MINUN UUSIMAANI tuuli petäjä PÄÄTTÄJÄ tuula antola PÄÄKIRJOITUS 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MINUN UUSIMAANI tuuli petäjä PÄÄTTÄJÄ tuula antola PÄÄKIRJOITUS 1"

Transkriptio

1 Tilaa lehti Anna palautetta: Puls på svenska Uudenmaan liiton verkkolehti 3/2012 lokakuu Kolmen maakunnan tulevaisuustarkastelu käynnistyi Yhteisten teemojen etsintää Uusimaa-viikon kantavat kulmakivet: Idearikkaita kohtaamisia ja modernia maakuntahenkeä Paikkatiedot paljon vartijana Etelä-Suomen vesien suojelussa aika käy vähiin Design ratkaisee paljon myös palveluissa MINUN UUSIMAANI tuuli petäjä PÄÄTTÄJÄ tuula antola PÄÄKIRJOITUS Metropoli- Junassa oli tunnelmaa! 1

2 Ossi Savolainen Ulos suunnittelun hetteiköstä PULSSI Julkaisija Uudenmaan liitto Päätoimittaja Ossi Savolainen, Toimitus Viestintä Ässä Oy / Sirkka-Liisa Salmela Toimitussihteeri Seija Elo, puh Ulkoasu Anni Levonen, Valokuvat Tuula Palaste-Eerola, ISSN X Sivistyssanakirja määrittelee suunnitelman etukäteen pohdituksi asiaksi, joka aiotaan tulevaisuudessa toteuttaa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty niinpä. Mutta mitä tapahtuukaan siinä vaiheessa, kun suunnittelemisesta tulee itseisarvo eikö konkreettisten tulosten tavoittelu ja toteutus tunnu kiinnostavan enää ketään? Suunnitelmia piisaa eri alueille, aikaväleille ja asioille. Maakunnan liitoilla on lakisääteisesti omat suunnitelmansa: maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma, maakuntakaava, toteuttamissuunnitelma. Uudenmaan 28 jäsenkunnalla on omat suunnitelmansa. Ilma on sakeanaan suunnitelmia. Välillä panee pohtimaan, lukeekohan niitä enää kukaan. Kuten tämän Pulssin vesistöjen tilaa käsittelevässä jutussa oivaltavasti todetaan, virtaavat vedet eivät mukaile maakuntien hallinnollisia rajoja. Hallinnolliset rajat ja suunnittelun nykyiset jäykät rakenteet onkin syytä kyseenalaistaa kaikessa suunnittelussa. Uusimaa, Häme ja Päijät-Häme ovat nyt yhdessä tunnustelevasti lähteneet tälle tielle. Tulevaisuutta on rohkaistuttu tarkastelemaan uusista näkökulmista ja myös uusin menetelmin. Maakuntien yhteisessä Siivet ja juuret -tulevaisuustarkastelussa kokeillaan ensimmäistä kertaa joukkoistamista ihmisten tietoa, taitoa ja kokemuksia kerätään internetin kautta. Voiko joukkoistaminen tuoda lopulta isoja muutoksia hallintoon ja suunnitteluun, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa tie suunnittelun hetteiköstä järkevään asioiden toteutukseen ja ihmisten sitouttamiseen on raivattava avoimemmaksi. Ossi Savolainen maakuntajohtaja 2

3 Tulevaisuus Kolmen maakunnan tulevaisuustarkastelu käynnistyi Yhteisten teemojen etsintää Etelä-Suomen maakuntien tulevaisuustarkastelu on käynnistynyt työnimellä Siivet ja juuret. Hämeen, Päijät- Hämeen ja Uudenmaan yhteistoiminnan elinvoimaiset juuret lähtevät yhteisestä tahtotilasta. Siipien alle kantavaa ilmaa puhalletaan uusin ajatuksin tietämystä ja taitoa, yhteisiä teemoja ja niiden kehittelyä haetaan isommista ryhmistä. Myös sinä voit vaikuttaa! 3 3

4 Tulevaisuustarkastelun tähtäin ulottuu vuoteen 2040 saakka. Kauas on pitkä matka, mutta se matka näyttäisi olevan täynnä väistämättömän muutoksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia: ympäristö ja ilmaston muutos, taloudelliset ilmiöt, yhdyskuntarakenne, elinkeinot, asuminen sekä esimerkiksi kaupungistuminen ja toisaalta maaseudun tulevaisuus aiheita riittää. Työpajoista kohtaamisiin Tulevaisuustarkastelun tulokset paketoidaan vuoden loppuun mennessä. Sitä ennen Siivet ja juuret on vähintäänkin versonut lukuisia työpajoja sekä päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden tapaamisia. Tavoitteena on tiheällä kammalla etsiä yhteisiä teemoja, jotka voidaan nostaa tulevaisuuden yhteistyön ytimeen. Jokaisella maakunnalla on omat ominaispiirteensä, mutta samaan aikaan voimme ehkä löytää yhdistäviä teemoja työstettäviksi. Voi hyvin olla, että työn kautta voidaan luoda esimerkiksi uudentyyppisiä suunnittelukäytäntöjä, pohtii projektia vetävä Lauri Kuukasjärvi. Pilottihengessä Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta selvitti viime vuoden lopulla, miten joukkoistaminen taipuisi työkaluksi demokratian poliittiseen päätöksentekoon. Joukkoistaminen terminä ei ole niitä tutuimpia, vaikka tosiasiassa joukkoistamista hyödynnetään monella tavalla avaruustutkimuksesta t-paitojen suunnitteluun ja journalismiin. Nyt joukkoistamisen toimivuutta kokeillaan käynnistyneessä tulevaisuustarkastelussa ensimmäistä kertaa. Ihmiset otetaan mukaan asioiden valmisteluun ja tekemiseen. Ryhmän äly ja tietämys antaa enemmän kuin yksilöiden tieto. Keskeneräisistä asioista puhutaan, jotta saadaan paras mahdollinen lopputulos ja jotta ihmisten on helpompi sitoutua asioihin ja päätöksiin, Kuukasjärvi hahmottelee. Kuukasjärvi tähdentää, ettei kyse on satunnaisesta tekemisestä, vaan jäsennetystä toiminnasta. Tämä tarkoittaa keskusteluun nostettavien asioiden selkää määrittelyä. Monet yritykset ovat hyödyntäneet joukkoistamista ryhmän älyä tuotekehitysprojekteissaan. Joukkoistamalla on tehty myös jonkinlaiseksi sensaatioksi noussut suomalaisvetoinen IronSky-elokuva. Niin ikään Savonlinnan oopperajuhlilla kuultiin kuluvan vuoden kesällä joukkoistamalla luotu ooppera. Tervetuloa keskusteluun! Tulevaisuustarkastelussa osallistumisen alusta on Siivet ja juuret -sivusto. Verkossa keskusteluun osallistuminen on helppoa. Asiantuntijoiden lisäksi myös tavalliset ihmiset julkisia palveluja päivittäin käyttävät maakuntien asukkaat saavat äänensä kuuluviin. Tavoittelemme keskustelua tulevaisuuden eri teemoista, mukaan toivomme päätöksentekijöitä, aluekehittäjiä ja -suunnittelijoita sekä kaikkia asioista kiinnostuneita Kuukasjärvi haastaa. >> 4

5 Haravoiden, talikoiden ja kuokkien! Etelä-Suomen maakunnat Fakta Uusimaa: 28 kuntaa, asukkaita reilut 1,5 miljoonaa, työpaikkaa Päijät-Häme: 11 kuntaa, asukkaita , työpaikkaa Häme: 11 kuntaa, asukkaita , työpaikkaa Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kun kuvia on satoja, tulevaisuuden visiointi lähtee virtaamaan. Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka toi tulevaisuustarkastelun yhdeksi työpajamenetelmäksi mielikuvakorttien hyödyntämisen. Millainen vaikkapa Helsingin keskustan pitäisi olla vuonna 2040? Aika hankala saada ihmisiä muotoilemaan vastauksia sanoin. Mutta kun asiaa lähestytäänkin aihekuvin ja osin abstraktein kuvin, tulevaisuuden visiointi on helpompaa. Menetelmää on hyödynnetty tuotesuunnittelussa, ja olen ollut mukana soveltamassa menetelmää muun muassa Savonlinnan keskustan kaupunkisuunnittelussa, Ilona Mansikka kertoo. Mansikan mukaan kuvakorteista syntyy ihmisten päässä assosiaatioita, kukin käyttää kuvia omannäköisellään tavalla. Kun työpajan osanottajat vuorollaan perustelevat kuvavalintojaan, he tulevat kertoneeksi omat ajatuksensa tulevasta. Syksyn aikana tulevaisuutta on visioitu laveasti ja luovasti yhteensä neljässä työpajassa. Tässä haravointivaiheessa kolmen maakunnan päättäjät ovat voineet ilman jarruttavia reunaehtoja esimerkiksi ilman teknisten tai taloudellisten resurssien pohdintaa hahmotella aatoksiaan. Seuraavassa vaiheessa tuotoksia ryhtyvät pohtimaan asiantuntijat. Asiantuntijakaartin tehtävänä on pohtia, miten tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Tätä tekemisen vaihetta Mansikka nimittää talikoinniksi. Haravoinnista ja talikoinnista päästäänkin sitten kuokkimiseen, joka on kiinnostava joukkoistamisen ja tavallisten ihmisten aktivoitumisen vaihe. Käytännössä tässä blogi-vaiheessa kuka tahansa voi nähdä Siivet ja juuret -sivustolla työpajojen kautta edenneet ajatukset ja esittää omia ideoitaan ja näkemyksiään. Blogi-vaiheen jälkeen kolmen maakunnan tulevaisuuskärkiä hiotaan vielä Uudenmaan maakuntaparlamentissa ja yhteistoiminta-alueiden johtoryhmien työpajoissa. Lähtötilanteessa olemme peräänkuuluttaneet ideoita, unelmia ja positiivista ajattelua. Työpajoissa vastanotto on ollut innostunutta. Jännityksellä odotan, mitä uutta blogien kautta vielä saadaankaan. 5

6 Tapahtuma MetropoliJunassa oli tunnelmaa! MetropoliAreenaa vetävä Ville Hulkkonen oli onnistuneen tapahtuman jälkeen tyytyväinen, ja mietti jo uusia metropolihaasteita. Metropolialueen liikenneratkaisut, yrittäjyys ja kuntavaalit olivat kärkiteemoja, kun MetropoliAreenan päätapahtuma MetropoliJuna matkasi Helsingistä Keravan kautta Lahteen syyskuun puolivälissä. Junaan kiirehti noin 200 metropolialueen vaikuttajaa kuntapäättäjistä valtakunnan poliitikkoihin, yrittäjiin ja opiskelijajärjestöjen sekä median edustajiin. Liikenneratkaisujen pohdinta veti matkaan liikennepuolen laajan asiantuntijakaartin. Junan kutsu oli tavoittanut myös koko joukon tavallisia kaupunkilaisia. Ohjelmalliset osuudet sijoittuivat Keravalle ja Lahteen sekä tietysti matkaavaan junaan. Keskustelu- ja yleisötapahtuman vieminen raiteille onnistui projektipäällikkö Ville Hulkkosen mukaan mainiosti. Halusimme luoda erilaisen verkottumismahdollisuuden. Kokeilu näytti toimivan ihmiset kohtasivat ja Uudenmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja, puhemies Eero Heinäluoma ja pari sataa muuta eteläsuomalaista vaikuttajaa nauttivat MetropoliJunan tunnelmasta. 6

7 Osuvatko Uudenmaan kunnat kartalle? keskustelivat junamatkalla tavanomaisesta poikkeavassa ja rennommassa ympäristössä. Teknisiä haasteita toki oli esimerkiksi äänentoiston kanssa, mutta haasteista selvittiin ja ihmiset olivat ymmärtäväisiä. Vaikkei koko junayleisöllä suoraa näköyhteyttä tapahtumapaikalle ollutkaan, niin halukkaat voivat osallistua sähköisesti yhteiseen keskusteluun, Hulkkonen kertoo. Uudenmaan liitto on yksi MetropoliAreena rahoittajista, liitto esittäytyi junan päätepysäkillä Keravalla. Valtakunnallista näkyvyyttä tapahtumapäivälle takasi MTV3. Vilkas tapahtumakimara huipentui Keravalta televisioituun puolueiden puheenjohtajatenttiin. MetropoliAreena Fakta Avoin foorumi, joka vahvistaa kansallista metropolipolitiikkaa herättämällä yhteiskunnallista keskustelua tilaisuuksien, selvitysten ja uusien avausten muodossa Perustajatahoja ovat MTV3, Lehtiyhtymä Oy, Helsingin Yrittäjät ry, Espoon Yrittäjät ry, Vantaan Yrittäjät ry ja Uudenmaan Yrittäjät ry Päärahoittajat ovat Uudenmaan liitto, HSY ja HSL Uudenmaan liiton ständillä liehui tuttu maakuntaviiri. Keravalla riitti ohjelmaa aamusta myöhäiseen iltaan. 7

8 Hanke Etelä-Suomen vesien suojelussa aika käy vähiin Eteläisen Suomen järvet, joet ja rannikkovedet ovat huonommassa tilassa kuin Suomen vesistöt keskimäärin. Kuormitusta on vuosien varrella pyritty eri keinoin vähentämään, mutta nykyvauhdilla maaliin ei ehditä ajoissa. Pulma konkretisoituu kahtaalle: riittämättömiin ja hajanaisiin toimenpiteisiin sekä rahan puutteeseen. Nyt Uusimaa, Päijät-Häme ja Häme valmistelevat Vedet-hanketta kohti Etelä-Suomen vesien ja Itämeren parempaa tilaa. Nyt perätään konkreettisia toimenpiteitä ja laajempia hartioita rahoitukseen. 8

9 Vedet-hankkeen ytimessä Fakta vedet-hankkeessa tavoitellaan konkreettisia ja ripeitä toimia vesien suojeluun. Uudenmaan liitossa hankekoordinaattori Antti Mäntykoski on kuluvan syksyn aikana kartoittanut maakuntien suojelutarpeita ja toimenpiteitä. Tarvittavat ponnistelut näyttävät muodostuvan hyvin konkreettisiksi. Tässä hankkeessa pääteemoja ovat haja-asutusalueiden jätevesineuvonnan tukeminen, hulevesien hallintaan liittyvät toimet sekä pohjavesien suojelun ja käytön hallinta. EU-tasolla Itämeren hyvää tilaa tavoitellaan jo vuoteen Suomi ei tule aikatauluun tällä vauhdilla yltämään, Mäntykoski sanoo muistuttaen, että Itämeren tilaan vaikutetaan maalla tehtävillä toimenpiteillä. Itämeren tilaan vaikutetaan maalla tehtävillä toimenpiteillä Karuja lukemia Hankekoordinaattorin luettelemat faktat ovat perin synkkiä: Uudenmaan ja Hämeen jokivesistä yli 70 prosenttia jää hyvän ekologisen tilan heikommalle puolelle. Uudenmaan järvistä noin puolet ei saavuta hyvää tilaa, Hämeessä hyvän tilan alle jää noin viidennes. Erityisen huolestuttava tilanne on rannikolla, jossa pääosa vesistä on korkeintaan välttävässä tai tyydyttävässä tilassa. Suomenlahti on kokonaisuudessaan tyydyttävässä, välttävässä tai jopa huonossa tilassa. Pohjavesien riskialueita Uudenmaan ja Hämeen alueella on yli 100 koko maan 250 riskialueesta. Uudellamaalla 30 alueen pohjavesien kemiallinen tila on jo huono. Koko maassa noin 80 aluetta on kemiallisesti huonossa tilassa. EU:n vesipuitedirektiivissä vesistön hyvän tilan saavuttamisen ehdottomaksi takarajaksi on asetettu vuosi Toimenpiteiden nykyvauhdilla emme näytä yltävän edes siihen. Yhteinen asia Mäntykoski alleviivaa maakuntien ja tarvittavien rahoittajatahojen yhteistyön tarvetta muistuttamalla, etteivät virtaavat vedet mukaile maakuntien hallinnollisia rajoja. Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriä sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat rahoituksen varmistamisessa keskeisiä toimijoita. Mutta Uudenmaan liitto Päijät-Hämeen liitto Hämeen liitto Uudenmaan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Alueelliset vesiensuojeluyhdistykset Kunnat Toiminnanharjoittajat Yliopistot ja muut tutkimuslaitokset selvää on, ettei yksin valtion raha riitä. Nyt tarvitaan kaikkia mahdollisia rahoituskanavia EU-tasolta valtioon, säätiöihin ja yksityisiin rahoittajatahoihin saakka. Hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta neuvottelut ministeriöiden kanssa jatkuvat lokakuussa. Mikäli tarvittava rahoitus saadaan kokoon, Vedet-hanke päästään käynnistämään ensi vuoden alussa. antti mäntykoski 9

10 Paikkatiedot Paikkatiedot paljon vartijana Uudenmaan liitto on määrätietoisesti kehittänyt paikkatieto-osaamistaan. Liiton omassa suunnittelutyössä paikkatietoa hyödynnetään likimain kaiken suunnittelun pohjalla. Paikkatiedoissa yhteistyötä tehdään myös Uudenmaan kuntien kanssa. Paikkatieto voi äkkiseltään tuntua etäiseltä asialta, vaikka todellisuudessa paikkatiedon avulla ratkotaan valtaisa määrä asioita. Paikkatietoja hyödyntävät niin suunnittelijat, päätöksentekijät, yritykset kuin tavalliset kansalaisetkin. Uudenmaan liitossa paikkatietomenetelmien kehittyminen mahdollisti esimerkiksi sen, että maakunnan asukkaat ovat voineet tarkastella tekeillä olevan maakuntakaavan vaiheita kätevästi liiton verkkosivuilta. Kaavaehdotukseen tutustui karttapalvelun kautta kuukauden aikana reilut 500 henkilöä. Moniin muihin verkkosivuilla käynteihin verrattuna määrä ei ehkä päätä huimaa, mutta kaavaehdotuksen kohdalla sujuvan palvelun hyödyntämisessä määrä oli varsin hyvä. Ihmisten ei enää tarvinnut jalkautua tutustumaan ehdotukseen esimerkiksi kuntien palvelupisteisiin, vaan asia hoitui verkossa, Uudenmaan liiton suunnittelupäällikkö Kaarina Rautio antaa esimerkin. Suurin osa kaikesta olemassa olevasta tiedosta on paikannettavissa. Kyse on siis tiedosta, jolle voidaan osoittaa sijainti missä jotakin on ja toisaalta mitä jossakin on. Tieto on varastoitu sähköiseen numeeriseen muotoon. Koottuja tietoja sitten yhdistellään, analysoidaan ja tulostetaan, Rautio yksinkertaistaa. Paikkatieto-osaamisessa nimenomaan kyky analysoida ja yhdistellä tietoja synnyttää olennaisen lisäarvon. Vahva osaajien joukko Paikkatietojen tehokas hyödyntäminen auttaa kuntien suunnittelijoita ja päätöksentekijöitä katsomaan tulevaisuuteen pitkäjänteisessä suunnittelutyössä monia asioita täytyy ennakoida. Toisaalta paikkatieto-osaamista voi hyödyntää myös menneen hahmottamisessa. Kaarina Rautio luettelee esimerkit molemmista: Olemme selvittäneet peltoalueita ja tuulivoiman hyödyntämisen mahdollisuuksia. Vuonna 2011 teimme puolestaan julkaisun, jossa esitellään kaavatyöhön liittyvän kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä tuotettua maisemahistoriallista paikkatietoaineistoa. Rautio kehuu Uudenmaan liiton paikkatietoammattilaisten osaajien ydinryhmää eli paikkatietosuunnittelija Mika Laitista, paikkatietoasiantuntija Henri Jutilaa ja suunnitteluavustaja Walter Lindbergia. Tämän kolmikon puoleen on fiksua kääntyä, kun tullaan perimmäisten kysymysten äärelle ja paikkatietoja halutaan hyödyntää tehokkaasti ja analyyttisesti. Erittäin ilahduttavaa, että yhä useammat henkilöt ovat ryhtyneet hyödyntämään paikkatietoaineistojamme. Nuoret, asiaa hiljattain opiskelleet ovat ehkä rohkeampia ja hitusen taitavampia, mutta osaaminen lisääntyy kaiken aikaa muuallakin. Paikkatietojärjestelmien kehittämistä ja helppokäyttöisyyttä voidaan edelleen parantaa, Rautio pohtii. Raution mukaan tavoitteena on lisätä paikkatietoyhteistyötä maakunnan kuntien kanssa. Parhaillaan esimeriksi KUUMA-kuntien kanssa yhteistyön muodoista käydään neuvotteluja. kaarina rautio kaavakarttapalvelu 10

11 Hanke Design ratkaisee paljon myös palveluissa Yli 90 prosenttia uusista yrityksistä perustetaan palvelualalle. Markkinoilla erottuminen on yhä vaikeampaa samaan aikaan, kun asiakkaat oppivat entistä vaateliaammiksi. Uudenmaan liiton rahoituksella käynnistetyssä Startup Design -projektissa keinoja menestymiseen etsitään palvelumuotoilusta. Muotoilu terminä mielletään luontevasti taiteeseen, ympäristöön ja arjen konkreettisiin esineisiin. Myös palveluja voidaan muotoilla niin, että ne ovat entistä asiakaslähtöisempiä. Mitä palvelumuotoilulla tarkoitetaan, palvelumuotoilutoimisto Nordkapp Creative Oy:n toimitusjohtaja Sami Niemelä? Käytännössä palvelumuotoilu tarkoittaa asiakas- ja ihmislähtöistä lähestymistapaa tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun ja parantamiseen. Kyse on siitä, että esimerkiksi asiakaskohtaamista, käyttöliittymiä tai vaikka yrityksen liiketoimintaa lähestytään muotoilun menetelmin. Yrittäjälle tutut perusasiat, kuten liikeidea, liiketoimintasuunnitelma, rahoitus ja kohderyhmän tunnistaminen rakentavat edelleen yrityksen perustaa, mutta menestyminen kilpailussa vaatii enemmän. >> 11

12 Mitä se palvelumuotoilu oikein on? Katso mitä ammattilaiset vastaavat: video palvelumuotoilun workshopista Niemelä kertoo konkreettisen esimerkin pankkimaailmasta parin vuoden takaa. Nordkapp toteutti projektin kotimaiselle haastajapankille, jossa suunniteltiin asiakaskohtaaminen lainanhakutilanteessa. Ihmiset kokivat lomakkeiden täytön verkossa hankalaksi ja jopa pelottavaksi. Suunnittelimme digitaalisen palvelun, jonka avulla asiakkaan talous kartoitettiin yhdessä pankkitoimihenkilön kanssa konttorissa. Palvelu osoittautui hyvin onnistuneeksi uudetkin asiakkaat alkoivat varata aikoja omaaloitteisesti. Sittemmin lähes kaikki kilpailijat kopioivat idean itselleen. Oivallus ja halu koosta riippumatta Kuluvan vuoden alussa käynnistyneen projektin päällikkönä toimii Kaisa Sibelius. Nuorten yritysten työkalupakkiin muotoilun työkalua on lähdetty viemään useammalla tavalla. Olemme kouluttaneet Uudenmaan yritysneuvojia; on perehdytty siihen, mitä palvelumuotoilu ja käyttäjälähtöinen suunnittelu tarkoittaa. Kevään aikana työ jatkui yrityskohtaisena design-neuvontana. Kolmas toimintamuoto on ollut designerin tuominen niin sanottuihin pitchaustilaisuuksiin. Näissä tilaisuuksissa yritykset ovat voineet saada palautetta yritysideastaan, Sibelius listaa. Sibelius muistuttaa, ettei palvelumuotoilun hyödyntäminen ole kiinni yrityksen toimialasta tai koosta. Niemelä jakaa näkemykset: muotoilun keinoin on mahdollista löytää uusia ratkaisuja vanhoihin haasteisiin ja myös kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tästä hyötyvät kaikenkokoiset yritykset. Digitalisoituminen on purkanut vanhat hierarkiat kuluttajan ja yritysten väliltä. Vuoropuhelua käydään ilman väliportaita. Tämä avaa mahdollisuudet kaikenlaisille yrityksille, Niemelä kannustaa. startup design -projekti Startup Design -projekti Fakta Kohderyhmänä alkuvaiheessa olevat (pk-)yritykset Jatkuu vuoden 2013 maaliskuun loppuun Rahoittaja Uudenmaan liitto Hankkeen toteuttaja YritysHelsinki (Helsingin kaupunki, elinkeinopalvelu) Mukana olevat palveluntarjoajat: Palmu Inc., Pentagon Design Oy, Nordkapp Creative Oy Osa World Design Capital Helsinki vuotta sekä EER teemavuotta Yhteyshenkilö projektista kiinnostuneille Kaisa Sibelius, , 12

13 Päättäjä Elinkeinojohtaja Tuula Antola: Uutta kasvua osaamisella Hyvä yrittäjyyden pöhinä ja toisaalta ict-sektorin rakennemuutos ovat sävyttäneet Tuula Antolan ensimmäistä vuotta Espoon elinkeinojohtaja. Nokian mittavat väenvähennykset näkyvät alihankkijoita myöten; tuhansia osaavia ammattilaisia on vapaalla jalalla. Vastuu tulevaisuudesta ei ole vain Espoon tai Uudenmaan, Antola muistuttaa koko Team Finland on nyt uuden edessä. Kuva Junnu Lusa Ict-sektorin murros on sekä haaste että mahdollisuus, sanoo Tuula Antola, joka on uransa aikana jaksanut yhä uudestaan puhua lamasta luovana tuhona, muutoksessa kytevästä mahdollisuudesta ja eteenpäin katsovasta asenteesta. Asennetta ja tahtoa hän peräänkuuluttaa nytkin. Tarvitsemme Team Finland -ajattelua, verkostomaista ja tavoitteellista yhteistoimintaa. Byrokratian kukkasia riittää kitkettäväksi niitäkin, Antola tiivistää kursailematta. Sekä että, eikä joko tai Elinkeinojohtaja muistuttaa, että on koko maan yhteinen etu, että Suomi kyetään paketoimaan kiinnostavaksi kohteeksi investoinneille ja yrityksille siten, että kokonaisuudella on kansainvälistä vetovoimaa. Ict-sektorin kasvuosien myötä kehittynyt osaaminen on edelleen ihmisissä, joiden pitää nyt löytää tiensä pk-yritysten kehittäjiksi ja perustamaan uusia yrityksiä. Nousevia toimialoja riittää: peliala, turva-ala, hyvinvointisektori. Antola suomii yritysten neuvontaja tukiorganisaatioiden nykyistä päällekkäisyyttä, rahoitusinstrumenttien monimutkaisuutta ja eri vaihtoehtojen turhaa toisensa poissulkevuutta. Valitsemalla yrittäjyyspolun valinta voi samalla kuin itsestään sulkea muita ovia. Tässä ei ole järkeä miksei ura ja toimeentulo voisi rakentua use- 13

14 Tarvitaan poliittista tahtoa ja rakenteiden joustamista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa yksinkertaisesti nopeampaa päätöksentekoa ammastakin tulonlähteestä? Antola harmittelee sitä, että Suomessa valitsee enemmänkin joko tai -ajattelu, kun mieluummin pitäisi ajatella sekä että. Pelkästään viranomaisvetoisuus ei hommaa pelasta. Hän ulottaisi yhteisöllisen aktiivisuuden ja nosteessa olevan PopUp-kulttuurin kernaasti myös yrityselämään. Tarvitaan poliittista tahtoa ja rakenteiden joustamista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa yksinkertaisesti nopeampaa päätöksentekoa. Yrittäjällä on harvoin aikaa odottaa päätöksiä kuukausia. Yksi esimerkki joustavuudesta on esimerkiksi vapaana olevan kiinteistökannan hyödyntäminen. Miksi vapaata tilaa ei voitaisi nykyistä helpommin saada erilaisten yritysten käyttöön? Yhdessä samaan maaliin Rakennemuutoksen eteen Suomessa on joutunut seutukunta jos toinenkin. Muutoksessa metropolialue on Antolan mielestä kuitenkin tyystin eri kaliiperia. Kun kuuntelen kollegoita muualta Suomesta, vaikuttaa siltä, että elinkeinojohto tuntee alueensa yritykset ja henkilöt nimeltä, usein henkilökohtaisesti. Täällä tilanne on erilainen, asioiden mittakaava on suurempi. Toimeliaalla metropolialueella tärkeät asiat uhkaavat ajoin hukkua kohinaan. Tuula Antola muistuttaakin, että sekä koko Suomen tasolla että metropolialueella yhteinen tavoite on uusien työpaikkojen luominen sekä olemassa olevien yritysten kasvuedellytysten varmistaminen. Aktiivisuutta ja yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan myös ulkomaisten yritysten houkuttelussa Suomeen. Työtä vailla olevista osaajista ja myös opiskelijoista huolehtiminen sekä elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen on Antolan mukaan hyvin pitkälle myös viestinnällinen kysymys. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan jatkuvasti päivittyvä yhteinen alusta, johon kerätään yrittäjyyteen, yrityksiin, infoihin, rekrytointeihin ym. liittyvä informaatio. Tällä hetkellä tieto on aivan liian hajanaisina palasina. 14

15 Uusimaa-viikko Uusimaa-viikon kantavat kulmakivet: Idearikkaita kohtaamisia ja modernia maakuntahenkeä Kaikkien aikojen ensimmäistä Uusimaa-viikkoa vietetään ensi marraskuun alussa. Painavista syistä, muistuttaa Uudenmaan liiton kehittämisjohtaja Inka Kanerva, joka iloitsee teemaviikon toimijoiden välille syntyneestä yhteistyön hyrinästä ja raikkaista maakuntahengen tuulista. Uusimaa-viikon liikkeelle pyöräyttänyt Uudenmaan liiton Inka Kanerva linjaa tapahtuman perustan kahteen kantavaan näkökulmaan. Ensimmäisenä hän mainitsee samanhenkisten ihmisten uutta versovan yhteistyön. Maakunnassa toimii lukuisia tahoja, erilaisia organisaatioita, joissa töitä tehdään samojen teemojen parissa. Toimijat eivät vain aina tunne toisiaan. Hyvät ideat lähtevät ihmisistä. Siispä ihmiset on saatava kohtamaan. Uusimaa-viikon valmisteluvaiheessa yhteisen pöydän ääressä eri organisaatioiden ihmiset ovat ideoineen saaneet hyvää aikaan. Teemaviikon toinen tavoite on maakuntahengen nostaminen. Metropolimaakunta on Suomen kartalla ainutlaatuinen monikulttuurinen, toimelias ja aidosti kansainvälinen. Näkyköön Uusimaa siis raikkaasti ainutlaatuisena! Erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaamisia, ennakkoluulotonta erilaisuuden hyväksyntää, kurkotusta uutta kohti. Kaikki tämä löytyy niin Uudenmaan historiasta kuin nykyajastakin. Haluamme nostaa esille sen valtavan toiminnallisuuden, jota Uudeltamaalta löytyy. >> 15 AS KO AS

16 Lisätiedot ja tarkempi ohjelma: Nuoret framille Tänä vuonna Uusimaa-viikon tapahtumajärjestelyissä ovat mukana Uudenmaan ELY-keskus, Folktinget, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki-Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä Uudenmaan Yrittäjät. Teemaviikko rakentuu osin uudesta, osin vanhasta ja lainatustakin. Euroopan yrittäjyysalueen EER2012- nimikkovuoden innostamana nuoret ja yrittäjyys ovat vahvasti esillä Uudenmaan Yrittäjien isännöimässä yrittäjyyden teemapäivässä. Viikon aikana palkitaan myös vuoden Nuori yrittäjä. Ripaus vanhaa perinnettä löytyy Uudenmaan ympäristöpalkinnosta, jonka teemaviikko elvyttää kruunaamaan ELY-keskuksen ympäristöön liittyvän teemapäivän. HUSin isännöimänä päivänä huomio kiinnittyy lasten ja nuorten terveyden edistämiseen. Uusimaa-viikon tiistaille osuvan Svenska dagenin kunniaksi perheille lapsineen on tarjolla kulttuuria myös musiikin muodossa. Viikon aikana ojennetaan myös mm. Uusimaa-palkinto sekä valitaan Vuoden uusmaalainen kaupunginosa. Uusimaa-viikon perinnettä halutaan jatkaa. Yhteistyöstä innostuneet tahot ovat ideoineen tervetulleita. Inka Kanervan terveiset moninaisille toimijatahoille tulevinakin vuosina ovat selvät: Tervetuloa rohkeasti mukaan! Viikon hittibiisi on Uudenmaan maakuntalaulu! Kuorot Uudellamaalla hoi! Nopeat ehtivät vielä ilmoittautua Uusimaa-viikon kuorolaulutempaukseen. Tavoitteena on saada mahdollisimman monta kuoroa esiintymään yleisölle eri puolilla Uuttamaata. Kuorot ja paikat vaihtelevat, mutta kellonaika ja esitettävä laulu on kaikilla sama Uudenmaan maakuntalaulu. Uudenmaan liiton erityisasiantuntija Tarja Haili on innoissaan maakuntalaulun uudesta tulemisesta. Uusmaalaisten laulu kantaesitettiin sata vuotta sitten. Maakuntalaulumme on eteläsuomalaisen osakunnan tilaustyö itseltään kansallissäveltäjä Jean Sibeliukselta. Sanoituksen on tehnyt Kaarlo Terhi. Aikojen saatossa ennen niin merkittävä maakuntahenkeä luova laulukulttuuri hiipui. Nyt jos koskaan on aika opetella upea laulu uudelleen, Haili kehottaa. Kuorot kokoontuvat Uusimaa-viikolla esittämään maakuntalaulusta omat tulkintansa. Samalla yleisöllä on mahdollisuus opetella sävelten ja sanojen kulku ja laulaa mukana. Tarkat tiedot kuoroista ja esiintymispaikoista kerrotaan viimeistään loka-marraskuun vaihteessa Uudenmaan liiton www-sivuilla. Kuorotapahtumaan mukaan mieliviä kuoroja pyydetään ottamaan yhteyttä Eteläsuomalaiseen osakuntaan mennessä osoitteella 16

17 Minun Uusimaani Olympiamitalisti Tuuli Petäjä lupaa: Tulen Riosta takaisin Lontoon olympialaisten hopeamitalisti Tuuli Petäjä on ollut kiireinen nainen kisamatkalta palattuaan rientämistä on riittänyt jo siinä, kun lukuisat tiedotusvälineet ovat kilvan hamunneet haastatteluja. Matkalla syyskuiseen SM-surffikisaan Kalajoelle hyväntuulinen Petäjä kertoi kuulumisiaan myös Pulssille. Urheilullisesti kausi päättyi Lontooseen, joten olen voinut ottaa vähän rennommin. Fysiikkavalmentajan kanssa toki treenit ovat jälleen alkaneet, syksyn ja talven mittaan on ainakin punttitreenejä ja hiihtoa luvassa. Arkkitehtiopintojen loppuunsaattaminen ensi vuoden aikana on yksi Tuulin tavoitteista. Tulevaisuuden työuralla muun muassa kaupunkisuunnittelu kiinnostaa. Yhteistyö Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa alkaakin jo opiskelun ohessa; Tuuli Petäjää on pyydetty avustamaan merellisen Hernesaaren alueen kaavoitustyössä. >> Kuva: Pepe Korteniemi, SPV 17

18 Huippu-urheilijana Tuuli Petäjä on reissannut maailmaa ristiin rastiin, ihastunut moniin maihin ja maisemiin. Epäilemättä myös tulevien olympialaisten maisemat Rio de Janeirossa tarjoavat elämyksiä. Rion olympialaisiin valmistauduttaessa todennäköisesti vietän siellä useita kuukausia. Uudeltamaalta Tuuli Petäjä mainitsee muutaman erityisen mieluisan paikan: Lauttasaari Olen asunut Lauttasaaressa vuosia, yhteensä seitsemässä eri osoitteessa. Viihdyn loistavasti! Myös purjelautailun kannalta paikka on ihanteellinen, on rantoja lenkkeilyyn ja jäätä hiihtoon. Lauttasaaren historia on kiinnostava sekin. Vielä 1940-luvulla otetuissa kuvissa alueella näkyy muutama korkea kerrostalo muuten liki tyhjässä maisemassa. Kirkkonummi ja Porkkala Sukumme kesäpaikka saaressa on erityisen tärkeä - kesäpaikka ilman sähköä ja mukavuuksia ja kaukana kaikesta. Arjesta irrottautumiseen loistava paikka! Tapiola Ensimmäiset viisi vuotta asuin Tapiolassa. Tapiola on rakennettu hienosti puutarhakaupungin ideologian mukaan. Harmillista kyllä, ettei asiaa enää tänä päivänä osata hirveästi arvostaa. Vettä ja maalaismaisemaa Kaupunkilainen kuin olenkin, niin maalaismaisemat tekevät minuun yhä syvemmän vaikutuksen. Niin ja vesi se vetää aina puoleensa. Vaikkei laskeutuminen Suomeen kymmenen syksyisen pilvikerroksen läpi aina innostakaan, niin kotiin on lopulta hyvä palata. Tulen kyllä sieltä Riostakin takaisin. 18

19 Tervetuloa maakunnan ykköstapahtumaan! Matka alkaa Finlandia-talosta ja jatkuu Tallinnan-laivalle. Tutustu monipuoliseen ohjelmaan: Mikä juttu kiinnosti? Mistä haluaisit lukea? Kerro mielipiteesi: Pulssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Strateginen maakuntaohjelma VALMISTELU

Strateginen maakuntaohjelma VALMISTELU Strateginen maakuntaohjelma 2014+ VALMISTELU Hämeen liitto valvoo kuntien etua ja toimii niin, että ihmiset haluavat ja voivat asua ja tehdä työtä Hämeessä. Hämeen jäsenkunnat ryhmittyvät Forssan, Hämeenlinnan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset. Workshop 30.3.2017 Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA Workshopin tavoitteena on oppia, miten palveluita ideoidaan ja kehitetään palvelumuotoilun menetelmien avulla. Workshop

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Yrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista ja heikkouksista.

Yrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista ja heikkouksista. Päivän ohjelma. 7:30 Aamiainen 8:30 Hyvän aamun aloitus. Mieli ja keho auki. 8:40 Tervetuloa! 8:45 Johtoryhmätyöskentelyä. Yrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA Luomme Suomelle parempaa tulevaisuutta Toimeliaisuus ja rohkea yrittäjyys luovat hyvinvointia Suomelle. Kilpajuoksussa menestykseen julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on toimia

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Verkoston uudistuminen 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 TEM,

Lisätiedot

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: korkeakoulukampusten välisen liikenteen asiantuntijatapaaminen

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: korkeakoulukampusten välisen liikenteen asiantuntijatapaaminen Tervetuloa! OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: korkeakoulukampusten välisen liikenteen asiantuntijatapaaminen keskiviikkona 10. maaliskuuta 2010 Helsingin kaupungintalolla 8.45 aamukahvi AAMUPÄIVÄN OHJELMA 9.15

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ?

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Kaupunginvaltuuston seminaari 23.3.2015 Aleksi Neuvonen, aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi, @leksis

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Hyvinkään Laureassa Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin 15.5.2014 Timo Liukko First Round Oy 1 Tarjoamme Viihtyisät tilat Suomen teollisuuden historiaa sykkivässä vanhassa

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa 18.9.2017 Tapaaminen 18.9. Esittäytymiset Lapsiystävällinen maakunta -pilotti (Ira) Osa LAPEa Palvelukuvaus, toimintatapa Lapsiystävällinen maakunta -ohjeistus

Lisätiedot

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari 29.-30.10.2015 Loppupuheenvuoro Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö Metsäalan tulevaisuus on valoista BKT ja hyvinvointi Olemme tässä Biotalous Fossiilitalous Luontaistalous

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Anu Valtari 18.11.2014. PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen

Anu Valtari 18.11.2014. PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen Anu Valtari 18.11.2014 PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen Projektin tavoite ja tunnusluvut Tavoitteena oli hankkia oppilaitosten ja yrityselämän edustajilta näkemyksiä,

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Outi Leppälä, Helsingin Lauri kaupunkimarkkinointiyksikkö Rotko 2014 Outi Leppälä Markkinointipäällikkö Kaupunkimarkkinointiyksikkö Elinkeino-osasto

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa!

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Nina Rautiainen, osaamispäällikkö Satu Väisänen, projektipäällikkö Esityksen rakenne:

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt

Lisätiedot

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön

Lisätiedot

INNOAGENTTI koulutus. Seinäjoella Koulutuksen koonti ja materiaalit Hanna Lahti & Julia Sillanpää

INNOAGENTTI koulutus. Seinäjoella Koulutuksen koonti ja materiaalit Hanna Lahti & Julia Sillanpää INNOAGENTTI koulutus Seinäjoella 27.3.2017 Koulutuksen koonti ja materiaalit Hanna Lahti & Julia Sillanpää Tervetuloa Kahvit ja kastettavaa tarjolla Klo14-14.45 / Hanna Päivän avaus ja lyhyt esittäytymiskierros

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Anne-Mari Co-authors: Ventelä Vuoden vesistökunnostaja Johtava vesikirppu Jukka Koski- Pyhäjärvi-instituutti Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Yhteisillä vesillä ESR-hanke Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10. MINNO-osaprojekti Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.2013 Matkailuinnovaatiot Tavoitteena Etelä-Suomen kolmen maakunnan

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Palvelumuotoilu kehittämisen välineenä julkisissa palveluissa. Iikka Lovio , Liaani hankkeen seminaari, Metropolia.

Palvelumuotoilu kehittämisen välineenä julkisissa palveluissa. Iikka Lovio , Liaani hankkeen seminaari, Metropolia. Palvelumuotoilu kehittämisen välineenä julkisissa palveluissa Iikka Lovio 10.10.2017, Liaani hankkeen seminaari, Metropolia. KÄYTTÄJÄ SUUNNITTELU Projektin tavoitteen on oltava ratkaisu ongelmaan, ei palvelumuotoilun

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Uudenmaan liitto metropolimaakunnan kehittäjä

Uudenmaan liitto metropolimaakunnan kehittäjä Uudenmaan liitto metropolimaakunnan kehittäjä Uudenmaan liitto on maakunnan strateginen suunnittelija, aluekehitystoimien yhteensovittaja, maakuntakaavoittaja ja edunvalvoja. Kokoamme kunnat ja muut alueen

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja

Lisätiedot

Iso Robasta Ilmastokatu vuonna 2015? Mira Jarkko, ympäristötarkastaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Iso Robasta Ilmastokatu vuonna 2015? Mira Jarkko, ympäristötarkastaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Iso Robasta Ilmastokatu vuonna 2015? Mira Jarkko, ympäristötarkastaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Mitä ilmastokatu tarkoittaa? Ilmastoystävällisten ratkaisujen katu jossa alueen yritykset ja asukkaat

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot