Kouvolan kaupungin kunnallisteknisten toimintojen siirtäminen KSS Rakennus Oy:öön. Liiketoimintasuunnitelma. Luonnos

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin kunnallisteknisten toimintojen siirtäminen KSS Rakennus Oy:öön Liiketoimintasuunnitelma Luonnos

2 KSS ENERGIA 1 (11) Sisällysluettelo 1. Lähtötilanne ja järjestelyn kuvaus Lähtötilanne Järjestelyn kuvaus Järjestelyn hyödyt ja riskit... 3 Liiketoiminnalliset hyödyt yhdistyville organisaatioille... 3 Hyödyt vesilaitokselle ja kaupunkikonsernille... 3 Riskit yhdistyville organisaatioille... 3 Riskit vesilaitokselle ja kaupunkikonsernille... 4 Riskeihin varautuminen Uuden KSS Rakennus Oy:n liiketoimintamalli ja strategia Markkinan kuvaus Tilaaja-toimittaja-mallin käyttöönotto Liiketoimintamallin kehitys siirtymäaikana Liiketoimintamallin kehitys vuoden 2015 jälkeen Strategiset tavoitteet Toiminnan organisointi Hallitus Organisaatio Henkilöstön kehittäminen Palkkaus ja työmotivaatio Haltuunotto- ja muutossuunnitelma Seuranta- ja taloussuunnitelma Seuranta Ennusteet Rahoitus Liitteet Liite 1: Yhtiön alustava liiketoimintamalli... 11

3 KSS ENERGIA 2 (11) 1. Lähtötilanne ja järjestelyn kuvaus 1.1 Lähtötilanne Kouvolan kaupunkikonsernin tavoitteena on tehostaa toimintojaan systemaattisesti. Yhtenä palvelurakenteita koskevana tehostamistoimenpiteenä on mainittu Kouvolan kaupunkikonsernin rakentamispalveluiden yhdistäminen. Kunnallisteknistä rakentamista tapahtuu kaupunkikonsernin sisällä tällä hetkellä useassa eri organisaatiossa: Kouvolan kaupungin teknisen tuotannon liikelaitoksessa, liikelaitos Kouvolan Vedessä ja KSS Energia -konserniin kuuluvassa KSS Rakennus Oy:ssä. Vaikka toimialat ovat erilaiset, itse tuotantoprosessit ovat samankaltaisia. Tilaajaorganisaatiot Kouvolan kaupungin Teknisen tuotannon liikelaitos ja liikelaitos Kouvolan Vesi ovat toimineet nykymuodossaan vuoden 2009 alusta, KSS Verkko Oy vuodesta 2005 ja KSS Lämpö Oy vuoden 2010 alusta. KSS Rakennus Oy on yhtiöitetty vuonna Jokaisella toimijalla on käytössään omat toimintaprosessinsa ja toimintatapansa. Jokainen hoitaa itse materiaalihankintansa, jokaisella on omat tai vuokratut toimisto- ja varastotilansa, kalustonsa ja päivystyshenkilökuntansa. Nykyinen rakenne ei ole tuottavuutta edistävä, koska yhteiset kohteet rakennetaan usein eri toimijoiden omina hankkeina. Kuntalaisia palvellaan useaa eri kautta. Osaaminen on hajautunut eri organisaatioihin, asiakkaiden palvelua tehdään monista eri toimipisteistä ja rakentamisen aikataulujen yhteensovittamisessa on vaikeuksia. Toimijoiden omat organisaatiot hoitavat hajautetusti myös työajan ulkopuolisen päivystyksen. 1.2 Järjestelyn kuvaus Tässä dokumentissa esitetään liiketoimintasuunnitelma uudelle keskitetylle infrarakennusorganisaatiolle, joka muodostuu yhdistämällä KSS Rakennus Oy:n olemassa olevat toiminnot sekä Liikelaitos Kouvolan Veden ja Kouvolan kaupungin Teknisen tuotannon liikelaitoksen kunnallistekniseen rakentamiseen, huoltoon ja ylläpitoon liittyvät toiminnot. Suunnitelman lähtökohtana ovat eri toimijoiden nykyisin harjoittamat toimialat ja toiminnot.. Liiketoimintasuunnitelman mukaisesti eri toiminnoista rakennetaan maltilla yksi yhteinen toimija koko infrarakentamisen sekä siihen läheisesti liittyvän käyttö- ja kunnossapidon toimialalle mukaan lukien päivystystehtävät. Aloitusvaiheessa KSS Rakennus Oy:öön siirtyisivät teknisen tuotannon liikelaitoksesta rakennuspäällikkö, kaksi maarakennusmestaria ja kunnallistekniikan rakentajat, yhteensä noin 10 henkilöä. Kouvolan Vedestä yhtiöön siirtyisivät kaikki verkostojen ja laitosten rakentamisen ja kunnossapidon henkilöstö, yhteensä noin 40 henkilöä. Järjestelyn tavoitteena on yhtenäistää yhdistyvien organisaatioiden prosessit ja rakenteet sekä saada yhteinen toimintamalli käyttöön tehokkaasti ja ilman häiriöitä säilyttäen hyvä työilmapiiri ja osaaminen uudessa organisaatiossa.

4 KSS ENERGIA 3 (11) KSS Energia -konserni Kouvolan Vesi -liikelaitos LV 12,9 M 62 hlöä Teknisen tuotannon liikelaitos LV 57 M 719 hlöä n. 40 henkilöä n. 10 henkilöä LV 116,7 M 138 hlöä 100% KSS Rakennus Oy LV 8,1 M 66 hlöä Luvut vuoden 2012 lopun tilanteesta 1.3 Järjestelyn hyödyt ja riskit Liiketoiminnalliset hyödyt yhdistyville organisaatioille Rakentamispalveluiden henkilöstö-, tila-, varasto-, kalusto- ja järjestelmäresurssien tehokkaampi käyttö Hankintojen ja ostojen yhdistämisellä saavutettavat kustannussäästöt Muiden tukipalvelujen kuten taloushallinnon järjestelmien yhteiskäyttö Suurempi organisaatiokokonaisuus antaa mahdollisuuden kehittää edistyksellisempiä rakennusteknisiä ratkaisuja ja toimintajärjestelmiä tuottavuuden lisäämiseksi Paremmat kasvumahdollisuudet kokonaistoimitukset mahdollistavan toimintamallin ansiosta Liiketoiminnan läpinäkyvyyden ja joustavuuden kasvu sekä ohjattavuuden helpottuminen uuden liiketoiminnan osalta toiminnan siirtyessä osakeyhtiömuotoon sekä tilaajatoimittaja-malliin Rekrytoinnin helpottuminen houkuttelevan yrityskokonaisuuden myötä Hyödyt vesilaitokselle ja kaupunkikonsernille Urakointitoiminnan tehostumisen myötä tilaajaorganisaatioiden urakointipalveluista maksamat kokonaiskustannukset laskevat Ostohinnat muuttuvat asteittain markkinaehtoisiksi, ja vapaus urakoitsijan valinnassa kasvaa Tilaajaorganisaatioille syntyy mahdollisuus karsia kiinteitä kustannuksia ja tehostaa tilausprosessia Järjestelystä mahdollisesti maksettava liiketoiminnan kauppahinta Riskit yhdistyville organisaatioille Avainhenkilöiden irtisanoutuminen järjestelyn vuoksi Organisaation työilmapiirin heikkeneminen ICT-järjestelmien tai operatiivisen toiminnan häiriöt Asiakkaiden menettäminen

5 KSS ENERGIA 4 (11) Epäonnistuminen asiakkaiden vaatimuksiin vastaamisessa palvelujen muuttuessa kokonaisvaltaisemmiksi Arvioitujen synergioiden saavuttamatta jääminen Yhdistetyn taseen ja tuloksen heikentyminen järjestelyssä mahdollisesti syntyvän liikearvon ja sen poistojen vuoksi Riskit vesilaitokselle ja kaupunkikonsernille Tilaaja-toimittaja-malliin siirtymisen epäonnistuminen valmistautumisen tai osaamisen puutteen vuoksi Lyhytaikainen urakointipalvelujen hinnan nousu Yleiskustannusten suhteellisen osuuden kasvu, jos jäljelle jäävää toimintaa ei sopeuteta henkilöstömäärän laskuun Riskeihin varautuminen Järjestelyyn liittyviin riskeihin varaudutaan laatimalla kattava haltuunottosuunnitelma (ks. kohta 3.5) yhteistyössä kaikkien yhdistyvien organisaatioiden kanssa ennen järjestelyn toteuttamista sekä hyödyntämällä tarvittaessa konsultin osaamista yhdistymisen käytännön järjestelyissä. Yhdistymiseen liittyen noudatetaan avointa, järjestelmällistä tiedottamispolitiikkaa, jonka avulla pyritään estämään huhujen ja väärien tietojen negatiiviset vaikutukset. Itse järjestely pyritään toteuttamaan tiiviisti ja tehokkaasti ilman viivytyksiä. Tilaaja-toimittaja-malliin siirtymistä valmistellaan KSS Rakennus Oy:n, Kouvolan Veden ja tarvittaessa kaupungin kesken, jotta eri toimijoiden roolit, vastuut ja velvollisuudet sekä tarvittavat sopimukset saadaan selkeiksi ennen uuteen toimintamalliin siirtymistä. Järjestely tähtää toimittajaorganisaation toiminnan tehostumiseen, eikä järjestelyllä arvioida olevan veden hintaa kasvattavia vaikutuksia.

6 KSS ENERGIA 5 (11) 2. Uuden KSS Rakennus Oy:n liiketoimintamalli ja strategia 2.1 Markkinan kuvaus Sähköverkkojen urakoinnissa toimii useita valtakunnallisia urakointiyhtiöitä, kuten Eltel-konserni (liikevaihto M, Suomessa arviolta 310 M ), Empower Group (konsernin liikevaihto 367 M, Suomessa 250 M ) sekä Voimatel-konserni (liikevaihto 75 M ), joilla kaikilla on toimintaa myös Kouvolan seudulla. Kaksi ensin mainittua on pääosin pääomasijoittajien omistajia. Voimatelin omistavat Osuuskunta KPY (n. 82%) ja Savon Voima Oyj (n. 18%). Lämpöpuolella verkkourakointia ja esimerkiksi voimalaitosten ajo- ja kunnossapitopalveluita tarjoavat valtakunnallisesti mm. Empower Group sekä Maintpartner-konserni (liikevaihto 160 M ). Molemmat ovat pääomasijoittajien omistamia. Sähkö- ja lämpöverkkojen urakointi- ja liitännäispalveluja tarjoaa myös joukko KSS Rakennus Oy:n kaltaisia kaupunkien tai energiayhtiöiden omistamia urakointiyhtiöitä. Tällaisia ovat mm. Suomen Energia-Urakointi Oy (SEU, liikevaihto 36 M ), Suur-Savon Sähkötyö Oy (liikevaihto 25 M ) ja Lappeenrannan Verkonrakennus Oy (liikevaihto 17 M ). Edellä mainittujen lisäksi vastaavia palveluja lukuisa määrä pieniä paikallisia verkko-, putki- ja maarakennusurakoitsijoita yms. Lisäksi vesilaitoksilla on pääsääntöisesti omat urakointiyksikkönsä. Valtakunnalliset markkinatoimijat määrittelevät urakointi- ja ylläpitopalvelujen markkinahinnan. Markkinaehtoisten toimijoiden käyttökatetaso on 3-6 %:n luokkaa, joten toimialan kannattavuus ei ole tällä hetkellä kovin korkea. 2.2 Tilaaja-toimittaja-mallin käyttöönotto Nykyinen KSS Rakennus Oy toimii KSS Energia -konsernin sisällä tilaaja-toimittaja-mallilla, jolloin urakointipalveluiden tilaaja on KSS Verkko Oy, KSS Lämpö Oy tai Kymen Bioenergia Oy ja toimittaja on KSS Rakennus Oy. Malli on osoittautunut erittäin toimivaksi, ja sen käytöstä on saatu hyviä kokemuksia mm. toiminnan operatiivisen tehostumisen ja kustannustehokkuuden muodossa. Kouvolan Vesi -liikelaitoksen sisällä vastaavaa toimintamallia ei ole ollut käytössä, joten urakointitoimintaa ei ole liiketoiminnallisesti erotettu muusta liikelaitoksen toiminnasta. Sama koskee Teknisen tuotannon liikelaitoksen kunnallisteknistä rakentamista. Toimintojen yhdistämisen jälkeen kaupungin sisäisessä urakointitoiminnassa siirrytään kokonaisuudessaan tilaaja-toimittaja-malliin, jossa tilaajana on joko Kouvolan kaupunki, KSS Verkko Oy, KSS Lämpö Oy, Kymen Bioenergia Oy, Kouvolan Vesi tms. ja toimittajana KSS Rakennus Oy. Tämä tekee urakointitoiminnasta läpinäkyvämpää, tehokkaampaa ja helpommin johdettavaa. Vastaavasti kustannukset ja hinnoittelu tulevat läpinäkyvämmiksi tilaajaorganisaatioille. Järjestelyn myötä uuden organisaation täytyy käynnistää nopeasti keskustelut vesilaitoksen ja kaupungin yksiköiden kanssa tilaaja-toimittaja-mallin käyttöönottamiseksi. Huomattakoon, että uusi toimintamalli vaatii merkittäviä muutoksia myös tilaajaorganisaation päässä. Mallia varten täytyy määritellä hyvin tarkasti tilaajan ja toimittajan tehtävät, vastuut ja velvoitteet sekä sopimusmallit ja -ehdot.

7 KSS ENERGIA 6 (11) 2.3 Liiketoimintamallin kehitys siirtymäaikana Liiketoimintojen yhdistäminen on tarkoitus saada toteutettua kevään 2014 aikana. Tämän jälkeen alkaa vuoden 2015 loppuun kestävä siirtymäaika, jonka aikana on tarkoitus varmistaa toimintojen yhdistäminen ja synergioiden saavuttaminen, eli käytännössä ottaa käyttöön uusi tilaajatoimittaja-periaatteeseen perustuva toimintamalli, uudet prosessit ja uusi organisaatio sekä hioa ne tehokkaiksi. Siirtymäaikana organisaatio keskittyy ydintoimintaansa. Tämä tarkoittaa, että sähköön ja lämpöön liittyvää urakointia myydään KSS Energia -konsernille (KSS Verkko Oy:lle ja KSS Lämpö Oy:lle), muulle kaupunkikonsernille sekä jonkin verran myös kaupunkikonsernin ulkopuolelle, kuten nytkin. Vesihuoltoon ja katuihin liittyvää kunnossapitoa puolestaan myydään vain kaupunkikonsernin sisällä (Kouvolan Vedelle ja Kouvolan kaupungille) tosin jatkossa tilaajatoimittaja-mallilla. Uuden organisaation myymät palvelut keskittyvät kunnallistekniikan rakentamiseen eli vesi- ja viemäri-, sähkö-, tele-, kaukolämpö- ja maakaasuverkostojen rakentamiseen ja kaikkiin em. toimintoihin liittyviin käyttö-, kunnossapito- ja päivystystoimintoihin. Siirtymäaikana yhtiön tuote- ja palveluvalikoima käydään läpi, ja kannattamattomia palveluita kehitetään tai niistä luovutaan. Liiketoimintamallia pyritään siirtymäaikana kehittämään siten, että kolmen erillisen infrarakentajan erilaisista ja eriaikaisista toiminnoista ja toimituksista siirrytään pääsääntöisesti samanaikaisiin, koordinoituihin, avaimet käteen -periaatteella tehtäviin kokonaistoimituksiin, hyödyntäen tarvittaessa kumppaniverkostoa esimerkiksi käyttö- ja kunnossapitotoiminnoissa. Uudelle toimintatavalle on tärkeää olla läheisessä yhteistyössä tilaajaorganisaatioiden kanssa heti työkohteiden suunnitteluvaiheista alkaen. Näin varsinaiseen toteutukseen liittyvät ratkaisut ehditään saada toimiviksi ennen rakentamisen aloittamista kaikkien työkohteen osapuolien osalta. Yhtiön tavoitteena on siirtymäajan lopulla olla Kouvolan alueen infraverkkojen (sähkö-, lämpö-, vesi- ja katuverkot) rakentamisen varma, nopea ja luotettava kokonaistoimittaja ja yhteistyökumppani, jolla on edelleen vankka asema Kouvolan kaupunkikonsernin asiakas- ja tilaajaorganisaatioissa. Yhtiön kilpailuedut ovat hankintojen tekeminen helpoksi asiakkaalle, toimitusten nopeus, vahva osaaminen sekä edullinen hinta, joka mahdollistuu siirtämällä tehokkaan toimintamallin aiheuttamat säästöt merkittäviltä osin asiakkaan maksamaan hintaan. Liiketoimintojen yhdistämisellä sekä koordinoidulla, läpinäkyvällä ja tehokkaalla liiketoimintamallilla pyritään luonnollisesti myös kustannussäästöihin. Tyypillisesti urakointitoimintoja ulkoistamalla ja tehostamalla on saavutettu %:n kustannussäästöt. Merkittävästi suurempiakin säästöjä on saavutettu pitkällä aikavälillä. Henkilöstöön liittyen lähtökohta on kuitenkin, että siirtyvä henkilöstö työllistyy uudessa organisaatiossa kokonaisuudessaan. Liiketoiminnan siirtoon liittyen pyritäänkin sopimaan, että siirtyvien liiketoimintojen tilaajaorganisaatiot (Kouvolan Vesi ja Kouvolan kaupunki) takaavat, että ne tilaavat vielä siirtymäkauden ajan ( ) kaiken siirtyviin liiketoimintoihin liittyvän työvolyymin KSS Rakennus Oy:ltä perustyökuorman takaamiseksi. Näin pystytään varmistamaan siirtyvän henkilöstön jatkuva työllistyminen. Kouvolan kaupungin kannalta uusi toimintamalli tuo paitsi kustannussäästöjä, helpottaa myös ostamista, kun jatkossa uusi organisaatio voi tarjota kaikki urakointipalvelut yhdeltä luukulta. Lisäksi selkeästi toteutettu tilaaja-toimittajamalli tekee kustannuksista läpinäkyvämpiä sekä auttaa kehittämään sekä tilaajan että toimittajan osaamista ja toimintaa.

8 KSS ENERGIA 7 (11) 2.4 Liiketoimintamallin kehitys vuoden 2015 jälkeen Siirtymäajan jälkeen, kun yhtiön sisäisen toiminnan tehokkuus ja sujuvuus on saatu varmistettua, yhtiön liiketoimintasuunnitelma päivitetään, ja samassa yhteydessä arvioidaan mahdollisuuksia liiketoiminnan laajentamiseen. Osana tätä arvioidaan kaupungille tarjottavan tuote- ja palveluvalikoiman mahdollista täydentämistä käsittämään muitakin kaupungin nykyään itse tekemiä toimintoja ja palveluja. Tuotteiden/palvelujen kehittämisstrategiana on laajentaa tarjontaa asteittain yhä kokonaisvaltaisemmaksi ja päästä sitä kautta hoitamaan suurempia tilaajan määrittelemiä kokonaisuuksia. Mahdollisuudet palvelutarjonnan laajentamiseksi ovat hyvät. Potentiaalisia uusia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ovat mm. vesiosuuskunnat. Vuosikymmenen loppupuolella arvioidaan myös mahdollisuuksia ja kykyä liiketoiminnan alueelliseen laajentamiseen merkittävämmin myös Kouvolan alueen ja Kymenlaakson ulkopuolelle. Mahdollinen harkittu liiketoiminnan alueellinen laajentaminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että yhtiö siirtyy kokonaisuudessaan markkinaehtoiseen toimintamalliin, jolloin samalle resurssille haetaan markkinaehtoisesti muitakin töitä. Muutos on suuri, sillä kilpailutilanne kiristyy merkittävästi, kun yhtiö joutuu kilpailemaan markkinaehtoisesti valtakunnallisia toimijoita vastaan. Yhtiön operatiivisen toiminnan tavoitteena täytyy kuitenkin olla, että yhtiön kilpailukyky on niin vahva, että se pärjää markkinaehtoisessa toiminnassa valtakunnallisille kilpailijoilleen. Markkinaehtoiseen toimintamalliin siirtymisen tukemiseksi Kouvolan kaupungin ja Kouvolan Veden kanssa pyritään neuvottelemaan etukäteen sovitun tilauskuorman jatkamisesta vuoden 2015 jälkeenkin kuitenkin niin, että sen osuus alenisi portaittain. Kouvolan kaupunki ja Kouvolan Vesi voisivat esimerkiksi taata, että ne ostavat vähintään 80 %:a siirtyviin liiketoimintoihin liittyvästä työvolyymistä KSS Rakennus Oy:ltä vuosina 2016 ja 2017 ja 50 %:a vuonna Tämän jälkeen tilaajien takaamaan vähimmäistyökuormaa ei enää olisi. 2.5 Strategiset tavoitteet 2017 KSS Rakennus Oy:n tavoitteena on olla vuoden 2017 lopussa infrarakentamisen ja siihen läheisesti liittyvän käytön ja kunnossapidon arvostettu, kustannustehokas ja oppimishaluinen palveluyhtiö, joka toimii asiakkaidensa kanssa pääosin markkinaehtoisesti ja jonka liiketoiminnan painopiste on Kouvolassa ja Kymenlaaksossa. Yhtiö pyrkii kuitenkin myymään palvelujaan ja laajentumaan harkitusti myös alueen ulkopuolelle. Yhtiön kasvutavoitteena on kasvattaa yhtiön liikevaihto nykyisestä 8,1 M :sta 15,0 M :oon vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuonna 2017 liiketulos olisi noin 12 %:ia liikevaihdosta, mikä olisi markkinatoimijoihin verrattuna hyvää tasoa. Toiminnallisilla synergioilla saavutettava liiketoiminnan tehostamistavoite on vähentää tekniseen rakentamiseen, käyttöön ja kunnossapitoon liittyviä kustannuksia 30 %:lla vuoden 2020 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2014 tasoon.

9 KSS ENERGIA 8 (11) 3. Toiminnan organisointi 3.1 Hallitus Palvelutuotantoyhtiön hallitus muodostetaan KSS Energia -konsernin toimivasta johdosta. Hallituksessa on 3-5 jäsentä. Hallitus päättää yhtiön strategiavalinnoista, hyväksyy liiketoimintasuunnitelman ja vuosittaisen toimintasuunnitelman. 3.2 Organisaatio Avainhenkilöiden nimeäminen ja säilyttäminen organisaatiossa järjestelyvaiheen yli on onnistumisen kannalta erittäin tärkeää. He ovat henkilöitä, joilla on laaja-alaista liiketoimintatuntemusta, johtamisosaamista sekä hyvät asiakassuhteet. Yhtiöön muodostuu neljä liiketoiminta-aluetta, joihin jokaiseen luodaan tarpeellinen määrä liiketoimintakohtaisia tiimejä sekä yhteisiä, kaikki liiketoiminnat yhdistäviä toimintoja. Yhtiö organisoi toimintansa tarkoituksenmukaisimmaksi katsomallaan tavalla. Keskeinen osa käytännön toimintaa tulee olemaan organisaation pysyminen selkeänä ja yksinkertaisena. Lähtökohta on, että siirtyvä henkilöstö työllistyy uudessa organisaatiossa kokonaisuudessaan. Mahdolliset päällekkäiset resurssit suunnataan ensisijaisesti toiminnan volyymin kasvattamiseen. Liitteessä 1 on esitetty yrityksen alustava liiketoimintamalli. 3.3 Henkilöstön kehittäminen Yrityksessä noudatetaan Energiateollisuuden (ET) työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Työehtosopimus on voimassa saakka. Siirtyvän henkilöstön kunnallisen työehtosopimuksen piirissä olevien työehtosopimukset siirtyvät työnantajan soveltaman ET:n työehtosopimuksen piiriin nykyisen sopimuskauden päätyttyä. Tästä laaditaan erillinen sopimus. Uusi toimintamalli sisältää paljon muutoksia, joiden onnistuminen riippuu henkilöstön osaamisesta. Kokemusta ja osaamista näille muutosalueille löytyy nykyisistä organisaatioista, ja voimavarat yhdistämällä osaamisen taso laajenee ja syvenee entisestään. Keskeiset osaamisen varmistamis- ja kehittämisalueet ovat: projektiosaaminen markkinaehtoinen toimintatapa kustannusseuranta oma-aloitteisuus ja vastuunotto eri tuotteiden tuntemus asiakassuhteiden hoito logistiikan ja asennuspalveluiden hallinta yhteistyöverkoston hallinta Nämä ydinosaamisalueet jäsennellään koulutusohjelmiksi. Uudessa organisaatiossa pyritään luomaan edellytykset henkilöstön jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja uusien asioiden omaksumiseen ja oppimiseen. Tuloshalukkuutta edistetään kannustavalla palkkauksella.

10 KSS ENERGIA 9 (11) Alkuvaiheen kriittisimmät tekijät ovat organisaatioiden yhdistäminen ja yhteisen urakointi- ja asennustoiminnan käynnistäminen. 3.4 Palkkaus ja työmotivaatio Koko yrityksen palkkajärjestelmä rakennetaan tasapuolisesti kannustavaksi. Sen pohjana on toiminnan tehokkuuden ja koko yrityksen kasvua ja kehittämistä ohjaava mittaristo. Palkkaus sidotaan osin tiimikohtaisiin suoritustavoitteisiin. Yhteishengen luomiseen ja tiimityön sujuvuuteen panostetaan käytännön toimenpitein sekä työpaikalla että vapaa-ajan järjestelyissä. 3.5 Haltuunotto- ja muutossuunnitelma Haltuunottosuunnitelman tavoitteena on varmistaa siirtyvän liiketoiminnan tehokas ja hallittu yhdistäminen KSS Rakennus Oy:n hallintoon ja järjestelmiin, liiketoiminnan häiriötön haltuunotto ja jatkuminen, synergioiden saavuttaminen prosessien ja rakenteiden yhteensovittamisella sekä hyvän työilmapiirin, työrauhan ja osaamisen säilyminen uudessa tilanteessa. Haltuunottoa johdetaan yhteistyössä siirtyvän liiketoiminnan vetäjien kanssa. Projektia ohjaa yhteinen ohjausryhmä, ja haltuunotosta vastaa projektijohtaja. Alla on kuvattu haltuunottoprosessin vaiheet. Valmistelu Tiedottaminen Toimintaprosessien kytkeminen Koulutus Organisointi Haltuunottosuunnitelman laatiminen ja päivitys Aikataulu Riskien arviointi Asiakkaiden tiedottaminen Henkilöstön tiedottaminen Kumppaneiden ja muiden sidosryhmien tiedottaminen Palvelut, osapuolten vastuut ja velvoitteet Toimintojen organisointi Menettelytavoista sopiminen Tietojärjestelmien käyttö ja muutokset Yhteistyökumppanit ja alihankinta Asiakkuusprosessi Toimitusprosessi Yleinen perehdyttäminen Koulutus uusiin toimintatapoihin Koulutus palvelusopimuksen menettelytapoihin Koulutus yksiköiden toimintaan Osaamisen arviointi Työhön opastaminen Henkilöstöasiat Hallinnolliset toimenpiteet Kehityssuunnitelman laatiminen Henkilötiedot ja rekisterit Työsopimukset, henkilöstöetuudet Työsuojeluasiat, työterveyshuolto, luottamusmieskäytäntö Kehityskeskustelut Hallinto Toiminnanohjaus Taloushallinto ja palkanlaskenta Viestintä Tietohallinto Kehityssuunnitelman laatiminen toiminnan tehostamiseksi

11 KSS ENERGIA 10 (11) 4. Seuranta- ja taloussuunnitelma 4.1 Seuranta Taloushallinnon palvelut hankitaan ostopalveluna rakentamisyhtiön ulkopuolelta, ensisijaisesti KSS Energia -konsernista. Myynnin, laskutuksen, ostojen ym. tietojen kerääminen järjestetään mahdollisimman automaattiseksi. Laskenta-aineisto siirtyy kirjanpitojärjestelmään ja toiminnan seuraamiseksi tarvittavat tiedot KSS Energia -konsernin suunnittelu- ja raportointijärjestelmään. Oman toiminnan seuranta ja ohjaus muodostetaan kehitettävien osa-alueiden mittareiden pohjalta. 4.2 Ennusteet Oheisena joitakin keskeisiä lukuja ennusteista (k ): Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Liikevaihto liiketoiminta-aluettain eriteltynä: Kunnallistekniikan rakentaminen Sähkö- ja televerkot Vesi- ja jätevesiverkostot ja laitokset Kaasu- ja lämpöverkostot ja laitokset Yhteensä Luvut saattavat vaikuttaa uudelle yritykselle varsin haastavilta, mutta olemassa oleva toiminnallinen pohja antaa uskoa sen toteutumiselle. Materiaalien ja henkilöstökulujen hallinta ovat tärkeässä asemassa toiminnan kannattavuuden kannalta. Kannattavuus paranee volyymin kasvaessa. 4.3 Rahoitus Uuden toiminnan käynnistäminen vaatii käyttöpääomaa. Alkuvaiheen rahoituksen ja vakuudet hoitaa omistaja. Jatkossa yrityksen rahoitus hoidetaan tulorahoituksella. Tilaajien tilausvelvoitteiden mukaiset volyymit yhtiöltä määritellään yhtiön ja tilaajan välisissä sopimuksissa. Kaupunkikonsernin sisäisten urakka-, yksikkö- ja tuntihintojen määrittely tapahtuu tilaajan ja toimittajan välisissä palvelusopimuksissa. Tavoitteena on, että kaupunkikonsernin sisällä on käytössä yksi yhteinen veloitushinta laskutusperusteisille töille. Järjestelyissä tarvittavat työvälineet ja ajoneuvokalusto siirtyvät yhtiölle. Erikoiskaluston käytöstä ja hinnoittelusta sovitaan erikseen.

12 KSS ENERGIA 11 (11) 5. Liitteet Liite 1: Yhtiön alustava liiketoimintamalli KSS-Rakennus Oy: Liiketoimintamalliesimerkki SÄHKÖ VESI KADUT LÄMPÖ MYYNTI JA ASIAKASPALVELU TOIMITUS- JOHTAJA JA JOHTO- RYHMÄ HANKINTATOIMI LIIKETOIMINNAN KEHITYS HALLINTO- JA TUKIPALVELUT (1) Rakentaminen, käyttö ja kunnossapito Rakentaminen, käyttö ja kunnossapito Rakentaminen, käyttö ja kunnossapito Rakentaminen, käyttö ja kunnossapito 1) IT-järjestelmät, talous, rahoitus, sopimukset jne.