Kv 11/ Kunnanvaltuuston hyväksymä Dnro:900/ /2013

Transkriptio

1 Kv 11/ Kunnanvaltuuston hyväksymä Dnro:900/ /2013 Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

2

3 Sisällys 1 JOHDANTO 1 2 KIRKKONUMMEN LASTENSUOJELUN VISIO VUOSINA Keskeiset kehittämiskohteet vuosina Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimintaa ohjaavat periaatteet vuosille NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Väestörakenne Hyvinvoinnin indikaattoreita Koulutustaso Työttömyys 9

4 1 JOHDANTO Kirkkonummi on väestöpohjaltaan lapsirikas kunta, joka tarjoaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille laadukkaita palveluita. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä minkä vuoksi heille suunnattujen palveluiden monipuolinen kehittäminen on tärkeää. Kunnan tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää lasten ja nuorten pahoinvointia varhaisen avoimen ja oikea-aikaisen yhteistyön sekä ennaltaehkäisevien työmenetelmien avulla. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laadittiin alun perin vuosille ja sitä on päivitetty vuoden 2013 aikana. Lapset, nuoret ja perheet Palvelujen antaminen ja saaminen Ka ns ala ist oi mi nt a Jä rje st öt Av oin va rh ais ka sv at us Ku ltt uu ri, te kni ne n ym. toi mi Pä ivä hoi to Es iop et us Pe ru so pe tus Lis äo pe tus To ise n as te en ko ulu tus Op pil as - ja opi sk elij ah uol to pal vel ut Äit iys - ja las te nn eu vol at M uu pe ru st er ve yd en hu olt o So sia ali hu oll on eri tyi sp alv elu t Nu ori so toi mi Eri koi ss air aa nh oid on pal vel ut Yk sit yis et pal vel ut, työ ter ve ys hu olt o Ty öv oi m ap alv elu t, pol iisi ym. Kunnan poliittinen ja virkamiesjohto Kuvio. Palvelujen tarjoaminen lapsille, nuorille ja perheille Kirkkonummen kunnalla (Perälä, Halme, Nykänen 2012 mukaillen). Tämä lastensuojelusuunnitelma pohjautuu voimaan astuneeseen Lastensuojelulakiin (417/2007), joka velvoittaa kuntia laatimaan lastensuojelunsuunnitelman. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lastensuojelusuunnitelma sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 3

5 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. (417/ ). Suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointi on kasvanut tasaista vauhtia. Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta yhä osa lasten ja nuorten elinolosuhteista ruokkii pahoinvointia ja syrjäytymistä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat mm. lapsiperheiden taloudellinen tilanne, työllisyys ja koulutus. Taloudellisten keinojen ohella lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia voidaan lisätä myös perheitä ja vanhemmuutta tukemalla. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti mikä luo haasteen lapsiperheille suunnattujen palveluiden tarjoajille. Tehokas reagoiminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden muuttuviin tarpeisiin sekä kasvavaan lapsiväestöön edellyttää kunnilta vahvaa suunnitelmallisuutta ja näkyä tulevaisuudesta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta ja perustarpeet ovat Rousun (2007) mukaan: Turvallisuus, johon sisältyy kasvuympäristö sekä lapsen ja nuoren fyysinen ja henkinen koskemattomuus. Osallisuus, jotta lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi hänelle merkityksellisellä tavalla sekä yksilönä että ryhmänä. Luovuus, jotta lapsi saisi onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden toteuttaa itseään leikin, oppimisen ja harrastuksien kautta. Arvostus: Jokainen lapsi ja nuori on arvokas omana itsenään. Lastensuojelun kokonaisuus Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy vuorovaikutuksessa vanhempien, perheen, kodin, erilaisten palveluiden kanssa. Myös yhteiskunta vaikuttaa lapsen ja nuoren hyvinvoinnin kokonaisuuteen. Tällaisia yhteiskuntaan ja kasvuoloihin liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi kaupunkisuunnittelu, liikenne ja media. (Rousu 2007.) Lastensuojelusuunnitelman taustalla on nk. elämänkaarimalli, jonka perusajatuksena on elämän jatkuvuus. Jatkuvuus tuodaan Kirkkonummella esiin myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa kiinnittämällä huomiota eri ikäkausien ja elämänvaiheiden nivelkohtiin. Kunnan lasten suojeluun sisältyvät peruspalvelut, ennaltaehkäisevä lasten suojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Peruspalveluita ovat esimerkiksi neuvola, päivähoito, koulu, liikuntatoimi, mielenterveys- ja päihdepalvelut. Ennaltaehkäisevä lastensuojelu on lapsille ja nuorille 4

6 tarjottavaa lisätukea edellä mainittujen peruspalveluiden piirissä. Lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun sisältyy lastensuojelun selvitys, avohuollon palvelut sekä sijais- ja jälkihuolto. Tähän hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu lasten ja nuorten palveluja tukevia kehittämisehdotuksia sekä kunkin palvelun omaan kappaleeseen että loppuosan yhteenvetotaulukkoon. Yhteenvetotaulukko koostuu keskeisimmistä konkreettisista kehittämistoimenpiteistä, joiden yhteyteen on kirjattu myös vuoden 2013 tilanne, missä kunkin kehittämiskohteen suhteen mennään. Kaikkia kehittämiskohteita ei ole niiden paljouden vuoksi kirjattu lopun taulukkoon, vaan tekstistä löytyy myös muita toimintaa tukevia kehittämisehdotuksia ja toimintamalleja. Keskeisimmät kehittämiskohteet on kuitenkin pyritty kirjaamaan lopun taulukkoon. 5

7 2 KIRKKONUMMEN LASTENSUOJELUN VISIO VUOSINA Kirkkonummi on lapsille ja nuorille hyvä ja turvallinen paikka asua! Lapset ja nuoret voivat kunnassa hyvin ja toimivat aktiivisina kuntalaisina. Kunnassa on lapsille, nuorille ja lapsiperheille toimivat matalankynnyksen palvelut ja heitä kuullaan heihin liittyvissä asioissa. Kunnan vahvojen peruspalveluiden ja kuvattujen palveluprosessien avulla luodaan poikkihallinnollisesti toimivat palvelut, joita toteutetaan ja arvioidaan jatkuvasti. Toimintatapa lasten ja nuorten palveluissa on ennaltaehkäisevä Keskeiset kehittämiskohteet vuosina Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman asiantuntijaryhmän ja ohjausryhmän työskentelyn, yhteisten seminaarien sekä palveluiden nykytilakuvauksesta johdetun palveluntarpeen arvioinnin pohjalta on nostettu esiin kolme (3) keskeistä kehittämiskohdetta. Asukaspuistotoiminta Perheneuvolan ja lastenneuvolan riittävä resursointi (Katso liite 1 s. 3-4 neuvola ja perheneuvola) Matalan kynnyksen psykososiaaliset palvelut nuorille Hyvinvointisuunnitelmaan valitut keskeiset kehittämiskohteet ovat toteutuneet hyvin. Asukaspuistotoiminta käynnistyi Masalassa Piennarkujan päiväkodin tiloissa syyskuussa Perheneuvolaan on saatu kaksi uutta vakanssia kolmen olemassa olevan vakanssin lisäksi 1 psykologin vakanssi v ja toinen psykologin vakanssi alkaen. Lastenneuvolaan on saatu 5 terveydenhoitajan vakanssia ja kaksi koululääkärin vakanssia seuraavasti: kpl terveydenhoitajan vakanssia kpl terveydenhoitajan vakanssia kpl terveydenhoitajan vakanssia elokuussa 2012 koululääkärin vakanssi maaliskuussa 2013 koululääkärin vakanssi Matalan kynnyksen psykososiaalisena palveluna nuorille vakinaistettiin ensin alkaen Kaste-hankkeena toiminut Nuorten hyvinvointiasema. Hyvinvointiasemalla työskentelee psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja. 22. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimintaa ohjaavat periaatteet vuosille Syvennetään yhteistyötä perusturvan ja sivistystoimen kanssa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukemiseksi yhteisen asiakasprosessin avulla. Kirkkonummi on vahvasti kaksikielinen. Huomioidaan sekä suomen- että ruotsinkielisten palveluiden tarve. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa. 6

8 3. NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 3.1. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Lastensuojelusuunnitelmassa tarkastellaan lasten ja nuorten kasvuoloja sekä hyvinvoinnin tilaa laajana kokonaisuutena. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat eri tekijät kuten fyysinen ja psyykkinen terveydentila, sosiaaliset suhteet, kasvuympäristö ja perheen sekä yhteiskunnan taloudellinen tilanne. Laadukkaat lähi- ja peruspalvelut sekä niiden saatavuus ja saavutettavuus ovat osa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. (Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ) Hyvinvointi käsite on monisyinen koostuen eri tekijöistä, joihin kuuluu objektiivisesti mitattavia asioita sekä subjektiivisia arvostuksia ja tuntemuksia. Objektiivisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan yleisimmin terveys, elinolot ja toimeentulo. Subjektiivisen hyvinvoinnin osatekijöiksi taas luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. (Moisio, Karvonen, Simpura & Heikkilä 2008). Subjektiiviset ja objektiiviset hyvinvoinnin osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Tämän vuoksi hyvinvointiin ei ole yhtä täydellistä ja tarkkaa kuvaa antavaa mittaria. Suomalaisten hyvinvointia kartoittaneet Moisio, Karvonen, Simpura & Heikkilä toteavat suomalaisten hyvinvoinnin kehittyneen keskimäärin positiivisesti vaikkakin väestöryhmittäiset erot ovat kasvaneet. Suomalaisten terveys ja elintaso ovat kohentuneet sekä absoluuttinen köyhyys, työttömyys ja nuorten päihteiden käyttö vähentyneet. Tästä huolimatta Suomi on tänä päivänä eriarvoisempi yhteiskunta kuin ennen 1990-luvun lama-aikaa. Tähän osasyynä on yhä edelleenkin korkea työttömyys sekä työelämästä syrjäytyminen vaikka ne ovat parantuneet 90-luvun lamavuosista. (Moisio, Karvonen, Simpura & Heikkilä 2008.) Lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan suunnitelmassa erikseen valituilla indikaattoreilla, joita tarkastellaan yhdessä Hyvinkään, Sipoon, Vihdin ja Lohjan vastaavien indikaattoreiden kanssa Väestörakenne Kirkkonummen kunnan asukasluku on asukasta ( ). Kunnan kokonaispinta-ala on 393 km2. Väestöstä suomenkielisiä on n. 78 % ja ruotsinkielisiä n. 18 %. Kirkkonummi on kasvukunta ja lapsiperheiden osuus kuntalaisissa on kasvanut viimeisinä vuosina. Nykyisellään lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on n. 50 %, kun koko maassa vastaava luku on n. 40 %. Kirkkonummen kunnan väestö on myös keskimääräistä terveempää sairastavuusindeksin ollessa 80,5, kun koko maan vertailuluku on

9 (Lähde: Sotkanet) Kirkkonummen koko väestöstä 22,5 % on alle 15-vuotiaita lapsia ja nuoria, minkä vuoksi juuri lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden tarve on kunnassa suuri. Kasvukuntana Kirkkonummi kiinnittääkin huomiota peruspalveluiden suunnitteluun, jonka apuna voidaan käyttää lapsiväestöennustetta. Alle 15-vuotiaiden suhteellinen osuus on jonkin verran laskenut vuoden 2007 tasosta. Tämä on varsin yleinen kehitys koko Suomessa ja ikäihmisten suhteellinen osuus on kasvanut muissakin vertailukunnissa Väestöennuste 0-4 -vuotiaat Väestöennuste 5-9 -vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste alle 25-vuotiaat yhteensä (Lähde: Sotkanet) 8

10 THL:n väestöennusteen mukaan alle 25-vuotiaiden osuus kasvaa Kirkkonummella vuoteen 2020 kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta 5-9 vuotiaita, jonka ikäisten määrän odotetaan aavistuksen laskevan vuoden 2012 tasosta vuoteen Vuonna 2012 alle 25-vuotiaita kirkkonummelaisia oli ja vuonna 2020 heitä odotetaan olevan Kasvuennuste on siis hieman reilut 700 lasta ja nuorta vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 alle 25-vuotiaiden kirkkonummelaisten määrän odotetaan puolestaan kasvavan vajaat 500 vuoden 2020 tasoon nähden. Eri ikäjakaumien kasvuennusteet auttavat osaltaan suunnittelemaan Kirkkonummen kunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä ennakoimaan tulevaisuuden palvelutarpeita. Lapsiperheet Kirkkonummella Muutos Muutos- % Aviopari ja lapsi(a) ,4 % Avopari ja lapsi(a) ,8 % Äiti ja lapsi(a) ,7 % Isä ja lapsi(a) ,5 % Lapsiperheet yhteensä ,1 % Vuodesta 2007 vuoteen 2012 lapsiperheiden määrä on kasvanut Kirkkonummella 255. Määrällisesti eniten on kasvanut avioparien määrä, joilla on lapsia, mutta prosentuaalisesti eniten kasvua on ollut yksinhuoltajaäitien kohdalla. Vuonna 2012 kahden huoltajan perheitä (sekä avio- että avoparit) on prosentuaalisesti kaikista lapsiperheistä 84,2 % kun yksinhuoltajia on 15,8 % kaikista lapsiperheistä. Kahden huoltajan perheistä reilut 80 % on aviopareja ja loput vajaa 20 % avopareja. Yksinhuoltajista puolestaan selkeä enemmistö on äitejä (86 %). Yksinhuoltajaisiä on ainoastaan 14 % Hyvinvoinnin indikaattoreita Tilanne vuonna 2011 Kirkkonummi Hyvinkää Lohja Sipoo Vihti 9

11 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 6,5 6,7 5,1 3,3 4,8 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 6,6 7,9 6,6 4 5 Huoltosuhde, demografinen 52,3 51,3 56,3 56,1 51,5 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,9 1,5 0,9 0,5 0,9 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 5 9,5 5,5 5,6 4,8 Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,4 0,6 0,5 0,3 0,4 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 1,6 1,3 3,6 1,6 2,1 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 29 17,4 34,7 13,5 27,2 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta 3,4 6,8 6 3,5 4,4 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 0-16-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 75,8 286,4 86,8 16,2 164,3 (Tiedot: Sotkanet) Vuonna 2011 toimeentulotukea sai Kirkkonummen kunnan kaikista asukkaista 6,5 %. Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli vuonna ,6 % kaikista kunnan lapsiperheistä. Vertailtavista kunnista Sipoossa oli vähiten toimeentulotukea saaneita asukkaita sekä toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä. Demografinen huoltosuhde kertoo alle 17- ja yli 64 -vuotiaiden lukumäärän yhtä työikäistä ( vuotiaat) kohden. Demografinen huoltosuhde on vertailukunnissa samankaltainen eli keskimäärin yksi huollettavan ikäinen kahta työikäistä kohden. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17-vuotiaita on eniten Hyvinkäällä 1,4 % vastaavan ikäisestä väestöstä ja toiseksi vähiten Kirkkonummella 0,8 %. Hyvinkäällä on myös eniten 0-17-vuotiaita lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 7,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Kirkkonummella vastaava määrä on 3,1 %. Huostassa olleita 0-17-vuotiaita vastaavanikäisestä väestöstä on Kirkkonummella 0,7 %. Huostassa olleiden määrä on jokseenkin sama vertailukuntien kesken. Lastensuojelullisia tunnuslukuja tarkastellaan lähemmin kuntakohtaisessa nykytilan arvioinnissa. Kirkkonummella on vertailukunnista eniten päihdehuollon laitoksissa olleita asiakkaita. Sipoolla ja Hyvinkäällä on vain 1 päihdehuollon laitosasiakas 1000 asukasta kohden kun vastaava luku on Kirkkonummella 2,7. Edellä mainitusta johtuen Kirkkonummella on myös korkeimmat päihdehuollon nettokustannukset per asukas. Kirkkonummella on 3,6 psykiatrian laitoshoidon potilasta 1000 asukasta kohden. Muilla vertailukunnilla psykiatrian laitoshoidon potilasmäärä 1000 asukasta kohden on suurempi. Myös 0-16-vuotiaiden psykiatrisessa laitoshoidossa olleiden potilaiden määrä/1000 vastaavanikäistä kohden 10

12 on Kirkkonummella verrattain pieni. Vertailukunnista ainoastaan Sipoolla on vastaava määrä pienempi Koulutustaso Erilaisten pitkäaikaistutkimuksen perusteella tiedetään, että koulutus periytyy (Kivinen & Rinne 1995 ja Kuusela 2006). Koko maa Kirkkonummi Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä 11,2 12,7 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 39,5 32,2 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 28,2 38,3 Kirkkonummen nuorien koulutukseen liittyvät tilastot osoittavat, että Kirkkonummella (16,8 %) oli vuonna 2007 koko maan tasoa (11,7 %) enemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita nuoria eron ollessa 5,1 prosenttiyksikköä. Jo tuolloin linjattiin, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaden nuorten tilanteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnassa. Kuntaan perustettiin ns. Hanska-projekti, jonka avulla puututaan varhaisessa vaiheessa nk. koulupudokkaisiin. Vuoden 2011 tilastoista näemme, että Kirkkonummen kunnan (12,7 %) ero koko maan tilanteeseen (11,2 %) on tasoittunut vuoden 2007 tilanteeseen nähden eron ollessa enää 1,5 prosenttiyksikköä. 11

13 Koko maa Kirkkonummi Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä 11,7 16,8 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 38,5 31,5 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 26,2 36,9 Kirkkonummella on prosentuaalisesti vähemmän keskiasteen koulutuksen saaneita 15 -vuotta täyttäneitä henkilöitä kuin koko maan tasolla. Vastaavasti Kirkkonummella on enemmän korkea-asteen koulutuksen saaneita 15 vuotta täyttäneitä kuntalaisia kuin koko maan tasolla. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut sekä Kirkkonummella että koko maassa vuoden 2007 tasosta vuoteen Työttömyys Työttömyys kuvaa osaltaan kunnan yleistä hyvinvointia. Työttömyyttä tarkastelevat tutkimukset osoittavat, että työttömyyden vaikutus henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen on selkeä. Jo pelkästään työttömyyden uhka saattaa aiheuttaa henkistä pahoinvointia. (Kortteinen & Tuomikoski 1997; Lahelma, Huuhka, Manderbacka &Rahkonen.) 12

14 Työttömien prosentuaalinen osuus koko työvoimasta on kasvanut Kirkkonummella jonkin verran vuodesta 2007 vuoteen Verrattuna koko Suomen työttömyysasteeseen on Kirkkonummen työttömyysprosentti kuitenkin edelleen verrattain alhainen. Vuonna 2011 Kirkkonummen työttömyysaste oli 5,8 %. Koko maan työttömyysaste oli vuonna ,4 %. Työttömyydestä voidaan erottaa omaksi alueekseen nuorisotyöttömyys. Kaikkein huonoin työllisyystilanne nuorilla, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa (Järvinen & Vanttaja 2005, 33) vuotiaiden työvoimasta mitattu nuorisotyöttömien määrä on Kirkkonummella noussut vuodesta 2007 vuoteen Kirkkonummen tilanne (8,1 %) vuonna 2011 oli kuitenkin edelleen parempi kuin koko maan tilanne (11,9 %) ja nuorisotyöttömien määrä vastaavanikäisestä työvoimasta oli koko maata pienempi. Nuorisotyöttömiä on prosentuaalisesti suurempi osuus vastaavanikäisestä työvoimasta sekä Kirkkonummella että koko maassa kuin kaikkien työttömien osuus koko työvoimasta. 13

15 14