LIIKENNERATKAISUT YRITYSTEN JA KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA. Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari Joensuu

Transkriptio

1 LIIKENNERATKAISUT YRITYSTEN JA KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari Joensuu

2 LIIKENTEEN ja LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISKUNNALLE IHMISET, INNOVAATI0T, TAVARAT, PALVELUT LIIKKUVAT TYÖVOIMAN, PÄÄOMIEN, PALVELUIDEN, TAVAROIDEN VAPAA LIIKKUVUUS / EU: n perustaa LÄHELLÄ ja GLOBAALISTI LÄHTÖKOHTAISESTI MITÄ POSITIIVISIN ASIA SAMALLA LUONNOLLISESTI KUITENKIN ESIM. TEKNISEN-, TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖREGULAATION OHJAAMAA YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU

3 Liikenteen ja liikkumisen suuri merkitys ja kilpailukykyvaikutus Suomen maantieteessä Ihmisten ja tavaran liikkumisen kartta on nähtävä globaalina = maailmankartta, kaikki maanosat Siihen nähden Suomi on syrjäinen ja merentakainen ja vielä pitkät sisäiset etäisyydet! On vahvuuksiakin (Transsiberian reitit etc) Etäisyystekijä on vain nujerrettava! Itse! Tavoite: Suomessa toimivat yritykset Keski- Euroopan ja Aasian yritysten veroisesti kilpailukykyisiksi jopa näiden kotimarkkinoilla

4 SUOMEN LÄSNÄOLO MARKKINASSA AIVAN KOHTALONOMAINEN KYSYMYS SUOMELLE, ETTÄ OLEMME LÄSNÄ KILPAILUKYKYISESTI MAAILMAN MARKKINASSA TÄMÄ KILPAILUKYVYN ULOTTUVUUS, LÄSNÄOLO VAIN KOROSTUU TULEVAISUUDESSA! KYSYMYS ON KOKO SUOMEN JA TALOUSALUEIDEN LÄSNÄOLOSTA, YRITYSTEN LÄSNÄOLOSTA LIIKETOIMINTAPERIAATTEELLA, EI AUTA ITKU MARKKINOILLA, (Vanha suomalainen sananlasku) EDELLYTTÄÄ 1) OSAAMISTA / INNOVAATIOTA, 2) TALOUSPOLITIIKKAA JA 3) LIIKENNERATKAISUJA

5 SAAVUTETTAVUUS MAAILMALTA LIIKKUMISEN TOINEN SUUNTA: SUOMEN SAAVUTETTAVUUS MAAILMALTA TEOLLISUUS INVESTOINNIT PALVELUT, ERITYISESTI MATKAILU

6 LÄSNÄOLO, SAAVUTETTAVUUS Miten nämä toteutuvat 1) Ihmisten liikkumisen osalta ja 2) tavaroiden liikkumisen osalta 3) miten ICT vaikuttaa (kuitenkaan ihmiset ja tavarat eivät liiku bitteinä)

7 IHMISTEN LIIKKUMINEN MAAILMASSA STRATEGIAT JA MAANTIEDE (lyhin reitti Aasiaan) YHDISTYVÄT SUOMEN LENTOLIIKENNEHUBISSA Työpäivä ensin Suomessa, vaikkapa Joensuussa, lento hubiin (1 t), hubista illalla yli 10 kohteeseen kaikkialle Aasian kasvavaan markkinaan -> aamulla myymässä ja markkinoimassa suomalaisia vienti- ja osaamistuotteita, matkailua etc. Olemme läsnä Aasiassa paremmin kuin muut eurooppalaiset!

8 VAIKUTUS EUROOPAN KOHTEISIIN JA FREKVENSSIIN JOPA VIELÄ ISOMPI SUOMI LÄSNÄ SAMANAAMUISESTI KAIKILLA EUROOPAN TALOUSALUEILLA - KOKO MAASTA JA ALUEILTA, (mm. Joensuu) - Aasian transito - liikenteen synnyttämien jatkoyhteyksien ansiosta Tässä suhteessa olemme kilpailukykyisiä Helsingistä on paremmat yhteydet Eurooppaan ja Aasiaan kuin esim. Tukholmasta, Köpiksestä jne. Mutta: Kilpailemme isojen hubien kanssa (München, Frankfurt, Amsterdam, Lontoo, myöhemmin myös Pulkovo), erona, että niillä lisäksi kotimarkkina, meillä yhteydet VAIN transiton tuoman liikennevirran luomana

9 Olemme läsnä jos SUOMI-HUB pärjää Vastaavasti, jos ei ole hubia, olemme kaukana! Järjestelmä on siis haavoittuva, riskialtis Haavoittuvuutta myös kotimaan lentoliikenteen kysynnässä (Joensuu + 12, % alkuvuonna) juuri nyt pitkästä aikaa onneksi plussaa, alueiden läsnäolo edellyttää toimivia lentoliikenneyhteyksiä Palaan myöhemmin kysynnän lisäämiseen Henkilöliikenteen lisäksi arvotavaran kuljetuksissa Suomi-hubilla on myös tärkeä merkitys

10 VIENNIN INFRAKETJU INFRAKETJU TEOLLISUUDESTA SATAMIIN JA SATAMISTA MERIVÄYLÄÄ MAAILMALLE ON MITÄ KESKEISIN VIENNIN KILPAILUKYVYN KANNALTA TIE RAUTATIE SATAMA meriväylä KOKO KUJETUSKETJUN INFRA

11 YRITYSLÄHTÖISTÄ KIRKKAUTTA INFRAKETJUN PALVELUTASOON JA SEN KRITEEREIHIN YRITYSLÄHTÖINEN, VIENTIKILPAILUKYKYYN TÄHTÄÄVÄ INFRA LIIKENNEPOLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEON FOKUKSEEN = INFRAN PALVELULLE YRITYSLÄHTÖINEN SISÄLTÖ JA PALVELUKRITEERIT

12 MITKÄ OVAT NÄMÄ PALVELUT JA yrityslähtöiset KRITEERIT TÄHÄN HAEMME SELKEYTTÄ YRITYKSILTÄ JA KAUPPAKAMAREILTA, SIIHEN HAEMME SITOVUUTTA PÄÄTÖKSENTEOLTA VARMUUS AIKA KAPASITEETTI KUNTO INFORMAATION KULKU

13 INFRAPALVELUT KILPAILUKYKYISIKSI POIS TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKYÄ RAJOITTAVAT VÄYLÄMAKSUT, KOKONAAN! VAIN SUOMESSA JA RUOTSISSA väylämaksut ITÄMERELLÄ! Ja verratkaapa Suomen ja Ruotsin liikenteellistä asemaa: Göteborg, Tanskan sillat EI MAAVÄYLÄMAKSUJA TEOLLISUUDELLE JA KAUPALLE

14 SATAMISTA YHTIÖITTÄMINEN SELKEÄ LIIKETOIMINNAN MALLI, KILPAILUA JA KUSTANNUSTEHOKKUTTA LÄPINÄKYVYYS, KANNATTAVUUS JA HYVÄ INVESTOINTIKYKY MENNÄÄN MARKKINOIDEN MUKAAN MITENS KONSOLIDAATIO? KILPAILUKYKYÄ USEAMMAN SATAMAN KÄSITTÄVIÄ KETTERIÄ OSAKEYHTIÖITÄ/KONSERNEJA MUODOSTAMALLA?! KILPAILU SÄILYTTÄEN

15 JOENSUUN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISSELVITYS - JOSEK, KAUPPAKAMARI, MAAKUNTALIITTO - MAAILMAN MARKKINASSA LÄSNÄOLON JA SAAVUTETTAVUUDEN KANNALTA ON MITÄ KESKEISINTÄ VOIDA KEHITTÄÄ LENTOLIIKENNETTÄ - LIIKENTEEN KAKSINKERTAISTAMINEN (- >2030) OIKEA TAVOITE! - OTAN TÄSSÄ ESIIN YHDEN KYSYNTÄÄ LISÄÄVÄN TEKIJÄN, JOKA VAHVISTAA SAMALLA BUSINESYHTEYKSIEN KATTAVUUTTA: MATKAILUN

16 Liikenne ja matkailu Matkailulla eelleen suuri kasvupotentiaali Suomessa, mm. Pohjois-Karjalassa Esitän subjektiivisen matkailunäkemykseni ja yllytykseni Pohjois-Karjalan matkailun hyväksi Ponnistan osin omista kokemuksistani ja koitan soveltaa Lapin matkailun konseptia ja eritoten Kuusamoa järvi- ja metsä-suomeen Mietin liikenteen edellytysten merkitystä matkailun kehittämisessä, ERITYISESTI KASVUN JA LENTOLIIKENTEEN VAHVISTUMISESSA KANSAINVÄLISET MATKAILIJAT AIVAN KESKEISET

17 Omia elämysmatkailuja Pohjois- Karjalassa, hienoja, mutta matkailutuotteet pitää monistaa isommille ryhmille: 1972 Lieksan Ruunaankoskilla hiihtämässä Höyrylaivalla Joensuuhun kesällä1984 Jongunjokea Jonkeria 100 km alas Lieksaan 1988 kanootilla pojan kanssa Kolilla ja Ruunaankoskilla 2008 Ahmaa valokuvaamassa 2012 (Erä-Eero, Lieksa)

18

19 Miten tuotteistaa ja monistaa? Hienot elementit: järvenselät, puhtaat vedet, rannat, joet, metsät, suot, vaarat, tulipaikat, lumi, jää, maisemat, eläimet Infrana veneet, laivat,laavut, polut - mutta myös korkeatasoiset majoitukset, moottorikelkat Varma elämys: tuli, vesi, lumi, ruoka ja pannukahvi, nuotiolla, kalaa, ohjelmaa, kaikki se mikä on meille suomalaisille arkea, onkin yhtäkkiä suurta eksotiikkaa; Huom! Kaikkikin vuodenajat sopivat matkailulle P-K:ssa Korkea ja äärimmäisen varma laatu kustannustehokkaasti ja kyky monistaa rajattomiin toistoihin ja kapasiteettiin

20 Miten myydä ja markkinoida? Pohjoisen eksotiikan ja elämyksen ainutlaatuinen mielikuva maailmalle Sen jälkeen pakko löytää HYVÄ nettinäkyvyys porttaali äärimmäisen helpoksi ja selkeeksi, jotta varmistetaan oikeesti asiakaslähtöinen informaation antaminen (= myynti ja markkinointi!) ja buukkauksen helppous (maksaminen!)

21 Yhteydet Suomesta ja maailmalta Suomesta peruskuorma, enimmät omalla autolla Kasvu ja kannattavuus kansainvälisistä lentomatkailijoista, riittävän kokoisista ryhmistä Sapluuna (useamman vuoden ajanjaksossa): 1 % Aasian transfer vuosiliikenteestä yli matkailijaa 1 % pietarilaisista ja sen ympäristöstä on matkailijaa, 1% saksalaisista ; lisäkysynnän kautta myös lentoliikenne vahvistuisi, mikä palvelee kaikkea kysyntää

22 Matkaketjun pitää täyttää kolme tekijää: 1. HELPPOUS 2. HELPPOUS 3. HELPPOUS LISÄKSI KETJUN TULEE OLLA AINA VARMA SAAVUTETTAVUUDEN EDULLISUUS VARMISTAA KYSYNNÄN

23 LIIKENTEEN RAHOITUS, ikuisuuskysymys SAMOILLAKIN RESURSSEILLA OIKEAMPAA, PAREMPAA JA ENEMMÄN! LIIKETALOUDELLISIA RAHOITUSTAPOJA UUDENLAISIA RAHOITUSTUOTTEITA, INSTRUMENTTEJA, PAPEREITA KEHITTYNEEMPIÄ PPP RATKAISUJA SAMALLA UUSILLA TEKNISILLÄ RATKAISUILLA JA TIEDOILLA KEHITYSTÄ

24 LIIKENTEEN VEROT ja MAKSUT Vientiteollisuutta tai teollisuuden ja kaupan kuljetuksia EI tule rasittaa erilaisilla väylämaksuilla, ei merillä mutta ei myöskään maaväylillä! Suomi elää viennistä on kuluneempaakin kuluneempi sanonta, nyt se olisi kuitenkin oikeesti ymmärrettävä entistä selkeämmin

25 LIIKENTEEN PÄÄTÖKSENTEKOTASO MITEN OLISI 1. TEM:N ROOLIN VAHVISTAMINEN LIIKENTEEN KILPAILUKYKYVAIKUTUSTEN JA ELINKEINOPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDISTA LIIKENTEEN JA MAANKÄYTÖN YHTEYSKIN ON YM:SSÄ VOISIKO 2.VN:N YLEISISTUNNOLLA, 3. TALOUSPOLIITTISELLA MINISTERIVALIOKUNNALLA JA 4. VNK:LLA NYKYISTÄ VAHVEMPI KOORDINAATIOROOLI LIIKENNEASIOISSA ONKO MEILLÄ LIIAN ISO LIIKENNEHALLINTO?, ONKO SILLÄ OIKEA FOKUS? RAHA RAKENTAMISEEN JA YLLÄPITOON PITÄÄKÖ VALTION OMISTAA RAKENNUSFIRMOJA!

26 MISTÄ ERITYISESTI HALUAISIN KOMMENTTEJA JA KESKUSTELUA: INFRAN PALVELUTASOSTA YRITYKSILLE PALVELUTASON MÄÄRITTÄVISTÄ KRITEEREISTÄ INFRAN VIENTIKETJUSTA LENTOLIIKENTEEN MERKITYKSESTÄ ALUEIDEN YRITYSTEN KILPAILUKYVYLLE LIIKENTEEN RAHOITUSMALLEISTA TALOUDELLISTEN RESURSSIEN SUUNTAAMISESTA

27 MITÄ PRIORISOISITTE HANKKEISSA? Pohjois-Karjalan ja Joensuun osalta kilpailukyvyn lähtökohdista ja toisaalta koko maan kilpailukyvyn lähtökohdista Tiet Rautatiet Lentoliikenne Liikennejärjestelmä Muita ratkaisuja

28 SUHDANNE-ENNUSTUS LENTOLIIKENTEEN ALKUVUODEN LUKUJEN PERUSTEELLA ENNUSTAN epävirallisesti: SUOMI JA EUROOPPA OVAT ENNUSTETTUA OLEELLISESTI VAHVEMMASSA NOUSUSSA ALKUSYKSYSTÄ EDELLYTTÄEN, ETTÄ UKRAINAN KRIISI EI ESKALOIDU LISÄÄ SUHDANNENOUSUT JA LASKUT VOIDAAN LUKEA SUHT VARMASTI LENTOLIIKENTEEN LUVUISTA PUOLI VUOTTA ETUAJASSA

29 LIIKENTEEN MERKITYS SUOMEN HYVINVOINNILLE VOIDAAN TUNNISTAA KOLME ENSISIJAISTA TEKIJÄÄ: 1) OSAAMINEN, INNOVAATIO, KOULUTUS 2) KILPAILUKYKYÄ TALOUSPOLITIIKALLA 3) LIIKENNERATKAISUJEN SUURI MERKITYS YRITYKSILLE JA KILPAILUKYVYLLE. KAIKKEEN TÄHÄN VOIMME VAIKUTTAA, ITSE, YRITYSTEN LÄHTÖKOHDISTA! KILPAILUKYVYN LUOMISEKSI!

30