SOTE-JOHTAJAT: PALVELUKETJUT PARANTUVAT

Transkriptio

1 SOTE-JOHTAJAT: PALVELUKETJUT PARANTUVAT Tiivistelmä Sote-johtajista kaksi kolmesta luottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluketjujen parantuvan tulevaisuudessa, selviää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselystä. Lähes puolet (46 %) uskoo myös palvelujen laadun parantuvan. Puolet sen sijaan arvioi, että palvelujen määrä (51 %) ja saavutettavuus (48 %) säilyvät entisellään. Arviot sote-palvelujen kehittymisestä ovat selvästi myönteisemmät kuin kansalla. Lähes puolet sote-johtajista arvioi, että km on kohtuullinen etäisyys asukkaan kotoa lähimmälle terveysasemalle (48 %) ja sosiaaliasemalle (45 %) km ja yli 20 km asiointimatkaa piti molempia kohtuullisena vajaa viidennes (22 %). Sote-johtajat nimesivät kolme merkittävintä säästömahdollisuutta omalta vastuualueeltaan. Avoimissa vastauksissa nousi erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisointi, laitoshoidon vähentäminen, sote-alaa säätelevien normien purkaminen sekä hallinnon tehostaminen muun muassa keskittämällä toimintoja. Aineiston keruu ja käsittely Tutkimusaineisto kerättiin Surveypal-verkkokyselyllä Kyselykutsu lähetettiin 240 kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän sosiaalija/tai terveysalueen johtamisesta vastaavalle henkilölle. Pyyntö lähetettiin sähköpostitse, ja kyselyyn vastaamisesta muistutettiin kahdesti. Kysely koostuu taustakysymyksistä ja kuudesta sosiaali- ja terveydenalaa käsittelevästä kysymyksestä. Kolme kysymyksistä painotti keväällä 2015 esillä olleita ehdotuksia sote-uudistuksesta. Kyseiset kolme kysymystä esitettiin lähes samaan aikaan myös kuntajohtajille. 1

2 Kyselyyn vastasi 86 sote-johtajaa. Vastausprosentti oli 35 %, mikä on verkkokyselyille tyypillinen vastausprosentti. Vastaajat ilmoittivat taustatietoina sukupuolensa sekä kunnan tai kaupungin jossa on virassa. Vastausten perusteella taustatietoja täydennettiin vastaajien edustamien kuntien maakunnilla ja väkiluvuilla (Väestörekisterikeskus ). Vastaajista 70 prosenttia on naisia ja 30 prosenttia miehiä, miehet vastasivat hieman useammin kuin naiset. Taulukossa 1. (s. 4) on esitetty maakunnittain luokiteltuna kyselyyn osallistuneiden edustamien kuntien ja kaupunkien määrä sekä väkiluvut. Lisäksi taulukossa on ilmaistu vastausprosentit maakuntien mukaan luokiteltuna. Monissa kunnissa sote-palvelut järjestetään yhdessä toisen tai toisten kuntien kanssa muodostetun kuntayhtymän kautta. Esimerkiksi Kainuussa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) vastaa maakunnan sote-palvelujen järjestämisestä, joten se oli ainoa taho jolle lähetettiin kutsu kyselyyn. Vastaajista 73 työskentelee kunnan tai kaupungin sosiaali- ja terveysalueen johtamisen tehtävissä. Tyypillisimpiä vastaajien virkanimikkeitä ovat sosiaalija terveysjohtaja ja perusturvajohtaja. Lisäksi verkkokyselyyn vastasi kolmetoista sosiaali- ja terveysalan alueellisen kuntayhtymän ja laaja-alueisen (noin maakunnallisen) kuntayhtymän johtajaa. Pienistä kunnista saatiin merkittävästi vähemmän vastauksia sote-johtajilta kuin edellisessä toteutetussa kyselyssä kuntajohtajilta (50 14). Maakuntien vastauksien vertailuissa eivät ole mukana Ahvenanmaa, Etelä- Karjala, Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Kymenlaakso vastaamattomuuden takia. 2

3 Taulukko 1. Vastaajat maakunnan, vastausprosentin ja kunnan väkimäärän mukaan Maakunta Lukumäärä (kuinka suuri osuus maakunnan kunnista) Väkiluku Lukumäärä Ahvenanmaa 0 (0 %) Yli Etelä-Karjala 1 (17 %) Etelä-Pohjanmaa 5 (38 %) Etelä-Savo 4 (36 %) Kainuu 0 (0 %) Alle Kanta-Häme 5 (45 %) Keski-Pohjanmaa 0 (0 %) Keski-Suomi 4 (20 %) Kymenlaakso 0 (0 %) Lappi 7 (33 %) Pirkanmaa 7 (35 %) Pohjanmaa 3 (25 %) Pohjois-Karjala 6 (55 %) Pohjois-Pohjanmaa 10 (67 %) Pohjois-Savo 6 (40 %) Päijät-Häme 3 (50 %) Satakunta 5 (38 %) Uusimaa 9 (41 %) Varsinais-Suomi 11 (41 %) Tulokset Palveluketjut paranevat tulevaisuudessa, määrä ja saavutettavuus säilyvät ennallaan Sote-johtajilta tiedusteltiin mielipiteitä myös keväällä 2015 sote-uudistusta käsitelleen keskustelun ulkopuolisista aiheista. Ensimmäiseksi sote- johtajilta kysyttiin heidän näkemystään sosiaali- ja terveyspalvelujen kehityksestä. Kysymys perustui Kunnallisalan kehittämissäätiön kahteen TNS Gallup Oy:n kyselyyn kansan näkemyksistä sote-palvelujen tulevaisuudesta. Tutkimusaineistot koottiin Gallup Kanavalla huhtikuussa ja joulukuussa Haastatteluja tehtiin yhteensä huhtikuussa 1202 ja joulukuussa 1010, ja 3

4 Osuus vastaajista (%) vastaajat edustivat maamme vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksessa selvisi, että joulukuussa 2014 selvä enemmistö (66 %) kansasta uskoi sote-ratkaisun seuraamuksena palveluiden saavutettavuuden heikkenevän. Enemmistö arvioi myös palveluiden määrän pienentyvän, sekä lähes joka toinen näki uhkaksi palveluiden laadun (45 %) ja palveluketjujen (44 %) huonontumisen. Verrattuna huhtikuussa saatuihin tuloksiin joulukuun arviot olivat heikentyneet prosenttia (KAKS 2015, 91 92; Sote-johtajien usko palveluiden tulevaisuuteen on positiivisempi kuin kansalla, minkä voi todeta kuviosta 1 (s. 5). Vahvimmin sote-johtajat uskovat palveluketjujen toimivuuden parantumiseen. Kaksi kolmesta vastaajasta (67 %) arvioi niiden kehittyvän parempaan suuntaan. Lähes puolet (46 %) luottaa myös palvelujen laadun parantumiseen. 70% Kuvio 1. Sote-palvelujen kehittyminen seuraavan neljän vuoden aikana 67% 60% 50% 48% 51% 46% 40% 36% 40% 30% 20% 10% 0% 15% Palvelujen saavutettavuus 24% 25% 1% 1% 11% 4% 20% Palvelujen määrä Palvelujen laatu Palveluketjun toimivuus peruspalveluista erikoishoitoon Parempaan suuntaan Ei muutosta Huonompaan suuntaan En osaa sanoa 7% 6% 4

5 Puolet johtajista arvioi, että palvelujen määrä (51 %) ja saavutettavuus (48 %) säilyvät entisellään. Määrän lisääntymiseen (24 %) ja vähentymiseen (25 %) uskoi joka neljäs. Epäilevimmin suhtaudutaan palvelujen saavutettavuuteen. Yli kolmannes (36 %) uskoo saavutettavuuden menevän huonompaan suuntaan ja vajaa puolet (48 %), että muutosta ei tapahdu.. Tulokset on luokiteltu maakunnittain taulukoissa 2, 3, 4 ja 5. Kolmesta ensin mainitusta on jätetty En osaa sanoa -vastaukset pois niiden vähäisen määrän takia. Palveluketjujen toimivuuteen tulevaisuudessa luotetaan vahvimmin Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä jopa sadan prosentin kannatuksella. Myös Pirkanmaalla (86 %), Etelä-Pohjanmaalla (80 %) ja Kanta-Hämeessä (80 %) usko tulevaan on vahvalla pohjalla. Etelä-Pohjanmaan sote-johtajista myös puolet arvioi palvelujen saavutettavuuden kehittyvän parempaan suuntaan. Pohjanmaalla näkemykset ovat kaikissa vastauksissa kriittisimmät. Kaikkien maakunnan vastaajien mukaan palvelut ovat tulevaisuudessa vaikeammin saavutettavissa. Kukaan vastaajista ei usko palvelujen määrän tai laadun parantuvan, ja vain yksi arvioi palveluketjujen toimivuuden parantuvan (33 %). 5

6 Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi 2. Palvelujen saavutettavuuden kehitys maakunnitain Kanta-Häme Päijät-Häme Lappi Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Savo Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Pohjanmaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Parempaan Ei muutosta Huonompaan 4. Palvelujen laadun kehitys maakunnittain Uusimaa Lappi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Parempaan Ei muutosta Huonompaan Kanta-Häme Lappi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Satakunta Uusimaa Keski-Suomi 3. Palvelujen määrän kehitys maakunnittain Pirkanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Parempaan Ei muutosta Huonompaan 5. Palveluketjun toimivuuden kehitys maakunnittain Keski-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Pohjanmaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Parempaan Ei muutosta Huonompaan En osaa sanoa 6

7 Osuus vastaajista (%) Sote-johtajille sopivat pidemmät etäisyydet sote-palveluihin kuin kansalle Kunnallisalan kehittämissäätiö kysyi kansalaisilta heidän nykyisiä matkoja palveluihin ja sitä, kuinka pitkät matkat ovat heistä kohtuullisia. Tutkimusaineisto koottiin Gallup Kanavalla joulukuussa Haastatteluja tehtiin yhteensä Vastaajat edustavat maamme vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kansalaisista 32 prosenttia arvioi kohtuullisen etäisyyden terveysasemalle tai -keskukselle olevan 3 5 kilometriä, hieman harvempi kannatti 1 2 km etäisyyttä (28 %). Vastaavat luvut olivat sosiaaliaseman tai -keskuksen kohdalla 27 % ja 25 %. (KAKS 2015, 110; Nyt kysyimme sote-johtajilta, kuinka pitkää etäisyyttä he pitävät kansalaisen kannalta kohtuullisena. Sote-palveluista vastaavien johtajien näkemykset etäisyyksistä eroavat merkittävästä kansalaisten kannoista. Lähes puolet sote-johtajista toteaa, että km on kohtuullinen matka terveysasemalle (48 %) ja sosiaaliasemalle (45 %). Reilu viidennes (22 %) pitää 3 5 km matkaa sopivana, kuten myös yli 20 km matkaa. Vain 4 6 prosenttia kannatti 3 5 km etäisyyttä sote-asemille. Terveysasemien tulee olla hieman lähempänä kansalaisia kuin sosiaaliasemien, sote-johtajat arvioivat. 60 Kuvio 5. Kohtuullinen etäisyys asukkaan kotoa lähimmälle palvelupisteelle Terveysasema/-keskus Sosiaaliasema/-keskus Alle 1 km 1-2 km 3-5 km 6-10 km km Yli 20 km En osaa sanoa 7

8 Maakuntien mukaan tarkasteltuna 6 10 km etäisyyttä kannatetaan aktiivisimmin Etelä-Savossa (50 %). Keski-Suomessa (50 %) ja Varsinais-Suomessa (45 %) vastaukset jakaantuvat 6 10 km ja km kesken. Kanta-Hämeessä (80 %), Satakunnassa (80 %), Pohjanmaalla (66 %), Pohjois-Savossa (66 %) vähintään kaksi kolmesta sote-johtajasta puoltaa km etäisyyttä sosiaali- ja terveysasemille. Myös Pohjois-Pohjanmaalla (60 %), Etelä-Pohjanmaalla (60 %) ja Uudellamaalla (55 %) km koetaan useimmin kohtuulliseksi etäisyydeksi. Lapin ja Pirkanmaan sote-johtajien näkemyksissä on eniten hajontaa. Lapissa seitsemästä vastaajasta neljä arvioi 6 10 km etäisyyden sopivaksi, kaksi km ja kaksi yli 20 km. Pirkanmaalla 6 10 km, km ja yli 20 km etäisyys sai kukin 29 % äänistä, lisäksi 3 5 km etäisyyttä kannattaa 14 %. Pohjois-Karjalassa kaikki sote-johtajat arvioivat yli 20 km etäisyyden olevan kohtuullinen. Myös Päijät-Hämeessä suurin osa vastaajista asettuu sen kannalle (66 %). Yhteistyön ja työnjaon kehittäminen keskiöön säästöjen luomiseksi Lopuksi sote-johtajia pyydettiin nimeämään kolme merkittävintä säästömahdollisuutta omalta vastuualueeltaan. Avoimia vastauksia annettiin yhteensä 77 kappaletta. Kaikki avoimet vastaukset on luettavissa sivulta 11. Useimmin esiin nostettuja yksittäisiä teemoja ovat laitoshoidon vähentäminen (21 mainintaa), normien purkaminen (19 mainintaa), ennaltaehkäisy (18 mainintaa) sekä tietojärjestelmien ja digitaalisuuden kehittäminen (16 mainintaa). Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtävät ja erityisesti tahojen välinen yhteistyö herättää myös runsaasti ehdotuksia (27 mainintaa). Muun muassa esitetään, että vahvistamalla perusterveydenhoitoa erikoissairaanhoidon kustannukset laskisivat. Myös muiden tahojen kuten sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyön kehittäminen sekä palveluketjujen toimivuuteen panostaminen korostuvat 8

9 vastauksissa (yhteensä noin 30 huomiota). Samaa teemaa kuvaavat myös ennaltaehkäisyn tarpeellisuudesta muistuttavat vastaukset. Sosiaali-ja terveyspalvelujen hallinnon kohdalla toimintojen keskittäminen ja suuremmat yksiköt, hallinnon keventäminen sekä yhteistyö ovat avaintekijöitä säästötoimien kannalta. Keskittämistä tai laajemman väestöpohjan käsittäviä organisaatioita ehdotettiin 15 vastauksessa. Noin kymmenessä vastauksessa säästöjä haetaan suoraan palvelutasoa heikentämällä, kuten kuljetuspalveluja leikkaamalla. Asiakasryhmistä vanhukset ja ikäihmisten palvelurakenne kaipaa sotejohtajien mukaan tarkempaa tarkastelua (9 mainintaa), mikä heijastuu myös laitoshoidon vähentämistä käsittelevissä ehdotuksissa. 9

10 Lähteet Kunnallisalan kehittämissäätiö (2015). Kansalaismielipide ja kunnat. Ilmapuntari Polemia-sarjan julkaisu nro Viitattu Väestörekisterikeskus (2015). Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä. Väestötietojärjestelmä. Rekisteritilanne vrk.fi/default.aspx?docid=8830&site=3&id=0. Viitattu

11 Liite 1. Vastaukset kysymykseen säästömahdollisuuksista. Kysymys: Lopuksi pyydämme Sinua mainitsemaan kolme merkittävintä säästömahdollisuutta vastuualueeltasi: lakisääteisten velvoitteiden purkaminen! Toimintojen keskittäminen, Perhetyön tehostaminen, Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden uudelleen järjestely henkilöstömitoitusmääritteet pois, toimintakyvyn ja tarpeen mukaan hoitajamäärä, lainsäädännöstä pois epäolennaiset tehtävät lääkäreiltä(todistukset yms.)koko maahan keskustelu milloin liian intensiivinen hoito ei enää viisasta. Se, että lääkäreiden kouluterv.hoidon vast.ottoaikoja voitaisiin lyhentää (AVI vaatii väh. 30 min per koululaine). Lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa voidaan edelleen jatkaa. Ikäihmisten palveluasumisessa tuhlataan wc- ja pesutiloissa (vaipat ja esim. 1 krt/vko suihku). Yhteisinvestoinnit/suuremmat yksiköt, perusterveydenhuollon vahvistaminen, jonka seurauksena erikoissairaanhoidon kulut laskevat, hallinnon keveneminen Kuljetuspalvelut, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjako, kotihoidon lisääminen Psykiatrian ja mielenterveyspalvelujen päällekkäisyyden purkaminen. Sairaanhoitopiirin asukaspohjan laajentaminen. Vammaispalveluiden tehostaminen ja etuuksien vähentäminen. 1) Normien purku, 2) Oman vastuun lisääminen terveydestä ja hyvinvoinnista, 3) Tuotteistaminen ja palvelutuotannon tehostaminen. Peruspalvelujen toimivuus lähellä asiakasta. Koko sosiaali-ja terveydenhuolto vastuulla. Vallankumous vanhustenhuollossaajattelu järjestelmästä asiakaslähtöisyyteen. Kuntoutusta ja makuuttaminen pois. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö ja työnjako. Ennaltaehkäisevä toiminta kaikessa toiminnassa niin lasten-ja perhepalveluissa kuin vanhus-ja terveyspalveluissa. Työttömien aktivointi ja erityisesti nuoret syrjäytymisuhan alla olevat. Viimeisten vuosien turhat hoidot, kannustamine kotona asumiseen, hyödyttömien terveystarkastusten järjestäminen ydinprosessien yhtenäistäminen koko sotessa (ml.esh), kuljetuspalveluiden kehittäminen yhdessä Kelan ja muiden kunnan toimijoiden kanssa, jalkautuva esh 11

12 Valtakunnallinen yhtenäinen tietojärjestelmä, analytiikkapalvelujen uudelleen organisointi valtakunnallisesti, tulevien organisaatioiden rakenteelliset ratkaisut mahdollisimman kevyiksi Kela-korvauksien karsinta ja siirto palvelujen järjestäjän vastuulle, erikoissairaanhoidon jalkauttaminen, hoidonporrastuksen kehittäminen Ikäihmisten palvelurakenne, integraatio psykiatrian ja sosiaalipalveluiden kesken, laajemman väestöpohjan organisaatiot Ajankäytön optimointi (sote-työntekijät+hallinto), kolmannen sektorin laajempi mahdollisuus toimia, pienille yrityksille kannusteita toimia sote-toimialalla Palveluketjujen toimivuuden ja vaikuttavuuden varmistaminen (ml. asiakastietojen kokonaisuuden saaminen käyttöön asiakaskohtaisesti, paljon palveluja käyttävien palvelujen integrointi ja palveluohjaus), rakenteelliset muutokset avopalveluja ja vaihtoehtoisia palveluja kehittämällä, palvelujen digitalisointi (mahdollistaa mm. muutokset palveluverkossa), geeniteknologian kehittäminen. Tekniikan käytön lisääminen. Prosessien tehostaminen. Palvelutason alentaminen. Kuntien oman toiminnan lisääminen, Avopalvelujen lisääminen, henkilökunnan osaamisen lisääminen 1. rakenteelliset muutokset missä päällekkäisyystoimintaa poistuu ja yhteistyö kasvaa. 2. kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön kehittyminen kunnissa 3. toimivan yhteistyön kehittäminen esh ja perusterveydenhuolto missä yhteistyö tapahtuu samoilla kriteereillä ja jonka lopputulos on potilaalle laadukkaat hoitoprosessit missä päällekkäisyydet ja tuplaresurssit ovat poistetut ja potilas saa palvelunsa missä vastuut ovat selkeät ja potilas saa tarvitsemansa hoidon ja tuen sekä jatkuvan kuntoutuksen. Palvelut toimisivat samalla periaatteella sosiaalitoimen asioissa. Normien ja mitoituksien purku, lisävelvoitteiden estäminen laitoshoidon purkaminen kaikilla erityisryhmillä, normien /osittainen subjektiivisten oikeuksien purkaminen (enemmän yksilöllisempään suuntaa, esim. kuljetuspalveluissa ei kaikille samaa määrää matkoja, vaan yksilöllisesti toimintakyvyn mukaan jne.), työllistäminen Tehtävien ja vastuiden karsinta, hoitoketjujen parantaminen hoito- ja palveluketjujen asiakaslähtöunen tarkastelu, ICT -kehittäminen (esim.apotti) ja hyvinvointiteknologian hyödyntäminen. eli etsisin näin kehittämisen kautta tulevia 1. Hallinnon järjestäminen nykyistä laajemmilla alueilla 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen ja asiakkaan näkökulmasta katsottuna yhtenäiset palveluketjut näissä palveluissa 3. Liikkuvat ja sähköiset hyvinvointipalvelut 1. Monituottajamallin kautta syntyvät dynaamiset vaikutukset ja julkisen palvelutuotannon tehostuminen. 2. Palvelutarpeen arvioinnin työkalujen kehittäminen 12

13 ja sitä kautta palvelutarjottimen monipuolistaminen ja vaikuttavat palvelut. 3. Palvelujen uudet toimintaorientaatiot, joilla aktivoidaan kansalaisia ja kuntalaisia aktiiviseen hyvinvoinnin rakentamiseen PTH-SOS-ESH-integraatio, Kuntoutus, Kotona asuminen Päällekkäiset toiminnat pois. Palveluohjaus toimivaksi. Ennakointi käyttöön. Ennaltaehkäisyyn ja monipuoliseen laaja-alaiseen toimintakyvyn tukemiseen panostaminen peruspalvelujen tehostaminen, työllisyyden lisääminen, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Palveluasuntojen rakentaminen, kotihoidon lisääminen, palveluprosessien selkiyttäminen ennaltaehkäisevien palvelujen lisääminen, kuntien tehtävien vähentäminen merkittävästi, palkkakustannusten alentaminen Ikäihmisten palvelurakenne (suureksi osaksi jo käytetty), hoida asiat heti, älä kerää jonoja, alkoholin käytön vähentäminen väestössä sairauslomissa säästäminen paremman työterveyshuollon ja johtamisen keinoin; asianmukaiset, työ- ja asiakasterveyttä ylläpitävät toimipisteet/kiinteistöt; painopistettä ehkäiseviin sosiaalipalveluihin kalliiden erikoissairaanhoidon palveluiden sijaan Palveluintegraation terveyspalveluissa ja vanhuspalveluissa, palveluintegraatio päihde- ja mt-palveluissa, panostukset sähköisiin omahoitopalveluihin Kuljetuspalvelua/liikkuminen Hallinnon kustannukset, kun isommat järjestäjätahot, päällekkäisyyden purkaminen, Avin ja Valviran työnjako selkeäksi Palveluketjujen kehittäminen, palveluiden lopettaminen (ei-lakisääteiset varhaisen tuen palvelut) ja yksityisten kilpailuttaminen tarkemmin. kotihoito kaikissa palveluissa tietojärjestelmät Työllisyyden hoito, liikunnan ja terveellisten ravintotottumusten lissäminen, asumisvaihtoehtojen turvaaminen eri ikäkausina 1. Ennaltaehkäisy/ennakointi kaiken toiminnan johtotähdeksi. Ei niin, että kaikki muut säästävät ja sote hoitaa kalliilla kelkasta pudonneet 2. Hoitoketjujen ja prosessien entistä tarkempi suunnittelu ja toteutussaumattomasti perus- ja erikoistason 13

14 yhteistyönä 3. tulonsiirtojen/sosiaaliturvan merkittävä muuttaminen perustulon suuntaan erikoissairaanhoito, ostopalvelut alas, hoivahoidosta perhehoitoon Tietojärjestelmien yhteensopivuus, erityispalvelujen henkilöstön yhteiskäyttö, investoinnit rakennuksiin ja laitteisiin irtisanomisperusteet alentuneessa työkyvyssä, työaikojen uudelleentarkistus (yleistyöaika ym), ICT toimivuus Kuntayhtymien kustannusvaikuttavuuden lisääminen, niiden rakenteiden karsiminen ja perusterveydenhuollon todellinen vahvistaminen ja erikoissairaanhoidon vahvempi keskittäminen. Ylipäätään kaikki toimet, joissa osaoptimointi mahdollisuudet poistetaan, eli luodaan järjestelmä, jossa todellinen yhteinen intressi. Normien purku erityiset 1. Palveluketjun tehostaminen, työhön sitoutuminen ja kehittämisosaaminen, 2. Aito yhdessä tekemisen kulttuuri yksityisen, kunnallisen ja kolmannen sektorin kesken. 3. Toimialojen yhdessä tekemisen kulttuuri normiksi, johtamisen vahva osaaminen Päällekkäisten palvelujen purkaminen, ennaltaehkäisevät palvelut, helpompi pääseminen jatkotutkimuksiin Subjektiivisten oikeuksien osittainen purkaminen, lainsäädännön keventäminen, yhteensopivat it-järjestelmät ikäihmisten laitoshoito, erikoissairaanhoito, lääkäripalvelut Kotona asumisen tukeminen ympärivuorokautisen asumisen sijaan, yhteiset asiakasprosessit päihde- ja mielenterveysasiakkaille sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito-akselilla, vanhusten hoidossa siirtelyn minimointi ja toimiva kotiutusprosessi Prosessien sujuvuus - terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteinen asiakasrekisteri edistää vastuutyöntekijä tavoitetta palveluohjauksessa. Hoivapaikkojen vähentäminen, kotihoidon tehostaminen 1. Erikoissairaanhoidon kustannusten alentaminen vahvistamalla perusterveydenhuolto 2. Vähentämällä kodin ulkopuoliset sijoitukset vahvistamalla ehkäisevä perhetyö 3. Työttömien työllistäminen ja kuntouttavan työtoiminnan tehostaminen. Normien tarkastus, henkilöstön kelpoisuusehdot, subjektiiviset oikeudet 1) Ns. päivystys- ja neuvola-asetusten väljentäminen, 2) subjektiiviset oikeudet, esim. päivähoito, uudelleen arviointi ja 3) maksupolitiikan uudelleen arviointi, esim 14

15 asiakasmaksut ohjaamaan käyttöä ja turhat esim. lääkkeiden koneellinen. annosjakelun maksut pois kunnilta Erikoissairaanhoito, ympärivuorokautinen laitoshoito, toimeentulotukimenot sähköisten palveluiden kehittäminen, palveluohjauksellinen työtapa, innovaatiot Kunnan lakisääteisten tehtävien vähentäminen, sosiaali- ja hoitotakuun väljentäminen Yksityinen lääkäripalvelu- kela maksu pois, palvelumaksujen omavastuun korottaminen, kotihoidontuen ajan laskeminen puoleen nykyisestä yhtenäiset tietojärjestelmät soteen koko maassa, normien purkaminen välttämätöntä esim. kuljetuspalveluissa, henkilökohtaisessa avussa ja muiden palveluiden saatavuudessa, perustulon kokeileminen Hallinnon keskittäminen ja raha seuraa asiakasta malli SOTEINTEGRAATIO, PALVELUJEN KESKITTÄMINEN, TYÖNJAKO Lastensuojelu, perusterveydenhuolto (moniasiakkuuksien haltuunotto), päihdehuolto Palvelukokonaisuuksista suurimmat eli terveyskeskusten vastaanottotoiminta ulottuen erikoissairaanhoitoon, vanhustenhuollon palveluketju ja perhepalveluiden palveluketju Laitoshoidon purkaminen, palveluverkon karsiminen, omavastuuosuuksien kasvattaminen epalveluiden laajentaminen, kumipyörillä liikkuvat palvelut, sairaalakapasiteetin keskittäminen Olemme jo miettineet kaikki säästökohteet ja enempää emme voi säästää enää mistään. 1. Päivitetään kaikki palveluprosessit, 2. Vähemmän poliittisia elimiä sotessa, 3. erikoistuminen tiettyjen palvelujen tuottamiseen 1. tietoliikennemenot - yhdet toimivat yhteydet koko Suomessa, toimijoista riippumaton järjestelmä, jossa tiedot kulkevat 2. päivystysten järjestäminen isoimmille alueille3. tukipalveluiden kuten taloushallinto yhdistäminen Lääkärirekrytointi, erikoissairaanhoito, sosiaalikulut Erikoissairaanhoidon kulut, lasten- ja nuorten sijoitukset/huostaanotot, vammaistenpalvelut 15

16 Alueellisesti lähikuntien kanssa päällekkäisten toimintojen tarkastelu ja pohdinta, mitä voidaan tuottaa keskitetysti Yksi yksinkertainen ja mahdollistava laki ilman normiohjausta. laitoshoidon vähentäminen, avopainotteiset matalan kynnyksen palvelut (esim. perhetyö) raskaampien palveluiden sijaan ( Esim. lastensuojelun sijoitukset), erityispalveluiden keskittäminen Kunnan pakollisten vastuiden vähentäminen esim. suun terveydenhuollon takaaminen aikuisväestölle, subjektiivisen päivähoiden rajoittaminen, vammaispalvelulain velvollisuuksien vähentäminen 16