ENERGIAKONGRESSI TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

Transkriptio

1 2014 ENERGIAKONGRESSI TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

2 ENERGIAKONGRESSI A3 Energiahankkeet Puheenjohtaja: Asiakasjohtaja Rauno Rintamaa, VTT 8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8:30 Kaupunkien rooli energiatehokkuuden edistämisessä kokemuksia Lappeenrannasta Erityisasiantuntija Markus Lankinen, Wirma Lappeenranta Oy 9:00 Uutta tuulivoimaa Toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Oy 9:30 Riskien hallintaa sekä sopimuskäytäntöjä monitahoisissa ja mittavissa energiahankkeissa Osakas Aimo Halonen, Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy 10:00 Kahvitauko 10:30 Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Pyrolyysin liiketoimintavastaava Kasperi Karhapää, Fortum 11:00 Case: Puupohjaiset biopolttoaineet UPM Lappeenrannan biojalostamo Päällikkö, teknologiakehitys Pekka Jokela, UPM Biopolttoaineet 11:30 LNG-infrastruktuurin kehittäminen Suomessa ja Pohjoismaissa Projektijohtaja Timo Kallio, Gasum Oy 12:00 Lounas

3 Kaupunkien rooli energiatehokkuuden edistämisessä kokemuksia Lappeenrannasta Energiakongressi Tampere Markus Lankinen Muuttunut toimintakenttä Vuoteen 2035 mennessä kaupunkeihin muuttaa joka päivä noin uutta asukasta Seurauksena energian kysynnän ja tarjonnan merkittävä muutos Mitä kaupungit voivat tehdä tässä kehityksessä? Lappeenrannassa on tunnistettu tarve innovatiivisille hankinnoille kansainvälisen liiketoiminnan mahdollistamiseksi alueella Markus Lankinen

4 Lappeenranta kysely: Tiesitkö että. Kysymys 1: Kuinka monta kwh omakotitalon 3kW aurinkosähköjärjestelmä tuottaa aurinkoisena päivänä Lappeenrannassa? Kysymys 2: Kuinka monta kilometriä voit ajaa sähköskootterilla yhdellä latauksella? Kysymys 3: Kuinka monta % voit säästää lämmityskuluissa laskemalla sisälämpötilaa 1 asteella? Markus Lankinen Lappeenranta Markus Lankinen

5 Lappeenranta lukuina asukasta Markus Lankinen Johtava vihreän kehityksen kaupunki 85% kaupungin kuluttamasta energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialla Ei käytetä fossiilisilla polttoaineilla tuotettua tuontienergiaa HINKU-kunta INKA-kaupunki Lappeenranta selvisi 14 finalistin joukkoon WWF:n globaalissa kilpailussa Earth Hour Capitals Markus Lankinen

6 Source: Andrew Wyckoff, OECD Markus Lankinen Wirma Lappeenranta ja Startup Mill: Innovaatio ekosysteemi Julkiset palveluntuottajat: Yksityiset palveluntuottajat: Aktivointi Startti Jalostamo Kiihdyttämö Rahoittajat Start Up:it Liikeidean arviointi Kehitysohjelma Valintakriteerit 15 yritystä / vuosi Hands on palvelut 6-24 kk Mentorit Kansalliset kiihdyttämöt Max 5 yritystä per vuosi Yritykset BA s V C Technopolis - Startup Mill TEKES rahoitus and VIGO ohjelmat

7 Aseta hintalappu sille mitä käytät: Case Opiskelija-asuminen Lappeenrannassa Energiatehokkaat rakennukset LOAS:n uusin rakennus on saanut A luokan energiasertifikaatin ja tuottaa merkittävän osan rakennuksen energian käytöstä 9kW:n aurinkosähköjärjestelmällä. Asuntokohde on myös LOAS:n ensimmäinen kohde, jossa asukkaiden vedenkulutus laskutetaan toteutuneen kulutuksen mukaan. Lisäksi jokainen asukas solmii oman sähkösopimuksen energiayhtiön kanssa Markus Lankinen Tavoittele korkeita ympäristöstandardeja: Case Lappeenrannan Energia Oy ja Kaukaan Voima Lappeenrannan Energia haluaa tehdä osansa matkalla kohti puhtaampaa elinympäristöä Lappeenrannassa. Huomioimme vihreät arvot ja valinnat toteuttaessamme pieniä tai suuria investointeja. Ympäristön hyvinvointi on yrityksemme arjessa monella tavalla mukana Tänään vihreällä energialla on positiivinen kaiku, mutta sen taloudellinen vaikutus on vielä pieni. Tulevaisuudessa merkitys vaikutuksista luonnolle että taloudelle kasvaa huomattavasti nykyisestä. Case Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos 25 MW sähköä, 152 MW prosessihöyryä, 110 MW kaukolämpöä Markus Lankinen

8 Innovatiiviset vihreän kasvun yritykset: Keskity asiakkaan elinkaarimalliin ja takaisinmaksuaikaan, Case Ekogen Lähienergia on uusi ekologinen tapa tuottaa energiaa. Aikaisemmin sähköä ja lämpöä voitiin tuottaa samanaikaisesti vain suurissa kaukolämpö- ja teollisuuskohteissa. Ekogen Oy:n Micro Power Plant mahdollistaa sähkön ja lämmön tuotannon paljon pienemmissä yksiköissä paikallisesti hyödyntämällä puhtaita uusiutuvia energialähteitä (puuta, pellettiä, yms) Markus Lankinen Virkamiehistä on tulossa liike-elämän päätöksentekijöitä 1. Lisätä tietoisuutta julkisten hankintojen luomista mahdollisuuksista 2. Koulutusta tarvitaan: Testattu ratkaisu voi olla turavllinen mutta innovaatiot tarvitsevat pilottiasiakkaita. Kuinka sisällyttää innovatiivisia teknologioita julkiseen hinnoitteluun? Riskejä ei voida välttää ja virheitä tullaan tekemään. Kuvalähde: FCG Markus Lankinen

9 Uusi tutkimusperustainen teknologia käytännössä: Case Kivisalmen pumppaamo Markus Lankinen Tulevaisuuden suunnittelu: Julkisen ja yksityisen toimijan kumppanuus Julkinen liikenne + edistykselliset voimansiirtojärjestelmät VISEDO Oy kehittää ja valmistaa sähköisiä voimansiirtojärjestelmiä ja hybridimoottoreita raskaisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin VISEDO:n käyttämä teknologia yhdistää polttomoottorin ja sähköisen voimansiirron hybridiratkaisuksi, joka kuluttaa nykyistä vähemmän polttoainetta ja tarvitsee huoltoakin vain harvoin. VISEDO:n teknologia auttaa alittamaan tiukentuneet päästörajoitukset. Emme vetoa pelkästään vihreisiin arvoihin. Hybridiajoneuvo on investointi, joka elinaikanaan maksaa itsensä takaisin säästyvinä polttoaine- ja huoltokuluina, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Rauma Markus Lankinen

10 Tulevaisuuden suunnittelu: Julkisen ja yksityisen toimijan kumppanuus Markus Lankinen Yhteenveto Energiankäyttö aseta hintalappu siihen mitä käytät Tavoittele korkeita ympäristöstandardeja Keskity asiakkaaseen: asiakkaan elinkaarimalli ja takaisinmaksuaika Virkamiehistä on tulossa liike-elämän päätöksentekijöitä Tulevaisuuden suunnittelu: Julkisen ja yksityisen toimijan kumppanuus Markus Lankinen

11 Lappeenranta tietokilpailu: Tiesitkö että... Omakotitalon 3kW aurinkosähköjärjestelmä tuottaa n. 13kWh aurinkoisena päivänä Lappeenrannassa Voit ajaa sähköskootterilla yhdellä latauksella n km Yhden asteen huonelämpötilan alentaminen = 5% lämmityslaskussa Markus Lankinen Lappeenranta Green Energy Showroom Tavoitteena on Lisätä alueen näkyvyyttä energia- ja ympäristötekniikan keskuksena Lisätä paikallisten yritysten näkyvyyttä asiakkaiden, yhteistyötahojen ja tulevan työvoiman silmissä Lisätä yritysten verkostoitumista ja toimintaympäristön kehittämistä Toimia testiympäristönä ja demonstroida kestävän kehityksen ympäristö- ja energiaratkaisuja ja niiden toimivuutta pohjoisissa olosuhteissa Esitellä alueelle sijoittuvia huipputeknologiakohteita Yhdistää ja verkottaa Green Energy Showroomin LUTin Green Campus kokonaisuuden kanssa Energiaturismin lisääminen alueella Lisätä alueella innovatiivisia investointeja Markus Lankinen

12

13

14 Uutta tuulivoimaa Jari Suominen TuuliWatti Oy Saksa vs. Suomi (Saksa) Saksa* Suomi* max kulutus (MW) min kulutus (MW) tuuli + aurinko yht. (MW) osuus max kulutuksesta (%) 90 % 3 % tuonnin netto-osuus 0 % 20 % tuulivoimaloita (kpl) asukkaita (milj.) *maapinta-ala sama Lähde: Fraunhofer Institute for Solar Energy Systems ISE: Electricity production from solar and wind in Germany in 2013

15 Miksi tuulivoimaa? Tuulivoima on puhdas, uusiutuva energiamuoto tuulivoiman ympäristöhyödyt ovat moninkertaiset verrattuna haittoihin Tuulivoima on kotimaista lähienergiaa tuulivoima vähentää riippuvuutta energiatuonnista se on uusi maaseutuelinkeino, joka parantaa maaseudun elinvoimaa tuulivoima on paikallisesti merkittävä työllistäjä Tuulivoima on edullinen energiamuoto tuuli on ilmainen, loputon raaka-aine tuulivoima on kansantaloudellisesti kannattavaa (minkä takia sitä myös tuetaan) tuulivoima on kustannustehokasta Tuulivoiman tase on vahvasti positiivinen Nopeasti käyttöönotettava Ilmainen polttoaine Energiaomavaraisuus Energian tuontilaskun pieneneminen Sähkön hinnan aleneminen Lisää kilpailua sähköntuotannossa Työllisyys Kiinteistöverotulot Integroitavissa rakennettavaan infrastruktuuriin Siirtohäviöiden väheneminen Verkon kuormituksen aleneminen Puhdas energiamuoto CO 2 -vähenemä Pienhiukkaset Syöttötariffi Ympäristövaikutukset Vilkkuminen Ääni Vaihteleva tuotanto Vaihteleva sähkön hinta

16 Miten tuulivoimaa? Panostamme vahvaan osaamiseen ja alan uusimpaan tuotantoteknologiaan Tuotamme kotimaista puhdasta sähköä mahdollisimman kustannustehokkaasti tuulivoimala-alueiden luontoa ja asukkaita kunnioittaen yhteistyössä sellaisten kuntien kanssa, joihin halutaan tuulivoimaa - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin kustannuksin Pitkäjänteinen suomalainen toimija emme ole tulleet alalle pikavoittoja keräämään Vahvasti alueellinen: tuotamme puhdasta energiaa ja hyvinvointia ympäri maata Nykyaikaisia voimaloita tarvitaan vähemmän

17 Peittoon tuulivoimapuisto Peittoon tuulivoimapuisto Peittoon puisto muodostuu 12:sta voimalasta á 4,5 MW, torni 140m, halkaisija 128m Kapasiteetti yhteensä 54 MW Investointi 75 M Vuosituotanto 175 GWh Vastaa 3% Suomen 6 TWh 2020 tavoitteesta Verkkoliityntä Pori Energia Sähköverkot Oy Uusi 110 kv voimajohto 18 km Uusi sähköasema Hankkeen elämänkaari OYK OAS täydentäminen Rakennusluvat lainvoimaiset 12/2012 Investointipäätös 12/2012 Tuotannossa syksy 2014 Kokonaiskesto 6 vuotta

18 Tuulivoimaa pyritään ohjeistamaan tiukemmin kuin yleistä melua yli miljoona suomalaista altistuu huomattavasti voimakkaammalle liikennemelulle (55 db/50 db)

19 TuuliWatti - tuulivoiman johtava toimija ja edelläkävijä Suomessa Valmiit ja rakenteilla olevat tuulipuistot valmis voimaloita teho MW yht. MW Pori Tahkoluoto Simo Ii Tervola Simo ,5 18 Ii ,3 9,9 Pori Peittoo ,5 54 Tornio ,5 36 Salo Kalajoki ,3 72,6 Siikainen ,3 26,4 yhteensä Vastaa MWh/vuosi Suomen 2020 tuulivoimatavoitteesta 16 % Kerrostaloasunnon sähkönkulutus kpl Energialaskun vähenemä per elinkaari milj. CO2 vähenemä 660 milj. kg/v Wind power projects of TuuliWatti In production In building phase Building in Tornio, 36 MW Simo III, 100 MW Simo I and II, 36 MW Haukipudas, 18 MW Raahe, 65 MW Kalajoki, 75 MW Tervola I, 30 MW Tervola II, 10 MW Tervola III, 30 MW Ii III, 30 MW Ii I and II, 40 MW Merikarvia, 45 MW Pori, 54 MW Luvia, 50 MW Siikainen, 26 MW Jyväskylä, 20 MW Salo 10 MW

20

21

22 Riskien hallintaa sekä sopimuskäytäntöjä monitahoisissa ja mittavissa energiahankkeissa Aimo Halonen Energiakongressi From Plain Paper to Working Solutions Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co 19 juristia Pitkä ja laaja-alainen kokemus energiaprojekteista nimenomaan tilaajan intressissä toimimisesta extraordinary in-depth knowledge of the energy industry in Finland Legal500 From Plain Paper to Working Solutions

23 Esimerkkiprojekteja From Plain Paper to Working Solutions Projektin tavoitteet From Plain Paper to Working Solutions

24 Tavoitteiden toteutuminen Accenturen maailmanlaajuinen tutkimus energiahankkeista 2012: Aikataulussa vain 34 % Budjetissa vain 32% Energiahankkeiden tilaajat ylikuluttavat keskimäärin 13 % budjetista From Plain Paper to Working Solutions Miksi? Henkilöresurssit Etukäteissuunnittelu Sopimuskäytännöt From Plain Paper to Working Solutions

25 Projektin pelisäännöt Tilaaja zz Yleiset ehdot ja mallit Toimittaja Viranomaiset From Plain Paper to Working Solutions Onnistunut sopimus Maksajan tavoitteista lähtien Realiteetit Noudatetaan käytännössä From Plain Paper to Working Solutions

26 Vakioehdot Hyvä lähtökohta Mutta vain lähtökohta Oppirahat maksettu From Plain Paper to Working Solutions Perusasioita sopimisesta Huolellinen toimittaja Toiminnalliset vaatimukset Laatu From Plain Paper to Working Solutions

27 Riskit From Plain Paper to Working Solutions Riskienhallinta Sopimusverkko Sopimukset riskienhallinnan tärkein työkalu Hyvät käytännöt From Plain Paper to Working Solutions

28 Hyvät käytännöt Sopimusstrategia Sitovat ja selvät pelisäännöt Sopimuskuri From Plain Paper to Working Solutions Sopimusstrategia Kokonaisuus kartoitettava ja vastuusuhteet ymmärrettävä Sopimuskokonaisuus on projektin riskienhallinnan tärkein työkalu Velvoitteiden yhteensovittaminen From Plain Paper to Working Solutions

29 Sitovat ja selvät pelisäännöt Mekanismit, aikarajat ja sanktiot Lähtötietojen, suunnitelmien ja liittymäkohtien yhteensopivuus harmonisoidut määräykset ja velvoitteet (myös toimittajien välillä) Tilaajan velvoitteet eksplisiittisesti mainittu, toimittajan tarkastusvelvollisuus From Plain Paper to Working Solutions Sopimuskuri Sopimuksesta ei ole hyötyä jos sitä ei noudateta Sopimusta ei noudateta jos ei sitä valvota Sopimuskuri = sopimuskatselmukset kset + jatkuva seuranta From Plain Paper to Working Solutions

30 Riitelystä Kallista ja riskialtista Kaikkia riitoja ei voi estää Usein vältettävissä hyvällä sopimisella ja hyvillä käytännöillä Kuluttaa ja sitoo resursseja vuosiksi eteenpäin From Plain Paper to Working Solutions Käytäntöä Muutama esimerkki From Plain Paper to Working Solutions

31 SUUNNITELMAPUUTE euroa 900 eur + alv From Plain Paper to Working Solutions TYÖTURVALLISUUS Päätoteuttaja? Poliisitutkinta 6 kk euroa kustannuksia Sopimuksen tarkistaminen euroa From Plain Paper to Working Solutions

32 HANKINTAJURIDIIKKAA eur + alv eur From Plain Paper to Working Solutions LISÄLASKUJA euroa euroa + alv From Plain Paper to Working Solutions

33 VASTAANOTTOVALMIS n euroa + alv 1,2 miljoonan euron vaatimus From Plain Paper to Working Solutions vs Päivitys Tarkistus Etukäteen From Plain Paper to Working Solutions

34 Kiitos! Aimo Halonen Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy Eteläesplanadi Helsinki From Plain Paper to Working Solutions

35

36 Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso bioöljyn käytön hyödyt 3. Fortum Otso -bioöljyn tuotanto ja tulevaisuus 2

37 Fortum yrityksenä 3 Fortum lyhyesti Sähköntuotanto Lämpö Jakelu Sähkön myynti Iso-Britannia Sähköntuotanto Lämmön myynti Pohjoismaat Sähköntuotanto* Lämmön myynti* Sähkönjakeluasiakkaat Ruotsissa 1,0 TWh 1,8 TWh Sähköasiakkaat 46,5 TWh 13,9 TWh 0,9 milj. 1,2 milj. 2013* Liikevaihto 6,1 miljardia euroa Liikevoitto 1,7 miljardia euroa Tase 24 miljardia euroa Henkilöstö Venäjä OAO Fortum Sähköntuotanto 20,0 TWh Lämmön myynti 24,2 TWh Lisäksi, ~25 % osuus TGC-1:stä Puola Sähköntuotanto Lämmön myynti 0,6 TWh 4,0 TWh Baltian maat Sähköntuotanto Lämmön myynti 0,5 TWh 1,1 TWh Intia Sähköntuotanto ~9 GWh 4

38 Fortumin raportointisegmentit ja divisioonat Power and Technology Heat, Electricity Sales and Solutions Russia Distribution Vesi-, ydin- ja lämpövoimatuotanto Asiantuntijapalveluita tarjoava Power Solutions Tuotannon ohjaus ja trading Tutkimus-, kehitys- ja teknologiatoiminnot Segmentti koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Hydro Power and Technology Nuclear and Thermal Power Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) Kaukolämpöliiketoiminta ja yritysten lämpöratkaisut Aurinkovoiman tuotanto Sähkön myynti ja siihen liittyvät ratkaisut Konsernitasoiset kestävän kehityksen toiminnot Sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti Venäjällä Segmenttiin kuuluu OAO Fortum ja Fortumin hieman yli 25 %:n osuus TGC-1:stä Sähkönjakeluliiketoiminta 5 Fortumin strategia Aurinkotalous Resurssi- ja järjestelmätehokkuus Korkea Perinteinen energiantuotanto Rajalliset energiavarat, suuret ympäristövaikutukset CHP Edistyksellinen energiantuotanto Energiatehokkuus ja/tai vähäpäästöinen tuotanto Aurinkoon perustuva tuotanto, järjestelmän kokonaistehokkuus Aurinko Vesi Meri Tulevaisuuden ydinvoima Geoterminen Bio Tuuli Alhainen Öljy Hiili Kaasu CCS Nykyinen ydinvoima Rajalliset resurssit Suuret CO 2 -päästöt Ehtymättömät resurssit Päästötön tuotanto 6 Copyright Fortum Corporation All rights reserved by Fortum Corporation and shall be deemed the sole property of Fortum Corporation and nothing in this slide or otherwise shall be construed as granting or conferring any rights, in particular any intellectual property rights

39 Fortum Otso -bioöljyn käytön hyödyt 7 Fortum Otso -bioöljy on ilmastoystävällinen tuote Bioöljyllä tuotettu energia vähentää CO 2 päästöjä jopa yli 90 % fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna Päästökaupassa päästötöntä Kun energiantuotannossa korvattaan 210 GWh raskasta polttoöljyä bioöljyllä, vähennetään samalla CO 2 -päästöjä tonnia ja rikkidioksidipäästöjä 320 tonnia Tuotantokapasiteetti on t/a, noin 210 GWh. Tämä vastaa yli pientalon vuotuista lämmitystarvetta 8 Bioöljyn tuotantolaitos CHP-laitokseen integroituina on erittäin energiatehokas: Prosessin hukkalämmöt saadaan talteen Sivutuotteet voidaan hyödyntää täysimääräisesti energiantuotannossa Lisätään uusiutuvan sähkön tuotantoa Prosessin tarvitsema lämpö syntyy sivutuotteilla: biokoksilla ja lauhtumattomalla kaasulla. Sivutuotteista ei aiheudu suoria CO2-päästöjä

40 Vastaa PIPOn rikkivaatimukseen Toteutettavissa pienellä investoinnilla Vermon lämpökeskus Espoon Leppävaarassa 49 MW POR => 46 MW bioöljy Olemassa olevan säiliön sisään rakennettu haponkestävä säiliö Putkisto ja pumput vaihdettu Lisäksi asennettu sähkösuodatin - tarvittaisiin myös käytettäessä POR:ia

41 Toteutettavissa pienellä investoinnilla Käyttö 12

42 Fortum Otso -bioöljyn tuotanto ja tulevaisuus 13 Fortum Otso bioöljyn ominaisuudet Nopean pyrolyysin bioöljyn ominaisuudet Tehollinen lämpöarvo: MJ/kg Vesipitoisuus: wt-% Itsesyttymislämpötila: Vähintään 600 C ph: 2,5 3,5 Kemikaaliluokka: REACH Lisätietoja muista ominaisuuksista kuten varastointija esilämmityslämpötilasta sekä savukaasun määrästä: E-halli klo 15.00: Antti Ahonen, Fortum: Fortum Otso ominaisuudet ja käytettävyys 14

43 Joensuun laitosalue 2. Bioöljyn tuotantolaitos 1. Joensuun CHP -laitos 15 Fortum Otso -tuotantoteknologia Nopea pyrolyysi: Bioöljyä tuotetaan kaasuttamalla ja lauhduttamalla raaka-aine nopeasti Pidetään yhtenä kustannustehokkaimmista keinoista nesteyttää biomassaa Yksinkertainen prosessi Lämpö tuotetaan prosessin tähteillä Saanto on korkea Voi käyttää useita raaka-aineita Tutkittu 1970 luvulta lähtien Fortumin Joensuu bioöljylaitos on maailman ensimmäinen nopean pyrolyysin tuotantolaitos, joka on yhdistetty olemassa olevaan voimalaitokseen. 16

44 Fortumin CHP-tuotanto Pohjois-Euroopassa Suomi Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi, Joensuu, Järvenpää-Tuusula, Naantali Ruotsi Tukholma Baltia Viro (Tartu, Pärnu) Latvia (Jelgava) Liettua (Klaipeida) Puola Wroclaw, Czestochowa, Bytom, Zabrze, Swiebodzice 17 Bioöljyn jatkokehitys Fortum, UPM and Valmet kehittävät yhdessä biopolttoaineiden ja -nesteiden valmistusteknologiaa Tavoite: Tuottaa korkeamman jalostusarvon bionesteitä ja -polttoaineita. Idea: Kehittää bioöljyn käsittelyyn soveltuva katalyyttinen käsittelymenetelmä sekä kaupallistaa tuote. Nimi: Projektin nimi on LignoCat eli lignocellulosic fuels by catalytic pyrolysis Aikataulu: Kesto 5 vuotta. Projekti on luontainen jatko tutkimusosapuolten aikaisemmalle yhteistyölle, jonka tavoitteena oli: Integroidun pyrolyysiteknologian kaupallistaminen

45 Kiitos! Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Antti Ahonen Sales Manager E-halli klo 15.00: BIOENERGIA ry:n miniseminaari ENERGIARATKAISUT BIOÖLJYLLÄ Fortum Otso ominaisuudet ja käytettävyys, Antti Ahonen

46

47 UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä ENERGIAKONGRESSI Tampereen messu- ja urheilukeskus Pekka Jokela/ UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining UPM Energy UPM Raflatac UU UPM Paper UU Asia UPM Paper UU Europe UPM Plywood UU UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa kestävää tulevaisuutta Henkilöstön määrä: Liikevaihto yli 10 miljardia euroa vuonna 2013 Tuotantoa 17 maassa Maailmanlaajuinen myyntiverkosto UPM:n osakkeet listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä UPM Biopolttoaineet on UPM Biorefiningin strateginen liiketoimintayksikkö 2 UPM

48 Biopolttoaineet ovat uusi merkittävä askel kohti biotaloutta Sellu- ja paperiteollisuus tänään: Suhteellisen matalan jalostusarvon tuotteita pääosin primääristä raaka-aineesta Biotalous tulevaisuudessa: Korkean jalostusarvon tuotteita perustuen moniin raaka-aineisiin mukaan lukien tähteet ja jätteet Sahattu puu Vaneri Loppukäyttäjät Puubiomassa Tukkipuu Kuitupuu Energiapuu Kierrätyskuitu Sahanpuru Sivutuotteet Kuitupuu ja kierrätyskuitu Sellu Metsätähteet Paperi Pehmopaperi Pakkaukset Biofibrillit Selluntuotannon tähteet Etiketit Hygieniatuotteet Loppukäyttäjät Biokomposiitit Biokemikaalit Biopolttoaineet Energia Loppukäyttäjät UPM Metsäteollisuuden nykyiset toiminta-alueet Tulevat kasvusuunnat Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut selluksi, paperiksi ja biokomposiiteiksi Uuteaineet uusiutuvaksi dieseliksi Kuori ja oksat BTL-dieseliksi ja energiantuotantoon Kuitujen fibrilleistä uusia tuotteita Selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini biokemikaaleiksi Tukkipuu sahatavaraksi ja vaneriksi 4 UPM

49 UPM on saanut tunnustusta maailmanlaajuisesti UPM uusi sijoituksensa Dow Jones kestävän kehityksen indeksissä Palkinto uraauurtavasta teknologiainnovaatiosta 2013 Voittaja 2012, listaus loppusuoralle 2013 Listaus loppusuoralle kestävän kehityksen mukaisten innovaatioiden sarjassa 2013 UPM nimettiin sektorijohtajaksi materiaaliteollisuudessa CDP:n Globaalissa metsäraportissa 2013 Kultaluokan tunnustus UPM Euroopan komission nimeämä voittaja matkustus-kategoriassa 2014 UPM Biopolttoainestrategia Kehittyneet biopolttoaineet Puupohjaiset raaka-aineet Kestävät toiminnot Sellaisenaan nykyautoihin sopivia biopolttoaineita Sopivat nykyisiin jakelujärjestelmiin Uusiutuvat tähderaaka-aineet Ei ravinnoksi soveltuvia raakaaineita Kestävän kehityksen mukainen toimitusketju Vähäpäätöiset lopputuotteet UPM aikoo merkittäväksi toimijaksi kehittyneissä biopolttoaineissa Liikevaihtotavoite > 1 miljardi /v UPM

50 UPM Lappeenrannan biojalostamo UPM Lappeenrannan biojalostamo kaupallisen mittakaavan investointi Avainluvut: Tuote: uusiutuva diesel UPM investointi: 150 M Kapasiteetti: 100,000 tonnia/v UPM patentit & hakemukset: 150 Valmistuu: Kesä 2014 Työntekijät: 200 hlö Kattaa n. 25% Suomen 2020 biovelvoitteesta 8 UPM Public

51 Raaka-aine: Raakamäntyöljy Selluntuotannon tähde Jalostetaan mustalipeän suovasta Saanto kg/t sellua Globaali tuotanto > t/v Tuotanto ylittää kysynnän Suopapotentiaali merkittävä Suuri osa poltetaan energiaksi UPM Lappeenrannan biojalostamo pieni lisä kokonaismäntyöljyn käyttöön Ei vaikutusta kokonaiskysynnän ja tuotannon tasapainoon Tähde Ravintoketjun ulkopuolella Ei lisää maankäyttöä 9 UPM Lähteet: Ecofys:, Low ILUC assessment CTO, Pöyry UPM:n vetykäsittelyprosessi UPM

52 UPM Kaukaan tehdasalue Lappeenrannassa 1 2 TUTKIMUSKESKUS BIOJALOSTAMO 3 4 BIOMASSAVOIMALAITOS SELLUTEHDAS 5 6 SAHA PAPERITEHDAS UPM UPM Lappeenrannan biojalostamo 12 UPM

53 UPM BioVerno - Ainutlaatuinen uusiutuva diesel UPM BioVerno Uusiutuva diesel Uusiutuva raaka-aine 100 % CO2 päästöt (VS. fossiiliset polttoaineet) 80 % Sopii kaikkiin dieselmoottoreihin 100 % UPM

54 Liikennekoeajot UPM BioVerno -dieselillä Liikennekoeajot 05/ / % UPM BioVerno uusiutuva diesel vs. fossiilinen diesel 4 Volkswagen Golf 1.6 TDI-autoa km testimatka/auto Kesä- ja talviolosuhteet, vaihtelevat ajomatkat, kaupunkiajo, pidemmät etäisyydet Luotettava & riippumaton testaus: VTT:n kokeneet testikuljettajat Tutkittiin vaikutuksia auton moottorin toimintaan ja polttoaineen kulutukseen Toimii fossiilisen dieselin tavoin Vaihe 2: Raskaan kaluston testaus (bussiliikenne) 15 UPM UPM Biopolttoaineiden kasvusuunnitelmat ja kilpailuedut

55 UPM Biopolttoaineiden kasvusuunnitelmat LIIKETOIMINTA ALKUUN VETYKÄSITTELY: Mäntyöljy Lappeenrannan biojalostamo, käynnistyy 2014 LIIKETOIMINNAN LAAJENTAMINEN TERMOKEMIALLINEN REITTI: Energiapuu raaka-aineena Kaasutus (BTL)/Pyrolyysi LIIKETOIMINNAN KASVU TULEVAISUUS: Uusia teknologioita, prosesseja ja raaka-aineita. UPM T&K ja yhteistyö strategisten kumppaneiden kanssa. UPM BTL = Biomass-to-liquid T&K = Tutkimus ja Kehitys UPM:n kilpailuedut biopolttoaineisssa Kilpailukykyinen raaka-aine Raaka-aineet omista prosesseista Vakaa saatavuus Ravintoketjun ulkopuolelta Ei muuta maankäyttöä epäsuorastikaan Tehokas tuotantoprosessi UPM:n innovaatiot ja teknologia, kumppaneiden osaaminen Tehokas raakaaineen käyttö Integraattihyödyt Teollinen infrastruktuuri Korkealaatuinen tuote Toisen sukupolven uusiutuva diesel Soveltuu hyvin nykyautoihin Ei seosrajoitteita Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 80 % Korkea energiasisältö 18 UPM Public 10/7/2014

56 UPM Biopolttoaineet Edelläkävijä kehittyneissä biopolttoaineissa 19 UPM

57

58 LNG-INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN SUOMESSA JA POHJOISMAISSA ENERGIAKONGRESSI TIMO KALLIO Gasum Timo Kallio Energiakongressi 2

59 Gasum-konsernin liiketoiminta-alueet LNG ENERGIAKAUPPA ENERGIAPALVELUT SIIRTOPALVELUT Hankinta ja myynti Maakaasun hankinta ja myynti Luonnonkaasuratkaisut Kaasuverkon kehitys ja ylläpito Varastointi Biokaasu ja liikenne Laitteiden myynti Finngulf LNG Jakelu Trading-palvelut Biokaasun jalostus Gasum Timo Kallio Energiakongressi 3 Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014 Gasumin ostettua yhtiöstä 51 % Skangass myy, markkinoi ja toimittaa kilpailukykyistä LNG:stä. Yhtiö myös kehittää LNG-infrastruktuuria asiakkaille kaasuverkoston ulkopuolella, teollisuudessa, meri- ja maaliikenteessä Liikevaihto vuonna 2013 oli 145 miljoonaa euroa, henkilöstöä 44 51% 49%

60 LNG:n arvoketju Tuotanto Tuonti Varastointi Jakelu Käyttö Meriliikenne Tieliikenne Teollisuus Yhdyskuntien voimalaitokset Kotitaloudet Nesteytetyn maakaasun (LNG) markkina kasvussa Meriliikenne Itämeren rikkidirektiivi 2015 lisää LNG-käyttöisten alusten määrää. Teollisuuskäyttö LNG korvaa öljyä ja nestekaasua teollisuuskäytössä. North Sea SECA Liikennekäyttö LNG raskaan maantieliikenteen käytössä ja paineistettuna maakaasuna (CNG) henkilöliikenteessä. North Sea SECA Baltic Sea SECA Gasum Timo Kallio Energiakongressi SECA = Sulphur Emission Control Area

61 Euroopan merkittävin LNG-infrastruktuuri LNG-terminaalit 20 LNG-terminaali LNG-terminaali suunnitteilla LNG-terminaali rakenteilla Pienen kokoluokan LNG-terminaali Terminaalien laajennukset 6 Rakenteilla olevat / vahvistetut terminaaliprojektit 6 Terminaalit suunnitteilla 32 Kanarian saaret Source: Gas Infrastructure Europe (GIE) Gasum Timo Kallio Energiakongressi Edellytykset LNG markkinan kasvulle Infrastruktuuri Asiakkaat Jakelu Hankinta

62 LNG ja kaasuinfrastruktuurin kehittäminen tärkeä osa Gasumin strategiaa Kilpailukykyistä LNG:tä Pohjoismaiden markkinoille Gasum osti helmikuussa 2014 enemmistön (51%) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Yrityskaupan tavoitteena on parantaa kilpailukykyisen LNG:n saatavuutta meriliikenteen, maakaasuverkoston ulkopuolisen teollisuuden sekä raskaan liikenteen kasvaviin tarpeisiin. Yrityskaupan myötä Gasumilla on edellytykset luoda kattava LNG:n jakeluinfrastruktuuri Pohjoismaihin Viron ja Suomen välinen Balticconnector-kaasuputki ovat osa laajempaa Itämeren alueen kaasumarkkinoiden kehittämishanketta. Gasum jatkaa myös oman Suomenlahden LNG-terminaalihankkeen kehittämistä Gasum Timo Kallio Energiakongressi 24 LNG-TUOTANTO Gasum Timo Kallio Energiakongressi 10

63 LNG-toimintaa jo vuodesta 1996 Gasumilla LNG-toimintaa jo vuodesta 1996 Gasum tuottanut LNG:tä Porvoon Kilpilahdella vuodesta 2010 Tuotantokapasiteetti tonnia vuodessa Skangassin vuonna 2011 valmistunut LNG-tuotantolaitos sijaitsee Risavikassa, Norjassa Laitos luokiteltu yhdeksi maailman nykyaikaisimmista LNGtuotantolaitoksista Tuotantokapasiteetti tonnia vuodessa ja varasto m 3 Lyse-konserni omistaa, toimitussopimus Porvoon LNG-tuotantolaitos Risavikan LNG-tuotantolaitos, Norja Gasum Timo Kallio Energiakongressi 11 LNG-kuljetuksiin säiliöautot ja tankkerit LNG-kuljetuksiin maanteillä erikoisvalmisteiset LNG-säiliöautot, 20 kpl LNG-kuljetuksiin merillä Charter-sopimukset kahteen LNG-tankkeriin (Coral Energy ja Coral Anthelia) Gasum Timo Kallio Energiakongressi 12

64 LNG-TERMINAALIT JA HANKKEET Gasum Timo Kallio Energiakongressi 13 Pohjoisen Itämeren kaasuinfrastruktuurin kehittäminen on osa Gasumin strategiaa markkina kaasuverkoston ulkopuolella markkina kaasuverkoston alueella Skangass huolehtii kilpailukykyisen LNG:n myynti- ja jakelutoiminnasta Pohjoismaiden markkinoilla. Tornio Risavika Øra Gävle Lysekil Pori Porvoo Etelä-Suomen tuontiterminaali toisi LNG:n alueen teollisuuden ja merenkulun käyttöön. Balticconnector-yhdysputki liittäisi toteutuessaan yhteen Suomen ja Baltian markkinat ja yhdessä terminaalin kanssa monipuolistaisi kaasun hankintaa.

65 Keskeiset LNG-infrastruktuurin kehittämishankkeet Porin LNG-terminaali Skangass on saanut myönteisen investointitukipäätöksen työ- ja elinkeinoministeriöltä ja tehnyt investointipäätöksen Porin LNGterminaalista. Tavoitteena on terminaalin valmistuminen vuoden 2016 aikana. Mahdollisuutta rakentaa myös Turkuun LNG-terminaali selvitetään edelleen. Tornion LNG-terminaali Tornio ManGa LNG käynnisti LNG hankintoihin ja logistiikkaan keskittyvän yhteistyön Gasumin kanssa huhtikuussa Manga LNG Oy:n omistajat ovat Outokumpu ja SSAB, energiayhtiö EPV Energia sekä Gasum. Manga LNG on saanut myönteisen investointitukipäätöksen työ- ja elinkeinoministeriöltä. Tavoitteena on, että Tornioon sijoitettava terminaali valmistuisi vuoden 2017 aikana. Finngulf LNG Gasum ja virolainen Alexela ovat etsineet yhteistyömallia terminaalin rakentamiseksi kevään ja kesän 2014 aikana. Mikään yhteistyömalleista ei osoittautunut EU-komission indikoimilla tukitasoilla liiketaloudellisesti kannattavaksi. Gasum jatkaa nyt oman terminaalihankkeen kehittämistä. Terminaalin lopullinen sijaintipaikka, investoinnin suuruus ja aikataulu tarkentuvat kehitystyön edetessä Balticconnector Gasum on yhdessä virolaisen siirtoyhtiön Võrguteenusin kanssa hakenut EU-tukea hankkeen suunnittelulle. Balticconnectorin toteutuminen edellyttää Baltiassa muiden kaasuinfrastruktuurihankkeiden kehittämistä ennen kuin yhdysputken kytkeytyminen Euroopan kaasuverkostoon on mahdollista Gasum 15 LNG-terminaalit ja -hankkeet Lysekil, Ruotsi: Toiminnassa oleva LNG- terminaali, ( m 3 ), (Lysekonsernin omistuksessa, toimitussopimus) Øra, Norja: LNG-terminaali (6 500 m 3 ) Pori, Tahkoluoto: Rakenteilla oleva LNG-terminaalihanke ( m 3 ) Tornio, Röyttä: Suunnitteilla oleva Manga LNG Oy LNG-yhteisyritysterminaalihanke, ( m 3 ) Gävle, Ruotsi: Suunnitteilla oleva LNG-terminaali, ( m 3 ) Suomenlahden LNG-terminaalin suunnittelu (Gasumin oma hanke) Gasum Timo Kallio Energiakongressi 16