Turun Sataman asiakaslehti kuljetusalan ammattilaisille. Tässä numerossa: Satama on yhtä kaupunkinsa kanssa. Laivakorpuista lapskoussiin
|
|
- Teuvo Jere Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aboard 1 09 Turun Sataman asiakaslehti kuljetusalan ammattilaisille Tässä numerossa: Satama on yhtä kaupunkinsa kanssa Laivakorpuista lapskoussiin
2 KUVA Jouni Saaristo Kannen kuva: Sture Haglund SISÄLLYSLUETTELO sivu Pääkirjoitus... 2 SATAMAT JA KAUPUNGIT: Suhteiden renesanssi... 3 Ovakon alueen lisärakentaminen hyvässä vauhdissa... 6 TURUN SATAMA 860 VUOTTA kauppaa ja merenkulkua... 9 Viisi vuosikymmentä laivanvarustajana Laivakorpuista lapskoussiin merimiesruokaa aidoimmillaan SATAMAN TYÖNTEKIJÄ Satamamestari Antti Pekanheimo Tre Kronor: Mennyttä aikaa huokuva kaunotar Satama tarvitsee kasvualueita tukeakseen talouden kehitystä SATAMAN KAUTTA: Kruunun reitistä kasvoi elämysten tarjoaja kaikelle kansalle Aboard 1/2009 Turun Sataman asiakaslehti kuljetusalan ammattilaisille PÄÄTOIMITTAJA: Turun Sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg TOIMITUS JA TAITTO: ID BBN, PAINO: Finepress Oy PAINOSMÄÄRÄ: 3000 kpl PÄÄKIRJOITUS Satama on yhtä kaupunkinsa kanssa Turun Satama viettää tänä vuonna 860-vuotisjuhliaan yhtenä Itämeren tärkeimmistä merenkulun keskuksista. Aurajoen varren rauta-aikaisesta kauppapaikasta on vaihe vaiheelta kehittynyt moderni satama, jossa on säilytetty kuitenkin vanhan sataman tunnelma. Historia on läsnä jo sataman vieressä kohoavan keskiaikaisen Turun linnan ja monien muiden maamerkkien muodossa. Perinteet ovat osa pehmeitä arvojamme Vanhana satamakaupunkina Turulla on paljon yhteistä Hampurin kaltaisten eurooppalaisten satamakaupunkien kanssa. Turun tavoin jokisatamaksi luettava Hampuri tarjoaa meille hyvän esimerkin siitä, miten satama voi uusiutua ja kehittyä toimien veturina myös kaupungin kehitykselle. Yhteisten rajapintojen hiominen virkistää elinkeinoelämää, tuo työtä ja turisteja sekä lisää asukkaiden viihtyvyyttä kotikaupungissaan. Vaikka jokisatamasta on siirrytty aikojen saatossa Aurajoen suulle, on kaupunki Turussakin kävelyetäisyyden päässä satamasta. Sen ansiosta Turun satamakin voi tarjota kävijöilleen tavallista enemmän myös pehmeitä arvoja. Aurajoen varren kävelyreitti satamasta kaupunkiin tarjoaa kulkijoilleen monenlaisia elämyksiä museoaluksista ympäristötaiteeseen ja Ruissa- > 2 < ABOARD 1/2009
3 SATAMAT JA KAUPUNGIT: lon rantateiltä voi ihailla ohikulkevia aluksia. Turkulaisen merenkulun perinteitä kunnioittaen Satama on luonnollisesti mukana myös Tall Ships Races -purjelaivatapahtuman kaltaisissa kaupungin huippuhetkissä. Tähtäämme tulevaisuuteen taloustilanteesta huolimatta Talouden taantuma ja sitä seurannut ulkomaan tavaraliikenteen väheneminen näkyy myös Turun Sataman toiminnassa. Tulevaisuuden suunnittelua ajatellen tilanne on hankala, koska käytössä ei ole työkalua lähiaikojen kehityksen ennustamiseen. Aiemmin Suomi on toipunut nopeasti taloudellisesti heikoista ajoista. Tällä kertaa se saattaa kuitenkin olla vaikeampaa, koska globaalin talouskriisin vaikutukset ulottuvat niin moniin asioihin. Merkkejä mahdollisesta muutoksesta nähdään varmaan vasta kesän jälkeen. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Turun Sataman kehitys jatkuu vahvana. Viime vuonna käynnistyneet suuret jakeluvarastohankkeet etenevät suunnitellussa aikataulussa. Rakennustyöt niin Schenker Cargon kuin Posten Logistik SCM:n työmailla ovat täydessä käynnissä. Samaan aikaan viedään eteenpäin myös pitkän aikavälin projekteja, kuten Pansion sataman kehittämistä. Alueen kaavan hyväksymisen jälkeen voimme suunnitella ja aikatauluttaa rakentamista. Hankkeiden käynnistäminen tapahtuu markkinoiden mukaan ja tarvittaessa aikatauluja voidaan nopeuttaakin. TEKSTI Carl Michener Suhteiden renesanssi Satama on kaupungin sydän Satamat ovat rannikkokaupunkien sydämiä suurkaupunkeja on muodostunut niiden ympärille kautta aikojen. Satamat ovat toimineet innovatiivisuuden linnakkeina, eräänlaisina uusien ideoiden ja toimintamallien laboratorioina, ja esimerkiksi nykyaikaiset taloudelliset prosessit ovat alun perin kehittyneet juuri merenkulun ja kaupankäynnin avulla. Turunkin synty sijoittuu aikaan, jolloin kaupungin tilalla oli Aurajoen suulle muodostunut markkinapaikka, jonne ihmiset saapuivat ostamaan ja myymään. Turkulaisena toimijana arvostamme ympäristöämme Sataman kehittämisessä yhden keskeisen lähtökohdan muodostavat ympäristöasiat, joissa Turun Satama on tehnyt monia innovatiivisia ratkaisuja liittyen mm. ruoppausmassojen käsittelyyn sekä melun- ja ilmapäästöjen torjuntaan. Yksi keskeisiä hankkeitamme on energiankulutuksen vähentäminen, mikä on tehokkain keino vähentää ilmapäästöjä. Suunta on yhteinen sataman muiden toimijoiden kanssa, mistä kertovat esimerkiksi Viking Linen suunnitelmat vaihtoehtoisten energialähteiden hyödyntämiseksi tulevissa aluksissaan. 860-vuotias Turun Satama on alusta asti kehittynyt vaihe vaiheelta ja sopeutunut erinomaisesti toimintaympäristönsä muutoksiin. Ennakoimalla ja suunnittelemalla ajoissa seuraavat kehitysaskeleet pyrimme toimimaan hallitusti tulevinakin vuosisatoina asiakkaidemme, kumppaniemme, henkilöstömme ja satamakaupunki Turun hyväksi. Hyviä lukuhetkiä! Christian Ramberg toimitusjohtaja ABOARD 1/2009 > 3 <
4 Jatkuu edelliseltä sivulta Suhteiden renesanssi Löystyneet siteet 1900-luvun jälkipuoliskolla tapahtuneet muutokset aiheuttivat kuitenkin ristiriitoja. Euroopan satamajärjestön (European Sea Ports Organization, ESPO) pääsihteeri Patrick Verhoeven kuvailee tilannetta näin: 1900-luvun alusta lähtien satamat ja kaupungit erkaantuivat vähitellen toisistaan luvulle asti oli itsestään selvää, että satamia tuettiin ne kuuluivat erottamattomasti kaupunkialueeseen. Sittemmin satamien ja kaupunkien väliset taloudelliset siteet ovat kuitenkin löystyneet. Kotimaisten toimijoiden korvaaminen monikansallisilla yrityksillä on vaikuttanut tähän suuresti luvulla satamien koko ja volyymit kasvoivat räjähdysmäisesti, mikä lisäsi liikennemääriä, heikensi ilmanlaatua ja aiheutti muita ongelmia. Myöhemmin monet satamat ovat joko siirtyneet kauemmas kaupunkien keskustoista ja tehneet tilaa jälleenrakentamiselle tai uudistaneet toimintaansa ja palauttaneet suhteet isäntäyhteisöihinsä. Kaupunkien ja satamien väliset yhteydet tuntuivat katkenneen, Verhoeven sanoo. Ja joidenkin mielestä kaupungit olivat menettämässä tärkeän osan perinnöstään. Useimmat satamakaupungit syntyivät satamakaupunkeina. Siitä luopuminen merkitsisi jonkin olennaisen ja tärkeän menettämistä. Muutos näkyvissä Useita kirjoja merisatamista kirjoittaneen professori ja merioikeuden asiantuntija Eric Van Hooydonkin mielestä muutos on näkyvissä. Keskustelu parhaista keinoista säilyttää satamakaupungin tunnelma on nopeasti muuttumassa korkeimman tason poliittiseksi ohjelmaksi, hän sanoo. Jos jälleenrakentajat saavat vapaat kädet uudistaa satama-alueita kysymättä satamaviranomaisten mielipidettä, arvokas osa kaupungin historiasta on äkkiä tuhottu. Varsinkin parin viime vuosikymmenen aikana ympäri maailmaa on alettu uudelleen herätellä kiinnostusta satamiin. Van Hooydonk pystyy luettelemaan kymmeniä pehmeitä arvoja, joita satamilla on tarjota kaupungeille. Emme halua menettää merellistä näkökulmaa, joka on monen kaupungin synnyn taustalla ja antaa niille tunnusomaisen mausteensa, hän sanoo. Satamat ovat arvokkaita lukemattomista syistä. Monet satamien ja kaupunkien viranomaiset ovat tajunneet tämän ja ovat lisäämässä näkyvyyttä sisällyttämällä satamapolitiikan kaupungin kehittämiseen ja turismiin, vahvistamalla psykologista yhteyttä sataman ja kaupungin välillä. Turun ja Hampurin kaltaisilla satamilla on yksi etu moniin muihin nähden: ne ovat kaupungin omistamia. Kunnallisilla satamilla on usein paremmat viestintäyhteydet ja läheisempi suhde sijaintikaupunkiinsa. Tässä mielessä ei ole yllättävää, että Rotterdam, Hampuri ja Turku ovat keksineet tapoja juhlistaa perintöään. Hampurin sataman vuosittaiset juhlat keräävät yli kävijää ja televisiokatsojaa. Myös Turun satama juhlii vuosittain, järjestää kierroksia tiloissaan ja tekee läheistä yhteistyötä kaupungin keskustassa sijaitsevan Forum Marinum -museon kanssa. Tukeakseen maailmanlaajuista satamien aseman palauttamisen trendiä ESPO julisti haettavaksi uuden palkinnon vuodelle 2009 paras luova aloite kaupallisen ja ympäristöön liittyvän toiminnan ulkopuolella. On selvää, että voimme odottaa satamien ja kaupunkien välisten suhteiden tiivistyvän entisestään tulevina vuosina. Edessämme on satamarenessanssi. Patrick Verhoeven on Brysselissä toimivan Euroopan satamajärjestön (European Sea Ports Organisation, ESPO) pääsihteeri. ESPO ajaa yli 800 Euroopan Unionin alueella sijaitsevan merisataman yhteisiä etuja. Verhoeven valmistelee parhaillaan väitöskirjaa satamahallinnon uudistuksesta Euroopassa. > 4 < ABOARD 1/2009
5 KUVA Turun kaupunki/tall ships Races 2003 Eric Van Hooydonk on merioikeuden professori Antwerpenin yliopistossa. Hän on eurooppalaisen meri- ja kuljetuslain instituutin (European Institute of Maritime and Transport Law) sekä Flanders Water Heritage -kattojärjestön puheenjohtaja, minkä lisäksi hänellä on merisatamalakiin erikoistunut asianajotoimisto. Vuonna 2007 Verhoeven ja Hooydonk julkaisivat kirjan The Ports Portable, joka on ensimmäinen Euroopan satamakaupungeista kertova kulttuurimatkaopas. ABOARD 1/2009 > 5 <
6 TEKSTI Sanakari/Kari Ahonen Ovakon alueen lisärakentaminen hyvässä vauhdissa KUVA Turun Satama Turun Sataman Ovakon alueelle toteutettavat kaksi suurhanketta ovat edistyneet ripeästi. Schenker Cargo Oy:n nykyisen m 2 :n suuruisen jakeluvaraston m 2 :n suuruinen laajennusosa valmistuu jo tulevan elokuun aikana. Myös Posten Logistik SCM Oy:n m 2 :n suuruisen logistiikkakeskuksen rakennustyöt ovat täydessä käynnissä ja rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön marras-joulukuun vaihteessa > 6 < ABOARD 1/2009
7 Toimitusjohtaja Jouni Sopulan taakse nousevan laajennuksen valmistuttua Schenker Cargo Oy tarjoaa asiakkailleen Turun satamassa m 2 tehokasta varastotilaa. KUVA Markku Koivumäki Schenker Cargon laajentaa vastauksena kysynnän kasvuun Schenker toimi päänavaajana Turun Sataman ryhtyessä panostamaan jakelukeskustoiminnan kehittämiseen. Ovakon alueen rakennushankkeen tultua esiin Sataman markkinointiryhmässä yhtiö ilmaisi heti kiinnostuksensa keskuksen vuokraamiseen. Sataman intressinä oli löytää alueelle toimija, joka tuottaisi lisäarvoa satamaa käyttävälle liikenteelle. Schenkerillä puolestaan näimme varasto- ja lisäarvopalvelujen kysynnän kasvavan voimakkaasti. Kyseessä oli selkeä win-win-tilanne, jossa uuden jakeluvaraston rakentamisesta hyötyivät molemmat osapuolet, Schenker Cargo Oy:n toimitusjohtaja Jouni Sopula kertoo. Alunperin m 2 :n rakennushanke jaettiin kahteen vaiheeseen, vaikka koko hankkeen loppuunsaattamisesta vallitsi jo tuolloin yhteisymmärrys. Satama rakennutti ensimmäisen vaiheen valmiiksi kevääksi 2007 ja Schenker sitoutui hankkeeseen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Jakeluvaraston ensimmäisen vaiheen käyttöaste ylitti kaikki odotuksemme. Sen ansiosta suostuimme Sataman ehdotukseen käynnistää laajennus, mistä sopimus allekirjoitettiin syksyllä Laajennuksen jälkeen jakeluvarastollamme on kokoa viiden jalkapallokentän verran. Neliöitä rakennuksessa on ja sen tilavuus on kaikkiaan m 3. Tilan vapaa korkeus on yhdeksän metriä ja hallin kokonaiskorkeus 12 metriä. Uuden osan lattian kantavuus on peräti 5000 kg/m 2, mikä mahdollistaa raskaiden koneiden ja esimerkiksi paperirullien varastoinnin ja käsittelyn, Jouni Sopula valaisee Schenkerin jakeluvaraston kokoa. Laajentuva jakeluvarasto tarjoaa asiakkailleen sekä pitempiaikaista varastointia että nopeasti kiertävän tavaran terminaalipalveluja. Schenker Cargo Oy:n varastointija logistiikkapalvelu ovat osa Schenkerin kokonaisvaltaista logistiikkapalvelua ja täydentävät hyvin konsernin koti- ja ulkomaankuljetuksia sekä muita logistiikkapalveluja. Multimodaaliliikennettä palvelevasta jakeluvarastosta on raideyhteydet sekä Eurooppaan että Venäjälle. Ympäristönäkökohtien korostuessa Schenker Cargo Oy haluaa tarjota asiakkailleen mahdollisuuden rautatie- ja maantiekuljetusten tehokkaaseen kombinaatioon. ABOARD 1/2009 > 7 <
8 Jatkuu edelliseltä sivulta Ovakon alueen lisärakentaminen hyvässä vauhdissa KUVA Markku Koivumäki Posten Logistikin aluejohtaja Antti Aaltonen ja vastaava mestari Kari Bäcklund Palmberg TKU Oy:stä ovat tyytyväisiä rakennustöiden nopeaan etenemiseen. Posten Logistik kasvattaa Skandinavian tavaravirtaa Posten Logistik SCM Oy:n uudisrakennuksen sijoittumiselle Turkuun on vahvat historialliset perusteet. Ruotsin Postin täysin omistama tytäryhtiö etabloitui Suomeen ostamalla Turussa vuonna 1996 perustetun Suomen Logistiikkatalon. Yrityskaupat 2000-luvulla valtakunnalliseksi toimijaksi laajentuneesta Logistiikkatalosta tehtiin vuonna > 8 < ABOARD 1/2009 Yrityskaupalla oli suuri merkitys sekä ostajalle, myyjälle että ennen kaikkea logistiikkapalveluja tarvitseville asiakkaille. Sen ansiosta harppasimme kerralla yhdeksi maan suurimmista kolmannen osapuolen logistiikkapalveluja tarjoavista toimijoista. Samalla varmistimme, että pystymme kehittämään, tuottamaan ja tarjoamaan yhä laadukkaampia ja kustannustehokkaita palveluja sekä ratkaisuja asiakkaittemme tilaus-toimitusketjuun, kertoo Posten Logistik SCM Oy:n aluejohtaja Antti Aaltonen, yksi Logistiikkatalon perustajista. Historiaakin tärkeämpi tekijä logistiikkakeskuksen sijoittamispäätöstä tehtäessä oli Turun tarjoama erinomainen sijainti sataman naapurissa. Kaltaisellemme yritykselle toiminta satamakaupungissa on likimain elintärkeää. 95 % kauttamme kulkevista tuotteista on tuontitavaraa ja 90 % niistä saapuu maahan meriteitse. Vahvan pohjoismaisen ja eurooppalaisen verkoston omaavalle yrityksellemme Turku oli luonnollinen valinta erinomaisten Ruotsin yhteyksiensä ansiosta. Tiheä päivittäinen liikenne ja reitin nopeus palvelevat parhaiten liiketoimintaamme, korostaa avainasiakaspäällikkö Pekka Orne. Uuden keräilyvaraston suunnittelu käynnistyi heti yrityskaupan jälkeen. Ovakon alueelle nousevan rakennuksen ensimmäinen vaihe on kooltaan noin m 2. Varastotilaa on noin m 2, terminaalitoiminnoille on varattu m 2 ja kevythallitilaa rakennetaan m 2. Lavapaikkoja varastossa on peräti ja pientavarahyllystölle kertyy mittaa metriä. Hankkeen suunnittelun yhteydessä on varauduttu myös yli m 2 :n laajennukseen. Tavaroiden edelleenjakelua varten olemme kehittäneet standardoidut paketti- ja lavakuljetukset. Palvelu rakentuu Postenin pohjoismaiselle ja DPD:n vahvalle Euroopan verkostolle. Yhtenäisen palvelukonseptin tuloksena on toiminnan korkea laatu, joka näkyy toimitustemme luotettavuudessa. Jokapäiväisen seurannan mukaan peräti 99,8 % toimituksistamme tuo oikean määrän oikeaa tuotetta oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Toimitusvarmuuden lisäksi tarjoamme asiakkaillemme myös merkittäviä kustannussäästöjä. Kun asiakas ulkoistaa logistiikkatoiminnat meille, voimme luvata hänen yritykselleen 20 % kustannussäästöt, Posten Logistik SCM Oy:n aluejohtaja Antti Aaltonen lupaa.
9 Kauppaa ja merenkulkua TURUN SATAMA 860 VUOTTA Turun luonnonsataman edellytykset periytyvät vähintään 65 miljoonan vuoden takaa, jolloin Suomen ikivanhaan peruskallioon syntyi syviä murtumalinjoja. Merellä murtumalinjojen kohdille jäi saarten väliin Airiston kaltaisia syviä ja silti suojaisia väyliä. Maankuoren nousun myötä syntyi myös Aurajoen jokiuoma, jonka varrelle alkoi syntyä asutusta. Asutus veti kaupan Aurajoen rannoille, jotka tunnettiin vilkkaana kauppapaikkana jo rauta-aikana. Joelle purjehti aluksia koko Itämeren alueelta ja kauppaa käytiin monilla kielillä, jos kohta käsimerkeilläkin. Suomalaiset turkikset tekivät kauppansa vientimarkkinoilla ja vaihtokauppoja hierottiin erityisesti balttien, ruotsien ja novgorodilaisten kanssa. ABOARD 1/2009 > 9 <
10 Thomas Leglerin maalaus 1800-luvun puolivälistä: Turun linna 1600-luvulla. Turun museokeskus Osa 1700-luvun alkupuolella laaditusta kaavamaisesta kartasta, jossa linnan kaupungin puolelle on piirretty sekä avattava tullipuomi, satamavarasto että tullitupa. Turun museokeskus Aikakauden alussa Turun satama tunnettiin jo Välimeren maissa asti. Kiitos siitä lankeaa arabialaiselle Al-Idrisille, joka piirsi sataman sijainnin kartalleen vuonna 1154 nimellä Abuwa. Lisävauhtia kansainvälistymiselle antoi hansajärjestö, jonka organisoima saksalaiskauppa keskittyi 1200-luvun lopulla Unikankareen seudulle nousseeseen jokisatamaan. Jokisataman muodostivat porvareiden tavara-aitat. Niiden laitureihin kiinnittyneet hansojen koggi-laivat hallitsivat kaupunkikuvaa torin, tuomiokirkon ja porvaristalojen kanssa. Vilkkaiden ulkomaanyhteyksien ansiosta Turusta kehittyi luonnostaan Suomen pääkaupunki. A.F. Skiöldenbrandin mukaan tehty laveeraus vuodelta 1807, L. A. Prytz. Seuraavana vuonna helmikuun 28. päivänä vuonna 1808 poltettiin eskaaderin alukset ja varastot Kustaa IV Aadolfin luvalla kun venäläiset hyökkäsivät Suomeen. Turun museokeskus Turun asema Suomen ulkomaankaupan keskuksena vahvistui. Laivoja kulki edestakaisin kaikkiin Itämeren tärkeimpiin satamiin. Turun kautta löysivät tiensä eurooppalaisten pöytiin saariston silakat ja kuivattu kala. Paluurahtina saapui suomalaisten elämää maustamaan mm. suolaa ja viinejä. Maunu Eerikinpojan maanlaki antoi Turulle vapaan purjehdusoikeuden, kun muilla suomalaisilla oli lupa purjehtia vain Turkuun tai Tukholmaan. Aluksi Turusta purjehdittiin ensisijaisesti Lyypekkiin, mutta 1400-luvun alkupuolella tärkeimmäksi vastasatamaksi nousi Danzig luvulla noin puolet Turusta lähteneistä laivoista suuntasi Danzigiin, neljännes Tukholmaan ja loput mm. Lyypekkiin, Tallinnaan, Narvaan ja Riikaan. > 10 < ABOARD 1/2009
11 Bernhard Reinholdin maalaus Aurajoen suun maisemia, jossa ei nykyaiksesta satamasta vielä näy merkkejä luvulla ensimmäiset todelliset turistit saapuivat Turkuun. Turun museokeskus Euroopan hovien nujakoidessa keskenään rahdattiin Turusta tervaa sotalaivojen tilkkeeksi. Tervakauppa ja siihen liittynyt hollantilaispurjehdus laajensivat Turun kauppayhteydet Pohjanmerelle. Sotatantereille kuljetettiin myös miehiä, kun suomalaista sotataitoa tarvittiin mm. 30- vuotisessa sodassa. Aurajoella säilyivät edelleen ranta-aitat ja lastauspaikat. Joen mataloituminen pakotti kuitenkin suuret alukset jäämään Linnanaukon redille, jossa ne jälleenlastattiin proomuista. Maannousu ja Aurajoen tuoma liete madalsivat edelleen Aurajokea ja Linnanaukkoa, minkä takia käynnistettiin säännöllinen ruoppaustyö vuonna 1739 Pikisaaren ja Suurtorin välillä. Turun jo välillä taantunut purjehdus elpyi 1730-luvulla. Seuraavan vuosikymmenen lopulla Turulla oli 12 syvänmerenpurjehtijaa, jotka veivät lautatavaraa, tervaa ja rautaa Välimerelle asti tuoden sieltä suolaa, tupakkaa, sokeria ja viinejä luvun alkupuolella Turku oli edelleen Suomen johtava satama. Eniten yhteyksiä Turkuun suuntautui edelleen Itämeren piiristä, mutta Pohjanmeren, Atlantin ja Välimeren purjehduksen osuus kasvoi. Vuosisadan puolivälissä Turkuun saapui aluksia aina Argentiinaa myöten. Kaupungin omaan kauppalaivastoon kuului esimerkiksi suuria suolalaivoja, jotka talvisin kuljettivat rahtia valtamerillä. Turun sataman rooli myös matkailijoiden siltana Suomesta Skandinaviaan korostui säännöllisen höyrylaivaliikenteen ansiosta. Ensimmäinen höyrylaiva, siipirataskuunari Stockholm alkoi kulkea Turun ja Tukholman välillä luvun lopulla alkoi säännöllinen höyrylaivaliikenne Tukholman lisäksi Pietariin ja Helsinkiin. ABOARD 1/2009 > 11 <
12 1900-luvun alun silakkamarkkinoilta, Aurasillan alapuolelta. Syysmarkkinat järjestettiin säännöllisesti ainakin vuodesta 1636 alkaen. Turun museokeskus Autojen tuontia Turun satamassa vuodelta Työnjakotilaisuutta odoteltiin kauniina elokuun päivänä Turun museokeskus Otkantin kärki 1950-luvun jälkipuoliskolla. Vasemmalla Svea Regina ja oikealla SHO:n Wellamo Rautatien tulo satamaan ja Kanavaniemen laiturien rakentaminen vilkastutti merkittävästi sataman liikennettä. Höyrylaivojen osuus tavaranvaihdosta kasvoi kahteen kolmannekseen. Bore-yhtiöiden säännöllinen talvilaivaliikenne Tukholmasta siirtyi 1901 Kanavaniemelle, josta nyt voitiin jatkaa laivalta eteenpäin junalla, raitiovaunulla tai hevosajurin kyydissä luvun lopulla matkustaja- ja rahtiliikenne tehostuivat uudentyyppisten autolauttojen ansiosta. Ensimmäisenä Turusta Tukholmaan liikennöi Yhteisvarustamo Siljan Skandia vuonna Vuonna 1973 mukaan tuli myös Viking Line. Tänä päivänä Turusta lähtee Tukholmaan neljä alusta joka päivä, mukanaan risteily- ja automatkustajia sekä rekkoja lasteineen luvulla Pansioon rakennettiin öljysatama, josta tuli tärkeä öljytuotteiden tuonti- ja jakelusatama. Viennissä yhdeksi ykköstuotteeksi nousi voi, jonka vienti keskitettiin 1934 valmistuneeseen voimakasiiniin. Linnanaukon laituri valmistui 1955 ja sitä seurasi muutaman vuoden jälkeen Länsilaituri luvulla Turusta tuli merkittävä autojen tuontisatama. > 12 < ABOARD 1/2009
13 Turun satama 1970-luvun alussa. Telakkanäkymä Aurajoesta 1960-luvulla. Matkustajia nousemassa autolautta Nordiaan 1970-luvun alussa Turun Satama on Suomen tärkein Skandinavian liikenteen satama ja jakelukeskus. Matkustajaliikenteessä asiakkaita palvelevat nykyaikaiset, mukavaan matkustamiseen suunnitellut alukset. Elinkeinoelämän logistisia tarpeita palvelevat tiheät yhteydet Itämeren satamiin sekä huipputehokkaat logistiikkakeskukset. Sataman kehittämisen lähtökohtina ovat asiakkaiden tarpeet ja ympäristön huomiointi. ABOARD 1/2009 > 13 <
14 TEKSTI Sanakari/Kari Ahonen KUVA Jan Engblom Viisi vuosikymmentä laivanvarustajana Merenkulkuneuvos Kaj Engblom on tehnyt pitkän ja kunnioitettavan elämäntyön suomalaisen varustamoelinkeinon parissa. Merenkulkualalle häntä vetivät nauvolaiset sukujuuret, sillä hänen isoisänsä Karl- Johan Engblom rakennutti ensimmäisen laivansa jo vuonna Kaj Engblomista tuli laivanvarustaja jo parikymppisenä, kun hän hankki ensimmäisen osuuden omaan alukseen vuonna Isoisäni kuljetti enimmäkseen sammuttamatonta kalkkia, jota hän osti laivalastillisen Paraisilta ja vei Perämeren satamiin aina Tornioon asti. Samoista satamista hän toi paluulastina romurautaa Taalintehtaalle. Kalkin kuljetus sammuttamattomana oli melkoisen tehokasta toimintaa, sillä perillä siitä saatiin vettä lisäämällä 10-kertainen määrä sammutettua kalkkia. Pienellä aluksella saatiin näin kuljetettua suuri määrä kalkkia, mutta veden kanssa piti olla varovainen. Jokainen varmaan ymmärtää, mitä alukselle olisi tapahtunut lastin tilavuuden kymmenkertaistuessa yhtäkkiä kesken matkan, Kaj Engblom kertoo sukunsa merirahtauksen alkuvaiheista. Jo pikkupojasta asti merellä liikkuneen Kaj Engblomin oma merimiesura alkoi 1950-luvun alussa. Hänen isänsä Georg jatkoi oman isänsä aloittamaa saaristo- ja rannikkoliikennettä omalla kaljaasillaan ja nuori Kaj oli innolla mukana jo 15 vuotta täytettyään. Sodan jälkeen tavarankuljetuksesta iso osa tapahtui pienillä aluksilla rannikon satamien välillä, koska kuorma-autoja oli vielä vähän. Meidänkin kaljaasimme puksutti ahkerasti pitkin rannikkoa Perämereltä aina Suomenlahden pohjukkaa myöten. Isäni kaljaasissa oli toki vielä purjeetkin, mutta pääosin edettiin moottorivoimalla. Suuremman nopeuden lisäksi moottorilla ajoa puolsi aluksen parempi käsiteltävyys saariston kapeilla ja sokkeloisilla väylillä, Kaj Engblom kertoo. Saaristolaivoista moderneihin rahtialuksiin 1950-luvun puolivälissä perheen omistama Apostol av Nagu -kaljaasi alkoi jäädä pieneksi ja oli aika siirtyä suurempiin aluksiin. Vuonna 1956 hankittu 130 dw-tonnin alus oli ensimmäinen laiva, > 14 < ABOARD 1/2009
15 Kolmimastokuunari Linden osallistuu myös Turun heinäkuiseen Tall Ships Races -tapahtumaan. KUVA Kasnäs Sailing Ab jossa Kaj Engblom oli itse osakkaana. Kuuden vuoden kuluttua aluskoko lähes kaksinkertaistui, kun edellinen alus vaihtui 230 dw-tonniseen laivaan. Seuraavan kymmenvuotisjakson aikana aluskoko kasvoi jatkuvasti ja viimein vuonna 1973 perustimme edesmenneen Kurt-veljeni kanssa Rederi Ab Engshipin. Varustamomme alusten koko kasvoi nopeasti, ja vuonna 1976 meillä oli ensimmäistä kertaa liikenteessä kaksi alusta yhtä aikaa. Jatkossa uusia aluksia hankittiin vuosittain ja vanhoja aluksia myytiin myös eteenpäin. Laskujeni mukaan olen urani aikana ostanut tai rakennuttanut 26 alusta ja myynyt 15, Kaj Engblom muistelee. Eräs kaupantekotilanne vuosien varrelta on jäänyt erityisesti mieleen. Yksi Engshipin aluksista oli myyty ruotsalaiselle ostajalle. Alus oli telakoitu Aurajoen korjaustelakalle, missä suuri ja melkoisen arvovaltainen ryhmä odotti ostajaa luovutustilaisuuden merkeissä. Paikalla oli muun muassa Norjan konsuli, sillä alus oli siirtymässä Norjan lipun alle. Myös aluksen päällikkö miehistöineen oli valmiina vastaanottamaan työnantajansa, jonka piti saapua aamulaivalla Tukholmasta. Laiva tuli, mutta ostajaa ei näkynyt eikä kuulunut. Viimein taskussani soi puhelin. Ruotsalaisostaja ilmoitti, että hän ei ollut herännyt laivalla ja oli parhaillaan Pikisaaren kohdalla menossa takaisin Tukholman suuntaan. Aluksen luovutus siirtyi seuraavaksi päiväksi, mikä ei onneksi ollut Unikeon päivä, merenkulkuneuvos Engblom muistelee nauraen. Aluksen päälliköstä koko varustamon ruoriin Yli 30 vuoden merillä olon jälkeen Kaj Engblom jäi maihin vuonna Viimeiset kymmenen vuotta eri alusten päällikkönä toimittuaan hän otti vastuulleen Suomen merkittävimpien varustamojen joukkoon nousseen yrityksen liiketoiminnan johtamisen. Tässä tehtävässä hän jatkoi aina vuoteen 2001 asti, jolloin oli aika siirtyä ansaitulle eläkkeelle. Vuonna 2006 erinomaisessa kunnossa ollut Rederi Ab Engship myytiin Rettig Group Oy Ab Borelle, jolla oli se arvokkuus, jota tarvittiin Rederi Ab Engshipin ostoon. Yrityskaupan myötä Boresta tuli iso varustamo, joka voi tarjota monipuolisia merikuljetuspalveluita markkinoiden vaatimusten mukaan. Samana vuonna Kaj Engblom palasi kuitenkin laivanvarustajaksi pelastamalla palan suomalaista purjelaivakulttuuria. Yhdessä maarianhaminalaisen Bror Husellin kanssa hän hankki omistukseensa kuunari Lindenin, joka on Suomen suurin matkustajapurjealus. Tärkein syy Lindenin hankkimiseen oli, ettemme halunneet hienon aluksen päätyvän ulkomaille. Alus on jäljennös samannimisestä kolmimastokuunarista, joka purjehti Suomen vesillä vuosina Nyt Linden palvelee täysin varustettuna charter-aluksena tukikohtanaan Kasnäs. Ensi kesänä se osallistuu myös Turun heinäkuiseen Tall Ships Races -tapahtumaan. Niissä merkeissä olemme varanneet sen päiväksi omaan käyttöön ja varmaan tulee itsekin tartuttua ruoriin, merenkulkuneuvos Kaj Engblom kertoo jo innokkaasti tulevaa kesää odottaen. ABOARD 1/2009 > 15 <
16 LAIVAKORPUISTA LAPSKOUSSIIN merimiesruokaa aidoimmillaan Lapskoussi Tarveaineet: g raavaan lapaa g sian lapaa Ruoka oli purjelaivakaudella yksi miehistön suurimpia purnauksen aiheita, eikä ihme. Pääateriat koostuivat käytännössä liha- tai papusopasta ja puurosta. Aamupalaksi tarjottiin perunoita ja edellispäivän lihasopasta jääneitä lihanpaloja ruskean kastikkeen kera, minkä voimalla miesten piti selvitä päivän töistä. Välipalaksi oli tarjolla runsaasti kahvia ja näkkileipää tai laivakorppuja, joita myös kattotiiliksi ja pähkinänsärkijöiksi kutsuttiin. Vuonna 1874 merenkulkijoiden ruokavalion parantamiseksi määriteltiin ruokajärjestys, jonka tarkoitus oli monipuolistaa ateriointia aluksilla. Sen mukaan miehistön viikottaiseen ruokavalioon piti kuulua leipää ja voita, naudan- ja sianlihaa, kalaa joko tuoreena tai suolakalana, läskiä, ohra- ja riisiryynejä, vehnäjauhoa, kahvia, teetä ja sokeria sekä siirappia. Niiden lisäksi proviantista eli ruokavarastosta löytyi yleensä perunoita, porkkanoita, kaalia, lanttua ja sipuleita. Näistä perusaineista syntyy myös perinteinen merimiesruoka lapskoussi. Liverpoolin satamakaupungista peräisin olevaksi mainittu lobscourse tunnetaan eri maissa mm. nimillä lapskojs, lapskaus, labskous ja lobskouse. Huh, hah, hei ja rommia pullo! Rommia on iät ja ajat pidetty merimiesten juomana, mikä lienee saanut alkunsa brittilaivastosta. Vuonna 1655 Englannin laivastossa palveleville merimiehille määrättiin rommikiintiö, joka korvasi aiemman olutkiintiön. Määräyksen mukaan aamupäivisin miehistö sai 28 cl 80-prosenttista rommia ja iltapäivällä sekä illalla päivän työ palkittiin tupla-annoksella. Nykypäivän rommivahvuuteen muunnettuna 1600-luvun brittimerimiehen päivittäinen annos oli siis peräti kaksi litraa rommia! g lammasta - 3 sipulia - 2 porkkanaa - pala lanttua - 20 valkopippuria - 20 maustepippuria litraa vettä -1 rkl suolaa - 3 kg perunoita. Valmistus: Paloittele lihat ja kuori juurekset. Laita lihat, mausteet ja juurekset sideharsopussiin ja keitä raaka-ainepussia kattilassa neljä tuntia. Irrota kypsä liha luista ja revi liha mahdollisimman pieniksi muruiksi. Survo porkkanat ja lanttu. Keitä perunat kypsiksi liemessä. Kaada vesi pois ja survo perunat. Sekoita raaka-aineista tasainen massa ja ohenna lihaliemellä, kunnes sose on notkeaa. Lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Tarjoa lapskoussi kuumana kekona lautaselta. Keon päälle tehdään syvennys, johon pudotetaan voinokare. > 16 < ABOARD 1/2009
17 TEKSTI Telegraafi/Hanna Alin KUVA Markku Koivumäki Sataman työntekijä Juttusarjassa esitellään sataman alueen eri työntekijöitä harjoittelijoista konkareihin Satamamestari Antti Pekanheimo: Turun Satama osoittaa osaamistaan Tall Ships Races -tapahtuman järjestelyissä Turun Sataman satamamestari Antti Pekanheimo vastaa tehtävässään mm. satamavalvonnan ja nosturitoimiston henkilöstöhallinnosta sekä aluspalvelujen sujuvuudesta. Tulevana kesänä Pekanheimon työnkuvaan sisältyy erityinen huippuhetki. Aloittaessaan satamamestarina vuonna 2007 Pekanheimo sai tilaisuuden lähteä mukaan toteuttamaan vuoden 2009 Tall Ships Races -tapahtumaa Turussa. Vastaan Tall Ships Races -alusten sijoittelusta ja meriturvallisuudesta. Suunnittelutyön lisäksi olen toiminut tapahtuman satamateknisenä myyjänä, Pekanheimo kertoo. Kevään ollessa puolivälissä hän on tyytyväinen tapahtuman järjestelyihin. Suurin osa aluksista on jo saatu sijoiteltua. Tämänhetkisen ilmoittautumistilanteen mukaan aluksia on tulossa 94, joista 19 on isoja A-luokan raakapurjealuksia. Teknisestä näkökulmasta tarkasteltuna sijoittelussa tärkeintä on huolehtia alus- ten syväyksistä, laiturien korkeuseroista sekä osallistuvien laivojen sähkö- ja vesitarpeista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liikuntarajoitteisille suunnattujen alusten sijoitteluun, jotta vierailut näillä laivoilla sujuisivat miellyttävästi. Toisaalta sijoittelussa otetaan huomioon esteettiset näkökohdat. Samantyyppiset alukset ryhmitellään, ja jokinäkymän tulee muodostua komeaksi, hän listaa. Erilaisiin odotuksiin vastattava Turku on erinomainen vaihtoehto Tall Ships Races -tapahtuman isäntäkaupungiksi, koska joki antaa hyvät mahdollisuudet laivojen sijoitteluun ympyrän mallisesti sekä tapahtuman toimiviin puitteisiin. Kaupungin ja Sataman kannalta tapahtuma on monilta osin näytön paikka. Vahvuutenamme on hyvän sijainnin lisäksi täsmällisyys ja vankka ammattitaito. Monipuolisen osaamisemme ansiosta voimme taata sekä osallistujille että yleisölle onnistuneen kokemuksen, Pekanheimo arvioi. Pekanheimon mukaan tapahtumaan osallistuvien alusten miehistöillä on omia odotuksia, joihin halutaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisen tärkeää on huolehtia alusturvallisuudesta saapumisen, kiinnittymisen ja poistumisen yhteydessä. Tähän voidaan vaikuttaa ennen kaikkea selkeillä ja perusteellisilla ohjeilla sekä turvallisilla hinauspalveluilla, hän luettelee. Varmistettaessa vierailevan yleisön viihtyvyys on tärkeää huolehtia tapahtuman oheispalvelujen toimivuudesta ja tiheydestä. Toisaalta kierrettävän reitin tulee olla kiinnostava alusta loppuun saakka, Pekanheimo muistuttaa. Kysyttäessä Pekanheimon säätoiveita tapahtumaan, hän kertoo tilanneensa tapahtumaan auringonpaisteisia päiviä ja laivojen lähtöhetkelle kevyttä myötätuulta. Varmasti kaikki toivomme tässä kohtaa, että sitä saa, mitä tilaa, Pekanheimo myhäilee. ABOARD 1/2009 > 17 <
18 TEKSTI Isa Hudd KUVAT Sture Haglund Tre Kronor Mennyttä aikaa huokuva kaunotar > 18 < ABOARD 1/2009
19 Heinäkuun lopulla Turkuun saapuu yli sata historiallista purjealusta, kun ne saavuttavat toisen maaliviivansa kolmen etapin Tall Ships Races -kilpailussa. Kaupungilla on kunnia toimia mahtavien alusten isäntäsatamana heinäkuuta. Pituudeltaan 31,5 metriä ja syväykseltään 3,25 metriä oleva ruotsalainen priki Tre Kronor on yksi suurimmista Aurajoen rannoille ankkuroivista aluksista. Suomalaissyntyinen miehistön jäsen Tobias Österberg on innoissaan kilpailusta, joka alkaa Puolan Gdyniasta, jatkuu Pietariin ja sieltä Turkuun ja päättyy Liettuan Klaipedaan. Pursimies Österberg on kokenut purjehtija, mutta ensimmäistä kertaa mukana Tall Ships Races -kilpailussa. Sama koskee myös alusta. Se teki neitsytmatkansa vasta vuonna Vaikka Tre Kronor on nykyaikainen ja uusi alus, sen historia ulottuu kauas. Alus on jäljennös kaksimastoisesta Gladan-rahtipurjealuksesta, joka rakennettiin vuonna Se palveli merivoimien koulutusaluksena, mutta parhaiten se tunnetaan osallistumisestaan Nordenskiöldin tutkimusmatkoille Spitsbergeniin ja Grönlantiin. Gladan purjehti viimeisen kerran vuonna 1924, ja nyt sen muisto elää sen nykyaikaisessa sisaraluksessa. Österbergin mielestä kolmivaiheisen purjehduksen kilpailuluonnetta ei pidä ottaa liian vakavasti. Lupa osallistua kilpailuun heltiää vain, jos puolet aluksen miehistöstä on vuotiaita. Koska nuorukaisilta ei edellytetä aiempaa kokemusta, päätavoitteena on tarjota heille mahdollisuus kartuttaa purjehduskokemusta kilpailuun keskittymisen sijasta. Österberg ahkeroi parhaillaan miehistön nuorten jäsenten hankkimiseksi kahdentoista ammattilaisen lisäksi. Kilpailu on valtava seikkailu, eikä vain nuorille amatööreille. Kukaan meistä ei ole mukana voittaakseen. Olemme mukana, koska purjehtiminen on hauskaa ja intohimomme. Toivottavasti yleisö nauttii yhtä paljon kuin me. Minä ainakin lupaan, että tapahtumasta tulee upea. Tall Ships Races Baltic Turku Sisäänpääsy alueelle on maksuton. Historia kohtaa intohimon suuressa Tall Ships Races -tapahtumassa ABOARD 1/2009 > 19 <
20 TEKSTI Telegraafi/Hanna Alin KUVA Markku Koivumäki Satama tarvitsee kasvualueita tukeakseen talouden kehitystä Joki ja satama ovat olleet lähtökohtina kaupankäynnin mahdollistamiselle ja sitä kautta kaupungin synnylle ja kasvulle. Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki haluaa muistuttaa sataman tärkeydestä Turun talousalueelle. Tärkeimpänä seikkana hän nostaa sataman kasvualueiden varmistamisen. Jo 11 vuotta Turun kauppakamarissa toimitusjohtajana toiminut Jari Lähteenmäki on aitiopaikalta saanut seurata Turun Sataman kehittymistä ja vaikutusta kaupungin kasvuun. Mielestäni Turussa tulisi keskittyä ennen kaikkea siihen, että varmistamme myös tulevaisuudessa satamalle riittävästi kasvualueita. Ilman sataman kasvumahdollisuuksia ei voida tukea liike-elämän kehittymistä, hän toteaa. Lähteenmäki ilmaisee huolensa mielipiteistä, joiden mukaan satama nähdään enemmän haittana kuin hyötynä. Ihmiset eivät välttämättä pysähdy ajattelemaan, mikä merkitys satamalla on kaupungille. Tästä saattaa aiheutua ristiriitoja, koska asutuksen ja sataman toimintojen sijoittuminen samoille alueille vaatii valintojen tekemistä. Merenrannalla asuminen koetaan mielekkääksi, mutta toisaalta satama vaatii tilaa toimiakseen tehokkaasti, Lähteenmäki kuvailee. Toimintoja kehitetty jatkuvasti Lähteenmäki arvioi Turun Sataman vahvuuksiksi nopeuden ja joustavuuden. Hän on erityisen tyytyväinen viime aikaisiin investointeihin. Mielestäni Turun Satamassa on osattu olla aktiivisia ja kehittää toimintoja jatkuvasti. Logistiikkakeskusten rakentaminen, junalauttasataman tulo Turkuun ja konttiliikenteen kehittäminen ovat olleet merkittäviä kehitysaskelia, jotka ovat kukin omalta osaltaan vaikuttaneet sataman vetovoimaisuuteen. > 20 < ABOARD 1/2009
TURUN SATAMA 860 VUOTTA Turun luonnonsataman edellytykset periytyvät vähintään
Kauppaa ja merenkulkua TURUN SATAMA 860 VUOTTA Turun luonnonsataman edellytykset periytyvät vähintään 65 miljoonan vuoden takaa, jolloin Suomen ikivanhaan peruskallioon syntyi syviä murtumalinjoja. Merellä
LisätiedotKONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ
LisätiedotPakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa
2016 Loviisalainen Pakettijahti Österstjernan www.osterstjernan.fi Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen
LisätiedotAutoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina
Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä
Lisätiedot2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014
Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä
LisätiedotLogististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009
Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLahden seudun Meriklusteri. Tilaisuuden avaus Ville Uimonen p
Lahden seudun Meriklusteri Tilaisuuden avaus 24.1.2019 Ville Uimonen ville.uimonen@ladec.fi p. 050 574 3222 Vuodesta 2019 on tulossa kaikkien aikojen ennätysvuosi uusien risteilyalusten markkinoilla. Lomailuun
LisätiedotHankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön
1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli
Lisätiedotm/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 -
m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - Matkustajaristeilylaiva Rakennettu: 1992, Finnyards Oy, Rauma (#309) Bruttovetoisuus: 25 076 Brt Nettovetoisuus: 12 407 Nrt Kantavuus: 1 707 dwt Pituus:
LisätiedotItämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet
Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotUsein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden
ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin
LisätiedotEnglantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.
24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen
LisätiedotOn siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.
On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi
LisätiedotSuomi English Русский
Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki
LisätiedotMERI JA MAAILMA ULOTTUVILLASI
MERI JA MAAILMA ULOTTUVILLASI HELSINKI SATAMAKSI SYNTYNYT Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550 satamaksi, kilpailemaan Itämeren merikuljetuksista. Kaupunki rakennettiin sataman ympärille.
LisätiedotLeaseGreen ostaa TalPron
Kauppalehti Keskiviikko 06.08.2014 klo 11:17 LeaseGreen ostaa TalPron KUVA: Katja Lehto EMC Talotekniikka myy TalPron LeaseGreen Groupille. Ydinliiketoimintoihinsa keskittyvä EMC Talotekniikka myy TalPron
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotJohtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen
Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota
Lisätiedotwww.sunnycarcenter.fi
www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi Sunny Car Center Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Tel +358 (0)10 322 3344 Fax +358 (0)10 322 3345 www.sunnycarcenter.fi Katariina Muukka Project Coordinator
LisätiedotMERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua
LisätiedotLihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa
Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää
LisätiedotONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla
1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla
LisätiedotTerveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa
Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN
LisätiedotTiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.
Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille 16.-20.10.2016 Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. osallistujat: Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy Ari Kukkonen, Porokylän
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotKansainvälinen työssäoppiminen Hollannissa. Miro Loisa & Niko Hämäläinen
Kansainvälinen työssäoppiminen Hollannissa Miro Loisa & Niko Hämäläinen Den Butter techniek Den butter techniek yrityksenä pieni, mutta loistava tilaisuus tutustua hollantiin ja hollantilaisiin ihmisiin
LisätiedotKissaihmisten oma kahvila!
Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia
LisätiedotTaito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta
Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se
LisätiedotRuotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori
Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu
LisätiedotMarkkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy
Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä
LisätiedotVuoden Työmaana palkitussa REDIssä on hyvä henki ja tekemisen meininki
Työmaatiedote 17.11.2017-13:00 REDIn työmaa Vuoden Työmaana palkitussa REDIssä on hyvä henki ja tekemisen meininki SRV:n Helsingin Kalasatamaan toteuttaman REDIn työmaa palkittiin Rakennuslehden Vuoden
LisätiedotKotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009
Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet
LisätiedotSuomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
LisätiedotEU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
LisätiedotVäinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu
Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt
LisätiedotÄlykäs lipunmyyntiratkaisu älykästä tulevaisuutta varten PAYIQ:N RATKAISUA KÄYTTÄVÄT PALVELUNTARJOAJAT
Älykäs lipunmyyntiratkaisu älykästä tulevaisuutta varten PAYIQ:N RATKAISUA KÄYTTÄVÄT PALVELUNTARJOAJAT Turun Seudun Joukkoliikenne Föli Turulla, joka on Lounais-Suomen pääkaupunki ja yksi tärkeimmistä
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotPuumalan saaristoreitti Menestystarina 2017
Puumalan saaristoreitti Menestystarina 2017 Riitta Viialainen, Nestorinranta 15.11.2017 Puumalan saaristoreitti 300 km Helsingistä 260 km Pietarista Aikataulu, hinnat, kapasiteetti, matka-aika Klo 14
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY
LisätiedotJuhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA
Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20
LisätiedotMukana elämäsi suurimmissa päätöksissä
VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee
LisätiedotBIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002
BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotOulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
LisätiedotElintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy
Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy 23.11.2016 Isot globaalit muutokset ja valtasiirtymät Teollisuuden työpaikat siirtyneet Kiinaan Kasvun keskukset
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi
1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotKestävien arvojen koti
Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,
LisätiedotRuotsin aikaan -näyttelyyn
Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME
LisätiedotMeidän visiomme......sinun tulevaisuutesi
Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery
Lisätiedot4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista
4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n. 500 000 Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista varustamot estsivät uusia satamia ja kohteita Destinaationa
LisätiedotVauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta
Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM
LisätiedotVisbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016
Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
Lisätiedot1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.
Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen
LisätiedotSikahyvää ruokaa villisiasta!
à la Tapio Kangas Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi
LisätiedotVMP Oyj Puolivuosikatsaus. tammi-kesäkuu Juha Pesola, toimitusjohtaja Jarmo Korhonen, talousjohtaja
VMP Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2018 29.8.2018 Juha Pesola, toimitusjohtaja Jarmo Korhonen, talousjohtaja Sisältö 1. VMP:n Q2/18 lyhyesti 2. Taloudellinen kehitys 3. Näkymät ja taloudelliset tavoitteet
LisätiedotPakettivolyymit säilyivät ennätyksellisellä tasolla merkittävä tulosparannus viime vuoteen verrattuna
Posti Group Oyj Osavuosikatsaus Q3/2018 Pakettivolyymit säilyivät ennätyksellisellä tasolla merkittävä tulosparannus viime vuoteen verrattuna 1 Postin heinä-syyskuun kohokohdat Pakettimäärät jatkoivat
LisätiedotKansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global
Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global Toimiala: Kansainvälinen viestintä, sen koulutus ja konsultointi Yritys: AAC Global Lähdimme testaamaan LinkedIn-markkinoinnin
LisätiedotSaaristomeren talvitapaaminen. Suomen Lauttaliikenne -konserni Viestintäpäällikkö Jutta Valkeinen
Saaristomeren talvitapaaminen Suomen Lauttaliikenne -konserni Viestintäpäällikkö Jutta Valkeinen Minkä vesi erottaa, Finferries yhdistää Valtion omistama varustamokonserni Emoyhtiö Suomen Lauttaliikenne
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotRadikaali. vesiliikenne
Radikaali vesiliikenne Vesillä liikkumiseen liittyy useita samoja haasteita kuin maalla liikkumiseen. Navigointi vesiliikenteessä vaatii vielä enemmän paikantamista ja ympäristön tuntemusta kuin maaliikenteessä.
LisätiedotRuotsin markkinoiden mahdollisuudet
Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet 9.10.2014, Turku Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori & Anne Masalin Ruotsi markkinana Markkinoiden ominaispiirteet ja toimintatavat Ruotsi markkinana 9,4
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotBusiness Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely
Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotBIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001
BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001 Liikevaihto laski 5 % 86,93 miljoonaan euroon (91,78 miljoonaa euroa vuonna 2000). Liiketulokseksi muodostui 14,66 miljoonaa euroa (19,92 miljoonaa euroa). Tulos
LisätiedotLiideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotSatamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys
Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien
LisätiedotMihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?
Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista
LisätiedotMeriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa. Yksikön päällikkö Pasi Ovaska
Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa Yksikön päällikkö Pasi Ovaska 1 Miehistötuki Suomessa Miehistötuen tarkoituksena on suomalaisen kauppalaivaston kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009
OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni
LisätiedotMenu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta
Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta
LisätiedotTeollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti
Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotPääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX
Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi
Lisätiedot18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.
18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo
LisätiedotMatkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla
Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
Lisätiedot1907 Konttorikonemekaanikko Emil Henriksson keksii levyhaittasylinterin.
1907 Konttorikonemekaanikko Emil Henriksson keksii levyhaittasylinterin. Omaa luokkaansa maailman lukitusteollisuudessa oleva keksintö on edelleen perustana kaikille ABLOY -avainjärjestelmille, jotka suunnitellaan
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja
Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,
Lisätiedottyöryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu
työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin
LisätiedotMatka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta
Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin
LisätiedotMidway Alignment of the Bothnian Corridor
Midway Alignment of the Bothnian Corridor 04-02-15 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat
LisätiedotHelppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä
Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotOdpowiedzi do ćwiczeń
Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti
LisätiedotAsunto Oy Raahen Keskustan Portti
Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle
LisätiedotYleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /
RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.
LisätiedotFingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja
Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:
LisätiedotKotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen
Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset
LisätiedotTurvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY
Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta
LisätiedotMerikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen
Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana Professori Jorma Mäntynen Alderton 2005: Port Management and Operations Maailman meriliikenne The Geography of Transport Systems http://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch1en/appl1en/img/map_strategic_passages.pdf
LisätiedotInnovaatioaamupäivä 18.3.2016
Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen
LisätiedotMessuan Historia. on nis tuu.
on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti
LisätiedotBanana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien
Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen
Lisätiedot