ENERGIAKONGRESSI TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAKONGRESSI 29.10.2014 TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS"

Transkriptio

1 2014 ENERGIAKONGRESSI TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

2 ENERGIAKONGRESSI A3 Energiahankkeet Puheenjohtaja: Asiakasjohtaja Rauno Rintamaa, VTT 8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8:30 Kaupunkien rooli energiatehokkuuden edistämisessä kokemuksia Lappeenrannasta Erityisasiantuntija Markus Lankinen, Wirma Lappeenranta Oy 9:00 Uutta tuulivoimaa Toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Oy 9:30 Riskien hallintaa sekä sopimuskäytäntöjä monitahoisissa ja mittavissa energiahankkeissa Osakas Aimo Halonen, Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy 10:00 Kahvitauko 10:30 Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Pyrolyysin liiketoimintavastaava Kasperi Karhapää, Fortum 11:00 Case: Puupohjaiset biopolttoaineet UPM Lappeenrannan biojalostamo Päällikkö, teknologiakehitys Pekka Jokela, UPM Biopolttoaineet 11:30 LNG-infrastruktuurin kehittäminen Suomessa ja Pohjoismaissa Projektijohtaja Timo Kallio, Gasum Oy 12:00 Lounas

3 Kaupunkien rooli energiatehokkuuden edistämisessä kokemuksia Lappeenrannasta Energiakongressi Tampere Markus Lankinen Muuttunut toimintakenttä Vuoteen 2035 mennessä kaupunkeihin muuttaa joka päivä noin uutta asukasta Seurauksena energian kysynnän ja tarjonnan merkittävä muutos Mitä kaupungit voivat tehdä tässä kehityksessä? Lappeenrannassa on tunnistettu tarve innovatiivisille hankinnoille kansainvälisen liiketoiminnan mahdollistamiseksi alueella Markus Lankinen

4 Lappeenranta kysely: Tiesitkö että. Kysymys 1: Kuinka monta kwh omakotitalon 3kW aurinkosähköjärjestelmä tuottaa aurinkoisena päivänä Lappeenrannassa? Kysymys 2: Kuinka monta kilometriä voit ajaa sähköskootterilla yhdellä latauksella? Kysymys 3: Kuinka monta % voit säästää lämmityskuluissa laskemalla sisälämpötilaa 1 asteella? Markus Lankinen Lappeenranta Markus Lankinen

5 Lappeenranta lukuina asukasta Markus Lankinen Johtava vihreän kehityksen kaupunki 85% kaupungin kuluttamasta energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialla Ei käytetä fossiilisilla polttoaineilla tuotettua tuontienergiaa HINKU-kunta INKA-kaupunki Lappeenranta selvisi 14 finalistin joukkoon WWF:n globaalissa kilpailussa Earth Hour Capitals Markus Lankinen

6 Source: Andrew Wyckoff, OECD Markus Lankinen Wirma Lappeenranta ja Startup Mill: Innovaatio ekosysteemi Julkiset palveluntuottajat: Yksityiset palveluntuottajat: Aktivointi Startti Jalostamo Kiihdyttämö Rahoittajat Start Up:it Liikeidean arviointi Kehitysohjelma Valintakriteerit 15 yritystä / vuosi Hands on palvelut 6-24 kk Mentorit Kansalliset kiihdyttämöt Max 5 yritystä per vuosi Yritykset BA s V C Technopolis - Startup Mill TEKES rahoitus and VIGO ohjelmat

7 Aseta hintalappu sille mitä käytät: Case Opiskelija-asuminen Lappeenrannassa Energiatehokkaat rakennukset LOAS:n uusin rakennus on saanut A luokan energiasertifikaatin ja tuottaa merkittävän osan rakennuksen energian käytöstä 9kW:n aurinkosähköjärjestelmällä. Asuntokohde on myös LOAS:n ensimmäinen kohde, jossa asukkaiden vedenkulutus laskutetaan toteutuneen kulutuksen mukaan. Lisäksi jokainen asukas solmii oman sähkösopimuksen energiayhtiön kanssa Markus Lankinen Tavoittele korkeita ympäristöstandardeja: Case Lappeenrannan Energia Oy ja Kaukaan Voima Lappeenrannan Energia haluaa tehdä osansa matkalla kohti puhtaampaa elinympäristöä Lappeenrannassa. Huomioimme vihreät arvot ja valinnat toteuttaessamme pieniä tai suuria investointeja. Ympäristön hyvinvointi on yrityksemme arjessa monella tavalla mukana Tänään vihreällä energialla on positiivinen kaiku, mutta sen taloudellinen vaikutus on vielä pieni. Tulevaisuudessa merkitys vaikutuksista luonnolle että taloudelle kasvaa huomattavasti nykyisestä. Case Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos 25 MW sähköä, 152 MW prosessihöyryä, 110 MW kaukolämpöä Markus Lankinen

8 Innovatiiviset vihreän kasvun yritykset: Keskity asiakkaan elinkaarimalliin ja takaisinmaksuaikaan, Case Ekogen Lähienergia on uusi ekologinen tapa tuottaa energiaa. Aikaisemmin sähköä ja lämpöä voitiin tuottaa samanaikaisesti vain suurissa kaukolämpö- ja teollisuuskohteissa. Ekogen Oy:n Micro Power Plant mahdollistaa sähkön ja lämmön tuotannon paljon pienemmissä yksiköissä paikallisesti hyödyntämällä puhtaita uusiutuvia energialähteitä (puuta, pellettiä, yms) Markus Lankinen Virkamiehistä on tulossa liike-elämän päätöksentekijöitä 1. Lisätä tietoisuutta julkisten hankintojen luomista mahdollisuuksista 2. Koulutusta tarvitaan: Testattu ratkaisu voi olla turavllinen mutta innovaatiot tarvitsevat pilottiasiakkaita. Kuinka sisällyttää innovatiivisia teknologioita julkiseen hinnoitteluun? Riskejä ei voida välttää ja virheitä tullaan tekemään. Kuvalähde: FCG Markus Lankinen

9 Uusi tutkimusperustainen teknologia käytännössä: Case Kivisalmen pumppaamo Markus Lankinen Tulevaisuuden suunnittelu: Julkisen ja yksityisen toimijan kumppanuus Julkinen liikenne + edistykselliset voimansiirtojärjestelmät VISEDO Oy kehittää ja valmistaa sähköisiä voimansiirtojärjestelmiä ja hybridimoottoreita raskaisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin VISEDO:n käyttämä teknologia yhdistää polttomoottorin ja sähköisen voimansiirron hybridiratkaisuksi, joka kuluttaa nykyistä vähemmän polttoainetta ja tarvitsee huoltoakin vain harvoin. VISEDO:n teknologia auttaa alittamaan tiukentuneet päästörajoitukset. Emme vetoa pelkästään vihreisiin arvoihin. Hybridiajoneuvo on investointi, joka elinaikanaan maksaa itsensä takaisin säästyvinä polttoaine- ja huoltokuluina, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Rauma Markus Lankinen

10 Tulevaisuuden suunnittelu: Julkisen ja yksityisen toimijan kumppanuus Markus Lankinen Yhteenveto Energiankäyttö aseta hintalappu siihen mitä käytät Tavoittele korkeita ympäristöstandardeja Keskity asiakkaaseen: asiakkaan elinkaarimalli ja takaisinmaksuaika Virkamiehistä on tulossa liike-elämän päätöksentekijöitä Tulevaisuuden suunnittelu: Julkisen ja yksityisen toimijan kumppanuus Markus Lankinen

11 Lappeenranta tietokilpailu: Tiesitkö että... Omakotitalon 3kW aurinkosähköjärjestelmä tuottaa n. 13kWh aurinkoisena päivänä Lappeenrannassa Voit ajaa sähköskootterilla yhdellä latauksella n km Yhden asteen huonelämpötilan alentaminen = 5% lämmityslaskussa Markus Lankinen Lappeenranta Green Energy Showroom Tavoitteena on Lisätä alueen näkyvyyttä energia- ja ympäristötekniikan keskuksena Lisätä paikallisten yritysten näkyvyyttä asiakkaiden, yhteistyötahojen ja tulevan työvoiman silmissä Lisätä yritysten verkostoitumista ja toimintaympäristön kehittämistä Toimia testiympäristönä ja demonstroida kestävän kehityksen ympäristö- ja energiaratkaisuja ja niiden toimivuutta pohjoisissa olosuhteissa Esitellä alueelle sijoittuvia huipputeknologiakohteita Yhdistää ja verkottaa Green Energy Showroomin LUTin Green Campus kokonaisuuden kanssa Energiaturismin lisääminen alueella Lisätä alueella innovatiivisia investointeja Markus Lankinen

12

13

14 Uutta tuulivoimaa Jari Suominen TuuliWatti Oy Saksa vs. Suomi (Saksa) Saksa* Suomi* max kulutus (MW) min kulutus (MW) tuuli + aurinko yht. (MW) osuus max kulutuksesta (%) 90 % 3 % tuonnin netto-osuus 0 % 20 % tuulivoimaloita (kpl) asukkaita (milj.) *maapinta-ala sama Lähde: Fraunhofer Institute for Solar Energy Systems ISE: Electricity production from solar and wind in Germany in 2013

15 Miksi tuulivoimaa? Tuulivoima on puhdas, uusiutuva energiamuoto tuulivoiman ympäristöhyödyt ovat moninkertaiset verrattuna haittoihin Tuulivoima on kotimaista lähienergiaa tuulivoima vähentää riippuvuutta energiatuonnista se on uusi maaseutuelinkeino, joka parantaa maaseudun elinvoimaa tuulivoima on paikallisesti merkittävä työllistäjä Tuulivoima on edullinen energiamuoto tuuli on ilmainen, loputon raaka-aine tuulivoima on kansantaloudellisesti kannattavaa (minkä takia sitä myös tuetaan) tuulivoima on kustannustehokasta Tuulivoiman tase on vahvasti positiivinen Nopeasti käyttöönotettava Ilmainen polttoaine Energiaomavaraisuus Energian tuontilaskun pieneneminen Sähkön hinnan aleneminen Lisää kilpailua sähköntuotannossa Työllisyys Kiinteistöverotulot Integroitavissa rakennettavaan infrastruktuuriin Siirtohäviöiden väheneminen Verkon kuormituksen aleneminen Puhdas energiamuoto CO 2 -vähenemä Pienhiukkaset Syöttötariffi Ympäristövaikutukset Vilkkuminen Ääni Vaihteleva tuotanto Vaihteleva sähkön hinta

16 Miten tuulivoimaa? Panostamme vahvaan osaamiseen ja alan uusimpaan tuotantoteknologiaan Tuotamme kotimaista puhdasta sähköä mahdollisimman kustannustehokkaasti tuulivoimala-alueiden luontoa ja asukkaita kunnioittaen yhteistyössä sellaisten kuntien kanssa, joihin halutaan tuulivoimaa - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin kustannuksin Pitkäjänteinen suomalainen toimija emme ole tulleet alalle pikavoittoja keräämään Vahvasti alueellinen: tuotamme puhdasta energiaa ja hyvinvointia ympäri maata Nykyaikaisia voimaloita tarvitaan vähemmän

17 Peittoon tuulivoimapuisto Peittoon tuulivoimapuisto Peittoon puisto muodostuu 12:sta voimalasta á 4,5 MW, torni 140m, halkaisija 128m Kapasiteetti yhteensä 54 MW Investointi 75 M Vuosituotanto 175 GWh Vastaa 3% Suomen 6 TWh 2020 tavoitteesta Verkkoliityntä Pori Energia Sähköverkot Oy Uusi 110 kv voimajohto 18 km Uusi sähköasema Hankkeen elämänkaari OYK OAS täydentäminen Rakennusluvat lainvoimaiset 12/2012 Investointipäätös 12/2012 Tuotannossa syksy 2014 Kokonaiskesto 6 vuotta

18 Tuulivoimaa pyritään ohjeistamaan tiukemmin kuin yleistä melua yli miljoona suomalaista altistuu huomattavasti voimakkaammalle liikennemelulle (55 db/50 db)

19 TuuliWatti - tuulivoiman johtava toimija ja edelläkävijä Suomessa Valmiit ja rakenteilla olevat tuulipuistot valmis voimaloita teho MW yht. MW Pori Tahkoluoto Simo Ii Tervola Simo ,5 18 Ii ,3 9,9 Pori Peittoo ,5 54 Tornio ,5 36 Salo Kalajoki ,3 72,6 Siikainen ,3 26,4 yhteensä Vastaa MWh/vuosi Suomen 2020 tuulivoimatavoitteesta 16 % Kerrostaloasunnon sähkönkulutus kpl Energialaskun vähenemä per elinkaari milj. CO2 vähenemä 660 milj. kg/v Wind power projects of TuuliWatti In production In building phase Building in Tornio, 36 MW Simo III, 100 MW Simo I and II, 36 MW Haukipudas, 18 MW Raahe, 65 MW Kalajoki, 75 MW Tervola I, 30 MW Tervola II, 10 MW Tervola III, 30 MW Ii III, 30 MW Ii I and II, 40 MW Merikarvia, 45 MW Pori, 54 MW Luvia, 50 MW Siikainen, 26 MW Jyväskylä, 20 MW Salo 10 MW

20

21

22 Riskien hallintaa sekä sopimuskäytäntöjä monitahoisissa ja mittavissa energiahankkeissa Aimo Halonen Energiakongressi From Plain Paper to Working Solutions Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co 19 juristia Pitkä ja laaja-alainen kokemus energiaprojekteista nimenomaan tilaajan intressissä toimimisesta extraordinary in-depth knowledge of the energy industry in Finland Legal500 From Plain Paper to Working Solutions

23 Esimerkkiprojekteja From Plain Paper to Working Solutions Projektin tavoitteet From Plain Paper to Working Solutions

24 Tavoitteiden toteutuminen Accenturen maailmanlaajuinen tutkimus energiahankkeista 2012: Aikataulussa vain 34 % Budjetissa vain 32% Energiahankkeiden tilaajat ylikuluttavat keskimäärin 13 % budjetista From Plain Paper to Working Solutions Miksi? Henkilöresurssit Etukäteissuunnittelu Sopimuskäytännöt From Plain Paper to Working Solutions

25 Projektin pelisäännöt Tilaaja zz Yleiset ehdot ja mallit Toimittaja Viranomaiset From Plain Paper to Working Solutions Onnistunut sopimus Maksajan tavoitteista lähtien Realiteetit Noudatetaan käytännössä From Plain Paper to Working Solutions

26 Vakioehdot Hyvä lähtökohta Mutta vain lähtökohta Oppirahat maksettu From Plain Paper to Working Solutions Perusasioita sopimisesta Huolellinen toimittaja Toiminnalliset vaatimukset Laatu From Plain Paper to Working Solutions

27 Riskit From Plain Paper to Working Solutions Riskienhallinta Sopimusverkko Sopimukset riskienhallinnan tärkein työkalu Hyvät käytännöt From Plain Paper to Working Solutions

28 Hyvät käytännöt Sopimusstrategia Sitovat ja selvät pelisäännöt Sopimuskuri From Plain Paper to Working Solutions Sopimusstrategia Kokonaisuus kartoitettava ja vastuusuhteet ymmärrettävä Sopimuskokonaisuus on projektin riskienhallinnan tärkein työkalu Velvoitteiden yhteensovittaminen From Plain Paper to Working Solutions

29 Sitovat ja selvät pelisäännöt Mekanismit, aikarajat ja sanktiot Lähtötietojen, suunnitelmien ja liittymäkohtien yhteensopivuus harmonisoidut määräykset ja velvoitteet (myös toimittajien välillä) Tilaajan velvoitteet eksplisiittisesti mainittu, toimittajan tarkastusvelvollisuus From Plain Paper to Working Solutions Sopimuskuri Sopimuksesta ei ole hyötyä jos sitä ei noudateta Sopimusta ei noudateta jos ei sitä valvota Sopimuskuri = sopimuskatselmukset kset + jatkuva seuranta From Plain Paper to Working Solutions

30 Riitelystä Kallista ja riskialtista Kaikkia riitoja ei voi estää Usein vältettävissä hyvällä sopimisella ja hyvillä käytännöillä Kuluttaa ja sitoo resursseja vuosiksi eteenpäin From Plain Paper to Working Solutions Käytäntöä Muutama esimerkki From Plain Paper to Working Solutions

31 SUUNNITELMAPUUTE euroa 900 eur + alv From Plain Paper to Working Solutions TYÖTURVALLISUUS Päätoteuttaja? Poliisitutkinta 6 kk euroa kustannuksia Sopimuksen tarkistaminen euroa From Plain Paper to Working Solutions

32 HANKINTAJURIDIIKKAA eur + alv eur From Plain Paper to Working Solutions LISÄLASKUJA euroa euroa + alv From Plain Paper to Working Solutions

33 VASTAANOTTOVALMIS n euroa + alv 1,2 miljoonan euron vaatimus From Plain Paper to Working Solutions vs Päivitys Tarkistus Etukäteen From Plain Paper to Working Solutions

34 Kiitos! Aimo Halonen Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy Eteläesplanadi Helsinki From Plain Paper to Working Solutions

35

36 Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso bioöljyn käytön hyödyt 3. Fortum Otso -bioöljyn tuotanto ja tulevaisuus 2

37 Fortum yrityksenä 3 Fortum lyhyesti Sähköntuotanto Lämpö Jakelu Sähkön myynti Iso-Britannia Sähköntuotanto Lämmön myynti Pohjoismaat Sähköntuotanto* Lämmön myynti* Sähkönjakeluasiakkaat Ruotsissa 1,0 TWh 1,8 TWh Sähköasiakkaat 46,5 TWh 13,9 TWh 0,9 milj. 1,2 milj. 2013* Liikevaihto 6,1 miljardia euroa Liikevoitto 1,7 miljardia euroa Tase 24 miljardia euroa Henkilöstö Venäjä OAO Fortum Sähköntuotanto 20,0 TWh Lämmön myynti 24,2 TWh Lisäksi, ~25 % osuus TGC-1:stä Puola Sähköntuotanto Lämmön myynti 0,6 TWh 4,0 TWh Baltian maat Sähköntuotanto Lämmön myynti 0,5 TWh 1,1 TWh Intia Sähköntuotanto ~9 GWh 4

38 Fortumin raportointisegmentit ja divisioonat Power and Technology Heat, Electricity Sales and Solutions Russia Distribution Vesi-, ydin- ja lämpövoimatuotanto Asiantuntijapalveluita tarjoava Power Solutions Tuotannon ohjaus ja trading Tutkimus-, kehitys- ja teknologiatoiminnot Segmentti koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Hydro Power and Technology Nuclear and Thermal Power Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) Kaukolämpöliiketoiminta ja yritysten lämpöratkaisut Aurinkovoiman tuotanto Sähkön myynti ja siihen liittyvät ratkaisut Konsernitasoiset kestävän kehityksen toiminnot Sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti Venäjällä Segmenttiin kuuluu OAO Fortum ja Fortumin hieman yli 25 %:n osuus TGC-1:stä Sähkönjakeluliiketoiminta 5 Fortumin strategia Aurinkotalous Resurssi- ja järjestelmätehokkuus Korkea Perinteinen energiantuotanto Rajalliset energiavarat, suuret ympäristövaikutukset CHP Edistyksellinen energiantuotanto Energiatehokkuus ja/tai vähäpäästöinen tuotanto Aurinkoon perustuva tuotanto, järjestelmän kokonaistehokkuus Aurinko Vesi Meri Tulevaisuuden ydinvoima Geoterminen Bio Tuuli Alhainen Öljy Hiili Kaasu CCS Nykyinen ydinvoima Rajalliset resurssit Suuret CO 2 -päästöt Ehtymättömät resurssit Päästötön tuotanto 6 Copyright Fortum Corporation All rights reserved by Fortum Corporation and shall be deemed the sole property of Fortum Corporation and nothing in this slide or otherwise shall be construed as granting or conferring any rights, in particular any intellectual property rights

39 Fortum Otso -bioöljyn käytön hyödyt 7 Fortum Otso -bioöljy on ilmastoystävällinen tuote Bioöljyllä tuotettu energia vähentää CO 2 päästöjä jopa yli 90 % fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna Päästökaupassa päästötöntä Kun energiantuotannossa korvattaan 210 GWh raskasta polttoöljyä bioöljyllä, vähennetään samalla CO 2 -päästöjä tonnia ja rikkidioksidipäästöjä 320 tonnia Tuotantokapasiteetti on t/a, noin 210 GWh. Tämä vastaa yli pientalon vuotuista lämmitystarvetta 8 Bioöljyn tuotantolaitos CHP-laitokseen integroituina on erittäin energiatehokas: Prosessin hukkalämmöt saadaan talteen Sivutuotteet voidaan hyödyntää täysimääräisesti energiantuotannossa Lisätään uusiutuvan sähkön tuotantoa Prosessin tarvitsema lämpö syntyy sivutuotteilla: biokoksilla ja lauhtumattomalla kaasulla. Sivutuotteista ei aiheudu suoria CO2-päästöjä

40 Vastaa PIPOn rikkivaatimukseen Toteutettavissa pienellä investoinnilla Vermon lämpökeskus Espoon Leppävaarassa 49 MW POR => 46 MW bioöljy Olemassa olevan säiliön sisään rakennettu haponkestävä säiliö Putkisto ja pumput vaihdettu Lisäksi asennettu sähkösuodatin - tarvittaisiin myös käytettäessä POR:ia

41 Toteutettavissa pienellä investoinnilla Käyttö 12

42 Fortum Otso -bioöljyn tuotanto ja tulevaisuus 13 Fortum Otso bioöljyn ominaisuudet Nopean pyrolyysin bioöljyn ominaisuudet Tehollinen lämpöarvo: MJ/kg Vesipitoisuus: wt-% Itsesyttymislämpötila: Vähintään 600 C ph: 2,5 3,5 Kemikaaliluokka: REACH Lisätietoja muista ominaisuuksista kuten varastointija esilämmityslämpötilasta sekä savukaasun määrästä: E-halli klo 15.00: Antti Ahonen, Fortum: Fortum Otso ominaisuudet ja käytettävyys 14

43 Joensuun laitosalue 2. Bioöljyn tuotantolaitos 1. Joensuun CHP -laitos 15 Fortum Otso -tuotantoteknologia Nopea pyrolyysi: Bioöljyä tuotetaan kaasuttamalla ja lauhduttamalla raaka-aine nopeasti Pidetään yhtenä kustannustehokkaimmista keinoista nesteyttää biomassaa Yksinkertainen prosessi Lämpö tuotetaan prosessin tähteillä Saanto on korkea Voi käyttää useita raaka-aineita Tutkittu 1970 luvulta lähtien Fortumin Joensuu bioöljylaitos on maailman ensimmäinen nopean pyrolyysin tuotantolaitos, joka on yhdistetty olemassa olevaan voimalaitokseen. 16

44 Fortumin CHP-tuotanto Pohjois-Euroopassa Suomi Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi, Joensuu, Järvenpää-Tuusula, Naantali Ruotsi Tukholma Baltia Viro (Tartu, Pärnu) Latvia (Jelgava) Liettua (Klaipeida) Puola Wroclaw, Czestochowa, Bytom, Zabrze, Swiebodzice 17 Bioöljyn jatkokehitys Fortum, UPM and Valmet kehittävät yhdessä biopolttoaineiden ja -nesteiden valmistusteknologiaa Tavoite: Tuottaa korkeamman jalostusarvon bionesteitä ja -polttoaineita. Idea: Kehittää bioöljyn käsittelyyn soveltuva katalyyttinen käsittelymenetelmä sekä kaupallistaa tuote. Nimi: Projektin nimi on LignoCat eli lignocellulosic fuels by catalytic pyrolysis Aikataulu: Kesto 5 vuotta. Projekti on luontainen jatko tutkimusosapuolten aikaisemmalle yhteistyölle, jonka tavoitteena oli: Integroidun pyrolyysiteknologian kaupallistaminen

45 Kiitos! Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Antti Ahonen Sales Manager E-halli klo 15.00: BIOENERGIA ry:n miniseminaari ENERGIARATKAISUT BIOÖLJYLLÄ Fortum Otso ominaisuudet ja käytettävyys, Antti Ahonen

46

47 UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä ENERGIAKONGRESSI Tampereen messu- ja urheilukeskus Pekka Jokela/ UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining UPM Energy UPM Raflatac UU UPM Paper UU Asia UPM Paper UU Europe UPM Plywood UU UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa kestävää tulevaisuutta Henkilöstön määrä: Liikevaihto yli 10 miljardia euroa vuonna 2013 Tuotantoa 17 maassa Maailmanlaajuinen myyntiverkosto UPM:n osakkeet listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä UPM Biopolttoaineet on UPM Biorefiningin strateginen liiketoimintayksikkö 2 UPM

48 Biopolttoaineet ovat uusi merkittävä askel kohti biotaloutta Sellu- ja paperiteollisuus tänään: Suhteellisen matalan jalostusarvon tuotteita pääosin primääristä raaka-aineesta Biotalous tulevaisuudessa: Korkean jalostusarvon tuotteita perustuen moniin raaka-aineisiin mukaan lukien tähteet ja jätteet Sahattu puu Vaneri Loppukäyttäjät Puubiomassa Tukkipuu Kuitupuu Energiapuu Kierrätyskuitu Sahanpuru Sivutuotteet Kuitupuu ja kierrätyskuitu Sellu Metsätähteet Paperi Pehmopaperi Pakkaukset Biofibrillit Selluntuotannon tähteet Etiketit Hygieniatuotteet Loppukäyttäjät Biokomposiitit Biokemikaalit Biopolttoaineet Energia Loppukäyttäjät UPM Metsäteollisuuden nykyiset toiminta-alueet Tulevat kasvusuunnat Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut selluksi, paperiksi ja biokomposiiteiksi Uuteaineet uusiutuvaksi dieseliksi Kuori ja oksat BTL-dieseliksi ja energiantuotantoon Kuitujen fibrilleistä uusia tuotteita Selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini biokemikaaleiksi Tukkipuu sahatavaraksi ja vaneriksi 4 UPM

49 UPM on saanut tunnustusta maailmanlaajuisesti UPM uusi sijoituksensa Dow Jones kestävän kehityksen indeksissä Palkinto uraauurtavasta teknologiainnovaatiosta 2013 Voittaja 2012, listaus loppusuoralle 2013 Listaus loppusuoralle kestävän kehityksen mukaisten innovaatioiden sarjassa 2013 UPM nimettiin sektorijohtajaksi materiaaliteollisuudessa CDP:n Globaalissa metsäraportissa 2013 Kultaluokan tunnustus UPM Euroopan komission nimeämä voittaja matkustus-kategoriassa 2014 UPM Biopolttoainestrategia Kehittyneet biopolttoaineet Puupohjaiset raaka-aineet Kestävät toiminnot Sellaisenaan nykyautoihin sopivia biopolttoaineita Sopivat nykyisiin jakelujärjestelmiin Uusiutuvat tähderaaka-aineet Ei ravinnoksi soveltuvia raakaaineita Kestävän kehityksen mukainen toimitusketju Vähäpäätöiset lopputuotteet UPM aikoo merkittäväksi toimijaksi kehittyneissä biopolttoaineissa Liikevaihtotavoite > 1 miljardi /v UPM

50 UPM Lappeenrannan biojalostamo UPM Lappeenrannan biojalostamo kaupallisen mittakaavan investointi Avainluvut: Tuote: uusiutuva diesel UPM investointi: 150 M Kapasiteetti: 100,000 tonnia/v UPM patentit & hakemukset: 150 Valmistuu: Kesä 2014 Työntekijät: 200 hlö Kattaa n. 25% Suomen 2020 biovelvoitteesta 8 UPM Public

51 Raaka-aine: Raakamäntyöljy Selluntuotannon tähde Jalostetaan mustalipeän suovasta Saanto kg/t sellua Globaali tuotanto > t/v Tuotanto ylittää kysynnän Suopapotentiaali merkittävä Suuri osa poltetaan energiaksi UPM Lappeenrannan biojalostamo pieni lisä kokonaismäntyöljyn käyttöön Ei vaikutusta kokonaiskysynnän ja tuotannon tasapainoon Tähde Ravintoketjun ulkopuolella Ei lisää maankäyttöä 9 UPM Lähteet: Ecofys:, Low ILUC assessment CTO, Pöyry UPM:n vetykäsittelyprosessi UPM

52 UPM Kaukaan tehdasalue Lappeenrannassa 1 2 TUTKIMUSKESKUS BIOJALOSTAMO 3 4 BIOMASSAVOIMALAITOS SELLUTEHDAS 5 6 SAHA PAPERITEHDAS UPM UPM Lappeenrannan biojalostamo 12 UPM

53 UPM BioVerno - Ainutlaatuinen uusiutuva diesel UPM BioVerno Uusiutuva diesel Uusiutuva raaka-aine 100 % CO2 päästöt (VS. fossiiliset polttoaineet) 80 % Sopii kaikkiin dieselmoottoreihin 100 % UPM

54 Liikennekoeajot UPM BioVerno -dieselillä Liikennekoeajot 05/ / % UPM BioVerno uusiutuva diesel vs. fossiilinen diesel 4 Volkswagen Golf 1.6 TDI-autoa km testimatka/auto Kesä- ja talviolosuhteet, vaihtelevat ajomatkat, kaupunkiajo, pidemmät etäisyydet Luotettava & riippumaton testaus: VTT:n kokeneet testikuljettajat Tutkittiin vaikutuksia auton moottorin toimintaan ja polttoaineen kulutukseen Toimii fossiilisen dieselin tavoin Vaihe 2: Raskaan kaluston testaus (bussiliikenne) 15 UPM UPM Biopolttoaineiden kasvusuunnitelmat ja kilpailuedut

55 UPM Biopolttoaineiden kasvusuunnitelmat LIIKETOIMINTA ALKUUN VETYKÄSITTELY: Mäntyöljy Lappeenrannan biojalostamo, käynnistyy 2014 LIIKETOIMINNAN LAAJENTAMINEN TERMOKEMIALLINEN REITTI: Energiapuu raaka-aineena Kaasutus (BTL)/Pyrolyysi LIIKETOIMINNAN KASVU TULEVAISUUS: Uusia teknologioita, prosesseja ja raaka-aineita. UPM T&K ja yhteistyö strategisten kumppaneiden kanssa. UPM BTL = Biomass-to-liquid T&K = Tutkimus ja Kehitys UPM:n kilpailuedut biopolttoaineisssa Kilpailukykyinen raaka-aine Raaka-aineet omista prosesseista Vakaa saatavuus Ravintoketjun ulkopuolelta Ei muuta maankäyttöä epäsuorastikaan Tehokas tuotantoprosessi UPM:n innovaatiot ja teknologia, kumppaneiden osaaminen Tehokas raakaaineen käyttö Integraattihyödyt Teollinen infrastruktuuri Korkealaatuinen tuote Toisen sukupolven uusiutuva diesel Soveltuu hyvin nykyautoihin Ei seosrajoitteita Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 80 % Korkea energiasisältö 18 UPM Public 10/7/2014

56 UPM Biopolttoaineet Edelläkävijä kehittyneissä biopolttoaineissa 19 UPM

57

58 LNG-INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN SUOMESSA JA POHJOISMAISSA ENERGIAKONGRESSI TIMO KALLIO Gasum Timo Kallio Energiakongressi 2

59 Gasum-konsernin liiketoiminta-alueet LNG ENERGIAKAUPPA ENERGIAPALVELUT SIIRTOPALVELUT Hankinta ja myynti Maakaasun hankinta ja myynti Luonnonkaasuratkaisut Kaasuverkon kehitys ja ylläpito Varastointi Biokaasu ja liikenne Laitteiden myynti Finngulf LNG Jakelu Trading-palvelut Biokaasun jalostus Gasum Timo Kallio Energiakongressi 3 Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014 Gasumin ostettua yhtiöstä 51 % Skangass myy, markkinoi ja toimittaa kilpailukykyistä LNG:stä. Yhtiö myös kehittää LNG-infrastruktuuria asiakkaille kaasuverkoston ulkopuolella, teollisuudessa, meri- ja maaliikenteessä Liikevaihto vuonna 2013 oli 145 miljoonaa euroa, henkilöstöä 44 51% 49%

60 LNG:n arvoketju Tuotanto Tuonti Varastointi Jakelu Käyttö Meriliikenne Tieliikenne Teollisuus Yhdyskuntien voimalaitokset Kotitaloudet Nesteytetyn maakaasun (LNG) markkina kasvussa Meriliikenne Itämeren rikkidirektiivi 2015 lisää LNG-käyttöisten alusten määrää. Teollisuuskäyttö LNG korvaa öljyä ja nestekaasua teollisuuskäytössä. North Sea SECA Liikennekäyttö LNG raskaan maantieliikenteen käytössä ja paineistettuna maakaasuna (CNG) henkilöliikenteessä. North Sea SECA Baltic Sea SECA Gasum Timo Kallio Energiakongressi SECA = Sulphur Emission Control Area

61 Euroopan merkittävin LNG-infrastruktuuri LNG-terminaalit 20 LNG-terminaali LNG-terminaali suunnitteilla LNG-terminaali rakenteilla Pienen kokoluokan LNG-terminaali Terminaalien laajennukset 6 Rakenteilla olevat / vahvistetut terminaaliprojektit 6 Terminaalit suunnitteilla 32 Kanarian saaret Source: Gas Infrastructure Europe (GIE) Gasum Timo Kallio Energiakongressi Edellytykset LNG markkinan kasvulle Infrastruktuuri Asiakkaat Jakelu Hankinta

62 LNG ja kaasuinfrastruktuurin kehittäminen tärkeä osa Gasumin strategiaa Kilpailukykyistä LNG:tä Pohjoismaiden markkinoille Gasum osti helmikuussa 2014 enemmistön (51%) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Yrityskaupan tavoitteena on parantaa kilpailukykyisen LNG:n saatavuutta meriliikenteen, maakaasuverkoston ulkopuolisen teollisuuden sekä raskaan liikenteen kasvaviin tarpeisiin. Yrityskaupan myötä Gasumilla on edellytykset luoda kattava LNG:n jakeluinfrastruktuuri Pohjoismaihin Viron ja Suomen välinen Balticconnector-kaasuputki ovat osa laajempaa Itämeren alueen kaasumarkkinoiden kehittämishanketta. Gasum jatkaa myös oman Suomenlahden LNG-terminaalihankkeen kehittämistä Gasum Timo Kallio Energiakongressi 24 LNG-TUOTANTO Gasum Timo Kallio Energiakongressi 10

63 LNG-toimintaa jo vuodesta 1996 Gasumilla LNG-toimintaa jo vuodesta 1996 Gasum tuottanut LNG:tä Porvoon Kilpilahdella vuodesta 2010 Tuotantokapasiteetti tonnia vuodessa Skangassin vuonna 2011 valmistunut LNG-tuotantolaitos sijaitsee Risavikassa, Norjassa Laitos luokiteltu yhdeksi maailman nykyaikaisimmista LNGtuotantolaitoksista Tuotantokapasiteetti tonnia vuodessa ja varasto m 3 Lyse-konserni omistaa, toimitussopimus Porvoon LNG-tuotantolaitos Risavikan LNG-tuotantolaitos, Norja Gasum Timo Kallio Energiakongressi 11 LNG-kuljetuksiin säiliöautot ja tankkerit LNG-kuljetuksiin maanteillä erikoisvalmisteiset LNG-säiliöautot, 20 kpl LNG-kuljetuksiin merillä Charter-sopimukset kahteen LNG-tankkeriin (Coral Energy ja Coral Anthelia) Gasum Timo Kallio Energiakongressi 12

64 LNG-TERMINAALIT JA HANKKEET Gasum Timo Kallio Energiakongressi 13 Pohjoisen Itämeren kaasuinfrastruktuurin kehittäminen on osa Gasumin strategiaa markkina kaasuverkoston ulkopuolella markkina kaasuverkoston alueella Skangass huolehtii kilpailukykyisen LNG:n myynti- ja jakelutoiminnasta Pohjoismaiden markkinoilla. Tornio Risavika Øra Gävle Lysekil Pori Porvoo Etelä-Suomen tuontiterminaali toisi LNG:n alueen teollisuuden ja merenkulun käyttöön. Balticconnector-yhdysputki liittäisi toteutuessaan yhteen Suomen ja Baltian markkinat ja yhdessä terminaalin kanssa monipuolistaisi kaasun hankintaa.

65 Keskeiset LNG-infrastruktuurin kehittämishankkeet Porin LNG-terminaali Skangass on saanut myönteisen investointitukipäätöksen työ- ja elinkeinoministeriöltä ja tehnyt investointipäätöksen Porin LNGterminaalista. Tavoitteena on terminaalin valmistuminen vuoden 2016 aikana. Mahdollisuutta rakentaa myös Turkuun LNG-terminaali selvitetään edelleen. Tornion LNG-terminaali Tornio ManGa LNG käynnisti LNG hankintoihin ja logistiikkaan keskittyvän yhteistyön Gasumin kanssa huhtikuussa Manga LNG Oy:n omistajat ovat Outokumpu ja SSAB, energiayhtiö EPV Energia sekä Gasum. Manga LNG on saanut myönteisen investointitukipäätöksen työ- ja elinkeinoministeriöltä. Tavoitteena on, että Tornioon sijoitettava terminaali valmistuisi vuoden 2017 aikana. Finngulf LNG Gasum ja virolainen Alexela ovat etsineet yhteistyömallia terminaalin rakentamiseksi kevään ja kesän 2014 aikana. Mikään yhteistyömalleista ei osoittautunut EU-komission indikoimilla tukitasoilla liiketaloudellisesti kannattavaksi. Gasum jatkaa nyt oman terminaalihankkeen kehittämistä. Terminaalin lopullinen sijaintipaikka, investoinnin suuruus ja aikataulu tarkentuvat kehitystyön edetessä Balticconnector Gasum on yhdessä virolaisen siirtoyhtiön Võrguteenusin kanssa hakenut EU-tukea hankkeen suunnittelulle. Balticconnectorin toteutuminen edellyttää Baltiassa muiden kaasuinfrastruktuurihankkeiden kehittämistä ennen kuin yhdysputken kytkeytyminen Euroopan kaasuverkostoon on mahdollista Gasum 15 LNG-terminaalit ja -hankkeet Lysekil, Ruotsi: Toiminnassa oleva LNG- terminaali, ( m 3 ), (Lysekonsernin omistuksessa, toimitussopimus) Øra, Norja: LNG-terminaali (6 500 m 3 ) Pori, Tahkoluoto: Rakenteilla oleva LNG-terminaalihanke ( m 3 ) Tornio, Röyttä: Suunnitteilla oleva Manga LNG Oy LNG-yhteisyritysterminaalihanke, ( m 3 ) Gävle, Ruotsi: Suunnitteilla oleva LNG-terminaali, ( m 3 ) Suomenlahden LNG-terminaalin suunnittelu (Gasumin oma hanke) Gasum Timo Kallio Energiakongressi 16

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta PÄÄTTÄJIEN 34. METSÄAKATEMIA Maastojakso 22.-24.5.2013 Jaakko Nousiainen/UPM Biopolttoaineet SISÄLTÖ 1. Kestävä perusta Biofore 2. Uudistu rohkeasti BioVerno

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti Jari Suominen Miksi tuulivoimaa? Tuulivoima on puhdas, uusiutuva energiamuoto tuulivoiman ympäristöhyödyt ovat moninkertaiset verrattuna haittoihin Tuulivoima

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ BioVerno matka laboratoriosta teolliseen tuotantoon. Lappeenranta 30.5.2013 Risto Kotilainen/UPM Biopolttoaineet

BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ BioVerno matka laboratoriosta teolliseen tuotantoon. Lappeenranta 30.5.2013 Risto Kotilainen/UPM Biopolttoaineet BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ BioVerno matka laboratoriosta teolliseen tuotantoon Lappeenranta 30.5.2013 Risto Kotilainen/UPM Biopolttoaineet SISÄLTÖ 1. Megatrendeistä liiketoiminnaksi 2. Ajatuksesta

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Puupohjaiset biopolttoaineet, markkinanäkymät EU:ssa ja kestävyyskriteerit

Puupohjaiset biopolttoaineet, markkinanäkymät EU:ssa ja kestävyyskriteerit Puupohjaiset biopolttoaineet, markkinanäkymät EU:ssa ja kestävyyskriteerit VTT 2G 2020 Biofuels-projektin seminaari 28.5.2013 Petri Kukkonen/UPM Biopolttoaineet Teollisen kehityksen uusin aalto on biopohjainen

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Sisältö 1. Biofore ja biotalous 2. Resurssitehokkuus 3. Esimerkkejä

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Suuren mittakaavan LNG - tuontiterminaali - Finngulf LNG

Suuren mittakaavan LNG - tuontiterminaali - Finngulf LNG Suuren mittakaavan LNG - tuontiterminaali - Finngulf LNG Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass on osa Gasum konsernia Skangass on perustettu 2007. Gasum osti 51% Skangassista keväällä 2014. Gasumin LNG liiketoiminnot siirtyvät kaupan myötä Skangassin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos haltuun tulevaisuuden energiateknologioilla

Ilmastonmuutos haltuun tulevaisuuden energiateknologioilla Ilmastonmuutos haltuun tulevaisuuden energiateknologioilla Teknologiajohtaja Heli Antila Tekniikan Päivät, 18.1.2014 Alhainen Resurssi- ja järjestelmätehokkuus Korkea Kohti aurinkotaloutta Aurinkotalous

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Fortumin Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti

Fortumin Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti Fortumin Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden tuloksista

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Fortum. Sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa ja Baltiassa. Johtaja Timo Karttinen. Pörssi-ilta 11.11.2013 Espoo

Fortum. Sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa ja Baltiassa. Johtaja Timo Karttinen. Pörssi-ilta 11.11.2013 Espoo Fortum Sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa ja Baltiassa Johtaja Timo Karttinen Pörssi-ilta 11.11.2013 Espoo Fortum lyhyesti Liiketoimintamme ovat sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN JA TEOLLISUUDEN POLTTOAINEENA GASUMIN LNG-HANKKEET TOMMY MATTILA 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG:N JAKELUN JA TOIMITUSKETJUN KEHITTÄMINEN TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LISÄARVOA SUOMELLE 2011 Liikevaihto 1 260 milj. euroa Liikevoitto 92 milj. euroa

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU?

MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU? MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU? TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Globaali energiahaaste - kohti energiavallankumousta Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Tuulivoimarakentamisen haasteet ja uudet tuulet STY:n toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014

Green Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014 Green Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014 2 Sisältö GFN Yrityksenä Missio Visio Strategia Suomen tiekartta Biojalostamo Standardoitu biojalostamo-malli Tuotantoprosessi Bioöljyn sovelluskohteet Sovelluskohteiden

Lisätiedot

Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014. Maaliskuu 2015

Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014. Maaliskuu 2015 Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014 Maaliskuu 2015 Fortum pähkinänkuoressa 2014 Fortumin raportointisegmentit Vertailukelpoinen liikevoitto (EBITA) Power and Technology Fortumin sähköntuotanto,

Lisätiedot

Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014. Maaliskuu 2015

Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014. Maaliskuu 2015 Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014 Maaliskuu 2015 Fortum pähkinänkuoressa 2014 Fortumin raportointisegmentit Vertailukelpoinen liikevoitto (EBITA) Power and Technology Fortumin sähköntuotanto,

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Tapio Kuula Toimitusjohtaja Verkställande direktörens översikt Tapio Kuula Verkställande direktör Toimitusjohtajan katsaus Toimintaympäristö Strategia Investoinnit Suomen sähköverkkoliiketoiminnan

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä 15.11.2013 Päivitetty 7.2.2014 Nesteytetty maakaasu on ympäristölle ystävällinen Nesteytetty maakaasu (liquified natural gas, LNG) koostuu pääosin

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset Stefan Fors, UPM 1 UPM UPM The Biofore Company VISIO UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Neste Oil strategia ja liiketoiminta

Neste Oil strategia ja liiketoiminta Neste Oil strategia ja liiketoiminta Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja 26.11.2012 Neste Oil lyhyesti Korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot