Lakossa olleiden työläisten lukumäärä. Lakkojen lukumäärä. % :ssa työläisten. Vuodet. K:ssa laitosten kokonaismäärästä. Kaikkiaan.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lakossa olleiden työläisten lukumäärä. Lakkojen lukumäärä. % :ssa työläisten. Vuodet. K:ssa laitosten kokonaismäärästä. Kaikkiaan."

Kirsi-Kaisa Hakala
3 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 534 LAKOT VENÄJÄLLÄ129 Useimmissa Länsi-Euroopan valtioissa lakkotilastot on saatu oikealle tolalle vasta verraten hiljattain, vuotta sitten. Venäjällä on lakkoja koskevia tietoja olemassa vain vuodesta 1895 saakka. Meidän virallisten tilastojemme pääpuutteena paitsi sitä, että lakkolaisten on osoitettu niissä todellista pienemmäksi, on vielä se, että ne käsittävät ainoastaan tehdastarkastuksen alaisissa laitoksissa olevat työläiset. Tilastoihin eivät sisälly rautatieläisiä, vuorityöläisiä, raitioliikenteen työläisiä, aksiisitehtaissa, vuoriteollisuuden tuotantolaitoksissa y.m. työskenteleviä työläisiä koskevat tiedot. Tässä yleistiedot koko siltä ajalta, jonka kuluessa Venäjällä on laadittu lakkotilastoja: Lakkojen Kaikkiaan K:ssa laitosten kokonaismäärästä Lakossa olleiden työläisten Kaikkiaan % :ssa työläisten kokonaismäärästä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ?

2 LAKOT VENÄJÄLLÄ 535 Missä määrin lukuja on pienennetty, näkyy esimerkiksi siitä, että peräti varovainen kirjoittaja hra Prokopovitsh esittää vuodelta 1912 toiset luvut: lakkoihin osallistui 683 tuhatta, ja toisten laskelmien mukaan tehdaslaitoksissa tuhatta ja lisäksi 215 tuhatta niissä laitoksissa, jotka eivät ole tehdastarkastuksen alaisia, s.o. yhteensä tuhatta, miltei 1V2 miljoonaa. Taloudellisten lakkojen (vuodesta lähtien) on määritelty seuraavasti: Lakkojen Lakkojen Näin muodoin Venäjän lakkoliikkeen historia jakautuu aivan selvästi neljään kauteen (puhumatta 80-luvun vuosista, jolloin olivat kuuluisat Morozovin tehtaiden lakot, mitkä jopa taantumuksellisenkin sanomalehtimiehen Katkovin mielestä merkitsivät työväenkysymyksen ilmaantumista Venäjällä): Lakkolaisia keskimäärin vuodessa l:nen kausi ( ), vallankumousta edeltänyt k au si :nen, ( 1907), vallankumouksen kausi :s, ( ), vastavallankumouksen kausi :s, ( ), nykykausi, elpymisen alku Yleensä, kaikkien 18 vuoden ajalta laskien, lakkolaisten luku on ollut meillä vuosittain keskimääräisesti Saksassa se on 14 vuoden ( ) ollut keskimäärin , Englannissa 20 vuoden ( ) keskimäärin Osoittaaksemme havainnollisesti,

3 536 V. I. LENIN mikä yhteys lakoilla on ollut Venäjällä poliittiseen historiaan, esitämme tiedot vuosilta 1907 vuosineljänneksittäin: Vuosineljännekset Lakkolaisten luku joka kolmen lanku- Val- kuukauden mouk- sen (vuosineljänneksen) alku I Il III IV I II III IV I II III IV Vallankumous I Duuma Yhteensä ra Talouden Poliitt Seuraavista tiedoista näkyy työläisten osanotto lakkoihin Venäjän eri seuduilla: Tehdaspiirit II Duuma Tehdastyöläisten Lakkolaisten Yhteensä 10 vuoden ( ) P ietarin Moskovan Varsovan Kolme eteläistä piirikuntaa Y hteensä Tästä näkyy, että Moskova on jäänyt suhteellisen paljon jälkeen ja Etelä vieläkin enemmän, samalla kun Pietarilla ja sen teollisuuspiirillä (Riika siihen luettuna) sekä Puolalla on ilmeinen etusija. Teollisuuden pääalojen kannalta katsoen lakkolaiset jakautuvat seuraavasti:

4 LAKOT VENÄJÄLLÄ 537 Tuotantoalojen ryhmät kokonaismäärä 1904 Lakkolaisten YhteensS 10 vuoden ( ) M etallityöläiset Tekstiilityöläiset Kirjaltajat, puunjalostus-, nahka- ja kemiall. teoll. työläiset Keramiikkateoll. ja ravintoaineteoll. työläiset Y hteensä Tästä näkyy, että etusija on metallityöläisillä ja että tekstiilityöläiset ovat jäljessä ja muut työläiset vieläkin enemmän. Lakkojen syiden mukaan ne ryhmitetään seuraavasti (tiedot 14 vuoden ajalta, ): poliittisista syistä 59,9% lakkolaisista; palkkakysymyksistä 24,3%; työpäivän takia 10,9%; työolojen takia 4,8%. Lakkojen menestyksen kannalta katsoen saamme seuraavan jaotuksen (kun lakkolaiset, joiden osalta lakko päättyi kompromissiin, jaetaan tasan voittaneiden ja hävinneiden kesken): Taloudellisiin lakko ih in osallistuneiden la kkolaisten luku Yhteensä 10 vuoden ( ) % % 1906 X 1907 % 1911 % 1912 % Voittaneita , , , , Hävinneitä , , , , Yhteensä , , , , Vuosia koskevat tiedot eivät ole täydelliset eikä niitä voida täysin verrata edellisiin. Lopuksi esitämme lyhyesti tiedot siitä, kuinka lakot jakautuvat erisuuruisten tuotantolaitosten kesken sekä tuotantolaitosten sijaintipaikan mukaan:

5 538 V. I. LENIN K unkin suuru u slu o ka n laitoksen jo kaisesta sadasta työläisestä Oli lakossa Tuotantolaitosten suuruusluokat Vv, , s. o. yhteensä 10 vuoden A lle 20 t y ö lä is t ä... 2,7 47, »... 7,5 89, ,4 108, ,5 160, ,8 Y li ,7 231,9 L akoista oli p ro sen teissa niiden ulkopuo lella kaupungeissa ,1 24,9 85,0 15,0 Näistä luvuista näkyy selvästi, että suuret tuotantolaitokset ovat vallitsevina lakkoliikkeessä ja että maaseudun tehtaat ovat jääneet suhteellisen paljon jälkeen. Kirjoitettu 1913 Julkaistu joulukuussa 1913 taskukalenterissa,,työmiehen opas vuodeksi /914". Kustannusliike Prlboi, Pietan Allekirjoitus: V. I. Julkaistaan kalenterin tekstin mukaan

Samankaltaiset tiedostot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä