Maanmittauslaitoksen tietohallintostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maanmittauslaitoksen tietohallintostrategia 2012 2016"

Transkriptio

1 Maanmittauslaitoksen tietohallintostrategia MAANMITTAUSLAITOS 2012

2

3 Kuvailulehti Tekijä(t) Matti Lisitsin, työn kestäessä kuultu ja pyydetty kommentteja prosessitiimiltä ja joiltakin keskeisiltä MML:n tietohallinnon toimijoilta Asiantuntijat ja kommentointi: Julkaisun nimi Maanmittauslaitoksen tietohallintostrategia Julkaisija Maanmittauslaitos Toimeksiantaja ja päivämäärä Kustantaja Maanmittauslaitos Julkaisuvuosi Sivumäärä Julkaisusarjan nimi ja numero ISBN ISSN Kieli Hinta 2012 Jakaja 22 Maanmittauslaitos, keskushallinto Avainsanat Tietohallinto, ICT, tietojärjestelmä, tietohallintolaki Tiivistelmä Maanmittauslaitoksen tietohallinnon osalta strategiakauden suuret haasteet ovat olleet tiedossa jo edellisellä kaudella, joten strategia on pitkälti päivitystyyppinen. Alkavalla strategiakaudella on paljon toimintaympäristön epävarmuustekijöitä. Laki julkisen hallinnon tietohallinnosta linjaa, että valtionhallinnon ministeriöt ja niiden alaiset virastot ja laitokset keskittyvät oman ydintoimintansa ICT -palveluiden (viestintä- ja tietotekniikkapalvelujen) kehittämiseen. Laki myös määrittää tietohallinnon keskeiset käsitteet. Maanmittauslaitoksen keskeisenä visiossa määriteltynä tavoitteena on, että sen tietovarastot ovat laajassa ja kasvavassa käytössä yhteiskunnassa. Tavoite toteutuu ylläpitämällä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä toteuttamalla yhteiskunnan laitokselle asettamat odotukset. Toiminnan tietotekninen riippuvuus edellyttää ICT -toiminnan johtamista kokonaisarkkitehtuurin eri näkökulmista. Näkökulmina ovat toiminnan lisäksi tiedon, tietojärjestelmien ja teknologian näkökulmat. Sovellusten ja infrastruktuurin yhtäaikaisen kehittämisen ja ylläpidon edellytyksenä ovat hyvin toimivat ja kuvatut muutoksenhallintaprosessit. Kriittisinä menestystekijöitä MML:n tietohallinnon kannalta ovat edelleenkin ICT -toiminnan luotettavuus ja kyky yhdistää substanssitoiminnan johtaminen teknologiaosaamiseen ja tietojärjestelmien kehittämisosaamiseen. Tämä korostuu MML:n hallinnoimien kehittämishankkeiden toimeenpanokykyä arvioitaessa. Muut tiedot Strategia on käsitelty Maanmittauslaitoksen YT -neuvottelukunnassa ja hyväksytty Maanmittauslaitoksen johtoryhmässä

4

5 Sisällys: 1. JOHDANTO MAANMITTAUSLAITOKSEN VISIO TOIMINTAYMPÄRISTÖMUUTOKSET TIETOHALLINNON NYKYTILA TIETOHALLINNON TAVOITTEET Visio ja toiminta-ajatus Kriittiset menestystekijät TIETOHALLINNON TAVOITETILA 2016 JA SEN EDELLYTTÄMÄT LINJAUKSET OSA- ALUEITTAIN Sähköinen asiointi Sovelluskehittäminen Hankinnat ja toimittajastrategia Konesalit Sosiaalinen media Kehittämisen priorisointi Tietoturvallisuus Henkilöstö Kestävä kehitys/ympäristö Palvelujen johtaminen Tietohallinnon mittaaminen ja viestintä Haasteita STRATEGIAN TOIMEENPANON SUUNNITELMA Yhteiset toiminnot Kehittämiskohteet osaprosesseittain Strategiaprosessi Kokonaisarkkitehtuuriprosessi Palvelutuotannon ohjausprosessi Muutoksenhallintaprosessi ICT investointiprosessi Tiedonhallintaprosessi Tietoturvallisuusprosessi STRATEGIAKAUDEN KESKEISET HANKKEET... 20

6 1 (22) JOHDON YHTEENVETO Maanmittauslaitoksen strategiaprosessi on iteratiivinen, jossa laitoksen toimintastrategian lähtökohdat luovat pohjan erillisstrategioille. Ne puolestaan tuottavat syventävää analyysiä seuraavien TTS -kausien suunnittelulle. Maanmittauslaitoksen tietohallinnon osalta strategiakauden suuret haasteet ovat olleet tiedossa jo edellisellä kaudella, joten strategia on pitkälti päivitystyyppinen. Alkavalla strategiakaudella on paljon toimintaympäristön epävarmuustekijöitä. Laki julkisen hallinnon tietohallinnosta linjaa, että valtionhallinnon ministeriöt ja niiden alaiset virastot ja laitokset keskittyvät oman ydintoimintansa ICTpalveluiden kehittämiseen. Laki myös määrittää tietohallinnon keskeiset käsitteet. Maanmittauslaitoksen tietohallintostrategia lähtee toiminnan strategiasta. Tietohallinnon tehtävänä on varmistaa tietojärjestelmien ja tietotekniikan luotettavuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Strategian linjauksilla tähdätään siihen, että tietojärjestelmät tukevat luotettavasti ja kustannustehokkaasti laitoksen toiminnallisia tavoitteita. Tietohallinto on Maanmittauslaitoksessa osa kaikkien toimintayksiköiden ja prosessien toimintaa. Uuden tietohallintolain mukanaan tuoma valtiokonsernin tiukentunut tietohallinnon ohjaus linjaa voimakkaasti myös MML:n tietohallinnon strategisia päämääriä. Se tuo mukanaan mm. julkishallinnon yhteisen arkkitehtuurin ja valtion yhteisten ICT-palvelujen käytön ja valtion isot poikkihallinnolliset tietojärjestelmähankkeet. Kriittisinä menestystekijöitä MML:n tietohallinnon kannalta ovat edelleenkin ICT -toiminnan luotettavuus ja kyky yhdistää substanssitoiminnan johtaminen teknologiaosaamiseen ja tietojärjestelmien kehittämisosaamiseen. Tämä korostuu MML:n hallinnoimien kehittämishankkeiden toimeenpanokykyä arvioitaessa. Verkostomainen toiminta ja kyky omaksua uusia ICT:n toimintamalleja ovat nousseet uusiksi kriittisiksi menestystekijöiksi. Perinteiseen toimintatapaan tuodaan mukaan uusia innovatiivisiä ratkaisuja. Kriittisenä menestystekijänä on myös ICT -henkilöstön resurssoinnin ja osaamisen kohtaaminen uusien toimintatapojen kanssa. Tulevan strategiakauden järjestelmähaasteita ovat uuden kirjaamisjärjestelmän ja sähköisen kiinteistövaihdannan järjestelmäkokonaisuuden käyttöönotto, Valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (KIEKU) käyttöön otto sekä maastotietojärjestelmän ja sähköisen arkiston ARKKI -järjestelmän uudistamiseen liittyvät tehtävät. INSPIRE -direktiivin kansallinen toimeenpano edellyttää laaja-alaista yhteistoimintaa eri tiedontuottajien kanssa ja Maanmittauslaitoksen tukitoimia kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseksi.

7 2 (22) 1. JOHDANTO Tietohallintolaissa Maanmittauslaitoksen voimassa oleva tietohallintostrategia kattaa vuodet Strategian tavoitteista suuri osa on toteutunut tai työn alla parhaillaan. Sähköisen asioinnin ja valtion yhteisten ICT -palveluiden osalta kehitys on ollut oletettua hitaampaa. Maanmittauslaitoksen strategiaprosessi on iteratiivinen, jossa laitoksen toimintastrategian lähtökohdat luovat pohjan erillisstrategioille. Ne puolestaan tuottavat syventävää analyysiä seuraavien TTS -kausien suunnittelulle. Alkavalla strategiakaudella on paljon toimintaympäristön epävarmuustekijöitä. Maanmittauslaitoksen tietohallinnon osalta strategiakauden suuret haasteet ovat olleet tiedossa jo edellisellä kaudella, joten strategia on pitkälti päivitystyyppinen. Laki julkisen hallinnon tietohallinnosta linjaa, että valtionhallinnon ministeriöt ja niiden alaiset virastot ja laitokset keskittyvät oman ydintoimintansa ICTpalveluiden kehittämiseen. Laki myös määrittää tietohallinnon keskeiset käsitteet. tietohallinnolla tarkoitetaan tukitoimintoa, jolla turvataan julkisten hallintotehtävien hoitaminen tieto- ja viestintäteknisiä menetelmiä ja keinoja hyväksikäyttäen; tietojärjestelmällä tarkoitetaan tiettyä käyttötarkoitusta varten kerätyistä tiedoista muodostettua automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettyä tiedostoa tai tietovarantoa, jonka avulla käyttäjä voi tuottaa palveluja tai suorittaa muita tehtäviä järjestelmän käyttötarkoituksen ja tietojen käsittelyä koskevien vaatimusten mukaisesti; tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan kuvausta julkisen hallinnon organisaatioiden, palvelujen, toimintaprosessien, käsiteltävien tietojen sekä käytettyjen tietojärjestelmien ja teknologian muodostaman tietohallinnon kokonaisuuden rakenteesta ja sen osien välisistä suhteista; tietojärjestelmien yhteentoimivuudella tarkoitetaan tietojärjestelmien teknistä ja tietosisällöllistä yhteentoimivuutta muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin, kun järjestelmät käyttävät samoja tietoja. Tietohallintolaki määrittää valtiovarainministeriön tehtäväksi julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjauksen. Kunkin ministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä ottaen huomioon laissa säädetyt tarkoitukset ja velvoitteet.

8 3 (22) 2. MAANMITTAUSLAITOKSEN VISIO Julkisen hallinnon viranomaisen on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa yhtenäisellä tavalla. Viranomaisen on myös noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä. Maanmittauslaitoksen keskeisenä visiossa määriteltynä tavoitteena on, että sen tietovarastot ovat laajassa ja kasvavassa käytössä yhteiskunnassa. Tavoite edellyttää tuloksellisuuden ja kilpailukyvyn ylläpitoa siten, että pystytään toteuttamaan yhteiskunnan laitokselle asettamat odotukset. Maanmittauslaitos joutuu perusrekisteriviranomaisena ratkaisemaan suomalaisen tietoyhteiskunnan menestymisen edellytyksenä olevan kysymyksen, miten hoidetaan ristiriita tiedon avoimuuden ja tiedon suojaamisen välillä. Maanmittauslaitoksen tietohallintostrategia lähtee toiminnan strategiasta. Tietohallinnon tehtävänä on varmistaa tietojärjestelmien ja tietotekniikan luotettavuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Strategian linjauksilla tähdätään siihen, että tietojärjestelmät tukevat luotettavasti ja kustannustehokkaasti laitoksen toiminnallisia tavoitteita. Tietohallinto on Maanmittauslaitoksessa osa kaikkien toimintayksiköiden ja prosessien toimintaa.

9 4 (22) 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖMUUTOKSET Hallinnolliset: Alkaneen hallituskauden hallitusohjelmassa tuottavuuden kasvun lisäyskeinoina mainitaan nykyistä tehokkaampi tiedolla johtaminen, yhteensopivat tietojärjestelmät, avoimet standardit ja tietojen yhteiskäyttö. Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön. Julkisten sähköisten palvelujen kehittäminen annetaan yhden vahvat valtuudet omaavan tahon johdettavaksi. Julkisen hallinnon ICT -strategia uusitaan. Valtion palvelukeskusten toimialariippumattomat tehtävät kootaan yhteen. Perustietotekniikassa edellytetään käytettävän valtion keskitettyjä palveluja. Kunta- ja palvelurakenteen uudistamista jatketaan palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi sekä menokasvun hillitsemiseksi. Valtion toimintojen alueellistamisen laatua ja kustannustehokkuutta arvioidaan. Mikäli arviointi johtaa laajempiin toimintojen uudistuksiin, sillä voi olla seurausvaikutuksia myös MML:n toimintaympäristöön. Tietohallintolaki linjaa tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin määrittämisen ja yhteentoimivuuden vaatimukset. Tietoturvallisuusasetus edellyttää tiettyjen turvatasojen saavuttamista, mistä seuraa toiminnallisia vaatimuksia. Julkisen sektorin ohjausta keskitetään ja vahvistetaan. ICT:llä haetaan tuottavuuden kasvua. Keskitetyt palvelut vaativat hyvän toimeenpanokyvyn tuottavuutta kasvattaakseen. Aineistot: INSPIRE -direktiivin kansallinen toteutusaikataulu on määritetty. Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä lisää aineistojen käyttöä ja muuttaa aineistojen luovutuksen maksuperiaatteita. Turvaverkkopalveluja tarjotaan turvaviranomaisten väliseen yhteydenpitoon ja tietoaineistojen välitykseen. Turvaviranomaisten yhteistyö mahdollistaa perusrekisteritietojen saatavuuden myös poikkeusoloissa. Palvelut: Konserniohjausta toteuttavan Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) tavoitteena on, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki keskeiset palvelut. SaDe -ohjelman toimikautta on syksyn 2011 väliarvioinnin jälkeen jatkettu vuoteen 2015 saakka. Yksinkertaisten asioiden käsittely siirtyy verkkoon. Samalla hallinnossa jatketaan siirtymistä kohti automaattisia päätöksentekoprosesseja.

10 5 (22) Perusrekisterien ja perustietovarantojen tietosisällön odotetaan olevan korkealaatuista. Rekisteri- ja sijaintiedon ml. kiinteistöjen vaihdantaan ja panttaukseen liittyvän, valtioiden rajat ylittävän tiedon tarve kasvaa EU:n sisämarkkinoilla. Ajasta ja paikasta riippumaton työn teko, etäläsnäolo ja etäyhteydet muuttavat työskentelyä. Mobiiliteknologia on läsnä niin työ- kuin vapaa-aikanakin. Verkkopalvelujen kautta aineistot ovat saatavilla sekä automaattisena tietopalveluna että erikseen luovutettavina tietotuotteina. Tekniset: Konesalipalvelut keskitetään yhä suurempiin yksiköihin. Pilvipalvelujen käyttö kasvaa ja niillä toteutetaan myös julkishallinnon palveluja. Tietoliikennenopeudet kasvavat mutta samalla siirrettävät datamäärät kasvavat. Videoliikenne vie muutaman vuoden päästä valtaosa tietoliikennekapasiteetista. Datamäärien kasvu. Organisaatioiden omissa järjestelmissä olevan asiakasdatan määrä kasvaa. Vihreiden arvojen kasvu muuttaa toimintatapoja ja teknistä ympäristöä (Green IT). Esimerkiksi laitteet kehittyvät yhä energiataloudellisemmiksi, videoneuvottelut ja mobiiliteknologia vähentävät matkustamista, tulostus vähenee ja logistiikka kehittyy. Tekninen haavoittuvuus kasvaa. Riskienhallinta muodostuu entistä tärkeämmäksi. MMM:n Kansallinen paikkatietostrategia Laadukas, helposti saatavilla oleva paikkatieto on lähtökohtana palvelujen parantamiselle ja uusille palveluille. Julkinen sektori panostaa paikkatiedon laatuun, ajantasaisuuteen, kattavuuteen ja yhteentoimivuuteen vastatakseen yhteiskunnan kasvaviin tarpeisiin. Paikkatieto on saatavilla tietoa ylläpitävien prosessien palvelurajapinnoilla. Paikkatiedon hinnoittelu ei ole käytön esteenä. MMM:n Yleisten kartastotöiden strategia Kansalaisten, yritysten ja julkisen hallinnon käytössä on keskeytyksettä riittävän luotettavia ja yhtenäisiä perusmaastotietoja ja karttatuotteita sekä niihin liittyviä tietopalveluita koko maasta.

11 6 (22) Maastotietojärjestelmän aineistot ja tietopalvelut kytkeytyvät perusrekistereiden ja muiden keskeisten tietovarantojen kanssa osaksi koko julkisen hallinnon sähköisiä palveluita ja tietoteknistä infrastruktuuria Sähköisessä muodossa olevien paikkatietojen ja karttojen kysyntä ja käyttö lisääntyvät toimintojen siirtyessä yhä laajemmin tietoverkkoon. Aineistojen ajantasaisuus on yhä keskeisempi laatutekijä. Investointi perusparannukseen mahdollistaa kattavan laatutason. MML:n oma toimintaympäristö: Varsinkin sopimuksiin perustuvissa maanmittaustoimituksissa kuten lohkomisissa asiakas haluaa entistä enemmän palveluja avaimet käteen periaatteella. Asiakkaat ovat entistä tarkempia ja vaativampia oikeuksistaan. Sähköinen asiointi ja kiinteistötietojen käyttäjien omat mahdollisuudet sijainnin määritykseen edellyttävät, että oikeudet ilmenevät kattavasti Kiinteistörekisteristä, Kiinteistörekisterikartalta ja maastosta. Maanomistajakunta on muuttumassa ikärakenteen yleisen kehittymisen myötä entistä vanhemmaksi. Maanomistaja asuu entistä useammin eri paikkakunnalla kuin missä kiinteistö sijaitsee. GPS-laitteet ovat arkipäivää MML:ssakin mittaamisessa ja ne yleistyvät asiakkailla ja kiinteistöjen omistajilla. Mittauksessa käytettävien satelliittien lukumäärän lisääntyminen tuo mittauksiin varmuutta. Tarkentunut paikannusteknologia asettaa vaatimuksia MML:n aineistojen sijaintitarkkuudelle. Esimiesrooliin tulee uusia osa-alueita ja vastuun kasvua. Keskitetyt valtionhallinnon järjestelmät tuovat 'esimiehen työpöydälle' lisää henkilöstöasioiden käsittelyyn, päätöksentekoon ja taloushallintoon liittyviä tehtäviä.

12 7 (22) 4. TIETOHALLINNON NYKYTILA Maanmittauslaitoksen tietotekninen infrastruktuuri on omassa hallinnassa, mikä johtuu laitoksen sovellusrakenteen moninaisuudesta sekä toiminnan ehdottoman luotettavuuden vaateesta. Sovellusten toteuttamisen peruslähtökohtana on ollut sovellusten ja tietovarastojen vahva keskinäinen integrointi siten, että data löytyy vain kertaalleen yhdestä tietovarastosta ja sovelluksen pystyvät käyttämään ao. dataa ilman kopiointi- ja sen jälkeistä ajantasaistustarvetta. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tulevat suurelta osin valtion palvelukeskuksilta. Samoin yksiköiden välinen tietoliikenne ja suuri osa tietopalvelujen tuotannosta ostetaan ulkoa. Nykyisen strategiakauden tavoitteista suurin osa on toteutettu. Osa tavoitteista vastaa myös strategiakauden tuottavuusohjelman haasteisiin. Edellisen strategiakauden tavoitteista on toteutunut tai toteutumassa mm. - -Kirjaamisjärjestelmän uudistaminen, valmistuu 2012 ja käyttöönotto vuoden 2013 alussa - -INSPIRE- palveluinfrastruktuurin ja katselupalveluiden toteutus - -Laserkeilauksen käyttöönotto - -Sähköisen arkistoinnin kehittäminen tuotantojärjestelmien yhteyteen ja lupa aineistojen pysyvään sähköiseen arkistointiin - -Tuotantojärjestelmien jatkuvuuden turvaamistoimenpiteet - -Smallworld-migraatio, Winn7-migraatio - -Tietoturvallisuuden systemaattinen kehittäminen, Virtu-auditointi v Liikkuvan työn haltuun otto - -Videoneuvottelujen kattava käyttöönotto - -Verkkopalveluja on kehitetty yksittäisinä palveluina Strategiakauden asioista on kesken tai toteuttamatta mm. - -sähköisen asioinnin kokonaisuudessa on edetty ajateltua hitaammin - -valtion yhteisten ict-palvelujen toteutus on myöhässä, eikä ne ole olleet käyttöön otettavissa - -tuotantosovellusten palvelusopimukset eivät ole kattavasti toteutuneet - -osaprosessien kuvaukset ja tietohallinnon hallintomallien kuvaukset ovat kesken - -kehittämis- ja käyttöönottovaiheen aikaisia teknisiä testausmenetelmiä ei ole systemaattisesti käytössä - -investointilaskelmat painottuvat kustannuksiin, jälkilaskenta puuttuu - -asianhallinnan järjestelmien kehittäminen kesken - -Suunnitelmatietojärjestelmä (STJ) hoidetaan MML:n tietojen osalta rajapinnoilla

13 8 (22) Maanmittauslaitoksen tietohallintostrategiaa tukevat mm. seuraavat erillisstrategiat: Tietopalvelustrategia, 2011 Arkistostrategia, 2010 Henkilöstöstrategia, 2009 Toimitilastrategia, 2010 Viestintästrategia, 2010 Toimitustuotannon strategia, 2009 Verkkopalvelustrategia, 2007 Maanmittauslaitoksen kriittisten järjestelmien elinkaaret ovat kypsässä iässä, tai otetaan käyttöön strategiakauden alkupuolella. Tämä mahdollistaa aikanaan hallitun siirtymisen uusiin teknologioihin. Kaksituhattaluvun ensimmäisellä vuosikymmenellä siirryttiin kiinteistötietojärjestelmässä uuteen sukupolveen. Strategiakaudella JAKO -sovellusperhe on ylläpitovaiheessa. Kirjaamisasioiden ja sähköisen kiinteistövaihdannan tietojärjestelmien kehittämisen ja kautta on tulossa uuden teknologian sovellusrypäs tuotantoon. Järjestelmien elinkaaret Ketterät kehitysmenetelmät Avoin lähdekoodi Kilpailuttamiset Projektitoiminnan kehittäminen SmallworldGIS MTJ Oma toteuttaminen JAKO PORTTI UKIR ARKKI KIEKU MTJ UKTJ JOHI JAKOkii SWpäätös JAKOmtj SWpäätös JAKO Teknologiakehitys

14 9 (22) 5. TIETOHALLINNON TAVOITTEET 5.1. Visio ja toiminta-ajatus 5.2. Kriittiset menestystekijät MML:n toiminnan johtaminen ja tietohallinnon johtaminen nivoutuvat kiinteästi yhteen. Toiminnan tietotekninen riippuvuus edellyttää ICT -toiminnan johtamista kokonaisarkkitehtuurin eri näkökulmista. Näkökulmina ovat toiminnan lisäksi tiedon, tietojärjestelmien ja teknologian näkökulmat. Sovellusten ja infrastruktuurin yhtäaikaisen kehittämisen ja ylläpidon edellytyksenä ovat hyvin toimivat ja kuvatut muutoksenhallintaprosessit. Uuden tietohallintolain mukanaan tuoma valtiokonsernin tiukentunut tietohallinnon ohjaus linjaa voimakkaasti myös MML:n tietohallinnon strategisia päämääriä. Se tuo mukanaan mm. julkishallinnon yhteisen arkkitehtuurin ja valtion yhteisten ICT -palvelujen käytön ja valtion isot poikkihallinnolliset tietojärjestelmähankkeet. Kriittisinä menestystekijöitä MML:n tietohallinnon kannalta ovat edelleenkin ICT -toiminnan luotettavuus ja kyky yhdistää substanssitoiminnan johtaminen teknologiaosaamiseen ja tietojärjestelmien kehittämisosaamiseen. Tämä korostuu MML:n hallinnoimien kehittämishankkeiden toimeenpanokykyä arvioitaessa. Verkostomainen toiminta ja kyky omaksua uusia IT:n toimintamalleja ovat nousseet uusiksi kriittisiksi menestystekijöiksi. Perinteisen toimintatavan lisäksi otetaan käyttöön uusia innovatiivisiä ratkaisuja. Kriittisenä menestystekijänä on myös ICT -henkilöstön resurssoinnin ja osaamisen kohtaaminen uusien toimintatapojen kanssa. Resursseja ja osaamista on pystyttävä johtamaan tilanteessa, jossa ICT -henkilöstön lukumäärä laskee ja erilaisten syväosaamisten tarve kasvaa. Ratkaisukeinoja ovat mm. ulkoa ostaminen, tiukka priorisointi, tuottavuuden lisääminen, rekrytointi, verkostoituminen, laaja-alainen yhteistyö ja systemaattinen osaaminen jakaminen.

15 10 (22) 6. TIETOHALLINNON TAVOITETILA 2016 JA SEN EDELLYTTÄMÄT LINJAUKSET OSA- ALUEITTAIN Maanmittauslaitoksen ydintoimintoja tukevat järjestelmät ovat huippukunnossa. Kiinteistöjen kirjaamisen järjestelmä on saatu vakiinnutettua ja sähköistä kiinteistönvaihdantaa tukeva järjestelmä on otettu käyttöön. Maastotietojärjestelmän tietomalli on uusittu ja tuotantoprosessin ja tietojärjestelmien uusiminen on käynnissä. Muutostietojen hankinnassa on otettu käyttöön yhteisölliset menetelmät. Samalla on siirrytty kattavaan eri muutostietolähteitä hyödyntävään jatkuvaan ajantasaistukseen ja joustavaan täydentävään määräväliseen ajantasaistukseen. Laserkeilausaineistoja käytetään laajasti muutosten paikantamisessa ja määrävälisessä ylläpidossa. INSPIRE -direktiivin kansallinen toimeenpano etenee suunnitellusti. Maanmittauslaitos vastaa paikkatietojen haku- ja käyttöpalvelujen sekä niiden käyttöönoton tuen järjestämisestä. Maanmittauslaitoksen hallinnoimat perustietovarastot ovat erilaisten toimijoiden kovassa käytössä rajapintapalvelujen kautta. Tietojen perusparannus on pääosin suoritettu ja laatu on sähköisten palvelujen edellyttämällä tasolla. Sähköiset asiakaspalvelut ovat pääsääntöinen asiointitapa rutiiniasioissa. Asianhallinta on sisällytetty kaikkiin toimintoihin ja sen edellyttämät prosessit ja välineistö ovat kattavasti käytössä. Sähköinen asiointi on mahdollista kansalaisille keskeisissä palveluissa vuoteen 2015 mennessä. Henkilöstö- ja taloushallinnon palvelut ostetaan (valtion) palvelukeskukselta. Toimialariippumattomat perustietotekniikan palvelut hankitaan (valtion) ICT -palvelukeskukselta. KIEKUsta on hyvin toimivat liittymät tuotanto- ja tukijärjestelmiin. Maanmittauslaitoksen oma ICT -henkilöstö on keskittynyt ydintoiminnan sovellusten ylläpitoon ja tukeen, ydinprosessien tietojärjestelmien tekniseen toimivuuteen sekä hankkeiden johtamiseen ja järjestelmien hankintaan. MML valmistautuu JAKO -tuotantovälineiden sovellusalustan laajamittaiseen uusimiseen. Uusissa hankkeissa sovelletaan strategiakauden aikana kertyvää hankintaosaamista. Teknologian syväosaamisella on keskeinen merkitys ydinprosessien tietojärjestelmien, alustojen ja tietoliikenteen häiriöttömän toiminnan kannalta Sähköinen asiointi Maanmittauslaitoksen sähköisen asioinnin verkkopalveluja ovat asioiden vireillepano- ja seurantasovellukset, tietoaineistojen reaaliaikaiset käyttösovellukset sekä muut tietoaineistopalvelut.

16 11 (22) Verkkopalveluiden lisäksi sähköistä asiointia ovat myös muut sähköisessä muodossa tulleet yhteydenotot, toimeksiannot tai asioiden vireillepanot. Verkkopalvelut toteuttavat MML:n strategiakartan vaikuttavuuden ja toiminnan tehokkuuden tavoitteita. Sähköinen asiointi on kiinteä osa Maanmittauslaitoksen palveluvalikoimaa. Palvelut ovat kattavasti tavoitettavissa myös mobiiliteknologian kautta. Paikkatietoteknologia integroituu osaksi operatiivisia tietojärjestelmiä. Navigointipalveluja hyödynnetään työn ja liikkumisen tehostamisessa, työntekijöiden ja lähimmäisten turvallisuuden lisäämisessä sekä arkipäivän asiointitehtävissä ja harrastuksissa. Verkkopalvelujen tavoitetila strategiakauden lopussa: Rajapintapalvelut ja tiedostolatauspalvelut on toteutettu kaikkien keskeisten aineistojen osalta INSPIRE:n määrittelemät pakolliset palvelut on toteutettu Maanmittauslaitoksen aineistot ovat laajassa käytössä lisäarvopalveluissa. Sähköinen kiinteistönvaihdanta on toteutettu Kirjaamisarkistot (sähköisen kiinteistövaihdannan toteuttamisen yhteydessä ja mahdollisesti muutenkin) avataan ammattilaisille ja kansalaisille. Toimitustuotannossa sähköiset palvelukanavat on toteutettu. Käytössä on sähköinen asian vireillepano sekä asian käsittelyn seuranta. Seuranta koskee ensivaiheessa pitkäkestoisia toimituksia. Verkkoviestintäpalvelut on toteutettu asiakassegmentit huomioiden ja palvelujen ylläpito ja tuki ovat kunnossa. Maanmittauslaitoksen hallinnoima paikkatietoinfrastruktuuri, ja siihen liittyvät paikkatietovälineet ovat pohjana julkishallinnon paikkatietopalveluille. Palvelu tuotetaan osana julkishallinnon yhteistä ICT -palvelukokonaisuutta. Palvelu kattaa myös rakennetun ympäristön Sovelluskehittäminen Laitoksen kiinteistötuotannon järjestelmät tuotetaan strategiakaudella itse ja seuraavan sukupolven järjestelmien suunnittelu alkaa strategiakauden lopulla. Substanssijärjestelmien tuotannon tietotekninen infrastruktuuri on omassa hallinnassa. Strategiakaudella tehdään analyysi seuraavan kauden sovellus- ja tuotantopalvelujen toteutustavasta. Sovellustuotannossa siirrytään käyttämään strategisia kumppanuuksia. Kumppanuuksia hankitaan järjestelmäkehittämisen lisäksi eri osa-alueille, kuten testaukseen ja järjestelmien auditointiin. Sovellustuotannossa siirrytään enenevässä määrin ketteriin menetelmiin. Kirjaamisasioiden mukanaan tuoma uusi substanssialue otetaan haltuun.

17 12 (22) 6.3. Hankinnat ja toimittajastrategia 6.4. Konesalit Avoimen lähdekoodin käyttöä lisätään, mutta olennaista on panostaa oikeiden työkalujen valintaan oikeisiin tehtäviin. Järjestelmien yhteentoimivuus ja standardit rajapinnat ovat keskeisessä asemassa. Avoin lähdekoodi edesauttaa sovellusten yhteisöllistä kehittämistä ja mahdollistaa paremmin koodin jakamisen ulkopuolisille organisaatioille. MML:n kannalta on tärkeätä, että tietojärjestelmät keskustelevat keskenään, tietojärjestelmien kehitykseen löytyy riittävästi osaajia ja hankittua osaamispääomaa voidaan joustavasti jakaa yli organisaatiorajojen. Maanmittauslaitos joutuu panostamaan nykyistä enemmän sähköisten tietopalveluiden rakentamiseen, ylläpitoon ja niihin liittyviin tukipalveluihin. ICT -hankinnoissa käytetään HANSEL -sopimuksia mahdollisimman laajasti. Perustietotekniikan palvelut siirretään strategiakauden loppuun mennessä valtion yhteisten ICT -palvelujen toteutettavaksi. Hallinnollisissa perustietojärjestelmissä turvaudutaan valtion yhteisten järjestelmäpalvelujen ostoon. Valtion yhteisten järjestelmien ulkopuolelle jäävät hallinnolliset järjestelmät hankitaan mahdollisimman standardeina ulkoistettuina palveluina. Hankintastrategia uusitaan ja strategiakaudella määritetään strategisten kumppanuuksien tavoitteet. Hankintojen juridista osaamista vahvistetaan. Perusrekistereihin liittyvissä palveluissa ja toiminnoissa lähtökohtana on, että palvelut tuotetaan Suomessa. Järjestelmät ovat pitkän elinkaaren järjestelmiä, joten niiden alustoilla täytyy olla jatkuvuus ja ennakoitavissa oleva kasvupolku. Elinkaarianalyysi liitetään kaikkiin merkittäviin hankintoihin. Ydinprosessien tietojärjestelmien kehittämisen ohjaus pidetään Maanmittauslaitoksessa toteutustavasta riippumatta. Maanmittauslaitos kasvattaa hankeosaamistaan siten, että sovellusten kehittämisosaaminen ja toimeenpanokyky on siirrettävissä hankkeiden tilaaja- ja toteuttamisosaamiseksi. Maanmittauslaitos hakee aktiivisesti yhteistyökumppaneita niin julkishallinnon kuin yksityisen sektorin puolelta toteuttamaan sähköisiä palveluja. Konesalikapasiteettia keskitetään kahteen omaan tuotannolliseen konesaliin. Tietojen varastoinnissa käytetään yhteistyötahojen konesalikapasiteettia. Konesalikapasiteetin ja sovellusalustojen osalta siirrytään käyttämään pilvipalveluja silloin kun se on toiminnallisesti mahdollista. Pilvipalvelujen avulla toteutetaan konesalikapasiteetin skaalautuvuutta sekä palvelujen 24/7 tuotannon palvelulupaus. Ulkoisten palvelujen integroinnista omiin tietotekniikkapalveluihin muodostetaan uusi osaamisalue. Omien konesalipalvelujen, hallinnonalan yhteisen ICT -palvelukeskuksen ja valtion yhteisten toimialariippumattomien ICT -palvelujen käytön edellytykset analysoidaan strategiakauden loppupuolella.

18 13 (22) MML:n tietojärjestelmäpalvelujen toimivuus taataan virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella palvelujen toimivuutta seurataan teknisin apuvälinein. Palvelut, joilta edellytetään 24/7 käytettävyyden palvelulupausta, määritetään ja hankitaan tarvittaessa ulkopuolisilta toimijoilta Sosiaalinen media 6.6. Kehittämisen priorisointi 6.7. Tietoturvallisuus Lähtökohta sosiaaliseen mediaan osallistumiseen on, että läsnäolo tukee yhtä tai useampaa laitoksen ydintoimintaan tai prosesseihin liittyvää tehtävää. Sosiaalista mediaa käytetään palvelujen laadun kehittämisessä sekä laitoksen ja palvelujen tunnettavuuden kasvattamisessa. Sosiaalinen media ei sinänsä tuo uusia tietoturvahaasteita, mutta sosiaalisen median käyttötavat eroavat perinteisistä internet-palveluista. Sosiaalisen median käytänteet on linjattu erillisessä projektissa vuonna Projektitoiminnan ohjausta ja niihin liittyvää omistajuutta ja kustannusseurantaa kehitetään edelleen. MML:n kehittämishankkeiden prioriteetit määräytyvät seuraavien kriteerien perusteella: Lainsäädännön asettamat vaatimukset (ml. INSPIRE direktiivi) Kehittämishankkeen asiakkaalle tuottama hyöty Saavutettava tuottavuushyöty Palvelun MML:n viranomaisroolia tukeva imagohyöty Palvelun toteuttamisen nopeus / resurssivaatimus Tietoturvallisuudessa saavutetaan tietoturva-asetuksen määrittelemä korotettu taso strategiakauden alkupuolella. Taso auditoidaan ulkopuolisen auditoijan toimesta. Aineistojen käytettävyys turvaviranomaisille varmistetaan kaikissa olosuhteissa, myös poikkeusoloissa. Kauden alussa pilotoidaan SIEM-järjestelmää (Security Information and Event Management) lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin lokienhallinnassa. Strategiakaudella kaikki keskeiset järjestelmät saatetaan SIEM-järjestelmän piiriin. Identiteetinhallintaa kehitetään siten, että kaikki keskeiset järjestelmät ovat keskitetyn identiteetinhallinnan piirissä.

19 14 (22) Tietojärjestelmien omistajaohjeistus päivitetään ja omistajuus saatetaan osaksi toiminnan ja prosessien johtamista Henkilöstö Jokaisella henkilöllä on oman tehtäväroolinsa edellyttämä ICT-, tietoturvaja tietosuojaosaaminen. Osaamisen tasosta huolehditaan ja sitä laajennetaan tarpeiden mukaan Järjestelmien kehittämisen ohjaukseen ja kehittämisen hankitaan lisää maanmittausalan, tietotekniikan ja tietosuojan syväosaajia. Tästä osaamisesta huolehditaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman supistuksista huolimatta. Samoin tarvitaan riittävä määrä tietoteknistä syväosaamista huolehtimaan yhteisten palvelujen integroinnista omaan tekniseen infrastruktuuriin. Perustietotekniikan tukeminen vaatii yhä vähemmän omia henkilöresursseja, kun palvelut siirtyvät valtionhallinnon yhteisiin palvelukeskuksiin. Tätä kautta ja eläköitymisen kiihtyessä saadaan liikkumavaraa syväosaajien määrän kasvattamiseen ja valtion konserniohjauksen edellyttämiin uusiin tehtäviin ja velvoitteisiin. Asiakaspalvelun luonne muuttuu yhä enemmän asiantuntijapalveluksi ja neuvonnaksi. Osaamistarpeet asiakaspalvelussa kasvavat ja koulutustarve lisääntyy Kestävä kehitys/ympäristö Maanmittauslaitos jatkaa liikkuvan työn ja etäläsnäolon kehittämistä tavoitteena pienentää liikkumisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Konesalien virrankulutusta pienennetään virtualisoimalla ja siirtymällä energiatehokkaisiin työasema - ja palvelinjärjestelmiin. Paperinkulutusta vähentää osaltaan kasvava kannettavien tietokoneiden määrä. Tehokkaat toimitilaratkaisut pienentävät energiakulutusta ja edesauttavat yhteisten teknisten resurssien käyttöä. Laitos hakee oppia parhaista green office- käytänteistä ja soveltaa niitä omaan toimintaansa Palvelujen johtaminen Maanmittauslaitoksen tietopalvelut ja niiden hallinnointimallit ja palveluprosessit vakioidaan ja kuvataan. Maanmittauslaitos hakee aktiivisesti yhteistyökumppaneita niin julkishallinnon kuin yksityisen sektorin puolelta toteuttamaan sähköisiä palveluja. Maanmittauslaitoksen rooli on johtaa hallinnoimiensa perustietovarastojen tietopalvelujen toteuttamista ja sen edellyttämää palvelutuotantoa. Maanmittauslaitos ei toteuta eikä ylläpidä kumppanien palveluja tai aineistoja.

20 15 (22) Tietohallinnon mittaaminen ja viestintä Haasteita Tietohallinnon mittaristo johdetaan asiakastyytyväisyydestä, kustannustehokkuudesta sekä kehittämistavoitteiden toteutumisesta. Palvelusopimukset laaditaan kattavasti ja palvelujen laatua mitataan palvelusopimuksia vastaan. Tietohallinnon viestintää tehostetaan. Viestinnällä tuodaan esille ICT:n mahdollisuuksia toiminnan tehostamisessa ja kehittämisessä ja sitä kautta tuottavuuden kasvattamisessa. Tulevan strategiakauden järjestelmähaasteita ovat sähköisen kiinteistövaihdannan järjestelmäkokonaisuuden käyttöönotto, Valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (KIEKU) käyttöönotto sekä maastotietojärjestelmän ja ARKKI -järjestelmän uudistamiseen liittyvät tehtävät. Monen merkittävän tietojärjestelmän yhtäaikaisen kehittäminen, tietohallintolain edellyttämän kokonaisarkkitehtuurin rakentaminen ja kuvaaminen sekä valtion ICT -ohjauksen yhtenäistäminen ja keskittäminen vaativat kaikki MML:n osaavia voimavaroja. Tästä on seurauksena sovelluskehittämisen ja ICT -teknologian avainresurssien kasvava tarve. Tietoturvallisuusasetuksen vaatimukset edellyttävät tietoturvallisuuden kehittämistoimenpiteitä, jotka käyttävät osin samoja resursseja. Tietoaineistojen maksuttomuus pienentää toteutuessaan tulorahoitusta. Samanaikaisesti tietojen laatuun ja käytettävyyteen asetetaan lisävaateita. ICT -kustannukset kasvavat tilanteessa, jossa julkishallinnon menoja supistetaan.

21 16 (22) 7. STRATEGIAN TOIMEENPANON SUUNNITELMA 7.1. Yhteiset toiminnot Yhteisten tietovarantojen osalta valtion kokonaisarkkitehtuurin edellyttämä yhteentoimivuus ja kuvaukset toteutetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Yhteentoimivuuden ja kuvausten ylläpito on osa arkkitehtuuriprosessia. Maanmittauslaitoksen tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri johdetaan valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurinäkemyksestä. Tietojärjestelmien kehittämisessä käytetään valtion kokonaisarkkitehtuurin yhteisiä komponentteja, silloin kun niitä on olemassa. MML:n tietovarastot tuotetaan ja ylläpidetään strategiakaudella laitoksen ydinprosessien toiminnan tuloksena. Valtion yhteiset ICT -palvelut otetaan käyttöön, kun palvelut ovat luotettavasti saatavilla. Yhteentoimivuuden arkkitehtuurista seuraa, että Maanmittauslaitos joutuu yhä enemmän panostamaan sähköisten tietopalvelujen rakentamiseen, ylläpitoon ja niihin liittyviin tukipalveluihin. Paikkatietojen osalta viitearkkitehtuuria ollaan muokkaamassa alla olevan kuvan mukaisesti.

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

laeiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

laeiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 331/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 18 ja 36 :n muuttamisesta Asia Hallitus on

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Avauspuheenvuoro Kansliapäällikkö Harri Skog 1 UUSI HALLITUS JA HALLITUSOHJELMA TALOUDEN

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Aki Siponen Valtiovarainministeriö

Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Aki Siponen Valtiovarainministeriö Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? 5.12.2006 Aki Siponen Valtiovarainministeriö Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Tavoitteena yhtenäinen toiminnan ja

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus VALTIOVARAINMINISTERIÖ Luonnos 10.12.2013 TORI-hankkeen lainsäädäntötyöryhmä Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Valtioneuvoston asetus valtion yhteisten tieto- viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri Yhteenveto 6.7.2015 Versio: 0.9 viitearkkitehtuurin yhteenveto 24.4.2015 2 (9) 1. Kansallisen palveluväylän tavoitteet Kansallisen palveluväylän käyttöönotto perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus Johtaja Hannu Sirén 22.11.2011 Tieto, tietojärjestelmät ja ICT-panokset ovat yhä keskeisempiä korkeakoulujen

Lisätiedot

Jatkuvuuden varmistaminen

Jatkuvuuden varmistaminen Jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä ympäristössä SADe-ohjelman tietosuoja- ja tietoturvailtapäivä 26.11.2014 Aku Hilve http: ://www.capitolhillblue.com/node/47903/060413internet 2 Varautumisella ymmärretään

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela Tietohallintolain tulokset Hannele Kerola, Jari Kallela EK:n lausuma 331/2010 Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan lainsäädännön tavoitteiden, kuten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa

Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen Kuntien ICT-palvelut rakenneuudistuksessa 26.2.2015 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä?

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Katri Vermanne Maanmittauslaitos Kieku käyttäjäfoorumi 26.11.2015 Esityksen sisältö Maanmittauslaitos pähkinänkuoressa Esimiehen rooli, ammattimainen esimiestyö

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät. Avauspuheenvuoro. Tampere Timo Valli

Terveydenhuollon ATK-päivät. Avauspuheenvuoro. Tampere Timo Valli Terveydenhuollon ATK-päivät Avauspuheenvuoro Tampere 25.5.2010 Timo Valli Terveyspalvelujen toimialalla on väliä Kuulumisia ja asiakokonaisuuksia Kirjaamisesta tietovarastoon Tietotekniikkakeskuksen kilpailuttaminen

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.9.2013 Kansallinen tilanne Taloudellinen tilanne synkkä Nokia-klusterin vaikeudet Uutta kasvua saatava PK-sektorilta,

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio

Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio 17.1.2013 Sopimusviidakko Yhteinen sopimusmalli Käyttöehdot SOPIMUSMALLI Verkkopalvelusopimus

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Mistä laissa on tarkoitus säätää?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Mistä laissa on tarkoitus säätää? Kansallinen palveluarkkitehtuuri Mistä laissa on tarkoitus säätää? 17.2.2016 Ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Tiedon hallinnan ja tietohallinnon yleislainsäädäntö Hallinnon yhteisten ICT-palvelujen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

Kieku tuki ja ylläpito

Kieku tuki ja ylläpito Kieku tuki ja ylläpito Kiekun tuen ja ylläpidon toimintamalli Kieku-infotilaisuus Mitä tuki ja ylläpito on? Käyttäjätukea Sovellusylläpitoa Järjestelmän toimivuuden valvontaa ja reagointia ongelmatilanteisiin

Lisätiedot

Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen. Kuntaliitoksien ICT-oikeutta

Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen. Kuntaliitoksien ICT-oikeutta Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen Kuntaliitoksien ICT-oikeutta 8.5.2014 Tomu-projektin esittely Tietohallinnon oikeudellinen muutostuki -tutkimusprojekti Tomu-tutkimusprojektissa

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa

Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan Avoin hallinto verkostotapaaminen 20.4. Riitta-Liisa Niittymaa Oikeuspalvelut Avoin hallinto -hanke MML:ssa Toimenpide

Lisätiedot

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN IT-STRATEGIAN TOTEUTUS KÄYNNISSÄ. Korkeakoulujen valtakunnalliset IT-päivät Johdon IT-Strategiaseminaari

OPETUSMINISTERIÖN IT-STRATEGIAN TOTEUTUS KÄYNNISSÄ. Korkeakoulujen valtakunnalliset IT-päivät Johdon IT-Strategiaseminaari OPETUSMINISTERIÖN IT-STRATEGIAN TOTEUTUS KÄYNNISSÄ Korkeakoulujen valtakunnalliset IT-päivät Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Kongressikeskus Paviljonki, Jyväskylä Opetusministeriö Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot