Va loa kansalle 4/2013

Transkriptio

1 >> Nainen, kauppis haluaa sinut >> microsoft ja aalto satsaavat kuusi miljoonaa mobiilisovelluksiin >> karjala takaisin, vaatii yrittäjyyden professori 4 / 2013 Valkeen toimitusjohtaja Pekka Somerto myy Va loa kansalle 1

2 pääkirjoitus Stella Kallionpää Ei niin helppo kysymys Naistyöryhmän puheenjohtaja voisi ensimmäiseksi lopettaa tytöttelyn. Tätä lehteä varten kuvattiin Kauppiksen yöllistä sisäpihaa, pidettiin lamppuja korvissa ja tentattiin Töölön kampuksen tilapäällikköä. Haluatko mukaan? Ota yhteys Kauppikseen on perustettu työryhmä, joka pyrkii tekemään kauppatieteistä houkuttelevan alan naisille ja parantamaan heidän asemaansa työelämässä (s.18). Työryhmän puheenjohtajan varadekaani Rebecca Piekkarin mukaan työryhmä keskittyy naiskysymykseen, koska se on niin näkyvä ja helppo kohde. Kysymys ei ole helppo. Jos case-kilpailua mainostetaan Kauppishärät ja -siat nyt hereille! kumpaa sukupuolta kehotus mielestäsi koskee? Vastustan nais-sitä tai mies-tätä retoriikkaa, naismaista johtamista tai miehiin vetoavia pääaineita. Sitä, että ihmiset niputetaan yhdeksi joukoksi vain sukupuolen perusteella. Mutta eletäänkö kauppakorkeakouluissa vieläkään sukupuolineutraalissa maailmassa? Professori oli jakanut opiskelijat työryhmiin. Hän demonstroi, kuinka tiettyyn automalliin liitetään seksikkyys ja kääntyi naisista koostuvan ryhmän puoleen: Aiotteko tekin tuoda ryhmätyöhönne seksikkyyttä? Tuskin kukaan on ääneen sitä mieltä, ettei naisista olisi esimerkiksi johtajiksi. Enää ei tarvitse pohtia, saavatko naiset kouluttautua tai hakea samoja töitä kuin miehet. Tasa-arvokysymykset elävät syvällä asenteissa ja omaksutuissa stereotypioissa. KY:n tilaisuudessa myyntikonsultti kertoi projektistaan, jossa hän yritti saada diiliä yritykseltä, jonka markkinoinnista Mirja-Maarit vastasi. Nainen ei innostunut ehdotuksesta, joten konsultti joutui soittamaan hänelle monta kertaa. Tätä puhuja tehosti toteamalla, että Mirja-Maarit ei ollut elämässään saanut niin paljon huomiota mieheltä. Yleisö nauroi. Samassa tilaisuudessa professori kertoi oivaltaneensa tulevaisuuden myyntitrendin: Metsäalaa myydään kauneudella - missä ovat naiset? Näinköhän toteutuu työryhmän toive siitä, että Kauppiksesta valmistuvilla tytöillä on vahva usko siihen, että he pärjäävät ja heillä on annettavaa? En usko, että tasa-arvo saavutetaan kiintiöillä tai lisäämällä naisten kuvia nettisivuille. Tasa-arvon rakentaminen aloitetaan siitä, että ihmiset eivät naura sovinistisille vitseille tai lähde oletuksesta, että naiset kuuluvat aloille, joilla tarvitaan kauneutta tai myydään asioita seksikkyydellä. Tasa-arvo elää sanoissa ja merkityksissä. Ne eivät tietenkään hetkessä muutu, mutta ne voidaan tiedostaa. Lähteä vaikkapa siitä, että Kauppiksesta valmistuu täysi-ikäisiä naisia, ei tyttöjä. 2 3

3 >> >> >> >> >> >> >> >> tekijät Stella Kallionpää >> Markus Helaniemi kylteri on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan. >> pipsa airaksinen essi ruuskanen päätoimittaja Stella Kallionpää ad ville pikkarainen verna vuoripuro Salla Koivu Toimittaja Markus Helaniemi maija kirveennummi esa-pekka mattila ilmoitusmyynti Miikka Kataja kannen kuvat >> Markus Helaniemi? salla Koivu Ella Malm julkaisija KY-säätiö Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs, Helsinki >> paino se voit olla sinä! Onni Päivänen Forssa Print paperi Galerie Art Matt 250 g Galerie Art Matt 115 g Painos 1200 issn-l issn

4 tässä lehdessä 36 Elitismi pitäisi kitkeä Aaltoyliopistosta. 35 >>Miten kylterisyksy tiivistyy viiteen valokuvaan? etkot 3 Pääkirjoitus Ei niin helppo kysymys Briiffaus Mitä Intosta löytyy? Onko kauppiksessa turvallista? Entä mitä laitoksilla tutkitaan? bileet 18 Haluamme sinut, nainen Miksi Kauppakorkeakouluun on perustettu naistyöryhmä? 24 Tulkoon valo Valkeen toimitusjohtaja Pekka Somerto kertoo, millaista on johtaa vuoden Huuhaa-palkinnon voittanutta startupia. jatkot Aaltonauteista tulee omien opiskelualueidensa asiantuntijoita >> Kauppikseen hakee vuosi vuodelta vähemmän naisia. Mikä avuksi? Kuvareportaasi Kylterisyksy kuvissa. 36 haastattelussa arto lahti Yrittäjyyden professori kertoo, miksi Suomessa ei kannata yrittää. Startup tekee umpihankeen uutta latua. 39 Ky-looks Uusi look joka viikko osoitteessa kylteri.fi/kylooks. 40 Raflapoliisi 43 Kolumni: Annamari sipilä Hesarin pääkirjoitustoimittaja tuli kauppikseen huvittelemaan. 44 KY tiedottaa 46 puheenjohtajalta

5 ajankohtaisuuksia Briiffaus lisätietoa löydät intosta. Aalto Uni Memes Stella Kallionpää Etsivä löytää Meemit ja käytävähuutelut loppu nyt! Kylteri selvitti, mitä kaikkea Intosta oikein löytyy. Kävi ilmi, että enemmän kuin uskoisi ja enemmän kuin pitäisi. Labrakokeita ken pelkäisi Aalto-yliopistolla on yliopiston opiskelijoita koskeva lakisääteinen tapaturmavakuutus. Se tarkoittaa, että Aallon opiskelijat ovat koulun puolesta tapaturmavakuutettuja opiskeluun liittyvissä käytännön harjoitteluissa. Vakuutus on voimassa myös ulkomailla suoritettavan opiskelun tai harjoittelun aikana, mikäli se kuuluu opiskelijan opetussuunnitelmaan. Surffivaihto Ausseihin check, eipä tarvitse pelätä haita. Netti lukuina Toukokuun tilanteen mukaan Aalto-yliopiston langattomaan verkkoon liittyneitä päätelaitteita on vilkkaimpina aikoina noin 4200 ja hiljaisimpina aikoina noin 400. Suurin käyttöaste palvelulla on arkipäivisin aamupäivästä iltapäivään (klo 10 15), hiljaisinta on iltaisin ja varsinkin viikonloppuisin. Tärpit turhan aikaisin Intosta löytyy linkki Aalto-insideen, joka on Aallon henkilöstön intranet. Aallon opiskelijat pääsevät Insideen Aalto-tunnuksilla. Insidestä löytyi Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan pääsykoekirjat vuodelle Tieto on julkinen vasta , mutta se julkaistiin Kauppatieteen akateemisen komitean kokouksen asialistan liitteenä jo syyskuussa. Liite poistettiin Kylterin tiedusteltua asiasta. Huonekaluja himaan Kampus- ja tilapalvelut hankkivat uusia kalusteita ja luovuttivat tarpeettomat Aallon opiskelijoille ja henkilökunnalle järjestetyssä varastotempauksessa annettiin pois muun muassa hyllyjä, kaappeja, tuoleja ja pöytiä. Aika siisti tilaisuus vaikkapa Aallon kerhoille. Tai siis olisi ollut. Taisi mennä ohi? Nokia-saliin mahtuu Yli 400 henkeä vetävän luentosalin viikonloppuvuokra on euroa. Mikkien ja videotykkien olisi parasta toimia. 8 9

6 Täällä kaikki tapahtui. 10 Briiffaus Kauppakorkeakoulu lupaa turvallisuutta hälytysnapeilla ja henkilöstökoulutuksella Syyskuun puolivälissä mursujen opinnot starttasi Töölön kampuksella uhkaavasti riehunut mies. Kauppakorkeakoulu vakuuttaa opiskelijoiden turvallisuuden olevan erittäin tärkeää. huolehditaanko kauppakorkeakoulussa turvallisuudesta? J oukkotappelu kauppakorkeakoulussa Iltalehden nettiotsikko huusi syyskuussa. Joukkotappelusta ei ollut kyse, mutta muuten uhkaava tilanne syntyi, kun sekava mies riehui Arkadia-rakennuksessa ja päärakennuksessa. Mies aloitti päivän huutelemalla Arkadiassa tutkijoiden tiloissa. Käytöksen vuoksi vartija poisti henkilön Arkadiasta sekä seurasi tilannetta. Häiriötä aiheuttanut henkilö siirtyi Arkadiasta päärakennukseen, Kauppakorkeakoulun viestintäpäällikkö Lotta Knuutinen kuvailee päivän tapahtumia sähköpostitse. markus helaniemi kuva Esa-Pekka Mattila Päärakennuksen Rafla-ravintolassa mies huuteli asiattomuuksia ja riisui ainakin paitansa. Knuutisen mukaan vartijat poistivat miehen tämän jälkeen uudelleen rakennuksesta. Mies kuitenkin palasi vielä kerran huutelemaan Nokia-saliin markkinoinnin perusteiden luennolle.» Luennoitsija poisti miehen salista, mutta mies palasi ja kävi luennoitsijaan kiinni. Paikalla olleet opiskelijat taltuttivat miehen kunnes poliisi saapui ottamaan hänet kiinni. Miehestä on tehty rikosilmoitus pahoinpitelystä. Kylterin tietojen mukaan mies on Aalto-yliopiston opiskelija. Knuutinen ei vahvista tietoa poliisitutkintaan vedoten. Miksi Kauppakorkeakoululla voi tapahtua näin helposti uhkaava tilanne? Eikö opiskelijoiden turvallisuudesta huolehdita? Huolehdimme opiskelijoiden turvallisuudesta kaikilla mahdollisilla tavoilla, Knuutinen kertoo. Kiinnitämme huomiota turvallisuuteen muun muassa jatkuvilla koulutuksia. Olemme tilanneet akateemiselle henkilöstölle turvallisuuskoulutuksen ja Insidessa on ohjeet poikkeustilanteissa toimimiseen. Yliopisto on Kuka tahansa voi osallistua luennoille mikäli käyttäytyy asiallisesti. myös avannut uuden AaltoAPUA-palvelunumeron, joka palvelee henkilöstöä uhka- tai väkivaltatilanteissa. Tullaanko jatkossa pitämään Kauppakorkeakoulun ulko-ovia lukossa tai vaatimaan opiskelijoilta opiskelijakorttia luentosalin ovella? Yliopistolain mukaan Kauppakorkeakoulun tilat ovat julkisia tiloja, Knuutinen muistuttaa. Kuka tahansa voi osallistua luennoille mikäli käyttäytyy asiallisesti. Vartijat ovat valppaina mahdollisten järjestyshäiriöiden varalta. Knuutisen mukaan tapahtuman seurauksena koulu on käynyt sisäisesti läpi turvallisuuteen liittyviä käytäntöjä. Aikoo hankkia luentosaleihin ja asiakaspalvelupisteisiin hälytyspainikkeita, joista hälytys ohjautuu vahtimestareille ja vartiointiliikkeeseen. Ella malm Opiskelijakortista on moneksi Opiskelijaetukortti, maksukortti ja kulkukortti on nyt yhdistetty uudenlaiseksi opiskelijakortiksi. Opiskelijoiden ja yritysten välillä toimimisesta KY:llä kokemusta kerännyt Mikko Jauhiainen toimii projektin tiiminvetäjä ja neuvottelee etuja Frankille. on valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen (SAKKI, SAMOK, SLL, SYL) omistama yhteisyritys, joka kehittää ja ylläpitää opiskelijoille tarkoitettua verkossa toimivaa etupalvelua ja tuottaa Frank valtakunnallista opiskelijakorttia yhteistyössä Elisan kanssa, Jauhiainen luonnehtii. Kortti on myös maksuväline: tulevaisuudessa alle 25 euron ostosten tekeminen onnistuu lähimaksamisen mahdollistavan sirun ansiosta opiskelijakortilla. Voimme siis unohtaa kortilla maksamisen hitauden yliopistoruokalassa. Suuremmat ostokset onnistuvat tavallisella sirulla. Kauppislaisina olemme kuitenkin jo tottuneet saamaan KY-alennusta useista pääkaupunkiseudun yrityksistä. KY-etujakin aikanaan neuvotelleen Jauhiaisen mukaan Fran- Voimme unohtaa kortilla maksamisen hitauden yliopistoruokalassa kin selkeimmät hyödyt ovat verkkokauppaedut, joissa mukana on isoja nimiä kuten Apple, Microsoft, Hotels.com, Zalando ja Nelly.com. Nämä täydentävät kauppislaisten omia KY-etuja: verkkokaupassa opiskelijaksi tunnistautumisen lisäksi kortista on hyötyä myös muualla Suomessa, kun taas KY-edut ovat voimassa vain pääkaupunkiseudulla. Kokonaisuudessaan opiskelijakortillisia on noin , mikä luo Jauhiaisen mukaan mahdollisuuden neuvotella suurempienkin kuluttajabrändien kanssa. Opiskelijakortin ensisijainen rooli on kuitenkin olla todiste läsnä olevana opiskelijana olemisesta ja ylioppilaskunnan jäsenyydestä. Tälläkin hetkellä on keskusteluja päällä eri yliopistoissa, joissa kortti saataisiin toimimaan yliopiston kulunvalvonnassa, kopiokoneissa ja printtereiden turvatulostamisen tunnistautumiskeinona, Jauhiainen kertoo. Jauhiainen uskoo Frankin mahdollisuuksiin antaa opiskelijoiden aidosti muuttaa kuluttajamarkkinaa omien ostopäätösten kautta. Frankilla pyyhkii siis hyvin, ja koko kuviossa eniten voittavat opiskelijat, hän lisää. 11

7 12 Briiffaus Pipsa airaksinen kuva Aaltonaut Aalto vihdoinkin?! Korkeakoulujen yhdistymisen vaikutukset ovat saattaneet jäädä monelle kauppislaiselle kaukaisiksi. Tänä vuonna on otettu askelia oikeaan suuntaan. Poikkitieteellinen sivuaine tähtää korkealle Aaltonaut on Aalto-yliopiston ensimmäinen poikkitieteellinen kandidaatin sivuaine, jonka 30 ohjelmaan valittua kauppatieteiden, tekniikan ja muotoilun opiskelijaa aloittavat vuoden 2013 lopussa. Sivuaineeseen kuuluu kielikursseja, mentorointia sekä viisi tuotekehitystä käsittelevää kurssia, joissa opetus pohjautuu ongelmalähtöiseen oppimiseen ja ryhmätyöskentelyyn. Opetus on kokonaan englanniksi. Entinen kauppislaisten etuoikeuskohde, Vaasankadun opiskelija-asuntola, avattiin kesäkuun alussa myös Arabian kampuksella opiskeleville. Etu-Töölö ja Taka-Töölö pidettiin kyltereiden erityisoikeutena, sillä jonot ovat niin pitkiä, että muut aaltolaiset tuskin olisivat ehtiaalto partyt edarissa ja otaniemessä. Aaltonaut-sivuohjelman osallistujat valitaan bootcamp-leirillä. Aaltonauteista tulee omien opiskelualojensa asiantuntijoita, ohjelman kehittämisen parissa työskennellyt Maria Clavert kertoo. Aaltonaut-sivuaineen myötä heillä on paremmat valmiudet soveltaa oman alansa osaamista erilaisissa poikkitieteellisissä tehtävissä. Opiskelijat saavat Aaltonautissa myös kontakteja yrityselämään. Clavertin mukaan ohjelma on herättänyt kiinnostusta ja siitä tulee kyselyjä päivittäin eri alojen ja vuosikurssien opiskelijoilta sekä Aalto-yliopiston opettajilta. Arviointikriteereinä opiskelijoita valitessa ovat englannin kielen taidon ja opiskelumenestyksen lisäksi motivaatiokirje. Parhaat hakijat pääsevät esittelemään taitojaan bootcamp-leirillä, jonka jälkeen lopulliset osallistujat valitaan. Artsilaisia Kallioon» neet muuttaa kohteisiin ennen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Otaniemeen muuttoa. Avainrengas eli kylteriedustajat ehdottivat oma-aloitteisesti Helsingin kohteiden avaamista artsilaisille, Avainrenkaan puheenjohtaja ja edustajiston varapuheenjohtaja Tapio Melgin toteaa. Tämä koettiin reiluksi ja oikeudenmukaiseksi. Otaniemeen muuton häämöttäessä myös Teekkarikylän asuntohaasteet ovat kauppislaisille ajankohtaisia. Kaikki Otaniemen kampuksella päätoimisesti opiskelevat saavat hakea tasavertaisesti Otaniemen asuntoja, Melgin kertoo. AYY haluaisi Melginin mukaan rakentaa Otaniemeen asuntoja paljon ja nopeasti, mutta kaupungilta ei ole saatu vielä kaavoitusta uusille kohteille. Aalto Partyt edarissa Aalto Party on poikkitieteellinen edustajistoryhmä, jonka ovat perustaneet joukko entisiä AYY:n edustajiston jäseniä. He haluavat tuoda edustajistoon uutta ajattelua, rikkoa raja-aitoja ja tehdä Aaltoa konkreettiseksi. Ryhmä on otettu vastaan yltiöpäisen positiivisesti, osittain myös kevyttä varovaisuutta osoittaen, kertoo Aalto Partya perustamassa ollut kylteri Voitto Kangas. Kyltereihin ryhmä on ainakin vedonnut, sillä ryhmän listalta edustajistoon pyrkii tällä hetkellä 12 kauppatieteiden opiskelijaa. Kankaan mukaan Aallon kehityksen vetureina toimivat opiskelijat. Parhaaseen lopputulokseen päätöksenteossa päästään, kun yhteen tuodaan laajasti eri-ikäisiä ihmisiä, kansallisuuksia ja opiskelutaustoja. Vielä parempi, jos tämä monimuotoisuus toteutuu jo edustajistoryhmätasolla, mikä on Aalto Partyn ydinajatus. Ryhmän tiedotuskanava on kaikille avoin Facebook-ryhmä. Kangas arvelee tavallisen opiskelijan olevan Aalto Partystä lähes yhtä tietoinen kuin muistakin edustajistoryhmistä ei siis hirveän hyvin. Koonnut Kylterin toimitus Ja nimi oli..? Ei nimi miestä pahenna kunhan ei nyt koko ajan muuttuisi. Vanhimmat tieteenharjoittajat ovat ehtineet opiskella jo neljässä eri nimisessä koulussa. Helsingissä sijaitseva kauppakorkeakoulu on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttanut nimeään niin useasti, että vanhimmat tieteenharjoittajat ovat ehtineet opiskella jo neljässä eri nimisessä koulussa luvun alussa nimi oli Helsingin kauppakorkeakoulu (HKKK), mutta jo vuosikymmenen puolivälissä siirryttiin käyttämään englanninkielistä lyhennettä HSE (Helsinki School of Economics) koulusta tuli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Uusin nimimuutos tuli elokuussa 2012, kun englanninkielinen nimi Aalto University School of Economics muutettiin nykyiseen School of Business -muotoon, lyhenteenä sähäkkä Aalto BIZ. Nimi ilmaisee, että opetamme ja tutkimme kaikilla kauppatieteiden alueilla. Maailmanluokan kauppakorkeakouluilla on enemmistöllä nimenä Business School tai School of Business, perustelee dekaani Ingmar Björkman. Nimimuutokset eivät näy vain ulkoseinässä. Sponsoroitujen salien vanhat nimet ovat jääneet opiskelijoiden huulille elämään. TietoEnator Oy:n nimi on vaihtui vuonna 2009 Tiedoksi, mutta moni puhuu yhä allnightereistä Enatorissa. Vaikka koululla opiskellaankin nykyään businesta, KY on yhä englanniksi Association of Economics Students. KY:llä on jouduttu myös pohtimaan uutta sanastoa. Vaikka KY muuttui Aallon myötä ylioppilaskunnasta yhdistykseksi, kuntiksia eli kuntailtoja vietetään yhä. Kuntis on niin vakiintunut käsite, mitä sitä hyvää muuttamaan, kertoo KY:n kulttuurisihteeri Anni Laurikka. Aikaan sidottu nimi on myös syksyisin järjestettävä Kolmoskierros, jossa 3T- ja 3B-raitiovaunuilla kierretään baareja. Syksyllä toinen raitiovaunulinjoista vaihdettiin kakkoseksi. Puolitosissaan mietimme nimen muuttamista pienempi kuin kolme -kierrokseksi, mutta tunnetun kierroksen nimeä on turha muuttaa, kertoo KY:n hallituksen kulttuurivastaava Laura Vuorelma. Aallon ja KY:n kansainvälistymisen myötä KY on kääntänyt sanastoaan englanniksi. Uusimpia käännöksiä tehtiin tänä syksynä, kun lauluilta kääntyi muotoon Singing Dinner ja Mursumessut Walrus Expoksi. On haasteellista keksiä kuvaava nimi, joka ei kuulosta hölmöltä, kertoo KY:n hallituksen kansainvälisistä asioista vastaava Anna Savisaari. 13

8 Briiffaus otaniemessä määritellään nokia-sovellusten tulevaisuutta Stella Kallionpää kuvat Esa-Pekka Mattila Saksalaisopiskelijoiden sovellus Youmigo yhdistää ihmiset ympäri maailman. Kuuden miljoonan lammaspeli AppCampus on Nokian, Microsoftin ja Aalto-yliopiston yhteisprojekti, jonka tarkoitus on seuraavan kolmen vuoden aikana kehittää uusia ja ennen kaikkea myyviä Windows Phone -applikaatioita. Suomalaisia tiimejä on valittu syksyn AppCademy-koulutukseen vain kaksi. sä lähetetty sovellusideaa 100 maasta ja ideoista 200 on valittu jatkokehitykseen. Microsoftin, Nokian ja Aalto-yliopiston yhteisprojektissa on tähän mennessä käytetty 6 miljoonaa euroa ja AppCampuksen kautta on julkaistu kymmeniä sovelluksia. Vuoden lopussa sovelluksia on tarkoitus olla jo 150 kappaletta. Minkälaisia sovelluksia ohjelmaan halutaan? Sellaisia, joita ladataan puoli miljoonaa kertaa, vastaa Borella. Microsoftin ja Nokian tavoitteina ovat sekä Windows Storen volyymin kasvu että tuotto. Ohjelman sääntöihin kuuluu kolmen kuukauden karenssiaika, jolloin sovellus on yksinoikeudella Windows Storessa. Ohjelmaan valittujen start-up-yritysten ei tarvitse luovuttaa AppCampukselle omistusosuuksia tai muita komissioita. Sakalauskaan ja hänen veljensä Tomaksen peli Pocket Sheep on ollut kolme kuukautta saatavilla Windows Storesta ja he aikovat julkaista lammaspelin pian myös AppStoressa. Liettualaiset veljekset hakivat mukaan AppCampukseen, koska halusivat apua sovelluksen markkinointiin. Monella tiimillä oli idea jo ennen AppCampusta. Saksalaisten parikymppisten opiskelijoiden sovellus Youmigo sai alkunsa kouluprojektista. Youmigolla voi chattailla toisessa maassa asuvan ventovieraan kanssa valitsemalla kohdemaan ja kaupungin. Sovellus hoitaa kääntämisen, kertoo tiimin jäsen Ferdinand von den Eichen. AppCampuksen he löysivät netistä ja rahoitusta yrittäjät ovat saaneet jo euroa, mutta sovellusta ei ole vielä julkaistu. Windows-kaupasta on hyvä aloittaa. Pienemmässä markkinassa saa sovelluksensa helpommin esille, von den Eichen kertoo. AppCampus tuntuu houkutelleen sovellusyrityksiä tarjoamallaan rahoituksella ja koulutuksella. Viereisellä ständillä AppCademyyn valitusta kahdesta suomalaisesta tiimistä toinen esittelee seminaarisovellustaan. Vuosituhannen vaihteessa Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistunut Jari Ala-Ruona on toiminut yrittäjänä jo ennen AppCampusta. Idea seminaariosallistumista helpottavaan sovellukseen syntyi työelämässä. Kaikki ohjelmaan valitut vaikuttavat kunnianhimoisilta yrittäjiltä, mutta voiko muutaman euron sovelluksilla todella tienata? Kysy tuota kymmenen vuoden päästä! Raimundas Sakalauskas nauraa ja vakavoituu sitten. Rovio ja Disney ovat todistaneet että pystyy. Kylteri s App Miksei näitä ole jo? FreeEnator Ei enää kolmessa rakennuksessa kiertämistä löytääkseen vapaan tietokonepaikan. Missä on kännykkäsovellus, josta näkee kaikki Kauppiksen vapaat konepaikat? Vastaavanlainen ohjelma on jo käytössä Hankenilla. FindMyClassRoom Kuka niistä sivurakennusten eri kerroksista ja sponsoroiduista luokkahuoneiden nimistä oikein ottaa selvää? Karttapalvelut käyttöön! Seuraamalla punaista palloa löydät puoliunessa jopa aamukahdeksan cofin harkkoihin. ReadySetPrint Reaaliaikainen printtereiden toimivuuskartta. Lakkaisi valitus. Lammaslauma Lumian näytöllä ei tottele. Yritän ohjata eläimiä kentän läpi, mutta hoputan niitä liikaa ja lauma vauhkoontuu. Pelin kehittäjä Raimundas Sakalauskas katsoo vierestä ja neuvoo oikeaa kosketustekniikkaa. Hänellä on minun lisäkseni vielä monta ihmistä vakuutettavana. Syyskuisena perjantaina Otaniementie 19 neljäs kerros on täynnä esittelyständejä, skumppalaseja ja sovellusyrittäjiä. Paikalla ovat syksyn App- Cademy-koulutukseen valitut parisenkymmentä tiimiä. AppCampus-ohjelman kautta osa heistä on jo saanut rahoitusta sovelluksen kehittämiseen euroa. Muutaman kerran vuodessa järjestettävä AppCademy-kurssi kerää parhaat sovellusyrittäjät neljäksi viikoksi Suomeen kouluttautumaan ja tarjoaa heille tukea sovelluksen markkinointiin ja markkinoille viemiseen. Sovellukset ovat älypuhelimen sydän. Kännykkä- ja applikaatiokäyttäytymistä tutkivan Flurryn mukaan kännykän käyttäjät kuluttavat 80 prosenttia ne- tissäoloajastaan sovelluksissa. Määrällisesti Windows Storen sovellusta kalpenee Applen AppStoren ja Android-puhelinten yli miljoonaan sovelluksen rinnalla. Nokia näki, että Suomessa on kovatasoista kännykkäosaamista ja Aalto Startup Saunoineen kiinnosti, Paolo Borella, AppCampuksen johtaja kertoo yhteistyön synnystä. AppCampuksen vetäjä Pekka Sivonen kertoo jumpsuit lanteille käärittynä, että keväällä 2012 käynnistettyyn AppCampus-ohjelmaan on tähän mennes-» AppCampuksen logo erottui seinästä syyskuun lopussa järjestetyssä Open House -tilaisuudessa

9 Briiffaus MItä kauppiksen laitokset tekevät yhteiskunnan hyväksi? onni päivänen Mitä tuli Ylioppilaslehden innoittamana Kylteri kysyi Kauppakorkeakoulun laitoksilta, mitkä ovat niiden kuluneen lukuvuoden merkittävimpiä julkaisuja. Tulosten lisäksi halusimme tietää, mitä hyötyä kyseisistä tutkimuksista on yrityksille ja yhteiskunnalle. Rahoitus Mihin pääkonttorit karkaavat? Rahoituksen professori Sami Torstila sekä Tatu Simula ja Tomi Laamanen tutkivat pääkonttorien uudelleensijoituksia kansainvälisesti. Tutkimuksessa tarkasteltiin 52 Euroopassa maasta toiseen siirrettyä pääkonttoria. Korkeat verot ja korkea työllisyysaste havaittiin push-factoreiksi niillä on taipumus työntää pääkonttoria toiseen maahan. Keskeinen sijainti ja matalat verot ovat pull-factoreita, eli ne vetävät pääkonttoreita puoleensa. Vientiyritysten pääkonttoreilla sekä minkä tahansa yritysten alueellisilla pääkonttoreilla on muita suurempi todennäköisyys tulla siirretyiksi. Tutkimuksen avulla saatiin uutta tietoa ylikansallisten yritysten pääkonttorien sijaintipäätöksistä. Se antaa päättäjille tärkeitä huomioita veropolitiikan vaikutuksista, kun he yrittävät pitää kiinni monikansallisista yrityksistä. Markkinointi Suursijoittajat kiinnostuneita asiakkaasta? Markkinoinnin professorin Jaakko Asparan (KTT, DI, TaT) tutkimusryhmä havaitsi, että yritysten asiakastyytyväisyyden parannukset johtavat ammattimaisten sijoittajien, esimerkiksi pankkien ja sijoitusrahastojen, omistuksen kasvuun yrityksessä. Asiakastyytyväisyyden parantaminen näkyy yrityksen arvon nousuna. On merkittävä tulos, että erityisesti lyhytjänteiset institutionaaliset sijoittajat, joita pidetään yleensä kvartaalilähtöisinä, kiinnittävät huomionsa asiakastyytyväisyyteen. Tulokset kannustavat yrityksiä kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan asiakaslähtöisesti, sillä tutkimuksen mukaan asiakas- ja omistajalähtöisyys eivät ole ristiriidassa. Tulokset myös hälventävät kritiikkiä siitä, että institutionaaliset sijoittajat tuijottaisivat vain nykyistä ja seuraavaa kvartaalia. tehtyä? Johtaminen ja kv-liiketoiminta Johtajat arvioivat mutu-tuntumalla. Kansainvälisen liiketoiminnan professori Kristiina Mäkelä selvitti dekaani Ingmar Björkmanin ja tutkimusryhmän kanssa, miten johto arvioi työntekijöiden osaamista kansainvälisissä organisaatioissa. Tutkimuksen mukaan liiketoimintayksiköiden arviointi ei ole objektiivista. Tiimin tai yksikön arvostus ei johdu pelkästään heidän osaamisestaan, vaan myös siitä mitä arvioiva johto näkee. Johdon arvioon vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka etäällä se on arvioitavasta yksiköstä. Lähellä olevat johtajat muodostavat arvionsa omien kokemusten perusteella, kun taas kauempana sijaitsevat vertaavat arvioitavaa yksikköä muihin vastaaviin yksiköihin usein mielikuviin pohjautuen. Tutkimustuloksen avulla yritykset voivat kehittää arviointiprosessejaan, jotta havaituista vinoutumisista päästäisiin eroon. Taloustiede Näkymätön käsi toimii asuntomarkkinoilla. Jos yhtä aikaa on myynnissä kaksi muuten täysin samanlaista asuntoa A ja B, mutta A:ssa lämmityskustannukset ovat korkeammat, pitäisi A:n myyntihinnan vastaavasti olla B:tä matalampi. Käyttökustannusten tulisi näkyä samalla tavalla muidenkin kulutushyödykkeiden hinnoissa. Tähänastisen tutkimuksen perusteella on kuitenkin vaikuttanut siltä, etteivät kuluttajat juuri ota käyttökustannuksia huomioon. Kansantaloustieteen professori Matti Liski ja tohtoriopiskelija Oskari Harjunen analysoivat suomalaisia asuntokauppoja ja niiden toteutuneita hintoja. Tutkimuksessa havaittiin yllättäen, että kun muiden tekijöiden vaikutus korjattiin pois, energiakustannusten erot siirtyivät varsin tehokkaasti kauppahintoihin. Tutkimus auttaa poliitikkoja ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi autopolttoaineille asetetuilla veroilla on vaikutusta vain, jos ihmiset ottavat polttoainekustannukset huomioon autoa valitessaan

10 Haluamme sinut, nainen Verna vuoripuro kuvitus essi ruuskanen Kauppakorkeakouluun hakee ja pääsee vuosi vuodelta vähemmän naisia. Nyt Kauppakorkeakouluun on perustettu työryhmä, joka pyrkii tekemään kauppatieteistä houkuttelevan alan naisille muun muassa teatterin avulla

11 Aallossa on huutava pula kauniista naisista, joten kaikki viestiketjua lukevat missit tervetuloo Helsinkiin! Sydän murtuu aina Hankenin ohi kulkiessani ja nähdessäni laumoittain siniverisiä rannikkonaaraita, valitteli nimimerkki lökjljklj Suomi24-keskustelupalstalla vuonna Nimimerkki voi olla oikeassa, sillä Aallon kauppakorkeakoulun naisopiskelijoiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Kauppikseen on dekaani Ingmar Björkmanin aloitteesta perustettu työryhmä, joka aikoo lisätä naisopiskelijoiden määrää ja parantaa heidän asemaansa. Edellä siteeratun nettikirjoittelijan harmiksi ulkonäköön ei kuitenkaan tässä työryhmässä kiinnitetä huomiota. Aallon kauppakorkeakouluun vuonna 2012 sisään päässeistä noin 35 prosenttia oli naisia. Tänä vuonna heitä oli kouluun valituista opiskelijoista 40 prosenttia. Syyksi naishakijoiden miehiä pienempään määrään on epäilty Aalto-yliopiston teekkari-imagoa. Ensin ajattelimme tämän trendin johtuvan vain Aalto-yliopiston teknillisestä maineesta, mutta olemme kuitenkin kuulleet samanlaista kehitystä olevan myös muissa Suomen kaup- pakorkeakouluissa, kertoo Aallon kauppakorkeakoulun varadekaani Rebecca Piekkari. Ehkä työelämä ja siellä pärjääminen koetaan liian vaikeiksi yhdistää perhe-elämään. Lamassa tytöillä on taipumusta valita turvallinen vaihtoehto. Talouselämää saatetaan pitää turvattomana. Piekkari on Aaltoon perustetun naistyöryhmän puheenjohtaja. Ryhmään kuuluvat hänen lisäksi organisaatiopsykologi, alumni-, ura- ja rekrytointisuhteista vastaavia toimijoita, kaksi opiskelijajäsentä, Aalto-yliopiston tasa-arvotyöryhmän jäsen sekä johtamisen professori. Piekkarin mukaan työryhmän perustamiselle on monia syitä. Työelämä tarvitsee kumpaakin sukupuolta. Meidän koulussa on aiemmin ollut paljon tasa-arvoisempi jakauma emmekä haluaisi, että viime vuosien kehitys olisi pysyvä tila. Emme halua tasa-arvoa tasa-arvon vuoksi, vaan näemme, että tytöillä on hirveästi annettavaa liike-elämälle. Ei ole mitään syytä sille, että enemmistö meiltä valmistuvista olisi miehiä. Keväällä perustettu ryhmä aikoo uusiin hakijoihin panostamisen lisäksi ajaa naispuolisten opiskelijoiden ja alumnien asiaa. Haluaisimme antaa meiltä valmistuville tytöille työelämää tai tutkijan uraa varten vahvan uskon siihen, että he pärjäävät ja että heillä on annettavaa. Tällöin naiset uskaltaisivat esimerkiksi esittää yhtä kovia palkkatoiveita kuin miehet. Toivomme, että tytöt olisi täältä lähtiessään varustettu terveellä itsetunnolla, jotta he eivät olisi jo valmiiksi altavastaajia, Piekkari perustelee. Naistyöryhmän opiskelijajäsen, KY ry:n hallituksessa koulutuspolitiikasta vastaava Minna Rissanen kertoo, että Suomen Ekonomiliitto Sefen teettämissä kylterien uraseurantaraportissa ja vastavalmistuneiden kyselyssä nousivat esiin miesten ja naisten palkkaerot. Lisäksi naiset päätyvät raportin mukaan valmistuttuaan miehiä useammin määräaikaisiin työtehtäviin. Raportista kävi myös ilmi, että miesopiskelijoilla on positiivisempi kuva meidän koulun ilmapiiristä kuin naisilla. Avoimissa vastausosioissa naiset harmittelivat jonkin verran koulun kilpailuhenkisyyttä. Naiset kaipaisivat yhteisöllisyyttä, Rissanen sanoo. Toivomme, että tytöt olisi täältä lähtiessä varustettu terveellä itsetunnolla. Millaisin keinoin sisäänhakeneiden naisten määrää sitten nostetaan? Keväällä perustettu työryhmä on hakenut oppia muun muassa Norjasta. Dekaani Björkman kävi keväällä vierailulla Bergenin kauppakorkeakoulussa NHH:ssa, jossa on myös ollut tavoitteena kasvattaa naisopiskelijoiden määrää. Vuonna 2006 NHH:n uusista opiskelijoista vain 29 prosenttia oli naisia. Esimerkiksi visuaalista ilmettä muuttamalla ja nuorille naisille suunnattujen infotilaisuuksien avulla NHH:ssa aloittaneiden naisten osuus oli kasvatettu 48 prosenttiin vuonna Viestinnässä käytettiin pastellivärejä ja esittelymateriaalien kuvissa näkyi enemmän naisia. Taustatutkimuksessa paljastuneita naisten uramotiiveja käytettiin markkinoinnissa hyväksi. Naisia motivoivat NHH:n mukaan muun muassa laajat uramahdollisuudet, työn tarjoama turvallisuus ja se, että työ vastaa omia arvoja. Aallon kauppakorkeakoulussa ei aiota lähteä ihan yhtä pastellinväriselle linjalle. Naistyöryhmän laatiman viestintäsuunnitelman tavoitteena on pikemminkin kylterin imagon monipuolistaminen. Piekkarin mukaan tarkoitus on korostaa ekonomin koulutuksen tarjoamia laajoja uramahdollisuuksia. Tärkeää ei ole vain ansaitseminen ja rahan teko vaan työn mielekkyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, hän sanoo. Marraskuussa koululla järjestetään opiskelijoille ja alumneille business-teatteri, jossa ammattinäyttelijät esittävät oikeita työ- ja opiskelijaelämässä eteen tulleita tilanteita. Teatterin avulla tuodaan esiin piileviä, usein tahattomia käytäntöjä, joita nuoret naiset työelämässä kohtaavat, Piekkari kertoo. Lisäksi Aallon lokakuisessa Koe kampus! -tapahtumassa pyritään ottamaan naiset huomioon. Opiskelijapaneelissa on» 20 21

12 stella kallionpää Hyvävelikerho naisille naisenemmistö, puhumaan tuleva alumni on nainen ja Mikkelin yksikön osuudet vetävät opiskelijat ovat kaikki naisia. Keväälle taas suunnitellaan monimuotoisuutta korostavaa seminaaria. Opiskelijoiden lisäksi myös professorien keskuudessa kiinnitetään enemmän huomiota sukupuoleen. Rekrytoinnissa aiotaan ottaa paremmin huomioon naisprofessorit, Piekkari toteaa. Piekkaria ja Rissasta kuunnellessa tulee väistämättä mieleen kysymys, miksi koulu pyrkii vaikuttamaan hakijoidensa sukupuolijakaumaan. Ovatko naiset parempia opiskelijoita? En sanoisi niin. Pikemminkin näkisin tasa-arvon laajemmin. Kysymys on ulkomaalaisista, eri uskonnoista, terveistä ja vammaisista. Olemme keskittyneet naiskysymykseen, koska se on niin näkyvä ja helppo kohde. Suomessa tasa-arvo koetaan usein naisten ja miesten väliseksi asiaksi, Piekkari perustelee. Naiskiintiöt Piekkari kuittaa toteamalla niiden olevan ikuisuuskeskustelu, josta jokaisella on oma mielipiteensä. Omaansa hän ei halua enempää avata. Työryhmän opiskelijajäsen Rissanen myöntää itsekin miettineensä, miksi juuri naisiin pitäisi panostaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että naisten vähäinen hakijamäärä on ongelma. Lisäksi naisten asema työelämässä palkkaeroineen ja määräaikaisuuksineen osoittaa, ettei yhteiskuntamme ole tasa-arvoinen, Rissanen lataa. Suomessa ihmiset teilaavat usein tällaiset hankkeet ihmettelemällä, miksi naisia pitää jotenkin ajatella enemmän kuin miehiä tai toteamalla, että meillähän on jo tasa-arvo. Ei tasa-arvo kuitenkaan oikeasti ole vielä toteutunut. Naistyöryhmän fokuksessa on sukupuolikysymysten lisäksi kylteri-identiteetin uudistaminen. Rissasen mukaan on ristiriitaista, että vaikka kauppakorkeaan hakeudutaan, koska se valmistaa monenlaisiin tehtäviin, niin kauppatieteilijän imago on suppea. Stereotyyppisesti identiteetti, johon kauppatieteilijöiden pitäisi mahtua on mahdollisimman nopeasti ja hyvin arvosanoin opintonsa hoitava opiskelija, joka päätyy esimerkiksi konsulttitehtäviin. Miehen malli on aika semmoinen rahishärkä salilaukku olalla, Rissanen kuvailee. Miehen malli on rahishärkä salilaukku olalla Stereotyyppistä kylteri-identiteettiä on tutkittu myös akateemisesti. Työryhmän opiskelijajäsen Roosa Välimäki tarkasteli keväällä eräässä esseessään ekonomin mallia. Hän viittaa tekstissään Leppälän ja Päiviön vuonna 2001 tekemään graduun, jossa todetaan ekonominoviisin olevan ammatillisuuden innoittamana tulevaisuuden työelämää varten opiskeleva tehokas suoriutuja. Karrikoidusti ja stereotyyppisesti totean, ettei ole mikään ihme, että naisten osuus kauppakorkeakoulussa on vähenemään päin, jos malliekonomin viitta on niin ahdas kuin tutkimus antaa ymmärtää. Yhtä hyvin se voi olla toki ahdas joillekin miehillekin: kaikki ihmiset kun eivät kerta kaikkiaan ole samalla muotilla tehty, Välimäki kommentoi tutkimuksen tulosta ja jatkaa: Malliekonomin viitta istuu sukupuolesta riippumatta vain tietynlaisille ihmisille. Aallon teknillisiin korkeakouluihin tänä keväänä hyväksytyistä opiskelijoista noin 26 prosenttia oli naisia. Piekkarin mielestä naisasia on silti ajankohtaisempi kauppakorkeassa. Teknillisessä korkeakoulussa on kasvettu jyrkkään sukupuolijakaumaan ja siellä nostetaan hyvin menestyviä tyttöjä esiin. Koulu pitää sukupuolikysymystä siellä koko ajan agendalla. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu toivoo voivansa olla suunnannäyttäjä tasa-arvokysymyksissä. Kansainvälisesti uskotaan, että Suomi on tasa-arvoinen maa. Se koskee kuitenkin ennen kaikkea politiikkaa. Kun katsotaan yrityksiä, tilanne ei ole ollenkaan niin ruusuinen. Meillä on nyt kymmenen taalan paikka osoittaa edelläkävijyyttä. Tasa-arvon pitkät perinteet eivät vielä näy liike-elämän puolella, Piekkari summaa. Naiset lukuina - hakeneet ja sisäänpäässeet Helsingin kauppakorkean koko tutkintoa opiskelemaan hakeneet naiset ja miehet vuosina Helsingin kauppakorkean koko tutkintoa opiskelemaan päässeet naiset ja miehet vuosina lähde: Aalto-yliopisto Myös teknologia-aloille halutaan lisää naisia. Women in Tech -verkosto sai alkunsa, kun pitkän uran teknologiateollisuuden johdossa tehnyt Marjo Miettinen, KONE Oyj:n muotoilujohtaja Anne Stenros ja Teknologiateollisuuden johdossa työskentelevä Mervi Karikorpi halusivat ottaa osaa kansainväliseen naiskeskusteluun. Kauppiksen naisryhmän tapaan Women in Techin tavoite on saada lisää naisia töihin perinteisesti miehisiksi kuvatuille aloille. Naisia on nyt teknologia-aloilla paljon miehiä vähemmän tasapaino olisi tervetullutta. Naisten ajattelumaailma on vähän erilainen: yleensä naiset lähtevät liikkeelle ihmisistä ja miehet numeroista, vaikka päätyvätkin sitten samaan lopputulokseen. Bisneksessä on tosi tärkeää, että mukana on erilaisia näkökulmia. Ihmisnäkökulma on teknologiayrityksessä olennainen, koska nykyään voidaan teknisesti tehdä mitä vain ja kyse on lähinnä siitä, mitä ihminen kykenee ottamaan vastaan, kertoo Stenros Women in Tech:in nettisivuilla. Verkosto on järjestänyt yhdessä teknologia-alojen yritysten, yliopistojen, opiskelijajärjestöjen sekä Teknologiateollisyys ry:n kanssa Women in Tech-foorumin, joka Facebook-tapahtumakutsun mukaan kokoaa yhteen kaikenikäiset miehet ja naiset, jotka ovat kiinnostuneita teknologiabisneksen tulevaisuudesta ja siitä, kuinka naiset saadaan rakentamaan menestystarinoita. Marjo Miettinen arvelee naisten valitsevan teknologia-alan opinnot miehiä harvemmin, koska heiltä puuttuu inspiroivia naisesimerkkejä teknologiamaailman huipulta järjestetyssä tapahtumassa puhujiksi olikin kutsuttu naisia teknologiamaailman huipulta, esimerkiksi Harini Gokul Microsoftilta ja Lexus Internationalin pääinsinööri Chika Kako

13 tulkoon valo teksti ja kuvat MARKUS HELANIEMI Valkeen toimitusjohtaja Pekka Somerto kertoo miltä tuntuu johtaa startupia, jonka tuotetta syytetään huijaukseksi. Lamput korviin, ihanko oikeasti?» 24 25

14 >> Skeptikot eivät tuloksia sulata. Heidän mukaansa tutkimus oli lähinnä vitsi. Himmeän alumiinin keskellä olevan painikkeen reunoilta hohtaa valoa. Hieman tulitikkuaskia isompi laite on pyöristetty reunoistaan, sen pinta tuntuu kylmältä ihoa vasten. Laite on kuin ilmetty ipod, jonka kuulokkeista virtaakin musiikin sijaan kylmää valoa. Alumiinilaite on syyskuun lopussa julkaistu Valkee 2. Kyseessä on suomalaisen Valkee Oy:n kehittämä ja valmistama laite, jonka Valkee lupaa auttavan kaamosmasennukseen, sekä auttavan lisäämään energisyyttä, hyväntuulisuutta ja reaktioaikaa. Se on jo toinen Valkeen markkinoille tuoma korvavalolaite. Suositushinta on 199 euroa. Valkee perustettiin vuonna 2007 Suomen Piilaaksoon, Ouluun. 14 työntekijän yrityksen liikevaihto on ollut kasvussa, kahden viime vuoden aikana korvavalojen myynti on kasvanut 1,5 miljoonalla eurolla ja Valkeita on myyty jo kappaletta yli 20 maahan. Viime vuonna yritys teki euroa tappiota, kuten kasvuyritykset usein. 26 Idean valoa aivoihin korvakäytävien kautta kohdistavasta laitteesta keksivät oululainen biologi Juuso Nissilä ja Nokian insinööri Antti Aunio vuonna Nissilä oli yliopistolla tekemiensä kokeiden aikana huomannut, että valonheittimen valo läpäisi lehmän kallon ja vaikutti eläimen aivokäyriin. Aunio kärsi kaamosmasennuksesta, joten Nissilä heitti hänelle idean. Parannuksen voisi tuoda suoraan aivoihin ohjattu valo. Insinöörinä Aunio innostui heti ja päätti rakentaa laitteen, jonka lamput laitettaisiin korviin. Ensimmäisen Valkee-mallin prototyyppi syntyi Aunion autotallissa. Aunio käytti laitettaan päivän, eikä nukkunut koko yönä. Mies oli innoissaan, laitteella oli selvästi vaikutus vireyteen. Markkinoille laite saatiin Suomalainen yritysmaailma on innostunut uuden terveysteknologia-alan toimijasta. Ala sopii Suomen kännykkäkrapulaan ja Valkeen liikeidea kutkuttaa mielikuvitusta. Yritys onkin saanut paljon medianäkyvyyttä, INNOSUO- MI-kilpailun kunniamaininnan ja 2012 se hyväksyttiin Tekesin yritysohjelmaan. Viimeksi Valkee nousi otsikoihin kesäkuussa, kun se varmisti 7,4 miljoonan euron sijoituksen, vuoden suurimman startup-rahoituksen Suomessa. Valkee näkyy mediassa myös vähemmän mairittelevissa jutuissa. Firman tuotelupauksia on kritisoitu ja eri skeptikot repivät Valkeen väitteet, tutkimukset ja ansiot palasiksi netissä ja printissä. Skepsis ry myönsi vuoden 2012 Huuhaapalkinnon Valkeelle ja keväällä 2012 Ylen MOT-ohjelma kritisoi Valkeeta rankasti. Jakson nimi oli Taru korvavalosta. Samaan aikaan kun Ylen tiukkasanainen ohjelma esitettiin, Valkeen toimitusjohtajana aloitti Pekka Somerto. Somerton tausta on kasvuyrityksissä. Hän aloitti uransa Yhdysvalloissa 80-luvulla lentäjänä. Amerikan lentoyhtiöt oli juuri vapautettu sääntelystä, joten maahan perustettiin nopeasti lentostartupeja. Buumi veti meitä eurooppalaisia jenkkeihin lentokouluihin, Somerto kertoo. Kuten suurin osa startupeista, Somerton työllistänyt yhtiö kaatui. Somerto päätyi opiskelemaan Floridaan kauppakorkeakouluun, josta hän jatkoi Finnairille neuvottelijaksi. Finnairilla ei tuntunut olevan viidenkään työvuoden jälkeen etenemismahdollisuuksia, mutta pääsin Helsingin kauppakorkeakoulun kansainväliseen MBA-ohjelmaan. Sen osana opiskelin Virginian yliopistossa, jossa löysin töitä Coca-Colalta. Somerto päätyi viemään Coca-Colaa Neuvostoliiton kaatumisen myötä auenneille Itä-Euroopan markkinoille. Itä- Euroopassa piti luoda tyhjästä kaikki. Edes tarpeeksi laadukkaita lasipulloja ei saanut, joten Coca-Cola sijoitti lasipullomuotteihin. Koko Venäjällä toimiminen oli tavallaan yhtä isoa startupia. Syksyllä 2011 Somertolle soitti Valkeen headhunter, joka kysyi Nokialla silloin nettimarkkinoiden parissa työskennellyttä Somertoa toimitusjohtajaksi. Syksyn haastattelujen jälkeen hän aloitti Valkeella alkuvuodesta Selvitin faktoja Valkeesta hakuaikana, mutta en ollut skeptinen. Hyväksyin sen, että kaikki asiat eivät olleet satavarmoja, missäpä startupissa olisivat. Minulla ei ollut taustaa lääketieteessä, joten minun piti myös pystyä luottamaan asiantuntijoihin. Somerto oli kiinnostunut vaihtamaan seuraavalle kasvavalle alalle. Näin, että hyvinvointialalla oli tapahtumassa samanlainen murros, jonka netti oli pannut media- ja viestintäaloilla alulle 20 vuotta sitten. Ihmiset olivat valmiita käyttämään rahaa hyvinvointiinsa, sinne oli aukeamassa bisnes. Terveysteknologia-ala on Somerton mukaan tulevaisuutta. Se on alue, jossa pottia ei ole vielä jaettu ja suomalaisilla on poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus lyödä läpi. Myös Aalto-yliopiston myynnin professorin Petri Parvisen mielestä terveysala on tulevaisuutta. Monella alalla esteenä on se, miten paljon ala voi kasvaa. Jos missiona on luoda maailmaan terveyttä, terveysalalla ei ole esteitä. Terveysteknologia-alalta on Suomessa näyttöä. Somerto innostuu visioimaan terveyspalveluita, jotka luodaan ihmisistä kertyvän datan avulla. Voin kuvitella tulevaisuuden, jossa kuluttajan kantamat laitteet mittaavat sykettä, liikettä ja tietoa hyvinvoinnista pilveen. Kertyvää tietoa voidaan käyttää bisneksessä, jossa älykäs ohjelma analysoi datasta vinkkejä. Milloin pitäisi vaikkapa vähentää rasvan käyttöä, milloin vaihtaa nopeampaan juoksulenkkiin tai pidentää Valkee-annosta. Myös Parvisen mielestä itsemittaamiseen perustuvat palvelut ovat tulevaisuutta. Kysymyksenä onkin, kuka osaa tehdä yksinkertaiset ja käyttäjälähtöiset palvelut. Pitää pystyä ymmärtämään, mitä käyttäjä haluaa, ei mikä olisi hänelle välttämättä hyödyllistä. Tuotteen pitää nousta ykkösjutuksi juuri käyttöhetkellä. Valkeessa on monia startupin tyypillisiä piirteitä. Valkeelle ei ole vielä tärkeää tehdä voittoa, vaan osoittaa bisnesmallin toimivuus ja kasvaa. Startup tekee umpihankeen uutta latua. Välillä on raskasta ja pitää keksiä uusi reitti, mutta vision pitää olla kirkkaana mielessä, Somerto miettii. Saatuaan ensimmäisen Valkee-mallin valmiiksi keväällä 2009 perustajat Nissilä ja Aunio etsivät Oulun yliopistosta tutkijan, joka tekisi laitteella masennuspotilaille ensimmäisen kokeen. Miehet keräsivät rahoituksen kokee-» 27 KUVAT VALKEE 2013

15 seen itse ja päättivät perustaa firman, jos tulokset olisivat kannustavia. Valolaitetta kokeiltiin 13 kaamosmasennuspotilaaseen ja tulokset olivat lupaavia. Kahdentoista potilaan masennuspisteet laskivat masennuskartoituksessa alle puoleen. Skeptikot eivät tuloksia sulata. Heidän mukaansa 13 koehenkilön koe oli lähinnä vitsi. Kokeessa ei ollut vertailuryhmää, se tehtiin keväällä valoisuuden muutenkin kasvaessa ja sen julkaissut Medical Hypotheses -lehti on vähintäänkin arveluttava. Somerto tuntee kritiikin. Kyseessä oli pilottikoe, jonka tarkoitus oli testata onko laitteella tehoa, kannattaako sen takia jättää vakityö. Laitteen tultua markkinoille 2010 Valkee teetti toisen tutkimuksen. Tutkimukseen otettiin 89 potilasta, jotka jaettiin kolmeen ryhmään. Ryhmät saivat korviinsa eri kirkkauksilla valoa. Jälleen tulokset vakuuttivat. 80 prosenttia toipui psykiatrin tekemän, masennuskartoitukseen perustuvan arvion mukaan kaamosoireista. Skeptikot teroittivat kynänsä. Tutkimuksen kolmesta ryhmästä vähiten valoa saava oli tarkoitettu lumeryhmäksi, jonka tuloksissa ei pitänyt näkyä muutosta. Kokeen aikana ryhmä reagoi kuitenkin muita koeryhmiä voimakkaammin valolle, mikä skeptikkojen mielestä todisti lumehoidon olevan oikeaa hoitoa tehokkaampaa. Tulosten selvittyä Valkee vaihtoi lumeryhmän nimen testiryhmäksi, millä skeptikkojen mielestä peiteltiin epäonnistumista. Somerto huokaa. Testiä tehdessä ei vielä tiedetty, mikä määrä valoa riittää hoitotehoon. Annosvasteen selvittäminen oli yksi testin tarkoituksista ja huomasimme vähänkin valon riittävän, kun se annetaan läheltä aivoja. 28 Mihin Valkeen teho oikein perustuu? Somerto käynnistää läppäriltä esityksen ja alkaa pitkä selostus neurobiologian paradigmojen ja Valkeen yhteydestä. Vuonna 1998 amerikkalaiset tutkijat löysivät silmänpohjasta valoherkän proteiinin, jonka avulla silmä brittitutkijoiden mukaan aistii valoisuutta. Tämä tieto oli olemassa ennen Valkeeta, Somerto selittää. Vuonna 2011 oululaiset tutkijat löysivät Nissilän johdolla samaa proteiinia myös aivoista. Läpimurtolöydökset osoittivat, että valoherkkää enkefalopsiinia ja melanopsiinia on aivoissa ja valaistuna korvan kautta se myös aiheuttaa aivojen hermoverkoissa reaktioita, Somerto kertoo. Skeptikot väittävät, että näiden aivotutkimusten tekijät ovat puolueellisia, sillä tutkijat ovat Valkeen omistajia. Väitteet ovat panettelua. Vain muutama tutkija omistaa Valkeeta ja heidänkin omistuksensa ovat mitättömiä, Somerto kertoo. Skeptikot myös huomauttavat, ettei Valkeen tutkimuksia ole julkaistu tarpeeksi luotettavissa vertaisarvioiduissa lehdissä. Tiedeyhteisö toimii hitaasti. Menee varmaan 10 vuotta, jotta aivojen valovasteellisuus hyväksytään. Se edellyttää, että kirjoitetaan artikkeleita, jotka vertaisarvioidaan ja julkaistaan. Julkaisuputki kestää vuosia, eikä mikään tutkimus pääse suoraan Science-lehteen, Somerto selittää. Hänen mukaansa alkuperäisten kaamosmasennustutkimusten lisäksi on tehty vielä julkaisemattomia kliinisiä kokeita, jotka tukevat Valkeen löydöksiä. Somerton mukaan skeptikot asettavat koko vastuun lääketieteen uudistamisesta Valkeelle. Tuloksissa ei ole mitään ristiriitaista nykytieteen kanssa. Kaikki tietävät, että laite toimii käytännössä, mutta skeptikot haluavat myös nähdä, että se toimii teoriassa. Ei kaikkien masennuslääkkeidenkään toimintamekanismia tiedetä, tiedetään vain, että ne toimivat. Skeptikoiden varoituksista huolimatta käynnistän Valkeen 12 minuutin ohjelman. Kuulokkeet istuvat hyvin korviin ja vaimentavat ulkopuoliset äänet. On hassua istua kuulokkeet päässä hiljaa, miksei näistä voisi kuulua musiikkia? Mietimme pitkään musiikkisoittimen lisäämistä laitteeseen. Jokaisella on kuitenkin jo lempisoitin ja musiikkipalvelu. Lisäksi hoitoaika on vain 12 minuuttia, Somerto selittää. Muutaman minuutin jälkeen korvat alkavat lämmetä, muuten ei tunnu mitään. Laite mahtuu samaan taskuun älypuhelimen kanssa. Valkeella onkin etuja tavallisiin kirkasvalolamppuihin verrattuna, Somerto kertoo. Se on pieni, kulkee mukana eikä hukkaa energiaa. Uudessa mallissa on irroitettavat kuulokkeet, joten jokaisella perheenjäsenellä voi olla omat. 12 minuuttia on kulunut, laite piippaa ja sammuu. Olo on outo, päässä kihelmöi. Olisinko vähän pirteämpi? Vai johtuuko kaikki kokeilun jännityksestä? Somerton mukaan aivojen valovastikkeellisuuden tutkimus on kasvussa maailmalla. Esimerkiksi kirkasvalolamppujen valmistaja Philips satsaa valotutkimukseen. Aivojen valovasteellisuus on todella mielenkiintoista sekä lääketieteen että sen ohella aukeavan uuden bisnesmahdollisuuden takia, Somerto sanoo. Lääkkeiden ja kuluttajalaitteiden väliin on avautumassa uusi markkina, johon Valkee iskee. Valkeen perustajiakin motivoinut arvo on tavallisen ihmisen valtuuttaminen pitämään hyvinvoinnistaan huolta. Potilaat ovat koko ajan paremmin varustettuja tekonologisesti ja tiedollisesti. Kuluttaja voi jopa pitää huolta itsestään ilman terveydenhuollon ammattilaista ja ennakoivan terveydenhoidon merkitys lisääntyy.» >> Muutaman minuutin jälkeen korvat alkavat lämmetä. 29

16 Alkutaipaleellaan oleva firma, huikeat bisnesmahdollisuudet, mutta niskassa painaa skeptismi ja syytökset valehtelusta. Miltä tuntuu johtaa Valkeeta? Ei ole tietenkään kivaa, että tuotteestamme esitetään aiheettomia syytöksiä. Joudun tekemään paljon töitä skeptikkojen virheellisten tietojen korjaamiseen. Jos sitä ei tarvittaisi, aikaa ja resursseja säästyisi esimerkiksi tuotekehitykseen tai uusiin kliinisiin kokeisiin, Somerto pohtii. Olen jo sinut sen kanssa, että aina on ihmisiä, jotka katsovat asiakseen estää kehitystä ja haluavat elää muuttumattomassa maailmassa. Eniten Somertoa haittaakin skeptikkojen anonyymiys. Välillä väittely tuntuu varjonyrkkeilyltä, kun kriitikot eivät viitsi edes kertoa nimeään. Myös Valkeella Sales Tour Coordinatorina työskentelevä kylteri Elias Nygren on kohdannut skeptismiä. Se on luonnollista, Valkeen liikeidea ei ole perinteisin. Silti jyrkkiä kriitikoita on tosi vähän, korkeintaan yksi porukasta. Kun olen selittänyt kavereille Valkeesta on monien negatiivinen asenne on muuttunut. Myyntiluvut ja asiakastyytyväisyys yllättävät skeptikot. Somerton oma luottamus Valkeeseen vakuuttaa muut. Hän kertoo lyhyen keskustelun riittävän oikaisemaan skeptikkojen levittämät virheelliset tiedot. En olisi valmis selvittämään lääkäreille ja muille kyselijöille Valkeen toimintaa, jos en itse uskoisi tuotteeseen. Maine on työelämässä ainoa asia joka kulkee työstä toiseen. Laitan sen peliin vain, jos tiedän ettei se pala, enkä uhraisi sitä yhden firman vuoksi. Laitan maineeni peliin vain, jos tiedän ettei se pala, enkä uhraisi sitä yhden firman vuoksi P rofessori Parvisen mukaan on tuotteen vaikutuksen kannalta äärettömän tärkeää, että käyttäjät uskovat siihen. Valkee on hyvä esimerkki vaikuttavuustiedon merkityksestä, joka on yhdistelmä akateemista vaikuttavuustutkimusta, plasebo-efektiä ja ilon tuottamista. Onko oikeastaan mitään väärää, jos osa Valkeen tehosta on pelkkää uskoa, jos laite kuitenkin antaa joillekin energiaa arkeen ja tuottaa hyvää oloa? Parvisen mielestä ilon tuotantoa bisneksenä ei saisi estää. Tottakai on tärkeää, että eettiset säännöt ovat kunnossa, mutta on ok keskittyä liiketoiminnassa ilon tuotantoon ja myyntiin. Varmaa on, että Valkee jatkaa tuotekehitystä ja valon vaikuttavuuden tutkimusta. Yhtä varmasti skeptikot jatkavat Valkeen väitteiden kyseenalaistamista ja syytösten esittämistä. On myös varmaa, että syksy on täällä ja illat pimenevät. Valot siis korviin? 30 31

17 kuvareportaasi esa-pekka mattila Tieto -salin ovella kello Back to SchooL Kylterisyksy viidessä kuvassa. Kyntelligens villitsi 850 ihmistä 32 mursujaiskuntiksessa. 33

18 Syksyllä jaettiin yli kahdetsadat uudet kylterihaalarit. Pykälistit ja kylterit kohtasivat ensimmäistä kertaa Soutustadionilla. Pykälä voitti. Kaksi miljoonaa neliöpikseliä Exceliä. Viisi tuntia aikaa

19 kysyimme Ville pikkarainen kuva Markus helaniemi Presidenttiehdokas ja yrittäjyyden professori vastasi Miksi karjala pitää saada takaisin, Arto lahti? Voisimme ottaa Aaltoon merkittävästi enemmän opiskelijoita Afrikasta, mikä toimisi halpana kehitysapuna Kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professorin mielestä Suomessa ei oikeastaan kannata yrittää. Olet elokuussa Iltalehden mukaan ehdottanut työttömien lähettämistä ulkomaille, koska ulkomaankokemus antaisi valmiuksia kansainväliseen liiketoimintaan. Kenelle tällainen ohjelma soveltuisi? Työttömille vastavalmistuneille opiskelijoille. Miksi yrittäjyys ei ole Aallon kandiohjelma? Sitä on kovasti yritetty, mutta se ei ole edennyt. Miksei? En lähde kommentoimaan. Tämähän kuulostaa opiskelijavaihdolta ilman opintopisteitä? Työmarkkinavalmiuksien kannaltahan tyhjäkäynti on äärimmäisen huono vaihtoehto. Kun hakee työpaikkaa, saa plussaa siitä, että on ollut aktiivinen. Nettisivujesi mukaan olet ennustanut tulevan talouskriisin kahdesti. Koska Suomi kohtaa seuraavan talouskriisin? Vahvaa signaalia kriisille ei ole näköpiirissä. Toisaalta esimerkiksi Kiinan demokratiavajeen purkaantuminen lamaannuttaisi koko Aasian. Pitäisikö Aalto-yliopiston olla nykyistä kansainvälisempi? Kyllä, elitismi pitäisi kitkeä pois. Perinteisen eurooppalaisia opiskelijoita suosivan hakuprosessin ohella voisimme ottaa Aaltoon merkittävästi enemmän opiskelijoita esimerkiksi Afrikasta, mikä toimisi halpana kehitysapuna. Suomessa ei kannata yrittää. Valitettavan paljon pitää paikkaansa. Parhailla yrittäjillä ei ole maisterin tutkintoa. Ei ole olennaista suoritetaanko maisterin tutkinto muodollisesti loppuun. Olennaista on opit, jotka voi saada muualtakin. Nykyään on muodikasta olla klassinen liberaali. Kyllä. Taloudellisen kilvoittelun kuuluu olla rehellistä ja avointa. Markkinatalouden puolustaminen ei ole poliittinen kannanotto, koska markkinataloutta tarvitaan kaikkialla. Miksi Karjala pitäisi saada takaisin? Karjalan alueiden kehittäminen olisi aikoinaan avannut kauppayhteyden Venäjälle. Kansakunnan identiteetille alueellinen yhtenäisyys on keskeistä, kuten Saksan yhdistymisen tulokset osoittavat. Karjala on tärkeä osa historiallista Suomea. Asetut ehdolle eduskuntavaaleissa Minulla ei ole enää tarvetta ryhtyä politiikkaan, se on vaimonkin kanssa jo sovittu. Arto Lahti, 64, on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori. Hän osallistui vuoden 2006 presidentinvaaleihin sitoutumattomana ehdokkaana ja jäi mieliin solmion sijaan käyttämistään ruseteista. Lahti on tullut julkisuudessa tunnetuksi värikkäistä ehdotuksistaan. Hän on muun muassa ehdottanut työttömien lähettämistä ulkomaille sekä Karjalan palauttamista keinona nostaa Suomen talous nousuun

20 Emilia Vuokko Kuva Niklas Karvonen KY-looks Uusi look joka viikko osoitteessa kylteri.fi/kylooks Jenni 2 vsk. Pukeutumistyylini on rento, pyrin välttämään liian formaalia tyyliä. Tykkään kokeilla uutta. Jos jokin juttu on sellainen, jota en ensin voisi kuvitellakaan laittavani päälle, haluan ehdottomasti nähdä sen päälläni. Saan pukeutumiseeni inspiraatiota blogeista, tykkään lukea muun muassa Sara K:ta. Lisäksi pidän suomalaisesta designista, kuten Samujista. Hankin Acnen ihanan lampaanvillaisen huivini täksi syksyksi Tukholmasta