No tota ihanpa sillon alusta lähtien tietysti. Kun sehän lähti Koskenmäeltä näitten rivitalojen rakentaminen. Koskenmäelt...

Transkriptio

1 Aika: , 12:10-12:30 Paikka: Kuhmon Terva-asunnot Oy, Könninmäentie 2, Kuhmo Haastattelija: Philip Donner (PHD) Haastateltavat: Pasi Tervo (PT) Eeva Pääkkönen (EP) Tallennin: FOSTEX FR-2LE, KHz 16 bit stereo, lisämikrofonit Litteraatio: PHD, Tässä olis tarkotus piirtää semmosta kuvaa tästä rivitalosta, semmosena niinkun rakennuspalikkana tän kunnan ja sen yhden kylän niinkun kehityksessä. Että se on niinkun tän jutun ikäänkun perusajatus. Ja tuota mä ymmärsin että sä Eeva oot ollu jotenkin mukana ihan niinkun alkuajoista lähtien. Että missä asemassa sä olit siinä vaiheessa kun tää rivitalo tuli tapetille? Joo. Elikä tämä Iivantiira, nimenomaan. PHD: Niin kyllä. Joo. Joo Iivantiira rivitalo. No tota ihanpa sillon alusta lähtien tietysti. Kun sehän lähti Koskenmäeltä näitten rivitalojen rakentaminen. Koskenmäelt... PHD: Ja milloin se oli Kaheksankymmentä. Seitkytyhdeksän lähettiin sitä suunittelemmaan ja tonttia hankkimaan siitä kouluympäristössä ja... ja sitten seuraavalle vuuolle sitten tuli Iivantiira ja Lauvus. Eli ne oli niinkun sitten kaheksankymmentäyks. Kyllä. No Iivantiirassa ole se sitten että kun etittiin sitä tonttia että... Kunnanjohtajanahan oli Tauno Rautiainen silloin ja silloinen kunnanhallitus kunnanhallituksen puheenjohtaja oli... Olikohan se Oiva Korhonen? Muistaakseni Oiva Korhonen oli vielä puheenjohtajana sillon. Niin, niin sitä maakysymystä selviteltiin ja se löyty sitten siitä Metsähallituksen maasta. Et se löyty niinkun sii... sillä lailla sopiva paikka siitä koulun läheltä. Ja se ostettiin Metsähallitukselta. Ja muistaakseni oli näin, että kauppakirjan allekirjoituksessa olin mukana. Oli Tauno

2 Rautiainen ja kunnansihteeri oli sillon vissiin... olikohan virkavapaalla ja minä jouduin siihen mukkaan. PHD: Missä asemassa? Minä olin silloin asuntoasioita hoitamassa, muistaakseni toimistosihteerin nimikkeellä silloin. Ja metsähallituksen puolelta oli sitten aluemetsänhoitaja Honkavaara. Voitaisko palata sen verran niinkun taaksepäin... tota ajatusta niin että tuota... Pystytkö sää millään tavalla, kun sä kuitenkin olit ikäänkuin talon sisällä jo siinä vaiheessa... Niin pystytkö sää millään tavalla palauttamaan mieliin, että millä tapaa tää tämmönen idea niinkun rivitalojen niinkun rakentamisesta ikään kun lähti liikkeelle. Lähti liikkeelle. No se oli sillo... silloin että kun oli... alko olla näin että tätä sosiaalista asuntorakentamista kovasti lähettiin tuottamaan myös kunnan puolesta, niin se synty jotenkin jossakin luottamusmiespiirissä se ajatus: Että sitä laajennetaan myös niinkuin haja-alueellekin. Että... Tavallaan siinä esiinty tarvetta että tarvitaan... Että myöskin meidän kylällä esimerkiksi vuokra-asuntoja. Ja siitä kai se lähti se ajatus sitten että Koskenmäki oli niinkun ensimmäinen joka lähti... lähti sitä ideaa viemään etteenpäin. PHD: Nyt kun mää olen ihan maalikko... PHD:... näissä jutuissa, niin voit sä vähän vielä avata, että mikä se semmonen sosiaalisen rakentamisen niinkun idea on ja minkälaisiin rahoihin ja resursseihin toi palautuu. Jos Pa... Pasi haluaa jotain sanoa. Toki sosiaalisen rahoitushan on valtion... Valtion rahalla ARAVA-lainana. Eli pitkäaikainen laina... Pitkä takaisinmaksuaika ja edullinen korko. Se on sitä... Sieltä tulloo se sosiaalis... ja sitten sitä kautta... Niin ja sitten... sitten tämä asukasrake...valinta sitten

3 että jotka ei omin varoin pysty toteuttamaan. Eikä täällä ollu vapaaehtoisia vuokra-asuntojen rakentajia. Että se on sitten tälle... PHD: Noniin.... muulle... muulle väestölle tulevia asuntoja. PHD: Jos me lähdetään tosta liikkeelle niin sillonhan se tarkoittaa sitä että siellä niinkun alueella on ollu jonkinlainen niinkun tarve. Niin osaat sää jollain tavalla kuvata sitä että minkälaisia perusteluja tossa tommoselle rakentamiselle löytyy? No siinä oli var... varmaan näitä asunnon tarvihtioita sillä lailla että... Tämä Kostamushan se oli yksi joka niinkun... niinkun varmasti oli niinkun... niinkun yks tekijä siinä. Eli... väki rupesi kulkemaan Kostamuksessa töissä ja... Ja sitten se asunto piti löytyä sitten, semmoinen joka... joka sitten oli jota ei tarvinnut huolehtia sen ylläpidosta eikä lämmityksestä esimerkiksi. Eli sieltä omalta kylältä oli näitä muuttajia sitten... PHD: Mhm.... siihen vuokra-asuntoyhteisöön. 05:00 Et se Kostamus oli yks... yks varmasti se joka sen ampu lopullisesti liikkeelle sen ajatuksen. PHD: Pasilla oli joku näkökulma tohon. Joo, ja siinä oli... semmosia ajatuksia on esitetty, että siihen silloin kahdeksankytluvun alussa, sillon on asunu samoissa tallouksissa useampi sukupolvi. Ne on ne nuoret asunu siellä vinttihuoneesssa ja sitten kun on alkanut olla tilantarve... suurentua. Perhettä tullu lissää mahollisesti. Ja tuota... Siin ei ollu vaihtoehtoja kun tasan muuttaa kylältä poissa tai sitten tämä kylälle rakennettava rivitalo... Mm.... että monihan siinä on ehtiny sen ee... parisuhteen alkuvuodet asua täällä rivitalossa. Ja sitten joku juku pitempään. Joku sitten työn perässä hankkiutunut jonnekin muualle. Mutta onhan se pitänyt kylällä väestöä monet, monet vuodet.

4 Kyllä. Ja sitten myös vanhempia ihmisiä oli näitä... näitä eläkkeellä olevia omasta... omalta kylältä, jotka sitten halusivat niinkun ommaan pikku asuntoon. Oikeastaan samanlainen ryhmä. Olis muuten pitänyt asua siinä oman tyttönsä nurkilla samassa tallouessa. Samassa talouessa. PHD: Muttei ollu sitten mahdollisuuksia omasta takaa sitten rakennella... Niin ei, ei. PHD:... ja hankkia sitä asuntoa. Ei varmaan ollu järkevää sitten rakentaa... laajentaa tai tehä uutta raa... rakennusta. PHD: Eiköhän tossa tullu sitten nää Iivantiirankin niinkun asunnontarvitsijoiden perussyyt, et niinkun mää olen ne kuullu. Kyllä minä uskon että ne oli siinä. Ne oon ne samat. PHD: Jos me lähdetään ihan sitten tätä Pasin toimialaa niin, millä tapaa sitten tämmöinen kunta niinkun lähtee liikkeelle kun se... se rakentaa näitä tämmöisia kohteita? No nehän oli sill... silloin... Sillonhan ei ollu vielä vuokrataloyhtiöitä olemassa, että kuntahan se oli niinkun se ää... ä... rakennuttaja. Ja nämähän talot kaikki tänne hajaalueelle tehtiin kunnan omana työnä. Että tässä ei ollu ulkopuolisia urakoitsijoita ollenkaan. Et kunta rakensi ite. Haki lainat. Ensin sunnittellutti ja sitten haki tämän ARAVA-lainan. Ja... Ja sitten omin varoin varoin sitten se loppu toteutettiin. Talousarvio, budjettivaroin. Ja sitten rakennustoimisto... sitten suoritti sen omilla työmiehillä, sen rakennuttamisen ja valvojat sun muut, oli... oli kunnan puolesta. 07:43 PHD: Haluut sä Pasi täydentää, kun sä varmaan tunnet ton alan aika hyvin.

5 Joo näin. Näin se on nimenommaan menny. Näin. On tuota... Tämä lainatuspäätös, kunta on hakenu sen ja saanu sen ARAVA-laina -päätöksen, ja sitä kautta sen rahoituksen. Siihen tarvitaan aina pieni siivu ommaa rahhaa. Kunta on rahottanu ite sen. Ja suunnitelmat on niinkun nuita asiakirjoihin on katottu. Siellä on ulkopuoliset suunnittelutoimistot LVIpuolelta, sähköpuolelta ja rakennepuolelta. Mutta sitten se suorittava työ on tehty kunnan omana työnä, mestarin... oman mestarin valvonnassa. PHD: No keitä nää on tässä tapauksessa sitten ollu nää suunnittelutoimistot. Oliko ne teille tuttuja? On ne vielä. Osa on vielä olemassa olevia. Mutta Kajaanissahan ne käytännössä on ne lähimmät toimistot. Täältä... alueen toimistoja näköjään on käytetty. PHD: No, jos me sitten ajatellaan nää erikoistyöt, mitä siinä on tossa rakentamisessa. Niin tää LVI-puoli ja sähköpuoli niin... niin tuota... Keitä ne... Oliko ne siinäkin tapauksessa sitten kunnan omia rakentajia vai käytettiinkö siellä jotain alihankkijoita. Ei. Ne oli paikallisia näitä yrittäjiä, niinkun Paikallissähkö, Kuhmon putkityö. Mitä ne nyt siihen aikaan oli tällä paikkakunnalla. PHD: No se on sitten aikamoinen niinkun semmoinen juhlahetki sitten kun tämmönen kohde tulee niinkun valmiiksi. Niin tuleeko tosta niinkun mieleen sulla sitten mitään. Että millä tavalla valmistusta niinkun juhlistettiin? No ei erikoisemmin juhlistettu. Se oli... Se oli sitä juhlaa kun sai ilmoittaa nämä asunnot haettavaksi. Et se oli niinkun semmonen mie... mieluinen asia. Että nyt on mahdollisuus tehä hakemukset siihen. Se valmistuu silloin ja silloin. Ja nyt alkaa haku. PHD: Tuleeko siitä mieleen jotain niinkuin erityisesti tosta Iivantiiran puolelta. Oliko siinä semmonen rynnistyksenomainen,

6 vai oliko niitä yks tai kaks niitä ha... No siinä oli muistaakseni sillä lailla, että yli sen asuntomäärän jonkun verran. Et... Että, että. Siinä joutui jonkun verran sitä valintaa tekemään. Että joku jäi ilman. Että valintaperusteet on pitänyt olla käytössä. PHD: No sitten ee... jossain vaiheessa sitten tää... tää kohde niinkun siirty Terva-asunnoille... omistukseen niin... Se oli sitten... Oliko se nyt peräti melkein viistoista vuotta myöhemmin, vai missä vaiheessa se oli? Yhdeksän... Fuusiossa.... seitsemän vuoden alusta. Siirtyi silloin nämä omiksi osakeyhtiöikseen. Tähän taajamaan rakennetut siirtyivät kaikki. Eli niistä kaheksastatoista silloisista yhtiöistä, jotka oli omalla nimellään, omia kirjanpitovelvollisia, niin tuli yksi ainut yhtiö: Terva-asunnot. Ja siihen sammaan yhteyteen, siihen fuusiohetkeen kaupunki siirti näitä silloin omassa omistuksessaan olleita perukan rivitaloja... semmoset kohteet jotka oli pelkästään asuinkäytössä. Sitten myöhemmässä vaiheessa tuli vielä noissa koulujen kylessä olevia kiinteistöjä muutama lissää. Se oli sitten siinä ajan saatossa jo selkiytynyt tai eriytynyt se koulu- ja asuintalon käyttäminen. Ne oli järkevästi siirrettävissä. 11:19 PHD: Eli oliksä nää niinkun omia asunto-osake yhtiöitään, kukin näistä rivi... Ei. Tajaamassa on rakennettu yhtiömuotoisesti ja siellä on ollut ulkopuoliset urakoitsijat ja... Perukassa on kaupunki tehnyt rakennustyöt itse. Ja suoraan kunnan taseisiin... Jos näin sanotaan. Elikkä ne on ollu suorassa omistuksessa. PHD: Ahaa. Ja suoraan kunnan kirjanpidossa niin vuokratulot kun kiinteistön menot. Ne ei oo omia erillisiä yhtiöitä.

7 PHD: Ja tääkö oli sitten Terva-asuntojen niinkun tömmönen lähtölaukaus nimenomaan tää... No oikeestaan se lähtölaukaus oli siellä... siellä, siellä kahdeksassatoista yhtiössä. Eli se asia mikä tehtiin nyt tällä hallinnollisella puolella kaheksaantoista kertaan. Kirjanpito, yhtiökokoukset. Kaheksantoista hallitusta. Ja myös kaheksantoista hallituksen kokkousta kertaa... M ontako kertaa sitä vuodessa istuttiin? Puolkytä kertaa. Asukasvalinnat. Kaheksantoista eri pöytäkirjaa. Niin niissä päästiin sitten... Yhdeksänkymmentäseitsemän vuoden alusta istuttiin vain yks kokkous. Oli yks hallitus joka operoi koko vuokratalokantaa. Ja päästiin sitten monniin muihinkin, esimerkiksi pääomavuokran tasaukseen. Kun siellä oli lainarakenteeltaan jo pahimman riisin ylipäässeitä yhtiöitä. Sitten oli joitakin yhtiöitä jotka oli todella huonossa taloudellisessa jamassa. Niin se nähtiin sitten kuitenkin yheksi kokonaisuudeksi. Että jos joku menestyy ja joku kaatuu, niin se ei oo... omistajakunnan kannalta ole, siinä ei ole mitään järkee. Vaan se on mentävä niinkuin yhtä köyttä yhdistyksessä. Niin, koko massa. PHD: Tuleeko mieleen nyt tässä kehityksen kulussa sitten jotain erityistä Iivantiiran hallinnointiin liittyvää, semmoista ongelmakohtaa sitten vai oliko se yhtä tasasta menoa? Ei siinä oikeastaan... Minusta tää yhtiö... Terva-asuntojen omistusaikaa ajatellaan, niin sehän oli selvä erillinen kohde. Siinä oli vaan pelkästään asuntoja ja omat lämmitystekniikat ynnä muut. Että niitä ei tarvinnut miettiä eikä jakaa. 13:30 Postihan siinä toimi sinne. Olisko se ollu... Posti oli... Se vielä pari vuotta saatto olla Terva-asuntojen omistusaikaa. Mutta vuosituhannen vaihteen aikaan lakkasi. Ja sittenhän se kylä sitä... Taisi olla kyläyhistyksen nimissä. PHD: Kyllä. Se vielä siinä sai siinä vähän jatkoaikaa, mutta se sieltä niinkun hiipumalla hiipui pois ja... Ja tuota...

8 Siinä oli välillä käyttöasteelle vähän vajaampia vuosia. Mutta vielä tuossa kakstuhattaneljä, kakstuhattavii... Kakstuhattakolme, kakstuhattaneljä se oli lähes täynnä se talo. Ja kaikki näytti menevän ihan niinkun hyvin ja mallilleen siinä jotakin investointiikin, esimerkiksi tossa käyttövesipuolessa: vesikalusteet ja putki... kanaalia uusittiin. Mutta sitten alko ruveta jäämään tyhjilleen enenevässä määrin. Ja viime talvihan mentiin käytännössä jo että puolikas... talon neliöistä oli tyhjillään. Ja alko olla nämä ennusmerkit nähtävissä ja... Nyt sitten tämän vuoden kevättalvella, ite asiassa jo marraskuun lopussa viime vuonna, budjettia tehessä meillä oli jo sellainen visio, että tämä... öö... tästä tullaan luopumaan, mikäli ei nyt käyttöaste kohene kesään mennessä. Ja ei se sitä tehnyt ja siinä periaatepäätöksessä sitten... Sen mukaisesti on toimittu. 15:05 PHD: Tossahan noi tulikin noi tommoset solmukohdat jollain tapaa kuvattua. Ehkä... Pystyt sä millään tavalla vielä sitten niinkun spekuloimaan tai arvailemaan että mikä oli tän niinkun tän... Kun sä sanoit, että siinä jossain kohti näytti siltä että tää pysyykin tilanne kasassa... Niin mikä se oli, joka niinkun taitto tavallaan tolta idealta niinkun niskan? Öö... No se oikeestaan alko... Lopp... Lopussallahan oli Iivantiiran rivitalokin ihan semmonen, oikein niinkun tämän hupenevan väestöväen menettävän pitäjän perikuva. Siellä asu ainoastaan yksin asuvia miehiä. PHD: Mhm. Ja ei puhuta sen kummemmin miehiä, mutta yhen hengen ruokakuntia vain ja ainoastaan. Että meidän piti siellä jo kolmiot vuokrata neliöilleen pienempiä, että ne saatiin ylipäätään vuokrattua etteenpäin. Ja sieltä aina tasaisesti tuli irtisanomisia, mutta hakijoita meillä ei vaan ollu. Eikä oikkein ehtimälläkään löydetty asukkaita. Eikä houkuttelemalla. Eikä houkuttelemallakaan. Vois näin sanoa. Että kyllä me niinkun yritettiin, että jos käyttöaste pysyis kohdallaan niin talo pidettäisiin ja saatais siitä tätä vuokra-asuntopalvelua tarjottua sitten läpi pitäjän. PHD: Ehkä vielä yks puoli vielä niinkun, että sanotaan niinkun... Terva-asuntojen takanahan on sitten tavallaan kaupunki. Niin mikä on niinkun näissä vaiheessa sitten ollu se

9 kaupungin ääni. Että minkälaisia toiveita ja kehotuksia niin sieltä päin on kuulunut? Joo kyllä oikeastaan tuota... Siellä ei kaupunki omistajana ei oo lähtenyt yksittäisiä kohteita öö... normittammaan eikä sanelemmaan. Kyllä omistajan ääni on se että... Jos Terva-asunnot pystyy pyörittämään omakustannusperiaatteella tämän vuokrataloyhtiön, että sinne ei tarvihe ulkopuolisia varoja olla satsaamassa, niin sillon se on tehtävänsä täyttäny. Ja... Ja se onnistuu sen vielä tekemään niin, että asukkaat viihtyy talossa ja nämä tekijät on kunnossa, niin ei sitten nämä sanotaanko yksittäiset kohteet, ne on yhtiön mietittävä ite kohaltaan. Ja jos käyttöaste tippuu tarpeeksi alas, niin sehän syö enemmän kun tienaa. Eli se on silloin se euro kateltava näistä muista... muiden kohteiden vuokrista. Tavallaan ne muut asukkaat maksaa niitä tyhjiä, lämpimänä pidettäviä neliöitä. Ja siinä ei oo omistaja sitten poikittaista sannaa sanonu, kun nämä toimenpitteet on viety ylimääräiselle yhtiökokoukselle. Tämä on sinällään yhtiöjärjestyksessä sanelema järjestys, että hallituksen valtuudet loppuu sitten kun ruvetaan myymään omaisuutta. Sillon pittää saaha omistajan lupa. Ja se on ylimääräinen yhtiökokous se instanssi, johon kaupunginhallitus nimeää edustajat ja sannoo että mitä siellä päätetään. Sieltä kuuluu se omistajan ääni. Ja sitten tämä niin sanottu juokseva hallinto, sen hoitaa yhtiö itessään. Ja tavoitteena on se, että saahaan tuotettua semmosia asuntopalveluja että ne pitävät itse päällään ja ovat itsellään laadukkaita. PHD: Tässä oli Pasi Tervo. Sä olet toimitusjohtaja tässä Tervaasunnoissa. Ja Eeva Pääkkönen. Sä olet missä asemassa? Ja minä oon kaupungin työntekijänä ja asuntosihteerin nimikkeellä. Mmm. Minä olen kaupungin henkilöstöä. PHD: Noniin. Hyvä. Nyt se tuli selväks. Joo. Kiitos teille. Kiitos. Kiitos. [19:19 Taltiointi päättyy]