Hmmn-Spellt, Mi ja hpwpteen. Mitä ennomattmn Perhen-Isäe-ja. edctzpannan kaikwelgoistls Oteiststi, mmiaxi ja MMexi, 'cmmlnl. Opixi kaffil 1786.

Transkriptio

1

2

3

4

5 Hmmn-Spellt, loft edctzpannan kaikwelgoistls Oteiststi, Sitten Mitä ennomattmn Perhen-Isäe-ja Em>lUi!K', PoMc TrtlurM,<ja Pitkoille, wz'n eli pahoin sopi. Hywille mmiaxi ja MMexi, Pahoille Mi ja hpwpteen,:mscst Opixi kaffil 'cmmlnl

6 Kaikille yhteisesi, HERra hellittämät, 3ZH Kaffyt kaikkein kaunebimnnt PyM panna Schammehes. Sltles taiten tnlet edes, Olletks Saädys nlisas lienet, Tälian typhön ihes riennä, Pispa, Pappi, ja Praelati, - Suurin Sgngar, taikr Soldatj, Kauppamies' ja Talonpoika, Kuka kaikki luke wotkan, Suminhuonoin, Frouwa, Herra Nuori, Wanha Harmapar/a, Mies/ ja waimo, Isa, Äiti, Wäwy, Poika, Miniä, Täti,. - Weli, Snar, Piika, Trcngi, Slmmäs sanot, joka Kengi, Olles wierais, taikka koton, Sisall hlwncs, eli ulkm, I, Ollcs Töljä ja nlyös matkois, Zstuis, seijols, maates, walwois, lokapaikas jokabetti, eli retki, Mika askar Taidais lm edesansä, Pelkä HERra kohdastansa,:

7 > Auo. Niin, Kosta hän kässe siunauxen, Tulla meidän kungin uxem, Elatuxen, Auda runsau NäljäS wahwan wirgotulen. HErra kiitä Kielettäsä, Auzes huuda hand hädäsä, Käy myös Kirkos joka aika, Kello Korwis taikka, Ei niin sttäs nävttelentään Tulet, taikka juttelemaan, Eli unda otteleman, Eli hullust riiteleman, Mlltta Polwiil notkistetuill Sydämmella ahdistetull Rntoil HErra Pyyndös hartabasti, nöyrimmästi; Niin tott kuullan Rukouxes Ia saat turwan Ahdistuxes. Hljaturil Pnheill Tölllä Ala wanhoild Kunnia kiellä, 'Niin saai runsan Menestnxen Kalkis Töisäs Siunauxcll, Ole nopsa Nnorudesta Ottamahan Opetusta, Alwos olko siiloin laissa, A 2 Ettes

8 Ettes häpiät paällcs paiffa, A!a muutu Murha mieher Kiukrutfexi Wihollijcx Kobtan köyhä Mimaistas, Sydämestäsi Waan hand rakast Mawatäs jouga kauja Ombi paras Sowinosa, Käytä sinus Kunnialla Wieta aikas Siweyllä, Lohdut aina murbellijw Ilahuta stwullista. /3>ka toton että matkois, Awarudes uilnknin Rotkois, Hlwös olko luolna Koira Silla sen on siwus numan wilpisttle Eil'a Kaupois waarntttle, Mimäises, Kansa köyhän long on HErra pannut wieres, Tapa paha panetella Toiw! päällä wallhetella. Uvtzo ettäs pyydät walta HnNut Hlniot poijesheittä S"dalncstas syndiststä Mlcst pabast hmftwasta/ Jo-

9 n.iitä pyybät pitä <>) Tottus löydät siitä Tuotat i)e sinullensa, El ta koto Huonellensa Sangen suuren Siunannen Ia myös ilon ihaftuxen. OsN:lla jos sa pahoin elät,' Wäuryt aina tebdu Olc> TMS lumalatoill Mikko pabut Tottas Tuotat puhun Kirolnen kiinviasti Kowun Onnen klpiasti Ä)uet p,lu!lcs pugrsscusih Jota Anm nostuansa Iu jos loppuun saakka pysyt TM synlnu surkias Hysys Il'uuu yhtun parannusta Ilman totist Katumusta; Niin sa joudut Helwettihin, Piriln Kourihin Kowthin, Kaikki sinn pitkkailcwat Pahast puhuin naurelewat, Sor«lttllal;sa tarkoittawat A) F

10 Korwillansa kokottawat Sanoin sinust sanat namat, Toisinansa wiel usialnmat: Näetkös tota koko konna Mennen niinkuin tana wuonna Töisäs kaikis toimetoindas P.chudcsa puoletoinda Joka päiwa joutilansa, Mypi haukka Hnonesanh; Ett siis andot itzcns laissax, Siitäp joutui perkt pahax, Erta Konnax, ffälmix tehty Huorar, myös on nähty: Gcnd.m pyydä fäadystmsa Olla wirja wirasansa, Ahreroitze taitawasti Awuist hywist ahkerasti. Talonpoista ja heidän Assareistans. sa tahdot olla ollen, «) Talonpoika toimellinen, Klvwens kohta teroittawa, Weitzens ruostest puhdistawa, Hiwo Girppis, Wikahtimes kaunist kodinmes, Pidä Ladot Niituillanja/ War

11 W,u'stat Waurat Riihesansä, Iywas wiska roiskuneita Poissa pubtur Pohtt>uella, Tullell pid.l K'ihdu, Loukut. Pibdit, W.nat, Koukut, Subrat, wauuat, jyrarimeus, Lada, kokut, wesurineus, Toimit nloösklu uavakairat, Gabat,, Höylät, Warat, Aurat, Itket, Attet Härkyisilla, Reet, Rattat HewVissila, Kaho Pnörat. Kehrawarret, Aisat, Nawat< uappulaijet, Aaitioit, Keität, Sllihet, Köydet, Nauh.it, Ohjat, Rlb,uat, lulustiluet S Nuloiuens Ratustimet Haudaniöiucns; Ettäs taidat tarwittaisa Tuvwuta sun Kaluhinsa, Kossas lnmet ma'kllstalnan Perki pitkän lnatkan hainau, Suwel niiukuiu Talweilattn Kawall niiukuiu Svryllakin, Taikka koffas wiljetem.in Pcldös, Niitus, niitteleman 7

12 Menet, silloin owat malmit Siuull talon kalnt kännit: Jos taas ättst tandyis tulla Meren paall, niin sanon sulla, Hakka wahwax Wenhes lantas R.ckcs, Airos, melas, pottas, Pielcs pidä pnrjet pllbtat W.Mlst keula, perä, tuhto, Nanta Wilri wiherjäinelr Hahden Halllmas lkaro!linen> HsM Flugit Hauliat Huikiat Wnbwtt mtorat, touwit uliat, Pnndll sitte picnimätkin Kalut kaikkein halwinlmatkin Sinuilensil toimitella Hmnal Hywall onlistella, starit ja Kasikiwet, kaapit, Arkut, Rnhmot, Kirwetv Ia Mn kuka luke woikan Kaikkia kuin Talonpoika lokapaiwä Taloisansa Tarwitzepi Huonesensa. smutta joka ombi aina Laissa, ei Sekä istuis Huonesimsa han paljon paina, Ctt

13 Ctta osses Pellollansa-. Murkinoihin asti aina, Silmmls puyta kiini paina': Kosta wiuncin wilpastunut oindi kyllans saanut, Unest Niin han istll Korstenille Kiukaisella, Hunta hnlkist Housujansa Rcwmeitä Myzyjänsa Tllonmn Silla itze tyqöns totisesti hänen esti Sitä silloin ttkemästä Pijpun täysi tubakmsia, Jota polta parhallansa Alast wiela istuisansa; Mutta murhe lnurkilmsta Suurin suru simruresta Ölkon kaikkein ensin tuitens/ Silla waha whjar tuten Totta weta Mahti puuro kari pata Wahahans; Tai UrholilM Talonpoika mitätöinen Sitte rllpe sonullstaman Wahwax itzens warustaman A-5 Me»

14 Mchahän tost mennazcensä, Puita tuolda tuodaxensa, Ennen kuin hän sinne joutu, Jopa kalkki rilki lliurtu, Ketarat kaikk kalla! lanss, Kaikci walla! länsi, Joita wahwax wabwistcli, Monda kerta paittaeli, Jos sit wielä joku paikka Näistä häijyist kaluist rikka, Niin koht Kuuta houkka hullu, Että kyllä kauwas kuulu, Perkeleitä Helwettsta, Tubat plru pahoist mäistä. Mutta muista, paha micsi, Että HERra T<uwast tiesi, Kaikki sinun Kimörensii, Että julman laieudensa, Kiukkuisen myös Kirouz-en, Jollas kauwas Siunauren, Karkottelet Kodostausa, Poistat pojes puolesmusa. Laiffa peldos joka ajall, Wiljele myös samal tawall Sonda luopi luoppaetten/ Wetä

15 Weta päälle ajatelen, Kyndä wangon harwimmaxi, PuoKil pellon pyörttänöixi lattä aina joka wuosi, Josta tunde jokamicss, Kuka sarka laistan Miehen, Peldo pahan Talonpojan. Ei wiel luowu tawastansii Kosta nitta niitnisansa, Ei hän taita lustojansa Eikä oijen Olkiansa, Mutta jätta juuren sängen, Sendän pita tyhjän seimen, Talwen eaiken tallistsans, Pahat päiwät pihatoisans. Kosta nain nyt Talonpoika, Päälle vitä joka aika, Kuin on täsa Kirjoitettu, Lnbykäisest muistutettu, Niin hän miimein köybtn sangen Önneben juur kowaan lange, loutn wiimein knjunähän, Käwelemän paban säähän. Siis nyt armas talonpoika, MH) Kalus joka aika, A 6 Ole

16 Ols wirjä Wlrasausii, Walwowalncll taloisansa, niu hywax, longa tähden sa Kutzllwll tot talon Miehex. Pcrheu Emmiist ja h»'ldä,> AffareistanS, 3s>)t jo jalleus tahdon tulla, Parween loisten Elnanditä tcrwehtella, Waimoin kasia kmssnn'lsa, Huwat kobtan wnnialla, Sanoii:, sanoill puhtaitta, Mitkä owat hauen Talos toilnet Askarensa: Ensin uoufe Huoiueileldan, Wiiniein mene maata lidan, Tulen Totoll sytvttapi, Huonens kauuir lakaisepi, Piikans Lapseus kaffe leten, Sinnauxell tulla eteiw, Alta työnsä Rukourill, Paatta Päiwau Weisuitt Laulmll, lonqa helja,t helolttawat Kaikki phteen weisailewat, Sitten tarttu Kehräwartteens, Sieppa Ruttins/ Tuttlns ettens, Anda

17 Anda Rullan Kehräwarren Millat karta kerkiän keikutella, Weta Langan picnimxi, Puhdistapi pellawansa koukullansa KlihdallansiV, Temnla kaunif hakylälla Harwcmmatta Teke tosta pinimmallä, pienen hangan Joka nähdä kelpa sangen, Koko niistä waipat, ryijyt, Kirjawat myös Hamet, tröijyt, Kuto kaunit kangas kadat Että suuret Liinapakat: Ennen kuin «uyös pcnwa koitta Suurus palan laitta, Jo hän Liba Leipä Miehellensii Woita kakku lapsillensa, Piimä pytyn Perhollensa, Kandap wiella toisinansa Heidän Piwons Flässit Juustot Rieffau kansia pcxut puurot, Murklnnn myös ajallansa Keitta kaunist Kodosansa, Pnolipäiwän pöytään paista Kosta tullut on st aika. Hcs

18 Jos taas wiems talon tuli, Outo Akan oheen kulte, Niin hän otta naurosuulla Wasmn sen, ja anda kuulla Ettei ole Millan muoto Hauen nnelcns pahaa siitä, Kaumst puhu Kielellänsä Edestuopi mielellänsä Olm, W-ina Kellarista SkiIWM Aitaisesta Laittele heit istumahan Istu the Pöydän päähän Juttele siin suloisesti. Kuinga lumul kaunin Kestin Toi hänen talossansa longa suopi syötywansä Maata köyhäs piffaiftsa Kaunis tuiteng Kammiosta Puhtamifa Waatteihisa Lakanaifts Sängystsä. c>wahduis se kuinga hiljan <</ Näyttä Kafiwon kuiteng parhan, lämmittele Ukkoansa Suloisesti suosittele Kaunist kaiket taputtele

19 Sydamestäns halaele lost Ei nouse litki wahin Wiimein Usson, Aikan wälllt, Siinä saawat Sinnaluen Huoneseensa Enanvren Kantta pienen Perillisen Kautta kännin Lapsukaisen, Wielap tosa Uneensa Wäsyxisä lnaatesansa Ajattele ahkerasti Kninga taidais tcktawasti Alta jallens huomeneldan Työnfä jonga paatti Ildau. Joka nain on toimelinen Muuw tawois siiwolinen, Kallimb on hän kallind paarly Hnwa Huuto Hanest kuulu Hnoneis/ Porteis, pirteis, Nabureisa. Knlis, kaupungelsa, sscnutta laissa Wailtto parka Ei mar yhtä raba Talon työsa toimituris Huöuen edesseissmises Kohta taloon tulduansa Taikka tyttön olduansa markka Py<

20 Pyntä korian kiildawam Nuori Naara hohtawanw Aina istu lupaisiesa Ojendella Pöydau paasä, Josta joutu waubcttsans. Amumri tost kiinmeldvisans Ryvjjyis räteis Raäpälisä Pugus pcrat paikatusa!dotou edes istin!lahau Uuuul päällä Ulwonlahan, Kusa o,nbi hellittämät Maka taikk pitkät paiwät, Wiclä lnloktn nvstesansa Haukottele istuisansa Hajoll reisi» Sauuan Solns Piipu nvlä piwon pohjas, Eip tied mitän tekemista Eikä kusan katzolttista, Ei sitt huoli Hutikasta, Eikä pchu tottel tosta, Ehkä puoli permannolla Juuri juore maahan nolla, EW katit kaukaljmgin Koirat söisit wiimeisenqin. s)lta pannes, tynnerista

21 Ei saa usein kannun täyttä; Sika joi sen ensimaisen Porsas kaasi Iglkitipun Kellarihins Alti pane Tvnnyrihllw, Al.da stl»qin lannistua Ennen ttnu sen peittä muista/ Ei lnnös pese tynn<n'in<ä Eikä prbdist pnolikoitans: Wiiunn pane sinnall tnwalt Eudistlla volia Pannus pohjan palancnv Tnnnyr wcdcst paska isexi. Sarke Kauhat wihoisansm Paista nuelipahoisansa Rikki, RMius,, Pntans, Klassns, Kannuus/Sawins', kaapins, krustns/ Ei innös huoli ElamWns Eikä karja Lallinaisissstans, Ei hän huoli Suururcsta ci Murkinasta, Mnäns ei iilallistss Eln"ma.ur ci Ehtolista Pyydä- laitta Eiki einet Waellanla. Talos jotu hywa pm Jos

22 Jos on, sen lm pitä Sala, Ala Mahans yzinunsä Juustot, Ricffan sarpa HUulnstansa Kuoren Lihat, Lmvat kansia, tapa plimästansä, lost ei ena Olla kengän imchda HM. Se ou tapa nwöffin hullu Joka kniteng' lnonest kuulu, Elta Emänd ehdollansa Ömall hywall tahdollansa Pane pandi? H7)tmNs HätriiNs Wnans Tröl,vns Sattans wantuns lu')ppoin jalomlnan;' Kronwi Ainmän ka^valilttiuan; Wuino tami paha Luuti Jok ei kostan tiedä huuti Waiwaiselle Kästhin sen kvmmcloyne lainen tulle Elinajar Ku'.upaniri Pahax perki Puoliloxi. engi Poista ja T>a»geista. Talos tonnellincn Työhön aina halullinen Huomeneldain nostuansa Puhsell ylhall olduansn Ko-

23 Kossa kuule Kukkoin slnen Kohta kiiru tule hänen Vtouse ulos nopiasti, Puke päällens kiirummasti, Trgö HErran hartast huuta, Joka hnnell Anda suuta Kaikis meusis Giunmyen Runsan myöskin lnenestnlen, Sitten tcuuna tchdarcnsa Wälill weta Astarellsa Mitä taitan nimitetta Talon Kappalil kuhutta, Jotka me jo lmtttliln Liki tyyni lmlistuttelim Sanoisiunme Sanat selwäsi Toimelliscst Taloupojast, Ei hän siiasta Eikä Okiansa watit mäkeänsä, Ei lnyös matki lnatkoijansa Eira röyha veisujansa, Kaikki tnlyst toiunttcle Kiiruisansa suorittele. Et myös wasta joka saua Kossa kuule puhen kowan loffus suusta, Izandanst. Eli-

24 Eli Lemvoist Emaudansa; Ei han yrmi ruoka tulda,. Eikä anna sisuus walda' Wielap tahdon Kulo seugin Etla tntan hywä Trenai Slit ett snopi joudutellen Lipo kitans kiirlltellen, Pala olnbi Pcukalosa Töllien Hambain onqalosin Joka nain on siwollinen Kai kis töisans uffo!linen; Wibdoin we Miebepenja Ifatlau koleastansa Snmamcn Saavi Elinajaxellza HErrald kaihin korkcinmlm Suurcld sangen Trcngi lsuoiw, pahan lainen 7 Lalffudesa mlcbnllmen, Ei han tottel torlimista Eikä huoli hosu ml sm, Ei bän Ei myös Asndä lipoo tabdo Wclling häneen lilghdu, Lusikail waan mmstclepi Sinne tänne heittelepi, 20

25 l, Wanno! Lieuda, Wahemban, Pöydän tarten ripottele, Tähtet maahan pudottele, Siina jutut jaarittele Puolen paiwä istuffele, Pöydän paalle lonqallansil Kuynarpaällc kulltoisansa, Kiro wim kipiasti wiekas wakaisesti, Että koffa kinlmeldypi Ihe Miehexi olkenepi, ei näbda wellinsiitä Mtejä mnöö halwsllwita. Mutta kuules jalo HENra, wiidcst uäbnyt werra-m 5 oka paljon kakelepi tott setsahtapl; Isosta ihe Isanuäxes Onmx tulet haldiaxes, «. i ol jauboi taikinaxi Elkä tuoru Suuruxexi/ päahäs wesi kaali 'Ei ol wara hyystö haali, lauhotoiuya WclliuM perki wetelata, Cipa ole puolimwax Sclw

26 Semmengän ei Ehtollisex, Naatetsausä parainnlsta, Mitan sinul muutoresta luoxet aina naburilda, Kyläliseld parammalda, saaman naulan woita, Kouran täyden silakoita, Papu piwon Kallnun Uurtes, Iywa tuopin Leiwä puuttes/ Ettei nutan KMld kaapi, Nurus nanin palajapi, Tyhjän tule kotiansa, Ulwomahan Lasteus kansa: Näin sun Jumal rangaisepi, NälMl kowal kurittapi, Ettei kossan kohdan tuwaist Eikä ikan micles mukmst, Ollut wierast palwcllesas, Muinen Trenginä olduas, Silloin Silli suolatstmmax, Lohi o'i raswaistlmuax, Silakka syljetty ruoka, Edest sen sä olit arka, Woi o! haijyr härssif tullut, Flassi Tiiuus tungandunut, Lihat

27 Lihat kuhutit RaOon Llhax, Flästit parhat Koeran syönlap/ Leipä tullut kowimmali, Kowan kiwen kaldaiesti, Naurista sä Halpana naureffelit, juur Kaalin pidit, Kalan pyrstösi welluttelit, Kastsänsa kelluttclit, Welling oli wetelimmäx, pcrki palawillnnaz:, Puuro Särwin scnain fuolaiseuunazt Kaalin kaikkein kamalimmar, Kuhan kuhuit Koeran tuscx, Oluen Ulyös raar ja nuder, omall pöydall Waan nyt menes Helisewat kaitki tyhjall, Tituxen innos Jumal löytä, Saman uutan hclmas heittä, Kuin sa iye mittaclit, Muille utuinaiu karkottelit, Mottontat palkolliset, Trcngit, pilkat pahan laiset, Olat saada joka Wuosi, Näiu suu HErra wiiluein löysi, Ia jos joskus Uffollisen Sai

28 . Pitmvan Saisit wielä palkolisen, Luuliapas kuiteng olet, Luulet Mittein sglnat juonet ain edesänsä, Juonet nlollen Koukun Kuins itz kansa/ Pidit nuorudesas Miestä wierast Pckwellesi^s. <iuffa Trenqi lnyös on aina Juoppo Koira, pyytä paina Wmm Kuppi Kurkuhunsa, Ol',i kannu titahansa: Kuin on Msnyt wllshen paaban Nahnß toisen Mikon Miwan, Isanaldans Apiasti Waati nlos tiiruhusti, joka Puolen äyrin, Palkkaus Alkon oifsin taikka wäarin Talon ttqot toiiliitellut, Kcilut kaikki wallnisteslut; Ebkei weistää Kirwellansä, Eikä pyörtä Puukollansa, Tainnut yhtäil Ketarata, Waan jätt kaikki tckenuta. WiinMn tr.tan Ihnnsildä, Armitan»nyös kaikeld Waelda, JM

29 '! Nouse loill ci kelpa palweluxen, Ei lnyos pääse juojeluxen. Sanon siis sull Trengi totta, Hywäxes nyt otta, ple nöyrä kuuliainen, Wanhelnmilles ustollinen, Työnsä tehwös wirewyllä, Nautitz Ruoras siweyllä, Nilns saat kaiket Sinnauren, Hywän HERrald menestyxen. Tyttälistä ja Pilkoista. <l>yttö Talos toimellinen, Aja Trengin k-ngilnahän ' Waattei päällens rohnimahan: s ylös laista Trengi, Sitä tätä tekelemän, Kirwes-warfi weiftelemän, Taitck lnuita tarwe puita. Piika tulos toiincllinen, Työbön aina halullinen,, L)mbi totta korkialda Lahja kaunis lumalalda, Hän on aina kultainen, B Emä--

30 Emanällens uffottiuen: VKdeu nösen kerta kuusi, Hwffa joru bända huusi, Ottn tulen saetystä Tnbka Hiili kasmftsta, Taikka nakka Tulmista, Puhaldele Ilman yhtan napinata, Ilman puhet pideumtä Nlösnosta ennattawat A;an tnller hawaitzewat, Permannot hän lakaisepi, Pöydät, peugit puhdistapi, Klasit Noest pestssele, Kaikki kaunix kaunistele, Koffa sitte juuruspalan Leiwän Lihan taikka Kalan Saanut ombi Emanaldans Taikka tuotu Isänäldä; Niin sen hotki Ismisansii työnsä juures, Taikka vita piwosansa Repi tosta juostesansa, hopus suures Ammundalnan Kiljan päästä Wetta whtest Mhtani^sta. Ku

31 , K!;ori Naurit knnn<mnst, Kaalin hatka syödcftnza, Vun surwo Suurus palan, T!wfa kuitta Klden Jalan, Pese pannut padat puhtax kirkar, attllatkin skura s)inm>en p chtan paista v yhtän raissa, Heittää n? sitt kiehumahan Hahloisihill Mhulnahan, Puita Padan ala lisäele, Tarttu jallens Kehräwartens Taikka muun työn otta walmistella Ruangin kyll Suururcngin sekoitella Taita ban kuin jalo Piika Ettei siinä lörttä wika, Tarhasta moös pita waarin Katlsa bywan perhen Muorin, Luo pois sonnail pihatosta Ltnul loan Nawetosta, Karjall kanda wihwot La'.nbaill heittä kcrwot kuudet, Lehmät kutzu kauuilnnmii, B 2 Lam-

32 sambat kutoa kappalirt, Nimellans heit muuttele, Käpdesänsä stunaele lehmää taputtele, Karitzaisct kaunistele Sylisänsa, lä mbimahan Tupahan taick Kahdet kanda ämbärillä Kästwarsil ojetuilla Stkain eteen siihigoho»;, - Ruan, kaatain kankalohon, Laatin myös ain puhdistele Weden kaiken kuiwaele, NailM hän on muallakin, Niltullakin pellollakin, Lwkas, tuima, toimellinen, Wirjä, jalo, uffottinen, heinät Niitull kokoon Karhet latoon wym weta, heittä Pellolla mnös sormet kaywät Kiirust kynnet kraplsewat, Sirpil sieppa sortiasti Elon maahan soweljasti, Kotia taas t llduansa Ulkotöistä päastywansä,

33 Kalkki kannist toimittele, Sanattomasi suorittele, Otta kalkki hnwaxensa, Mila saapi syödareuja Köyhau Taion tilan Men Koff ei waiwoin kuole nalkän, Weden kohta lammittele, Vöhön asti peseffele Pulnaf kaikki astiansa, Fndit, Tuopit, Kannut kansia. Maldat tete K.rlttele kerran makiafi taxi, Pesm wall!l arwcllansa, Knmmenella KonnellanfA. Joka näin on toimellinen Tnttöist, Piikoist siiwolltnen, Huiest todeil tule wiimcin Talon Wiiuw ihanainen; KittoS Kilk.' Hevraldakin Kr Kappälmseldaktn Ainetan ball kokonais luetnris, Ulist tau Sna lllnös Miehen suloisimmall Suojaisenkin rakkahim.nan Harald kaikkein haldialda, B 3 Kai-

34 Kaiken hywan jakajnlda. Waan ei taydo häijyill Tyttöil tapalsille piikoil Padan Vlistöstä Ybtan prikka; Toisimb Kaki Kytis tukku; Etla ehta piffaramen Piika ombi pirakainen, Kooltanja Warrestansa Waha Naara muodostansa, Waikr ei leffat werhoansa, - Eikä paikat paitahanja Taida, eikä wiihi kostan, on alat tyhnlä laiska, Kuiteng kanvi kapiasti Astelepi nlpiästi, Paatans tuimaft pudistele Sinne tänne kallistele, losa rihmat rippunewat Korwin saakka kobisewat Hiuxet Pienain kausia eroitetut, piencr palmikoitut Kenos kauloin keikuttele Kulus Silmin kurkistele, Suulaus caunix suloistele, Huuliansa pmestele, Km

35 Kuiteng ombi ruokkomatoin Kotonansa korjamatoin, Eipä lmoli Hulnillhauta Enä kuin yj! paba Nauta, Ehkä raitti Mäelle, Willat, Liinat, riepottele wahingoxi, Emandänsa Talon puuter pahimman. EKUmet nwös pahoin mökki, Sonnin saldi Härkää kuokki, Sonnan säästä Suwen asti Plhattohon pabilnmasii, Taikka kanda koko Ladon Uhdell terrall pihattlhon, Eli anda nähdä nälkct, Yhden päiwan toisen jälkcn, Siihenast ctt horjunewat Lchlnat, Harjat ondunewat, Samall M'«oto muisa TM Kassetyisä Assareisa, aina petollinen. Laissa Huora häijynlainen, Mitä siellä silloin t.hw, Mitä jallens täällä nähty, Kullain ajall edcsmennex, V4 Siel»

36 Siettä täällä tapahtune^ Jotka otta ouqcbcnsa Kaiktt taata snvwchensii, Wisust tätke kukkarohons Sullo sywälda nuiistohons: Jos sitkoton towa Sana, Sanotan, min kohta Ombt tuloa haistamasi!, H.unbat walinit tornmasa, Suu on kaim kahvallansa, 'Kim kowin amnlollansa Pikaiststi sauall kabdcl WMusctta kowail puhell Kohta kowin kshdaftansa Näna, T rva miclen Eniandanja, Murta, haukku hellittämät Puhct päästä lluelettölnät Amulla kuin Ehtollakin, Wieläp Maatapanduakin. Tyttö myöskin laissa Piika Siitä nabd.m joka aika, Ettei pest Peukalollans Eikä paina Olkapäälläns Puhtax kamch Mioitans Tuopians ia Kannujansa, 32

37 Mutta pese Metten KöMiscstt tahkoellen, Harwoin seugin wiitzi Sentän kaikkein täyty nähdä, Että mustat juuri julmat, Owat aina tuopin kulmat, Kannut Harmat samalaiset/ Haisewaiset homeheta, Sonda tiukku taldrekeisa Loka lawiald lautaisisa, Joita hake tarwttuisa Wierau cten waadltaim, Alda pengin pastaisimman, P.Uldä uunin notisaftlan. Koira padat Kisia Fadit nuoleskele, Joihin paista puhdistamat, Ruan toisen mnrhettimaf, Ehkä näin nvt pastamengin,,kaikis töisa toimetoigin Oinbi paha Piika parka, Kuiteng pyytä parki tarkta Aina olla osastansa Wiiheljäinen ruastansii, Jota kowin ffradaele, Weo«

38 Weolo suisa nirsirttele, Ei l?än joka atrialla, Tahdo istu Silabkalla Taikka puhtall WillingW, Eli Kaalill walkialla, Mutta pitä muutofesta Tuotanlahan särpimästä Jota aika hyppnisthin, Knnsihingin sondmllhln Siau Lihat Liitttöinensä, Juustot jalot kokonansa. Mntta otas wicla waari, Kuiuga HERra wmnein suori Smnn pahatappur juones, Mssa Asi, SVnda-sounes: Huorax tulet lalffudcsas Sortor paadyt pahudesus joudut Kaakil? puuhun Häpian alla molleu mnubun, kaikkein naurettmvax Ikapuiwas pilkattawax; losas wielä kasttaisit, Mlchexensa jongun saisit, Eipä kuiteug itunansa Korkene lun rawindonsa; Mut'

39 Mutta tulet laihemman Paiwa patwäld köyhemmät, Joudut wiilnem kerjämähän/ Maata pitkin kulkemahan, Salislelet Saumojansa, Kolistelet kouttuns kansa, Ryhistele rwsyisälo Ylpeilet myös rpsvistansä. Katz näin wiilnen'nätti Piikst Nnorna kullä kenoleuka Saavi HERrald rangaisturen Tuopi päälleus hawalstyren, Ennen kuin täald kuolla ehti, Se on wiidest todgwahty. Kuulkat siis nvt 'pmt kaikki Wielä Talon tyttäretkin, Neuwo tätä paätörexi, Teitten opixi hywäri: Qlkat HERraa Pelkawäiset, Hänen käffyns kätkewäiset, Pyytäin pitä astianna, Nuorudesa puhtan aina. Oltat myöffin wahemmlslen, Isanitten, Emanillen, HERran pelgos kuuliaiset, N

40 NölMt, siwiät, ussosliset, Sanattomat hiljaisudes, ToimMset siweydes, Niin tot saatte ajallisen Että wihdom TNwallileu iunanpen, Menestyen. Rlemu Ilon ihaftuxen.

41

42

43

44