CONNECT FINLAND - TOIMINNAN KEHITYS- JA LAAJENTUMISMAHDOLLISUUDET
|
|
- Reijo Heikki Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 CONNECT FINLAND - TOIMINNAN KEHITYS- JA LAAJENTUMISMAHDOLLISUUDET Esitutkimus 2007 Mia Häkkinen Project part financed by the European Union.
2 ALKUSANAT Tavoitteet CONNECT Finlandin toiminta on tällä hetkellä alueellisesti keskittynyt vahvasti Tampereen seudulle, jossa myös CONNECT Finlandin toimisto sijaitsi syksyyn 2007 asti sekä Helsingin alueelle, jossa on järjestetty suurin osa Springboardeista (taulukko 1). Lisäksi suurin osa nykyisistä panelisteista (SKY ry:n jäsenistä) ovat joko Tampereen tai Helsingin alueelta (taulukko 2). Taulukko 1 Järjestetyt Springboardit Kaupunki Sprinboard, kpl Helsinki 11 7 Tampere 3 4 Jyväskylä 1 1 Lappeenranta 1 Turku 1 Lahti 1 Tallinna 1 1 Kouvola 1 Pietari 1 Springboardyritykset, kpl Taulukko 2 Panelistit Kaupunki Panelistit (SKY ry:n jäsenet), hlö Helsinki 58 Tampere 24 Turku 7 Suomi muut 10 Ulkomaat 6 Esitutkimuksen päätavoitteena oli pohtia yleisesti CONNECT Finland -toiminnan tarpeellisia kehityskohteita ja -mahdollisuuksia erityisesti toiminnan nykyisten palvelujen tuotteistusnäkökulmasta. Esitutkimuksen toisena tavoitteena oli pohtia CONNECT Finland -toiminnan laajentumismahdollisuuksia muille alueille Suomessa, pääasiassa Jyväskylään, Lappeenrantaan ja Turkuun. Tutkimuksen avulla pyrittiin vastaamaan kohdealueittaan seuraaviin kysymyksiin: Onko alueella tarvetta CONNECT-toiminnalle? Onko alueella (riittävästi) potentiaalisia panelisteja? Onko alueella (riittävästi) start-up -yrityksiä? Onko alueella olemassa jo yhteyshenkilö/-yhteisö/-yritys? Millaisia kilpailevia palveluja alueella on tarjolla? Millaisia toimia laajentuminen alueelle edellyttäisi? 2
3 Toteutus CONNECT Finlandin toiminnan kehityskohtien identifioiminen tapahtui pääosin haastattelemalla aktiivisia panelisteja, analysoimalla yrityksiltä ja panelisteilta kerättyjä palautteita, analysoimalla videoituja Springboardeja, CONNECT Finlandin avainhenkilöiden kanssa käytyjen keskustelujen sekä muiden materiaalien (esim. ohjeistukset yrittäjille ja panelisteille sekä erilaiset tilastot ja tutkimukset) avulla. Projektin lyhyestä elinkaaresta ja ajankohdasta johtuen osa haastatteluista jouduttiin toteuttamaan puhelimitse. Laajentumismahdollisuuksien kartoittaminen pohjautui pääosin haastattelujen avulla kerättyyn aineistoon. Jokaisesta kohdekaupungista haastateltiin yhtä asiantuntijaa, jotka valittiin yhdessä Tamlinkin, CONNECT Finlandin sekä Jyväskylän yliopiston edustajan kanssa. Aikataulu Projekti toteutti osa-aikainen tutkija kesällä Tutkijan työpiste sijaitsi Tampereella Tuotekehitys Oy Tamlinkin tiloissa, jossa myös CONNECT Finlandin toimisto projektin aikana. Tampereen toimipiste mahdollisti fyysisten fasiliteettien ja materiaalien lisäksi läheisien yhteyden CONNECT Finlandin toimintaan ja siihen liittyviin eri osa-alueisiin (General Manager Hannu Jungman, alueen Kanssayrittäjäverkosto, TUT KnowledgeFund ja Tuotekehitys Oy Tamlink). 3
4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO CONNECT Finland toiminnan taustaa Tärkeimmät sidosryhmät Yrittäjät Kumppanit Rahoittajat Toiminta Springboard V2C Forum Tutkimus ja koulutus KEHITTÄMINEN JA TUOTTEISTUS AINEISTO Haastattelut Springboard osallistuminen Springboard matkustusvalmius Springboard etukäteisinformaatio Springboard ennakkovalmennus CONNECT Finland jäsenmaksukäytäntö CONNECT Finland toiminnan kansainvälisyys CONNECT Finland jatkosparraus Kerätyt palautteet Arvioinnit Muutostarpeet Kiitokset KEHITTÄMINEN JA TUOTTEISTUS SUUNNITELMIA CONNECT Finland jäsenyys Jäsenkysely Jäsenrekisteri Jäsenmaksut Jäsenhankinta Jäsenhankintamarkkinointi Springboard prosessi Ennakkotoimenpiteet Seuranta CONNECT Finland jatkosparraus CONNECT Finland toiminnan jatkuvuus CONNECT Finland kansainvälinen yhteistyö CONNECT Finland alueellinen levittäytyminen CONNECT Finland markkinointi CONNECT Finland yleistä pohdittavaa
5 3.9 CONNECT Finland tuotteet NEXT STEPS TOIMINNAN KEHITYS LAAJENTAMISMAHDOLLISUUDET AINEISTO Kohdekaupunkien asiantuntijoiden haastattelut Jyväskylä Potentiaaliset CONNECT Finlandin toimintaan osallistuvat henkilöt Potentiaaliset Springboard-yritykset Tarjolla olevat kilpailevat palvelut? Potentiaalinen tarve CONNECT Finlandin toiminnalle? Lappeenranta Potentiaaliset CONNECT Finlandin toimintaan osallistuvat henkilöt Potentiaaliset Springboard-yritykset Tarjolla olevat kilpailevat palvelut? Potentiaalinen tarve CONNECT Finlandin toiminnalle? CONNECT Finland toiminnan kehitysideat Turku Potentiaaliset CONNECT Finlandin toimintaan osallistuvat henkilöt Potentiaaliset Springboard-yritykset Tarjolla olevat kilpailevat palvelut? Potentiaalinen tarve CONNECT Finlandin toiminnalle? CONNECT Finland toiminnan kehitysideat NEXT STEPS TOIMINNAN LAAJENTUMINEN LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Haastatteluteemat / panelistit Liite 2: Palautelomake - Springboard Liite 3: Jäsenkysely Liite 4: Arviointilomake Springboardprosessi / Yritys Liite 5: Arviointilomake Springboardprosessi / Panelisti Liite 6: Haastatteluteemat / Kohdekaupunkien asiantuntijat
6 1 JOHDANTO 1.1 CONNECT Finland toiminnan taustaa CONNECT-toiminta sai alkunsa vuonna 1985 Kaliforniassa, University of California at San Diegon kampuksella tavoitteenaan yliopistoinnovaatioiden tehokkaampi kaupallistaminen. Kymmenen vuotta myöhemmin alueella oli perustettu yli 400 uutta yritystä, joiden liikevaihto oli yhteensä yli 2 miljardia USD ja joiden palveluksessa oli kaikkiaan yli työntekijää. Menestys johti CONNECT-toiminnan organisointiin Skotlannissa 1996, Ruotsissa 1998 ja myöhemmin mm. Tanskassa, Norjassa ja Englannissa. Nykyisin CONNECT-toimintaa on jo yli kymmenessä eri maassa. Suomessa CONNECT-toiminta käynnistyi joulukuussa 2005, jolloin viidennen V2C Forumin yhteydessä järjestettiin ensimmäinen CONNECT Springboard. CONNECT Finland on riippumaton, yksityinen ja voittoa tavoittelematon verkostopohjainen yhteisö, joka edistää kasvuyritystoimintaa saattamalla yhteen yksittäisiin kasvuyrityksiin sitoutuneita yrittäjiä ja heille kumppaniksi sopivia kanssayrittäjiä, palveluntarjoajia, rahoittajia ja yrityskumppaneita. CONNECT Finlandin toiminnasta vastaa Suomen kanssayrittäjät SKY ry (perustettu syyskuussa 2005) syksyyn 2007 asti hallinnollisena kumppanina toimi Tuotekehitys Oy Tamlink. 1.2 Tärkeimmät sidosryhmät Yrittäjät CONNECT tarjoaa yrittäjille kokeneita sparraajia ja kumppaneita; vahvistuksia yrittäjätiimiin ja sitä kautta myös uutta energiaa yritykseen. CONNECT toimii aktiivisesti potentiaalisten kasvuyritysten parissa ja pyrkii löytämään yrityksen kasvun tueksi oikeat kasvukumppanit (esim. saman ongelman jo ratkaisseita yrittäjiä, kanssayrittäjiä, rahoittajia ja liiketoiminnan kannalta erilaisia muita tärkeitä strategisia kumppaneita). Kumppaneita tarvitaan, koska teknologia ei aina yksin riitä; kaupallistaminen vaatii liiketoimintaosaamista, yritykseen aidosti sitoutuneita osaajia ja riittävää rahoitusta. Menestys edellyttää arvoverkon punomista ja kumppanien sitouttamista erilaisissa rooleissa. CONNECT Finland toimii Suomessa yritysten erilaisten tarpeiden mukaan, CONNECT Nordic tarjoaa pohjoismaisia kasvuresursseja ja lisäksi yrityksiä sparrataan myös laajemmille kansainvälisille markkinoille. Suurin osa palveluista on yrittäjälle maksuttomia, riittää, että yrittäjä on valmis sijoittamaan yhteistyöhön omaa aikaansa Kumppanit 6
7 CONNECT tarjoaa kasvukumppaneille, potentiaalisille omistajakumppaneille ja erilaisille palveluntarjoajille erityisesti verkostoitumismahdollisuuksia ja sitä kautta kannattavia kontakteja. Toiminta luo Venture-to-Capital (V2C) -ammattilaisille kehittymisympäristön, markkinapaikan ja luonnolliset rajapinnat sekä Venture- että (Venture) Capital-markkinoihin. Aloittava yritys tarvitsee tuekseen oikeiden omistajien lisäksi neuvonantajia ja palveluntarjoajia, kuten juristeja, patenttitoimiston ja erilaisia konsultteja. Tavoitteena on, että yhdessä kasvaminen kannattaa kaikkia toiminnan osapuolia ja sitä kautta CONNECT tarjoaa loistavan kontaktipinnan V2C-ammattilaisille: tarjolla on oman alan asiantuntijaverkosto sekä uusia, houkuttelevia kasvuyrityksiä Rahoittajat Rahoittajille CONNECTin toiminta on ennen kaikkea yksi markkinapaikka. Sijoittajat ja yrityskumppanit edustavat alkavalle yritykselle pääomahuoltoa sekä ovia ja ikkunoita markkinoille. CONNECT tarjoaa sijoittajille ja vakiintuneille yrityksille dynaamisen kasvuhakuisen toimintaympäristön, laadukkaan deal flown ja aktiivisen verkoston. Uuden teknologian kasvuyrityksiin liittyy usein korkea tuotto-odotus ja sen kanssa käsi kädessä kulkeva korkea riski. CONNECT pyrkii loiventamaan riskiä luotsaamalla alkavista yrityksistä pääomasijoituskelpoisia mm. Springboard-prosessin avulla. Sijoittajalle toiminta tarjoaa ikkunan varhaisimmassa kehitysvaiheessa oleviin yrityksiin, mahdollisuuden löytää start-upeista sopivimmat omaan sijoitus- ja/tai strategiseen kumppanuusputkeen. 1.3 Toiminta CONNECTin tarkoituksena on edistää kansainväliseen menestykseen tähtäävää kasvuyritystoimintaa. Toiminta saattaa yhteen yrittäjiä ja taloudellisten ja aineettomien resurssien sijoittajia pääomasijoittajia ja oman pään sijoittajia eli osaamispääomasijoittajia. CONNECT Finlandin toiminnan näkyvin ja merkittävin osa muodostuu Springboard-paneeleista sekä vuosittain järjestettävästä V2C Forumista. Näiden lisäksi toimintaan kuuluu myös kohdeilmiöön, eli kasvuyritystoimintaan keskittyvä tutkimus ja koulutus Springboard CONNECTin toiminnan näkyvin osa on kasvuyritysten ponnahduslauta, Springboard. Yrittäjän kanssa saman pöydän ympärille kerätään potentiaalisia kanssayrittäjiä, relevanttien alojen asiantuntijoita, rahoittajia sekä kokeneita yrittäjiä ja yritysjohtajia. Springboard-paneeli kootaan kulloisenkin yrityksen ja yrittäjän tarpeiden mukaan. Springboard-prosessi tähtää yrityksen pääomasijoituskelpoisuuden parantamiseen. Tavoitteena on kartoittaa yrityksen kehittämisalueet ja realisoimattomat mahdollisuudet. Springboard alkaa yrityksen liiketoiminnan esittelyllä panelisteille; tämä on yrittäjälle 7
8 oiva tilaisuus harjoitella sijoittajaesitystä. Huomiota kiinnitetään erityisesti liiketoimintasuunnitelman laatuun ja realistisuuteen sekä siinä oleviin aukkoihin ja niiden paikkaamiseen. Esityksen jälkeen käytävän avoimen keskustelun kuluessa asiantuntijapaneeli sparraa yrittäjää täyden kasvupotentiaalin realisointiin. Tavoitteena on alusta alkaen luottamuksellisen protokolla-vapaan ilmapiirin synnyttäminen sekä rakentavan kritiikin antaminen ja vastaanottaminen. Tavoitteena on, että tilaisuuden jälkeen kasvuyrittäjän on yhden askeleen lähempänä pääomasijoitusta. Onnistuneesta Springboardista niin yrittäjä kuin panelistitkin saavat mukaansa uutta intoa ja uusia kontakteja kaikkein onnistunein Springboard johtaa konkreettisiin pääoman ja oman pään sijoituksiin kohteena olleeseen yritykseen. Pre-Springboardit tukevat liiketoimintasuunnitelman laatimista. Ne on suunnattu yrityksille, jotka vielä hakevat esimerkiksi liiketoimintaansa tarkkaa fokusta, markkinasegmenttiä, ansaintamallia tai arvolupausta. Tavoitteena on sekä nopeuttaa liiketoimintasuunnitelman syntymistä että parantaa sitä laadullisesti V2C Forum V2C Forum on vuosittainen CONNECT Finlandin päätapahtuma, joka tarjoaa kohtaus- ja markkinapaikan kasvuyritystoiminnan päämiehille. Tapahtuma kerää yhteen yrittäjät, kanssayrittäjät, bisnesenkelit ja pääomasijoittajat sekä heidän sidosryhmänsä. Vuosittain etsitään yhdessä uusia konkreettisia tapoja liiketoiminnan resursointiin ideasta pääomasijoituskelpoiseksi kasvuyritykseksi. CONNECT sparraa yrityksiä myös kansainvälisille estradeille. Näistä merkittävin on vuosittain järjestettävä Nordic Venture Summit, johon kokoontuvat Itämeren alueen parhaat ICT- ja bio-alan kasvuyritysaihiot sekä johtavat pääomasijoittajat eri puolilta Eurooppaa Tutkimus ja koulutus CONNECT Finland tuottaa sekä tutkimusta että koulutusta kasvuyritysten ja kasvuyritystoiminnan tueksi. Käsitteet kanssayrittäjyys ja osaamispääomasijoittaminen syntyivät SKY ry:n perustamiseen johtaneen kehityksen tuloksena. CONNECT Finland toimiikin niiden sisällöllisen kehittymisen suhteen eräänlaisena elävänä laboratoriona. Useiden suomalaisten yliopistojen ja merkittävien kasvuyrityskentän toimijoiden edustajat ovat osallistuneet CONNECT Finlandin ja sen taustalla olevan yhdistyksen SKY ry:n toimintamuotojen koodaukseen. CONNECT Finlandilla on vahva yhteys myös akateemiseen tutkimukseen. ebrc:n katalysoima V2C-tutkimusryhmä on tuottanut aihepiiristä useita tieteellisiä julkaisuja ja sen toimesta sai alkunsa V2C Forum -tapahtuma vuonna Sama tutkimusryhmä oli aktiivisesti mukana myös Suomen kanssayrittäjät SKY ry:n perustamiseen johtavassa prosessissa ja alusta alkaen myös käytännön toiminnassa. 8
9 2 KEHITTÄMINEN JA TUOTTEISTUS AINEISTO 2.1 Haastattelut Pohdittaessa CONNECT Finlandin toiminnan kehittämistä ja sen tarjoamien palvelujen tuotteistamista päätettiin lähteä liikkeelle toimintaan aktiivisesti osallistuvien SKY ry:n jäsenten, eli Springboard-panelistien haastatteluilla ja erityisesti tarkastella heidän näkemyksiään toiminnan näkyvimmästä osuudesta eli Springboardista. Esitutkimukseen haastateltiin kolmea jäsentä ja haastattelut kestivät minuuttia. Haastattelun teemalista on esitelty liitteessä Springboard osallistuminen Haastatteluissa lähdettiin liikkeelle pohtimalla niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat Springboard-paneeliin osallistumiseen. Yleisellä tasolla valintaan vaikuttavat tietysti tilaisuudessa esiteltävän yrityksen kiinnostavuus ja panelisteilta kulloinkin kaivattu erityisosaaminen. Panelisteilla saattaa olla esimerkiksi henkilökohtaista kiinnostusta yritystä kohtaan tai esimerkiksi kokemusta yrityksen toimialasta. Useinkaan näitä tekijöitä ei voida eritellä, osallistumiselle ei välttämättä ole muita syitä kuin jollakin tapaa kiinnostava ja viehättävä yritys. Osallistumishalukkuutta lisää tietysti esiteltävän yrityksen kasvupotentiaali ja erityisesti kansainvälinen kasvupotentiaali. Panelistit päättävät osallistumisestaan monista eri syistä. Yleisen kiinnostavuuden sisällä valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. erityisesti halu oppia uutta joltakin liiketoimintaosa-alueelta tai toimialalta ja sitä kautta lisätä jo olemassa olevaa asiantuntijuutta sekä päinvastoin, hyödyntää näiltä alueilta jo kokemuksen kautta muodostunutta asiantuntijuutta. Springboard-tilaisuudet koetaankin henkilökohtaisesti hyvin tärkeäksi juuri tämän oman oppimisen kannalta. Valintaan vaikuttaa tietysti myös henkilökohtainen ammatillinen intressi eli se, miten kiinnostava yritys on esimerkiksi omien liiketoimintojen ja verkostojen kannalta. Merkittävin valintaan vaikuttava tekijä on kuitenkin aika ja erityisesti sen rajallisuus. Osallistumiselle saattaa olla perusteena vain se, että yksinkertaisesti vain silloin on kalenterissa tilaisuudelle aikaa tai päinvastoin, vaikka henkilö haluaisi kovasti osallistua, se ei ole mahdollista aikarajoitteiden vuoksi Springboard matkustusvalmius Haastateltavilta kysyttiin, kuinka pitkälle he olisivat maantieteellisesti valmiita matkustamaan osallistuakseen Springboardiin. Vastausten mukaan matkustusvalmius on pitkälti riippuvainen henkilökohtaisista aikatauluista ja matkan aiheuttamista kustannuksista sekä henkilökohtaisista ominaisuuksista, toisilla on halu matkustaa ja 9
10 mahdollisuudet tähän eikä lähtemistä esimerkiksi toiseen kaupunkiin koeta ongelmalliseksi. Ongelmallisimmaksi asiaksi tässäkin kohdin nousee aika, joka ei useinkaan riitä maantieteellisesti kauempana järjestettävään tilaisuuteen. Haastateltavat mainitsivatkin, että muutama mielenkiintoinen Springboard olisi ollut tarjolla toisessa kaupungissa, mutta kalenteri ei antanut myöden osallistua. Yleisesti lähialueita/-kaupunkeja ei nähty tässä suhteessa kuitenkaan ongelmallisina ja muutama sata kilometriäkin on vielä mahdollista matkustaa erityisen kiinnostavan tilaisuuden vuoksi. Tässä kuitenkin toivottiin olevan sivussa myös muuta toimintaa tai pohdittiin, että olisiko itsellä silloin mahdollista sopia jokin toinen tapaaminen samalle päivälle samalle alueelle Springboardin kanssa. Ulkomailla (lähinnä Pohjoismaissa) järjestettäviin tilaisuuksiin suhtauduttiin aika pitkälle samalla tavoin, eli valmius lähteä rajan yli vaatisi myös joidenkin muiden tilaisuuksien tai tapahtumien järjestämistä, jotta hyöty matkustamisesta koettaisiin riittävän suurena ja tietysti esiteltävän yrityksen tulisi olla erityisen mielenkiintoinen ja liiketoimintapotentiaalin kannalta houkutteleva ja/tai Springboard mahdollistaisi merkittäviä verkostoitumismahdollisuuksia panelistille. Tässäkin kohdin myös pohdittiin omaa henkilökohtaista mahdollisuutta järjestää samaan kohteeseen muitakin tapaamisia. Tässä yhteydessä CONNECT Nordicin toiminta-alue nähtiin potentiaalisesti matkustusvalmiusalueena Springboard etukäteisinformaatio Nykyinen käytäntö on, että informaatio tulevasta Springboardista tulee sähköpostin välityksellä ja näitä informaatioviestejä pidettiin pääosin riittävinä, mutta tietyin rajoituksin. Pääosin haastateltavien mielipide oli se, että mitä enemmän yrityksestä saadaan etukäteen tietoa, niin sitä parempi, koska silloin on etukäteen helpompi arvioida, että onko oma osallistuminen tilaisuuteen hyödyllistä vai ei. Tässä korostuu myös yrityksen esittelyviestin kiinnostavuus eli ns. myyvyys ja haastateltavien mukaan sen parempi muotoileminen saattaisi edesauttaa myös maantieteellisesti kauemmaksikin lähtemistä. Toisaalta ymmärrettiin myös se, että Springboard-tilaisuuksissa esillä olevista yrityksistä osa saattaa olla vielä niin nuoria ja/tai sellaisessa vaiheessa, että tietoa ei voida vielä paljoakaan jakaa. Haastateltavien mukaan nykyinen käytäntö saattaa kuitenkin saada muutospaineita, erityisesti kun toimintaa pyritään laajentamaan ja jäsenmäärää kasvattamaan. Vaikka vastaajat totesivatkin, että mahdollisimman paljon informaatiota yrityksestä etukäteen auttaa heitä arvioimaan oman osallistumisensa tarpeellisuutta nähtiin tässä myös potentiaalisia ongelmia. Lähinnä tarkasteluun nousi se, että jos jäsenmäärä kasvaa, niin kuinka paljon todellisuudessa voidaan luottamuksellisesti jakaa informaatiota koko jäsenjoukon kesken Springboard ennakkovalmennus 10
11 Koko CONNECT Finlandin toiminnan ja erityisesti Springboard-paneelien sujuvuuden kannalta on tärkeää, että kaikki tilaisuuteen osallistuvat henkilöt tietävät oman roolinsa tilaisuudessa sekä sen, mitä tilaisuudessa kokonaisuudessaan tulee tapahtumaan. Pohdittaessa tätä osallistujien ennakkovalmennuksen merkitystä, haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä, mutta erityisesti esiteltävien yritysten osalta parantamisen varaa heidän mielestään on, koska vaihtelu yritysten esitysten välillä on ollut suurta. Tietysti esiteltävät yritykset ovat luonteeltaankin hyvinkin erilaisia ja heidän edustajiensa esiintymis- sekä palautteen vastaanottokyky vaihtelee eikä ennakkovalmennusta varmasti koskaan voi tehdä ns. täydellisesti, mutta mitä enemmän etukäteen pystytään valmistelemaan Springboard-paneelin osallistujia, niin sitä onnistuneempi tilaisuudesta tulee. Springboardiin osallistuvien yritysten kohdalla ennakkovalmennus saattaisi haastateltavien mukaan vaatia nykyistä syvempää keskittymistä, koska kaikki yritykset eivät vastaajien mukaan aina ihan täysin tiedä, että millaiseen tilaisuuteen he ovat osallistumassa ja ketä muita sinne on osallistumassa ja/tai mitä siellä tulee konkreettisesti tapahtumaan ja tämä saattaa aiheuttaa joskus ennakko-odotusten täyttymättä jäämistä ja pahimmassa tapauksessa jopa pettymyksiäkin. Yleisellä tasolla yritysten esittelyjen tason nähtiin kuitenkin kohentuneen ajan myötä ja osasyynä tähän on varmasti ollut erilaisten Springboardien ja sen kaltaisten tilaisuuksien määrän kasvu ja CONNECT Finlandin toiminnan vakiintuminen. Tilaisuuteen osallistuvien panelistien osalta haastatteluissa kaivattiin lisää terävyyttä ja panostusta erityisesti ensikertalaisten ennakkovalmennukseen ja erityisesti panostusta siihen, että heidän ensimmäisestä Springboard-kokemuksestaan tulisi mukava ja hyödyllinen ja sitä kautta heille heräisi halu osallistua tilaisuuksiin myös uudestaan ja mahdollisesti suositella CONNECT Finlandin toimintaa kollegoilleen tai muulle lähipiirille CONNECT Finland jäsenmaksukäytäntö Springboard-prosessin lisäksi haastatteluissa keskityttiin myös CONNECT-toimintaan yleisesti. Osana haastattelua pohdittiin nykyistä jäsenmaksukäytäntöä ja sen sopivuutta CONNECT-toiminnan luonteeseen. Tässä yhteydessä vastauksissa tuli esiin, että haastateltavien mielestä nykyisen jäsenmaksun määrää tai periaatteita ei koettu tällä hetkellä olevan tarvetta erityisemmin muuttaa. Jäsenmaksukäytäntö nähtiin olevan pääosin kunnossa, eikä koettu, että rahallisella panostuksella olisi kovin paljon merkitystä tässä toiminnassa. Asia koettiin enemmänkin niin, että se maksetaan mikä toiminnalle on hinnaksi laitettu ja tuetaan sitä kautta CONNECT-toimintaa. Toiminnan sitominen Suomen Kanssayrittäjiin aktiviteettina ja jäsenmaksun kautta nähtiin erityisen hyvänä käytäntönä, eikä sille nähty olevan muutospaineita. Jäsenmaksusta puhuttaessa haastatteluissa tuli kuitenkin esille, että toiminnasta maksettava hinta on oltava ns. rahaa, eli, että sillä maksetulla summalla on kuitenkin oltava henkilökohtaista merkitystä sen maksajalle, jotta se maksettu rahasumma sitouttaa jollakin tavalla hakemaan vastinetta jäsenmaksulle. Ajateltiin, että riittävän 11
12 merkityksellinen hinta saa toimintaan osallistumaan vain sellaisia henkilöitä, jotka ovat todellisuudessa valmiita tekemään töitä CONNECT-toiminnan eteen ja siten jäsenverkostosta tulee ehkä pienempi, mutta aktiivisempi, tiiviimpi ja pysyvämpi joukko eri alojen asiantuntijoita. Vastakohtana sille, että jos jäsenmaksu on vain nimellinen summa niin tuloksena saattaa olla suuri joukko nimellisiä jäseniä, jotka eivät käytännössä ole kovinkaan tiiviisti CONNECT-toiminnassa mukana tai eivät edes välttämättä tiedä tarkalleen, että mikä on homman nimi tai ovat mukana vain jonkun toisen pyynnöstä tai käskystä CONNECT Finland toiminnan kansainvälisyys Haastattelujen avulla pyrittiin saamaan selville myös haastateltavien kanssayrittäjien näkemyksiä CONNECT-toiminnan kansainvälistymisestä. Toiminnan kehittämistä entistä kansainvälisempään suuntaan ja kansainvälisen yhteistyön korostuminen nähtiinkin erittäin positiivisina asioina sekä toimintaan osallistuvien yksityisten henkilöiden että osallistuvien yritysten kannalta. Haastateltavien mukaan omaa asiantuntijuutta oltiin tietyin rajoituksin valmiita jakamaan kansainvälisille verkostoille ja toivottiin muiden CONNECT-verkostojen osallistumista esimerkiksi suomalaisiin Springboardpaneeleihin. Tässä kohdin haastatteluissa nousi kuitenkin esiin toimintamallien luomisen tärkeys, koska kansainvälisessä yhteistyössä toiminnan käytännöllisyys ja järkevyys korostuvat entisestään. Erityisesti toimintaan osallistuvien yritysten kannalta tässä kohdin korostettiin sitä, että näiden yritysten pitää olla vakuuttuneita esimerkiksi ulkomailla järjestettävän Springboardin tai muiden tilaisuuksien ja tapaamisten hyödyllisyydestä, koska se on erityisesti pienille aloitteleville yrityksille sekä aika- että merkittävä kustannuskysymys. Kansainvälisten osallistujien käytännön järjestelyjen kannalta haastateltavat kanssayrittäjät pitivät erilaisia etäosallistumismuotoja (esim. Skypen käyttö Springboardpaneelissa) erityisen hyvänä ja vakiinnuttamisen arvoisena toimintana, joskin vielä kehitystä vaativana ratkaisuna ja niitä oltiin valmiita kokeilemaan jatkossakin juuri osana Springboard-paneelia CONNECT Finland jatkosparraus CONNECT Finlandin avainhenkilöiden keskuudessa on ollut suunnitteilla toimintamalli/työkalu Springboardin jälkeiseen toimintaan yrityksen ja CONNECT Finlandin välillä. Kysyttäessä esitutkimukseen osallistuneilta jäseniltä tällaisen työkalun tarpeellisuudesta ja erityisesti halukkuutta lähteä tietyllä hinnoitteluperiaatteella sparraamaan Springboardin läpikäynyttä yritystä, oli kiinnostus tähän pääosin positiivista. Jatkosparraukseen keskittyvän toiminnan/palvelun lanseeraamisen osalta täytyy kuitenkin huomioida tietyt reunaehdot ja rajoitukset, haastateltavat korostivat toiminnan tuotteistuksen merkitystä, toiminnan tarkkaa ja selkeää mallintamista käytännön työkaluksi. 12
13 Jatkosparraukseen keskittyvä toiminta vaatii tarkkaan suunniteltuja perusmalleja ja rakenteita, joiden varassa toimitaan ja joissa on myös kohdeyritysten erilaisuus otettu huomioon. Haastateltavien panelistien mukaan tarjottavassa palvelussa tulisi selkeästi ilmaista, että mistä jatkosparraustoiminnassa lähdetään liikkeelle sekä millainen ja mitä se jatkosparrauspaketti tarkoittaa kun kanssayrittäjä lähtee mukaan ja mitkä ovat ne tavoitteet, joihin jatkotoimenpiteillä pyritään jne. Tässä osin nostettiin esille myös se, että tämäkin toiminta tulisi olla kanssayrittäjälähtöistä ja SKY ry:n koordinoimaa, eli jatkosparraus ei olisi kulloinkin vain yhden panelistin/kanssayrittäjän varassa tapahtuvaa toimintaa vaan koko tarjottava paketti olisi hoidettava organisoidusti tietyn tahon hallinnassa. Haastatteluissa korostettiin myös sitä, että mukaan lähtevän kanssayrittäjän kannalta kohdeyrityksen on oltava kiinnostava ja sopia sparraajan asiantuntemusalueeseen, jotta sitä kautta löytyisi vahvoja yrityksen ja sparraajan yhdistäviä tekijöitä. Asiantuntemusalueeseen laskettiin tässä kohdin kuuluvaksi kanssayrittäjän ymmärrys ja kokemus kohdeyrityksen toimialasta sekä kokemus eri liiketoimintafunktioista esimerkiksi markkinoinnista, eli koettiin tärkeäksi, että sparraajalla olisi todella jotakin konkreettista annettavaa yritykselle. Mikäli näitä tekijöitä ei löytyisi, nähtiin sparraajaksi lähtemiselle kovin vähäiset lähtökohdat. Samoin tässä kohdin nostettiin esille ns. henkilökemia, eli jatkosparraukseen osallistuvien tahojen keskinäinen kanssakäyminen edellyttää, että ko. henkilöt pystyvät sujuvasti ja luottamuksellisesti toimimaan keskenään. 2.2 Kerätyt palautteet Haastattelujen lisäksi esitutkimuksessa analysoitiin myös Springboardeista kerättyjä palautteita. Springboardiin osallistuneita kanssayrittäjiä sekä esiteltyjen yritysten edustajia on jälkikäteen pyydetty arvioimaan läpikäytyä tilaisuutta palautelomakkeen kautta. Näitä palautteita on kerätty kolmannesta Springboardista lähtien yhteensä 55kpl ja ne ovat eritelty vastaajan Springboard-roolin mukaan (panelistit (34kpl), osallistuneiden yritysten edustajat (12kpl) ja tilaisuutta isännöineet panelistit (9kpl)). Vastaajia on pyydetty arvioimaan Springboardin kulkua asteikolla 1-5 ( 1 = To a small extent ja 2 = To a large extent ) sekä avoimin vastauksin, arvioinneissa käytetty palautelomake on esitelty liitteessä 2. Seuraavassa on esitelty palautelomakkeista kerätyt tulokset Arvioinnit Palautelomakkeiden arvioinneissa käytetystä asteikosta 1-5 ( 1 = To a small extent ja 2 = To a large extent ) on tässä kohdin otettu huomioon vain vastausten keskiarvot, koska palautteita on lukumäärällisesti vielä niin vähän, että muiden analyysimenetelmien käyttö ei ole tässä kohdin vielä järkevää. Odotukset Ensimmäisessä kysymyksessä pyydettiin vastaajia arvioimaan, että millä tasolla Springboard vastasi osallistujien odotuksia. Vastauksista saatiin keskiarvoksi 4,0 ja eriteltäessä palautteet vastaajien Springboard-rooliin mukaan eroavaisuuksia oli 13
14 hyvin vähän: panelistien keskiarvo 4,0, osallistuneiden yritysten edustajien 4,2 ja isännöijien 3,8 (ks. kuvio 1). Odotukset Keskiarvo 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 4, ,8 Kaikki Panelistit Yritykset Isännöijät Vastaajat Kuvio 1 Odotukset Asiantuntemus Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, että millä tasolla he pystyivät käyttämään hyväkseen omaa asiantuntemustaan Springboardissa. Vastauksista saatiin keskiarvoksi 3,9 ja eriteltäessä palautteet vastaajien Springboard-roolin mukaan eroavaisuuksia oli hyvin vähän: panelistien keskiarvo 3,8, osallistuneiden yritysten edustajien 4,2 ja isännöijien 4,1 (ks. kuvio 2). Asiantuntemus Keskiarvo 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 4,2 4,1 3,9 3,8 Kaikki Panelistit Yritykset Isännöijät Vastaajat Kuvio 2 Asiantuntemus Verkostoituminen Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, että onnistuivatko osallistujat solmimaan Springboardissa uusia mielenkiintoisia kontakteja. Vastauksista saatiin 14
15 keskiarvoksi 3,7 ja eriteltäessä palautteet vastaajien Springboard-roolin mukaan eroavaisuuksia oli jonkin verran erityisesti isännöijien ja muiden osallistujien välillä: panelistien keskiarvo 3,8, osallistuneiden yritysten edustajien 3,8 ja isännöijien 3,3 (ks. kuvio 3). Verkostoituminen Keskiarvo 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 3,7 3,8 3,8 3,3 Kaikki Panelistit Yritykset Isännöijät Vastaajat Kuvio 3 Verkostoituminen Oppiminen Vastaajia pyydettiin arvioimaan Springboardia myös oppimistilaisuutena, eli millä tasolla kokivat oppineensa jotakin uutta. Vastauksista saatiin keskiarvoksi 3,4 ja eriteltäessä palautteet vastaajien Springboard-roolin mukaan merkittäviä eroavaisuuksia löytyi vastaajaryhmien välillä: panelistien keskiarvo 3,3, osallistuneiden yritysten edustajien 4,3 ja isännöijien 2,8 (ks. kuvio 4). Oppiminen Keskiarvo 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 4,3 3,4 3,3 2,8 Kaikki Panelistit Yritykset Isännöijät Vastaajat Suosittelu Kuvio 4 Oppiminen 15
16 Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin Springboardin houkuttelevuudesta, eli olisivatko osallistuvat valmiita suosittelemaan tilaisuutta muille. Vastauksista saatiin keskiarvoksi 4,3 ja eriteltäessä palautteet vastaajien Springboard-roolin mukaan eroavaisuuksia vastaajaryhmien välillä oli jonkin verran: panelistien keskiarvo 4,2, osallistuneiden yritysten edustajien 4,8 ja isännöijien 4,1 (ks. kuvio 5). Suosittelu Keskiarvo 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 4,8 4,3 4,2 4,1 Kaikki Panelistit Yritykset Isännöijät Vastaajat Kuvio 5 Suosittelu Organisointi Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan Springboardin järjestämistä ja organisointia. Vastauksista saatiin keskiarvoksi 4,1 ja eriteltäessä palautteet vastaajien Springboard-roolin mukaan eroavaisuuksia vastaajaryhmien välillä löytyi jonkin verran: panelistien keskiarvo 4,2, osallistuneiden yritysten edustajien 4,3 ja isännöijien 3,8 (ks. kuvio 6). Organisointi Keskiarvo 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 4,1 4,2 4,3 3,8 Kaikki Panelistit Yritykset Isännöijät Vastaajat Kuvio 6 Organisointi 16
17 Johtajuus Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan Springboard-tilaisuuden johtamista ja hallinointia. Vastauksista saatiin keskiarvoksi 4,2 ja eriteltäessä palautteet vastaajien Springboard-roolin mukaan eroavaisuuksia vastaajaryhmien välillä oli merkittävästi, erityisesti osallistuneiden yritysten ja muiden vastaajien välillä: panelistien keskiarvo 4,1, osallistuneiden yritysten edustajien 4,8 ja isännöijien 3,9 (ks. kuvio 7). Johtajuus Keskiarvo 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 4,8 4,2 4,2 3,9 Kaikki Panelistit Yritykset Isännöijät Vastaajat Kuvio 7 Johtajuus Yhteenveto Seuraavaan taulukkoon (ks. kuvio 8) on kerätty kaikki Springboard-palautteista kerätyt asteikkoarvioinnit. Yleisesti voidaan todeta, että kaikkien kuuden arvioidun osa-alueen keskiarvoja voidaan pitää erittäin korkeina. Tämän perusteella voidaan todeta, että CONNECT-toiminta on lähtenyt Suomessa erittäin hyvin käyntiin ja toimintaan osallistuneet ovat olleet pääosin tyytyväisiä. Se, mikä tästä yhteenvetotaulukosta nousee myös esiin, on se, että yhtä poikkeusta (Asiantuntemuksen käyttö) lukuun ottamatta ovat Springboardeja isännöineet panelistit antaneet kaikista vastaajaryhmistä heikoimmat arvosanat kaikille arvioiduille osa-alueille (ks. kuvio 8). Tähän saattaa yhtenä syynä olla se, että usein Springboard-tilaisuuksia isännöineet kanssayrittäjät ovat niitä kaikista aktiivisimpia toimintaan osallistuvia henkilöitä, ja he osaavat mahdollisesti arvioida toimintaa objektiivisemmin ja esimerkiksi he ovat osallistuneet jo niin moneen tilaisuuteen, että verkostoiminen tai oppiminen saavuttaa huippunsa väkisinkin jossakin aikaisemmassa vaiheessa. 17
18 5 Yhteenveto 4,5 4 Keskiarvo 3,5 3 2,5 2 Kaikki Panelistit Yritykset Isännöijät 1,5 1 Odotukset Asiantuntemus Verkostoituminen Oppiminen Vastaajat Suosittelu Organisointi Johtajuus Kuvio 8 Yhteenveto palautteista Muutostarpeet Ensimmäisessä avoimessa kysymyksessä vastaajia pyydettiin arvioimaan Springboardin muutos- tai kehityskohteita, ts. oliko tilaisuudessa jotakin, minkä olisi voinut tehdä toisin tai paremmin. Vastaukset on seuraavassa kerätty yhteen ja eritelty vastaajien Springboard-roolin mukaan. Panelistit Panelistit toivoivat parempaa CONNECTilta keskittymistä sekä esiteltävien yritysten että panelistien yleiseen ennakkovalmennukseen tilaisuuden luonteesta, jotta molempien osapuolten odotukset olisivat samankaltaisia. Panelistit peräänkuuluttivat erityisesti myös sitä, että tilaisuudessa esiteltävien yritysten esitykset olisivat paremmin valmisteltuja ja kohdennettuja sekä mahdollisuutta saada enemmän informaatiota yrityksestä etukäteen. Lisäksi nostettiin esille oikeiden asiantuntijoiden valintaan paneutuminen. Myös tilaisuuden yleiseen organisointiin toivottiin enemmän terävyyttä ja fokusta, tilaisuuden aluksi tulisi tuoda esille selkeät pelisäännöt, joiden mukaan paneeli etenee. Lisäksi toivottiin CONNECTin edustajan tai tilaisuutta isännöivän panelistin aktiivisempaa roolia koko tilaisuuden ja keskustelun johtamisessa, jotta esimerkiksi aikataulussa pysyminen onnistuu ja keskustelu ohjautuu oikeisiin asioihin oikeaan aikaan. Osallistuneet yritykset Esiteltävien yritysten edustajat toivoivat enemmän valmennusta esitykseensä, lähinnä sen kohdentamiseen, ts. haetaanko esityksellä kanssayrittäjää, rahoittajaa vai jotakin muuta. He nostivat palautteissaan esille myös Springboardin jälkeisten jatkotoimenpiteiden ja seurannan roolin, eli he toivoivat selkeämpiä ohjeita tms. 18
19 miten edetään siitä eteenpäin, jotta tilaisuuden loppu ei jäisi vain ns. ilmaan eikä jatkosta ole käytännössä mitään puhetta. Toiminnan yleisen organisoinnin osalta palautteissa toivottiin tilaisuuden ja keskustelun järjestelmällisyyttä ja selkeämpää hallintaa, korostaen erityisesti puheenjohtajan (CONNECTin edustajan tai isännöivän panelistin) roolia ja vastuuta tilaisuuden hallinnassa. Lisäksi yritysten edustajat toivoivat enemmän tietoja osallistuneista panelisteista. Isännöijät Isännöijät olivat pääosin tyytyväisiä nykyiseen käytäntöön eikä muutosehdotuksia palautteista tullut kovinkaan paljoa. Lähinnä toivottiin esiteltävältä yritykseltä parempaa valmistautumista Springboardiin ja koko tilaisuuden selkeämpää koordinointia Kiitokset Palautteen lopuksi kysyttiin vielä avoimella kysymyksellä, oliko osallistujien mielestä tilaisuudessa jotakin, jota he pitivät erityisen positiivisena ja mainitsemisen arvoisena asiana. Vastaukset on kerätty seuraavassa yhteen ja eritelty vastaajien Springboard-roolin mukaan. Panelistit Panelistit pitivät koko CONNECT-toiminnan konseptia ja tilaisuuden organisointia kokonaisuutena hyvänä. Erityisesti nostettiin esille asiantuntevien panelistien rooli ja heidän erilaiset taustansa, jotka tuovat lisäarvoa toiminnalle ja mahdollistavat arvokkaiden kontaktien syntymisen niin panelistien kesken kuin panelistien ja yritysten keskenkin. Lisäksi panelistit nostivat palautteissaan esille koko Springboard-tilaisuuden ilmapiirin, jota pidettiin hyvänä sekä rauhallisena ja sen mahdollistama rakentavan palautteen antaminen yrityksen edustajille. Keskustelua yleisesti pidettiin hyvin sujuvana, intensiivisenä sekä laadukkaana ja tilaisuutta yleisesti substanssiltaan arvokkaana. Osallistuneet yritykset Springboardeissa esiteltävien yritysten edustajat pitivät myös toiminnan ideologiaa kokonaisuudessaan erityisen hyvänä ja toimivana. Palautteissa kerrottiin tilaisuuden olevan loistava paikka saada neuvoja ja harjoitusta sekä ainutlaatuinen ja tärkeä oppimispaikka niin esiteltäville yrityksille kuin panelisteillekin. Erilaisen taustan omaavat panelistit ja heidän aktiivisuutensa osallistua keskusteluun sekä heidän tärkeät huomionsa ja palautteensa saivat myös kiitosta yritysten edustajilta. 19
20 Isännöijät Tilaisuuksien isäntinä toimineet panelistit kiittivät palautteissaan panelistien tasoa sekä erityisesti panelistien mahdollisuutta luoda lisäarvoa esiteltävälle yritykselle, erityisesti sekä liiketoimintaan että presentaatioon. Yleisellä tasolla tilaisuuden keskustelua pidettiin hedelmällisenä ja osallistujien aktiivisuutta kiiteltiin. Lisäksi tuotiin esiin esillä olleiden yritysten mielenkiintoisuus, esitysten hyvä valmistelu sekä yrittäjien motivaatio ottaa vastaan panelistien neuvoja ja uusia ideoita. Myös mahdollisuutta osallistua etäyhteyksien kautta (tässä tapauksessa Skype) pidettiin hyvänä ja toivottiinkin tämän kokeilun jatkuvan ja saavan suuremman merkityksen. 20
Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,
Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat
LisätiedotMYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE
MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotNaisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7
Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien
LisätiedotJalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden)
TAVOITE TÄNÄÄN Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) Jalostamista tukevan tutkimuksen suunnittelua Pohdimme esillä olevien terveysliikuntakonseptien kautta tutkimuskentältä
LisätiedotAsiakastyytyväisyys kohdallaan
Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta
LisätiedotPikatreffit. Pikatreffien kuvaus
1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotOppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy
Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia
LisätiedotSTRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle
STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.
LisätiedotTURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008
TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä
LisätiedotJyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotOnko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä
Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi
Lisätiedot17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013
Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton
LisätiedotVerkkoviestintäkartoitus
Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotAsiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja
Asiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja Tehokkuus, järjestäytyminen, vaikuttavuuden parantaminen, jne. 1 Webropol-kysely asiantuntijaryhmien jäsenille Lähetettiin AVIen
LisätiedotNEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa
LisätiedotMenestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!
Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä
LisätiedotCanon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen
Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotOULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:
OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.
LisätiedotTekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen
Tekesin kuulumiset 24.01.2017 Linkosuon Leipomo Nuppu Rouhiainen 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotAKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus
AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotStrategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotDigital. Intohimolla kansainvälisille markkinoille!
Intohimolla kansainvälisille markkinoille! Onko kansainvälistyminen yrityksesi seuraava kasvuhaaste? Onko sinulla tarve ymmärtää miten palvelusi skaalautuu eri markkinoille? Tule mukaan ja toteuta tavoi7eesi!
LisätiedotJäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi
Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Tämä jäsenhankintatutkimus tehtiin Rotaryn piirille numero 1430. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville potentiaalisten jäsenten
LisätiedotTervetuloa Yrityssaloon. Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, Örninkatu 15 A
Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, Örninkatu 15 A Armi Metsänoja Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama 1.1.2009 perustettu oy, elinkeinoyhtiö, Yrittäjyyden
LisätiedotINNOVAATIOTOIMINNAN RAHOITUS
INNOVAATIOTOIMINNAN RAHOITUS Mistä rahoitusta Pekka Kantola Mitä on oltava kunnossa, Mikko Pesonen MISTÄ RAHOITUSTA RAHOITUS KOOSTUU MONISTA PALASISTA Oma rahoitus Raha, selkänahka, harvemmin apportti
LisätiedotHankinnan problematiikka
Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen
LisätiedotEtelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011
Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotPasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy
Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana
LisätiedotAsiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012
Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut
LisätiedotInnovaattorin ideakartta
Innovaattorin ideakartta Innovaattorin ideakartta on innovaattorin ensimmäinen ajattelun työkalu. Sen on tarkoitus aktivoida sinut ajattelemaan innovaatiosi taustaa ja sen toimintaympäristöä. Ideakartta
LisätiedotLöytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä. Juha Metsänoja, Elina Ilmanen
Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä Juha Metsänoja, Elina Ilmanen Palvelun kohderyhmäyrityksiin kuuluivat Yritysharavan yhteydessä rekrytointitarpeista raportoineet yritykset
LisätiedotEurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.
LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään
LisätiedotPete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce
Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Tervetuloa Kasvu Open verkostoon Rauman seutu! Kasvu Open on alueellisen ja
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotKyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017
Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Tajua Mut! -kyselytutkimus Tutkimuskysymys: Miten Tajua Mut! -toimintamalliin koulutetut kokevat toimintamallin tarpeellisuuden ja käytön? Kysely lähetettiin
LisätiedotRatkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen?
Ratkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen? Esityksen sisältö: 1. Oman pääoman rahoitus tienhaarassa: enkeleitä onko heitä? 2. Milloin rahoitusta kannattaa hakea? 3. Joukkorahoitus vai pääomasijoittaja?
LisätiedotWorkshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni
Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit
LisätiedotHallitustyö kohdeyrityksessä bisnesenkelin näkökulma. HHJ-alumnit Seppo Sneck Jyväskylä 4.9.2013
Hallitustyö kohdeyrityksessä bisnesenkelin näkökulma HHJ-alumnit Seppo Sneck Jyväskylä 4.9.2013 Bisnesenkeli? Bisnesenkelit on mustia enkeleitä Ei ne oikeesti voi olla mitään enkeleitä kun ei niilloo siipii
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotVERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY
VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka
LisätiedotSihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!
Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena
LisätiedotKansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global
Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global Toimiala: Kansainvälinen viestintä, sen koulutus ja konsultointi Yritys: AAC Global Lähdimme testaamaan LinkedIn-markkinoinnin
LisätiedotTyöpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin
Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen
LisätiedotIisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot
Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden
LisätiedotMAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia
MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotKulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus
LisätiedotPalvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä
Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija
LisätiedotMinkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?
Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen
LisätiedotPk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015
Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen
LisätiedotKYSELY ANTAA KATTAVAN KUVAN.
JÄSENKYSELY Mistä vastaajat ovat? Minkä kokoinen on edustamasi yritys? (liikevaihto) KYSELY ANTAA KATTAVAN KUVAN. Saimme yhteensä 250 vastaajaa, ja jokaisesta piiriyhdistyksestä vastattiin. Vastaukset
LisätiedotPÄÄOMASIJOITTAJAT JA MAASEUTUYRITYSTEN RAHOITTAJAT. Pia Santavirta
PÄÄOMASIJOITTAJAT JA MAASEUTUYRITYSTEN RAHOITTAJAT Pia Santavirta 29.11.2017 Twitter: @FVCAfi, @piasantavirta, @jonneku & @oahon Oman pääoman sijoittajat yrityksen eri kehitysvaiheissa Yrityksen kassavirta
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotUUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta
UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
LisätiedotMarkkinointiautomaation haltuunotto toi lisää liidejä CASE DNA BUSINESS
Markkinointiautomaation haltuunotto toi lisää liidejä CASE DNA BUSINESS + Toimiala: viestintä- ja asiakasverkkopalveluiden tarjoaminen Yritys: DNA "Markkinointiviestien tarkan kohdennuksen ansiosta voimme
LisätiedotITS Finland esiselvitys
ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys
LisätiedotMiksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA
Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotOhjelma, perjantai klo
Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien
LisätiedotSponsorointi & urheilumarkkinointi
Sponsorointi & urheilumarkkinointi Meidänkin sponsorointieurot tulevat jo ensi kaudeksi tippumaan selvästi, jos ei löydetä laitamainoksia parempia tapoja hyödyntää diilejä. KTT ARTO KUULUVAINEN, M3 RESEARCH
LisätiedotPuskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto
Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista
LisätiedotKORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009
KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi
LisätiedotTekesin rahoitus startup-yrityksille
Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen
LisätiedotTesin vaikuttavuuskatsaus 2016
Tesin vaikuttavuuskatsaus 2016 1 Tesi auttaa Suomea yhteiskuntana seuraavalle kasvun ja kansainvälistymisen tasolle Olemme pääomasijoittamisen eturivin osaaja, joka tekee kannattavaa ja vastuullista sijoitustoimintaa
LisätiedotTutkimuksen tavoitteet
T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotNuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitus. Arviointipaneelin ohjeistus
Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitus Arviointipaneelin ohjeistus Ohjeistuksen sisältö 1. Yleistä paneelitoiminnasta (s.3-4) 2. Tekesin ennakkoarviointi ennen paneeliin ilmoittamista (s.5) 3.
LisätiedotEsiintymisvalmennus, 6h
Esiintymisvalmennus, 6h Vaikuttavuudella epäreilua kilpailuetua " Erilaisuus, avoimuus, aitous ja rohkeus huokui valmentajasta. Mari Seppänen 1 / 9 Oletko esiintyessäsi epämukavuusalueella? Kuunnellaanko
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotPitchaus miten esittelen yritysideani hyvin
Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Hyvinkään Laureassa Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin 15.5.2014 Timo Liukko First Round Oy 1 Tarjoamme Viihtyisät tilat Suomen teollisuuden historiaa sykkivässä vanhassa
LisätiedotAdvisory Board palveluopas
Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotAMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista
AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia
LisätiedotPalveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille
Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille
LisätiedotDerby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi. 20-24 -vuotias. 25-29 -vuotias. 30-34 -vuotias. 35-39 -vuotias. 40-44 -vuotias.
Derby Forum -kysely Onnittelut meille, sillä juuri Sinut on valittu kehittämään Lions toimintaa piirissämme. Etenemme kahdessa vaiheessa. Aluksi toivomme Sinun vastaavan tähän kyselyyn. Täyttämällä tämän
LisätiedotOmistajuuden ja johtamisen yhteys
Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotOikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan
Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotTeknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,
Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta
LisätiedotEVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes
EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
Lisätiedot