T1-vaiheen edistymisraportti Kuopio

Transkriptio

1 T1-vaiheen edistymisraportti Kuopio

2 Kuopio, T1-vaiheen edistymisraportti, Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TILA SUORITETUT TEHTÄVÄT KÄYTETYT MENETELMÄT ONGELMAT...7 Kuopio2001, vain kurssin T arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 3

4 1. PROJEKTIN TILA Projektille allokoitiin tähän vaiheeseen 300 tuntia, joista käytettiin 212. Tämä aiheutti pieniä puutteita suunniteltuihin vaiheessa saavutettaviin tuloksiin. Syyt poikkeamille on esitetty kappaleessa 4. Ongelmat. Poikkeamat on kuvattu kappaleessa 2. Suoritetut tehtävät. Projektiteknisesti projekti on hallitusti myöhässä. Tämä tarkoittaa sitä että tämän vaiheen panoksia ja tehtäviä on siirretty seuraavalle vaiheelle, jossa on tarkoitus ottaa alkuperäinen suunnitelma kiinni. Siirretyt tehtävät ovat siis henkilöt-osakokonaisuuden testaus sekä testitapausten laadinta tuon osakokonaisuuden testaukseen. Nämä olisivat arviolta vaatineet 28 tunnin lisätyön. Projekti olisi siis saavuttanut sille asetetut tavoitteet arviolta 28 lisätunnilla, joka tarkoittaa sitä että se olisi alittanut sille budjetoidut tunnit 60 tunnilla. Tehokkuus on siis ollut kohdallaan ongelmana on ollut enemmänkin resurssien saatavuus johtuen projektin ulkopuolisesta resurssoinnista. Projektiin on tällä hetkellä käytetty resursseja tuntia suunnitellusta 1600 tunnista. Tämä on liian vähän (tavoiteltu arvio oli noin 600 h), joten kirimiseen täytyy projektin toisella puoliskolla pystyä. Arvion alittaminen ei sinänsä ole ongelma, mutta asiakkaalle on luvattu tuon verran työtä, joten asiakas varmasti keksii lisää tekemistä mikäli tunteja näyttää jäävän käyttämättä. Järjestelmäähän ei ollut tämän projektin puitteissa tarkoitus tehdä loppuun asti valmiiksi, joten toteutettavia lisäkokonaisuuksia on helppo ottaa lisää mukaan projektiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty tuntien kertyminen henkilöittäin: Table 1 Tunnit henkilöittäin LOGIN Hours % ltolvane marje 8 4 molampi mppeltom ojjokine rtlaiho waapro Taulukosta nähdään tehdyn työn painottuminen hyvin eritavoin eri henkilöiden kesken. Suurimpana ongelmana näyttäisi olevan projektipäällikön suuri tuntimäärä, joka ennustaa tulevaa ylitystä. Tätä täytyy pyrkiä ehkäisemään jakamalla osa projektipäällikön tehtävistä muille seuraavissa vaiheissa. Asiakasyhteistyö on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä. Ongelmista puhutaan ja niihin mietitään yhdessä ratkaisuja. Valittamista tällä saralla ei ole. Kuopio2001, vain kurssin T arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 4

5 2. SUORITETUT TEHTÄVÄT Tämän vaiheen aikana ryhmä on saanut aikaan seuraavat kokonaan uudet palautettavat dokumentit: Toiminnallinen määrittely Tekninen määrittely Testaussuunnitelma Testausraporttitemplate Käyttöliittymäsuunnitelma Coding Guidelines Lisäksi ryhmä on päivittänyt seuraavia dokumentteja: Projektisuunnitelma: kappaleet 7, 8, 9.3, 9.4, 11 Projektisuunnitelma (MS Project) Laatukäsikirja: kappaleet 5.1.2, 5.1.5, 5.3 Tämän lisäksi ryhmä on saanut valmiiksi demon ohjelmasta, jossa on toteutettu henkilöt-osakokonaisuus kuten oli suunniteltu. Vaiheessa saatiin kaikki muu toteutettua suunnitelmien mukaan paitsi testaus. Testauksen osalta luotiin testaussuunnitelma, jossa määritetään käytännöt testaukselle. Varsinaista testausta ja testitapausten suunnittelua ei saatu tehtyä aikatauluongelmien vuoksi demottavalle henkilöt-osakokonaisuudelle. Tämän takia ne siirrettiin seuraavan vaiheen alkuun. Demo näyttää kuitenkin adhoc-testauksessa toimivan varsin moitteettomasti hyvästä ohjelmointitavasta johtuen. 3. KÄYTETYT MENETELMÄT Vaiheen aikana luotiin edellytykset seuraavien ohjelmistotuotannon menetelmien käytölle läpi projektin: Versionhallinta CVS 1.11: versionhallinnan käytännöt luotiin ja dokumentoitiin laatukäsikirjaan, versionhallintaohjelman käytöstä pidettiin käyttökoulutusta asennuksen yhteydessä ohjelmoijille ja versionhallintaa ryhdyttiin jo käyttämään demon koodauksen alkaessa. Käyttökokemuksia ei vielä kuitenkaan ole kertynyt runsaasti, joten tarkempi kokemusten raportointi jää seuraaviin vaiheisiin. koodin tarkastukset: koodintarkastuskäytäntö luotiin ja dokumentoitiin laatukäsikirjaan. Kooditarkastuksia ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tehty, joten kokemusten raportointi jää seuraaviin vaiheisiin. Kuopio2001, vain kurssin T arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 5

6 kolmikerrosmalli: suunnittelu pohjattiin kolmikerrosmalliin, joka on tarkemmin selitetty Teknisessä määrittelyssä. Tällä suunnittelutavalla tavoiteltavien hyötyjen saavuttamisesta ei vielä tässä vaiheessa voida sanoa tarkemmin, joten kokemusten raportointi jää seuraaviin vaiheisiin..net: suunnittelu ja demo toteutettiin.net-teknologiaan nojaten. Teknologian hyvistä ja huonoista puolista raportoidaan laajempien kokemusten pohjalta seuraavissa vaiheissa. Vaiheen käytettiin seuraavia ohjelmistotuotannon menetelmiä: Projektin laadun varmistus: määritetty tarkemmin laatukäsikirjassa. Tuntui toimivan oikein hyvin. Erityisesti projektin toimintatavat tuntuivat toimivan oikein hyvin. Tällainen hieman strukturoidumpi toimintamalli tuntuu olevan jo tämän kokoisessa projektissa aivan paikallaan ja parantaa projektin hallintaa merkittävästi. Kokemukset menetelmästä siis varsin positiivisia. Projektin tuntienseuranta: Projektin tuntien seurantaa parannettiin vielä vaiheen alkupuolella tarkemmaksi. Nyt lähes reaaliaikainen tuntiensyöttö mahdollistaa projektin tarkan seuraamisen. Tällainen raportointisysteemi pakottaa tehtävien tekijät pohtimaan kuinka kauan tehtävän loppuunsaattaminen vielä kestää. Tällaisessa jo hieman suuremmassa projektissa eri tehtävien etenemisen lähes reaaliaikainen näkyvyys helpottaa huomattavasti projektipäällikön työtä. Tämä kehittää myös koodaajien arviointitaitoja, joka on mielestämme varsin hyödyllistä, sillä hyväksi arvioijaksi ei opi kuin arvioimalla. Lisäksi projektin pilkkominen pienehköiksi tehtäviksi parantaa projektin hallittavuutta ja tuntiraportointimme pakottaa siihen. Raportoiduista tunneista voidaan kerätä dataa projektin tuntien kohdistumisesta projektin eri vaiheille, osakokonaisuuksille ja tehtäville. Näiden tietojen perusteella voidaan parantaa tulevien saman tyyppisten projektin työmääräarvioita ja resurssitarpeita. Tällainen tieto on hyödyllistä useita projekteja omaavan yrityksen projektiportfolion hallinnan kehittämiselle, ohjaamiselle, resurssien kohdentamiselle ja strategian toteuttamiselle. Projektin riskien hallinta: on määritetty tarkemmin laatukäsikirjassa. Riskien hallinnan toisen vaiheen riskienhallintakokouksen tuloksena syntynyt projektin riskitaulukko löytyy projektisuunnitelmasta. Kokemukset riskienhallinnasta ovat varsin neutraalit. Riskejä on sen avulla luultavasti tunnistettu paremmin ja myös osattu välttyä niiltä paremmin tunnistettavuuden myötä. Riskejä on kuitenkin myös päässyt toteutumaan menetelmästä huolimatta, joten parantamisen varaa menetelmässä vielä löytyy. Menetelmä on oikein hyödyllinen mikäli sen avulla oikeasti saadaan hallittua riskejä ja estämään niiden toteumista. Tällä hetkellä emme ole vielä aivan varmoja tekeekö menetelmä tuon. Uskoaksemme riskit pysyvät parhaiten hallussa kun projekti johdetaan ammattitaitoisesti ja motivoivasti. Siitä onko erillinen riskienhallintamenetelmä tarpeen, emme ole vielä aivan vakuuttuneita. Vaatimusmuutosten hallinta: muutosten hallinta on määritetty tarkemmin laatukäsikirjassa. Vaatimusmuutoksia ei vielä tässä vaiheessa ole käsitelty, joten emme voi raportoida vielä tarkempia käyttökokemuksia. Menetelmä on tosin jo nyt Kuopio2001, vain kurssin T arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 6

7 4. ONGELMAT estänyt vaatimusmuutosten tulvimisen läpi noin vain ja laittanut ne jonoon, josta ne otetaan käsittelyyn. Tämä on käsittääksemme menetelmän yksi suurimmasta eduista, joten siinä mielessä se on toiminut mallikkaasti. Itse muutosten käsittely ja läpivienti tapahtuu ensikerran vasta T2-vaiheen alkupuolella. Osalla ryhmän jäsenistä on ollut ongelmia motivaatiossa ja/tai mahdollisuuksissa järjestää aikaa projektille. Tämä on aiheuttanut suuria vaikeuksia projektin läpiviennissä ja kasvattanut resurssien käyttöä projektin hallintaan (eli pienentänyt projektin tuottavuutta). Tämän lisäksi osa projektiryhmän jäsenistä on joutunut joustamaan toisten vuoksi. Tämä on johtanut siihen, että osa projektiryhmän jäsenistä on käyttänyt projektille allokoiduista resursseistaan jo suuren osan ja toinen osa projektiryhmästä ei vielä ole käyttänyt kuin hieman allokoiduista resursseistaan. Projektissa on jouduttu joustamaan myös vaiheessa suoritettavista tehtävistä, sillä 300:sta vaiheelle budjetoidusta tunnista saatiin käyttöön 212. Kaiken lisäksi tämä tuli vielä yllätyksenä projektin edetessä. Tähän nähden vaihe saatiin vietyä läpi yllättävän hyvin eikä suuria puutteita alkuperäisistä tavoitteista kuitenkaan tullut. Ajan järjestäminen projektille ei kuitenkaan pelkästään ole ryhmän jäsenten motivaatiosta kiinni, sillä asiakas on myös pyytänyt projektia pienentämään tässä vaiheessa joidenkin ryhmän jäsenten työtaakkaa, jotta saisi ohjattua heidän työpanostaan toisiin projekteihin. Tässä mielessä tämä lipsuminen suunnitellusta on tapahtunut asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä asiakkaan näin pyytäessä. Tällainen menettely ei kuitenkaan voi jatkua loppuun asti mikäli kaikki projektille alunperin asetetut tavoitteet halutaan saavuttaa. Seuraavassa vaiheessa onkin pystyttävä allokoimaan resursseja projektille entistä enemmän. Tämä todennäköisesti tulee aiheuttamaan vaikeuksia myös tulevaisuudessa. Nämä vaikeudet on nyt tiedostettu ja niistä tullaan keskustelemaan asiakkaan kanssa viikoittain, jotta vastaavia yllätyksiä ei enää pääse tapahtumaan. Näin nämä käytettävien resurssien muutokset saadaan hallittua sekä kehitettyä vastatoimenpiteitä niiden vaikutusten minimoimiselle. Kuopio2001, vain kurssin T arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 7