Geenit ympäristö ja persoonallisuus (2010)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Geenit ympäristö ja persoonallisuus (2010)"

Transkriptio

1 1 Geenit ympäristö ja persoonallisuus (2010) Keskustelijat Liisa Keltinkangas- Järvinen Heikki Mäntylä Kullervo Raino Jyrki Tyrkkö Heikki Mäntylä Arvoisa professori Liisa Keltikangas- Järvinen, Haluan kiittää Teitä erinomaisen selkeästä ja ajatuksia herättävästä esityksestänne Luonnonfilosofian Seurassa Olen lähettänyt vaikutelmiani prof. Kullervo Rainiolle sekä muutamille muille ystävilleni seuran piirissä. Meillä on joskus tapana jatkaa s- postitse keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa innostavista esitelmisjtä. Rohkenen lähettää Teille lyhyen kommenttini tiedoksi word- liitteenä. Ystävällisin terveisin Heikki Mäntylä H V, Kullervo, Kun et päässyt kuulemaan erinomaista esitelmää LFS:n tilaisuuteen tiistaina , kirjoittelen Sinulle (ja tiedoksi muutamalle muulle) vaikutelmiani. En tiedä kokivatko muut esityksen yhtä stimuloivana, mutta sali ainakin oli täynnä, ja ajan loppuminen lopetti taas valitettavasti kyselyn. Hyvää syksyn jatkoa Heikki Hyvät ystävät, En malta taaskaan pitää mölyjä mahassani. Professori Liisa Keltikangas- Järvisen esitys oli erinomainen, selkeä (ilman kalvoja), sujuva ja ennen kaikkea vakuuttava! Varmaan ihastukseni johtuu siitä, että olin yleisesti ottaen kaikesta samaa mieltä oman päättelyni ja rajallisen arkikokemukseni pohjalta. Oli tietysti itsetuntoa kohentavaa huomata, että arvostettu asiantuntija (vuoden professoriksi 1008 nimetty) oli tutkimuksissaan päätynyt samantapaisiin johtopäätöksiin. En tehnyt huolellisia muistiinpanoja, mutta esitelmöitsijän kirjoituksia löytyy mm. internetistä ja erilaisista julkaisuista vaikka kuinka paljon. En ole ollenkaan varma ymmärsinkö kaiken oikein. Seuraavassa kuitenkin muutama mieleeni jäänyt asia, ehkä hiukan kärjistettynä: Enviromentalismi vallitsi ja villitsi vielä 60- luvulla. Kuviteltiin lapsi tabula rasaksi. Kaikki vauvat olivat yhtä lahjakkaita, vilkkaita, ennakkoluulottomia, musikaalisia ja älykkäitä, siis samanlaisia objekteja, joihin voitiin, ja joihin tuli, soveltaa identtisiä kasvatusmenetelmiä. Uskottiin tai uskoteltiin, että vain ympäristö ja ulkopuoliset tekijät ovat vastuussa

2 2 lopputuloksesta. Perintönä saadut ominaisuudet erilaisine luonteenpiirteineen pyrittiin kieltämään. Väitettiin, että ennakkoluulotkin ovat kasvatuksen tulosta. Kuitenkin jokainen isä ja äiti tietää, että lapset ovat syntyjään mitä ennakkoluuloisimpia. Onhan se ollut synnynnäinen varokeino primitiivisessä selviytymistaistossa ja jäänyt edelleen perinnöksi. Temperamentin ja persoonallisuuden erottaminen toisistaan käsitteinä ja ominaisuuksina aukaisee uusia uria psykologiselle tutkimukselle ja ennen kaikkea johtopäätöksille. Persoonallisuus, joka kehittyy ulkopuolisten vaikutteiden, mm. kasvatuksen ohjailemana, ohjaa ja kontrolloi synnyinlahjana saadun temperamentin ilmenemismuotoja. Älykkyys ja temperamentti eivät korreloi. Samanlainen ympäristö kasvattaa eroja. Tätä painotti luennoitsija toistuvasti. Se tuntui aluksi paradoksaaliselta, mutta tarkemmin ajateltuna suorastaan itsestäänselvyydeltä. Eri temperamentin omaavat yksilöt tarvitsevat erilaisia kasvatusmenetelmiä ja erilaista ymmärrystä, jotta heidän persoonallisuutensa kehittyisi suotuisasti, jottei eri temperamenttisten välille syntyisi liian suuria ristiriitoja. Tämänhän toki ovat vaistonneet arkitasolla kaikki isät ja äidit, vaikka virallinen oppi on toitottanut tasa- arvon nimissä yhteneväisiä menetelmiä. Perintönä saatu temperamentti on vivahteiltaan monimuotoinen, ja voi ilmetä yhtä hyvin vakaana rauhallisuutena kuin ylivilkkautena. Evoluutio (joka kuulemma oli psykologien piirissä aiemmin lähes kielletty termi tai ainakin kirosana) on syyllinen erilaisiin temperamentteihin. Erilaisissa ympäristöissä selviytyminen vaatii erilaista temperamenttia. ADHD- syndrooma, joka aiheuttaa häiriötä nykyisessä koulussa ja opetuksessa, jossa pitää keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, oli primitiivisessä yhteisössä hyödyllinen selviytymiskeino keskittyminen yhteen asiaan saattoi johtaa ikäviin yllätyksiin. Uutta tietoa minulle oli myös, että Suomessa on länsimaiden korkein lapsien sijoitus kodin ulkopuolelle! Tätä piti luennoitsija erittäin huolestuttavana. Suurissa yksiköissä ei ole mahdollista kiinnittää yksilöllistä huomiota erilaisiin temperamentteihin. On sopeuduttava samaan kaavaan, jolloin väitteen mukaan erot kasvavat. Perheen tulisi olla lapsen kehityksen perusyksikkö ja turva. Se on luonnollinen, ja riittävän pieni. Siellä opitaan yhteisöllisyyden perusteet ja toisten huomioonottaminen. Jos lapset joutuvat taistelemaan asemastaan liian aikaisin liian suuressa yhteisössä, luottamus järkkyy ja turvallisuuden tunne on vähäinen. Koululaitosta on kehitetty myös outoon suuntaan, jossa lapsilta vaaditaan liian aikaisin valintoja, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen. Se on luennoitsijan mukaan eräs syy nuorten masennukseen. Tämäkin tuntuu näin maallikkotasolla varsin ymmärrettävältä. Kirjoitin tästä aiheesta jopa jutun, KANAVA 8/2007: Uusi kansantauti masennus. Päättäjät eivät varmaan siitä pitäneet, kerettiläinenhän se oli. Perheen merkitystä ja erityisesti perheenäidin merkitystä on väheksytty, tai suorastaan pilkattu jo vuosikausia. Perheenäidit vain ovat kotona tekemättä mitään. Kolmilapsisen perheen kotiäiti, siivooja, kokki, pesijä, opettaja, ei tee mitään koska ei saa palkkaa. Kotiapulaiset leimattiin jäännökseksi piikayhteiskunnasta, huomautti luennoitsija, vaikka se olisi lapsen kannalta laitosta parempi ja lisäksi yhteiskunnan kannalta halvempi ratkaisu

3 3 Miksei tiede sitten kerro näitä asioita selkeästi, jotta päättäjät eivät tekisi tuhoisia munauksia? kysyi joku yleisöstä. Tästä esitelmöitsijä lähes tuohtui. Yritetty on kaikin keinoin, mutta meitä ei kuunnella!! Yhteiskunnan rakenne jatkuvan kasvun vaatimuksineen ja poliitikkojen ideologiset päämäärät näyttävät jyräävän selvät ja vastaansanomattomat tutkimustulokset. Mieleni teki lisätä, että tässä asiassa näyttävät erilaiset poliittiset ideologiat olevan harvinaisessa yhtenäisrintamassa. Vasemmisto haluaa lapset yhteiskunnan koulutettaviksi mahdollisimman varhain, jotta heille voidaan kasvattaa oikeat ideologiset asenteet, ja oikeisto taas tarvitsee molemmat vanhemmat palkkatyöhän kansantulon ja verokertymän kasvattamiseksi. Niinpä päädytään yhteisvoimin kokeilemaan sitä ja tätä ideologiselta tai ahneuden pohjalta. Valitettavaa on, että koekaniineiksi joutuneet lapset ja nuoret kantavat seuraukset. Toivottavasti he viisastuvat kokemuksistaan. Liisa Keltinkangas-Järvinen Hyvä Heikki Mäntylä, tiivistelmässä oli sanomani ydin erinomaisesti ilmaistuna. Eipä siihen sen enempää sanomista kuin että kokoomuksen suusta kuuluu nykyään niitä puheenvuoroja, joita taistolaiset käyttivät 1970 luvulla kun kaikille lapsille samanlaista varhaiskasvatusta ajettiin läpi. yst.terv. Liisa Keltikangas- Järvinen Jyrki Tyrkkö Hyvät Ystävät, viitaten Heikin viestiin toteaisin minäkin kuunnelleeni mielelläni ja ihaillen esityksen sujuvuutta, kun professori Liisa Keltikangas- Järvinen esitelmöi aiheesta "Geenit ympäristö ja persoonallisuus". Kuitenkin minulla oli tunne, että melkein kaikki oli tuttua ennestään. Tänään asia selvisi: Keltikangas- Järvinen on kirjoittanut otsikolla "ympäristö vai perimä - psykologian pitkä tie tasapainoiseen ihmiskäsitykseen" lähes tarkalleen sen, mistä hän puhui meille LFS:ssa. Teksti löytyy netistä lehden Tieteessä Tapahtuu numerosta 2/2006. Nyt kuullussa esityksessä tosin genetiikan merkitystä ja osuutta on korostettu aikaisempaan verrattuna. Genetiikan käsitykset ovat parhaillaan muuttumassa ja jo muutaman viime vuoden aikana muuttuneet mm. epigeneesin voimakkaan esiin marssin johdosta. Senkin vuoksi epäilen, ettei geenipsykologia sellaisena, kuin sitä käsiteltiin esitelmässä, ole ehkä aivan ajanmukaista. Hiukan oudoksuin lisäksi, ettei Keltikangas- Järvinen edes maininnut Eino Kailaa ja hänen tunnettua Persoonallisuus- teostaan, ei tosin liioin muitakaan persoonallisuuden psykologian tunnettuja nimiä, esim. tanskalaista Höffdingiä - myös Kretschmer ohitettiin noin vain... Kaikesta huolimatta sympaattinen esitelmöitsijä ja virkistävä esitys. Terveisin Jyrki

4 4 Kullervo Rainio Heikille suurkiitos siitä, että olet nähnyt vaivaa kirjoittaaksesi selostuksen Liisa Keltikangas- Järvisen esitelmästä. On mukava huomata, että hän on jälleen onnistunut hyvin. Hän on - - Lauri Rauhalan ohessa - - psykologeistamme se, jolla on tieteellisesti täsmällisin ja selkein kokonaiskuva ihmisestä. Kiitos. Kullervo Rainio [Teen Heikin tekstin yhteyteen muutamia alleviivauksia ja huomautuksia. K.R.] [Heikki Mäntylä :] Hyvät ystävät, En malta taaskaan pitää mölyjä mahassani. Professori Liisa Keltikangas- Järvisen esitys LFS:ssa oli erinomainen, selkeä (ilman kalvoja), sujuva ja ennen kaikkea vakuuttava! Varmaan ihastukseni johtuu siitä, että olin yleisesti ottaen kaikesta samaa mieltä oman päättelyni ja rajallisen arkikokemukseni pohjalta. Oli tietysti itsetuntoa kohentavaa huomata, että arvostettu asiantuntija (vuoden professoriksi 2008 nimetty) oli tutkimuksissaan päätynyt samantapaisiin johtopäätöksiin. En tehnyt huolellisia muistiinpanoja, mutta esitelmöitsijän kirjoituksia löytyy mm. internetistä ja erilaisista julkaisuista vaikka kuinka paljon. En ole ollenkaan varma, ymmärsinkö kaiken oikein. Seuraavassa kuitenkin muutama mieleeni jäänyt asia, ehkä hiukan kärjistettynä: Enviromentalismi vallitsi ja villitsi vielä 60- luvulla. Kuviteltiin lapsi "tabula rasaksi". Kaikki vauvat olivat yhtä lahjakkaita, vilkkaita, ennakkoluulottomia, musikaalisia ja älykkäitä, siis samanlaisia objekteja, joihin voitiin, ja joihin tuli, soveltaa identtisiä kasvatusmenetelmiä. Uskottiin tai uskoteltiin, että vain ympäristö ja ulkopuoliset tekijät ovat vastuussa lopputuloksesta. Perintönä saadut ominaisuudet erilaisine luonteenpiirteineen pyrittiin kieltämään. Väitettiin, että ennakkoluulotkin ovat kasvatuksen tulosta. Kuitenkin jokainen isä ja äiti tietää, että lapset ovat syntyjään mitä ennakkoluuloisimpia. Onhan se ollut synnynnäinen varokeino primitiivisessä selviytymistaistossa ja jäänyt edelleen perinnöksi. Näyttää siltä, että "hullut vuodet" psykologiassa olisivat alkaneet jo 1960luvulla. Olin tuolloin jo siirtynyt kokonaan sosiaalipsykologiaan ja eri tiedekuntaankin, joten en tullut seuranneeksi kovinkaan hyvin psykologian piirissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Silti minun on vaikea uskoa, että yliopistollisen oppiaineen piirissä olisi ratkaiseva muutos tapahtunut jo tuolloin. Saattaa olla

5 5 kysymys enemmänkin kasvatustieteestä. Nimittäin Eino Kailan vaikutus oli hyvin tuntuva eivätkä professorit v.fieandt ja Arvo Lehtovaara millään tavalla edustaneet "tabula rasa"ajattelua. Päinvastoin: Lehtovaara oli hyvin tunnettu kaksostutkimuksistaan ja siten vahvasti kiinni perinnöllisyys- psykologiassa. Kuva sopii paremmin kasvatustieteeseen, johon oli syntynyt eräänlainen "tieteellinen tyhjiö" J.A.Hollon eläkkeellemenon jälkeen. (Huom. En käytä sanahirviötä "eläköityminen"!) Hollolla itsellään oli ollut hyvin kypsä näkemys kasvatuksen teoriasta. Että ainakin Kailan vaikutus kävisi ilmi, pistän tähän runoni vuodelta 1947: Peli On tungos tässä, korttipeli suuri, ja joka käteen hertat, padat pantu. On ruutu rahavaraa, risti mantu. Ne läiskää. Isketään. Käy viuhka, tuuri... Sai yksi kourantäyden kuninkaita. Nyt houkan käsin niitä tuhlaa, hukkaa. Kovasti kehnosti on toisen laita: Jo viime valtin peukalostaan pukkaa.

6 6 Ken jakoi, ken? - Ei kellään aavistusta. Kätilö käteen pisti? - Syntymässä sai kukin korttinsa - Voi petkutusta! Tää pelkkää kakkosta! Ja tuoll' on ässä! Kiharatukka hymyin herttaa haroo. Pönäkkä pataa painaa punanenin. Mut tollolla on ristikolme enin. Yks' saita sotilasta säästää, varoo... - Näin kaikki kortit sai. Ne oikun mukaan - ei oikeuden - käteen jakoi Jokin. Parasta yritä! Näin nokka nokin ei enää kerran jälkeen istu kukaan... ( ) "Uskottiin tai uskoteltiin, että vain ympäristö ja ulkopuoliset tekijät ovat vastuussa lopputuloksesta." [Tämä on suoraa marxilaista oppia tai vielä tarkemmin sanoen lysenkoismia (lamarckismin neuvostoliittolainen muoto; saanut nimensä Stalinin suosikin Trofim Lysenkon mukaan), joka oli välttämätön oppi sosialismin toteuttamiseksi. (Mainitsen tässä ohimennen, että kun huomattava tshekki- geneetikko Jaroslav Krizenecky

7 7 {herra käyttää kahta hattua, toista r:n ja toista z:n päällä} kritikoi 1949 Lysenkon oppia, hänet erotettiin virasta ja vangittiin syytettynä siitä, "että hän palveli etabloitunutta kapitalistista systeemiä, piti itseään työtätekevän luokan yläpuolella olevana ja oli vihamielinen kansan demokraattiselle järjestykselle".) On mahdollista, että lysenkolaisuus (anonyymisti) omaksuttiin määrätyissä piireissä kasvatustieteessä jo 1960luvun lopulla. Mitä ne piirit saattoivat olla? Väittäisin, että ne eivät olleet niinkään yliopistonopettajia kuin kasvatustieteen soveltajia, ts. tuolloin vahvasti politisoituneita virkamiehiä ja nuoria "suunnittelijoita", jotka rakensivat maahan peruskoulua. Tässä olisi mielen- kiintoinen tutkimuskohde! Probleema: onko lysenkolainen ihmiskäsitys nykypäivänäkin vallitseva kasvatustieteessä ja kärsiikö peruskoulumme siitä edelleenkin?] Temperamentin ja persoonallisuuden erottaminen toisistaan käsitteinä ja ominaisuuksina aukaisee uusia uria psykologiselle tutkimukselle ja ennen kaikkea johtopäätöksille. Persoonallisuus, joka kehittyy ulkopuolisten vaikutteiden, mm. kasvatuksen ohjailemana, ohjaa ja kontrolloi synnyinlahjana saadun temperamentin ilmenemismuotoja. Älykkyys ja temperamentti eivät korreloi. Samanlainen ympäristö kasvattaa eroja. Tätä painotti luennoitsija toistuvasti. Se tuntui aluksi paradoksaaliselta, mutta tarkemmin ajateltuna suorastaan itsestäänselvyydeltä. Eri temperamentin omaavat yksilöt tarvitsevat erilaisia kasvatusmenetelmiä ja erilaista ymmärrystä, jotta heidän persoonallisuutensa kehittyisi suotuisasti, jottei eri temperamenttisten välille syntyisi liian suuria ristiriitoja. Tämänhän toki ovat vaistonneet arkitasolla kaikki isät ja äidit, vaikka 'virallinen' oppi on toitottanut 'tasa- arvon' nimissä yhteneväisiä menetelmiä. Perintönä saatu temperamentti on vivahteiltaan monimuotoinen, ja voi ilmetä yhtä hyvin vakaana rauhallisuutena kuin ylivilkkautena. Evoluutio (joka kuulemma oli psykologien piirissä aiemmin lähes kielletty termi tai ainakin kirosana) on syyllinen erilaisiin

8 8 temperamentteihin. Erilaisissa ympäristöissä selviytyminen vaatii erilaista temperamenttia. ADHD- syndrooma, joka aiheuttaa häiriötä nykyisessä koulussa ja opetuksessa, jossa pitää keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, oli primitiivisessä yhteisössä hyödyllinen selviytymiskeino - keskittyminen yhteen asiaan saattoi johtaa ikäviin yllätyksiin. Uutta tietoa minulle oli myös, että Suomessa on länsimaiden korkein lapsien sijoitus kodin ulkopuolelle! Tätä piti luennoitsija erittäin huolestuttavana. Suurissa yksiköissä ei ole mahdollista kiinnittää yksilöllistä huomiota erilaisiin temperamentteihin. On sopeuduttava samaan kaavaan, jolloin väitteen mukaan erot kasvavat. Perheen tulisi olla lapsen kehityksen perusyksikkö ja turva. Se on luonnollinen, ja riittävän pieni. Siellä opitaan yhteisöllisyyden perusteet ja toisten huomioonottaminen. Jos lapset joutuvat taistelemaan asemastaan liian aikaisin liian suuressa yhteisössä, luottamus järkkyy ja turvallisuuden tunne on vähäinen. Koululaitosta on kehitetty myös outoon suuntaan, jossa lapsilta vaaditaan liian aikaisin valintoja, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen. Se on luennoitsijan mukaan eräs syy nuorten masennukseen. Tämäkin tuntuu näin maallikkotasolla varsin ymmärrettävältä. Kirjoitin tästä aiheesta jopa jutun, KANAVA 8/2007: "Uusi kansantauti - masennus". Päättäjät eivät varmaan siitä pitäneet, kerettiläinenhän se oli. Perheen merkitystä ja erityisesti perheenäidin merkitystä on väheksytty, tai suorastaan pilkattu jo vuosikausia. Perheenäidit vain 'ovat kotona tekemättä mitään'. Kolmilapsisen perheen kotiäiti, siivooja, kokki, pesijä, opettaja, ei tee mitään koska ei saa palkkaa. Kotiapulaiset leimattiin jäännökseksi 'piikayhteiskunnasta', huomautti luennoitsija, vaikka se olisi lapsen kannalta laitosta parempi ja lisäksi yhteiskunnan kannalta halvempi ratkaisu. [Kun aikanaan 1960 ja 1970luvuilla tehtiin eduskunnassa aloitteita kotiapulaisen palkan vähentämiseksi palkanmaksajan verotettavasta tulosta, siihen vastattiin vasemmiston taholta vain, ettei tule kuuloonkaan "piikojen palkkaaminen herrasväelle valtion varoilla".] Miksei tiede sitten kerro näitä asioita selkeästi, jotta päättäjät eivät tekisi tuhoisia munauksia? kysyi joku yleisöstä. Tästä esitelmöitsijä lähes tuohtui. "Yritetty on kaikin keinoin, mutta meitä ei kuunnella!!" Yhteiskunnan rakenne jatkuvan kasvun vaatimuksineen ja poliitikkojen ideologiset päämäärät näyttävät jyräävän selvät ja vastaansanomattomat tutkimustulokset. Mieleni teki lisätä, että tässä asiassa näyttävät erilaiset poliittiset ideologiat olevan harvinaisessa yhtenäisrintamassa. Vasemmisto haluaa lapset yhteiskunnan koulutettaviksi mahdollisimman varhain, jotta heille voidaan kasvattaa oikeat ideologiset asenteet, ja oikeisto taas tarvitsee molemmat vanhemmat palkkatyöhän kansantulon ja verokertymän kasvattamiseksi. Niinpä päädytään yhteisvoimin kokeilemaan sitä ja tätä ideologiselta tai

9 9 ahneuden pohjalta. Valitettavaa on, että koekaniineiksi joutuneet lapset ja nuoret kantavat seuraukset. Toivottavasti he viisastuvat kokemuksistaan. [Tässä suhteessa 1970luku oli vallan villiä aikaa. 27vuotias opetusministeri Ulf Sundqvist julisti SDP:n Tampereen puoluekokouksessa: "Jos emme pääse sosialismiin perustuslakeja muuttamalla, me kasvatamme joukot siihen." Tämä ei ollut pelkkää puhetta vaan mainittu kasvatus aloitettiin aivan tietoisesti koulukokeiluissa, joista tunnetuin on yritys opettaa historiaa peruskoulussa neuvostoliittolaisen esikuvan mukaan (n.s. Pirkkalan moniste!) Se on kuitenkin liian laaja asia tässä käsiteltäväksi. KeltikangasJärvinen on ennenkin esittänyt tieteellisesti hyvin perusteltuja ja kypsiä näkemyksiä. Tämä on jälleen yksi niistä. Samalla kyllä huomataan, miten pitkään vielä saadaan kärsiä marxilaisesta ideologisesta hyökkäyksestä 1960 ja 1970lukujen "hulluina vuosina". Arvelen, että nykyiset anarkistien hyökkäykset avioliittoinstituutiota vastaan ovat sen jälkimaininkia.] [Toisinaan tieteellisetkin aiheet ovat sellaisia, ettei niiden yhteydessä voi olla käsittelemättä poliittista taustaa.] K.R

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 28.10.2013 1 Mitä on lahjakkuus? (gifted) Selvästi keskitason yläpuolella olevaa kyvykkyyttä yhdellä tai useammalla

Lisätiedot

Osallistujan palautelomake

Osallistujan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11

Lisätiedot

Vistin perilliset 19. Visti on eräs yksinkertaisimmista tikkipeleistä. Joutilas yläluokka tarttui peliin, pohti sen pelaamista syvällisemmin

Vistin perilliset 19. Visti on eräs yksinkertaisimmista tikkipeleistä. Joutilas yläluokka tarttui peliin, pohti sen pelaamista syvällisemmin Vistin perilliset Visti on eräs yksinkertaisimmista tikkipeleistä. Joutilas yläluokka tarttui peliin, pohti sen pelaamista syvällisemmin ja totesi pelin kiinnostavaksi. Näin vististä tuli 150 vuoden ajaksi

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9. Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.2009 1 JOHDANTO Työpajan aluksi katsottiin dokumentti kolmilapsisen

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Salasuhteita. esimerkiksi espanjaksi nimi tarkoittaa pientä pusua.

Salasuhteita. esimerkiksi espanjaksi nimi tarkoittaa pientä pusua. Salasuhteita Avioliittopeleistä kehiteltiin edelleen uusia pelejä, joissa varsinaisten avioliittojen lisäksi kohdataan sopimattomia suhteita kuningatarten ja sotilaiden välillä vieläpä maiden rajat ylittäen!

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

TKI-päivät 2012. Palautekysely

TKI-päivät 2012. Palautekysely TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Sinähän osaat, Liinu!

Sinähän osaat, Liinu! Sinähän osaat, Liinu! Tässä kirjassa kerrotaan, minkälaista on, kun on tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeuksia. Niitä voi olla monenlaisia. Tämä kirja kertoo Liinusta, jolle tarkkaavaisuus ja keskittyminen

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2014 Rovaniemi Palautekyselyn yhteenveto

Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2014 Rovaniemi Palautekyselyn yhteenveto Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2014 Rovaniemi Palautekyselyn yhteenveto Kyselyn asteikko: 1 = huono, 2 = välttävä, 3 = tyydyttävä, 4 = hyvä, 5 = erinomainen 1. Seminaarin rakenne (rinnakkaiset

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa

Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa Haasteita opettajalle lukion lyhyen matematiikan opetuksessa ovat havainnollistaminen ja riittämätön aika. Oppitunnin aikana opettaja joutuu usein palamaan

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Scifest-loppuraportti Jani Hovi 234270 4.5.2014. 21 kortin temppu

Scifest-loppuraportti Jani Hovi 234270 4.5.2014. 21 kortin temppu Scifest-loppuraportti Jani Hovi 234270 4.5.2014 Toteutus 21 kortin temppu Temppuun tarvitaan nimensä mukaisesti 21 korttia. Kortit jaetaan kuvapuoli näkyvillä kolmeen pinoon, ensiksi kolme korttia rinnan

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3. Raja-arvon käsite Raja-arvo kuvaa funktion kättätmistä jonkin lähtöarvon läheisdessä. Raja-arvoa tarvitaan toisinaan siksi, että funktion arvoa ei voida laskea kseisellä lähtöarvolla

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT 1 MITÄ MERKINANNOT OVAT Merkinannot ovat puolustuksen tapa keskustella keskenään tikkipelivaiheessa toisin pelinviejäkin kuulee keskustelun Merkinannot helpottavat puolustamista

Lisätiedot