa uutta vastuuta elämästään ja siten myös vapauden tehdä uudenlaisia valintoja elämässään. (Taskinen 1994, ; Fisher 2001, 8, 10, 12.) Fisherin jälleenrakennuksen kuutiot (LIITE 3) sisältävät jokainen tärkeän elementin, jota tarvitaan erosta selviytymiseen ja jälleenrakennukseen. Pyramidia rakennetaan pohjalta ylöspäin. Erosta tullut kipu on motivaationa pyramidin nousemisessa kohti viimeis-
19 tä vaihetta vapautta. Keskeisiä vaiheita pyramidissa ovat mm. suru, viha, kieltäminen, syyllisyys/hylkääminen ja itsearvostus. Kuutiot toimivat kehyksinä eroprosessille ja siihen kuuluville tunteille. Tiedollisen kehyksen olemassaolo nopeuttaa ja helpottaa tunteiden käsittelyä. Malli perustuu oppimiseen, eikä sen lähtökohtana toimi psykoterapia eikä ryhmäterapia. Taustateoriana toimivat perhesysteemi-teoria, humanistinen sekä kognitiivinen psykologia ja amerikkalainen pragmaattisuus. (Taskinen 1994, 119; Fisher 2001, 13.) Eroseminaarin struktuuri on muotoutunut eroseminaarin ohjelmasta, joka sisältää tehtäviä ja pienryhmissä toteutettavia keskusteluja, kotitehtäviä sekä vetäjän alustuksen käsiteltävästä aiheesta. Rakenteensa vuoksi eroseminaari on toimiva menetelmä monille ihmisille. Osanottajan ikä tai sukupuoli ei merkitse, eikä erosta kulunut aika. Eroseminaarin vetäjällä on psykologin, sosiaalityöntekijän, perheneuvojan tai muu vastaavanlainen koulutus. Hän on saanut koulutuksen myös eroseminaarin vetäjäksi. Vetäjäkoulutus poikkeaa joka maassa. (Taskinen 1994, 120.) Yhdysvalloissa vetäjäkoulutus järjestetään siten, että osallistutaan jäsenenä eroseminaariin ja toimitaan alkuun yhdessä kokeneemman vetäjän kanssa. Työssä käytetään opaskirjaa, joka sisältää ohjeita ja ehdotuksia eroseminaarin vetämiseen (Fisher, 1994.). Yhdysvalloissa toimii paljon vapaaehtoisia vetäjien tukena. Seminaarin ajatuksena onkin muodostaa tällaista tukiryhmää. (Taskinen 1994, 120.) Eroseminaari työssä Eroseminaarin aikana käsitellään 19 kuutiota. Aiheet on jaoteltu kymmentä seminaari kertaa varten. Yleisimmät ryhmäkoot ovat henkilöä. Seminaari on jaettu kahteen osaan; kriisin käsittely ja jälleenrakennus. Kriisiä käsitellään alkukertoina kun taas puolenvälin kohdalla keskitytään kasvuun ja elämään yleensä. Prosessina ero on samankaltainen kuin käsitellessä kuolemaa. Seminaarien sisältö tulee Fisherin kirjoista, vetäjän kokemuksista ja osanottajien elämästä. Seminaari työskentelee annetun mallin pohjalta (Jälleenrakennuksen pyramidi). Seminaari työskentelee tehtävien ja ryhmäkeskustelujen avulla. Osanottajat saavat myös kotitehtäviä. Viikon aikana käytetään myös puhelinkontakteja. Tapaamispaikkana käytetään neutraalia tilaa (mm. päiväkoti). Seminaarissa ei
20 oteta kantaa eroon hyvänä tai pahana. Seminaaria ei mainosteta vaan tieto kulkeutuu eteenpäin itsestään esimerkiksi lehtiartikkelien muodossa. (Taskinen 1994, , ; Fisher 2001, 8, 12.) Kriisin läpikäyminen eroseminaarissa Ensimmäisen kerran sisältönä on työskentelymallin esittely. Vetäjä pitää esityksen 19 kuution mallista (jälleenrakennuksen kuutiot). Tämän kerran sisältönä on antaa etukäteistietoa kymmenen viikon sisällöstä. Ensimmäisen kerran aikana tutustutaan toisiin ja luodaan tukiryhmä erotyöskentelyn tueksi. Tämä tapahtuu käyttäen pienryhmäkeskustelua, kuten muussakin seminaarin työskentelyssä. Jokaiseen iltaan kuuluu tauko, jolloin nautitaan virvokkeita ja keskustellaan vapaasti. Toisen kerran tavoitteena on motivoida osanottajia työskentelemään, kasvamaan ja selviytymään kriisistään. He saavat ymmärrystä syihin, jotka johtivat eroon ja syihin, joiden vuoksi he ovat menneet parisuhteeseen. Kolmannella ja neljännellä kerralla käydään läpi vaikeasti käsiteltäviä tunteita. Suru ja viha ovat tunteita, jotka pyritään yleensä tukahduttamaan ja unohtamaan. Erossa menetetyt asiat pyritään aktivoimaan ja tuoda ne esille mm. surukirjeen avulla. Surun ymmärtäminen auttaa suremaan. Sama koskee vihaa. Osanottajat kokevat helpotusta kun huomaavat sen olevan asiaankuuluva tunne. He huomaavat että muillakin on vihan tunteita, joita on vaikea kestää. Vihaa on yleensä vaikea tunnistaa, purkaa sitä rakentavasti ja päästä sen yli. Viha nähdään monesti tuhoisana ja vahingollisena tunteena, jota ei ole hyvä näyttää. Seminaarissa opitaan ymmärtämään eroon liittyvää vihaa, opitaan purkamaan sitä rakentavasti ja käyttämään lopulta myönteisenä energiana. (Taskinen 1994, ) Uuden elämän rakentamista (jälleenrakennus) Eroseminaarin puolenvälin jälkeen (kerrat 5-10) pyritään keskittymään enemmän ihmisen henkilökohtaiseen kasvuun. Viidennellä kerralla seminaarissa keskitytään itsetunnon kohotukseen. Tähän pyritään muun muassa ryhmäharjoituksella, jossa osanottajat opettelevat näkemään hyviä asioita
T U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotAvoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde
Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä
LisätiedotVarjosta valoon seminaari 20-9-12
Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotMillainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti
Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on
LisätiedotEsimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista:
Esimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista: 1. Kohti ehyempää elämää -koulutus vierellä kulkijoille (mieluummin: tukihenkilöille) (suunnattu ensisijaisesti vastuunkantajille) - Raamatun
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotPerhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
LisätiedotPRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.
Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN
ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotTAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN
TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotRiitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen
Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotLAPSEN EROKRIISI (1/2)
LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotAl-Anon toiminta Suomessa
Al-Anon toiminta Suomessa 1 Miksi Al-Anonia tarvitaan? Juovan ihmisen käyttäytymismuutokset vaikuttavat jokaiseen hänen kanssaan pitempään elävän ihmisen tunne-elämään hämmentävästi Elämässä on jatkuvaa
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotMillainen on mielestäsi hyvä parisuhde?
tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 1 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 2 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 3 Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?
LisätiedotSITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN
Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen
LisätiedotTERVETULOA! yhteistä elämää
TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä
LisätiedotKaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotSUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska
SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotLapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan
Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen
LisätiedotTmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti
Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Taideterapia on taidelähtöisiin menetelmiin perustuvaa luovaa, hauskaa ja joskus vakavaakin henkilökohtaista prosessointia. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan koko
LisätiedotYmpäristöasioiden sovittelu
Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija
LisätiedotRAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE
RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön
LisätiedotMaahanmuuton prosessi ja stressi
Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotRAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939
RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS
LisätiedotRatkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotNäkökulmia surun kohtaamiseen
Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe
LisätiedotMies, ero ja käytännön asiat
Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotPERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018
PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotOMAINEN PALVELUPROSESSISSA
OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotMiten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016
Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
Lisätiedot1. Asiakaslähtöisyys/asiakasohjautuvuus
12 askelta ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyteen Menetelmän ja työotteen ohella ratkaisukeskeisyys on tapa ajatella ja katsoa maailmaa. "Asiakas" - sanan tilalla voisikin siis yhtä hyvin olla vaikkapa sana
LisätiedotYLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?
Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013
ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotHallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
LisätiedotSUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana
SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotIHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi
. IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu
Lisätiedot