Maanmittauslaitoksen tietohallintostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maanmittauslaitoksen tietohallintostrategia 2012 2016"

Transkriptio

1 Maanmittauslaitoksen tietohallintostrategia MAANMITTAUSLAITOS 2012

2

3 Kuvailulehti Tekijä(t) Matti Lisitsin, työn kestäessä kuultu ja pyydetty kommentteja prosessitiimiltä ja joiltakin keskeisiltä MML:n tietohallinnon toimijoilta Asiantuntijat ja kommentointi: Julkaisun nimi Maanmittauslaitoksen tietohallintostrategia Julkaisija Maanmittauslaitos Toimeksiantaja ja päivämäärä Kustantaja Maanmittauslaitos Julkaisuvuosi Sivumäärä Julkaisusarjan nimi ja numero ISBN ISSN Kieli Hinta 2012 Jakaja 22 Maanmittauslaitos, keskushallinto Avainsanat Tietohallinto, ICT, tietojärjestelmä, tietohallintolaki Tiivistelmä Maanmittauslaitoksen tietohallinnon osalta strategiakauden suuret haasteet ovat olleet tiedossa jo edellisellä kaudella, joten strategia on pitkälti päivitystyyppinen. Alkavalla strategiakaudella on paljon toimintaympäristön epävarmuustekijöitä. Laki julkisen hallinnon tietohallinnosta linjaa, että valtionhallinnon ministeriöt ja niiden alaiset virastot ja laitokset keskittyvät oman ydintoimintansa ICT -palveluiden (viestintä- ja tietotekniikkapalvelujen) kehittämiseen. Laki myös määrittää tietohallinnon keskeiset käsitteet. Maanmittauslaitoksen keskeisenä visiossa määriteltynä tavoitteena on, että sen tietovarastot ovat laajassa ja kasvavassa käytössä yhteiskunnassa. Tavoite toteutuu ylläpitämällä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä toteuttamalla yhteiskunnan laitokselle asettamat odotukset. Toiminnan tietotekninen riippuvuus edellyttää ICT -toiminnan johtamista kokonaisarkkitehtuurin eri näkökulmista. Näkökulmina ovat toiminnan lisäksi tiedon, tietojärjestelmien ja teknologian näkökulmat. Sovellusten ja infrastruktuurin yhtäaikaisen kehittämisen ja ylläpidon edellytyksenä ovat hyvin toimivat ja kuvatut muutoksenhallintaprosessit. Kriittisinä menestystekijöitä MML:n tietohallinnon kannalta ovat edelleenkin ICT -toiminnan luotettavuus ja kyky yhdistää substanssitoiminnan johtaminen teknologiaosaamiseen ja tietojärjestelmien kehittämisosaamiseen. Tämä korostuu MML:n hallinnoimien kehittämishankkeiden toimeenpanokykyä arvioitaessa. Muut tiedot Strategia on käsitelty Maanmittauslaitoksen YT -neuvottelukunnassa ja hyväksytty Maanmittauslaitoksen johtoryhmässä

4

5 Sisällys: 1. JOHDANTO MAANMITTAUSLAITOKSEN VISIO TOIMINTAYMPÄRISTÖMUUTOKSET TIETOHALLINNON NYKYTILA TIETOHALLINNON TAVOITTEET Visio ja toiminta-ajatus Kriittiset menestystekijät TIETOHALLINNON TAVOITETILA 2016 JA SEN EDELLYTTÄMÄT LINJAUKSET OSA- ALUEITTAIN Sähköinen asiointi Sovelluskehittäminen Hankinnat ja toimittajastrategia Konesalit Sosiaalinen media Kehittämisen priorisointi Tietoturvallisuus Henkilöstö Kestävä kehitys/ympäristö Palvelujen johtaminen Tietohallinnon mittaaminen ja viestintä Haasteita STRATEGIAN TOIMEENPANON SUUNNITELMA Yhteiset toiminnot Kehittämiskohteet osaprosesseittain Strategiaprosessi Kokonaisarkkitehtuuriprosessi Palvelutuotannon ohjausprosessi Muutoksenhallintaprosessi ICT investointiprosessi Tiedonhallintaprosessi Tietoturvallisuusprosessi STRATEGIAKAUDEN KESKEISET HANKKEET... 20

6 1 (22) JOHDON YHTEENVETO Maanmittauslaitoksen strategiaprosessi on iteratiivinen, jossa laitoksen toimintastrategian lähtökohdat luovat pohjan erillisstrategioille. Ne puolestaan tuottavat syventävää analyysiä seuraavien TTS -kausien suunnittelulle. Maanmittauslaitoksen tietohallinnon osalta strategiakauden suuret haasteet ovat olleet tiedossa jo edellisellä kaudella, joten strategia on pitkälti päivitystyyppinen. Alkavalla strategiakaudella on paljon toimintaympäristön epävarmuustekijöitä. Laki julkisen hallinnon tietohallinnosta linjaa, että valtionhallinnon ministeriöt ja niiden alaiset virastot ja laitokset keskittyvät oman ydintoimintansa ICTpalveluiden kehittämiseen. Laki myös määrittää tietohallinnon keskeiset käsitteet. Maanmittauslaitoksen tietohallintostrategia lähtee toiminnan strategiasta. Tietohallinnon tehtävänä on varmistaa tietojärjestelmien ja tietotekniikan luotettavuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Strategian linjauksilla tähdätään siihen, että tietojärjestelmät tukevat luotettavasti ja kustannustehokkaasti laitoksen toiminnallisia tavoitteita. Tietohallinto on Maanmittauslaitoksessa osa kaikkien toimintayksiköiden ja prosessien toimintaa. Uuden tietohallintolain mukanaan tuoma valtiokonsernin tiukentunut tietohallinnon ohjaus linjaa voimakkaasti myös MML:n tietohallinnon strategisia päämääriä. Se tuo mukanaan mm. julkishallinnon yhteisen arkkitehtuurin ja valtion yhteisten ICT-palvelujen käytön ja valtion isot poikkihallinnolliset tietojärjestelmähankkeet. Kriittisinä menestystekijöitä MML:n tietohallinnon kannalta ovat edelleenkin ICT -toiminnan luotettavuus ja kyky yhdistää substanssitoiminnan johtaminen teknologiaosaamiseen ja tietojärjestelmien kehittämisosaamiseen. Tämä korostuu MML:n hallinnoimien kehittämishankkeiden toimeenpanokykyä arvioitaessa. Verkostomainen toiminta ja kyky omaksua uusia ICT:n toimintamalleja ovat nousseet uusiksi kriittisiksi menestystekijöiksi. Perinteiseen toimintatapaan tuodaan mukaan uusia innovatiivisiä ratkaisuja. Kriittisenä menestystekijänä on myös ICT -henkilöstön resurssoinnin ja osaamisen kohtaaminen uusien toimintatapojen kanssa. Tulevan strategiakauden järjestelmähaasteita ovat uuden kirjaamisjärjestelmän ja sähköisen kiinteistövaihdannan järjestelmäkokonaisuuden käyttöönotto, Valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (KIEKU) käyttöön otto sekä maastotietojärjestelmän ja sähköisen arkiston ARKKI -järjestelmän uudistamiseen liittyvät tehtävät. INSPIRE -direktiivin kansallinen toimeenpano edellyttää laaja-alaista yhteistoimintaa eri tiedontuottajien kanssa ja Maanmittauslaitoksen tukitoimia kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseksi.

7 2 (22) 1. JOHDANTO Tietohallintolaissa Maanmittauslaitoksen voimassa oleva tietohallintostrategia kattaa vuodet Strategian tavoitteista suuri osa on toteutunut tai työn alla parhaillaan. Sähköisen asioinnin ja valtion yhteisten ICT -palveluiden osalta kehitys on ollut oletettua hitaampaa. Maanmittauslaitoksen strategiaprosessi on iteratiivinen, jossa laitoksen toimintastrategian lähtökohdat luovat pohjan erillisstrategioille. Ne puolestaan tuottavat syventävää analyysiä seuraavien TTS -kausien suunnittelulle. Alkavalla strategiakaudella on paljon toimintaympäristön epävarmuustekijöitä. Maanmittauslaitoksen tietohallinnon osalta strategiakauden suuret haasteet ovat olleet tiedossa jo edellisellä kaudella, joten strategia on pitkälti päivitystyyppinen. Laki julkisen hallinnon tietohallinnosta linjaa, että valtionhallinnon ministeriöt ja niiden alaiset virastot ja laitokset keskittyvät oman ydintoimintansa ICTpalveluiden kehittämiseen. Laki myös määrittää tietohallinnon keskeiset käsitteet. tietohallinnolla tarkoitetaan tukitoimintoa, jolla turvataan julkisten hallintotehtävien hoitaminen tieto- ja viestintäteknisiä menetelmiä ja keinoja hyväksikäyttäen; tietojärjestelmällä tarkoitetaan tiettyä käyttötarkoitusta varten kerätyistä tiedoista muodostettua automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettyä tiedostoa tai tietovarantoa, jonka avulla käyttäjä voi tuottaa palveluja tai suorittaa muita tehtäviä järjestelmän käyttötarkoituksen ja tietojen käsittelyä koskevien vaatimusten mukaisesti; tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan kuvausta julkisen hallinnon organisaatioiden, palvelujen, toimintaprosessien, käsiteltävien tietojen sekä käytettyjen tietojärjestelmien ja teknologian muodostaman tietohallinnon kokonaisuuden rakenteesta ja sen osien välisistä suhteista; tietojärjestelmien yhteentoimivuudella tarkoitetaan tietojärjestelmien teknistä ja tietosisällöllistä yhteentoimivuutta muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin, kun järjestelmät käyttävät samoja tietoja. Tietohallintolaki määrittää valtiovarainministeriön tehtäväksi julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjauksen. Kunkin ministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä ottaen huomioon laissa säädetyt tarkoitukset ja velvoitteet.

8 3 (22) 2. MAANMITTAUSLAITOKSEN VISIO Julkisen hallinnon viranomaisen on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa yhtenäisellä tavalla. Viranomaisen on myös noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä. Maanmittauslaitoksen keskeisenä visiossa määriteltynä tavoitteena on, että sen tietovarastot ovat laajassa ja kasvavassa käytössä yhteiskunnassa. Tavoite edellyttää tuloksellisuuden ja kilpailukyvyn ylläpitoa siten, että pystytään toteuttamaan yhteiskunnan laitokselle asettamat odotukset. Maanmittauslaitos joutuu perusrekisteriviranomaisena ratkaisemaan suomalaisen tietoyhteiskunnan menestymisen edellytyksenä olevan kysymyksen, miten hoidetaan ristiriita tiedon avoimuuden ja tiedon suojaamisen välillä. Maanmittauslaitoksen tietohallintostrategia lähtee toiminnan strategiasta. Tietohallinnon tehtävänä on varmistaa tietojärjestelmien ja tietotekniikan luotettavuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Strategian linjauksilla tähdätään siihen, että tietojärjestelmät tukevat luotettavasti ja kustannustehokkaasti laitoksen toiminnallisia tavoitteita. Tietohallinto on Maanmittauslaitoksessa osa kaikkien toimintayksiköiden ja prosessien toimintaa.

9 4 (22) 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖMUUTOKSET Hallinnolliset: Alkaneen hallituskauden hallitusohjelmassa tuottavuuden kasvun lisäyskeinoina mainitaan nykyistä tehokkaampi tiedolla johtaminen, yhteensopivat tietojärjestelmät, avoimet standardit ja tietojen yhteiskäyttö. Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön. Julkisten sähköisten palvelujen kehittäminen annetaan yhden vahvat valtuudet omaavan tahon johdettavaksi. Julkisen hallinnon ICT -strategia uusitaan. Valtion palvelukeskusten toimialariippumattomat tehtävät kootaan yhteen. Perustietotekniikassa edellytetään käytettävän valtion keskitettyjä palveluja. Kunta- ja palvelurakenteen uudistamista jatketaan palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi sekä menokasvun hillitsemiseksi. Valtion toimintojen alueellistamisen laatua ja kustannustehokkuutta arvioidaan. Mikäli arviointi johtaa laajempiin toimintojen uudistuksiin, sillä voi olla seurausvaikutuksia myös MML:n toimintaympäristöön. Tietohallintolaki linjaa tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin määrittämisen ja yhteentoimivuuden vaatimukset. Tietoturvallisuusasetus edellyttää tiettyjen turvatasojen saavuttamista, mistä seuraa toiminnallisia vaatimuksia. Julkisen sektorin ohjausta keskitetään ja vahvistetaan. ICT:llä haetaan tuottavuuden kasvua. Keskitetyt palvelut vaativat hyvän toimeenpanokyvyn tuottavuutta kasvattaakseen. Aineistot: INSPIRE -direktiivin kansallinen toteutusaikataulu on määritetty. Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä lisää aineistojen käyttöä ja muuttaa aineistojen luovutuksen maksuperiaatteita. Turvaverkkopalveluja tarjotaan turvaviranomaisten väliseen yhteydenpitoon ja tietoaineistojen välitykseen. Turvaviranomaisten yhteistyö mahdollistaa perusrekisteritietojen saatavuuden myös poikkeusoloissa. Palvelut: Konserniohjausta toteuttavan Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) tavoitteena on, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki keskeiset palvelut. SaDe -ohjelman toimikautta on syksyn 2011 väliarvioinnin jälkeen jatkettu vuoteen 2015 saakka. Yksinkertaisten asioiden käsittely siirtyy verkkoon. Samalla hallinnossa jatketaan siirtymistä kohti automaattisia päätöksentekoprosesseja.

10 5 (22) Perusrekisterien ja perustietovarantojen tietosisällön odotetaan olevan korkealaatuista. Rekisteri- ja sijaintiedon ml. kiinteistöjen vaihdantaan ja panttaukseen liittyvän, valtioiden rajat ylittävän tiedon tarve kasvaa EU:n sisämarkkinoilla. Ajasta ja paikasta riippumaton työn teko, etäläsnäolo ja etäyhteydet muuttavat työskentelyä. Mobiiliteknologia on läsnä niin työ- kuin vapaa-aikanakin. Verkkopalvelujen kautta aineistot ovat saatavilla sekä automaattisena tietopalveluna että erikseen luovutettavina tietotuotteina. Tekniset: Konesalipalvelut keskitetään yhä suurempiin yksiköihin. Pilvipalvelujen käyttö kasvaa ja niillä toteutetaan myös julkishallinnon palveluja. Tietoliikennenopeudet kasvavat mutta samalla siirrettävät datamäärät kasvavat. Videoliikenne vie muutaman vuoden päästä valtaosa tietoliikennekapasiteetista. Datamäärien kasvu. Organisaatioiden omissa järjestelmissä olevan asiakasdatan määrä kasvaa. Vihreiden arvojen kasvu muuttaa toimintatapoja ja teknistä ympäristöä (Green IT). Esimerkiksi laitteet kehittyvät yhä energiataloudellisemmiksi, videoneuvottelut ja mobiiliteknologia vähentävät matkustamista, tulostus vähenee ja logistiikka kehittyy. Tekninen haavoittuvuus kasvaa. Riskienhallinta muodostuu entistä tärkeämmäksi. MMM:n Kansallinen paikkatietostrategia Laadukas, helposti saatavilla oleva paikkatieto on lähtökohtana palvelujen parantamiselle ja uusille palveluille. Julkinen sektori panostaa paikkatiedon laatuun, ajantasaisuuteen, kattavuuteen ja yhteentoimivuuteen vastatakseen yhteiskunnan kasvaviin tarpeisiin. Paikkatieto on saatavilla tietoa ylläpitävien prosessien palvelurajapinnoilla. Paikkatiedon hinnoittelu ei ole käytön esteenä. MMM:n Yleisten kartastotöiden strategia Kansalaisten, yritysten ja julkisen hallinnon käytössä on keskeytyksettä riittävän luotettavia ja yhtenäisiä perusmaastotietoja ja karttatuotteita sekä niihin liittyviä tietopalveluita koko maasta.

11 6 (22) Maastotietojärjestelmän aineistot ja tietopalvelut kytkeytyvät perusrekistereiden ja muiden keskeisten tietovarantojen kanssa osaksi koko julkisen hallinnon sähköisiä palveluita ja tietoteknistä infrastruktuuria Sähköisessä muodossa olevien paikkatietojen ja karttojen kysyntä ja käyttö lisääntyvät toimintojen siirtyessä yhä laajemmin tietoverkkoon. Aineistojen ajantasaisuus on yhä keskeisempi laatutekijä. Investointi perusparannukseen mahdollistaa kattavan laatutason. MML:n oma toimintaympäristö: Varsinkin sopimuksiin perustuvissa maanmittaustoimituksissa kuten lohkomisissa asiakas haluaa entistä enemmän palveluja avaimet käteen periaatteella. Asiakkaat ovat entistä tarkempia ja vaativampia oikeuksistaan. Sähköinen asiointi ja kiinteistötietojen käyttäjien omat mahdollisuudet sijainnin määritykseen edellyttävät, että oikeudet ilmenevät kattavasti Kiinteistörekisteristä, Kiinteistörekisterikartalta ja maastosta. Maanomistajakunta on muuttumassa ikärakenteen yleisen kehittymisen myötä entistä vanhemmaksi. Maanomistaja asuu entistä useammin eri paikkakunnalla kuin missä kiinteistö sijaitsee. GPS-laitteet ovat arkipäivää MML:ssakin mittaamisessa ja ne yleistyvät asiakkailla ja kiinteistöjen omistajilla. Mittauksessa käytettävien satelliittien lukumäärän lisääntyminen tuo mittauksiin varmuutta. Tarkentunut paikannusteknologia asettaa vaatimuksia MML:n aineistojen sijaintitarkkuudelle. Esimiesrooliin tulee uusia osa-alueita ja vastuun kasvua. Keskitetyt valtionhallinnon järjestelmät tuovat 'esimiehen työpöydälle' lisää henkilöstöasioiden käsittelyyn, päätöksentekoon ja taloushallintoon liittyviä tehtäviä.

12 7 (22) 4. TIETOHALLINNON NYKYTILA Maanmittauslaitoksen tietotekninen infrastruktuuri on omassa hallinnassa, mikä johtuu laitoksen sovellusrakenteen moninaisuudesta sekä toiminnan ehdottoman luotettavuuden vaateesta. Sovellusten toteuttamisen peruslähtökohtana on ollut sovellusten ja tietovarastojen vahva keskinäinen integrointi siten, että data löytyy vain kertaalleen yhdestä tietovarastosta ja sovelluksen pystyvät käyttämään ao. dataa ilman kopiointi- ja sen jälkeistä ajantasaistustarvetta. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tulevat suurelta osin valtion palvelukeskuksilta. Samoin yksiköiden välinen tietoliikenne ja suuri osa tietopalvelujen tuotannosta ostetaan ulkoa. Nykyisen strategiakauden tavoitteista suurin osa on toteutettu. Osa tavoitteista vastaa myös strategiakauden tuottavuusohjelman haasteisiin. Edellisen strategiakauden tavoitteista on toteutunut tai toteutumassa mm. - -Kirjaamisjärjestelmän uudistaminen, valmistuu 2012 ja käyttöönotto vuoden 2013 alussa - -INSPIRE- palveluinfrastruktuurin ja katselupalveluiden toteutus - -Laserkeilauksen käyttöönotto - -Sähköisen arkistoinnin kehittäminen tuotantojärjestelmien yhteyteen ja lupa aineistojen pysyvään sähköiseen arkistointiin - -Tuotantojärjestelmien jatkuvuuden turvaamistoimenpiteet - -Smallworld-migraatio, Winn7-migraatio - -Tietoturvallisuuden systemaattinen kehittäminen, Virtu-auditointi v Liikkuvan työn haltuun otto - -Videoneuvottelujen kattava käyttöönotto - -Verkkopalveluja on kehitetty yksittäisinä palveluina Strategiakauden asioista on kesken tai toteuttamatta mm. - -sähköisen asioinnin kokonaisuudessa on edetty ajateltua hitaammin - -valtion yhteisten ict-palvelujen toteutus on myöhässä, eikä ne ole olleet käyttöön otettavissa - -tuotantosovellusten palvelusopimukset eivät ole kattavasti toteutuneet - -osaprosessien kuvaukset ja tietohallinnon hallintomallien kuvaukset ovat kesken - -kehittämis- ja käyttöönottovaiheen aikaisia teknisiä testausmenetelmiä ei ole systemaattisesti käytössä - -investointilaskelmat painottuvat kustannuksiin, jälkilaskenta puuttuu - -asianhallinnan järjestelmien kehittäminen kesken - -Suunnitelmatietojärjestelmä (STJ) hoidetaan MML:n tietojen osalta rajapinnoilla

13 8 (22) Maanmittauslaitoksen tietohallintostrategiaa tukevat mm. seuraavat erillisstrategiat: Tietopalvelustrategia, 2011 Arkistostrategia, 2010 Henkilöstöstrategia, 2009 Toimitilastrategia, 2010 Viestintästrategia, 2010 Toimitustuotannon strategia, 2009 Verkkopalvelustrategia, 2007 Maanmittauslaitoksen kriittisten järjestelmien elinkaaret ovat kypsässä iässä, tai otetaan käyttöön strategiakauden alkupuolella. Tämä mahdollistaa aikanaan hallitun siirtymisen uusiin teknologioihin. Kaksituhattaluvun ensimmäisellä vuosikymmenellä siirryttiin kiinteistötietojärjestelmässä uuteen sukupolveen. Strategiakaudella JAKO -sovellusperhe on ylläpitovaiheessa. Kirjaamisasioiden ja sähköisen kiinteistövaihdannan tietojärjestelmien kehittämisen ja kautta on tulossa uuden teknologian sovellusrypäs tuotantoon. Järjestelmien elinkaaret Ketterät kehitysmenetelmät Avoin lähdekoodi Kilpailuttamiset Projektitoiminnan kehittäminen SmallworldGIS MTJ Oma toteuttaminen JAKO PORTTI UKIR ARKKI KIEKU MTJ UKTJ JOHI JAKOkii SWpäätös JAKOmtj SWpäätös JAKO Teknologiakehitys

14 9 (22) 5. TIETOHALLINNON TAVOITTEET 5.1. Visio ja toiminta-ajatus 5.2. Kriittiset menestystekijät MML:n toiminnan johtaminen ja tietohallinnon johtaminen nivoutuvat kiinteästi yhteen. Toiminnan tietotekninen riippuvuus edellyttää ICT -toiminnan johtamista kokonaisarkkitehtuurin eri näkökulmista. Näkökulmina ovat toiminnan lisäksi tiedon, tietojärjestelmien ja teknologian näkökulmat. Sovellusten ja infrastruktuurin yhtäaikaisen kehittämisen ja ylläpidon edellytyksenä ovat hyvin toimivat ja kuvatut muutoksenhallintaprosessit. Uuden tietohallintolain mukanaan tuoma valtiokonsernin tiukentunut tietohallinnon ohjaus linjaa voimakkaasti myös MML:n tietohallinnon strategisia päämääriä. Se tuo mukanaan mm. julkishallinnon yhteisen arkkitehtuurin ja valtion yhteisten ICT -palvelujen käytön ja valtion isot poikkihallinnolliset tietojärjestelmähankkeet. Kriittisinä menestystekijöitä MML:n tietohallinnon kannalta ovat edelleenkin ICT -toiminnan luotettavuus ja kyky yhdistää substanssitoiminnan johtaminen teknologiaosaamiseen ja tietojärjestelmien kehittämisosaamiseen. Tämä korostuu MML:n hallinnoimien kehittämishankkeiden toimeenpanokykyä arvioitaessa. Verkostomainen toiminta ja kyky omaksua uusia IT:n toimintamalleja ovat nousseet uusiksi kriittisiksi menestystekijöiksi. Perinteisen toimintatavan lisäksi otetaan käyttöön uusia innovatiivisiä ratkaisuja. Kriittisenä menestystekijänä on myös ICT -henkilöstön resurssoinnin ja osaamisen kohtaaminen uusien toimintatapojen kanssa. Resursseja ja osaamista on pystyttävä johtamaan tilanteessa, jossa ICT -henkilöstön lukumäärä laskee ja erilaisten syväosaamisten tarve kasvaa. Ratkaisukeinoja ovat mm. ulkoa ostaminen, tiukka priorisointi, tuottavuuden lisääminen, rekrytointi, verkostoituminen, laaja-alainen yhteistyö ja systemaattinen osaaminen jakaminen.

15 10 (22) 6. TIETOHALLINNON TAVOITETILA 2016 JA SEN EDELLYTTÄMÄT LINJAUKSET OSA- ALUEITTAIN Maanmittauslaitoksen ydintoimintoja tukevat järjestelmät ovat huippukunnossa. Kiinteistöjen kirjaamisen järjestelmä on saatu vakiinnutettua ja sähköistä kiinteistönvaihdantaa tukeva järjestelmä on otettu käyttöön. Maastotietojärjestelmän tietomalli on uusittu ja tuotantoprosessin ja tietojärjestelmien uusiminen on käynnissä. Muutostietojen hankinnassa on otettu käyttöön yhteisölliset menetelmät. Samalla on siirrytty kattavaan eri muutostietolähteitä hyödyntävään jatkuvaan ajantasaistukseen ja joustavaan täydentävään määräväliseen ajantasaistukseen. Laserkeilausaineistoja käytetään laajasti muutosten paikantamisessa ja määrävälisessä ylläpidossa. INSPIRE -direktiivin kansallinen toimeenpano etenee suunnitellusti. Maanmittauslaitos vastaa paikkatietojen haku- ja käyttöpalvelujen sekä niiden käyttöönoton tuen järjestämisestä. Maanmittauslaitoksen hallinnoimat perustietovarastot ovat erilaisten toimijoiden kovassa käytössä rajapintapalvelujen kautta. Tietojen perusparannus on pääosin suoritettu ja laatu on sähköisten palvelujen edellyttämällä tasolla. Sähköiset asiakaspalvelut ovat pääsääntöinen asiointitapa rutiiniasioissa. Asianhallinta on sisällytetty kaikkiin toimintoihin ja sen edellyttämät prosessit ja välineistö ovat kattavasti käytössä. Sähköinen asiointi on mahdollista kansalaisille keskeisissä palveluissa vuoteen 2015 mennessä. Henkilöstö- ja taloushallinnon palvelut ostetaan (valtion) palvelukeskukselta. Toimialariippumattomat perustietotekniikan palvelut hankitaan (valtion) ICT -palvelukeskukselta. KIEKUsta on hyvin toimivat liittymät tuotanto- ja tukijärjestelmiin. Maanmittauslaitoksen oma ICT -henkilöstö on keskittynyt ydintoiminnan sovellusten ylläpitoon ja tukeen, ydinprosessien tietojärjestelmien tekniseen toimivuuteen sekä hankkeiden johtamiseen ja järjestelmien hankintaan. MML valmistautuu JAKO -tuotantovälineiden sovellusalustan laajamittaiseen uusimiseen. Uusissa hankkeissa sovelletaan strategiakauden aikana kertyvää hankintaosaamista. Teknologian syväosaamisella on keskeinen merkitys ydinprosessien tietojärjestelmien, alustojen ja tietoliikenteen häiriöttömän toiminnan kannalta Sähköinen asiointi Maanmittauslaitoksen sähköisen asioinnin verkkopalveluja ovat asioiden vireillepano- ja seurantasovellukset, tietoaineistojen reaaliaikaiset käyttösovellukset sekä muut tietoaineistopalvelut.

16 11 (22) Verkkopalveluiden lisäksi sähköistä asiointia ovat myös muut sähköisessä muodossa tulleet yhteydenotot, toimeksiannot tai asioiden vireillepanot. Verkkopalvelut toteuttavat MML:n strategiakartan vaikuttavuuden ja toiminnan tehokkuuden tavoitteita. Sähköinen asiointi on kiinteä osa Maanmittauslaitoksen palveluvalikoimaa. Palvelut ovat kattavasti tavoitettavissa myös mobiiliteknologian kautta. Paikkatietoteknologia integroituu osaksi operatiivisia tietojärjestelmiä. Navigointipalveluja hyödynnetään työn ja liikkumisen tehostamisessa, työntekijöiden ja lähimmäisten turvallisuuden lisäämisessä sekä arkipäivän asiointitehtävissä ja harrastuksissa. Verkkopalvelujen tavoitetila strategiakauden lopussa: Rajapintapalvelut ja tiedostolatauspalvelut on toteutettu kaikkien keskeisten aineistojen osalta INSPIRE:n määrittelemät pakolliset palvelut on toteutettu Maanmittauslaitoksen aineistot ovat laajassa käytössä lisäarvopalveluissa. Sähköinen kiinteistönvaihdanta on toteutettu Kirjaamisarkistot (sähköisen kiinteistövaihdannan toteuttamisen yhteydessä ja mahdollisesti muutenkin) avataan ammattilaisille ja kansalaisille. Toimitustuotannossa sähköiset palvelukanavat on toteutettu. Käytössä on sähköinen asian vireillepano sekä asian käsittelyn seuranta. Seuranta koskee ensivaiheessa pitkäkestoisia toimituksia. Verkkoviestintäpalvelut on toteutettu asiakassegmentit huomioiden ja palvelujen ylläpito ja tuki ovat kunnossa. Maanmittauslaitoksen hallinnoima paikkatietoinfrastruktuuri, ja siihen liittyvät paikkatietovälineet ovat pohjana julkishallinnon paikkatietopalveluille. Palvelu tuotetaan osana julkishallinnon yhteistä ICT -palvelukokonaisuutta. Palvelu kattaa myös rakennetun ympäristön Sovelluskehittäminen Laitoksen kiinteistötuotannon järjestelmät tuotetaan strategiakaudella itse ja seuraavan sukupolven järjestelmien suunnittelu alkaa strategiakauden lopulla. Substanssijärjestelmien tuotannon tietotekninen infrastruktuuri on omassa hallinnassa. Strategiakaudella tehdään analyysi seuraavan kauden sovellus- ja tuotantopalvelujen toteutustavasta. Sovellustuotannossa siirrytään käyttämään strategisia kumppanuuksia. Kumppanuuksia hankitaan järjestelmäkehittämisen lisäksi eri osa-alueille, kuten testaukseen ja järjestelmien auditointiin. Sovellustuotannossa siirrytään enenevässä määrin ketteriin menetelmiin. Kirjaamisasioiden mukanaan tuoma uusi substanssialue otetaan haltuun.

17 12 (22) 6.3. Hankinnat ja toimittajastrategia 6.4. Konesalit Avoimen lähdekoodin käyttöä lisätään, mutta olennaista on panostaa oikeiden työkalujen valintaan oikeisiin tehtäviin. Järjestelmien yhteentoimivuus ja standardit rajapinnat ovat keskeisessä asemassa. Avoin lähdekoodi edesauttaa sovellusten yhteisöllistä kehittämistä ja mahdollistaa paremmin koodin jakamisen ulkopuolisille organisaatioille. MML:n kannalta on tärkeätä, että tietojärjestelmät keskustelevat keskenään, tietojärjestelmien kehitykseen löytyy riittävästi osaajia ja hankittua osaamispääomaa voidaan joustavasti jakaa yli organisaatiorajojen. Maanmittauslaitos joutuu panostamaan nykyistä enemmän sähköisten tietopalveluiden rakentamiseen, ylläpitoon ja niihin liittyviin tukipalveluihin. ICT -hankinnoissa käytetään HANSEL -sopimuksia mahdollisimman laajasti. Perustietotekniikan palvelut siirretään strategiakauden loppuun mennessä valtion yhteisten ICT -palvelujen toteutettavaksi. Hallinnollisissa perustietojärjestelmissä turvaudutaan valtion yhteisten järjestelmäpalvelujen ostoon. Valtion yhteisten järjestelmien ulkopuolelle jäävät hallinnolliset järjestelmät hankitaan mahdollisimman standardeina ulkoistettuina palveluina. Hankintastrategia uusitaan ja strategiakaudella määritetään strategisten kumppanuuksien tavoitteet. Hankintojen juridista osaamista vahvistetaan. Perusrekistereihin liittyvissä palveluissa ja toiminnoissa lähtökohtana on, että palvelut tuotetaan Suomessa. Järjestelmät ovat pitkän elinkaaren järjestelmiä, joten niiden alustoilla täytyy olla jatkuvuus ja ennakoitavissa oleva kasvupolku. Elinkaarianalyysi liitetään kaikkiin merkittäviin hankintoihin. Ydinprosessien tietojärjestelmien kehittämisen ohjaus pidetään Maanmittauslaitoksessa toteutustavasta riippumatta. Maanmittauslaitos kasvattaa hankeosaamistaan siten, että sovellusten kehittämisosaaminen ja toimeenpanokyky on siirrettävissä hankkeiden tilaaja- ja toteuttamisosaamiseksi. Maanmittauslaitos hakee aktiivisesti yhteistyökumppaneita niin julkishallinnon kuin yksityisen sektorin puolelta toteuttamaan sähköisiä palveluja. Konesalikapasiteettia keskitetään kahteen omaan tuotannolliseen konesaliin. Tietojen varastoinnissa käytetään yhteistyötahojen konesalikapasiteettia. Konesalikapasiteetin ja sovellusalustojen osalta siirrytään käyttämään pilvipalveluja silloin kun se on toiminnallisesti mahdollista. Pilvipalvelujen avulla toteutetaan konesalikapasiteetin skaalautuvuutta sekä palvelujen 24/7 tuotannon palvelulupaus. Ulkoisten palvelujen integroinnista omiin tietotekniikkapalveluihin muodostetaan uusi osaamisalue. Omien konesalipalvelujen, hallinnonalan yhteisen ICT -palvelukeskuksen ja valtion yhteisten toimialariippumattomien ICT -palvelujen käytön edellytykset analysoidaan strategiakauden loppupuolella.

18 13 (22) MML:n tietojärjestelmäpalvelujen toimivuus taataan virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella palvelujen toimivuutta seurataan teknisin apuvälinein. Palvelut, joilta edellytetään 24/7 käytettävyyden palvelulupausta, määritetään ja hankitaan tarvittaessa ulkopuolisilta toimijoilta Sosiaalinen media 6.6. Kehittämisen priorisointi 6.7. Tietoturvallisuus Lähtökohta sosiaaliseen mediaan osallistumiseen on, että läsnäolo tukee yhtä tai useampaa laitoksen ydintoimintaan tai prosesseihin liittyvää tehtävää. Sosiaalista mediaa käytetään palvelujen laadun kehittämisessä sekä laitoksen ja palvelujen tunnettavuuden kasvattamisessa. Sosiaalinen media ei sinänsä tuo uusia tietoturvahaasteita, mutta sosiaalisen median käyttötavat eroavat perinteisistä internet-palveluista. Sosiaalisen median käytänteet on linjattu erillisessä projektissa vuonna Projektitoiminnan ohjausta ja niihin liittyvää omistajuutta ja kustannusseurantaa kehitetään edelleen. MML:n kehittämishankkeiden prioriteetit määräytyvät seuraavien kriteerien perusteella: Lainsäädännön asettamat vaatimukset (ml. INSPIRE direktiivi) Kehittämishankkeen asiakkaalle tuottama hyöty Saavutettava tuottavuushyöty Palvelun MML:n viranomaisroolia tukeva imagohyöty Palvelun toteuttamisen nopeus / resurssivaatimus Tietoturvallisuudessa saavutetaan tietoturva-asetuksen määrittelemä korotettu taso strategiakauden alkupuolella. Taso auditoidaan ulkopuolisen auditoijan toimesta. Aineistojen käytettävyys turvaviranomaisille varmistetaan kaikissa olosuhteissa, myös poikkeusoloissa. Kauden alussa pilotoidaan SIEM-järjestelmää (Security Information and Event Management) lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin lokienhallinnassa. Strategiakaudella kaikki keskeiset järjestelmät saatetaan SIEM-järjestelmän piiriin. Identiteetinhallintaa kehitetään siten, että kaikki keskeiset järjestelmät ovat keskitetyn identiteetinhallinnan piirissä.

19 14 (22) Tietojärjestelmien omistajaohjeistus päivitetään ja omistajuus saatetaan osaksi toiminnan ja prosessien johtamista Henkilöstö Jokaisella henkilöllä on oman tehtäväroolinsa edellyttämä ICT-, tietoturvaja tietosuojaosaaminen. Osaamisen tasosta huolehditaan ja sitä laajennetaan tarpeiden mukaan Järjestelmien kehittämisen ohjaukseen ja kehittämisen hankitaan lisää maanmittausalan, tietotekniikan ja tietosuojan syväosaajia. Tästä osaamisesta huolehditaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman supistuksista huolimatta. Samoin tarvitaan riittävä määrä tietoteknistä syväosaamista huolehtimaan yhteisten palvelujen integroinnista omaan tekniseen infrastruktuuriin. Perustietotekniikan tukeminen vaatii yhä vähemmän omia henkilöresursseja, kun palvelut siirtyvät valtionhallinnon yhteisiin palvelukeskuksiin. Tätä kautta ja eläköitymisen kiihtyessä saadaan liikkumavaraa syväosaajien määrän kasvattamiseen ja valtion konserniohjauksen edellyttämiin uusiin tehtäviin ja velvoitteisiin. Asiakaspalvelun luonne muuttuu yhä enemmän asiantuntijapalveluksi ja neuvonnaksi. Osaamistarpeet asiakaspalvelussa kasvavat ja koulutustarve lisääntyy Kestävä kehitys/ympäristö Maanmittauslaitos jatkaa liikkuvan työn ja etäläsnäolon kehittämistä tavoitteena pienentää liikkumisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Konesalien virrankulutusta pienennetään virtualisoimalla ja siirtymällä energiatehokkaisiin työasema - ja palvelinjärjestelmiin. Paperinkulutusta vähentää osaltaan kasvava kannettavien tietokoneiden määrä. Tehokkaat toimitilaratkaisut pienentävät energiakulutusta ja edesauttavat yhteisten teknisten resurssien käyttöä. Laitos hakee oppia parhaista green office- käytänteistä ja soveltaa niitä omaan toimintaansa Palvelujen johtaminen Maanmittauslaitoksen tietopalvelut ja niiden hallinnointimallit ja palveluprosessit vakioidaan ja kuvataan. Maanmittauslaitos hakee aktiivisesti yhteistyökumppaneita niin julkishallinnon kuin yksityisen sektorin puolelta toteuttamaan sähköisiä palveluja. Maanmittauslaitoksen rooli on johtaa hallinnoimiensa perustietovarastojen tietopalvelujen toteuttamista ja sen edellyttämää palvelutuotantoa. Maanmittauslaitos ei toteuta eikä ylläpidä kumppanien palveluja tai aineistoja.

20 15 (22) Tietohallinnon mittaaminen ja viestintä Haasteita Tietohallinnon mittaristo johdetaan asiakastyytyväisyydestä, kustannustehokkuudesta sekä kehittämistavoitteiden toteutumisesta. Palvelusopimukset laaditaan kattavasti ja palvelujen laatua mitataan palvelusopimuksia vastaan. Tietohallinnon viestintää tehostetaan. Viestinnällä tuodaan esille ICT:n mahdollisuuksia toiminnan tehostamisessa ja kehittämisessä ja sitä kautta tuottavuuden kasvattamisessa. Tulevan strategiakauden järjestelmähaasteita ovat sähköisen kiinteistövaihdannan järjestelmäkokonaisuuden käyttöönotto, Valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (KIEKU) käyttöönotto sekä maastotietojärjestelmän ja ARKKI -järjestelmän uudistamiseen liittyvät tehtävät. Monen merkittävän tietojärjestelmän yhtäaikaisen kehittäminen, tietohallintolain edellyttämän kokonaisarkkitehtuurin rakentaminen ja kuvaaminen sekä valtion ICT -ohjauksen yhtenäistäminen ja keskittäminen vaativat kaikki MML:n osaavia voimavaroja. Tästä on seurauksena sovelluskehittämisen ja ICT -teknologian avainresurssien kasvava tarve. Tietoturvallisuusasetuksen vaatimukset edellyttävät tietoturvallisuuden kehittämistoimenpiteitä, jotka käyttävät osin samoja resursseja. Tietoaineistojen maksuttomuus pienentää toteutuessaan tulorahoitusta. Samanaikaisesti tietojen laatuun ja käytettävyyteen asetetaan lisävaateita. ICT -kustannukset kasvavat tilanteessa, jossa julkishallinnon menoja supistetaan.

21 16 (22) 7. STRATEGIAN TOIMEENPANON SUUNNITELMA 7.1. Yhteiset toiminnot Yhteisten tietovarantojen osalta valtion kokonaisarkkitehtuurin edellyttämä yhteentoimivuus ja kuvaukset toteutetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Yhteentoimivuuden ja kuvausten ylläpito on osa arkkitehtuuriprosessia. Maanmittauslaitoksen tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri johdetaan valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurinäkemyksestä. Tietojärjestelmien kehittämisessä käytetään valtion kokonaisarkkitehtuurin yhteisiä komponentteja, silloin kun niitä on olemassa. MML:n tietovarastot tuotetaan ja ylläpidetään strategiakaudella laitoksen ydinprosessien toiminnan tuloksena. Valtion yhteiset ICT -palvelut otetaan käyttöön, kun palvelut ovat luotettavasti saatavilla. Yhteentoimivuuden arkkitehtuurista seuraa, että Maanmittauslaitos joutuu yhä enemmän panostamaan sähköisten tietopalvelujen rakentamiseen, ylläpitoon ja niihin liittyviin tukipalveluihin. Paikkatietojen osalta viitearkkitehtuuria ollaan muokkaamassa alla olevan kuvan mukaisesti.

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Hallinnon järjestelmät johtamisen tukena Vaikuttava

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Sisältö Tietohallinnon selkeät rakenteet ja tietohallinnon vastuut: Kuka vastaa kokonaisuudesta? Miten ohjausta ja

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,

Lisätiedot

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelut seminaari Helsinki, Finlandia-talo Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi 9.12.2013 Sisältö Oppijan palvelut osana SADe-ohjelmaa

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Kunnanhallitus 2.3.2015 50, liite 2 Kunnan johtoryhmä 18.11.2014 Tietohallinnon ohjausryhmä (Thor) 24.9.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Mitä tietoturvallisuus on?...

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Mistä laissa on tarkoitus säätää?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Mistä laissa on tarkoitus säätää? Kansallinen palveluarkkitehtuuri Mistä laissa on tarkoitus säätää? 17.2.2016 Ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Tiedon hallinnan ja tietohallinnon yleislainsäädäntö Hallinnon yhteisten ICT-palvelujen

Lisätiedot

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Teppo Sulonen, CV 1970 > 70 luku : Opiskelu Tampereen yliopisto Postipankki 80 luku : Ammattilainen Kaikki IT alasta Nokia Data 90 luku : Yrittäjä Avasta Transactions

Lisätiedot

Yhteisen asiakaspalvelupisteen toimintamalli

Yhteisen asiakaspalvelupisteen toimintamalli Yhteisen asiakaspalvelupisteen toimintamalli Asiakaspalvelu2014 hankkeen aluekierros Kehittämisjohtaja Marko Puttonen / Neuvotteleva virkamies Heikki Talkkari Hyvän ja laadukkaan asiakaspalvelun periaatteita

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa. Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki

KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa. Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki Rakennusvalvonnan rajapintojen käyttöönotto ja toteutuksessa olevat palvelut Historiaa: Seudullinen perusrekisteriyhteistyö

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon tietolinjaukset ja uusi tutkijapalvelu. Anne Kauhanen-Simanainen 7.5.2014

Julkisen hallinnon tietolinjaukset ja uusi tutkijapalvelu. Anne Kauhanen-Simanainen 7.5.2014 Julkisen hallinnon tietolinjaukset ja uusi tutkijapalvelu Anne Kauhanen-Simanainen 7.5.2014 Avoimen tiedon politiikka on linjattu Valtioneuvoston periaatepäätös 3.3.2011 Hallitusohjelma Julkisin varoin

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Mäntsälä Hyväksyntä Julkisuusluokka JULKINEN Sijainti Versio 0.9 2/8 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Mitä tietoturvallisuus on?... 4 2.1 Tietoturvallisuuden hallinta... 5 2.2 Riskienhallinta sekä jatkuvuuden

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri käytännössä Case Arkistolaitos

Kokonaisarkkitehtuuri käytännössä Case Arkistolaitos Kokonaisarkkitehtuuri käytännössä Case Arkistolaitos Tuotepäällikkö Tarja Kallio Esityksen sisältö Triplan - ohjelmistoja asian-, asiakirjan- ja arkistonhallintaan yli 20 vuoden ajan Case Arkistolaitos

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskus (VIP) Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskus (VIP) Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskus (VIP) Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > VIP:n palvelut Valtioneuvoston IT palvelut Suomi.fi ValtIT kärkihankkeet Valtiokonttorin sisältä siirtyvät yhteiset

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna

Lisätiedot

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus Oskari/arttaliittymäinfo 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / ehittämiskeskus Paikkatietoinfrastruktuuri INSPIRE-arkkitehtuuri - Rajapintapalvelut Palveluväylä Sovellukset ja paikkatietoportaalit

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka sisältää tietoja

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Teillä onkin Paikkatietomarkkinoiden ohjelmassa muun muassa Apps4Finlandkisan parhaimmiston esittely.

Teillä onkin Paikkatietomarkkinoiden ohjelmassa muun muassa Apps4Finlandkisan parhaimmiston esittely. Paikkatietomarkkinat 1.11.2011 Helsingin Messukeskus Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 1 Intro Paikkatietojärjestelmien yhteisen, kansainvälisen arkkitehtuurin pelisääntöjen - luominen on erinomainen

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

Valtion ICT 2010-2013

Valtion ICT 2010-2013 Valtion ICT 2010-2013 Valtion IT-johtaja Yrjö Benson www.valtit.fi Sisällysluettelo Tietoja valtion tietohallinnosta 2008 Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen

Lisätiedot

SADe-ohjelman terveiset

SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari, Helsinki 23.4.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Raportointi ohjelman etenemisestä: hallituksen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä HSY-paikkatietoseminaari 16.3.2016 1 MISTÄ PUHUN TÄNÄÄN VIITE- JA KOKONAISARKKITEHTUURIT EKOSYSTEEMI TIEDOLLA JOHTAMINEN TOIMIJAVERKOSTOT PAIKKATIETO

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset Vuosikatsaus 2013 Muutosten vuosi 2013 Johtajan terveiset HALTIKin kuudes toimintavuosi oli työntäyteinen. Muun muassa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) saatiin onnistuneesti maaliin ja samalla

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan Tietoturvallisuus osana laatua Kuntamarkkinat 12.9.2013 Aapo Immonen, Senior Manager, FCG konsultointi Oy 5.9.2013 Page 1 Sisältö Tavoitteet Tietoturvallisuutta ohjaavat tekijät

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007. Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos

INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007. Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007 Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos INSPIRE (Infrastructure for Spatial Information in Europe) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

Lisätiedot