Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma muutoksen ostamiselle vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma muutoksen ostamiselle vuosina 2013-2014"

Transkriptio

1 Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma muutoksen ostamiselle vuosina

2 2

3 Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma muutoksen ostamiselle vuosina Pirkanmaan liitto Julkaisu E 21

4 Pirkanmaan liitto Tampere 2012 Sarja E, julkaisu nro 21 ISSN ISBN

5 ESIPUHE Pirkanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma yksilöi maakunnan kehittämisen keskeisiä kehittämistarpeita, hankekokonaisuuksia ja niiden rahoitustietoja. Suunnitelmaan on koottu hanke esityksiä, joita mahdollisesti toteutetaan vuosina 2013 ja Myös keskeisten maakunnallisten kärkihankekokonaisuuksien läpiviemisen tai käynnistämisen osalta on esitetty määrärahatarpeita keskushallinnolle. Tänä vuonna toteuttamissuunnitelmassa halutaan korostaa muutoskeskeistä kehittämisajattelua. Suunnitelmassa osoitetaan millaisia muutoksia haluamme ostaa maakuntaamme käytettävissä olevilla kehittämisresursseilla. Toteuttamissuunnitelma toimiikin erilaisten kehittämisaihioiden tarjottimena. Jotta toteuttamissuunnitelma voi täysimääräisesti toteutua, esitettyjen valtion määrärahojen saannin lisäksi tarvitaan myös maakunnan omien toimijoiden aktiivisuutta määriteltyjen muutosten toteuttamisessa. Toivomme, että toteuttamissuunnitelma suuntaa Pirkanmaan kehittämistoimintaa hyvässä hengessä kotimaakuntamme kaikinpuoliseksi menestykseksi.

6 Sisällys Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja sen valmistelu... 5 Pirkanmaan toteuttamissuunnitelmakauden ykköstavoitteet... 6 Toteuttamissuunnitelmakauden muutostavoitteet sekä keskeiset toimenpide esitykset... 7 Pirkanmaan neuvotteluesitykset ministeriöille Hanketyön työkalupakki muutoksen ostamiselle Maakuntaohjelman toteutuminen ja sen vaikutusten arviointi Lopuksi: Minne olemme matkalla? Lähitulevaisuuden kehitysnäkymät Pirkanmaalla Rahoitustaulukot Liite 1. Maakunnan yhteistyöasiakirja 2013

7 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja sen valmistelu Toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU) kootaan ja esitetään maakunnan keskeiset kehittämistarpeet konkreettisina toimenpiteinä, hankkeina ja resursointikohteina seuraavien kahden vuoden jaksolla ( ). Toteuttamissuunnitelman tarkoitus on ensisijaisesti suunnata alueen toimijoiden toimintaa ja kehittämisresursseja, mutta myös välittää alueen viestit ministeriöille valtion talousarvion valmistelua varten. Sen sisällöt toteuttavat johdonmukaisesti strategista maakuntasuunnitelmaa ja erityisesti sitä painopistevalinnoilla konkretisoivaa maakuntaohjelmaa. Toteuttamissuunnitelma laaditaan yhteistyössä maakunnan sidosryhmien kanssa, ja näin se kuvaa yhteensovitettua näkemystä maakunnan kehittämistarpeista ja niiden resursoinnista. Toteuttamissuunnitelma käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen hyväksyy maakuntahallitus. Toteuttamissuunnitelma valmistui monivaiheisessa prosessissa vuoden 2013 kesän ja alkusyksyn aikana. Valmistelun käynnistänyt lähetekeskustelu käytiin maakuntahallituksessa ja maakunnan yhteistyöryhmässä kesä elokuussa Kesän aikana tiedusteltiin laajalla kyselyllä keskeisiä kehittämis ja resurssitarpeita sekä maakuntaohjelmaa toteuttavia toimenpiteitä Pirkanmaan kunnilta, kuntayhtymiltä, kehittämisyhtiöiltä ja rahoittajaviranomaisilta. Myös muut maakunnan kehittämiseen vaikuttavat keskeiset sidosryhmät osallistuivat toteuttamissuunnitelman valmisteluun. Maakuntahallitus käsitteli toteuttamissuunnitelman luonnosta syyskuussa. Myös muille valmisteluprosessiin osallistuneille tarjottiin mahdollisuus kommentoida toteuttamissuunnitelman luonnosvaihetta syyslokakuussa. Maakunnan yhteistyöryhmässä suunnitelman luonnos käsiteltiin ja maakuntahallitus hyväksyi sen Toteuttamissuunnitelman rakenteesta Suunnitelman alussa esitellään maakuntahallituksen maaliskuussa hyväksymät Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion vuoden 2013 talousarvioon. Nämä tavoitteet ovat maakunnan oman päätäntävallan ja kehittämisresurssien ulkopuolella ja tämän vuoksi niitä ei käsitellä laajemmin toteuttamissuunnitelmassa. Maakunnan ykköstavoitteista ja muista keskushallinnolle osoitetuista määrärahatavoitteista voit lukea vuosittain laadittavista budjettitavoitteista (http://www.pirkanmaa.fi/fi/edunvalvonta/pirkanmaan budjettitavoitteet). Sen sijaan toteuttamissuunnitelma on koottu pääosin maakunnan omaan päätäntävaltaan kuuluvista toimenpide esityksistä, jotka tukevat yhdessä asetettuja muutostavoitteita ja hanketoiminnan painopisteitä. Suunnitelmaan on kirjattu myös Pirkanmaan neuvotteluesitykset eri ministeriöille. Lopuksi kuvataan mm. maakunnan keskeisimmät hanketyön kehittämisresurssit ja niiden tavoitetasot. Lisäksi arvioidaan lyhyesti toteuttamissuunnitelman vaikutuksia, maakuntaohjelman toteutumista sekä Pirkanmaan lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä. Liitteenä 1 on maakunnan yhteistyöasiakirja, joka on valmisteltu samanaikaisesti toteuttamissuunnitelman kanssa ja jossa jaetaan rahoittajaviranomaisten kesken maakunnan rakennerahastovarat. 5

8 Pirkanmaan toteuttamissuunnitelmakauden ykköstavoitteet Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion vuoden 2013 talousarvioon LVM: Lisärahoituksen osoittaminen perusväylänpitoon. Pirkanmaalla perustienpidon rahoitus vuonna 2012 on 37 miljoonaa euroa. Maakunnan nykyisen palvelutason turvaaminen edellyttäisi noin 12 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta. LVM: Valtatie 3:n parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere Vaasa: Hämeenkyrön ohitustie. Valtion rahoituksen tarve vuonna 2013 Hämeenkyrön ohitustielle investoinnin aloittamiseksi on 10 miljoonaa euroa. Sisältyy Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimukseen LVM: Valtatie 12, Tampereella joukkoliikennekaistat TAYS:n kohdalle ja Paasikiventielle. Teiskontien parantaminen TAYS:n kohdalla Tampereella on koko Pirkanmaata koskeva liikenneinvestointi, joka tulee aloittaa vuonna Sisältyy Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimukseen LVM ja liikennevirasto: Raideliikenteen sujuvuuden lisääminen Tampereelta etelään. Lisäraiteet Toijalaan sekä Riihimäen kolmioraide. Suunnittelussa ja investointitarpeena tulee huomioida lisäraiteiden (3.raiteen) suunnittelu ja rakentaminen välille Tampere Toijala (Akaa). Hallituksen kehysriihen liikenneinvestointilistauksen mukainen Riihimäen kolmioraide tulee rakentaa mahdollisimman nopeasti. Valtion rahoituksen tarve kolmioraiteen rakentamiseen on 10 miljoonaa euroa. Hankkeet sisältyvät Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimukseen YM: Sastamala ( Kiikoinen) Huittinen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Valtion rahoituksen tarve on yhteensä 4 miljoonaa euroa. TEM: Aluekehittämisen voimavarojen turvaaminen. Maakunnan kehittämisrahan sitomatonta, maakunnan vapaaseen maakuntaohjelman mukaiseen hankerahoitukseen kuuluvaa osuutta, tulee korottaa. OKM: Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus. Suomen valmiuksien parantaminen kansainvälisten suurtapahtumien hakemisessa ja järjestämisessä on valtioneuvoston vahvistaman Suomen matkailupolitiikan mukainen tavoite. Tampereen keskusareenalle tulee osoittaa 2 miljoonaa euroa investoinnin aloittamiseen jo vuoden 2013 valtion talousarviossa. VM, LVM, YM: Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MAL aiesopimuksen mukaisiin kehittämiskohteisiin. Valtion sitoutumista ja tukea tarvitaan erityisesti joukkoliikenteen kehittämiseen Tampereen seudun rautatieyhteyksien lähiliikenteessä ja Tampereen kaupunkiraitiotiessä sekä asuntorakentamisen eri ohjelma ja avustuskohteisiin. MMM: Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtionrahoitus. Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva keskus kehittää ja validoi ihmisperäiseen solu ja kudosviljelyyn perustuvia menetelmiä, joilla voidaan korvata eläinkokeita. FICAM:lle tulee osoittaa vuodesta 2013 lähtien pysyvä valtion rahoitus. Rahoituksen tarve on miljoona euroa vuodessa. 6

9 Toteuttamissuunnitelmakauden muutostavoitteet sekä keskeiset toimenpide esitykset Vuoden 2011 alusta maakunnan kehittämistä on ohjannut Pirkanmaan maakuntaohjelma Sen kolme toimintalinjaa ja kahdeksan kehittämistehtävää on johdettu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmassa tunnistetuista kehittämiskokonaisuuksista ja tarpeista. Toimintalinjat ja kehittämistehtävät ovat ne keskeiset maakunnan ilmaisemat kehittämisen painopistealueet, jotka sovitetaan myös valtion aluehallintoviranomaisten strategia asiakirjoihin. Näistä kehittämisen teemoista on pyritty löytämään maakunnan toimijoiden intressien yhtymäkohdat, joita yhteistyössä edistetään. Toteuttamissuunnitelmalla halutaan edistää muutoskeskeistä kehittämisajattelua. Maakuntaohjelman kehittämistehtävien pohjalta on muodostettu toteuttamissuunnitelmakauden muutostavoitteet. Lisäksi on määritelty suunnitelmakauden hanketoiminnan painopisteet, joiden tarkoitus on osaltaan ohjata vuosien 2013 ja 2014 hankerahoitusta. Suunnitelman tavoitteena on olla konkreettinen asiakirja, joka antaa kattavan kuvan maakunnassa tapahtuvasta kehittämistoiminnasta sekä toimii temaattisena tarjottimena sidosryhmille siitä, millaista hanketoimintaa suunnitelmakaudelle toivotaan. Kehittämistehtävittäin esitellään myös maakunnan sidosryhmien kehittämistarpeet ja toimenpideesitykset. Nämä esitykset ovat hanketoiminnan painopisteiden ohella maakunnan keskeinen viesti keskushallinnolle sekä aluehallinto ja rahoittajaviranomaisille. Hankemassan priorisointia on ohjannut esitysten sopiminen toteuttamissuunnitelman luonteeseen ja esitettyihin hanketoiminnan painopisteisiin, alueellinen kattavuus sekä toteuttajaverkoston laajuus. Fokus on vahvasti maakunnan omaan päätäntävaltaan kuuluvien kehittämisresurssien suuntaamisessa. Esitysten alussa on nimetty ministeriö tai rahoittajaviranomainen, jolle viesti on osoitettu. Hankkeen lisäksi esitellään mahdollinen hakija tai toteuttaja (sulkeissa), toteutusaika, rahoitusinstrumentti sekä mahdollisuuksien mukaan resurssitarve. Maakuntaohjelman toimintalinjat ja kehittämistehtävät eivät ole toisiaan poissulkevia vaan pikemminkin toisiaan täydentäviä. Tämän vuoksi on syytä korostaa, että monien esiteltävien hankkeiden toimenpiteitä kohdistuu useaan eri toimintalinjaan ja kehittämistehtävään. Hankkeet esitellään yhden kehittämistehtävän alla vain esittämisselvyyden vuoksi. Käytettyjen lyhennysten selitykset: Ministeriöt TEM: työ ja elinkeinoministeriö OKM: opetus ja kulttuuriministeriö LVM: liikenne ja viestintäministeriö MMM: maa ja metsätalousministeriö YM: ympäristöministeriö VM: valtionvarainministeriö Rahoittajaviranomaisia PIRELY: Pirkanmaan elinkeino, liikenneja ympäristökeskus PL: Pirkanmaan liitto TEKES: Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 7

10 Hanketoteuttajia LPKKY: Länsi Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä MW Kehitys: Kehitysyhtiö Mänttä Vilppulan kaupungista Pirko: Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymä PoKo: Paikallinen Leader toimintaryhmä Ylä Pirkanmaalta (+Kuru) SASYP: Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy SASKY: Sastamalan koulutuskuntayhtymä TAMK: Tampereen ammattikorkeakoulu TaY: Tampereen yliopisto Tredea: Tampereen kaupunkiseudun kehitys ja elinkeinoyhtiö Oy TTY: Tampereen teknillinen yliopisto VASKE: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy VSKY: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamis ja elinkeinorakenteet Kehittämistehtävä 1. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus ja osaamislähtöistä synnyttämistä Muutostavoite: Tieteen, t&k toiminnan ja maakunnan elinkeinoelämän luovat kytkennät ovat tiivistyneet uusiksi hankkeiksi. Pirkanmaan strategisista kärjistä neuvotellaan aktiivisesti alueen yliopistojen ja oppilaitosten kanssa. Kehittämisresurssien suuntaamiselle on luotu paremmat edellytykset rahoittajien tiiviillä yhteistyöllä. Hanketoiminnan painopiste vuosina on innovaatioympäristöjen, palveluinnovaatioiden, rakennusten ja muun infrastruktuurin energiatehokkuuden sekä muiden uutta teknologiaa soveltavien toimenpiteiden kehittämisessä, tuotteistamisessa ja hyödyntämisessä. Pirkanmaalla innovaatiotoiminnan tulevia kärkiä ovat mm. hyvinvointi ja terveysala, bioteknologia (erityisesti ihmisen varaosat), pelit ja pelinomaisuus, simulaatiot, ICT/sulautetut järjestelmät sekä avoimet toimintamallit. Edelleen potentiaalisia ovat optoelektroniikka ja älykkäät koneet. Tärkeää on turvata aloittavien yritysten neuvontapalveluiden resursointi kansallisella rahoituksella, jota kuntarahoitus täydentää. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PIRELY ja PL: Inka Plus innovaatiotoimijaverkoston rikastaminen (TTY, TaY, Tredea Oy). Toteutusaika Hankkeen tavoitteena on 1) laajentaa SRI:n tai vastaavan toimittajan peruskoulutusta myös julkiselle sektorille huomioiden tulevat rakenteelliset muutokset, 2) luoda ja fasilitoida aktiivinen innovaattoriverkosto ja 3) rikastuttaa verkostoa uudella tutkimustiedolla, kansainvälisillä toimintamalleilla ja ideoilla. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,500 M. PIRELY ja PL: TTY:n sisältöpohjainen tutkimusyhteistyöalusta ja toimintamalli (TTY). Toteutusaika Luodaan TTY:lle ensimmäinen sisäiset laitosrajat ylittävä tutkimusyhteistyöalusta ja toimintamallit alustojen yhteistyöprosessien läpiviemiseksi. Selvitetään aluksi laajemmin erilaisia sisällöllisiä toimintamuotoja, jonka pohjalta malli räätälöidään pirkanmaalaiseen innovaatioympäristöön sopivaksi. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,600 M, josta muuta julkista rahoitusta 0,120 M. 8

11 PIRELY ja PL: VAAO PFP Center, Plastic Film Pilot Center (VSKY). Toteutusaika Luodaan oppimis ja kehitysympäristö materiaalitekniikan tuotantoalalle VSKY:n ja alan merkittävimpien yritysten kesken. Rakennetaan todellista tuotantoprosessia mahdollisimman tarkasti mallintava seitsenkerrospuhalluskalvolinja. Materiaalitekniikka on voimakkaasti kehittyvä tuotannonala. EAKR: kokonaisrahoitustarve 1,820 M, josta kuntarahoitusta 0,050 M ja yksityistä rahoitusta 0,260 M. PIRELY ja PL: StartUpTampere (Tredea Oy). Toteutusaika Luodaan Tampereen seudulle start upyritysten, spin off:ien sekä kasvuyritysten uusia rahoituskonsepteja, kehitetään niissä tarvittavia toimintaympäristöjä sekä arvioidaan ja pilotoidaan niiden toimivuutta. Hanke on osa Avoin Tampere rahoitusta. EAKR: kokonaisrahoitus 0,315 M, josta kuntarahoitusta 0,157 M. PIRELY ja PL: Innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittäminen (SASYP). Toteutusaika Hankkeessa kehitetään sekä yritysten omaa sisäistä että yritysten välistä innovaatiotoimintaan ja uusien tuotteiden kehittämiseen liittyvää verkostoitumista. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,200 M. PIRELY: Learning Bridge pirkanmaalaisen koulutusosaamisen vientiverkosto (Tredea Oy). Toteutusaika Luodaan pysyvä ja toimiva toimintamalli pirkanmaalaisen koulutusviennin koordinointiin ja toteuttamiseen. Hankkeen toimenpiteitä ovat mm. verkostoitumisen edistäminen, konkreettisten koulutusvientimallien luominen, pirkanmaalaisen koulutusosaamisen markkinointi, kansainvälisten suhteiden luominen. ESR: kokonaisrahoitus 0,300 M, josta kuntarahoitusta 0,063 M. PIRELY: Teknologiayritysten tuotekehityshanke (MW Kehitys Oy). Toteutusaika Teknologia alan yritysten uusien tuotteiden, palvelujen ja teknologioiden kehittäminen, kansainvälistyminen, markkinointi, sekä tuotekehityspaja toiminnan käynnistäminen. Teknologiayritysten ohjaaminen mm. Tekesin ja ELY:n tuotteistettujen palvelujen käyttämiseen. ESR: kokonaisrahoitustarve 0,300 M. TEKES: TEKES rahoitus Pirkanmaalla. TEKES:n ohjelmalliset painopisteet. Rahoituskertymän taso Pirkanmaalla vuonna 2011 noin 90 M. Kehittämistehtävä 2. Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä Muutostavoite: Maakunnan yritysten osaaminen ja uudistumiskyky ovat lisääntyneet erityisesti tuottavuutta lisäävien prosessien ja (ICT)teknologiaa soveltavien toimenpiteiden kehittämisen seurauksena. Kehittämisen painopiste on mikro ja pk yritystoiminnassa. Hanketoiminnassa korostetaan tuottavuuden lisäämistä, käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntyä sekä yritysten osaamisen jalostamista uudeksi liiketoiminnaksi tai vientituotteiksi. Toimijoiden rajapinnat ja osaamisen yhdistäminen ovat keskeisellä sijalla toiminnan uudistamisessa. Myös yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisvalmiuksien edistäminen ovat keskiössä. Toimivaksi koettu Yritys Suomi konsepti tukee painopisteiden saavuttamista ja sen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Maaseudun kehittämisessä tunnustetaan paikallisten toimintaryhmien rooli. Haja asutusalueiden yritystoiminnassa painotetaan energia alan osaamista uutena potentiaalisena kasvualana (uusiutuva bio ja lähienergia) perinteisten elämystalouteen perustuvien vahvuustekijöiden rinnalla (matkailu ja matkailutuotteiden kansainvälistäminen, luomu ja lähiruoka sekä sen logistiikka, luonnontuotteet, markkinointi). Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PIRELY ja PL: Mikro ja pk yritysten liiketoimintaosaamisen kasvattaminen ja klustereiden kehittäminen erityisesti matkailu lähiruokatuottajat sektorille (Pälkäneen kunta). Toteutusaika Lisätään matkailuyrittäjien liiketoiminta ja markkinointiosaamista sekä verkostoitumista. Monipuolistetaan matkailuklusteria ja kehitetään lähiruoan logistiikkaa. Hankkeessa huomioidaan mahdollisuudet uudenlaiseen yritystoimintaan tehtyjen ekosysteemipal 9

12 veluiden ja vapaa ajan asumisen selvitysten pohjalta. EAKR tai EMR: kokonaisrahoitustarve 0,070 M, josta kuntarahoitusta 0,021 M. PIRELY ja PL: Yrittäjyys uuteen nousuun korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistäminen (TTY). Toteutusaika Hankkeella vahvistetaan yrittäjyyskulttuuria ja motivaatiota yliopistossa sekä kehitetään edelleen yrittäjyyden ja innovoinnin opetusta. Yrittäjyysnäkökulmaa vahvistetaan kaikissa opetussisällöissä. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,350 M, josta muuta julkista rahoitusta 0,070M. PIRELY ja PL: Maakunnallinen yrittäjyysopintojen ja kasvatuksen yhteinen ohjausmalli (Pirko, Pirkanmaan ammattiopisto). Toteutusaika Tavoitteena on luoda maakunnallinen yrittäjyysopintoja ja kasvatusta tukeva ohjausmalli, jota ovat toteuttamassa eri toimijatahot: Pirkanmaan toisen asteen koulutusorganisaatiot, alueen yrittäjät, TAMK, Tredea, OSKE toimijat sekä alueen kunnat. Vakiinnutetaan yrittäjyysopinnoista ja kasvatuksesta vastaavien tahojen eri koulutustasojen asiantuntijaverkosto Pirkanmaalle. Kokonaisrahoitustarve 0,800 M, josta kuntarahoitusta 0,160 M. PIRELY ja PL: ICT mentorointi (TTY). Toteutusaika Tavoitteena on kouluttaa alueen ICT osaajista alueelle/yrityksiin/organisaatioihin ICT mentoreita, joilla on 1) taitoa analysoida yritysten/organisaatioiden koko toimintaprosessi ja arvoketju ICT hyödyntämisen näkökulmasta ja 2) osaamista muuttaa nykyinen toimintatapa enemmän ICT:ä hyödyntäväksi toimintatavaksi. Lisäksi 3) luodaan ICT mentoreiden keskinäinen aktiivinen verkosto. Kokonaisrahoitustarve 0,300 M. PIRELY: Syvennetty työpaikkaohjaajien koulutus (SASKY). Toteutusaika Tavoite on kouluttaa yritys ja elinkeinoelämän henkilöstöstä osaavia työssäoppimisen asiantuntijoita. ESR: kokonaisrahoitustarve 0,500 M, josta kuntarahoitusta 0,080 M. PIRELY: Yritysten kansainvälistymisen tukeminen: Osaamisesta kasvua (PIRELY). Toteutusaika Yritysten kv neuvontapalvelut, kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen, kv konsultointi. ESR: kokonaisrahoitus 6,0 M. PIRELY: Kasvua ulkomaankauppaan, GROWTH (SASYP). Toteutusaika Kohderyhmänä ovat koko Pirkanmaan maaseudun mikroyritykset, jotka harjoittavat ulkomaankauppaa tai kiinnostuvat sen aloittamisesta. Autetaan yrityksiä kehittämään ulkomaankaupan valmiuksia ja tietoa, rakennetaan kolme toimintakohtaista vientiverkostoa, kerrotaan uusista liiketoimintamahdollisuuksista ja luodaan edellytyksiä partnereiden löytämiseksi. EMR: kokonaisrahoitustarve 0,194 M, josta yksityistä rahoitusta 0,049 M. PL: Tietoalan Uudet Työpaikat, jatkohanke (Tredea Oy). Toteutusaika Toimialalla on menossa suuria uudelleenjärjestelyjä, jotka ovat jo koskettaneet tuhansia työpaikkoja Pirkanmaalla. Tavoite on jatkaa ja käynnistää toimenpiteitä uusien työpaikkojen saamiseksi tietoalalle sekä tietoalan osaajien sijoittumiseksi muille vahvasti tietotekniikkaa hyödyntäville aloille. Hanke on osa Avoin Tampere rahoitusta. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,432 M, josta kuntarahoitusta 0,130 M. PL: SISU jatkohanke (VASKE). Toteutusaika Hanke vie eteenpäin ja juurruttaa vuonna 2010 käynnistyneen hankkeen tuloksia. Tavoitteena on houkutella muualta muuttavia yrityksiä Etelä Pirkanmaan seudulle, erityisesti uusille yritysalueille. Maakunnan kehittämisraha: kokonaisrahoitustarve 0,140 M, josta kuntarahoitusta 0,070 M. TEM, PIRELY ja TE toimistot: Pirkanmaan TE toimistouudistus. Toteutusaika Toimistojen uudistus ja palvelujen uudelleenkohdentaminen maakunnan kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Yhteispalvelupisteet. Yritystoiminnan syntymisen ja kasvamisen tukeminen. Uudistus kytkeytyy tiiviisti valtakunnalliseen Yritys Suomi konseptiin. 10

13 Kehittämistehtävä 3. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin Muutostavoite: Koulutus ja osaamistarpeiden ennakointiin on kiinnitetty huomiota ja niiden pohjalta on ryhdytty tarvittaviin opetusohjelmien ja koulutuskiintiöiden muutoksiin. Yleinen työllisyystilanne on parantunut ja erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osuus on pienentynyt. Ihmiset voivat aiempaa paremmin työelämässä. Suunnitelmakaudella kehittämisen painopisteinä ovat nuoriso ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen sekä erityisesti nuorten työmarkkinoilta ja koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisy. Hanketoiminnassa painotetaan lisäksi mm. työvoima ja osaamistarpeiden ennakointia, aikuiskoulutuksen kehittämistä, työ ja opiskeluperusteisen maahanmuuton edistämistä sekä elinkeinoelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön tiivistämistä. Riittävä Pirkanmaan suhteellinen osuus valtakunnallisesta oppisopimuksen lisäkoulutuskiintiöistä tulee turvata. Myös yrittäjyyskasvatuksen edistäminen ammatillisen toisen asteen ja korkeakoulujen toiminnassa koetaan tärkeäksi. Tärkeitä teemoja ovat myös työhyvinvointi, työelämän tuottavuus sekä opetuksen alueellinen saatavuus. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PIRELY ja PL: Muuttuva työelämä työn iloa ja tuottavuutta älykkään työn ratkaisuilla (TTY). Toteutusaika Tavoitteena on kehittää toimintamalli pirkanmaalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden työskentelytapojen uudistamiseen. Lisäksi tarkoitus on viedä jo kehitetyt menetelmät käytäntöön ja tavoittaa kehittämistoimenpiteillä kymmeniä pirkanmaalaisia organisaatioita. Hankkeen aikana lanseerataan tieto ja asiantuntijatyön kehittämiseen erikoistunut tutkimusyksikkö, Tietotyölaboratorio. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,195 M, josta kunta, muu julkinen ja yksityinen rahoitus 0,045 M. PIRELY ja PL: 3D tulostuksen kehittäminen osana ammatillista koulutusta (SASKY). Toteutusaika Koulutus ja työvoimatarpeisiin vastaaminen 3D tulostuksen osalta. Huomioidaan työelämän tulevat vaatimukset pikavalmistuksen (CNC koneistus, 3D tulostus, laserleikkaus) kohdalta. EAKR tai ESR: kokonaisrahoitustarve 0,600 M, josta kuntarahoitusta 0,090 M. PIRELY ja PL: UNIT Plus (TTY, TaY, TAMK). Toteutusaika Tavoitteena on jatkaa ja laajentaa UNIThankkeen ( ) yritysvaihtotoimintaa. Kehitetään yritysten/julkisten organisaatioiden ja korkeakoulujen välille kummitutkijaverkosto, jotta tutkimusyhteistyö tulisi osaksi yritysten/julkisten organisaatioiden kehittämistoimintaa. Hanke lisää opetus ja tutkimushenkilöstön työelämäymmärrystä ja luo uusia yhteyksiä alueen yritysten ja korkeakoulujen välille. Kokonaisrahoitustarve 0,300 M. PIRELY ja PL: Lentokoneasentajakoulutuksen valtakunnallinen kehittäminen (SASKY). Toteutusaika Lentokoneasentajakoulutuskokonaisuuden kehittäminen, opetussuunnitelmaperusteiden kehittäminen, lentokonehallin saneeraus ja uuden oppimisympäristön rakentaminen. Hankkeen toteuttamisella vahvistetaan Pirkanmaan asemaa valtakunnallisena lentokoneasentajakoulutuksen edelläkävijänä sekä turvataan lentokonealan työpaikat varmistamalla ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja henkilöstön täydennyskoulutus. EAKR ja ESR, kokonaisrahoitustarve 2,0 M, josta kuntarahoitus 0,300 M. PL: Taito hanke, jatkohanke (TaY, TAMK, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri). Toteutusaika Kliinisten taitojen simulaatio opetuksen ja opetusyhteistyön kehittäminen hankeorganisaatioiden välillä. Tavoitteena on kehittää toimintatapoja opetusohjelmien ja täydennyskoulutuksen yhteistyölle. Luodaan oppimista tukeva kokonaisuus, Vahvistetaan elinikäisen oppimisen lähtökohtia sekä luodaan terveysalan oppimisen ja koulutuksen kansallinen huippuyksikkö. Kokonaisrahoitustarve 0,500 M. PL: Maakunnallisen koulutuksen ja aluekehityksen uudet toimintamallit (Virrat, Ruovesi, Mänttä Vilppula, Ikaalinen). Toteutusaika Maakunnallisen opetustarjonnan turvaaminen koko maakunnassa uusia toimintatapoja hyödyntäen. Koulutustoiminnan (yliopisto, AMK, toisen asteen ammatillinen koulutus ja lukio) aluetaloudellisen merkittävyyden selvittäminen Ikaalisten, Mänttä Vilppulan ja Virtain alueella. Koulutuksen työelämälähtöisyyden edistäminen. Maakunnan kehittämisraha: kokonaisrahoitustarve 0,100 M, josta kuntarahoitusta 0,030 M. 11

14 PIRELY: Ryhmyrit opiskelijoiden tukena (SASKY). Toteutusaika Aloittavien opiskelijoiden ryhmäytymisen tehostaminen, ryhmänohjaajien ja muun henkilöstön kouluttaminen, osaamisen lisääminen syrjäytymisen ehkäisyssä, ohjaustyön välineiden kehittäminen. Tavoitteena parantaa koulutuksen läpäisyastetta ja vähentää keskeyttämisiä. ESR: kokonaisrahoitus 0,273 M, josta kuntarahoitusta 0,043 M. PIRELY: Nuorille töitä (Pirko, Pirkanmaan oppisopimuskeskus). Toteutusaika Tarjotaan nuorille mahdollisuutta suorittaa peruskoulun jälkeen ammatillinen tutkinto oppisopimuskoulutuksella. Hankkeessa on kumppaneina alueen yrittäjiä sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Kokonaisrahoitustarve 0,100 M, josta kuntarahoitusta 0,020 M ja yksityistä rahoitusta 0,030 M. PIRELY: Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen tuki. Toteutusaika Koulutukseen hakeutumisen edistäminen, koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen, nuorten syrjäytymisen ehkäisy (useita hankkeita: mm. työpajoja, etsivä nuorisotyö, nuorten osaamisohjelman rahoitus ja ohjaus). Kokonaisrahoitus 5,0 M, josta valtion rahoitusta 4,0 M. PIRELY: Aikuiskoulutuksen alueellinen kehittäminen (koulutuksenjärjestäjät, korkeakoulut, työelämäjärjestöt, alueviranomaiset). Toteutusaika Tieto, neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämisen koordinointi ja palvelujen saatavuuden turvaaminen, aikuiskoulutuksen laadun kehittäminen. Valtion rahoitus 4,0 M. PIRELY: Yrittäjyyskasvatus (TAMK, SASKY ja Pirko). Toteutusaika Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen työelämäyhteistyönä ammatillisella toisella asteella ja ammattikorkeakoulutuksessa. ESR: kokonaisrahoitus 1,0 M, josta EU ja valtion rahoitusta 0,650 M 0,800 M. PIRELY: Nousuvoimaa yrittäjyyteen toisella asteella (Tampereen ammattiopisto). Toteutusaika Tavoitteena on lisätä ammattiin opiskelevien nuorten valmiuksia ja intoa perustaa oma yritys. Tutkintoalasta riippumatta opiskelijoille annetaan mahdollisuus opiskella yrittäjyyttä. Luodaan käytänteet, joiden avulla yrittäjyydestä tulee luonteva osa jokaisen opiskelijan opintoja. ESR: kokonaisrahoitustarve 0,300 M, josta kuntarahoitusta 0,060 M. PIRELY: Pirkanmaan ennakointipalvelu alue ennakoinnin kehittämishanke (PIRELY, TE toimistot). Toteutusaika Hanke tuottaa ennakoivaa tietoa Pirkanmaan työmarkkinoista, toimialojen kehityksestä sekä tulevista osaamistarpeista. Hanke nivoutuu tiiviisti maakunnan ennakointiyhteistyön toimintaan (Pilkahdus). ESR: kokonaisrahoitus 0,600 M. PIRELY: Maahanmuutto osaamispalveluiden integrointi (PIRELY, TE toimistot). Toteutusaika TE toimistojen maahanmuuttajapalveluiden tarjoaminen osana toimistojen normaalipalettia. PIRELY: Vaateri nuorten työpajatoiminnan jatkohanke (VSKY). Toteutusaika Tavoitteena on tarjota työpajapalveluita vuotiaille nuorille, jotka ovat vailla ammatillista koulutusta tai tarvitsevat työllistämis ja ohjauspalveluja päästäkseen ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Yhteistyöverkoston kanssa tehdään selvitystyötä nuorten palveluiden kartoittamiseksi ja suunnittelemiseksi. Tavoitteena on riittävien palveluiden tarjoaminen syrjäytymisvaarassa oleville nuorille Vaateri projektin päättymisen jälkeen. ESR: kokonaisrahoitus 0,088M, josta kunta ja muuta julkista rahoitusta 0,018 M. 12

15 Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri Kehittämistehtävä 4. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon Muutostavoite: Pirkanmaan liikenneinfrastruktuurin kehittämistoimenpiteitä on priorisoitu yhä selvemmin eri palveluiden ja liikenneverkostojen välillä korostaen päätieverkkoa, kriittisiä erikoisrakenteita sekä joukkoliikenteen tärkeimpiä yhteyksiä. Lisäksi painotetaan päivittäisten liikkumismahdollisuuksien turvaamista. Liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet on asetettu väylien sujuvuuden edelle. Liikenteestä ja sen tarvitsemasta infrastruktuurista ei ole aiheutunut lisähaittoja ympäristölle. Kehittämisen viitekehyksenä ja tarkemman tason suunnittelua ohjaavana asiakirjana toimii Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus. Kehittämisen pääteemoja ovat maakunnan ulkoinen kilpailukyky sekä asukkaiden arjen sujuvuutta ja turvallisuutta parantavat toimet. Maakunnan saavutettavuuden kannalta keskeisiä ovat maakunnan pääväylät ja niiden toimivuus. Erityisesti maakunnan reuna alueiden elinkeinotoiminnan kehittymisen mahdollisuudet ovat riippuvaisia saavutettavuutta edistävistä toimenpiteistä. Arjen sujuvuus ja turvallisuus liittyvät maakunnan sisäiseen liikkumiseen, jossa tärkeänä tekijänä on joukkoja kevyen liikenteen houkuttelevuuden parantaminen. Joukkoliikennettä keskitetään vahvojen asiakasvirtojen yhteyteen. Linja autoliikenteen lisäksi edistetään raitiotie ja lähijunaliikenteen kehittämistä. Muun muassa älyliikenteen piloteilla pyritään parantamaan liikenteen sujuvuutta ja lisäämään liikenteen ennakoitavuutta. Erityisiä haasteita tuottaa kehittyvän maankäytön tarpeisiin vastaaminen sekä kevyen ja joukkoliikenteen tukemista palvelevan infrastruktuurin kehittäminen tarvetta vastaavasti. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: Alla on esimerkkejä Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen (LJS) mukaisista kehittämistoimenpiteistä, jotka kohdentuvat toteuttamissuunnitelmakaudelle LJS:n toimenpiteet jakautuvat yhdeksän teeman alle: 1) Pirkanmaan saavutettavuus, 2) elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen, 3) liikenteen ja maankäytönsuunnittelun yhteen kytkennän vahvistaminen, 4) liikenneväylät ja päivittäinen liikennöitävyys, 5) liikenneturvallisuus, 6) joukkoliikenteen kehittäminen, 7) matkaketjujen sujuvoittaminen, 8) kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä 9) liikkumisen ohjaus ja kysynnän hallinta. Yksityiskohtaisen toimenpidelistauksen voit lukea varsinaisesta liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksesta. PIRELY: Tampereen kehätien (Rantaväylä, itäinen ja läntinen kehä) muuttuva liikenteen ohjaus (vaihtuvat nopeusrajoitukset). Toteutusaika PL: Tampere Pietari suora junayhteys, toteutusedellytysten selvittäminen. Toteutusaika Liikennevirasto: Tampereen tavararatapihan ohitusraide ja tuloratapihan jatkaminen, edistämistyö. Toteutusaika Liikennevirasto: Tampere Seinäjoki akselipainojen korotus, edistämistyö. Toteutusaika PL ja liikennevirasto: Tampereen läntinen oikorata, esisuunnittelu maakuntakaava 2040 työn yhteydessä. Toteutusaika PL ja kunnat: Tampere Pirkkala lentoasema alueen kehittäminen. Liityntäyhteydet, palvelut, henkilöliikenneterminaali sekä kaavallinen varaus toiselle kiitotielle. PIRELY ja Liikennevirasto: Vt 3 Tampere Vaasa, I vaiheen tiesuunnitelmavalmiuden varmistaminen. Toteutusaika PIRELY ja Liikennevirasto: Vt 9 Tampere Orivesi. Tiesuunnitelmavalmiuden parantaminen. Toteutusaika PIRELY ja Liikennevirasto: Vt 9 Tampere Turku. Yhteysvälisuunnitelma. Toteutusaika

16 PIRELY ja Liikennevirasto: Vt 12 Tampere Kangasala. Yhteysvälisuunnittelu. Toteutusaika PIRELY: Elinkeinoelämää tukevat maantieverkon parantamistoimet. Toteutusaika Liikennevirasto, PL ja kunnat: Tampereen kaupunkiseudun ja maakunnallisen lähijunaliikenteen kehittäminen. Toteutusaika: Vaihe I , vaihe II Liikennevirasto, PL ja kunnat: Henkilöjunaliikennepaikkojen (Tampere, Lempäälä, Akaa, Nokia, Sastamala, Mänttä Vilppula) palvelutason parantaminen ( ) ja kehittäminen (jatkuva). PIRELY, PL ja kunnat: Liityntäpysäköinnin kärkihankkeet ja pikavuoropysäkkien kehittäminen. Toteutusaika PIRELY ja kunnat: Nykyisen kevyen liikenteen väyläverkoston kehittäminen / uusien kevyen liikenteen yhteyksien toteuttaminen. Toteutusaika Toteuttamissuunnitelman liikenneinfrastruktuurin toimenpide esityksiä (osa myös LJS:ssä): PIRELY ja PL: Seudullisen liikenne ennusteen laatiminen (Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä). Toteutusaika Kokonaisrahoitustarve 0,300 M, josta kuntarahoitusta 0,099 M. PIRELY: Maanteiden kunnossapito ja käyttö. Toteutusaika Tieverkon hoito, ylläpito ja korvausinvestoinnit. Tavoitteena on liikennöitävyyden turvaaminen, päätieverkon ja kriittisten taitorakenteiden kunnon turvaaminen. Perusväylänpidon rahoitus: noin 70 M vuosina PIRELY: Liikennevalolaitteiden ja niiden ohjelmistojen korvaaminen älykkäillä ohjausjärjestelmillä Tampereen seudulla (PIRELY). Toteutusaika Nykyiset liikennevalolaitteet ja niiden ohjelmistot korvataan Tampereen seudun maantieverkossa älykkäillä järjestelmillä, jotka huomioivat sää ja muut liikenneolosuhteet. Tavoitteena on kaupunkiseudun pääväylien liikenteen sujuvuuden ja toimivuuden parantaminen. EAKR: kokonaisrahoitus 0,737 M, josta kuntarahoitusta 0,237 M. VM, LVM: Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen kehittämistoimenpiteet, suunnittelu ja rakentaminen. Toteutusaika Toteutetaan mahdollisesti osana MAL aiesopimusta. Kokonaiskustannusarvio 10 M, josta valtion rahoitusta 5 M. PIRELY: Mt 249 Vaunusilta, Sastamala (PIRELY). Toteutusaika Sillan painumisen estäminen rakentamalla silta uudelleen. Tavoitteena on omaisuudenhallinta ja liikkumismahdollisuuksien turvaaminen. Perusväylänpidon rahoitus: kokonaisrahoitustarve 3,0 M, josta vuoden 2013 osuus 2,0 M. PIRELY: Vt 12 Ranta Koiviston eritasoliittymän täydentäminen (PIRELY). Toteutusaika Suuntaisliittymän täydentäminen Lahden suunnan rampeilla. Tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen, keskustan liikenneverkon rauhoittaminen ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. Kokonaisrahoitus 2,0 M, josta vuoden 2013 osuus 0,5 M. PIRELY: Kt 58 Oriveden rampit (PIRELY). Toteutusaika Oriveden teollisuusalueen liikenneyhteyksien parantaminen ja uusien työpaikkojen luominen, liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. Kokonaisrahoitus 1,0 M, josta perusväylänpidon rahoitusta 0,375 M, työllisyysperusteista investointiavustusta 0,5 M ja kuntarahoitusta 0,125 M. PIRELY: Kt 56 Mustalahti Runttimäki, kevyen liikenteen väylä (osana kt 56 Jämsä Mänttä hanketta). Toteutusaika Kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien järjestelyjen rakentaminen kantatien 56 varteen. Tavoitteena on mahdollistaa kantatien varren maankäytön kehittäminen parantamalla kevyen liikenteen turvallisuutta lisääntyvää liikennettä vastaavaksi. Kt 56 ja kt 58 Mustalahden risteyksen suunnittelu ja toteuttaminen kiertoliittymänä. Perusväylänpidon rahoitus: rahoitustarve 0,250 M. Liikennevirasto: Vt 12 Tampereen Rantaväylän tunneli. Toteutusaika Valtatien linjaaminen tunneliin Ranta Tampellan kohdalla ja tien liittymien parantaminen eritasoliittymiksi, liikenneverkon laaja alainen kehittä 14

17 minen. Tavoitteena maakäytön ja keskustan kehittämisen tukeminen, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen. Kokonaiskustannusarvio 185 M, josta Liikennevirasto 61 M ja Tampereen kaupunki 124 M. PIRELY: Härkäläntien (2991) perusparannus ja tieluokituksen nosto Vesilahden kunnan ja Nokian kaupungin alueella, Rämsöö Tottijärvi (Nokian kaupungin ja Vesilahden kunnan yhteisesitys). Toteutusaika Yritystoiminnan toimintaympäristön kehittäminen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen. Asumisviihtyvyyden ja arjen sujuvuuden turvaaminen. Liikennevirasto: Mt 347, kanavoitu liittymäratkaisu Myllyrannan kohdalla sekä liittymään tehtävät rautatien tasoristeyksen turvalaitteet (Mänttä Vilppulan kaupunki). Toteutusaika Myllyrannan tasoristeyksen liikenneturvallisuuden parantaminen. Liikennemäärät ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi yrittäjien ilmoitusten mukaan alueella on yli kävijää vuodessa. Kokonaisrahoitustarve 0,350 M, josta kuntarahoitusta 0,250 M. PIRELY: Mt 308 parantaminen välillä Vesalantie Teollisuustie (Pirkkala). Toteutusaika Sujuvat ja turvalliset liikenneyhteydet nykyiselle Huovin teollisuusalueelle ja tulevalle Vähä Vaitin teollisuusalueelle. Alue on erittäin merkittävä ja voimakkaasti kasvava työpaikkakeskittymä Pirkanmaan mittakaavassa. Kokonaisrahoitus 0,880 M, josta kuntarahoitusta 0,440 M. PIRELY: Mt 301 Keihonen Kilpala parantaminen (Vesilahti). Toteutusaika Työllisyysperusteinen investointiavustus: kokonaisrahoitustarve 1,8 M, josta kunta ja muuta julkista rahoitusta 0,730 M. PIRELY: Pappilankylän kevyenliikenteen väylä Kantatie 66:lla (Ruoveden kunta). Toteutusaika Hanke parantaa kt 66:n liikenneturvallisuutta. Kokonaisrahoitustarve 0,300 M. PIRELY: Kantatie 66:nristeysalueen Ahjolantie Virtaintie sekä Nallentien risteyksen liikenneturvallisuuden parantaminen/kiertoliittymän rakentaminen Ahjolantien Virtaintien risteykseen (Virtain kunta). Toteutusaika Kokonaisrahoitustarve 0,350 M. Ratahankkeita: Liikennevirasto: Rataosuuden Lielahti Kokemäki parantaminen. Toteutusaika Radan peruskorjaus ja muut radanparantamistoimenpiteet. Tavoitteena: vahvistaa rataa, parantaa radan turvallisuutta, parantaa liikennepaikkojen sujuvuutta ja matkustajien palvelutasoa asemilla. Kokonaisrahoitus 95 M. Liikennevirasto: Tampereen henkilöratapiha alueen kokonaissuunnittelu ja parantamistoimenpiteet (Tampereen kaupunki). Toteutusaika Sisältää mm. yleissuunnitelman laatimisen välille Rantaväylä Areena, mahdollisen matkakeskuksen suunnitelman, raidejärjestelyt Naistenlahden suuntaan, melusuojien rakentaminen, henkilöratapihan järjestelyjen muuttaminen sekä Ratapihankadun suunnittelu ja toteutus. Liitetään mahdollisesti osaksi MAL aiesopimusta. Kokonaiskustanusarvio vuosille on noin 25 M. Liikennevirasto: Vilppula Mänttä rataosuuden parantaminen ja turvajärjestelyt sekä kiskobussin liikenneyhteys Tampere Orivesi Juupajoki Vilppula Mänttä. Toteutusaika , kuntarahoituksen osuus 0,300 M. Liikennevirasto ja PIRELY: Yritys Konhon yritysalue ja pistoraide (Akaan kaupunki). Toteutusaika Alue sijaitsee valtateiden 3 ja 9 sekä pääradan risteysalueella. Kyseessä on merkittävä liikenteellinen solmukohta. Tavoitteena on muodostaa alueesta elinvoimainen yritys ja työpaikka alue, jolle ominaista on hyvä logistinen sijainti. Pääradalta on alueelle osoitettu hyväksytyssä asemakaavassa pistoraide, jonka toteuttaminen vaatii valtion määrärahoja. VM, LVM: Tampereen kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma. Toteutusaika Yhteishanke Turun kaupungin kanssa. Hanke on osa MAL aiesopimusta. Kokonaiskustannusarvio 0,800 M, josta kuntarahoitusta 0,560 M (Tampere 35 %, Turku 35 %). Valtion rahoitusta 0,240 M. 15

18 Kehittämistehtävä 5. Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta Muutostavoite: Pirkanmaa on vahvistanut asemaansa energiaosaamisen johtavana kehittäjänä ja soveltajana. Teknisen huollon infrastruktuurin huoltovelkaa on onnistuttu vähentämään. Vuosina hanketoiminnassa keskitytään energia ja ympäristöteknologioiden t&k toimintaan ja uusien energiainnovaatioiden etsimiseen. Keskiössä ovat energiatehokkuus ja energian säästöratkaisut. Maaseutualueiden voimavaraksi ymmärretään niiden asema uusiutuvien luonnonvarojen lähteenä ja hajautettujen energiaverkkojen sijaintipaikkana. Painopisteessä ovat bioenergiahankkeet (puu ja peltoenergia, energiapuun korjuu, lämpöyrittäjyys) sekä jäte ja tuulienergian hyödyntäminen. Paikalliset jäte ja vesihuollon kehittämistoimenpiteet ovat kärsineet resurssipulasta jo pitkään. Muun muassa infrastruktuurin vanhentuminen ja väestöpaine aiheuttavat Pirkanmaan jäte ja vesihuollon infrastruktuurille merkittäviä ylläpito ja uusimistarpeita. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PIRELY ja PL: Älykkäiden mikroenergiaverkkojen kehittämis ja testauslaboratorio (TTY). Toteutusaika Keskeisenä tavoitteena on luoda TTY:n Sähköenergiatekniikan laitokselle älykkään mikroenergiaverkon kehittämis ja testauslaboratorio. Laboratorion avulla voidaan kehittää ja testata mikroenergiaverkon hallintaan liittyvää teknologiaa ja sovelluksia. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,200 M. PIRELY: Toimintamalli hajautetun energiantuotannon rakentamiseksi Pirkanmaalle (PL). Toteutusaika Hankeen tarkoituksena on edistää hajautettua energiantuotantoa ja siihen liittyviä liiketoiminta ja elinkeinomahdollisuuksia etenkin maaseudulla. Tätä tehdään poistamalla konkreettisia esteitä sekä lisäämällä hajautetun energiantuotannon houkuttelevuutta sekä toimijoiden yhteistyötä. EMR: kokonaisrahoitustarve 0,099 M, josta muuta julkista rahoitusta 0,010 M. PIRELY: Saurion jätevedenpumppaamon siirto ja uusien runkolinjojen rakentaminen (Ylöjärvi). Toteutusaika Saurion pumppaamon siirto ja siirtolinjat nykyiseltä pumppaamolta uuden pumppaamon paikalle. Kustannusarvio noin 0,400 M. MMM, YM ja PIRELY: Pirkanmaan Haja asutusalueen vesihuoltoavustukset. Toteutusaika Vesihuoltoavustukset suunnataan yhteistyöosapuolten hakemusten perusteella vuosittain haja asutusalueiden vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen. Tukea myönnetään ensisijaisesti kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisille hankkeille, joissa hakijana on kunta tai alueella jo toimiva vesihuoltolaitos. Kokonaisrahoitus 1,0 M. MMM ja PIRELY: Hämeenlinna Akaa yhdysvesijohto ja siirtoviemäri (Hämeenlinnan seudun vesi Oy, Akaa, Hämeenlinna). Toteutusaika Hanke toteutetaan ylimaakunnallisena hankkeena, jota hallinnoi Pirkanmaan ELY ja Hämeen ELY osallistuu valmisteluun. Hankkeessa Akaan kaupungin ja Iittalan taajaman vedenhankinnan turvaamiseksi rakennetaan vesijohto Hämeenlinnasta Akaaseen. Vesijohdon rakentamisella turvataan ensisijaisesti Etelä Pirkanmaan kuntien vedenhankinnan toimintavarmuutta. Kokonaiskustannusarvio 9,7 M (valtion jatkorahoituksen tarve vuosille ,0 M ). 16

19 Toimintalinja 3: Pito ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Kehittämistehtävä 6. Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin, elin ja luonnonympäristöjä Muutostavoite: Toteuttamissuunnitelmakaudella on käynnistetty uusia hankkeita maantieteellisesti tasaarvoisemman ja yhteisöllisemmän maakunnan kehittämiseksi. Maakuntalaisten osallisuuden parantamiseen on etsitty uusia ratkaisuja (e kansalaisuus). Monipuolisten ja turvallisten asumisen, yrittämisen ja luonnonympäristöjen kehittämiseen on panostettu. Maaseudun elinvoimaisuutta on tuettu rakentamalla alueille niiden omista tarpeista lähteviä tehokkaita tietoliikenneyhteyksiä siellä missä markkinat eivät niitä kykene tuottamaan. Kehittämisen viitekehyksenä toimivat erityisesti Pirkanmaan ympäristöohjelman mukaiset toimenpiteet. Hanketoimintaa keskitetään asutuksen ja liikenteen painopisteiden mukaisesti ja sillä aktivoidaan yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Osallisuuden ja maantieteellisen tasa arvon kehittämiseksi ratkaisuja etsitään mm. e sovelluksista ja paikallisten toimintaryhmien toiminnasta. Keskiöön nostetaan erityisesti ihmisten omaehtoisen toiminnan ja vastuun oton tukeminen omassa elinympäristössä. Huomiota kiinnitetään myös ympäristövastuullisuuteen ja energiatehokkuuden kehittämiseen. Ympäristön kannalta kestäviä kulkumuotoja edistetään tukemalla potentiaalisesti tehokkaita joukko ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Hyvän ja laadukkaan asumisen kulmakivenä nähdään luonnonympäristöjen suojelu ja hoitotoimenpiteet. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PIRELY ja PL: Varmistetaan rakennettavan valokuituinfrastruktuurin täysi käyttöönotto tukemalla liittyjiä palvelujen löytämisessä, käyttöönotossa ja oman sisällön tuottamisessa. Toteutusaika Käyttöönottoneuvonnan tarjoaminen, koulutusta yrityksille sähköiseen liiketoimintaan siirtymiseksi, innovaatioleirit, SOTE alan palveluja rakentaminen verkkoon. Maakunnan päätäntävallassa olevat kehittämisresurssit. PIRELY: Maakunnassa käynnistyvät laajakaistan rakennushankkeet ja Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman resursoinnin ohjaaminen niihin. Toteutusaika Pirkanmaalla vuosien aikana toteutettavat Pirkanmaan Avoin kuitu tukihanke (EMR: 0,164 M ) sekä kuntien ja niiden asukkaiden tarpeista lähtevät esiselvityshankkeet, joissa kartoitetaan edellytykset kuntien alueille rakennettavan tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamiselle. Varmistetaan kuntien mahdollisuudet rakentaa alueelleen omista tarpeistaan lähtevät ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet. EMR: investointihankkeissa %:n tukiosuus laajakaistan rakentamishankkeisiin. PIRELY: Laajakaista esiselvitys, EKANET (VASKE). Toteutusaika Hanke toimii esiselvityksenä kattavan tietoliikenneverkon rakentamiselle. Hankkeessa mukana Kangasala, Pälkäne, Vesilahti, Valkeakoski, Akaa ja Urjala. Hankkeella edistetään tietoverkkojen, niiden käyttämisen ja sisältöjen kehittymistä siten, että alueella syntyy riittävä kysyntä nopeiden tietoliikenneverkkojen kannattavalle toteuttamiselle ja kunnille valmius ottaa aktiivinen rooli laajakaistayhteyksien rakentamisessa. EMR: kokonaisrahoitustarve 0,180 M, josta kuntarahoitusta 0,018 M ja yksityistä rahoitusta 0,018 M. PIRELY: Alueellisen joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen sekä joukkoliikenteen tukeminen. Toteutusaika Turvataan tehokas joukkoliikenteen käyttömahdollisuus koko maakunnan alueella. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, kuntien tukeminen paikallis ja palveluliikenteessä, kaupunki, seutu ja työmatkalippujen rahoittaminen. Kokonaisrahoitus 6,0 M. PIRELY: Tampereen kaupunkiseudulla seutulipun laajentaminen juniin. Toteutusaika Kokonaiskustannusarvio 0,200 M, josta valtion rahoitusta 0,100 M. PIRELY ja PL: Nykyisen yhdyskuntarakenteen ekotehokkuuden määrittämismenetelmän kehittäminen (case Tampereen kantakaupunki). Toteutusaika Kokonaiskustannusarvio 0,350 M, josta valtion rahoitusta 0,175 M. Tampereen kaupunki: Liikkumisen ohjauksen neuvonta LION (Ekokumppanit Oy). Toteutusaika Tavoitteena on vähentää yksin omalla autolla ajavien määrää liikenteessä. Työ jakautuu kevyen ja joukkoliikenteen kes 17

20 ken ja toteutetaan neuvontana sekä yhteistyönä järjestöjen, virkamiesten ja yksityisen sektorin kesken. Hankkeen on tarkoitus muuttua jatkuvaksi toiminnaksi valtion avustusten turvin vuoden 2013 jälkeen. Kokonaisrahoitustarve vuonna 2013 on 0,140 M. YM: Etelä Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma, METSO (PIRELY ja Pirkanmaan metsäkeskus). Toteutusaika Maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle. YM:n korvaus ja hankintaraha: kokonaisrahoitustarve 2012 ja 2013 yhteensä 5,5 M. YM ja PIRELY: Rakennusperinnön hoidon edistäminen ja hyödyntäminen (PIRELY, kunnat). Toteutusaika Avustukset myönnetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten arvon ja niiden ominaispiirteiden säilyttämistä tukeviin korjauksiin. Kohteet sijoittuvat pääasiassa valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arvokkaalle maisema alueelle. Määrärahat ja EAKR: kokonaisrahoitus 0,450 M. PIRELY: Saastuneen maaperän puhdistaminen, Ylöjärvi, Mäkkylä (Ylöjärven kaupunki). Toteutusaika Saastuneen maaperän kunnostamisen avulla vähennetään saastuneen maaperän aiheuttamia ympäristö ja terveysriskejä. Hanke parantaa alueen toimintaympäristöä lisäämällä lähiasukkaiden asumisviihtyisyyttä ja terveyttä sekä ympäristön tilaa. EAKR: kokonaisrahoitustarve 2,5 M, josta tukiosuus 0,500 M. PIRELY ja YM: Häpesuon kaatopaikan puhdistus (Nokian kaupunki). Toteutusaika Kaatopaikan olemassa olo keskustassa pohjavesialueella ja kunnallisteknisen verkoston alla on todettu suureksi ympäristöriskiksi Nokialla ja ympäröivällä alueella. Kokonaisrahoitustarve 14,6 M, josta kuntarahoitusta 7,3 M. PIRELY, MMM, YM ja toimintaryhmät: Pirkanmaan vesistökunnostushankkeet. Toteutusaika Osallistutaan vesistökunnostushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä paikallisten osakaskuntien ja kunnostusyhdistysten kanssa. Kunnostushankkeiden toteuttajana ja luvanhakijana on lähes aina paikallinen taho. Kunnostustoimenpiteet edellyttävät kunnostussuunnitelmaa, jossa esitetään toimenpiteet sekä tehdään tarvittavat selvitykset (mm. luontoselvitys). Mm. EMR ja EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,5 M ( ), josta tukiosuus 0,250 M. PIRELY: Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla (ProAgria Pirkanmaa ry). Toteutusaika Tavoitteena on vähentää maatalouden vesistökuormitusta valuma aluekohtaisesti ja tilatasolla. Hankkeessa kannustetaan vesiensuojeluun tähtäävien ympäristötuen erityissuunnitelmien ja sopimusten lisäksi luonnon ja maiseman monimuotoisuussopimusten tekoon. EMR: kokonaisrahoitus 0,515 M, josta tukiosuus 0,463 M. Kehittämistehtävä 7. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita. Muutostavoite: Uusilla palvelutuotannon toimintamalleilla ja palveluinnovaatioilla on edesautettu palvelujen saavutettavuuden ja kattavuuden turvaamista. Suunnitelmakaudella etsitään pirkanmaalaisia ratkaisuja palvelutuotannon uudistamiseksi. Hanketoiminnan ytimessä ovat palveluinnovaatioiden kehittäminen (e sovellukset, sähköiset ja mobiilit palvelut) sekä terveys ja hyvinvointiala. Keskeistä on julkisen palvelutuotannon tuottavuutta parantavat prosessit ja sovellukset (e hallinto, yhteiset tietojärjestelmät). Maakunnan harvaan asutut alueet nähdään hajautettujen palvelujen kohteena ja uusien palveluinnovaatioiden kokeilualueina. Kehittämisresursseja kohdennetaan sähköisiin palveluihin liittyviin pilottihankkeisiin. Huomiota kiinnitetään yhtä lailla käyttäjänäkökulmaan eli esimerkiksi ikäihmisten ja työntekijöiden tarvitsemiin osaamistarpeisiin vastaamiseen. Toiminnan ja rakenteiden uudistamisen perustana on organisaatioiden itsekriittinen ote ja asennemuokkaus. Ikärakenteesta johtuen sähköiset palvelut eivät voi olla ainoa tapa järjestää palvelutuotantoa. Alueiden palvelut pyritään turvaamaan mm. yhteispalvelupisteiden perustamisella sekä monikanavapalveluiden laadullisella kehittämisellä. Pohditaan esimerkiksi kunnan eri yksiköiden (koulut, päiväkodit, terveyskeskukset) 18

21 joissa tarvittava infrastruktuuri internet yhteyksineen on jo valmiina hyödyntämismahdollisuuksia julkisina palvelupisteinä. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PIRELY ja PL: Rahoitus kuntien palveluinnovaatioiden ja valokuidun päälle rakentuvien peruspalveluiden kehittämiseen. Toteutusaika Suomessa on laajasti toteutettu erilaisia sähköisiin palveluihin liittyviä pilottihankkeita. Parhaiden mallien etsiminen ja soveltaminen Pirkanmaan kunnissa vaatii selvitys ja arviointityötä sekä asennemuokkausta uusien toimintamallien rakentamiseksi ja ottamiseksi käyttöön. Vauhditetaan kuntien aktiivisen roolin ottamista laajakaistarakentamisessa. Maakunnan päätäntävallassa olevat kehittämisresurssit. PIRELY ja PL: Sosiaali ja terveysalan osaamiskeskittymä Voimarinteelle (SASKY). Toteutusaika Joustavien opinpolkujen luominen turvaamaan osaavan ja riittävän henkilöstön saaminen sote alalle tulevaisuudessa. Hallitun palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen koulutusorganisaation osaamispääomaa hyödyntäen. EAKR ja ESR: kokonaisrahoitustarve 2,0 M, josta kuntarahoitusta 0,450 M ja yksityistä rahoitusta 0,050 M. PIRELY ja PL: Lähiyhteisöt tukemassa vanhusten kotona asumista selvityshanke (Pälkäneen kunta). Toteutusaika Ajatuksena lähiyhteisöt ja niiden asukkaat yhdessä 3 sektrorin kanssa tukemassa kylien vanhusväestön kotona selviytymistä julkisen sektorin rinnalla. Selvitystyö: lainsäädäntö, kompastuskivet, korvauksen saaminen ja maksaminen sekä siihen liittyvät velvoitteet, laatu, toimintamuodot, organisointi. Hankkeessa selvitetään myös kylien avun tarve ja muoto. EAKR tai EMR: kokonaisrahoitustarve 0,050 M, josta kuntarahoitusta 0,015 M. PIRELY ja PL: HYVELÄ hyvinvointi ja elämänlaatu (SASYP). Toteutusaika Hankkeen tavoitteena on hoiva ja hyvinvointialaa tukevan verkoston rakentaminen, laajentaminen ja vahvistaminen. Hanke tuottaa asiantuntijapalveluita alan yrityksille sekä alan yrittäjyydestä kiinnostuneille. Kokonaisrahoitustarve 0,100 M, josta kuntarahoitusta 0,025 M. PIRELY, TE toimistot ja PL: Yhteispalvelun perustaminen Virroille ja Ruovedelle. Toteutusaika Pyritään turvaamaan nykyiset valtion palvelut Virroilla ja Ruovedellä, sekä tehostamaan palveluja toimimalla yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Kokonaisrahoitus 0,035 M. PIRELY: Työllisyydenhoidon kuntakokeilu Etelä Pirkanmaan yhteispalvelukeskus (Valkeakosken kaupunki isäntäkuntana, Akaan kaupunki, Urjalan kunta). Toteutusaika Yhteispalvelukeskuksen tarkoituksena on tuottaa sektorirajat ylittäviä, poikkihallinnollisia, kokonaisvaltaisia sekä moniammatillisia kuntoutus ja työllisyyspalveluja tuetun työllistymisen palveluja tarvitseville. Olemassa olevien palvelujen tehostaminen sekä aiempaa parempien ja asiakaslähtökohtaisempien palvelujen tuottaminen. Moniammatilliset palvelut yhdestä toimipaikasta. Työllisyyspoliittinen avustus: kokonaisrahoitustarve 0,842 M, josta kuntarahoitusta 0,210 M. PIRELY: ALMA jatkohanke (Tampereen kaupunki). Toteutusaika Päämääränä on yhtenäistää kuntien maahanmuuttajille tarjoamat palvelut ja saada suomen kielen koulutukset vertailukelpoisiksi ja helposti saavutettaviksi. Tavoitteena on saada koko Pirkanmaalle käyttöön avoin sähköinen kurssihakujärjestelmä ja yhtenevä alkukartoitus. Koko Pirkanmaan alueella kehitetään etäohjauksen käyttöä maahanmuuttajien neuvonnassa. ESR. PL: Pirkanmaan kuntakehityshanke. Toteutusaika Luodaan uusia vaihtoehtoja hallinto ja palveluinnovaatioiden toteuttamiseen sekä aluekehityksestä ja kuntalaisdemokratiasta käytävään keskusteluun. Samalla kehitetään yliopiston ja kuntien sekä kuntien ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Pilottihanke 1. perusterveydenhuollon tuotteistaminen Tampereen kaupunkiseudulla (Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä); pilottihanke 2. vuorovaikutuksen, osallistumisen ja vaikuttamisen mallinnus Tampereen ja Oriveden sosiaali ja terveydenhuollon yhteistoiminta alueella (Oriveden kaupunki); pilottihanke 3. paikkatietoanalyysien hyödyntäminen sote palvelujen suunnittelussa uusilla yhteistoiminta alueilla (MW Kehitys Oy). EAKR: kokonaisrahoitus 0,596 M, josta kuntarahoitusta 0,179 M. 19

22 Kehittämistehtävä 8. Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi Muutostavoite: Pirkanmaan kulttuuri, tapahtuma ja matkailutoimijoiden välinen yhteistyö on konkretisoitunut useiksi Pirkanmaan elämystaloutta edistäviksi hankkeiksi. Pirkanmaalainen kulttuuri ja elämysprofiili on terävöitynyt erottamaan maakunnan palvelutarjontaa muista. Keskiössä ovat hankkeet, jotka liikkuvat hyvinvoinnin, kulttuurin ja matkailun rajapinnoilla. Pirkanmaan elämystalouden parissa toimivien toimijoiden yhteistyön tiivistäminen tapahtumien järjestämisessä, markkinoinnissa ja tuotekonseptoinnissa koetaan tärkeäksi. Myös kulttuurin arvo pirkanmaalaisten henkisen hyvinvoinnin ja itsensä toteuttamisen välineenä tunnustetaan taloudellisten hyötyjen rinnalla. Hanketoiminnalla vaalitaan myös arvokkaita kulttuuri ja luonnonympäristöjä. Maaseutumaiseman potentiaali elämystaloudessa tunnistetaan. Yritysrahoituksen instrumenttien keinovalikoima tukee kulttuuri ja elämystalouden yrittäjyyttä niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PIRELY tai PL: Mänttä Vilppulan kaupunkikeskustan kehittäminen. Toteutusaika Taidekaupunki Mänttä Vilppulan kaupunkikeskustan kehittäminen vastaamaan erityisesti taide, kulttuuri ja matkailuelinkeinojen vaatimuksia. Mm. taidekaupungin ilmettä kuvaavien opasteet ja viitat. EMR tai EAKR: kokonaisrahoitustarve 1,0 M, josta kuntarahoitusta 0,500 M. PIRELY tai PL: Kylämatkailun Mahdollisuudet Käy Kylässä (Virrat, Ruovesi, Mänttä Vilppula). Toteutusaika Kylämatkailun edistäminen ja brändäys, tuotepakettien konseptointi. Kulttuuri, matkailu ja elämystalouden yrittäjyyden edistäminen. Kokonaisrahoitustarve 0,200 M, josta kuntarahoitusta 0,020 M ja yksityistä rahoitusta 0,020 M. PL: Culture Tampere Region Pirkanmaan kulttuurimatkailun kehittäminen (Pirfest ry). Toteutusaika Projekti kehittää ja koordinoi pirkanmaalaisten kulttuuri ja matkailutoimijoiden verkostoitumista ja tiedonkulkua, luo kulttuurimatkailun tuotekehitykselle puitteita ja työkaluja käytännön työhön sekä löytää valmiille kulttuurimatkailutuotteille uusia jakelukanavia. EAKR: kokonaisrahoitus 0,579 M, josta kuntarahoitusta 0,187 M ja yksityistä rahoitusta 0,049 M. PIRELY: Sastamalan keskustan matkailu ja kulttuurikeskittymän (Bäckmanin talo, Herra Hakkaraisen talo) täydentäminen. Toteutusaika Kortteliin kuuluvan tornihuvilan ja korttelipihan kunnostaminen matkailu ja kulttuurikäyttöön. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,4 M, josta kuntarahoitusta 0,2 M. PIRELY: Ylä Pirkanmaan, Keuruun ja Jämsän matkailuhanke (MW Kehitys Oy). Toteutusaika Tavoitteena on kehittää rakennemuutosalueen elinkeinorakennetta monipuolisemmaksi matkailutoimintaa kehittämällä. Hankkeen toimenpiteitä ovat mm. alueen matkailutoimijoiden yhteistyön tiivistäminen, markkinointi, yritysten palvelupaketointi, karttapalvelujen kehittäminen sekä yhteisten myynti ja messutapahtumien toteuttaminen. EMR: kokonaisrahoitustarve 0,320 M, josta kuntarahoitusta 0,019 M ja yksityistä rahoitusta 0,013 M. PIRELY: Hehkuva Nuutajärven lasikylä (Urjalan kunta). Toteutusaika Hankkeessa toteutetaan Nuutajärvelle erilaisia kehittämistoimenpiteitä, kuten tapahtumien järjestämistä ja markkinoinnin tehostamista. Hanke aktivoi myös muita kyliä esimerkiksi kulttuuriteltan pilotoinnilla. EMR: kokonaisrahoitus 0,543 M, josta kuntarahoitusta 0,044 M ja yksityistä rahoitusta 0,044 M. PIRELY: Maaseutupuiston investointihanke (Pälkäneen kunta). Toteutusaika Toteutetaan maaseutupuisto Mallasveden rantamaisemiin luonnonmukaisena ikään katsomatta kuntalaisten ja turistien olohuoneena. Korostetaan kulttuurillisia, maisemallisia, luonnonmukaisia ja historiallisia arvoja. EMR. 20

23 Pirkanmaan neuvotteluesitykset ministeriöille Työ ja elinkeinoministeriö: Aloittavien yritysten neuvontapalvelut tulee saada perusrahoituspohjaiseksi koko maassa. Kysymys on kansallinen ja vastaa hallitusohjelman sekä työ ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tavoitteita. Yrittäjien neuvontapalvelutoiminnan ylläpitämiseksi tarvitaan uutta rahoitusmallia, mikä käytännössä tarkoittaisi siirtymistä kehittämisrahoituksesta perusrahoitukseen ja johon työ ja elinkeinoministeriön tulisi osoittaa riittävä määräraha. Rahoitusta täydentää kuntaraha. Aloittavien yritysten neuvontapalveluita on kehitetty ja testattu kehittämishankekokonaisuutena ilman pysyvää varmuutta toiminnan vakiinnuttamisesta. Yritysten laaja alainen tukeminen koetaan erittäin tärkeäksi ja tämän vuoksi myös rahoitusmallin pitäisi olla hanketoimintaa huomattavasti pitkäjänteisempi. Palveluiden järjestäminen liitetään tiiviisti TE toimistouudistukseen ja Yritys Suomi konseptiin. Maakunnan kehittämisrahan vapaan osuuden tason korottaminen Maakunnan kehittämisrahan määrällistä tasoa tulee korottaa. Kehittämisraha on ollut tuloksekas rahoitusinstrumentti ja täydentänyt muuta kehittämisrahoitusta. Ilman vapaata maakunnan kehittämisrahaa alueiden kehittämisinstrumentit jäävät vähäisiksi erityisesti silloin, kun tarvitaan nopeaa ja joustavasti kohdennettavissa olevaa kehittämisrahoitusta. Opetus ja kulttuuriministeriö: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijamääräkiintiöiden lisääminen (valtionosuus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin). Toteutusaika Nuorten koulutus /yhteiskuntatakuu on hallituskauden yksi keskeisimmistä tavoitteista. Sen pitäisi tulla täysimääräisenä voimaan Koulutuspaikat ovat riittäneet viime vuosina OKM:n vuodesta 2008 lähtien tekemillä opiskelijakiintiöiden määräaikaisilla lisäyksillä. Peruskoulunsa aiemmin suorittaneiden ja vaille jatkokoulutuspaikkaa jääneiden ylioppilaiden koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi, ikäluokkien pienenemiseen perustuvia koulutuspaikkasupistuksia ei tule tehdä, vaan lisätä Pirkanmaalla vähintään 300 opiskelijapaikalla. Valtion rahoituksen tarve 3,3 M. Hanketyön työkalupakki muutoksen ostamiselle Maakunnan kehittämisraha Maakunnan kehittämisraha jakautuu ohjelmiin sidottuun ja sitomattomaan osuuteen. Pirkanmaa sai vuonna 2011 sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa 1,861 M, josta osa oli varattu KOKO ohjelman rahoitukseen (0,695 M ). Vuonna 2012 sitomattoman maakunnan kehittämisrahan taso romahti 0,350 M :oon. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on Pirkanmaalla erityisen tärkeä resurssi, koska se on ainoa vapaasti maakuntaohjelman toteutukseen käytettävissä oleva määräraha. Maakunnan sitomattoman kehittämisrahan tasoa tulee korottaa vähintään vuoden 2011 tasolle. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma (OSKE) Maakunnan kehittämisrahan ohjelmiin sidotulla osuudella rahoitetaan Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmaa. Rahoituksen taso vuonna 2012 on 0,860 M, mikä on taattava myös tuleville vuosille. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on valtioneuvoston erityisohjelma, jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Se on myös keskeinen seudullinen strateginen kehittämisohjelma, jonka 21

24 tavoitteena on seudun kilpailukyvyn ja osaamisen vahvistuminen ja uudistuminen. Tampereen seutu on mukana seitsemässä osaamisklusterissa. Pirkanmaalla osaamiskeskusohjelman toteutus painottuu vahvasti maakuntaohjelman toimintalinjan 1 ensimmäiseen kehittämistehtävään (uuden liiketoiminnan tutkimus ja osaamislähtöinen synnyttäminen). Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelma (alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite) Länsi Suomen ohjelma alueella ohjelman julkinen rahoitus on 398 M, josta EU:n osuus 159 M. Pirkanmaan EAKR rahoitusosuus on noin 36,5 M ja se suunnataan yritystoiminnan edistämiseen, innovaatiotoiminnan ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen vetovoimaisuuden parantamiseen. Lisäksi ohjelmaan sisältyy suurten kaupunkiseutujen (Tampere ja Vaasa) kehittämiskokonaisuus. Vuonna 2013 EAKR:n ja valtion vastinrahoituksen taso Pirkanmaalla on yhteensä noin 5,8 M. Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelma toteuttaa maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja, mutta euromääräisesti tarkasteltuna painotus on maakuntaohjelman toimintalinjassa 1. Manner Suomen ESR toimenpideohjelma, Länsi Suomen alueellinen osio (alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite) Länsi Suomen ESR toimenpideohjelman alueellisen osion (pl. Saarijärvi Viitasaari) EU:n rahoitusosuus on 71,2 M, joista Pirkanmaalle kohdentuu 25,7 M työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittämiseen sekä yrittäjyyden lisäämiseen, työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn, työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis ja palvelujärjestelmien kehittämiseen sekä alueiden ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön. Vuonna 2013 ESR ohjelman alueosion ja valtion vastinrahoituksen todellinen tarve Pirkanmaalla on yhteensä noin 3,7 M. Alueosion painotus on maakuntaohjelman ensimmäisessä toimintalinjassa työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamisessa. Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma Euroopan maatalousrahaston (EMR) ja valtion rahoitus ohjelmakaudella on Pirkanmaalla yhteensä noin 59 M. Rahoitus kohdistuu maa ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittämiseen sekä maaseudun elämänlaatuun ja elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen. Vuonna 2013 maaseuturahaston ja valtion vastinrahoituksen tavoitetaso on 4,7 M. Pirkanmaan viidellä seudullisella Leader toimintaryhmällä on omat puollettavat kehyksensä, joiden suuruus koko ohjelmakaudella on yhteensä noin 18 M. Maaseutuohjelman toimenpiteet toteuttavat maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja painopisteen ollessa pitoja vetovoimaisten toimintaympäristöjen kehittämisessä. Ohjelmiin sidottu maakunnan kehittämisraha: OSKE 5,772 Maakunnan kehittämisrahan tavoitetaso vuonna ,026 M 1,166 0,860 3,667 Ohjelmiin sitomatonmaakunnan kehittämisraha Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelma (EAKR + valtio) 4,713 Länsi Suomen ESR toimenpideohjelma (ESR + valtio) Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma (EMR + valtio) Kuva 1. Pirkanmaan maakuntaohjelman rahoitusinstrumentit ja niiden tavoitetasot vuodelle 2013, M. 22

25 Maakuntaohjelman toteutuminen ja sen vaikutusten arviointi Maakuntaohjelman vaikuttavuutta Pirkanmaan työllisyyteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn on vaikea arvioida, koska kehittämistoiminta on pitkäjänteistä työtä ja sen tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Lisäksi yksittäisten kehittämishankkeiden välittömiä työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa muista samalle alueelle kohdistuneista ohjelmista ja tukimuodoista sekä talouden yleisen kehityksen vaikutuksista. Maakuntaohjelman toteutumista voidaan arvioida osaltaan hankkeiden kohdentumisen kautta. Maakuntaohjelmakaudella syksyyn 2012 mennessä on puollettu tai hyväksytty rahoitettavaksi 133 kehittämishanketta (EAKR, ESR ja EMR sekä maakunnan kehittämisrahahankkeet). Hankkeiden toimenpiteitä on kohdentunut maakuntaohjelman kolmeen toimintalinjaan seuraavasti: Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamis ja elinkeinorakenteet: 55 % (91 kpl) Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri: 10 % (16 kpl) Toimintalinja 3: Pito ja vetovoimaiset toimintaympäristöt 35 % (57 kpl) Alueellisesti tarkasteltuna määrällisesti eniten hanketoimenpiteitä on suuntautunut Tampereen seutukuntaan ja vähiten Luoteis Pirkanmaan seutukuntaan. Väestöön suhteutettuna hankkeiden toimenpiteet ovat kuitenkin suuntautuneet melko tasaisesti maakunnan eri osiin. Positiivista on myös koko maakuntaan kohdistuneiden hanketoimenpiteiden lukumäärä, joita on suhteellisesti eniten. 1. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus ja osaamislähtöistä synnyttämistä 12,3 % 2. Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä 12,3 % 3. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin 4. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon 5. Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta 30,9 % 4,9 % 3,4 % 6. Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin, elin ja luonnonympäristöjä 15,2 % 7. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita 9,3 % 8. Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi 11,8 % hanketoimenpiteitä, lkm. Kuva 2. Maakuntaohjelman toteutuminen kehittämistehtävittäin, 1/2011 9/

26 Alla olevassa taulukossa arvioidaan maakuntaohjelman toteuttamisen sosiaalisia, ekologisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Vaikutustarkastelu on tehty toimintalinjoittain ja kehittämistehtävittäin ja se on vain suuntaa antava kehityskuva arvio. Arviointi perustuu varsin yleisluontoiseen analyysiin ja niihin tekijöihin, jotka todennäköisesti vahvistuvat kehittämistehtävää toteutettaessa. Taulukko 1. Toteuttamissuunnitelman sosiaalisten, ekologisten, taloudellisten ja kulttuuristen vaikutusten arviointi. VAIKUTUKSET Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamis ja elinkeinorakenteet 1. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus ja osaamislähtöistä synnyttämistä 2. Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä 3. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri 4. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon 5. Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta Toimintalinja 3. Pito ja vetovoimaiset toimintaympäristöt 6. Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin, elin ja luonnonympäristöjä 7. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita 8. Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi Sos. Ekol. Taloud. Kult Merkittäviä positiivisia vaikutuksia ++ Positiivisia vaikutuksia + Ei merkittäviä välittömiä vaikutuksia 0 Negatiivisia vaikutuksia Merkittäviä negatiivisia vaikutuksia 24

27 Lopuksi: Minne olemme matkalla? Lähitulevaisuuden kehitysnäkymät Pirkanmaalla Pirkanmaa on kehittynyt 2000 luvulla hyvin myönteisesti monella mittarilla arvioituna. Alue on houkutellut muuttajia ja työpaikkatarjonta sekä tuotanto ovat lisääntyneet useilla aloilla maan kärkivauhtia. Laajan koulutustarjonnan ansiosta pirkanmaalaiset ovat keskimääräistä koulutetumpia. Vuoden 2008 lopussa alkanut talouden taantuma kuitenkin heikensi vientivetoisen Pirkanmaan tilannetta. Aluetalous heikkeni ja työttömyys lisääntyi globaalin kysynnän supistumisen seurauksena. Alkuvuoden 2011 osalta kirjattiin jälleen vahvoja kasvulukuja, mutta taas tänä vuonna maailman talouden epävarma tilanne on nähtävissä Pirkanmaan kehityksessä. Pirkanmaan väestönkehitys on ollut vahvaa viime vuosikymmeninä. Väkiluvun ennusteita on toistuvasti korjattu ylöspäin, kun muuttoliike Pirkanmaalle on kiihtynyt 2000 luvulla. Maakunnan väkiluku on kasvanut keskimäärin asukkaalla eli vajaalla prosenttiyksiköllä joka vuosi. Tästä suurin osa, keskimäärin asukkaan vuosittainen lisäys, on seurausta muuttovoitosta. Kasvu on keskittynyt Tampereen seutukuntaan. Myös Etelä Pirkanmaalla väestönmuutos on ollut positiivista. Muissa seutukunnissa asukasluku on laskenut. Taantuman ja heikentyneen työllisyystilanteen seurauksena muuttovirrat ovat yleisesti supistuneet. Vuonna 2011 maakunnan muuttovoitto oli henkilöä. Imago ja muuttohalukkuusvertailuissa pirkanmaalaiset kunnat ovat edelleen menestyneet erinomaisesti. Väestön ikääntyminen etenee vääjäämättä myös Pirkanmaalla. Vuonna 2000 yli 65 vuotiasta väestöä oli ja vuonna 2011 jo noin Väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan kasvavan vuoden 2011 noin 53 prosentista 64 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pirkanmaa on kuitenkin yksi harvoista maakunnista, joissa työikäisen väestön määrän ennustetaan kasvavan vuoteen Ikärakenne säilyy nuorekkaimpana keskusseudulla. Talouden epävarma tilanne näkyy Pirkanmaan kesäkuun 2012 työllisyystilastoissa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,2 % ( työtöntä työnhakijaa), ja koko maassa keskimäärin 9,3 %. On nähtävissä, että kaksi vuotta kestänyt työttömyyden väheneminen on pysähtynyt Pirkanmaalla. Seutukunnittain tarkasteltuna työttömyysaste oli alhaisin Lounais Pirkanmaalla (5,7 %) ja korkein Tampereen seutukunnissa (11,5 %). Tampereen kaupungin työttömyysaste (13,3 %) oli koko maan 16 suurimman kaupungin vertailussa seitsemänneksi korkein. Nuorten työttömien määrä on edelleen nousussa. Pirkanmaan taloustilanne on jonkin verran heikentynyt tänä vuonna yleisen suhdannetilanteen mukaisesti ja tulevaisuudenodotukset ovat aiempaa varovaisempia. Liikevaihdon kehitys on ollut tasaisen nousujohteista viime vuosina, lukuun ottamatta vuoden 2009 taantumaa. 1/2011 1/2012 pirkanmaalaisten yritysten liikevaihto nousi 6,8 %. Rakennusteollisuudessa, jossa kasvu on sylkittäistä, liikevaihto kasvoi voimakkaimmin (19,5 %). Teollisuusyrityksissä kasvu oli 4,7 %. Palvelujen liikevaihto on kasvanut tasaisesti. Vienti on pysynyt ja odotetaan pysyvän ennallaan. Yritysten tilauskannat ovat kohtalaisella tasolla ja niiden investointiodotukset ovat matalat. Vuosina Pirkanmaan asukaskohtainen bruttokansantuote on kasvanut selvästi koko maan tasoa voimakkaammin. Vuosi 2009 toi käänteen ja Pirkanmaan aluetilinpito laski melko voimakkaasti. Viimeisimmässä vuoden 2009 aluetilinpidossa Pirkanmaan bruttokansantuote oli reilu 14,5 miljardia euroa, mikä oli 9,4 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Kansainvälisen talouden heilahtelut iskevät kovaa Pirkanmaan kaltaiseen keskimääräistä teollistuneempaan ja vientivetoisempaan aluetalouteen. Pirkanmaan väestö on korkeasti koulutettua. Peruskoulun jälkeisiä tutkintoja on yli 69 prosentilla ja korkeaasteen tutkintoja liki 29 prosentilla pirkanmaalaisista. Koulutettujen osuudet kasvavat noin puoli prosenttiyksikköä vuosittain, kun työvoima uusiutuu ja vanhempi, keskimäärin vähemmän koulutettu väestö siirtyy eläkkeelle. 25

28 Osaavan työvoiman saannin ja nuorten työelämään kiinnittymisen kannalta on tärkeää tarjota nuorille tulevaisuuden tarpeita vastaavaa ja laadukasta koulutusta. Pirkanmaalle rakennetaan entistä vahvempaa korkeatasoiseen tiede, teknologia, liiketoiminta ja ympäristöosaamiseen sekä palvelutaitoihin perustuvaa ammattirakennetta. Palvelujen kasvavalla viennillä on suuri merkitys. Eri toimialojen rajapintoihin uskotaan syntyvän uusia osaamisalueita, jotka haastavat koulutuksen järjestäjät kaikilla koulutusasteilla. Alueen tarpeisiin vastaavan opetustarjonnan säilyminen eri puolilla maakuntaa sitoo nuoria alueille. Pirkanmaalla on edullinen sijainti maan tärkeimpien liikenneväylien solmukohdassa. Hyvän saavutettavuuden turvaaminen edellyttää hyvien liikenneyhteyksien säilymistä. Alueen elinvoimaisuus ja kilpailukyky vaativat entistä sujuvampia yhteyksiä kansainvälisille markkinoille. Paikallisen infrastruktuurin kehittäminen takaa elämänlaadun säilymisen niin keskittyvillä kaupunkiseuduilla kuin maaseutumaisissa kunnissa. Taulukko 2. Keskeisiä Pirkanmaan kehitystä kuvaavia tavoitelukuja vuosille 2013 ja Lähtötaso Tavoite 2013 Tavoite 2015 Koulutustaso Tutkinnon suorittaneiden osuus ,1 70,0 70,4 Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ,5 28,8 29,5 Työmarkkinatilanne Työllisyysaste 2011¹ 68,1 68,0 68,0 Työttömyysaste 2011¹ 9,6 8,5 8,4 Työpaikat 2008 (2005=100)² 106,7 108,0 109,9 Muuttoliike ja väestönkasvu Kokonaisnettomuutto, osuus väestöstä ,51 0,49 0,47 Luonnollinen väestönkasvu, osuus väestöstä ,22 0,24 0,25 Taloudellinen huoltosuhde (ei työlliset/työlliset) ,40 1,40 1,40 Alueellinen tuotanto ja yritykset BKT asukasta kohti, indeksi 2005=100, ennakkotieto 2009³ 102,9 113,0 113,8 Yritysten liikevaihdon muutosprosentti ⁴ 6,8 Yritysten lukumäärä Uudet yritykset, prosenttia yrityskannasta 2010⁴ 10,0 Lopettaneet yritykset, prosenttia yrityskannasta 2010⁴ 6,2 ¹ Tilastokeskus, työvoimatutkimus ² Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto ³ Tilastokeskus, aluetilinpito ⁴ Toimiala Online (Tilastokeskus), yritys ja toimipaikkarekisteri (sis. aputoimipaikat); yritysten rakenneindikaattorit 26

29 Rahoitustaulukot MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNITELMA, RAHOITUS Pirkanmaan ELY keskuksen määrärahat tai valtuudet, milj.. Tarkkuus euroa esim. 1,234 milj.. Maakunta: Pirkanmaa Momentin Momentin nimi Määräraha Lähtötaso Esitys Esitys numero / valtuus Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha: kuntouttava työtoiminta) Määräraha 1,600 1,600 1, Valtionosuus ja avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Määräraha 13,200 13,000 13, Työelämän kehittämis ja palvelutehtävä Määräraha 0,200 0,200 0, Valtionosuus ja avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Määräraha 0,800 0,500 0, Veikkauksen ja raha arpajaisten voittovarat liikuntapaikkarakentamiseen (arviomääräraha) Määräraha 0,500 0,500 0, Nuorten työpajatoiminta ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v) Määräraha 0,700 1,000 1, Maa ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) Määräraha 26,000 25,500 25, EU tulotuki ja EU markkinatuki (arviomääräraha) Määräraha 35,000 34,000 33, Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei tuotannolliset investoinnit Määräraha 23,000 23,000 23, Erityisympäristötuet Määräraha 4,000 4,500 5, Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Määräraha 29,100 29,000 29, Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki, myöntämisvaltuus Valtuus 6,000 5,500 5,000 MAKERA Maatilatalouden kehittämisrahaston avustukset ja valtionlainat maa ja porotalouden rakennetukiin Määräraha 9,000 8,500 8, Eräät valtionavut Määräraha 0,134 0,134 0, Perusväylänpito Määräraha 39,814 38,729 38, Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen Määräraha 1,125 0,692 0, Maa ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset Määräraha 4,000 4,000 3, Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen Määräraha 3,141 3,200 3, Yritysten tutkimus ja kehittämishankkeiden valmistelu Määräraha 0,800 0,700 0, Yritysten investointi ja kehittämishankkeiden tukeminen Valtuus 2,100 2,100 2, Työllistämis, koulutus ja erityistoimet Määräraha 48,300 45,000 45, Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (kuntien esitysten mukaan) Valtuus 0,840 2,000 2,000 Valtion rahoitus yhteensä Kuntien rahoitus (arvio) Julkinen rahoitus yhteensä Yksityinen rahoitus (arvio) RAHOITUS YHTEENSÄ 249, , ,708 24,935 24,336 23, , , ,679 74,806 73,007 71, , , ,591 27

30 Rakennerahasto ohjelmien sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmien rahoitus, milj.. Tarkkuus euroa esim. 1,234 milj.. Maakunta: Pirkanmaa Momentin Momentin nimi ja toteutettava ohjelma Lähtötaso Esitys 2013 numero Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma: EU:n osallistuminen 4,573 2, Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma: valtion rahoitusosuus 4,287 2, Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen 0,250 0, EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto ohjelmiin ohjelmakaudella EU:n rahoitus EAKR toimenpideohjelma 3,989 3,280 Manner Suomen ESR toimenpideohjelman Valtakunnallinen osio 1,483 0,509 Alueellinen osio 2,534 2,024 Valtion rahoitus EAKR toimenpideohjelma 3,387 2,492 Manner Suomen ESR toimenpideohjelma: Valtakunnallinen osio 1,483 0,509 Alueellinen osio 2,535 1,643 EU:n rahoitus yhteensä 12,579 8,011 Valtion rahoitus yhteensä 11,692 7,159 Kuntien rahoitus (arvio) 7,087 4,770 Julkinen rahoitus yhteensä 31,358 19,940 Yksityinen rahoitus (arvio) 9,407 5,692 RAHOITUS YHTEENSÄ 40,765 25,632 28

31 Maakunnan kehittämisraha, milj.. Maakunta: Pirkanmaa Tarkkuus euroa esim. 1,234 milj.. Momentin Momentin nimi Lähtötaso Esitys 2013 Esitys 2014 numero Maakunnan kehittämisraha (yhteensä) 1,210 2,026 2,026 Osaamiskeskusohjelma 0,860 0,860 0,860 Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha 0,350 1,166 1,166 Valtion rahoitus yhteensä 1,210 2,026 2,026 Kuntien rahoitus (arvio) 0,518 0,722 0,722 Julkinen rahoitus yhteensä 1,728 2,748 2,748 Yksityinen rahoitus (arvio) 0,121 0,203 0,203 RAHOITUS YHTEENSÄ 1,849 2,951 2,951 29

32

33 Liite 1. Pirkanmaan maakunnan yhteistyöasiakirja 2013 Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi yhteistyöasiakirjan kokouksessaan Pirkanmaalla toteutetaan Euroopan unionin rakennerahastojen alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen mukaista toimenpideohjelmaa vuosina Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien toimenpiteiden Länsi Suomen ohjelma alue koostuu Pirkanmaan lisäksi Etelä Pohjanmaan, Keski Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnista. Rakennerahasto ohjelmien hankevalintoja ja kehittämisrahoituksen kohdentumista ohjaavat ensisijaisesti EAKR ja ESR ohjelma asiakirjat sekä niiden hankevalintakriteerit. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa ilmaistaan tarkemmin maakunnallisen kehittämisen painopisteet sekä keskeiset hallinnonaloittaiset tavoitteet. Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelman painopisteet (alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite) Toimintalinja 1. Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtäviin 1 ja 2. Toimintalinja 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajina toteuttavat Pirkanmaan ELY keskus ja Pirkanmaan liitto. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtäviin 2 ja 3 Toimintalinja 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajina toteuttavat Pirkanmaan ELY keskus ja Pirkanmaan liitto. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjojen 2 ja 3 kehittämistehtäviin 4, 5, 6, 7 ja 8. Toimintalinja 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajina toteuttavat Pirkanmaan ELY keskus ja Pirkanmaan liitto. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjojen 1 ja 3 kehittämistehtäviin 1, 2, 3, 6 ja 7. Erityisteemat Länsi Suomen alueella rahoitetaan myös erityisteemoja, jotka täydentävät EAKR toimintalinjoja. Erityisteemoihin kohdennetaan 28 prosenttia Länsi Suomen EAKR ohjelman rahoituksesta. Teemahankkeet voivat olla seudullisia tai ylimaakunnallisia (Länsi Suomen maakunnat). Teemojen toteutuksen painopiste on maakuntaohjelman toimintalinjoissa 1 ja 3. Länsi Suomen suuralueen yhteiset teemat ovat: Kärkiklustereiden kehittäminen (energiateknologiat, älykkäät koneet ja laitteet, meriklusteri, nanoja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit, elintarvikekehitys, joka paikan tietotekniikka, tulevaisuuden asuminen ja rakentaminen) Innovaatio ja oppimisympäristöt Kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen

34 Manner Suomen ESR toimenpideohjelma, Länsi Suomen alueellisen osion painopisteet (alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite) Toimintalinja 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtäviin 2 ja 3. Toimintalinja 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtävään 3. Toimintalinja 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtävään 3. Toimintalinja 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR toiminnassa Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtävään 3. Alla on esitetty rahoitustaulukot, jossa maakunnan rakennerahastojen vuoden 2013 myöntämisvaltuudet on jaettu rahoittajaviranomaisten ja hallinnonalojen kesken. Taulukoissa esitetään myös kunta ja muun julkisen rahoituksen kerryttämisvelvoitteet. Lopuksi esitellään rakennerahasto ohjelmien hankevalintakriteerit.

35 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2013 VUOSI: 2013 OHJELMA: Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma MAAKUNTA: Pirkanmaa Miljoonaa euroa ELY: Pirkanmaan ELY-keskus RAHASTO: EAKR VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN Pirkanmaan ELYkeskus Liikennevirasto Pirkanmaan liitto HALLINNONALA TEM YM LVM TEM OKM Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 2,395 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 2,395 EAKR 0,951 0,951 VALTIO 1,444 1,444 Kuntarahoitus 0,000 0,000 Muu julkinen 0,000 TL 2 0,520 0,000 0,000 0,751 2,510 0,000 3,781 EAKR 0,206 0,298 0,997 1,501 VALTIO 0,093 0,134 0,448 0,675 Kuntarahoitus 0,221 0,319 1,065 1,605 Muu julkinen 0,000 TL 3 0,000 0,702 0,441 0,000 0,000 0,000 1,143 EAKR 0,279 0,175 0,454 VALTIO 0,126 0,079 0,205 Kuntarahoitus 0,297 0,187 0,484 Muu julkinen 0,000 TL 4 0,000 0,000 0,000 0,405 0,537 0,000 0,942 EAKR 0,161 0,213 0,374 VALTIO 0,072 0,096 0,168 Kuntarahoitus 0,172 0,228 0,400 Muu julkinen 0,000 YHTEENSÄ 2,915 0,702 0,441 1,156 3,047 0,000 8,261 EAKR 1,157 0,279 0,175 0,459 1,210 0,000 3,280 VALTIO 1,537 0,126 0,079 0,206 0,544 0,000 2,492 Kuntarahoitus 0,221 0,297 0,187 0,491 1,293 0,000 2,489 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 35,3 % 8,5 % 5,3 % 14,0 % 36,9 % 100,0 % ELY+LV yht 49,1 % PL yht. 50,9 %

36 VUOSI: 2013 OHJELMA: Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma , Länsi-Suomen suuralue MAAKUNTA: Pirkanmaa Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakunta Ohjelmareservi HALLINNONALA TEM OKM STM TEM Yhteensä TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OHJELMASSA % KEHYKSESTÄ TL 1 YHT / 32 % 1,317 0,513 0,000 0,000 0,000 1,830 ESR 0,477 0,186 0,663 VALTIO 0,381 0,154 0,535 Kuntarahoitus 0,318 0,125 0,443 Muu julkinen 0,141 0,048 0,189 TL 2 YHT / 31 % 0,392 1,067 0,081 0,000 0,000 1,540 ESR 0,188 0,261 0,011 0,460 VALTIO 0,145 0,218 0,007 0,370 Kuntarahoitus 0,037 0,419 0,044 0,500 Muu julkinen 0,022 0,169 0,019 0,210 TL 3 YHT / 31 % 0,536 1,142 0,000 0,000 0,000 1,678 ESR 0,193 0,413 0,606 VALTIO 0,167 0,345 0,512 Kuntarahoitus 0,114 0,277 0,391 Muu julkinen 0,062 0,107 0,169 TL 4 YHT / 6 % 0,591 0,000 0,000 0,000 0,000 0,591 ESR 0,295 0,295 VALTIO 0,226 0,226 Kuntarahoitus 0,054 0,054 Muu julkinen 0,016 0,016 YHTEENSÄ 2,836 2,722 0,081 0,000 5,639 ESR 1,153 0,860 0,011 0,000 2,024 VALTIO 0,919 0,717 0,007 0,000 1,643 Kuntarahoitus 0,523 0,821 0,044 0,000 1,388 Muu julkinen 0,241 0,324 0,019 0,000 0,584 TEM OKM STM Yht ESR, miljoonaa euroa 1,335 0,788 0,066 2,188 ESR % 61,0 36,0 3,0 100,0

37 Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmasta rahoitettavien hankkeiden valintakriteerit Hankkeiden valinnassa sovelletaan Länsi-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean hyväksymiä valintaperusteita. I Välttämättömät valintakriteerit, jotka kaikkien hankkeiden tulee täyttää Hankkeen tulee olla: 1. ohjelman mukainen, myös maakunnallisia painopisteitä tukeva 2. toteuttamiskelpoinen 3. toteutustavaltaan taloudellinen ja kustannustehokas 4. kestävän kehityksen periaatteiden mukainen II Hankevalintaa ohjaavat valintakriteerit (koko ohjelmaa koskevat) Hankkeen valintaa tukee, jos hanke on: 5. pysyvää ja pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 6. innovatiivinen, alueellista kilpailukykyä, vetovoimaa ja uudistumista edistävä 7. työllisyyttä edistävä 8. uutta yritystoimintaa synnyttävä 9. pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille edistävä 10. yrityksen kasvua tukeva 11. yritysten verkostoitumista ja klustereita edistävä 12. innovaatiojärjestelmiä vahvistava 13. T&K -toimintaa pk-yrityksissä lisäävä 14. tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä edistävä 15. alueen vetovoimaa lisäävä 16. tasa-arvoa tukeva III Yleiset toimintaa ohjaavat periaatteet Hankkeen valintaa tukee, mikäli se toteuttaa ohjelman horisontaalisia periaatteita (yhtä tai useampaa), jotka ovat: A. yhteistyön ja kumppanuuden edistäminen B. toimintaympäristön kilpailukykyisyyden parantaminen C. tasa-arvon edistäminen D. kestävän kehityksen edistäminen

38 Lisäksi jokaiselle toimintalinjalle on määritelty omat toimintalinjakohtaiset valintakriteerinsä, jotka ovat osittain päällekkäisiä hankevalintaa ohjaavien kriteereiden kanssa. IV Toimintalinjakohtaiset valintakriteerit TL 1 Yritystoiminnan edistäminen luo edellytyksiä uusien yritysten syntymiselle ja yritysten uudistumiselle ja kasvulle edistää vahvojen priorisoitujen toimialaklustereiden (metalli- ja teknologiateollisuus, bio- ja terveysteknologia, metsäteollisuus ja mekaaninen puunjalostus sekä elintarviketeollisuus, energiateollisuus, meriteollisuus, ict- ja media-ala) ja uusien kilpailukykyisten toimialojen kehittämistä parantaa yritysten kilpailukykyä lisää innovaatiotoimintaa ja innovaatioiden kaupallista hyödyntämistä yrityksissä kehittää yritysten edellytyksiä yrityspalveluiden hyödyntämisessä edistää yritysten edellytyksiä yhteistyön, klustereiden ja verkostojen kehittämisessä edistää yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja tukee kestävää kehitystä edistää tasa-arvoa TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen parantaa työllisyyttä parantaa alueen innovaatioympäristöä ja kapasiteettia edistää teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden syntyä ja hyödyntämistä parantaa yritysten teknologiatasoa, lisää innovaatioita ja niiden kaupallistamista tai T&Kpanostuksia ja luo innovatiivisia tuotteita tukee yrityksiä uuden teknologian ja tuotantomenetelmien hyödyntämisessä ja käyttöönotossa tukee ja vahvistaa yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden osaamista, yhteistyötä ja verkottumista synnyttää uutta osaamiseen perustavaa liiketoimintaa yrityksissä edistää yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille luo edellytyksiä uusiutuvien energialähteiden käytölle synnyttää edellytyksiä hyvinvointipalveluiden uusille toteuttamistavoille tukee kestävää kehitystä edistää tasa-arvoa TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen edistää kestävää kehitystä ja luonnonvarojen hallittua käyttöä parantaa elinympäristön laatua parantaa ympäristöriskien hallittavuutta luo mahdollisuuksia yritysten sijoittumiselle alueella parantaa yritysten toimitilojen saatavuutta ja logistisia edellytyksiä edistää kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta

39 parantaa alueen vetovoimaisuutta ja saavutettavuutta parantaa matkailualan toimintaympäristöä TL 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen kehittää painopistealueiden yritysten liiketoimintaosaamista ja kilpailukykyä vahvistaa painopistealueiden yritysten toimintaympäristöä edistää painopistealueiden uusien työpaikkojen syntyä edistää teknologian mahdollistamien uusien palveluinnovaatioiden syntyä hyödyntää painopistealojen ennakointitietoja ehkäisee syrjäytymistä edistää yhteisöllisyyttä edistää osallisuutta edistää esteettömyyttä edistää maahanmuuttajien integrointia osaksi yhteiskuntaa

Liite 1. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman tietopyyntölomake

Liite 1. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman tietopyyntölomake Liite 1. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman tietopyyntölomake Tietopyyntölomake on koottu maakuntaohjelman 2011 2014 toimintalinjojen ja niitä toteuttavien kehittämistehtävien kehykseen. Kehittämistehtävien

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma strategisen muutoksen ostamiselle vuosina 2012-2013

Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma strategisen muutoksen ostamiselle vuosina 2012-2013 Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma strategisen muutoksen ostamiselle vuosina 2012-2013 2 Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma strategisen muutoksen ostamiselle vuosina 2012-2013 Pirkanmaan liitto Julkaisu

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

MKH 7.10.2013 ESITYS PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VUODELLE 2014

MKH 7.10.2013 ESITYS PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VUODELLE 2014 PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VUODELLE 2014 ESIPUHE Pirkanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma yksilöi maakunnan kehittämisen keskeisiä kehittämistarpeita, hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot