SOTE-JOHTAJAT: PALVELUKETJUT PARANTUVAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTE-JOHTAJAT: PALVELUKETJUT PARANTUVAT"

Transkriptio

1 SOTE-JOHTAJAT: PALVELUKETJUT PARANTUVAT Tiivistelmä Sote-johtajista kaksi kolmesta luottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluketjujen parantuvan tulevaisuudessa, selviää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselystä. Lähes puolet (46 %) uskoo myös palvelujen laadun parantuvan. Puolet sen sijaan arvioi, että palvelujen määrä (51 %) ja saavutettavuus (48 %) säilyvät entisellään. Arviot sote-palvelujen kehittymisestä ovat selvästi myönteisemmät kuin kansalla. Lähes puolet sote-johtajista arvioi, että km on kohtuullinen etäisyys asukkaan kotoa lähimmälle terveysasemalle (48 %) ja sosiaaliasemalle (45 %) km ja yli 20 km asiointimatkaa piti molempia kohtuullisena vajaa viidennes (22 %). Sote-johtajat nimesivät kolme merkittävintä säästömahdollisuutta omalta vastuualueeltaan. Avoimissa vastauksissa nousi erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisointi, laitoshoidon vähentäminen, sote-alaa säätelevien normien purkaminen sekä hallinnon tehostaminen muun muassa keskittämällä toimintoja. Aineiston keruu ja käsittely Tutkimusaineisto kerättiin Surveypal-verkkokyselyllä Kyselykutsu lähetettiin 240 kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän sosiaalija/tai terveysalueen johtamisesta vastaavalle henkilölle. Pyyntö lähetettiin sähköpostitse, ja kyselyyn vastaamisesta muistutettiin kahdesti. Kysely koostuu taustakysymyksistä ja kuudesta sosiaali- ja terveydenalaa käsittelevästä kysymyksestä. Kolme kysymyksistä painotti keväällä 2015 esillä olleita ehdotuksia sote-uudistuksesta. Kyseiset kolme kysymystä esitettiin lähes samaan aikaan myös kuntajohtajille. 1

2 Kyselyyn vastasi 86 sote-johtajaa. Vastausprosentti oli 35 %, mikä on verkkokyselyille tyypillinen vastausprosentti. Vastaajat ilmoittivat taustatietoina sukupuolensa sekä kunnan tai kaupungin jossa on virassa. Vastausten perusteella taustatietoja täydennettiin vastaajien edustamien kuntien maakunnilla ja väkiluvuilla (Väestörekisterikeskus ). Vastaajista 70 prosenttia on naisia ja 30 prosenttia miehiä, miehet vastasivat hieman useammin kuin naiset. Taulukossa 1. (s. 4) on esitetty maakunnittain luokiteltuna kyselyyn osallistuneiden edustamien kuntien ja kaupunkien määrä sekä väkiluvut. Lisäksi taulukossa on ilmaistu vastausprosentit maakuntien mukaan luokiteltuna. Monissa kunnissa sote-palvelut järjestetään yhdessä toisen tai toisten kuntien kanssa muodostetun kuntayhtymän kautta. Esimerkiksi Kainuussa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) vastaa maakunnan sote-palvelujen järjestämisestä, joten se oli ainoa taho jolle lähetettiin kutsu kyselyyn. Vastaajista 73 työskentelee kunnan tai kaupungin sosiaali- ja terveysalueen johtamisen tehtävissä. Tyypillisimpiä vastaajien virkanimikkeitä ovat sosiaalija terveysjohtaja ja perusturvajohtaja. Lisäksi verkkokyselyyn vastasi kolmetoista sosiaali- ja terveysalan alueellisen kuntayhtymän ja laaja-alueisen (noin maakunnallisen) kuntayhtymän johtajaa. Pienistä kunnista saatiin merkittävästi vähemmän vastauksia sote-johtajilta kuin edellisessä toteutetussa kyselyssä kuntajohtajilta (50 14). Maakuntien vastauksien vertailuissa eivät ole mukana Ahvenanmaa, Etelä- Karjala, Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Kymenlaakso vastaamattomuuden takia. 2

3 Taulukko 1. Vastaajat maakunnan, vastausprosentin ja kunnan väkimäärän mukaan Maakunta Lukumäärä (kuinka suuri osuus maakunnan kunnista) Väkiluku Lukumäärä Ahvenanmaa 0 (0 %) Yli Etelä-Karjala 1 (17 %) Etelä-Pohjanmaa 5 (38 %) Etelä-Savo 4 (36 %) Kainuu 0 (0 %) Alle Kanta-Häme 5 (45 %) Keski-Pohjanmaa 0 (0 %) Keski-Suomi 4 (20 %) Kymenlaakso 0 (0 %) Lappi 7 (33 %) Pirkanmaa 7 (35 %) Pohjanmaa 3 (25 %) Pohjois-Karjala 6 (55 %) Pohjois-Pohjanmaa 10 (67 %) Pohjois-Savo 6 (40 %) Päijät-Häme 3 (50 %) Satakunta 5 (38 %) Uusimaa 9 (41 %) Varsinais-Suomi 11 (41 %) Tulokset Palveluketjut paranevat tulevaisuudessa, määrä ja saavutettavuus säilyvät ennallaan Sote-johtajilta tiedusteltiin mielipiteitä myös keväällä 2015 sote-uudistusta käsitelleen keskustelun ulkopuolisista aiheista. Ensimmäiseksi sote- johtajilta kysyttiin heidän näkemystään sosiaali- ja terveyspalvelujen kehityksestä. Kysymys perustui Kunnallisalan kehittämissäätiön kahteen TNS Gallup Oy:n kyselyyn kansan näkemyksistä sote-palvelujen tulevaisuudesta. Tutkimusaineistot koottiin Gallup Kanavalla huhtikuussa ja joulukuussa Haastatteluja tehtiin yhteensä huhtikuussa 1202 ja joulukuussa 1010, ja 3

4 Osuus vastaajista (%) vastaajat edustivat maamme vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksessa selvisi, että joulukuussa 2014 selvä enemmistö (66 %) kansasta uskoi sote-ratkaisun seuraamuksena palveluiden saavutettavuuden heikkenevän. Enemmistö arvioi myös palveluiden määrän pienentyvän, sekä lähes joka toinen näki uhkaksi palveluiden laadun (45 %) ja palveluketjujen (44 %) huonontumisen. Verrattuna huhtikuussa saatuihin tuloksiin joulukuun arviot olivat heikentyneet prosenttia (KAKS 2015, 91 92; Sote-johtajien usko palveluiden tulevaisuuteen on positiivisempi kuin kansalla, minkä voi todeta kuviosta 1 (s. 5). Vahvimmin sote-johtajat uskovat palveluketjujen toimivuuden parantumiseen. Kaksi kolmesta vastaajasta (67 %) arvioi niiden kehittyvän parempaan suuntaan. Lähes puolet (46 %) luottaa myös palvelujen laadun parantumiseen. 70% Kuvio 1. Sote-palvelujen kehittyminen seuraavan neljän vuoden aikana 67% 60% 50% 48% 51% 46% 40% 36% 40% 30% 20% 10% 0% 15% Palvelujen saavutettavuus 24% 25% 1% 1% 11% 4% 20% Palvelujen määrä Palvelujen laatu Palveluketjun toimivuus peruspalveluista erikoishoitoon Parempaan suuntaan Ei muutosta Huonompaan suuntaan En osaa sanoa 7% 6% 4

5 Puolet johtajista arvioi, että palvelujen määrä (51 %) ja saavutettavuus (48 %) säilyvät entisellään. Määrän lisääntymiseen (24 %) ja vähentymiseen (25 %) uskoi joka neljäs. Epäilevimmin suhtaudutaan palvelujen saavutettavuuteen. Yli kolmannes (36 %) uskoo saavutettavuuden menevän huonompaan suuntaan ja vajaa puolet (48 %), että muutosta ei tapahdu.. Tulokset on luokiteltu maakunnittain taulukoissa 2, 3, 4 ja 5. Kolmesta ensin mainitusta on jätetty En osaa sanoa -vastaukset pois niiden vähäisen määrän takia. Palveluketjujen toimivuuteen tulevaisuudessa luotetaan vahvimmin Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä jopa sadan prosentin kannatuksella. Myös Pirkanmaalla (86 %), Etelä-Pohjanmaalla (80 %) ja Kanta-Hämeessä (80 %) usko tulevaan on vahvalla pohjalla. Etelä-Pohjanmaan sote-johtajista myös puolet arvioi palvelujen saavutettavuuden kehittyvän parempaan suuntaan. Pohjanmaalla näkemykset ovat kaikissa vastauksissa kriittisimmät. Kaikkien maakunnan vastaajien mukaan palvelut ovat tulevaisuudessa vaikeammin saavutettavissa. Kukaan vastaajista ei usko palvelujen määrän tai laadun parantuvan, ja vain yksi arvioi palveluketjujen toimivuuden parantuvan (33 %). 5

6 Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi 2. Palvelujen saavutettavuuden kehitys maakunnitain Kanta-Häme Päijät-Häme Lappi Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Savo Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Pohjanmaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Parempaan Ei muutosta Huonompaan 4. Palvelujen laadun kehitys maakunnittain Uusimaa Lappi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Parempaan Ei muutosta Huonompaan Kanta-Häme Lappi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Satakunta Uusimaa Keski-Suomi 3. Palvelujen määrän kehitys maakunnittain Pirkanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Parempaan Ei muutosta Huonompaan 5. Palveluketjun toimivuuden kehitys maakunnittain Keski-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Pohjanmaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Parempaan Ei muutosta Huonompaan En osaa sanoa 6

7 Osuus vastaajista (%) Sote-johtajille sopivat pidemmät etäisyydet sote-palveluihin kuin kansalle Kunnallisalan kehittämissäätiö kysyi kansalaisilta heidän nykyisiä matkoja palveluihin ja sitä, kuinka pitkät matkat ovat heistä kohtuullisia. Tutkimusaineisto koottiin Gallup Kanavalla joulukuussa Haastatteluja tehtiin yhteensä Vastaajat edustavat maamme vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kansalaisista 32 prosenttia arvioi kohtuullisen etäisyyden terveysasemalle tai -keskukselle olevan 3 5 kilometriä, hieman harvempi kannatti 1 2 km etäisyyttä (28 %). Vastaavat luvut olivat sosiaaliaseman tai -keskuksen kohdalla 27 % ja 25 %. (KAKS 2015, 110; Nyt kysyimme sote-johtajilta, kuinka pitkää etäisyyttä he pitävät kansalaisen kannalta kohtuullisena. Sote-palveluista vastaavien johtajien näkemykset etäisyyksistä eroavat merkittävästä kansalaisten kannoista. Lähes puolet sote-johtajista toteaa, että km on kohtuullinen matka terveysasemalle (48 %) ja sosiaaliasemalle (45 %). Reilu viidennes (22 %) pitää 3 5 km matkaa sopivana, kuten myös yli 20 km matkaa. Vain 4 6 prosenttia kannatti 3 5 km etäisyyttä sote-asemille. Terveysasemien tulee olla hieman lähempänä kansalaisia kuin sosiaaliasemien, sote-johtajat arvioivat. 60 Kuvio 5. Kohtuullinen etäisyys asukkaan kotoa lähimmälle palvelupisteelle Terveysasema/-keskus Sosiaaliasema/-keskus Alle 1 km 1-2 km 3-5 km 6-10 km km Yli 20 km En osaa sanoa 7

8 Maakuntien mukaan tarkasteltuna 6 10 km etäisyyttä kannatetaan aktiivisimmin Etelä-Savossa (50 %). Keski-Suomessa (50 %) ja Varsinais-Suomessa (45 %) vastaukset jakaantuvat 6 10 km ja km kesken. Kanta-Hämeessä (80 %), Satakunnassa (80 %), Pohjanmaalla (66 %), Pohjois-Savossa (66 %) vähintään kaksi kolmesta sote-johtajasta puoltaa km etäisyyttä sosiaali- ja terveysasemille. Myös Pohjois-Pohjanmaalla (60 %), Etelä-Pohjanmaalla (60 %) ja Uudellamaalla (55 %) km koetaan useimmin kohtuulliseksi etäisyydeksi. Lapin ja Pirkanmaan sote-johtajien näkemyksissä on eniten hajontaa. Lapissa seitsemästä vastaajasta neljä arvioi 6 10 km etäisyyden sopivaksi, kaksi km ja kaksi yli 20 km. Pirkanmaalla 6 10 km, km ja yli 20 km etäisyys sai kukin 29 % äänistä, lisäksi 3 5 km etäisyyttä kannattaa 14 %. Pohjois-Karjalassa kaikki sote-johtajat arvioivat yli 20 km etäisyyden olevan kohtuullinen. Myös Päijät-Hämeessä suurin osa vastaajista asettuu sen kannalle (66 %). Yhteistyön ja työnjaon kehittäminen keskiöön säästöjen luomiseksi Lopuksi sote-johtajia pyydettiin nimeämään kolme merkittävintä säästömahdollisuutta omalta vastuualueeltaan. Avoimia vastauksia annettiin yhteensä 77 kappaletta. Kaikki avoimet vastaukset on luettavissa sivulta 11. Useimmin esiin nostettuja yksittäisiä teemoja ovat laitoshoidon vähentäminen (21 mainintaa), normien purkaminen (19 mainintaa), ennaltaehkäisy (18 mainintaa) sekä tietojärjestelmien ja digitaalisuuden kehittäminen (16 mainintaa). Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtävät ja erityisesti tahojen välinen yhteistyö herättää myös runsaasti ehdotuksia (27 mainintaa). Muun muassa esitetään, että vahvistamalla perusterveydenhoitoa erikoissairaanhoidon kustannukset laskisivat. Myös muiden tahojen kuten sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyön kehittäminen sekä palveluketjujen toimivuuteen panostaminen korostuvat 8

9 vastauksissa (yhteensä noin 30 huomiota). Samaa teemaa kuvaavat myös ennaltaehkäisyn tarpeellisuudesta muistuttavat vastaukset. Sosiaali-ja terveyspalvelujen hallinnon kohdalla toimintojen keskittäminen ja suuremmat yksiköt, hallinnon keventäminen sekä yhteistyö ovat avaintekijöitä säästötoimien kannalta. Keskittämistä tai laajemman väestöpohjan käsittäviä organisaatioita ehdotettiin 15 vastauksessa. Noin kymmenessä vastauksessa säästöjä haetaan suoraan palvelutasoa heikentämällä, kuten kuljetuspalveluja leikkaamalla. Asiakasryhmistä vanhukset ja ikäihmisten palvelurakenne kaipaa sotejohtajien mukaan tarkempaa tarkastelua (9 mainintaa), mikä heijastuu myös laitoshoidon vähentämistä käsittelevissä ehdotuksissa. 9

10 Lähteet Kunnallisalan kehittämissäätiö (2015). Kansalaismielipide ja kunnat. Ilmapuntari Polemia-sarjan julkaisu nro 97. Viitattu Väestörekisterikeskus (2015). Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä. Väestötietojärjestelmä. Rekisteritilanne vrk.fi/default.aspx?docid=8830&site=3&id=0. Viitattu

11 Liite 1. Vastaukset kysymykseen säästömahdollisuuksista. Kysymys: Lopuksi pyydämme Sinua mainitsemaan kolme merkittävintä säästömahdollisuutta vastuualueeltasi: lakisääteisten velvoitteiden purkaminen! Toimintojen keskittäminen, Perhetyön tehostaminen, Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden uudelleen järjestely henkilöstömitoitusmääritteet pois, toimintakyvyn ja tarpeen mukaan hoitajamäärä, lainsäädännöstä pois epäolennaiset tehtävät lääkäreiltä(todistukset yms.)koko maahan keskustelu milloin liian intensiivinen hoito ei enää viisasta. Se, että lääkäreiden kouluterv.hoidon vast.ottoaikoja voitaisiin lyhentää (AVI vaatii väh. 30 min per koululaine). Lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa voidaan edelleen jatkaa. Ikäihmisten palveluasumisessa tuhlataan wc- ja pesutiloissa (vaipat ja esim. 1 krt/vko suihku). Yhteisinvestoinnit/suuremmat yksiköt, perusterveydenhuollon vahvistaminen, jonka seurauksena erikoissairaanhoidon kulut laskevat, hallinnon keveneminen Kuljetuspalvelut, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjako, kotihoidon lisääminen Psykiatrian ja mielenterveyspalvelujen päällekkäisyyden purkaminen. Sairaanhoitopiirin asukaspohjan laajentaminen. Vammaispalveluiden tehostaminen ja etuuksien vähentäminen. 1) Normien purku, 2) Oman vastuun lisääminen terveydestä ja hyvinvoinnista, 3) Tuotteistaminen ja palvelutuotannon tehostaminen. Peruspalvelujen toimivuus lähellä asiakasta. Koko sosiaali-ja terveydenhuolto vastuulla. Vallankumous vanhustenhuollossaajattelu järjestelmästä asiakaslähtöisyyteen. Kuntoutusta ja makuuttaminen pois. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö ja työnjako. Ennaltaehkäisevä toiminta kaikessa toiminnassa niin lasten-ja perhepalveluissa kuin vanhus-ja terveyspalveluissa. Työttömien aktivointi ja erityisesti nuoret syrjäytymisuhan alla olevat. Viimeisten vuosien turhat hoidot, kannustamine kotona asumiseen, hyödyttömien terveystarkastusten järjestäminen ydinprosessien yhtenäistäminen koko sotessa (ml.esh), kuljetuspalveluiden kehittäminen yhdessä Kelan ja muiden kunnan toimijoiden kanssa, jalkautuva esh 11

12 Valtakunnallinen yhtenäinen tietojärjestelmä, analytiikkapalvelujen uudelleen organisointi valtakunnallisesti, tulevien organisaatioiden rakenteelliset ratkaisut mahdollisimman kevyiksi Kela-korvauksien karsinta ja siirto palvelujen järjestäjän vastuulle, erikoissairaanhoidon jalkauttaminen, hoidonporrastuksen kehittäminen Ikäihmisten palvelurakenne, integraatio psykiatrian ja sosiaalipalveluiden kesken, laajemman väestöpohjan organisaatiot Ajankäytön optimointi (sote-työntekijät+hallinto), kolmannen sektorin laajempi mahdollisuus toimia, pienille yrityksille kannusteita toimia sote-toimialalla Palveluketjujen toimivuuden ja vaikuttavuuden varmistaminen (ml. asiakastietojen kokonaisuuden saaminen käyttöön asiakaskohtaisesti, paljon palveluja käyttävien palvelujen integrointi ja palveluohjaus), rakenteelliset muutokset avopalveluja ja vaihtoehtoisia palveluja kehittämällä, palvelujen digitalisointi (mahdollistaa mm. muutokset palveluverkossa), geeniteknologian kehittäminen. Tekniikan käytön lisääminen. Prosessien tehostaminen. Palvelutason alentaminen. Kuntien oman toiminnan lisääminen, Avopalvelujen lisääminen, henkilökunnan osaamisen lisääminen 1. rakenteelliset muutokset missä päällekkäisyystoimintaa poistuu ja yhteistyö kasvaa. 2. kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön kehittyminen kunnissa 3. toimivan yhteistyön kehittäminen esh ja perusterveydenhuolto missä yhteistyö tapahtuu samoilla kriteereillä ja jonka lopputulos on potilaalle laadukkaat hoitoprosessit missä päällekkäisyydet ja tuplaresurssit ovat poistetut ja potilas saa palvelunsa missä vastuut ovat selkeät ja potilas saa tarvitsemansa hoidon ja tuen sekä jatkuvan kuntoutuksen. Palvelut toimisivat samalla periaatteella sosiaalitoimen asioissa. Normien ja mitoituksien purku, lisävelvoitteiden estäminen laitoshoidon purkaminen kaikilla erityisryhmillä, normien /osittainen subjektiivisten oikeuksien purkaminen (enemmän yksilöllisempään suuntaa, esim. kuljetuspalveluissa ei kaikille samaa määrää matkoja, vaan yksilöllisesti toimintakyvyn mukaan jne.), työllistäminen Tehtävien ja vastuiden karsinta, hoitoketjujen parantaminen hoito- ja palveluketjujen asiakaslähtöunen tarkastelu, ICT -kehittäminen (esim.apotti) ja hyvinvointiteknologian hyödyntäminen. eli etsisin näin kehittämisen kautta tulevia 1. Hallinnon järjestäminen nykyistä laajemmilla alueilla 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen ja asiakkaan näkökulmasta katsottuna yhtenäiset palveluketjut näissä palveluissa 3. Liikkuvat ja sähköiset hyvinvointipalvelut 1. Monituottajamallin kautta syntyvät dynaamiset vaikutukset ja julkisen palvelutuotannon tehostuminen. 2. Palvelutarpeen arvioinnin työkalujen kehittäminen 12

13 ja sitä kautta palvelutarjottimen monipuolistaminen ja vaikuttavat palvelut. 3. Palvelujen uudet toimintaorientaatiot, joilla aktivoidaan kansalaisia ja kuntalaisia aktiiviseen hyvinvoinnin rakentamiseen PTH-SOS-ESH-integraatio, Kuntoutus, Kotona asuminen Päällekkäiset toiminnat pois. Palveluohjaus toimivaksi. Ennakointi käyttöön. Ennaltaehkäisyyn ja monipuoliseen laaja-alaiseen toimintakyvyn tukemiseen panostaminen peruspalvelujen tehostaminen, työllisyyden lisääminen, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Palveluasuntojen rakentaminen, kotihoidon lisääminen, palveluprosessien selkiyttäminen ennaltaehkäisevien palvelujen lisääminen, kuntien tehtävien vähentäminen merkittävästi, palkkakustannusten alentaminen Ikäihmisten palvelurakenne (suureksi osaksi jo käytetty), hoida asiat heti, älä kerää jonoja, alkoholin käytön vähentäminen väestössä sairauslomissa säästäminen paremman työterveyshuollon ja johtamisen keinoin; asianmukaiset, työ- ja asiakasterveyttä ylläpitävät toimipisteet/kiinteistöt; painopistettä ehkäiseviin sosiaalipalveluihin kalliiden erikoissairaanhoidon palveluiden sijaan Palveluintegraation terveyspalveluissa ja vanhuspalveluissa, palveluintegraatio päihde- ja mt-palveluissa, panostukset sähköisiin omahoitopalveluihin Kuljetuspalvelua/liikkuminen Hallinnon kustannukset, kun isommat järjestäjätahot, päällekkäisyyden purkaminen, Avin ja Valviran työnjako selkeäksi Palveluketjujen kehittäminen, palveluiden lopettaminen (ei-lakisääteiset varhaisen tuen palvelut) ja yksityisten kilpailuttaminen tarkemmin. kotihoito kaikissa palveluissa tietojärjestelmät Työllisyyden hoito, liikunnan ja terveellisten ravintotottumusten lissäminen, asumisvaihtoehtojen turvaaminen eri ikäkausina 1. Ennaltaehkäisy/ennakointi kaiken toiminnan johtotähdeksi. Ei niin, että kaikki muut säästävät ja sote hoitaa kalliilla kelkasta pudonneet 2. Hoitoketjujen ja prosessien entistä tarkempi suunnittelu ja toteutussaumattomasti perus- ja erikoistason 13

14 yhteistyönä 3. tulonsiirtojen/sosiaaliturvan merkittävä muuttaminen perustulon suuntaan erikoissairaanhoito, ostopalvelut alas, hoivahoidosta perhehoitoon Tietojärjestelmien yhteensopivuus, erityispalvelujen henkilöstön yhteiskäyttö, investoinnit rakennuksiin ja laitteisiin irtisanomisperusteet alentuneessa työkyvyssä, työaikojen uudelleentarkistus (yleistyöaika ym), ICT toimivuus Kuntayhtymien kustannusvaikuttavuuden lisääminen, niiden rakenteiden karsiminen ja perusterveydenhuollon todellinen vahvistaminen ja erikoissairaanhoidon vahvempi keskittäminen. Ylipäätään kaikki toimet, joissa osaoptimointi mahdollisuudet poistetaan, eli luodaan järjestelmä, jossa todellinen yhteinen intressi. Normien purku erityiset 1. Palveluketjun tehostaminen, työhön sitoutuminen ja kehittämisosaaminen, 2. Aito yhdessä tekemisen kulttuuri yksityisen, kunnallisen ja kolmannen sektorin kesken. 3. Toimialojen yhdessä tekemisen kulttuuri normiksi, johtamisen vahva osaaminen Päällekkäisten palvelujen purkaminen, ennaltaehkäisevät palvelut, helpompi pääseminen jatkotutkimuksiin Subjektiivisten oikeuksien osittainen purkaminen, lainsäädännön keventäminen, yhteensopivat it-järjestelmät ikäihmisten laitoshoito, erikoissairaanhoito, lääkäripalvelut Kotona asumisen tukeminen ympärivuorokautisen asumisen sijaan, yhteiset asiakasprosessit päihde- ja mielenterveysasiakkaille sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito-akselilla, vanhusten hoidossa siirtelyn minimointi ja toimiva kotiutusprosessi Prosessien sujuvuus - terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteinen asiakasrekisteri edistää vastuutyöntekijä tavoitetta palveluohjauksessa. Hoivapaikkojen vähentäminen, kotihoidon tehostaminen 1. Erikoissairaanhoidon kustannusten alentaminen vahvistamalla perusterveydenhuolto 2. Vähentämällä kodin ulkopuoliset sijoitukset vahvistamalla ehkäisevä perhetyö 3. Työttömien työllistäminen ja kuntouttavan työtoiminnan tehostaminen. Normien tarkastus, henkilöstön kelpoisuusehdot, subjektiiviset oikeudet 1) Ns. päivystys- ja neuvola-asetusten väljentäminen, 2) subjektiiviset oikeudet, esim. päivähoito, uudelleen arviointi ja 3) maksupolitiikan uudelleen arviointi, esim 14

15 asiakasmaksut ohjaamaan käyttöä ja turhat esim. lääkkeiden koneellinen. annosjakelun maksut pois kunnilta Erikoissairaanhoito, ympärivuorokautinen laitoshoito, toimeentulotukimenot sähköisten palveluiden kehittäminen, palveluohjauksellinen työtapa, innovaatiot Kunnan lakisääteisten tehtävien vähentäminen, sosiaali- ja hoitotakuun väljentäminen Yksityinen lääkäripalvelu- kela maksu pois, palvelumaksujen omavastuun korottaminen, kotihoidontuen ajan laskeminen puoleen nykyisestä yhtenäiset tietojärjestelmät soteen koko maassa, normien purkaminen välttämätöntä esim. kuljetuspalveluissa, henkilökohtaisessa avussa ja muiden palveluiden saatavuudessa, perustulon kokeileminen Hallinnon keskittäminen ja raha seuraa asiakasta malli SOTEINTEGRAATIO, PALVELUJEN KESKITTÄMINEN, TYÖNJAKO Lastensuojelu, perusterveydenhuolto (moniasiakkuuksien haltuunotto), päihdehuolto Palvelukokonaisuuksista suurimmat eli terveyskeskusten vastaanottotoiminta ulottuen erikoissairaanhoitoon, vanhustenhuollon palveluketju ja perhepalveluiden palveluketju Laitoshoidon purkaminen, palveluverkon karsiminen, omavastuuosuuksien kasvattaminen epalveluiden laajentaminen, kumipyörillä liikkuvat palvelut, sairaalakapasiteetin keskittäminen Olemme jo miettineet kaikki säästökohteet ja enempää emme voi säästää enää mistään. 1. Päivitetään kaikki palveluprosessit, 2. Vähemmän poliittisia elimiä sotessa, 3. erikoistuminen tiettyjen palvelujen tuottamiseen 1. tietoliikennemenot - yhdet toimivat yhteydet koko Suomessa, toimijoista riippumaton järjestelmä, jossa tiedot kulkevat 2. päivystysten järjestäminen isoimmille alueille3. tukipalveluiden kuten taloushallinto yhdistäminen Lääkärirekrytointi, erikoissairaanhoito, sosiaalikulut Erikoissairaanhoidon kulut, lasten- ja nuorten sijoitukset/huostaanotot, vammaistenpalvelut 15

16 Alueellisesti lähikuntien kanssa päällekkäisten toimintojen tarkastelu ja pohdinta, mitä voidaan tuottaa keskitetysti Yksi yksinkertainen ja mahdollistava laki ilman normiohjausta. laitoshoidon vähentäminen, avopainotteiset matalan kynnyksen palvelut (esim. perhetyö) raskaampien palveluiden sijaan ( Esim. lastensuojelun sijoitukset), erityispalveluiden keskittäminen Kunnan pakollisten vastuiden vähentäminen esim. suun terveydenhuollon takaaminen aikuisväestölle, subjektiivisen päivähoiden rajoittaminen, vammaispalvelulain velvollisuuksien vähentäminen 16

SOTE-JOHTAJIEN NÄKEMYS TULEVASTA SOTE-UUDISTUKSESTA

SOTE-JOHTAJIEN NÄKEMYS TULEVASTA SOTE-UUDISTUKSESTA SOTE-JOHTAJIEN NÄKEMYS TULEVASTA SOTE-UUDISTUKSESTA Tiivistelmä Yli puolet (56 %) kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveysjohtajista organisoisi tulevat sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnallisesti.

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTIEN JA KAUPUNKIEN JOHTAJIEN NÄKEMYKSET

KUNTIEN JA KAUPUNKIEN JOHTAJIEN NÄKEMYKSET KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ TUTKI: KUNTIEN JA KAUPUNKIEN JOHTAJIEN NÄKEMYKSET SOTE-UUDISTUKSESTA Tiivistelmä tuloksista Kuntajohtajien mielestä paras tapa järjestää tulevat sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEEN MYÖNTEISIÄ TAI NEUTRAALEJA KAKSI KOLMESTA

SOTE-UUDISTUKSEEN MYÖNTEISIÄ TAI NEUTRAALEJA KAKSI KOLMESTA SOTE-UUDISTUKSEEN MYÖNTEISIÄ TAI NEUTRAALEJA KAKSI KOLMESTA Hallituksen sote-uudistukseen suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti kaksi viidestä ( %), käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Jukka Lindberg Projektipäällikkö Kanta-Hämeen maakunnan Sote III hanke (15.2.2016 lähtien) 18.2.2016 Page 1 Sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon

Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon KUNTAPÄÄTTÄJÄT: SUOMEEN 18 ITSEHALLINTOALUETTA Kaupunkien ja kuntien valtuutetuilla

Lisätiedot

Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015

Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015 Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015 Riitta-Liisa Reiterä kuntayhtymän johtaja riitta-liisa.reitera@karviainen.fi Palvelutasosuunnitelma 2013-2016 Palvelujen tarve: perustuu väestön

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Uuden soten kulmakivet

Uuden soten kulmakivet Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Ilmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun

Ilmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö: Ilmapuntari : Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun Maan hallituspuolueet ja oppositio sopivat

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Sote-uudistuksen valmistelu Lapin maakunnassa

Sote-uudistuksen valmistelu Lapin maakunnassa Sote-uudistuksen valmistelu Lapin maakunnassa Sote-muutosjohtajan aluekierros Rovaniemi 1 ALUEELLISEN VALMISTELUN TILANNE LAPIN MAAKUNNASSA Syttöjä 1. Lapin Sote-Savotta-hankkeen/Lapin liiton kunnilta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Puolet leikkaisi lapsilisiä ja kotihoidon tukea

Puolet leikkaisi lapsilisiä ja kotihoidon tukea Julkaistavissa.. klo. jälkeen Kansalaismielipide: Puolet leikkaisi lapsilisiä ja kotihoidon tukea Puolet suomalaisista säilyttäisi lapsilisien ja kotihoidon tuen oikeudet ennallaan ja toinen puoli tiukentaisi

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Joka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt

Joka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt Tiedote Joka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt Sivu 1 Puolet suomalaisista ( %) kannattaa kaksoiskuntalaisuutta, eli oikeutta olla kirjoilla kahdessa kunnassa ja käyttää

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Tiedote KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Sivu 1 Suomalaisista kaksi kolmesta (2 %) suhtautuu myönteisesti (3 %) tai neutraalisti ( %) siihen, että julkiset sote-palvelut tuotetaan

Lisätiedot

Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen

Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Tiedote Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Sivu Enemmistö ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA Kunnan tärkein tehtävä on elinvoimaisuuden kehittäminen. Yhdeksän kymmenestä ( %) kansalaisesta pitää sitä tärkeänä tai erittäin

Lisätiedot

KANSALAISET: LÄHES JOKA TOINEN KANNATTAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SIIRTÄMISTÄ UUSIEN ITSEHALLINTOALUEIDEN VASTUULLE

KANSALAISET: LÄHES JOKA TOINEN KANNATTAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SIIRTÄMISTÄ UUSIEN ITSEHALLINTOALUEIDEN VASTUULLE KANSALAISET: LÄHES JOKA TOINEN KAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SIIRTÄMISTÄ UUSIEN ITSEHALLINTOALUDEN TUULLE Maan hallitus on valmistelemassa korkeintaan itsehallintoalueen perustamista Suomeen, joiden

Lisätiedot

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua eli prosenttia ( % varmasti ja % todennäköisesti) kaupunkien ja

Lisätiedot

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Millaisia palveluja vanhoille suomalaisille? Lappi 28.11.2014 28.11.2014 Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Muutosten tuulia 2014 Vanhoja ihmisiä on vuosi vuodelta enemmän Hyvinvoivia vanhoja

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226

Lisätiedot