Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Transkriptio

1 Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

2 Rakennamme huomisen menestyvää Suomea

3 Perustiedot Perustettu 1967 Eduskunnan valvonnassa oleva rahasto Itsenäinen Tehtävät määritelty laissa Toiminta rahoitetaan omilla peruspääoman ja yritysrahoituksen tuotoilla Vuoden 2009 budjetti noin 54 milj. euroa Noin 100 työntekijää Yliasiamies Mikko Kosonen

4 Suomen suuret haasteet: väestön ikääntyminen, osaamiskilpailun kiristyminen, ilmastonmuutos ja globalisaatio

5 Sitran visio Visio Suomi menestyy hyvinvointia luovien systeemisten muutosten globaalina edelläkävijänä. Sitra on näiden muutosten mahdollistaja näkijä ja tekijä. Näkijänä Sitra ennakoi, jäsentää ja arvioi keskeisiä muutosvoimia ja niiden vaikutuksia Suomeen. Sitran vahvuus on näkemisen ja tekemisen yhdistäminen Tekijänä Sitra kehittää ja toteuttaa uusia toimintamalleja ja parhaita käytäntöjä käytännön tekemisen avulla

6 Visio Hyvinvointia luovien systeemisten muutosten mahdollistaja Käyttäjä-/ ihmislähtöisyys Voimaantuminen (aktiiviset kansalaiset) Tehokkaat ja läpinäkyvät prosessit Ennakointi Strategiaprosessit Päätöksentekijöiden koulutus ja kehitysohjelmat PPP-yhteistyö Avoimet ICT- ja palveluarkkitehtuurit 6

7 Sitra systeemisenä toimijana Vaikuttaminen Strateginen vaikuttaminen Tekeminen Näkijä Tekijä Kehittämishankeet

8 Sitran toimintamalli Ennakointi + Ohjelmien valmistelu ja tuki Strateginen uusiutuminen Yrityskehitys + Suorat pääoma- ja pääomarahasto sijoitukset Strategiaprosessit Uudet ohjelmat Terveydenhuollon ohjelma Energiaohjelma Hyvinvointia luova systeeminen muutos Koneteollisuuden kasvuohjelma Kuntaohjelma Viestintä Henkilöstö Lakiasiat Peruspääoma Toimistoja tietopalvelut Tieto- ja asiakirjahallinto Taloushallinto

9 OHJELMAT

10 Yleisiä tavoitteita Tavoitteena on kehittää Suomesta johtava maa huipputeknologian ja osaamisen sekä niiden edellyttämien uusien toimintamallien ja systeemisten muutosten käyttöönotossa Yhteistyötä tehdään kunkin ohjelma-alueen kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Ohjelmat koostuvat joukosta hankkeita ja toimenpiteitä, jotka tukevat ja täydentävät toisiaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi

11 Keinovalikoima Selvitykset ja ennakointi Yritysrahoitus Liiketoiminnan kehittäminen Kokeiluhankkeet Strategiaja ennakointiprosessit

12 Ohjelmat Käynnissä olevat Terveydenhuolto Energia Koneteollisuus Kunta Päättyneet Elintarvike ja ravitsemus Ympäristö Venäjä Intia Innovaatio Alkavat Maaseudun kilpailukyky Julkishallinnon johtaminen

13 Ohjelmakaudet Ympäristöohjelma Energiaohjelma Innovaatioohjelma Venäjä-ohjelma Intia-ohjelma Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA Terveydenhuollon ohjelma Kuntaohjelma Koneteollisuuden kasvuohjelma

14 Terveydenhuollon ohjelma

15 Terveydenhuollon ohjelma Tavoitteena kansalaisen paras laatua ja tehokkuutta suomalaiseen terveydenhuoltoon

16 Terveydenhuollon ohjelma Tavoitteena Asiakkaan etu Omatoimisuus, parhaat hoitokäytännöt, tasapuolisuus Toiminnan tehostaminen Uusi teknologia/prosessit, palveluiden laatu Vertaisarviointi Liiketoimintasuunnitelmat Kansainvälistyminen Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö Standardointi, kilpailutus Uudet rakenteet, uutta liiketoimintaa Valtakunnalliset ratkaisut Tilaajan ja tuottajan eriyttäminen

17 Energiaohjelma

18 Ohjelman toiminta-alueet ja tavoitteet Rakennettu ympäristö Edistää Suomen nopeaa uudistumista yhdyskuntien energiatehokkuuden kärkimaaksi ja pyrkii kääntämään energian käytön laskuun. Ihmisten arki Energiansäästäminen osaksi arkea, kuluttajille järkeviä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Liiketoiminta Energian tehokas käyttö ja kestävä tuotanto menestyväksi liiketoiminnaksi. Energiaohjelma

19 Energiaohjelma Ohjelman rakenne Parhaat käytännöt. Uusien markkinoiden ja kansainvälisten toimintatapojen tunnistaminen. Hankkeet. Selvitykset, kokeilut, strategiaprosessit, koulutus. Liiketoiminnan kehitys. Tutkimustoiminnan kaupallistaminen. Pääomasijoittaminen. Pääomasijoituksia yritysten kasvun ja kansainvälistymisen nopeuttamiseksi. Rakennettu ympäristö ja energiatehokkuus Mahdollisuuksista käytäntöön: potentiaalit, esteet, tehostamiskeinot ja asiakashyödyt. Energiatehokkuuden parantaminen tekniikan, toimintamallien, liiketoiminnan ja toimijoiden yhteistyön keinoin. Kuluttajat ja energiatehokkuus Energiatehokkuus yhteiskuntapolitiikan painopisteenä. Energiatietoisuus ja energian säästäminen arkielämässä. Matalahiilielämän tutkimus, viestintä ja edistäminen. Energiamurroksen luoman kansainvälisen markkinamahdollisuuden hyödyntäminen Markkinan ennakointi ja edellytysten edistäminen. Uudet teknologiat ja palvelukonseptit ja trans-eurooppalaiset yritysjärjestelyt

20 Energiaohjelma Vähenevällä yksilöiden ja yhdyskuntien energiankäytöllä kasvavaa hyvinvointia ja uutta liiketoimintaa

21 Kuntaohjelma

22 Konkreettinen muutoshanke Toimenpiteet - Raasepori - Raisio - Jämsä - Jyväskylä Kuntien palvelukeskus Back office prosessit yhtenäiseksi Kustannustietoisuus ICT-kehitys yhdessä ICT kulut alas Tuottavuuden kasvu Parempi asiakaskokemus Johtaminen Ymmärrys asiakkaasta Tuotteistus Toimintamallit Muutosjohtaminen Kansainvälisten kokemusten välittäminen Globaalit parhaat käytännöt Globaalit innovaatiot Asiakkaan voimaannuttaminen Palveluseteli Läpinäkyvät hinnat Asiakasfoorumit Tuote/ kustannuslaskenta Ymmärrys tuotteista Ymmärrys hinnoittelusta Mikä on perustuote/luxus

23 Tilaaja-tuottaja -malli Tuottaja Tilaaja Kysyntä Oma tuotanto Oma liikelaitos Oma yhtiö Ulkoinen toimija I N N O V A A T I O T Päivähoidon palvelukokonaisuus Koulun ja kodin vuorovaikutus palvelukokonaisuus Asuminen, muuttaminen ja rakentaminen Sosiaali- ja terveydenhoidon palvelukokonaisuus Vanhusten palvelut

24 Koneteollisuuden kasvuohjelma

25 Koneteollisuuden kasvuohjelma Päämäärä ja tavoitteet Toimintamallien ja teknologioiden kehitysnäkymien selvittäminen Veturi- ja toimittajayritysten kv. verkottuminen Yritysjärjestelyillä kilpailukykyisiä komponentti- ja järjestelmätoimittajia Kehitysyhtiö tms. jatkamaan ohjelman toimintaa Parhaat toimintamallit myös muiden toimialojen käyttöön

26 Koneteollisuuden kasvuohjelma Suomalainen koneteollisuus menestyy osaamisellaan ja kilpailukyvyllään globaalitaloudessa

27 YRITYSKEHITYS- JA RAHOITUSTOIMINTA

28 Yrityskehitys- ja rahoitustoiminnan painopistealueet Sitra rakentaa huomisen menestyvää Suomea Pääomasijoitussalkun kehitys ja exitointi Toimialakoht. kehittäjä (rahastot) Yrityskehitys ja -rahoitus Ohjelmaalue/sijoittaja/ järjestelijä Yrityskehitysalueen toimija Kansainvälisen verkoston kehittäminen

29 Sijoitustoiminnan luonne Operatiivista rahoitus- ja sijoitustoimintaa julkisena rahoitusorganisaationa suomalaisen innovaatiojärjestelmän kentällä Sitran ohjelma-alueilla Peruspääoman sijoitustoimintaa institutionaalista varainhoitoa

30 Operatiivinen yritysrahoitus- ja sijoitustoiminta Uudet pääomasijoitukset kohdistetaan ohjelma-alueille tukemaan ohjelmien strategisia tavoitteita Salkussa olevista muista yrityksistä irtaannutaan erillisten suunnitelmien mukaisesti joko kokonaisjärjestelyillä tai yrityskohtaisesti yritysten jatkorahoitus ja Sitran sijoitusten takaisinsaanti mahdollisimman hyvin turvaten

31 Peruspääoman sijoitustoiminta Markkina-arvo milj. euroa; sijoituksen tuotto vuosina keskimäärin noin 6 % vuodessa. 32 % kotimaisissa ja kansainvälisissä pörssinoteeratuissa osakkeissa 57 % korkoinstrumenteissa pääosin eurooppalaisissa valtion obligaatioissa 11 % ns. vaihtoehtoisissa sijoitusinstrumenteissa, kuten kiinteistöissä, hedge fundeissa ja fund of fund -tyyppisissä pääomarahastoissa Peruspääoman vuosittaisilla tuotoilla rahoitetaan valtaosa Sitran vuosibudjetista; loput pääomasijoitustuotoista; ei valtion budjettivaroja

32 Rakennamme huomisen menestyvää Suomea.