Korjausrakentamisen ratkaisut, kiviainespinnat Valtteri Vaarsalo, RI amk

Transkriptio

1 Korjausrakentamisen ratkaisut, kiviainespinnat Valtteri Vaarsalo, RI amk

2 Taustaa Saimaan AMK 2011, Lappeenranta YIT, työmaamestari, korjausrakennuskohteet Sweco Asiantuntijapalvelut Oy (ent. Finnmap Consulting), Projektipäällikkö, korjausrakennesuunnittelija - Valvontaa - Rakennuttamista - Työturvallisuuskoordinointia Taloyhtiö Pro (Julkisivu Pro)

3 Sisältö Betonin/laastin käytön historiaa Julkisivun sementtipohjaiset rappausjärjestelmät Vauriotyyppejä Pinnoitusmenetelmät Muut järjestelmät Mitä korjataan ja miksi Korjausmenetelmät: raskaat ja kevyet Korjaustarpeen selvitys, suunnittelu, toteutus ja valvonta

4 Historiaa.. Aikaisimmat sementtipohjaiset rakenteet yli 2000v vanhoja. Rooman keisarikunnan ajoilta. opus caementicium Tiilirakenteita yli 4000v vanhoja. Polttaminen Tutuksi 2200v sitten. Kalkkilaasti. Sideaineena potsolaania, silikaa sisältävää vulkaanista tuhkaa.

5 Laastit, Historiaa Julkisivuissa Laastin valmistustaito tuli suomeen 1100-luvulla saksalaista koulukuntaa edustavien ruotsalaisten, keskieurooppalaisten ja itä-balttilaisten mestareiden mukana rapattiin muureja ja julkisivuja kalkkilaastilla koska halvempi ja nopeampi kuin luonnonkivi. Rappauksissa vielä 1900-luvun alkupuolella suomessa käytettiin pääosin puhtaita kalkkilaasteja. Nykyään sisältää sementtiä. Vallitseva julkisivujen käsittelytapa 50-luvulle asti Elementtitekniikka sekä osin levyrakenteet ja puhtaaksi muurattu tiili syrjäytti 60-luvulla rappauksen

6 Vanhat kalkkirappaukset Vanhimmat rappaukset suomessa tehty kalkkilaasteilla Koostumuksissa suuria eroja. Muun muassa sideainemäärät, laastihiekan raekokojakaumat vaihtelevat merkittävästi Rappauksissa usein noudatettu muuratun seinän muotoa ja vinoutta.

7 Kalkkisementtirappaukset Kalkkilaastin joukkoon aloitettiin sekoittaa sementtiä 1900-luvun alussa. Laastille lisää lujuutta ja nopeutti lujuudenkehitystä Kalkkirappausten tavoin kolmikerrosrappauksia Tehtiin käsin 1960-luvulle asti 1970 koneellinen rappaus syrjäytti

8 Sementtirappaukset Sementtirappaukset seuraava vaihe rappausmateriaalien kehityksessä Aluksi puhtaasti sementtisideaineisia Kehityksen myötä mukaan muun muassa polymeerejä lisäämään tartuntalujuutta Mahdollisti lujien ja sileiden betonialustojen rappaamisen Nykyiset kaksi- ja yksikerrosrappaukset tehdään tehdasvalmisteisilla sementtilaasteilla Sisältää polymeerien lisäksi usein muun muassa kuituja Kevytsoraharkkojen, kevytbetonipintojen pääasiallisin rappausmateriaali

9 Rappausten pinnoitteet Vanhat kalkkirappaukset perinteisesti pinnoitettu kalkkimaalilla Myös kalkkisementtirappausten pinnoilla kalkkimaalaus yleinen Viimeistelty ulkonäkö voidaan tehdä myös värillisillä pintarappauslaastilla ns. jalolaastilla

10 Rappausten pinnoitteet Orgaaniset julkisivupinnoitteet yleisiä luvulla (Polymeerisideaineinen maali)tehtiin myös suoraan vanhan kalkkimaalin päälle aiheutunut vuosien saatossa huomattavan paljon rappausten rapautumavaurioita. Orgaanisten julkisivupinnoitteiden käyttöä ei pitkään suositeltu! Tuotteet kehittyneet! Muun muassa silikonihartsituotteet

11 Rappausten pinnoitteet Seuraava kehitysvaihe silikaattipinnoite Sävyltään tasaisia pintoja ilman sementin ja kalkin härmeriskiä silikaattipinnoitteiden vesihöyrynläpäisevyys on yleisesti hyvä Silikonihartsipinnoitteet ovat uusin tulokas rapattujen julkisivujen pinnoittamiseen ominaisuuksiin kuuluu vedenhylkivyys mutta silti hyvä vesihöyrynläpäisy käytetty mm. rappausten suojaavina pinnoitteina

12 Betonielementti Kehitettiin 1950 luvulla Tyypillisin rakenne betoni-min.villa-betoni Ensimmäiset julkisivuelementit kiinnitettiin Viljo Revellin suunnittelemaan Palace-taloon Laatuun ruvettiin kiinnittämään enemmän huomiota vasta 1970-luvulla Tällöin julkaistiin betonielementtijärjestelmä BES

13 Korjaustarpeessa asuinkerrostalot, julkiset rakennukset Suunnittelu ja toteutusvirheelliset Käyttöiän päässä olevat rakenneosat Betoni/Laastipintaiset rakenteet Riippuu käytetyistä materiaaleista sekä toteutuksen ja suunnittelun laadusta

14 Korjaustarpeessa Puolet suomalaisista TB elementtitaloista rakennettu välillä Noin 45Mm2 betonijulkisivuja, parveketta

15 Korjaustarpeen luo mm.: Betonin karbonatisoituminen, rapautuminen Vesivuodot Ilmavuodot Haitta-aineet Energiatehottomuus Vaarat ympäristölle Mekaaniset vauriot Rakenteiden/rakenneosien käyttöiän saavuttaminen (yleensä 50v) Tiivistävien rakenteiden pettäminen (mm. saumaukset) Huollon laiminlyönti Suunnittelu ja toteutus-/korjausvirheet

16 Näkyvät vauriot Betoni, elementit Rapautuminen, Karbonatisoitumien teräsvauriot

17 Näkyvät vauriot Kalsiumhydroksidi kalsiumkarbonaatti 20v, 10-15mm Laskennassa voidaan käyttää ns. Fickin toiseen lakiin perustuvaa diffuusiomallia

18 Näkyvät vauriot Rappaus Irtoaminen alustastaan (Kovettuminen) Rapautuminen (pakkanen+vesi) Väärät pinnoitusmateriaalit (diffuusiovastus) Suunnittelu- ja toteutusvirheet

19 Näkyvät vauriot Tiili Pakkasrapautuminen Pintalaastin irtoaminen Saumauksien syöpyminen Etenkin piipuissa esim. Öljyn polton savukaasun vesi kondensoituessaan kylmille pinnoille nesteen PH= ~2.7 (Hapan, rikkiyhdisteet) Syövyttää kalkkisidoksia vesi huuhtelee pois. Tiilen pinnalle joutunut vesi imeytyy tiilen huokosiin. Pakkasilma jäädyttää veden. Kyllästyneen tiilen jäätymisen auheuttama paine ei pääse purkaantumaan Tiileen tulee halkeamia/lohkeamia

20 Näkyvät vauriot

21 Raskaat uusimiset Vanha rakenne poistetaan Korvataan uudella Samalla parannetaan/uusitaan lämmöneristystä Sandwich elementin ulkokuoren purku uusi eriste-/levyrappaus Voidaan harkita julkisivupinnan muutosta mm. muuraus. Rappauksen poisto/purkaminen uusi rappaus Tiilirakenteen purkaminen uusi muuraus

22 Korjaavat toimenpiteet Huoltomaalaus Vanhaa pinnoitetta ei poisteta. Korjaukseen yhdistetään tarvittaessa saumausten uusiminen sekä korroosiovaurioiden korjaaminen. Soveltuu lähinnä hyväkuntoisten pintojen huoltoon/korjaukseen. Pidentää käyttöikää Epävarmuustekijöitä! jos julkisivuilla jo vaurioita. Pinnassa näkyvät vain pitkälle edenneet vauriot. Ennen maalausta selvitettävä pohjaolosuhteet! Vanha maali? Tartuntakyky? Tiiveys? Suositellaan tehtäväksi 1-2 kertaa max. elinkaaren aikana.

23 Korjaavat toimenpiteet Pinnoitus Vanha maali poistetaan kokonaan Uusi pinnoite sellainen, jolla saadaan parannettua julkisivun kosteusteknistä toimivuutta Korjaukseen yhdistetään tarvittaessa saumausten uusiminen sekä korroosiovaurioiden korjaaminen. Soveltuu jo maltillisesti vaurioituneeseen julkisivupintaan. Pakkasrapauma vasta alkavaa. Korroosiovaurioita satunnaisesti Pitkäikäinen korjaus edellyttää: Kosteusrasituksen merkittävää alentamista! Karbonatisoituminen ole saavuttanut laajasti lähellä pintaa olevia teräksiä!

24 Korjaavat toimenpiteet Perusteellinen pinnoitus ja paikkauskorjaus Rakenteesta uusitaan vauriokohtia laastipaikkaustekniikoin, jonka jälkeen (riippuen rakenteen pintatyypistä) rakenne pinnoitetaan. Eroaa muista kevyistä korjausmenetelmistä siten, että siinä uusitaan korroosiovaurioiden osalta myös sellaisia kohtia, joissa itse vaurio ei ole vielä edennyt näkyväksi. Maalatuissa pinnoissa koko julkisivu tasoitetaan ja pinnoitetaan uudelleen. Julkisivusaumat on suositeltavaa uusia kauttaaltaan.

25 Terästen ja saumojen korjaus Saumat 15-20v Teräkset julkisivujen korjausten yhteydessä. Kannattaa varautua laajoihinkin korjaustarpeisiin

26 Tiilipinnat, impregnointi Pinnan kyllästämistä Estetään veden ja sitä myötä kloridien imeytymistä. Yleisesti käytetyt aineet silaanin ja siloksaanin seoksia. Jalostettu muoto vesilasista. Diffuusioavoin. Kapillaarinen vedenkulku estyy/hidastuu. Imeytyy rakenteeseen. Ei voida poistaa mekaaninesti tai kemiallisesti Betonissa hallitsevana Silaani (molekyylikoko pienempi SiH 4 Silaani) Tiilessä Siloksaani (molekyylikoko isompi C 2 H 6 OSi Polydimetyylisiloksaani)

27 Korjaustarpeen selvitys Kuntotutkimus Ammattilainen laatii riittävällä tarkkuudella! Asioihin puututaan riittävällä laajuudella. Ongelman maalaaminen piiloon yleensä huonoin vaihtoehto. Ongelman syy selvitetään! Vaikka toimenpiteet pidettäisiin pieninä.

28 Suunnittelu ja toteutus Valitaan suunnitteluun kyseisiin korjauksiin erikoistuneet asiantuntijat Valitaan toteuttajaksi kyseisiin korjauksiin erikoistunut urakoitsija

29 Rakennuslehti nro 4

30 Kiitos mielenkiinnostasi! Valtteri Vaarsalo, RI amk