Väestöennusteet Befolkningsprognoser Population Projections

Transkriptio

1 Tilastollisia tiedonantoja Nro 70 Statistiska meddelanden Statistical surveys Väestöennusteet Befolkningsprognoser Population Projections HELSINKI 1983 Koko maan väestöennusteet Befolkningsprognoser för hela llandet Population Projections for the Whole Country in Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland

2 Tilastollisia tiedonantoja Statistiska meddelanden Statistical surveys IMro 70 Väestöennusteet Befolkningsprognoser Population Projections Koko maan väestöennusteet Befolkningsprognoser för hela landet Population Projections for the VVhole Country in Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland HELSINKI 1983

3 ISSN X ISBN Helsinki V altion. painatuskeskus

4 3 ALKUSANAT i Tämä julkaisu sisältää koko maata koskevia väestöennusteita vuoteen 2020 saakka. EnnusteTaskelmat perustuvat vaihtoehtoisiin syntyneisyys-, kuolleisuus- ja siirtolaisuusoletuksiin. Väestönmuutoskertoimien. arvot ennusteen lähtötilanteessa on arvioitu vuoden 1981 tasolle. Ennusteen taustaksi on aluksi esitetty katsaus viimeaikaiseen väestönkehitykseen koko maassa. Julkaisun laskelmat ja tekstin ovat laatineet aktuaari Matti Saari ja tilastonlaatija Ossi Honkanen. Helsingissä, Tilastokeskuksessa tammikuussa 1983 Olavi E. Niitamo Jorma Hyppölä A 12

5 5 SISÄLLYS Teksti Sivu 0. Johdanto Väestönkehitys ja 1970-luvulla Oletukset Syntyneisyys Kuolleisuus Siirtolaisuus Yhteenveto ennusteen oletuksista Tuleva väestönkehitys Väestön määrä Väestön ikärakenne Alle työikäinen väestö, 0-14-vuotiaat Työikäinen väestö, vuotiaat Vanhukset, yli 65-vuotiaat Vertailua edelliseen ennusteeseen Lähdeluettelo Teksti taulukot 1. Väestön ikärakenne Pohjoismaissa Väestön ikärakenne Elävänä syntyneiden lasten ja hedelmällisyysikäisten naisten määrä sekä kokonaishedelmälli syysluku Solmittujen ensimmäisten avioliittojen määrä ja avioituneisuus eräissä naisten ikäryhmissä Perheiden määrä lapsiluvun mukaan Syntyneiden ja hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä eri syntyneisyysoletusten mukaan Kuolleiden määrä ja yleinen kuolleisuusluku sukupuolen mukaan Syntyneiden keskimääräinen jäljellä oleva elinaika Pohjoismaissa Syntyneiden keskimääräinen jäljellä oleva elinaika viisivuotisjaksoina Miesten kuolleisuus suhteessa naisten kuolleisuuteen eri ikäryhmissä , ja Kuolleiden määrä eri kuolleisuusoletusten mukaan Maahanmuutto ja maastamuutto Suomen ja muiden Pohjoismaiden välinen muuttoliike iän mukaan Toisiin Pohjoismaihin muuttaneet vuotiaat ja kaikki vuotiaat koulutusasteen mukaan Väestönmuutokset ja väkiluku eri laskelmien mukaan Väestön ikärakenne eri laskelmien mukaan Väestön ikärakenne Ruotsissa ja Suomessa vuotiaiden määrä eri laskelmien mukaan vuotiaiden määrä eri laskelmien mukaan Yli 65-vuotia1den määrä eri laskelmien mukaan Väestön ikärakenne-erot vuosien 1981 ja 1979 ennusteissa

6 6 Kuviot 1. Väkiluvun kehitys indekseinä Pohjoismaissa Luonnollinen väestönkasvu Pohjoismaissa Kokonaishedelmälli syysluku Pohjoismaissa Ikäryhmittäiset hedelmäni syysluvut Vuosina 1937/38, 1947/48, 1952/53 ja 1957/58 syntyneiden kohorttien hedelmällisyys Kokonaishedelmälli syysluku ja eri syntyneisyysoletusten mukaan Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan Kuolleisuus ja vuosien tasosta Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike Väkiluku ja ennustelaskelmien mukaan Väestön ikäpyrami.dit eri laskelmien mukaan 1990, 2000 ja vuotiaiden määrä ja ennustelaskelmien mukaan vuotiaiden määrä ja ennustelaskelmien mukaan Yli 65-vuotiaiden määrä ja ennustelaskelmien mukaan Taulukot 1. Väkiluvut iän ja sukupuolen mukaan ; keskimääräislaskelma Väkiluvut iän ja sukupuolen mukaan ; korkea vaihtoehto Väkiluvut iän ja sukupuolen mukaan ; matala vaihtoehto Liitteet 1. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut eri oletusten mukaan 1981 ja Kuolleisuusluvut eri oletusten mukaan 1981 ja Ennustemenetelmä

7 7 INNEHÄLL S^aironandrag Sida Texttabeller 1. Befolkningens lldersstruktur i de Nordiska länderna Befolkningens lldersstruktur Antal et levande födda och kvinnor i reproduktiv llder samt summerad fruktsamhet Antal et inglngna första äktenskap och giftermälstal i nigra kvinnors lldersgrupper Antalet familjer enligt barnantal Antalet födda och kvinnor i reproduktiv llder enligt olika fruktsamhetsantaganden Antalet döda och allmänt dödlighetstal efter kön Äterstlende medellivslängd för nyfödda i de Nordiska länderna Äterstlende medellivslängd för nyfödda i femlrsperioder Dödligheten för män i relation tili dödligheten för kvinnor i olika lldersgrupper , och Antalet döda enligt olika dödlighetsantaganden Invandring och utvandring Omflyttning mell an Finland och övriga Norden efter llder lriga utvandrare tili övriga Norden och alla lringar efter utbildningsnivl Befolkningsrörelse och folkmängd enligt olika beräkningar Befolkningens lldersstruktur enligt olika beräkningar Befolkningens lldersstruktur i Sverige och Finland Antalet 0-14-lringar enligt olika beräkningar Antalet lringar enligt olika beräkningar Antalet personer över 65 Ir enligt olika beräkningar Ski 1 Inader i befolkningens lldersstruktur i prognoserna för Iren 1981 och Figurer 1. Utveckling av folkmängden som index i de Nordiska länderna Naturlig folkökning i de Nordiska länderna Summerad fruktsamhet i de Nordiska länderna Äldersspecifika fruktsamhetstal Fruktsamhet av kvinnokohorter födda Iren 1937/38, 1947/48, 1952/53 och 1957/ Summerad fruktsamhet och enligt olika fruktsamhetsantaganden Dödlighet efter llder och kön Dödlighet och i relation tili nivln Iren Omflyttning mellan Finland och Sverige Folkmängd och enligt prognosberäkningar I

8 8 11. Älderspyramider enligt olika beräkningar 1990, 2000 och Antalet 0-14-äringar och enligt prognosberäkningar Antalet äringar och enligt prognosberäkningar Antalet personer över 65 är och enligt prognosberäkningar Tabeller 1. Folkmängd efter älder och kön ; genomsnittlig beräkning Folkmängd efter älder och kön ; högt alternativ Folkmängd efter älder och kön ; lägt alternativ Bilagor 1. Äldersspecifika fruktsamhetstal enligt olika antaganden 1981 och Dödlighetstal enligt olika antaganden 1981 och Prognosmetod

9 9 CONTENTS Summary Page Text tables 1. Age structure of population in the Nordic countries in Age structure of population in Number of live births and women in reproductive age and total fertility rate in Number of contracted first marriages and marriage rate in some age groups of women in Number of families by number of children in Number of births and women in reproductive age according to different fertility assumptions in Number of deaths and crude death rate by sex in Mean expectation of life at birth in the Nordic countries in Mean expectation of life at birth in quinquennial periods Mortality of men in relation to mortality of women in different age groups in , and Number of deaths according to different mortality assumptions in In-migration and out-migration in Migration between Finland and other Nordic countries by age in Emigrants to other Nordic countries aged years and all persons aged years by level of education in Vital statistics and population according to different calculations in Age structure of population according to different calculations in Age structure of population in Sweden and Finland in Number of persons aged 0-14 years according to different calculations in Number of persons aged years according to different calculations in Number of persons over 65 years old according to different calculations in Differences in the age structure of population in the 1981 and 1979 projections in Figures 1. Development of population as indices in the Nordic countries in Natural increase of population in the Nordic countries in Total fertility rate in the Nordic countries in Age specific fertility rates in Fertility of female cohorts born in 1937/38, 1947/48, 1952/53 and 1957/ ' 6. Total fertility rate in and according to different fertility assumptions A 12

10 10 Mortality by age and sex in Mortality in and in relation to the level of the years Migration between Finland and Sweden in Population in and according to projections in Age pyramids of population according to different calculations in 1990, 2000 and Number of persons aged 0-14 years in and according to projections in Number of persons aged years in and according to projections in Number of persons over 65 years old in and according to projections in Population by age and sex in ; medium calculation Population by age and sex in ; high alternative. Population by age and sex in ; low alternative Age specific fertility rates according to different assumptions in 1981 and Death rates according to different assumptions in 1981 and Projection method

11 11 0. JOHDANTO Tämä julkaisu on jatkoa kunnittaisen väestöennusteen laatimiselle. Nyt on arvioitu vaihtoehtoisten olettamusten pohjalta Suomen tulevaa väestönkehitystä vuoteen 2020 saakka. Ennustemenetelmä on demografinen komponenttimenetelmä. Väestönmuutostekijoiden vaihtoehtoisten olettamusten avulla on pyritty arvioimaan erilaisten kehityssuuntien vaikutusta väestön määrään ja rakenteeseen. Tulevalle väestönkehitykselle on tehty kolme laskelmaa. Kaikkien väestönmuutostekijoiden oletukset merkitsevät enimmäisessä vaihtoehdossa väestönkasvun todennäköisintä muutosvauhtia, toisessa ensin nopeutumista ja sitten hidastumista sekä kolmannessa selvää supistumista. Aikaisemmin on julkaistu kaksi laskelmaa vuoden 1981 väestöennusteista. Nämä laskelmat on esitetty julkaisussa Tilastotiedostus VÄ 1982:5, Kunnittainen väestöennuste , joka sisältää kunnittaisia, seutukaava-alueittaisia, lääneittäisiä ja koko maata ' koskevia laskelmia. Ennustelaskelmien perusväkilukuna on väkiluku Ennustekauden väkiluvut ovat kunkin vuoden lopun väkilukuja. Ennustemenetelmä on esitetty julkaisun liitteenä. 1. VÄESTÖNKEHITYS JA 1970-LUVUILLA Väkiluvun kasvu on hidastunut Pohjoismaissa kahtena viime vuosikymmenenä. Tämä on.ollut seurausta syntyneisyyden sekä kuolleisuuden alenemisesta. Siirtolaisuus on myös tasaan- tunut taloudellisen kehityksen hidastumisen myötä. Suomessa työelämään tulevien ikäluokkien pieneneminen on vaikuttanut siirtolaisuuden laskuun ja 1970-lukujen vaihteesta. Maamme väestön ikärakenne, poikkeaa muiden Pohjoismaiden ikärakenteesta. Nuoria työikäisiä (15-29-vuotiaita) on suhteellisesti selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Myös muiden työikäisten suhteellinen määrä on Suomessa melko korkea. Kaikkiaan työikäisten (15-64-vuotiaiden) osuuden kasvu on edelleen hidastunut 1970-luvun loppupuoliskolla.

12 12 Kuvio 1. Väkiluvun kehitys indekseinä Pohjoismaissa (1960=100) Figur 1. Utveckling av folkmängden som index i de Nordiska länderna (1960=100) Figure 1. Development of population as indices in the Nordic countries in (1960=100) SUOMI - FINLAND RUOTSI - SVERIGE - SWEDEN NORJA - NORGE NORWAY TANSKA - DANMARK - DENMARK Kuvio 2. Luonnollinen väestönkasvu (o/oo) Pohjoismaissa Figur 2. Naturlig folkökning (o/oo) i de Nordiska länderna Figure 2. Natural increase of population (o/oo) in the Nordic countries in

13 13 Vanhusten (yli 65-vuotiaiden) suhteellinen osuus väestöstä on kasvanut 1960-luvulta lähtien nopeasti. Osuus on kuitenkin vielä suhteellisesti pieni. Alle työikäisten (0-14-vuotiaiden) osuus on laskenut hidastuen, mutta on vielä suhteellisesti melko korkea. Taulukko 1. Väestön ikärakenne Pohjoismaissa 1980 Tabell 1. Befolkningens äldersstruktur i de Nordiska länderna 1980 Table 1. Age structure of population in the Nordic countries in 1980 Ikä Älder Age Ruotsi Sverige Sweden Norja Norge Norway Tanska Danmark Denmark Suomi Finland % % % % ,4 19,4 898,9 22, ,9 20,6 965,2 20, ,5 20,6 930,1 22, ,6 22, ,1 24, ,5 21,2 783,8 19, ,6 21, ,7 22, ,4 22,4 871,7 21, ,5 21, ,4 21, ,1 16,4 607,8 14,9 741,4 14,5 577,4 12,0 Yhteensä - Summa - Total ,9 100, ,3 100, ,0 100, ,8 100,0 Maamme väestönkehityksen piirteitä ja 1970-luvuilla ei voida ymmärtää ottamatta huomioon sodan jälkeen syntynyttä suurta ikäluokkaa. Vuosina syntyi 60 % enemmän lapsia kuin Tuon ikäluokan suuruus vaikutti siirtolaisuustappioiden kohoamiseen 1960-luvulla. Siirtolaisuustappiot ovat pudonneet ja 1970-lukujen vaihteen jälkeen, kun suuri ikäluokka on ohittanut aktiivisimman liikkuvuuden vaiheen. Vuonna 1970 suuri ikäluokka oli vain 85 %' alkuperäisestä koostaan, mutta lähes samansuuruinen 10 vuotta myöhemmin. Suuren ikäluokan "viivästynyt" lasten hankinta on vaikuttanut ensin syntyvyyden laskuun 1970-luvun alussa ja sitten syntyneisyyden nousuun 1974 ja sen jälkeen. Taulukko 2. Väestön ikärakenne Tabell 2. Befolkningens äldersstruktur Table 2. Age structure of population in Ikä Älder Age % % % % % ,0 30, ,2 26, ,5 24, ,5 21,8 965,2 20, ,6 21, ,6 24, ,3 26, ,9 26, ,1 24, ,3 19,3 868,1 19,0 856,8 18,6 899,2 19, ,7 22, ,9 21,2 969,1 21,2 998,2 21, ,3 21, ,4 21, ,5 7,4 370,9 8,1 427,5 9,3 508,6 10,8 577,4 12,0 Yhteensä Summa Total ,2 100, ,9 100, ,3 100, ,5 100, ,8 100, ,8 62, ,8 65, ,3 66, ,4 67, ,2 67,8

14 14 Ennusteen ikärakenne määräytyy lähinnä siitä, mikä on ollut väestönmuutoskomponenttien taso ja ennakkotietojen mukainen taso Ennustekauden kuolleisuuden kehitys vaikuttaa pääasiassa siihen, kuinka paljon yli 64-vuotiaiden määrä ja suhteellinen osuus poikkeaa ennusteen luvuista. Syntyneisyyden tason muutokset tulevat heijastumaan alle työikäisten ja nuorien työikäisten määrän ja suhteellisen osuuden poikkeamisina ennusteen arvoista. Siirtolaisuuden kehitys vaikuttaa myös nuorten työikäisten määrään ja suhteelliseen osuuteen. Syntyneisyys on vaikuttanut siirtolaisuuden ohella keskeisimmin Väestönkehitykseen. Julkaisussa esitettävillä ennustelaskelmilla tarkasteli äänkin pääasiassa vaihtoehtoisten syntyneisyysolettamusten vaikutusta tulevaan väestön määrään ja ikärakenteeseen. Ennustekauden alussa myös siirtolaisuuden vaikutus väestönkehitykseen on suuri. 2. OLETUKSET 2.1. Syntyneisyys 1950-luvulta lähtien jatkunut kokonaishedelmällisyyden aleneminen pysähtyi 1970-luvun puolivälissä. Kokonaishedelmälli syysluku oli 1,50 ollessaan alhaisimmillaan Syntynei syyden aleneminen oli erityisen nopeaa 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Vuonna 1974 syntyneisyys alkoi kohota, mutta kääntyi kolmen vuoden kuluttua pieneen laskuun. Ennakkotietojen mukaan lapsia syntyi jälleen 1982 selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 3. Elävänä syntyneiden lasten ja hedelmällisyysikäisten naisten määrä sekä kokokonaishedelmälli syysluku Tabell 3. Antal et levande födda och kvinnor i reproduktiv älder samt summerad fruktsamhet Table 3. Number of live births and women in reproductive age, and total fertility rate in Vuosi Är Year Syntyneet (keskimäärin vuodessa) Födda (i medeltal per Ir) Births (annual average) vuotiaat naiset äriga kvinnor Women aged years (1 000) Vuotiaat naiset Sriga kvinnor Women aged years (1 000) Kokonaishedelmäl 1i syysi uku Summerad fruktsamhet Total fertility rate ,5 451,7 2, ,1 500,4 2, ,2 563,2 1, ,4 595,9 1, ,8 591,3 1,65

15 15 Syntyneiden määrän vähenemistä on pienentänyt hedelmäni syysikäisten naisten määrän kasvu. Syntyneiden määrä laski 15,3 % edellisestä viisivuotiskaudesta. Hedel - mällisesti aktiivisimpaan ikäryhmään, vuotiaisiin, kuuluvien naisten määrä kuitenkin kasvoi 12,7 % samana ajanjaksona. Vuosina syntyneestä suuresta ikäluokasta nuorinkin kohortti ohittaa 34 vuoden iän Siten hedelmällisimmässä iässä olevien naisten määrä alkaa vähetä 1980-luvun puolivälissä, mikä pienentää syntyneiden vuosittaisia määriä. Kuvio 3. Kokonaishedelmälli syysluku Pohjoismaissa Figur 3. Summerad fruktsamhet i de Nordiska länderna Figure 3. Total fertility rate in the Nordic countries in Ikäryhmittäiset hedelmälli syysluvut osoittavat, että hedelmällisesti aktiivisin kausi on siirtynyt Suomessa 1970-luvulla ikäryhmästä vuotiaat vuotiaisiin. Synty neisyyden jyrkkä lasku 1970-luvun alussa aiheutui osittain siitä, että suurella ikäluo kalla syntyneisyys jäi vuotiaana matalammalle kuin edeltävillä ikäluokilla. Syntyneisyyden kasvuun vaikutti puolestaan se, että vuosina syntyneellä ikäluokalla syntyneisyys kääntyi laskuun rnyöhemmällä iällä kuin edeltävillä ikäluokilla. Suureen ikäluokkaan kuuluvilla kohorteilla syntyneisyyden lasku hedelmänisesti aktiivisimman kauden jälkeen oli myös loivempaa kuin edeltävillä kohorteilla. Vuosina syntyneillä tapahtui lasten hankinnan "lykkääntymistä".

16 16 Kuvio 4. Ikäryhmittäiset hedelmänisyysiuvut Figur 4. Äldersspecifika fruktsamhetstal Figure 4. Age specific fertility rates in Syntyneisyyden kohoamiseen 1970-luvun puolivälissä on vaikuttanut myös syntyneisyyden kohoaminen vuoden 1950 jälkeen syntyneillä kohorteilla korkeammalle kuin suureen ikäluokkaan kuuluvilla kohorteilla. Näillä kohorteilla on myös hedelmä!lisesti aktiivisen kauden alkaminen siirtynyt yhä myöhemmälle iälle. Taulukko 4. Solmittujen ensimmäisten avioliittojen määrä ja avioituneisuus eräissä naisten ikäryhmissä (keskimäärin vuodessa) Tabell 4. Antal ingängna första äktenskap och giftermälstal i nägra kvinnors äldersgrupper (i medeltal per 3r) Table 4. Number of contracted first marriages and marriage rate in some age groups of women in (annual averages) Vuosi Är Year Ikäryhmä - Äldersgrupp - Age group Luku Antal Number o / o o 1 ) Luku Antal Number o / o o 1 ) Luku Antal Number f-h I o o 2 1 Luku Antal Number o / o o 1 ) ,7 95,8 35,5 13, ,2 101,1 35,0 12, , , , , , , , ,4 1) 0/00 keski väki luvusta - av medelfolkmängden - of mean population

17 17 Lasten määrän kasvu kaudesta näkyy lapsiperheiden määrän nousuna. Lasten määrän kasvua on aiheuttanut yksi- ja kaksilapsisten perheiden määrän kasvu. Kolmilapsisten ja sitä suurempien perheiden määrä on alati laskenut. Kohorttien kokonaishedelmällisyys on myös jatkuvasti pienentynyt 1920-luvun lopulla syntyneistä kohorteista lähtien. Kuvio 5. Vuosina 1937/38, 1947/48, 1952/53 ja 1957/58 syntyneiden kohorttien hedelmällisyys Figur 5. Frutsamhet av kvinnokohorter födda «Iren 1937/38, 1947/48, 1952/53 och 1957/58 Figure 5. Fertility of female cohorts born in 1937/38, 1947/48, 1952/53 and 1957/58 0/00 AGE A 12

18 18 CM Oh CM O» VO Oh in CM 1-H Taulukko 5. Perheiden määrä lapsiluvun mukaan O 00 I o VO o> O C 00 0) I u O TD VO r Oh -r- «-< -C 0 *<0 M- 4-> O c ro t - C 0) 0.Q ro e -O 3 C (. ai >, 4-> JO H - 0! t/i 01 t> «f- 01 r *r-7»- r e r- io ai t- r O) rt? JO 4-> e C 3 < z (/) Q_ ro (/> r l_ fo ro 01 >> «O CO n H P> <- O OO t - 3 a; > co *o 3 01 C "O Oi c t- 3 * 0 co <o o CO -O f-.c 0 "C 4-> -r" i-5 m :ro C- co 4-> p- *r-j -r- 01 r x : * i- <- e e dl ro ro O - U_ U_ C ai o o O) JO c <o ro CO 3 3 CO CL ro Jro c O) ro. C 3 O >- (O h C' to ai ai c- r "O CL i 3 -r- O x : o o 4-> ro r ro t o o; j l P L fö (O T3 p «o E.o ai 3 ai c l O_ co o ro c i- x : o..f- 4-> ro L. +j rö > ^ P ro*t- J r t )! < 3 S J :ro :ro t_ t* - CO 4-> (O ai to O 01»- C *1-3 01»r* 0) ai r - r* r - r - JZ a i»- f ro *r a i.c ro O. > ) LL. ro C _ O ro r-» CM VO o in f-h Oh r-* CM 00 Oh VO en 0 O VO CO f-h ^H VO 0 0 f-h CM VO CM c rh H H r*h VO 0 0 in c «i in p*. 0 CO 00 H CM 0 f-h O P»- fh f-h Oh 00 r^ in A * A a Oh CM in 0 0 CM CO CO CO 0 0 VO in O 0 CM H Oh CM CM ^H O CM VO CM CM CM CM in O r»- CM r-*- 0 0 CO m Oh r«*. CM 0 0 Oh ^H CM VO CO p-* CO in 00 ^H CO CM CM CO CO O C O 0 O c O fh 0 ^H VO in t-h CM CO Oh CO o c O 0 0 p^ VO 00 p^. CO VO VO VO VO r -. cm cr> co Oh VO CM» r oo en cm co r-- c «o- cm C VO 00 o CM CM CM CO O 00 Oh «-h r*^. r-«.o o CM f"-. O CM vo co co o»- i n _ O i n r c/h O 01 P p-*- f a i O C Oh 1 a i t/> t - 0 O i n O + J :ro c O 0 -O X i O ro VO P *- p^ 00 3 t - ro VO r>. ro ro 3 U 01 O» Oh Oh Oh 3 : o.c o» Oh 1 1 > < x c > - f-h r-h f-h f-h S L i- O f-h H CO VO Oh c LO in co o CM r-hi 00 VO 00 Oh H + VO CO CO + * r H O m vo CM in + oo o 00 Oh 00 en co co 3 00 H 1 Oh CM ^H + 00 CM O CO + ^ Oh co vo CO CM + 00 CM

19 19 Syntyneisyyden tuleva kehitys Syntyneisyyden alenemisen taustalla on Suomessa ollut elinkeinorakenteen nopea muutos ja voimakas kaupungistuminen 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa. Koulutusajat ovat myös pidentyneet, ja avioliittoja solmitaan entistä harvemmin. Lisäksi naiset ovat alkaneet osallistua työhön aktiivisemmin kuin ennen. Syntyneisyyden lasku on kuitenkin hidastunut 1970-luvulla. Kaupungistuminen ja elinkeinorakenteen muutos ovat myös hidastuneet. Syntyneisyyttä on pyritty kohottamaan myös sosiaalipoliittisin toimenpitein. Syntyneisyyden kehitykselle on tehty kolme vaihtoehtoista oletusta. (i) Keskimääräinen oletus, jota pidetään todennäköisimpänä syntyneisyysoletuksena. Syntyneisyyden oletetaan jäävän vuoden 1981 arvioidulle tasolle; kokonaishedelmällisyysluvun arvoksi oletetaan 1,65. Ikäryhmittäiset hedelmällisyys! uvut jäisivät myös vuoden 1981 arvioidulle tasolle. (ii) Korkea oletus, jonka mukaan kokonaishedelmällisyysluvun oletetaan kohoavan vuoden 1981 arvioidusta luvusta 1,65 vuoteen 2000 saakka ja saavuttavan tällöin arvon 1,95. Syntyneisyyden oletetaan jäävän tälle tasolle vuoden 2000 jälkeen. Ikäryhmittäin tarkasteltuna hedelmällisyyden kasvun oletetaan tapahtuvan vain ikäryhmissä vuotiaat. (iii) Matalan syntyneisyyden mukaan syntyneisyyden oletetaan laskevan vuoden 1981 arvioidusta kokonaishedelmällisyyden arvosta 1,65 vuoteen 2000 mennessä tasolle 1,35. Ikäryhmittäiset hedelmällisyydet alenisivat suhteellisesti yhtä paljon. Todennäköisimmän vaihtoehdon mukaan syntyneisyys siis pysyisi vakaana. Korkean ja matalan oletuksen mukaisissa vaihtoehdoissa hedelmällisyyden ero on suuri. Syntyneisyys on ollut korkean oletuksen mukaisella tasolla viimeksi Matalan oletuksen mukaiselle tasolle hedelmällisyys ei ole ennen laskenut. Syntyneiden määrät kekimääräisessä ja matalassa vaihtoehdossa ovat melko lähellä toisiaan, mutta poikkeavat näissä vaihtoehdoissa selvästi korkean oletuksen mukaisista syntyneiden määristä. Hedelmällisesti aktiivissa iässä olevien naisten määrän väheneminen pienentää syntyneiden määriä jo 1980-luvun alusta lähtien keskimääräisessä ja matalassa vaihtoehdossa. Korkeassa vaihtoehdossa tämä seikka kääntäisi syntyneiden määrän laskuun vasta 1980-luvun lopulla. Korkean oletuksen mukaan 1990 syntyisi noin lasta. Keskimääräisen vaihtoehdon mukaisesti syntyneiden määrä olisi tuolloin ja matalan vaihtoehdon mukaan lasta. Syntyneiden määrän kehityksessä olisi 2000-luvun alussa vakaa vaihe keskimääräisessä ja matalassa vaihtoehdossa. Korkean oletuksen mukaan syntyneiden määrä jopa hieman kohoaisi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Todennäköisimmän vaihtoehdon mukaan vuonna 2010 syntyisi lasta. Korkeassa vaihtoehdossa syntyneiden määrä olisi enemmän ja matalassa vaihtoehdossa vähemmän kuin keskimääräisessä vaihtoehdossa. Syntyneiden määrä kääntyisi 2010-luvulla laskuun kaikkien olettamusten mukaisissa vaihtoehdoissa.

20 20 Kuvio 6. Kokonaishedelmälli syysluku ja eri syntyneisyysoletusten mukaan Figur 6. Summerad fruktsamhet och enligt olika fruktsamhetsantaganden Figure 6. Total fertility rate in and according to different fertility assumptions O KESKIMÄÄRÄISLASKELMA GENOMSNITTLI G BERÄKNING MEDIUM CALCULATION 2) KORKEA VAIHTOEHTO HÖGT ALTERNATIV HIGH ALTERNATIVE 3) MATALA VAIHTOEHTO LÄGT ALTERNATIV LOW ALTERNATIVE Taulukko 6. Syntyneiden ja hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä (1 000) eri syntyneisyysoletusten mukaan Tabell 6. Antal et födda och kvinnor i reproduktiv 81 der (1 000) enligt olika fruktsamhetsantaganden Table 6. Number of births and women in reproductive age (1 000) according to different fertility assumptions in Vuosi Är Year Syntyneet Födda Bi rths vuotiaat naiset riga kvinnor Women aged years vuotiaat naiset riga kvinnor Women aged years (i) (ü) (iii) (i). (ü) (iii) (i). (11) (iii) ,6 65,3 60, ,4 65,5 54, ,7 63,2 48, ,6 61,9 43, ,4 61,1 42, ,3 61,2 40, ,4 61,1 38, ,9 60,1 34,

21 Kuolleisuus Vuosina kuolleiden määrä on laskenut edellisestä viisivuotiskaudesta. Ikärakenteen muuttuminen on vaikuttanut ja vaikuttaa tulevaisuudessa kuolleiden määrää kohottavasti. Kuolleisuuden pysyessä ennallaan kuolleiden määrä kasvaisi. Koska kuolleiden määrä on laskenut, kuolleisuus on selvästi laskenut vuosina Taulukko 7. Kuolleiden määrä ja yleinen kuolleisuusluku sukupuolen mukaan Tabell 7. Antal et döda och allmänt dödlighetstal efter kön Table 7. Number of deaths and crude death rate by sex in Vuosi Är Year Kuolleet (keskimäärin vuodessa) Döda (i genomsnitt per 8r) Deaths (annual averages) Yleinen kuolleisuusluku Allmänt dödlighetstal Crude death rate Ms M N Ms M N ,4 10,1 8, ,6 10,6 8, ,5 10,7 8, ,3 10,4 8, ,3 10,1 8,5 Ms = Molemmat sukupuolet - Bäda könen - Both sexes M = Miehet - Män - Males N = Naiset - Kvinnor - Females Yleinen kuolleisuusluku on melko karkea kuolleisuuden mittari. On vaikea erottaa aivan pieniä muutoksia yleisessä kuolleisuusluvussa satunnaisvaihtelusta. Miesten kuolleisuusluku on kuitenkin kääntynyt laskuun 1970-luvun loppupuolella, kun se vielä luvulla kohosi. Naisten kuolleisuus on pysynyt vakaana 1960-luvulla, mutta on alkanut laskea 1970-luvulla aikaisemmin kuin miesten kuolleisuus. Koko maan kuolleisuusluku on kehittynyt pääpiirteissään samoin kuin miehillä.

22 22 Taulukko 8. Syntyneiden keskimääräinen jäljellä oleva elinaika Pohjoismaissa Tabell 8. Äterstäende medellivslängd för nyfödda i de Nordiska länderna Table 8. Mean expectation of life at birth in the Nordic countries in Vuosi Âr Year Suomi Finland Ruotsi Sverige Sweden Norja Norge Norway Tanska Danmark Denmark M N M N M N M N ,1 72,0 71,4 75,1 71,2 75,7 70,3 74, ,5 72,9 71,7 76,1 71,0 76,3 70,4 74, ,7 73,6 71,9 77,0 71,1 77,1 70,7 75, ,4 75,9 72,1 77,9 71,7 78,0 71,1 76, ,9 77,2 72 i5 78, ,2 77,6 72,8 78,8 72,3 79,0 71,2 77,3 1985x )... 69,8 78,6 72,4 78,9 2000x )... 71,4 79,2 72,4 78,9 M = Miehet - Män - Males N = Naiset - Kvinnor - Females x) Ennusteiden mukaan - Enligt prognoser - According to projections Taulukko 9. Syntyneiden keskimääräinen jäljellä oleva elinaika viisivuotisjaksoina Tabell 9. Äterstäende medellivslängd för nyfödda i femärsperioder Table 9. Mean expectation of life at birth in quinquennial periods Vuosi Mol. sukupuolet Miehet Naiset Är Bäda könen Män Kvi nnor Year Both sexes Males Females ,9 65,4 72, ,8 65,9 73, ,0 66,7 75, x )... 72,9 68,4 77,1 x) Ennakkotietoja - Förhandsuppgifter - Preliminary data Kuolleisuus on alentunut 1970-luvun lopulla yli 49-vuotiailla nopeammin naisilla kuin miehillä. Miehillä kuolleisuus nousi 1970-luvun alkupuolella vielä vuotiailla, mutta vuosikymmenen lopulla enää vain vuotiailla. Alle työikäisten ikäryhmissä kuolleisuuden aleneminen on ollut kummallakin sukupuolella nopeaa 1970-luvun puolivälistä lähtien.

23 23 Kuvio 7. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan Figur 7. Dödlighet efter älder och kön Figure 7. Mortality by age and sex in o o O o O o O L A <N o s. N * N o o o O L A l O O o o o L A f A r

24 24 Miesten ja naisten kuolleisuuserot kasvavat nopeammin heidän saavuttuaan työikään. Miesten kuolleisuus on suhteellisesti eniten naisten kuolleisuutta korkeampi ikäryhmässä vuotiaat. Sukupuolten kuolleisuuserot supistuvat tämän ikäryhmän jälkeen, mutta suurenevat jälleen ikäryhmässä vuotiaat. Työhön osallistumisen viimeisistä vuosista lähtien miesten ja naisten kuolleisuuserot supistuvat. Taulukko 10. Miesten kuolleisuus suhteessa naisten kuolleisuuteen eri ikäryhmissä , ja (naisten kuolleisuus = 100) Tabell 10. Dödligheten för män i relation till dödligheten för kvinnor i oi ikä äldersgrupper , och (dödligheten för kvinnor = 100) Table 10. Mortality of men in relation to mortality of women in different age groups in , and (mortality of women = 100) Vuosi Är Year Yhteensä Totalt Total Ikä - Älder - Age ,2 126,7 172,4 259,1 269,7 271,4 269,3 248,0 132, ,4 136,4 160,2 308,6 296,2 297,9 299,3 276,0 142, i 5 128,5 181,1 312,1 299,0 274,3 309,1 279,5 152,9 Kuvio 8. Kuolleisuus ja vuosien tasosta (kuolleisuus = 100) Figur 8. Dödlighet och i relation till nivän Sren (dödligheten = 100) Figure 8. Mortality in and in relation to the level of the years (mortality in = 100) IKÄ ÄLDER AGE

25 25 Kuolleisuuden tuleva kehitys Kuolleisuuden aleneminen on siis voimistunut 1970-luvun loppupuoliskolla. Tämä muutos on ollut suurehko, ja voidaan epäillä alenemisen jatkuvuutta tulevaisuudessa. Ennusteessa ei painotetakaan aivan viime vuosien kehitystä. Ikäryhmittäisten kuolleisuuden muutosten oletetaan olevan suurempia kuin muutokset kaikkien miesten ja naisten kuolleisuudessa. Kuolleisuuden kehitys ennustekaudella tulee vaikuttamaan lähinnä vanhusten määrään. Kuoli eisuusoletukset ovat seuraavat (i) Keskimääräisen oletuksen mukaan ikäryhmittäisiä kuolemanvaaralukuja pienennetään vuoteen 2000 mennessä siten, että vastasyntyneen odotettavissa oleva elinaika kohoaisi miehillä 71,5 ja naisilla 79,0 vuoteen. Ikäryhmittäisiä kuo- 1emanvaaralukuja alennetaan, kunnes saavutetaan Ruotsin taso (ii) Korkea oletus, jonka mukaan kuolleisuuden oletetaan alenevan keskimääräistä vaihtoehtoa enemmän. Tämän oletuksen mukaan vastasyntyneen keskimääräinen elinaika olisi vuonna 2000 miehille 73,3 ja naisille 80,0 vuotta. Ikäryhmittäisiä kuolemanvaaralukuja ai 1ennettäessä alaraja olisi hieman Ruotsin 1980 tasoa alhaisempi. (iii) Matalassa oletuksessa kuolleisuuden kehitykselle oletetaan, että kuolleisuus jäisi vuoden 1981 arvioidulle tasolle. Tällöin vuonna 1981 odotettavissa olevat elinajat 69,2 vuotta miehille ja 77,6 naisille olisivat voimassa koko ennustekauden. Taulukko 11. Kuolleiden määrä eri kuolleisuusoletusten mukaan Tabell 11. Antalet döda enligt olika dödlighetsantaganden Table 11. Number of deaths according to different mortality assumptions in Vuosi Laskelma - Beräkning - Calculation Är Year (i) (ii) (iii) yt X322A 12

26 26 Eri oletusten mukaiset kuolleiden määrät eivät poikkea paljon toisistaan. Kuolleisuusoletusten vaikutukset ennusteen mukaisiin tulevan väestön määriin ovat siis melko pieniä. Suurimmillaan erot ovat tämän vuosisadan lopulla. Vuonna 1995 kuolisi vaihtoehdon (i) mukaan henkeä, mutta vaihtoehdon (ii) mukaan henkeä vähemmän. Vaihtoehdon (iii) mukaan kuolleiden määrä olisi tuolloin Kuolleiden määrät kasvaisivat eri oletusten mukaan melko tasaisesti ennustekaudella. Aluksi kasvu hidastuisi, mutta suuren ikäluokan saavuttua eläkeikään noin vuonna 2010 kuolleiden määrän kasvu jälleen voimistuisi. Kuolleiden tuleva määrä voi olla vuonna 2020 korkean ja matalan oletuksen mukaisten äärirajojen ulkopuolella, jos kuolleisuuden kehitys muuttuu vuoden 2000 jälkeen Siirtolaisuus Pääosa maasta- ja maahanmuutostamme muodostuu siirtolaisuusvirroista Ruotsin kanssa. Muutto Suomesta Ruotsiin oli 83,4 % maastamuutosta, ja maahanmuutosta muutto Ruotsista Suomeen oli 73,4 %. Suomesta Ruotsiin suuntautuvan muuton osuus on kuitenkin pienentynyt maastamuutostamme 1970-luvulla. Kuvio 9. Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike Figur 9. Omflyttning mellan Finland och Sverige Figure 9. Migration between Finland and Sweden in SUOMESTA RUOTSIIN FRAN FINLAND TILL SVERIGE FROM FINLAND TO SWEDEN RUOTSISTA SUOMEEN FRAN SVERIGE TILL FINLAND FROM SWEDEN TO FINLAND 3) NETTOMUUTTO NETTOINVANDRING NET IMMIGRATION

27 27. Muuttovirtamme Ruotsin kanssa ovat vaihdelleet Ruotsin ja Suomen taloudellisten suhdanteiden ja työvoimatilanteen mukaan. Maastamuutto Suomesta Ruotsiin kasvoi 1960-luvulla korkeasuhdanteen aikana ja laski matalasuhdanteen aikana. Muutto Ruotsista Suomeen pysyi vakaana vielä 1960-luvulla. Maastamuutto nousi 1960-luvulla yhä korkeammalle. Maastamuutto Ruotsiin oli poikkeuksellisen suurta ja 1970-lukujen vaihteessa. Siirtolaisuus jopa pienensi väkilukua Suomen nettosiirtolaisuus Ruotsin kanssa 1970 oli yli henkeä tappiollista. Tämä aiheutui työvoiman suuresta kysynnästä Ruotsissa sekä elinkeinorakenteen voimakkaasta muutoksesta Suomessa. Ruotsissa työvoiman kysyntä kasvoi, kun siellä eläkkeelle siirtymistä aiennettiin ja kun työhön osallistuminen laski nuorilla koulutuksen vuoksi. Suomessa oli myös työvoiman ylitarjontaa suuren ikäluokan tultua työikään ja aktiiviseen muuttovaiheeseen. Voimakasta maastamuuttoa Suomesta Ruotsiin aiheutti myös tulotasoerojen voimakas mutta osittain näennäinen kasvu. Taulukko 12. Maahanmuutto ja maastamuutto Tabell 12. Invandring och utvandring Table 12. In-migration and out-migration in Vuosi Är Year Maahanmuutto Invandri ng Immigration Maastamuutto Utvandri ng Emigration Nettomaahanmuutto Nettoi nvandri ng Net immigration Yhteensä Summa Total Siitä Ruotsista Därav frän Sverige Of which from Sweden Yhteensä Summa Total Siitä Ruotsiin Oärav tili Sverige Of which to Sweden Yhteensä Summa Total Siitä Ruotsi Därav Sveri ge Of which Sweden

28 28 Maastamuutto on selvästi pudonnut ja 1970-lukujen vaihteen jälkeen. Kun Suomesta muutti Ruotsiin vuosittain keskimäärin henkeä, luku oli Maahanmuuton kehityksessä tapahtui muutos 1970-luvulla Suomen suhteellisen voimakkaiden korkeasuhdanteiden vuoksi. Maahanmuuttokin alkoi vaihdella suhdanteiden mukaan. Ruotsista muutti Suomeen vuosittain keskimäärin henkeä, mutta jo henkeä. Siten suomen nettosiirtolaisuus muodostui vuosittain keskimäärin henkeä voitolliseksi muuttoliikkeessä Ruotsin kanssa. Suomen nettosiirtolaisuuden tappio Ruotsin kanssa nousi henkeen keskimäärin vuodessa. Kun tappio jäi näin pieneksi, siirtolaisuuden väkilukua vähentävä vaikutus pieneni olennaisesti ja 1970-lukujen vaihteesta. Maastamuuton supistumisen taustalla on ollut liikkuvuudeltaan aktiivisimmassa vaiheessa olevien ikäluokkien pieneneminen. Suuri ikäluokka oli vuotiaita vuosina Tässä ikäryhmässä muihin Pohjoismaihin muuttaneiden määrä on myös laskenut 1970-luvulla eniten. Kun vuotiaita muutti vuosina muihin Pohjoismaihin keskimäärin henkeä vuodessa, vuosina tuonikäisten muuttaneiden määrä oli henkeä pienempi. Väheneminen oli 35 % toisiin Pohjoismaihin muuttaneiden määrän vähenemisestä. Ikäryhmän vuotiaat muutto toisiin Pohjoismaihin on sitävastoin noussut lähes samalle tasolle kuin kautena Toisiin Pohjoismaihin muuttaneiden kokonaismäärä väheni samana ajanjaksona. Suuri ikäluokka on vuotiaiden ikäryhmässä Tässä ikäryhmässä maastamuuttoalttius on jo kuitenkin selvästi alhaisempaa kuin vuotiailla. Taulukko 13. Suomen ja muiden Pohjoismaiden välinen muuttoliike iän mukaan (keskimäärin vuodessa) Tabell 13. Omflyttning mellan Finland och övriga Norden efter Slder (i medeltal per 8r) Table 13. Migration between Finland and other Nordic countries by age in (annual averages) Vuosi Är Year Ikäryhmä - Äldersgrupp - Age group Yhteensä Summa Total Maahanmuutto - Invandring - Immigration Maastamuutto - Utvandring - Emigration Nettomuutto - Nettoinvandring - Net immigration

29 29 Maahanmuutto toisista Pohjoismaista on vuonna 1980 vähentynyt lähes kaikissa ikäryhmissä kaudesta kuten maastamuuttokin. Maasta- ja maahanmuutto ovat tilastollisesti riippuvaisia toisistaan, sillä maastamuuttaneista suuri osa palaa takaisin muuttoa seuraavina vuosina. Maahanmuutto on myös vähentynyt eniten vuotiaiden ikäryhmässä kuten maastamuutossakin. Vuonna 1980 maahanmuutto on kohonnut kaikissa ikäryhmissä kaudesta vuotiaiden ikäryhmässä maahanmuutto oli 1980 suuren ikäluokan vaikutuksesta myös suurempaa kuin kautena Siirtolaisuustappiota on ollut eniten vuotiaiden ikäryhmässä. Tuon ikäryhmän jälkeen tappio pienenee nopeasti. Myös alle 15-vuotiailla nettosiirtolaisuus on keskimääräistä suurempaa. Maahanmuutto onkin suhteellisesti voimakkaampaa kuin maastamuutto juuri lapsiperheillä. Paluusiirtolaisuuden taustalla ovat usein kielivaikeudet ja kouluongelmat. Taulukko 14. Toisiin Pohjoismaihin muuttaneet vuotiaat ja kaikki vuotiaat koulutusasteen mukaan {%) Tabell Sriga utvandrare tili övriga Norden och alla äringar efter utbildningsnivä (%) Table 14. Emigrants to other Nordic countries aged years and all persons aged years by level of education in (%) Koulutusaste Utbildningsnivä Level of education Toisiin Pohjoismaihin muuttaneet vuotiaat äriga utvandrare tili övriga Norden Emigrants to other Nordic countries aged years Kaikki vuotiaat Alla äringar All persons aged years ) Alempi keskiaste Lägre mellanstadiet Lower level of secondary education... 12,7 14,9 22,5 26,8 19,4 28,9 Ylempi keskiaste Högre mellanstadiet Upper level of secondary education... 7,3 10,8 20,3 25,7 17,1 17,0 Korkea aste Högstadiet Higher education... 1,7 3,1 7,2 8,5 5,0 8,4 Muu tai tuntematon Annan eller okänd Other or unknown... 78,3 71,2 50,0 39,0 63,5 45,7 Yhteensä Summa Total ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 1) vuotiaat äringar - Persons aged years

30 30 Nettosiirtolaisuuden tason laskuun 1970-luvulla on vaikuttanut Suomessa myös työvoimatilanteen erilainen kehitys koulutustasoltaan erilaisilla työntekijöillä. Kymmenen vuoden aikana niiden henkilöiden osuus, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta, on vähentynyt jyrkästi toisiin Pohjoismaihin muuttaneissa. Sitä vastoin alemman ja ylemmän keskiasteen koulutuksen saaneet ovat suhteellisesti yhä voimakkaammin muuttaneet toisiin Pohjoismaihin. Vuonna 1971 nämä ryhmät muodostivat 20,0 % vuotiaista toisiin Pohjoismaihin muuttaneista, mutta 1980 jo 52,5 %. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus koko'väestöstä 1971 oli 36,5 % ja 45,9 % vuonna Siirtolaisuuden tuleva kehitys Paineita maastamuutoon Suomesta on runsaasti. Työttömyys on suuri korkeasuhdanteessakin. Tulotasoero on kaventumisesta huolimatta edelleen Ruotsin hyväksi. Siirtolaisuuteen vaikuttavat kuitenkin myös tulomaan tekijät. Pääasianisimman muuttokohdemaan Ruotsin työvoiman kysyntä on heikkoa, ja taloudellinen kasvu arvioidaan pieneksi myös lähitulevaisuudessa. Siten maasta- ja maahanmuuttomme todennäköisesti säilyy alhaisella tasolla ennustekauden alussa. Tulevalle siirtolaisuudelle on ennusteessa tehty kolme vaihtoehtoista kehitysoletusta. (i) (ii) (iii) Keskimääräinen eli siirtolaisuuden päävaihtoehto, jonka mukaan nettomaahanmuuton oletetaan pienenevän vuoden 1982 luvusta vuoteen 1987 mennessä nollaan. Siirtolaisuus jäisi tasapainoiseksi ennustekauden loppuun. Positiivisen siirtolaisuuden vaihtoehdossa lähtösiirtolaisuus säilyisi ennallaan ja paluusiirtolaisuus vilkastuisi. Nettosiirtolaisuus pienenisi tasaisesti vuoden 1982 arvosta nollaan vuoteen 1990 mennessä, jonka jälkeen se pysyisi ennallaan. Matalan vaihtoehdon mukaan nettosiirtolaisuus supistuisi henkeä vuodessa ja saavuttaisi 1984 arvon , jolle tasolle se jäisi vuosiksi Vuodesta 1991 lähtien vallitsisi siirtolaisuuden tasapaino. Ruotsin väestöennusteessa vuodelta 1980 on oletettu nettosiirtolaisuuden olevan voitollista vuosittain ja vuodesta 1986 vuoteen Suomen osuus Ruotsin muuttovoitosta oli 40 %\ vuonna 1981 tämä osuus on pienentynyt Yhteenveto ennusteen oletuksista Koko maan tulevaa väestönkehitystä tarkastellaan seuraavassa kolmen laskelman pohjalta: Laskelma 1 Laskelma 2 Laskelma 3 Oletukset syntyneisyydelle, kuolleisuudelle ja siirtolaisuudelle ovat keskimääräisten oletusten mukaiset (medium-laskelma). Oletukset syntyneisyydelle, kuolleisuudelle ja siirtolaisuudelle ovat korkeiden oletusten mukaiset (high-laskelma). Oletukset syntyneisyydelle, kuolleisuudelle ja siirtolaisuudelle ovat matalien oletusten mukaisia (low-laskelma).

31 31 3. TULEVA VÄESTÖNKEHITYS Maamme väestönkehitykselle oli tyypillistä ja 1970-luvuilla työikäisten ja vanhusten määrän kasvu sekä alle 15-vuotiaiden määrän supistuminen. Väestönkasvu oli tasoltaan alhaista. Ennusteen mukaan väestön vanheneminen jatkuu ja väestönkasvu alkaa supistua ennustekaudella Väestön määrä Väkiluvun kasvu on nopeutunut 1970-luvulla jonkin verran 1960-luvusta. Väestön vanheneminen ikärakenteeltaan vaikuttaa kuolleiden määriä lisäävästi. Hedelmänisesti aktiivisessa iässä olevien naisten määrän väheneminen pienentää puolestaan syntyneiden määriä, ellei syntyneisyys ala huomattavasdti kohota. Siten maamme väestönkasvu hidastuu ja kääntyy laskuun 1990-luvulla. Kuvio 10. Väkiluku ja ennustelaskelmien mukaan Figur 10. Folkmängd och enligt prognosberäkningar Figure 10. Population in and according to projections in C ) O KESKIMÄÄRÄISLASKELMA GENOMSNITTLI G BERÄKNING MEDIUM C A L C U L A T ION 2) KORKEA VAIHTOEHTO HÖGT ALTERNATIV HIGH ALTERNATIVE 3) MATALA VAIHTOEHTO LÄGT ALTERNATIV LOW ALTERNATIVE Jos syntyneisyys pysyisi nykytasolla ja kuolleisuus alenisi hieman sekä siirtolaisuus olisi tasapainossa vuodesta 1987 lähtien, väestönkasvu kääntyisi lievään laskuun. Vuonna 1985 syntyneiden määrä olisi suurempi kuin kuolleiden määrä, mutta 1995 enää 800. Väkiluku olisi tällöin Vuonna 1996 luonnollista väestönkasvua ei enää tapahtuisi, ja vuonna 2000 kuolleiden määrä olisi suurempi kuin syntyneiden määrä. Syntyneiden vähemmyys kuolleisiin nähden olisi vuonna 2010 ja vuonna 2020.

32 32 O «if rh CO CD VO r ^H 0 in LO O vo O r-4 px * c O CD CM VO 0 CO ^ f f-h VO LO 0 0 CO CO p-h CM 3 CD CO lo VO px VO «3- f-h VO 0 CO in O 00 vo vo 00 CO Jtd c *.m 03 CM CO CO 03 VO f-h VO px. in VO Px in vo CO CM c t E CM p-4 CO «if 10 VO r-» Px px. px. Px px CO px «if or o r* 3 ph CO CO CO CO 00 CO CO CO CO rx. vo in CM.f r_ Q. t«3 O O fh «if «if «if «if «if «if «if «d* «if «afo > u_ Q. CO '3 4 0 CD O C c 0 t o 1 CD 03 VO CO 0 VO LO 00 rh VO vo 03 in Px PX «if C c 4-> px px CO CO Px CO 0 LO 03 vo vo m CM Px O : o in 1! 0 CD 00 VO 10 CM f-h in in Px «3* 1 c c 4-> 3 L. : o C_ 03 r c 03 CO > 3 3 (_ 3 CD CD LO CO c CO VO «^ CM 03 VO 03 CO CO «if CO 0 c 03 CO 4-> 4-5 U Q. f-h»-h f-h rh» H f-h i-h CM CM CO 3 : t o c O 0 r_ r CO CD _J > z Z r O. 1 1 t 1 1 Taulukko 15. Väestönmuutokset ja väkiluku eri laskelmien mukaan Tabell 15. Befolkningsrörelse och folkmängd enligt oi ikä beräkningar Table 15. Vital statistics and population according to different calculations in c 4-> OJ c «if LO f-h VO VO CM 10 O CO O CO r-h VO «if CO 03 p 4 O CO CM p-h CO CO 03 «if CO CD in t-h CO CO c_ XT f CD rh CM CO CO CM f-h 0 CD f-h «d CC CM <U r or 4-5 CO O XJ 03 Vf> VO CO 03 0 f-h CM CO «if px. 03 CM vo 03 3 :o 03 «if «if LO 10 LO LO in in in VO vo vo VO y 1 c c CO 4-5 t o 03 VO px 10 VO r-4 «if CO f-h O CD f-h CO «if CD c CD E 03 CO px px VO CO CM CM 03 CD 00 CM cr in C CD LO CO O f-h i-h f-h 0 CC in CM m CO f-h f-h m px O) >> ro _C 4-5 T3 4-> CO CM CM rh O CD 00 VO LO px CO CM 0 CC l/> c "O VO VO VO VO VC LO 10 LO LO in ^f «if «d* «=f CO CO «3 50 :o 1 OO u_ c c c 0 CO px px 0 VO VO «if CO CM ^H CO CO m r r *0 0 LO CM CD CM LO f-h CO CO LO CO VO in CO LO vo in 3 CD r 1 CO CO LO 10 LO LO r-4 00 px CO CD in vo CM in CO C, 4-> CM 3 '.t o 03 CM r x ^ f CM CO CO Px CD 03 CO CD Px VO r-4 px r E CM»-H CO VO CD r-4 ^f VO CO 0 CM 03 px 00 CO in C -O 1 H CC 00 CO CO 03 CD 03 CD 0 O O ph f-h f-h f-h t-h O r_ n O 0 f-h «3 - «if «if «if to in in tn in in in in 4-> > U_ Cl_ CO 4-3 CD O C O C O r 1 1 CD j 03 >r- CM CO cc CD CM px O fx VO CM CO 0 vo CD CM CO <0 t c r c CO 4-5 px px VO CM CM VO px CM Px 03 CO CO f-h «f- CO O 0 :o r4 px CD C 03 vo f-h «if in 0 CO c *-H CO vo c e C_ :o C- 03 p. t c 03 CD > 3 3 C_ 3 03 CD CD CD O CD CD CD 00 Px CM px «f- f-h CM vo 0 c 03 CO O Q_ *-H rh r CM f-h f-h p H f-h ^H f-h 1 1 CM 3 <p> * c O _J > z 4- Z Q. CD C 4-5 c 0) ^f VO px «3- CD CD LO CO CM in 00 in px CD «if CO 03 rh CO 1 0 «if CD Px. CM CO CM «-H CM px 03 0 :<o.c Lf) px O CO VO rh Px CO CD f-h c 0 0 CO CO 0 to 4-> CO O TJ 03 «if LO 10 LO VO VO Px Px f-h px 0 CO vo 3 :o 01 ^f «if «if «if in in in vo vo vo 1 c a CM VO 10 CO f-h VO LO 10 CO px r-4 in CO CO CM in E 03 CO VO CM px px VO px. in CD p-h 0 c r CD in CM C to VO 0 LO CD CO VO CO 00 Px CM H 0 f-h O) >0 03 x : 4J T3 4-> CO «if LO LO LO LO m in CO f-h f-h f-h ph c (/> C n t- VO VO VC VO VO VO VO VO VO vo VO vo VO VO vo vo 03 : o CO u. CO c rh CO c CO Px ^ f Px Px CM VO 03 CM vo «3* 0 0 in CD 0 0 O in CM 03 CO rh Px CO 0 in rh 3 CD CO VO CM CO «if O CO 00 Px vo VO VO 03 in 03 in f-h Jki C *<T3 <0 CM in px vo «if O CO m in «if 0 m CM vo c E CM f-h CO in Px 03 rh CM 00 «if in px vo CM Px 0 c 0 3 f-h 00 CO 00 CO CO CD 03 CO CO Px f n 4-J ',<0 O 0 f-h «if «if «3- «if ^ f «d- «^ «if < f <TS > Li_ Q. o*> O 03 O c r c 0 to 1 1 CD r- CU *r- in CD 03 px CO in Px rh VO CO vo Px vo px O r in 4-> px ^ f 03 0 CO m Px Px CO «If 03 in rh 0 : o to <0 rh CO «3- vo vo m CO 03 CO c c Px CM px rh in 1 c C 4-> 3 L. : o L. a) c <u < > > 3 3 c_ Px vo LO 00 rh O rh VO rh f-h 0 c <u V) 4-5 r~ 4-5 u CL f-h rh t-h rh rh rh rh rh rh 1 1 rh f-h CM 3 :ra <T3 to 0 to c O CD > Z 4 - Z * Q C 4-5 (U rh O O VO CD 03 O in 03 vo «if CO ^ f CM Px 00 0) f-h CO CM CO VO O 03 0 «if CO CM CO in «if in 0 O Px CO CD VO CM 0 Px CO 00 vo O in a> to 4-5 CO 0 T i ra m in vo VO px CO CO vo CO f-h CO vo 3 : a <1) «if «if in in in in VO vo vo 1 0 Q 4-5 <0 a> E <u VO CO CM «if Px 03 Ö CO in rh rh c in CO CM rh «if O px CO Px CM Px px CD VO CD >> to in CM 03 VO rh VO 03 CM CO VO in CO CM CO 4-> T3 4-5 i/i C n C_ CO CO CO CM CM CM rh O O 03 «f rh 0 03 Px to >> : o f vo vo VO VO VO VO VO vo VO in in m tn _J t o u_ CO l/> c_ f-h CM CO in VO Px CO 03 0 LO 0 m 0 m 0 O to CO CO CO CO 00 co CO CO rh rh CM 3 C.. a> O O O > * t > - rh rh rh rh rh rh rh rh rh rh rh CM CM CM CM CM