TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012 LISÄTIETOLIITE. Strategiakortit Talousarvion yksikkökohtainen toteumavertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012 LISÄTIETOLIITE. Strategiakortit Talousarvion yksikkökohtainen toteumavertailu"

Transkriptio

1 TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012 LISÄTIETOLIITE Strategiakortit Talousarvion yksikkökohtainen toteumavertailu

2 STRATEGIAKORTIT Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2012 talousarviossa 57 suoraan kaupunkistrategiasta johdettua sitovaa toiminnallista tavoitetta. Talousarviossa asetettiin sitovat toiminnalliset tavoitteet myös hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille sekä liikelaitoksille ja Tampereen aluepelastuslaitokselle. Lisäksi tytäryhteisöille asetettiin tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa. Tilinpäätösennusteessa raportoidaan talousarviossa asetettujen suoraan kaupunkistrategiasta johdettujen tavoitteiden, hyvinvointipalvelujen yhteisten ja tuotantoaluekohtaisten tavoitteiden, Tampereen aluepelastuslaitoksen tavoitteiden sekä liikelaitosten yhteisten ja liikelaitoskohtaisten tavoitteiden toteumat koko vuoden 2012 ajalta. Lisäksi raportoidaan toteumatietoja 42:sta vuosittain seurattavasta mittarista, jotka on määritelty kaupunkistrategiassa, mutta joille ei ole asetettu sitovaa tavoitetasoa vuodelle Kaupunkistrategiasta suoraan johdettujen tavoitteiden toteumat löytyvät strategiakorteista Hyvinvointipalvelujen tavoitteiden toteumat löytyvät korteista 58-65b, Tampereen aluepelastuslaitoksen tavoitteiden toteumat korteista 66a 66c, liikelaitosten tavoitteiden toteumat korteista ja tytäryhteisöjen tavoitteiden toteumat korteista Tytäryhteisöjen jälkeen löytyvät vuosittain seurattavien mittareiden toteumat. Kukin strategiakortti sisältää pormestarin arvion siitä, kuinka tavoite saavutettiin vuoden 2012 loppuun mennessä. Aalborgin sitoumusten mukaiset kestävää kehitystä edistävät tavoitteet on osoitettu puusymbolilla. Tuottavuusohjelmaa toteuttavien tavoitteiden yhteydessä on merkintä (TO). Strategiakorttien symbolit Tavoite on saavutettu Tavoitetta ei saavutettu Tavoite on osittain saavutettu? Tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida Aalborgin sitoumusten mukainen kestävän kehityksen tavoite 8 TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012

3 Toiminnalliset tavoitteet Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 23 Elinvoima ja kilpailukyky Kortit Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit Sisäinen toiminta ja johtaminen Kortit Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet Kortit Tampereen aluepelastuslaitos Kortit 66a 66c Liikelaitokset Kortit Tytäryhteisöt Kortit Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 23 Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Valtuustokauden tavoite 1.1 Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä 1.2 Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Palveluissa on toteutettu uusia ennaltaehkäiseviä, erityisesti syrjäytymistä ehkäiseviä, ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Irja Tulonen ja apulaispormestari Olli-Poika Parviainen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Hyvinvointineuvolan "Psykososiaalinen vanhemmuuden tuki ja palveluohjaus erityistilanteissa" -hankkeessa tarjotut terveydenhoitajan käynnit erityistä tukea tarvitseville vauvaa odottaville tai 0-2-vuotiaiden perheille osoittautuivat vaikuttaviksi. Alakoululaisten perheille tarjottava Perhepiste Nopean ennaltaehkäisevä työ vakinaistettiin ehkäisevän työn yksikössä. Lisäksi mallinnetaan monisektoraalista palvelukokonaisuutta tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Samalla toteutetaan ADHD-valmennusta lapsille ja nuorille. Elokuussa aloitettiin esi- ja alkuopetuksen yhteistyö, jossa oli vuoden lopussa mukana 15 koulua ja 20 päiväkotia. Lisäksi tamperelaisille lapsiperheille suunnatut palvelut on kartoitettu ja asiakaskysely on toteutettu. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Työttömänä 500 päivää olleille on tarjottu kuntouttavaa työtoimintaa osana sosiaalista kuntoutusta. Työttömien terveystarkastuksia on lisätty ja yhteistyö TE-toimiston kanssa tarkastusten osalta käynnistettiin. Työttömiä tarkastettiin 439 vuonna Lokakuussa aloitettu Terveysnysse-palvelu kohdentui työelämän ulkopuolella oleviin ja erityisesti ikäihmisiin. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): Yksilöllisen fysioterapian (kuntosaliharjoittelu) palveluseteli ohjatussa ryhmässä otettiin käyttöön. Geripoli-hanke on päättynyt ja sen toiminta on vakiinnutettu osaksi sopimusohjausta. Palvelukeskustoiminnan sisältöjä on kehitetty ja kehitystyön tulokset otetaan käyttöön toiminnassa alkuvuonna Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tampereen ammattiopiston työpaja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi käynnistyi. Tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisykeinoja ja poluttaa nuoria osatutkintokokonaisuuksien avulla opintoihin ja työhön. Ryhmä- ja yksilöohjauksessa oli yhteensä 48 nuorta. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Kirjastopalvelut tarjosi presidentinvaalien aikaan äänestysmahdollisuuden, ja influenssarokotuksia on jaettu kiertävässä Netti-Nyssessä. Kortti 1 TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012 9

4 Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Valtuustokauden tavoite 1.1 Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä 1.2 Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Palveluissa on lisätty liikkumiseen kannustavia toimenpiteitä Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Irja Tulonen ja apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (SIVE) Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Vuonna 2012 Harrastava iltapäivä-toimintaa järjestettiin kaikilla 38 peruskoululla. Toiminta on monipuolistunut, mm. liikunnallisten kerhojen määrä on kasvanut. Toimintaa on tarjottu aiempaa enemmän myös koulujen lähellä olevilla liikuntapaikoilla. Palveluntuottajien määrä kasvoi toiminnassa huomattavasti vuoden aikana (syksyllä 2012: 21, syksyllä 2011: 13). UKK-instituutin Kasit liikkeelle -hanke on toteutettu kaikille Tampereen 8. luokkien oppilaille. Hanke jatkuu ja täsmentyy liikuntatottumusten seurannan osalta vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu rahoitusta hankkeeseen, jossa luodaan toimintamalli liikunnan edistämiseen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Hankkeeseen osallistuu kuusi koulua. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Liikkumisreseptin käyttöönottoa eri alueilla laajennettiin Kaukajärven lisäksi Hervantaan ja Tammelakeskukseen. Liikkumisreseptit toimivat liikuntaneuvonnan välineinä. Erityiskohderyhmänä ovat aluksi olleet diabeetikot, mutta myöhemmin kohderyhmää laajennetaan. Liikuntavälineiden lainausmahdollisuus lisättiin lokakuusta lähtien Terveysnysse-palvelun yhdeksi palvelumuodoksi. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): Ikäihmisten palvelujen lautakunta jakaa toiminta-avustusmäärärahoista käyttämättä jääneen osuuden ikäihmisten ulkoilu- ja saattoavun edistämiseen kohdeavustuksina. Kohdeavustusta jaettiin kahdeksalle yhdistykselle yhteensä euroa ja tuettava toimintakausi alkoi kestäen saakka. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Lapsille ja nuorille toteutettiin kesällä kaksi matalan kynnyksen liikuntaleiriä (Stadium Sports Camp), joissa oli yhteensä 266 osallistujaa. Lisäksi mahdollistettiin liikuntaleiriviikko 20 tamperelaiselle vuotiaalle nuorelle. Sisäliikunnan olosuhteet lisääntyivät syksyllä, kun sekä Ikurin liikuntahalli että Pyynikin uimahalli avattiin. Samalla kasvoivat myös kaupungin ohjatun vesivoimistelun, uimakoulujen ja -kurssien ryhmämäärät. Viikinsaaressa on käytettävissä uusi koko perheen luontopolkumateriaali sekä uusitut opasteet. Kortti 2 Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Valtuustokauden tavoite 1.1 Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä 1.2 Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Perusopetuksen oppilaille suunnatun alueellisen tuen sisältöä ja rakennetta on kehitetty Apulaispormestari Leena Kostiainen Perusopetuksen alueellisen tuen rakenteita on kehitetty aluetoiminnan avulla vastaamaan muuttuneen lainsäädännön periaatteita, ottaen huomioon vanhempien toiveet. Tuen järjestäminen on siirtynyt enemmän lähipalvelu- ja aluetasoiseksi. Aluekoordinaattorit ja kiertävät erityislastentarhanopettajat ovat ohjanneet uuden lainsäädännön mukaisesti tuen tarpeessa olevien lasten oppilaaksiottoa. Kouluterveydenhuolto on osallistunut perusopetuksen oppilaille suunnatun alueellisen tuen sisältöä ja rakennetta koskevaan kehittämistyöhön. Lisäksi on kehitetty varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen moniammatillista oppilaaksi ohjautumisen prosessia. Kolme yläkouluille jalkautunutta psykiatrista sairaanhoitajaa aloittivat työnsä elokuussa 2012 itäisellä, läntisellä ja keskisellä koulualueella. Palvelun etuna on nopea vastaanotolle pääsy, hoitajien jalkautuminen kouluille lähelle oppilasta sekä tiivis perhe- ja verkostotyö. Kortti 3 10 TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012

5 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta Hoitotakuun ja sosiaalitakuun toteutuminen eri palveluissa Hoitotakuu ja sosiaalitakuu on toteutunut Apulaispormestari Leena Kostiainen ja apulaispormestari Irja Tulonen (TETO) Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Opiskeluterveydenhuollon, lasten ja nuorten suun terveydenhuollon, keskuslastenneuvolan ( alkaen lasten ja nuorten poliklinikka), terveydenhuollon psykologien ja nuorisopsykiatrian palveluissa hoitotakuu on toteutunut vuoden 2012 aikana. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Terveydenhuoltolain mukainen hoitotakuu on toteutunut vuoden 2012 aikana perusterveydenhuollossa. Kuntalaiset ovat saaneet yhteyden virka-aikana terveyspalveluiden neuvonnan kautta terveyspalveluihin sairaanhoitajan hoidon tarpeen arviointiin. Suun terveydenhuollossa hammaslääkärin vastaanotolle ei ole tarvinnut jonottaa. Perusterveydenhuollon palveluissa toteutui hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta. Kiireettömissä asioissa omalääkärille pääsi keskimäärin 13 vuorokauden kuluessa, vaikka ajoittain lääkäripulan vuoksi osa asiakkaista joutuikin odottamaan pidempään vastaanotolle pääsyä. Myös erikoissairaanhoidossa hoitotakuu toteutui. Erikoissairaanhoidossa hoidon tarve on lain mukaan arvioitava kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Arvio voidaan tehdä joko lähetteen perusteella tai potilas voidaan kutsua sairaalan poliklinikalle arviota varten. Mielenterveyspalveluissa hoitotakuu toteutui nuorten ja aikuispsykiatrian kohdalla. Toimeentulotukihakemusten käsittelyaikoja koskevan sosiaalitakuun toteutumisessa ilmeni vuoden aikana haasteita. Käsittelyajat onnistuttiin kuitenkin saamaan lain edellyttämälle tasolle lisäresursoinnilla sekä ylityömääräyksillä vuoden lopulla, jolloin hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 5-6 arkipäivää. Näin ollen sosiaalitakuu toteutui joulukuussa. Kortti 4 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta Palveluketjujen toimivuutta parantavat toimenpiteet Palveluketjujen toimivuutta on parannettu (TO) Apulaispormestari Timo Hanhilahti, apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Irja Tulonen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen, vs. tilaajajohtaja Pekka Kivekäs ja johtaja Kirsi Koski Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjauksessa kehitetään asiakaslähtöisiä palveluja sairaalatoiminnan ja ikäihmisten asumispalvelujen kehittämishankkeissa. Kaupunkiympäristön kehittäminen (TH): Rakentamisen ja asumisen energianeuvontapalvelu (Rane) on käynnistetty. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Lasten ja nuorten terveyspalvelut on osallistunut alueellisten hoitoketjujen päivittämiseen ja jalkauttamiseen (allergia ja astma) ja uusien hoitoketjujen laatimiseen (nuorten depressio). Perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö ja TAYS:n lastenpsykiatrian klinikka ovat jatkaneet yhteistyötään sekä toimivan lastensuojelu-lastenspykiatria -polun rakentamiseksi päivystys- ja kriisitilanteisiin että palvelevien hoitopolkujen varmistamiseksi. Palveluketjua on kehitetty yhteistyössä perustason, Osmo-hankkeen sekä TAYS:n nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa. Lasten ja nuorten palvelujen asiakaslähtöinen järjestäminen -hankkeessa on tehty esitykset lasten ja nuorten palvelujen ikä- ja tarveperusteiseksi järjestämiseksi. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Palvelusetelin käyttöönotto erikoissairaanhoidossa (ihotaudit, gynekologia, kardiologia, ruoansulatuskanavan tähystykset) ja perusterveydenhuollossa (yleislääkärin vastaanotto, kiireelliset hoidot) on mahdollistanut asiakaslähtöisen hoitoon pääsyn ja parantanut hoitoketjun sujuvuutta. Terveysnysse-palvelun aloittaminen vahvisti palveluketjua luomalla lähetteettömästi ja ajanvarauksetta toimivan terveyspalvelun. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): Geripoli-toiminta vakiinnutettiin osaksi sopimusohjausta. Oman tuotannon kotihoidon tilausta lisättiin, jotta pystytään vastaamaan merkittävästi kasvaneeseen asiakasmäärään. Päiväkeskukset liitettiin osaksi alueellista kotihoidon toimintaa. Tehostetun palveluasumisen paikkoja lisättiin sadalla paikalla. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Toisen asteen koulutus kehitti nivelvaiheen yhteistyötä perusopetuksen kanssa. Työllisyydenhoidossa on käynnissä kokonaisvaltainen kehittämistyö, jonka yhtenä tavoitteena on edistää asiakkaan siirtymistä palvelusta toiseen (sosiaali- ja työllisyydenhoidon palvelut) ja edelleen työmarkkinoille tai koulutukseen. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Asiakkaita on ohjattu terveyspalveluista liikkumisresepteillä liikuntapalvelujen painonhallinta- ja matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Kortti 5 TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/

6 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palveluverkko on tasapuolinen ja toimiva Palveluverkon kehittämistoimenpiteet Koukkuniemen alueen kehittämisohjelmaa on toteutettu (TO) Apulaispormestari Irja Tulonen (IKI) Koukkuniemen kehittämisohjelma etenee suunnitelman mukaisesti. Impivaara valmistuu lokakuussa 2013 ja tulee käyttöön marraskuussa Jukola valmistuu marraskuussa 2013 ja tulee käyttöön joulukuussa Rakennustyöt ovat käynnissä ja taloihin tulee ikäihmisten tehostettua palveluasumista. Kortti 6 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palveluverkko on tasapuolinen ja toimiva Palveluverkon kehittämistoimenpiteet Tehtyjä oppilaitosverkkopäätöksiä on toteutettu (TO) Apulaispormestari Leena Kostiainen ja apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Kaarilan ja Tammerkosken lukioiden tilat siirtyivät perusopetuksen käyttöön ja Klassillisen koulun tilat lukion käyttöön lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan vuonna 2010 tekemän päätöksen mukaisesti. Oppilaanohjaus muuttui siten, että Vehmaisten koululta siirrytään 7. luokalle Kaukajärven kouluun ja Johanneksen koulusta Tammerkosken kouluun. Hyhkyn ja Kalkun koulujen 5. ja 6. luokkien oppilaat ohjataan Kaarilan kouluun. Järvensivun koulusta 5. luokalle Sammon kouluun siirtyminen toteutetaan lukuvuoden alkaessa. Nekalan koulu (Muotialan yksikkö mukaan lukien) siirtyi osaksi Tampereen yliopiston normaalikoulua Tampereen kaupungin ja Tampereen yliopiston sopimuksen mukaisesti. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tammerkosken ja Kaarilan lukiot yhdistyivat uudeksi Tammerkosken lukioksi. Lukio aloitti toimintansa Sampolan kiinteistössä elokuussa Tampereen ammattiopiston kampusalueelle sijoittuvan Tampereen teknillisen lukion kiinteistön suunnittelua on jatkettu ja kiinteistö valmistuu kesään 2014 mennessä. Tampereen klassillisen lukion käyttöön tulevien tilojen muutos- ja laajennustöiden suunnittelu on käynnissä. Klassillinen lukio saa perusopetukselta vapautuvat tilat käyttöönsä vaiheittain niin, että pääosa tiloista on sen käytössä syksystä 2013 alkaen. Näiden toimenpiteiden jälkeen vuonna 2010 tehty oppilaitosverkkopäätös on lukioverkon osalta kokonaan toteutettu. Osana ammatillisen koulutuksen palveluverkon kehittämistä osa Sairaalankadun kiinteistöstä on myyty ja opetustoiminta siirtyy lähivuosina Santalahdentien toimipisteeseen. Hervannan kampukselle tulevan sähkötalon suunnittelu on aloitettu. Sähkötalo valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Kortti 7 12 TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012 -

7 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti - kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palveluverkko on tasapuolinen ja toimiva Palveluverkon kehittämistoimenpiteet Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen verkon kehittämisestä on tehty päätökset ja aikataulutettu toimenpidesuunnitelma (TO) Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (SIVE) Sivistys- ja elämänlaatupalveluverkon aikataulutettu kehittämissuunnitelma käsiteltiin alustavasti sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa , kaupungin johtoryhmässä ja kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Suunnitelmaa täydennetään palautteen mukaisesti ja käsitellään uudelleen kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa helmikuussa Tämän jälkeen se voidaan hyväksyä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa sekä nuorisopalvelujen palveluverkon osalta myös lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 8 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palveluverkko on tasapuolinen ja toimiva Varhaiskasvatuspalveluiden alueellinen kattavuus Alle kouluikäisen väestön lisääntyvään palvelutarpeeseen on vastattu Apulaispormestari Leena Kostiainen Alle kouluikäisten lasten lisääntyneeseen päivähoitotarpeeseen on vastattu uusilla päiväkodeilla läntisellä alueella (Myllärin päiväkoti), itäisellä alueella (Luhtaan päiväkoti) ja keskisellä alueella (Satoramin päiväkoti). Kunnalliset päivähoitopaikat lisääntyivät vuoden aikana yhteensä 200 paikalla. Päivähoidon palvelukykykyselyn mukaan vanhempien tyytyväisyys lapselle osoitettuun hoitopaikkaan on hiukan laskenut. Tammi-maaliskuussa 2012 vanhemmista 74 prosenttia oli tyytyväisiä lapselle osoitettuun hoitopaikkaan. Vastaava prosentti vuonna 2011 oli 76 prosenttia. Vuoden 2012 aikana kyettiin aiempaa paremmin toteuttamaan perheiden hoitopaikkatoiveita. Palvelukykykyselyjen mukaan 81 % perheistä sai toivomansa hoitopaikan, kun vuonna 2011 vastaava luku on 76 %. Päivähoidossa on käytössä päivähoitopaikkatakuu perheille, jotka hoitavat välillä lasta kotonaan ja mahdollisesti käyttävät avoimen varhaiskasvatuksen palveluja sekä tarvitsevat samaan päiväkotiin päivähoitopaikan tauon jälkeen. Päiväkoti ja vanhemmat tekevät sopimuksen, jonka mukaisesti perhe saa päivähoitopaikan samasta päiväkodista kuukauden kuluessa päivähoitopaikkatarpeen ilmoittamisesta. Tämän hoitopaikkatakuun piirissä olevien lasten määrä on hiukan kasvanut viime vuodesta. Vuoden 2012 aikana hoitopaikkatakuuta on käyttänyt 219 lasta, kun vastaavaan aikaan edellisenä vuonna hoitopaikkatakuun piirissä oli 211 lasta. Kortti 9 TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/

8 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Palvelusetelien käyttöönoton tilanne Palveluseteli on otettu käyttöön uusissa palveluissa (TO) Apulaispormestari Leena Kostiainen ja apulaispormestari Irja Tulonen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta on tehnyt päätökset päivähoidon palvelusetelin käyttöönotosta. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan palveluseteli otettiin käyttöön elokuussa Päivähoidon palveluseteli otetaan käyttöön vuonna Päivähoidon palvelusetelin laatua ja muita kelpoisuusehtoja määrittävän sääntökirjan yleinen osa laadittiin yhteistyössä Pirkkalan kunnan ja Ylöjärven kaupungin kanssa ja hyväksyttiin lasten ja nuoren palvelujen lautakunnassa. Lasten ja nuorten terveyspalveluiden opiskeluterveydenhuollossa on otettu käyttöön erikoissairaanhoidon palveluseteli. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Palveluseteli on otettu käyttöön erikoissairaanhoidossa (ihotaudit, gynekologia, kardiologia, ruoansulatuskanavan tähystykset) ja perusterveydenhuollossa (yleislääkärin vastaanotto). Palveluseteli otettiin marraskuussa käyttöön myös kiireellisissä hoidoissa. Kevään aikana aloitettiin palvelusetelikokeilu vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestämiseksi sekä otettiin palveluseteli käyttöön avaamalla palvelusetelituottajien ilmoittautuminen kehitysvammaisten tilapäishoidossa. Kehitysvammaisten tilapäishoidon palveluseteliin ei tullut ilmoittautumisia, mutta henkilökohtaisen avun palvelusetelipilotti käynnistyi vuoden 2012 aikana ja henkilökohtaisen avun palvelusetelituottajia on ilmoittautunut vuoden 2012 loppuun mennessä yhteensä kolme. Asiakkaita kokeilussa on tällä hetkellä 9. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): Vuonna 2012 on otettu käyttöön palveluseteli yksilöllisessä fysioterapiassa (kuntosaliharjoittelu) ohjatussa ryhmässä, senioritalojen kotihoidossa sekä lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Kortti 10 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Uudet sähköiset palvelut Uusia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön (TO) Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Irja Tulonen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen ja apulaispormestari Timo Hanhilahti Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Kohti kumppanuutta - Lapsiperheiden ja nuorten rajattomat palvelut -hanke päättyi Loppuvuoden 2012 aikana laadittiin Kohti kumppanuutta palvelujen käyttöönoton projektisuunnitelma. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Sähköinen lääkemääräys, e-resepti, otettiin käyttöön Tampereella huhtikuussa. Lääkäri laatii ja allekirjoittaa lääkemääräyksen sähköisesti ja tallentaa sen Reseptikeskus-tietokantaan, minkä jälkeen potilas voi hakea lääkkeet mistä tahansa apteekista. Apteekissa nähdään asiakkaalle määrätyt lääkkeet Reseptikeskuksesta. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): E-resepti otettiin käyttöön tehostetussa palveluasumisessa. Verkkosivuilta löytyvä palvelusetelilaskuri on uusittu. Palveluseteliportaalia kehitetään yhteistyössä suurten kaupunkien kanssa. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Kaupungin elinkeinopalvelujen internetsivujen uudistaminen aloitettiin. Elinkeino- ja matkailupalveluiden VILI-verkkopalvelukokonaisuus on valmis ja avattu ( Matkailuosion (FI, ENG, RU) visuaalisuutta, toiminnallisuutta ja sisältöä kehitettiin matkailijoita ja yrityksiä paremmin palvelevaksi. Sosiaalista mediaa käytettiin aktiivisesti ja erityisesti venäläisille kuluttajille luotiin palveluja. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Lapsille otettiin käyttöön kirjastopalveluissa sähköinen pelillinen mediakasvatusmateriaali, jota voi hyödyntää esimerkiksi koulujen mediakasvatuksessa. Varausten itsepalvelunouto on otettu käyttöön kolmessa aluekirjastossa. Kaupunkiympäristön kehittäminen (TH): Tampereen joukkoliikenne avasi sivuston facebookiin. Palvelun avulla pystytään jakamaan tietoa ja keskustelemaan entistä monipuolisemmin palveluista. Matkakorttien nettilataus on otettu käyttöön. Joukkoliikenteen tarjoamaan avoimeen dataan perustuvia sovellutuksia on otettu käyttöön. Katujen talvikunnossapidossa valmisteltiin tekstiviestipalvelua, jonka avulla kadunvarsien asukkaat saavat etukäteen viestin lumenpoistoon liittyvistä töistä. Kunnossapidossa valmisteltiin myös palvelua, jonka avulla kadun vaurioista tai kunnossapidon ongelmista voi jättää palautetta GIS-järjestelmään. Kortti TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012

9 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Palvelut, joiden kehittämiseen kolmannen sektorin toimijat ovat osallistuneet Kolmannen sektorin valmiuksia osallistua palvelujen kehittämiseen on tuettu Vs. tilaajajohtaja Pekka Kivekäs Kolmas sektori on ollut mukana miettimässä palvelujen kehittämisen toimintamallia. Kolmannen sektorin toimijat ovat prosessissa asiantuntijan ja sidosryhmän roolissa ja osallistuvat sitä kautta palvelujen kehittämiseen. Kolmannen sektorin valmiuksia osallistua palvelujen kehittämiseen tuetaan viestimällä palvelujen kehittämisen toimintamallista sen valmistuttua. Esimerkkejä ydinprosesseista: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen: Järjestöjen valmiuksia osallistua palvelujen kehittämiseen on lisätty ottamalla mukaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen Kirkas Mieli-hankejärjestöt eli 16 päihde- ja mielenterveysalan järjestöä. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen: Lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin kehittäjäverkostona toimiva Perheverkko yhdistää kaupungin palvelujen, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien asiantuntemusta ja voimia. Vuoden 2012 kahdessa kokoontumisessa haettiin uusia avauksia palvelujen kehittämiseen, keskusteltiin keskinäisestä yhteistyöstä, laadittiin palvelukarttaa sekä muotoiltiin yhteistä matalan kynnyksen neuvonta- ja palvelupisteideaa eteenpäin. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen: Toiminta-avustusten lisäksi yhdistysten ja yhteisöjen toteuttamia hankkeita ja tapahtumia on tuettu liikunnan projektituilla, kulttuuri- ja nuorisopalvelujen myöntämillä tuotantotuilla sekä historiikkiavustuksilla. Kokous- ja harrastustilojen lisäämiseksi kaupunginosissa käynnistettiin pilotti koulujen iltakäytön tehostamiseksi yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Pilotin aikana kokeillaan kolmella koululla laajempaa iltakäyttöä omavalvonnan avulla. Kahdeksassa koulussa iltakäytön valvojien työnkuvaa monipuolistamalla pyritään lisäämään luokkatilojen iltakäyttöä. Yhteisöjen toimintaa tuetaan edelleen tiedottamalla kaupungin ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön mahdollisuuksista. Kortti 12 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelut vastaavat kuntalaisten kulttuuritaustojen moninaisuuteen Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen kehittämis- ja laajentamistoimenpiteet Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen tarjonta on laajentunut Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Irja Tulonen (TETO) ja apulaispormestari Olli-Poika Parviainen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Pakolaisten kotouttamisen tukemiseksi eteläisellä sosiaaliasemalla on vuoden alusta työskennellyt sosiaaliohjaaja, joka on tehnyt ennaltaehkäisevää työtä maahanmuuttajaperheiden kanssa. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Maahanmuuttajille tarjottiin kulttuuriset erityistarpeet huomioon ottavia terveystarkastuksia. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Kotoutumiskoulutusta kehittävä hanke jatkui Tampereen ammattiopistossa (TAO) ja aikuislukiossa luku- ja kirjoitustaidon koulutuksella sekä aikuisten perusopetuksella. Kokemusten perusteella on valmisteltu Nuorten maahanmuuttajien luku- ja opiskelutaitojen koulutuksen opetussuunnitelma sekä Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetussuunnitelma. Tredean työperusteista maahanmuuttoa edistävä hanke käynnistyi. Kaupunkiseudun kuntien palveluista tuotettiin tietoa englanniksi livetampere.fi -sivustolle, jossa opastetaan maahanmuuttajia myös työnhaun ja suomalaisen työelämän kysymyksissä. Työnantajia neuvottiin kansainvälisen rekrytoinnin kysymyksissä. Tampereen kaupungin henkilöstölle valmisteltiin henkilöstöyksikön kanssa monikulttuurisuuskoulutuksia. Hankkeella pyrittiin vaikuttamaan maahanmuuttajiin kohdistuviin asenteisiin eri keinoin. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Työväenopisto on toteuttanut ilmaista Kotona Suomessa -infosarjaa maahanmuuttajille. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä salibandyseura Classicin kanssa on käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on saattaa kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat yhteen liikunnan avulla. Hankkeen myötä käynnistyi viisi ryhmää, joista kaksi on naisille suunnattuja. Hankkeeseen liittyen järjestettiin myös monikulttuurinen liikuntatapahtuma Tampere Areenalla Kortti 13 TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/

10 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Ikäihmisistä 91 prosenttia asuu kotona, vähintään 4 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 5 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa 1. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista ja 2. Tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden suhteelliset osuudet kaikista yli 75-vuotiaista Ikäihmisistä vähintään 91 prosenttia asuu kotona, vähintään 4 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 5 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa viimeistään Jukolan peruskorjauksen valmistuttua Apulaispormestari Irja Tulonen (IKI) Vuoden 2012 lopussa yli 75-vuotiaista 4,1 prosenttia asui tehostetussa palveluasumisessa, 4,7 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa sekä 91,2 prosenttia kotona. Valtuustokauden tavoite on näin ollen saavutettu. Kortti 14 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Lasten ja nuorten kotona asumista tuetaan ja perhehoidon osuutta sijaishuollossa on lisätty Perhehoitovuorokausien osuus suhteessa ostopalvelulaitosvuorokausien määrään Perhehoidon osuus lasten ja nuorten sijaishuollon hoitovuorokausista on kasvanut 52 prosentista vähintään 54 prosenttiin Apulaispormestari Leena Kostiainen Perhehoidon osuuden lisääminen lastensuojelun sijaishuollossa on toteutunut suunnitelman mukaisesti, osuus on vuoden aikana kasvanut yhdellä prosenttiyksiköllä. Perhehoitovuorokausien osuus lasten ja nuorten sijaishuollossa oli vuoden 2012 aikana 55,2 prosenttia, kun se edellisenä vuotena oli 54,2 prosenttia. Kortti TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012 -

11 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai - kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Lasten ja nuorten kotona asumista tuetaan ja perhehoidon osuutta sijaishuollossa on lisätty Lastensuojelutarpeen selvittämiseen kuluva aika Lastensuojelutarve on selvitetty kaikilla sosiaalityön alueilla sovitun toimintamallin mukaan enintään 90 vuorokauden kuluessa Apulaispormestari Leena Kostiainen Lastensuojelulain mukaan selvityksen tulee valmistua kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa vuonna 2012 valmistuneista selvityksistä 79 prosenttia valmistui kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta, vuonna 2011 vastaavana ajankohtana luku oli 70 prosenttia. Keskimääräinen lastensuojelutarpeen selvittämisaika oli 67 vuorokautta, kun se oli viime vuonna vastaavana ajankohtana 76 vuorokautta. Selvitystilanne on parantunut loppuvuotta kohden, elo-joulukuun 2012 aikana tarveselvityksistä 90 prosenttia valmistui kolmen kuukauden kuluessa, kun vastaava luku tammi-huhtikuun 2012 osalta oli 65 prosenttia. Lastensuojelutarpeen selvityksen kesto alle 1 kk 1-3 kk 3-6 kk yli 6 kk yhteensä Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä Lastensuojelutarpeen tilastoja seurataan esimiestasolla viikoittain. Selvitysten keston lisäksi niiden laatua on arvioitu. Asiakas siirretään palveluun heti, kun huoli on ilmeinen ilman että selvitystä jatketaan. Virka-aikainen lastensuojelun päivystys siirrettiin touko-kesäkuuksi sosiaalipäivystyksen hoidettavaksi, jolloin alueiden sosiaalityöntekijöille jäi enemmän työaikaa selvityksiin. Lastensuojelutarpeen selvityksiin työpariksi palkattiin ohjaaja väliseksi ajaksi. Työparityötä selvitysprosesseissa on tehostettu, ja perhetukikeskuksista tulleita työpareja käytetään aiempaa enemmän. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa toimintaa on vaikeuttanut pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen liittyvät ongelmat. Vuoden 2012 aikana lapsiperheiden sosiaalityöhön haettiin yhteensä 17 vakanssiin sosiaalityöntekijää, osa vakansseista oli avoinna useamman kerran. Vuoden aikana 45 sosiaalityöntekijän vakansseista useita on ollut kokonaan täyttämättä soveltuvien pätevien hakijoiden ja sijaisten puuttuessa. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 16 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Pitkäaikaisasunnottomien määrä on puolitettu Pitkäaikaisasunnottomien määrä Pitkäaikaisasunnottomien määrä on enintään 50 prosenttia vuoden 2009 tasosta Apulaispormestari Irja Tulonen (TETO) ja johtaja Kari Kankaala Pitkäaikaisasunnottomien määrä lasketaan vuosittain marraskuun 15. päivänä vallitsevan tilanteen pohjalta. Vuonna 2012 pitkäaikaisasunnottomia oli 64, kun vielä vuonna 2009 heitä oli 155. Vuodesta 2009 pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt 59 prosenttia ja näin ollen vuoden 2012 tavoite saavutettiin. Myös vuonna 2008 Tampereella käynnistetyn asunnottomuuden vähentämisohjelman tavoite puolittaa pitkäaikaisasunnottomuuden määrä vuoteen 2012 mennessä on toteutunut. Vuonna 2008 pitkäaikaisasunnottomia oli 214, josta asunnottomien määrä väheni 150 henkilöllä vuoteen 2012 mennessä. Tampereella rakennettiin ohjelmakaudella 102 uutta ja perusparannettiin 22 asuntoa. Niihin on järjestetty myös asukkaiden tarvitsemat kuntouttavat asumispalvelut. Kaupunginhallitus hyväksyi valtion ja Tampereen kaupungin välisen aiesopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Ohjelmakauden tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen, sosiaalisen vuokra-asuntokannan käytön tehostaminen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Kortti 17 TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/

12 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai - kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asiakkaiden kotona asumista tuetaan ja palveluasumista on lisätty Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten lukumäärän muutos Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten määrä vähenee noin 30:lla (25 prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna Apulaispormestari Irja Tulonen (TETO) Vuoreksen toimintayksikkö aloitti toimintansa lokakuussa. Vähentämistavoitetta ei kuitenkaan saavutettu, koska kehitysvammaisten toisen asumisyksikön rakennushanke viivästyi ja siirtyi vuoden 2013 huhtikuulle. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli 85 henkilöä vuonna 2012 ja 101 henkilöä vuonna Asiakkaiden määrä väheni 16:lla. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 18 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asiakkaiden kotona asumista tuetaan ja palveluasumista on lisätty Kotoaan palveluasumiseen muuttavien kehitysvammaisten määrä Kotoaan ympärivuorokautisen asumisen palveluihin laitoshoidon sijaan muuttaa vähintään 15 kehitysvammaista henkilöä Apulaispormestari Irja Tulonen (TETO) Tavoite on toteutunut vuoden 2012 osalta. Toimintansa Takahuhdissa aloittaneeseen Pappilanpuiston palvelukeskukseen muutti kotoaan 15 asukasta. Kehitysvammaisten palveluasumista lisättiin yhteensä 30 paikalla vuonna 2012 (Pappilanpuisto ja Vuores). Kortti TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012

13 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asiakkaiden kotona asumista tuetaan ja palveluasumista on lisätty Kotiin kuntoutusta saavien mielenterveys- ja päihdekuntoutujien määrä Kotiin kuntoutusta saavien mielenterveys- ja päihdekuntoutujien määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna Apulaispormestari Irja Tulonen (TETO) Kotiin kuntoutusta saavien mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettu asuminen lisääntyi vuoden 2012 aikana 52 asiakkaalla. Kortti 20 Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt Valtuustokauden tavoite Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen vakiintuneiden ja vuorovaikutusta tukevien toimintatapojen avulla Alvareissa ja Valmassa käsiteltyjen asioiden määrä ja sisältö Alvareita ja Valmaa on käytetty valmistelussa aktiivisesti; Alvarit ovat mm. osallistuneet talousarvion ja alueensa tulevaisuuskuvien valmisteluun Johtaja Kirsi Koski Alueellisten työryhmien eli Alvareiden käsiteltäväksi tuodut asiat painottuivat kaupunkiympäristön kehittämiseen ja maankäytön suunnitteluun. Aiempaa vähemmän tuotiin hyvinvointipalvelujen asioita kuten hyvinvointipalvelujen selvityksiä. Alvarit osallistuivat kaupunkiympäristön kehittämishankkeisiin kuten keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Alvarit käsittelivät myös Tampereen metsäsuunnitelmaa ja luonnonsuojeluohjelman luonnosta. Talousarvion osalta Alvarit osallistuivat kaupungin palvelutarveselvityksen laadintaan. Jokainen Alvari laati alueeltaan vuoteen 2030 ulottuvan tulevaisuuskuvan. Niissä tarkasteltiin osallistumisen merkitystä, arvoja, palveluja, ympäristöä ja yhteisöllisyyttä. Valmassa oli kommentoitavana 14 asiaa, joista 7 oli valtuuston esityslistoja. Yksiköt ovat lisäksi käyttäneet muita sähköisen osallistumisen välineitä, esimerkiksi karttapohjaisia kyselyjä ja ZEF-kyselyjä. Kortti 21 TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/

14 Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja - omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt Valtuustokauden tavoite Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen vakiintuneiden ja vuorovaikutusta tukevien toimintatapojen avulla Vuorovaikutteiset sähköisen osallistumisen muodot Uusi alueellisen sähköisen osallistumisen sovellus on käyttövalmis Johtaja Kirsi Koski Uuden alueellisen sähköisen osallistumisen sovelluksen käyttöönotossa edettiin tavoitteen suuntaan, mutta tavoite jäi vielä saavuttamatta. Alkuvuonna 2012 kuntademokratiayksikkö selvitti mahdollisia uusia sähköisen osallistumisen välineitä. Selvityksessä ja sen tueksi perustetussa yksiköiden yhteistyöryhmässä päädyttiin siihen, että Valman kehittäminen on järkevintä. Teknisistä ratkaisuista laadittiin määrittely ja pyydettiin tarjous Valman toimittajayhtiöltä. Tällöin ilmeni, että kaupungin tietohallinnon resursseja ei voitu kohdentaa Valman kehittämiseen. Kehittämistyötä koskevia neuvotteluja jatketaan vuonna Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 22 Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt Valtuustokauden tavoite Kuntalaisten mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen erilaisissa yhteisöissä ovat lisääntyneet Toimenpiteet yhteisöjen toimintaedellytysten edistämiseksi Yhteisöjen toimintaedellytyksiä on parannettu Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (SIVE) Yhdistystoimintaa on tuettu neljän lautakunnan toiminta-avustuksin yhteensä eurolla, mikä on euroa enemmän kuin vuonna 2011 ( euroa). Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan osalta toiminta-avustusjärjestelmän kehittämistyö käynnistyi keväällä liikunta- ja kulttuuriohjelman valmistelun rinnalla. Kesällä valmistui selvitys pienten kulttuuriharrastusyhdistysten näkökulmasta. Työn tavoitteena on tukea entistä tehokkaammin yhteisöjen toimintaa hyväksytyn liikunta- ja kulttuuriohjelman suuntaisesti. Tarkastelua voidaan vuonna 2013 laajentaa isompiin taide- ja kulttuuriyhteisöihin, taidelaitoksiin ja liikuntaseuroihin. Tämä toimii pohjana koko kaupunkitason tarkastelulle, jossa yhteisöjen toimintaedellytyksien tukemisen muodoista tulee tehdä pidemmän tähtäimen vaikuttavuusarviointia. Koko kaupungin tasoisessa tarkastelussa otetaan huomioon erityisesti ilmaisten tai edullisten kokoontumistilojen merkitys yhteisöjen toimintaedellytyksille suhteessa raha-avustuksiin. Tiloihin liittyvät subventiot otetaan huomioon myös suurtapahtumien avustuksissa. Yhdistystoiminnan lisäksi tarkastellaan myös yhteisöllisen toiminnan uusia muotoja digitaalisessa mediassa. Kokous-ja harrastustilojen lisäämiseksi kaupunginosissa käynnistettiin pilotti koulujen iltakäytön tehostamiseksi yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Pilotin aikana kokeillaan kolmella koululla laajempaa iltakäyttöä omavalvonnan avulla. Kahdeksassa koulussa iltakäytön valvojien työnkuvaa monipuolistamalla pyritään lisäämään luokkatilojen iltakäyttöä. Kortti TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012 -

15 Elinvoima ja kilpailukyky Kortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja - kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Työllisyystilanne on parantunut Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Työvoimapalvelujen vaikuttavuus on parantunut Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja johtaja Kari Kankaala Tammikuu 2012 Maaliskuu 2012 Kesäkuu 2012 Elokuu 2012 Lokakuu 2012 Joulukuu 2012 Joulukuu 2011 Työttömyysaste, % 12,7 12,0 13,3 13,3 13,3 14,7 12,8 Työttömät, yhteensä, hlöä Alle 25-vuotiaat työttömät, hlöä Yli vuoden työttömänä olleet, hlöä Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneet, hlöä Kunnan osuus työmarkkinatuesta, kumulatiivinen, euroa Kokonaistyöttömyys kääntyi kasvuun vuoteen 2011 verrattuna. Tampereen työttömyystilanne on yhä heikompi kuin maassa keskimäärin, mutta tilanne on heikentynyt myös muualla Suomessa. Alle 25-vuotiaita on työttömänä huolestuttavan paljon. Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrä on kasvanut. Kunnan työmarkkinatukikustannusten selvä nousu ( ) aiheutuu merkittävältä osin (arvio noin 2,6 M ) tuen korotuksesta alkaen. Kaupungin työllisyydenhoidon palvelut kohdistettiin työttömyystilannetta vastaavasti erityisesti nuoriin ja pitkään työttömänä olleisiin. Työllisyydenhoidon palveluyksikön palvelujen vaikuttavuus on sopimusseurannan mukaan hyvällä tasolla ja osin nousi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 24 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Työllisyystilanne on parantunut Työllisyydenhoidon palvelujen kohdentuminen erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin Työllisyydenhoidon palveluja on kohdennettu erityisesti nuorille ja pitkäaikaistyöttömille Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja johtaja Kari Kankaala Kaupungin työllisyydenhoidon palvelut kohdennettiin erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan tilaamien palvelujen pääasialliset kohderyhmätavoitteet olivat nuorten työttömyyden vähentäminen (syrjäytymisen ehkäisy) ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisy (katkaistaan siirtymää yli 500-päiväiseen työttömyyteen). Keskeisiä palveluryhmiä olivat avoimille työmarkkinoille valmentavat palvelut ja koulutukseen valmentavat palvelut. Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kaikista asiakkaista 47 prosenttia oli joulukuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä tai heihin rinnastettavia ja uusista asiakkaista 59 prosenttia oli saanut työttömyyden perusteella työttömyysturvaa yli 500 päivää (vastaavana ajankohtana 2011: 59 prosenttia ja 59 prosenttia). Nuorten verkostotyöpaja -projektissa ja Kestävät koulutus- ja uravalinnat -projektissa aloitti vuoden aikana yhteensä 342 uutta nuorta asiakasta (2011: 370). Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan tilaamien palvelujen pääasialliset kohderyhmätavoitteet olivat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden tai sinne siirtymävaarassa olevien henkilöiden integroiminen yhteiskuntaan. Keskeisiä palveluryhmiä olivat sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyydenhoidon palvelut, laitoshoidon teknisen yksikön työllistämistoiminta, Nuorten Startti -hanke sekä Työvalmennussäätiö Sykkeen palvelut. Esimerkiksi Tampereen työtoiminnan 769 asiakkaasta 40 prosenttia oli alle 30-vuotiaita ja 38 prosenttia oli saanut yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea (2011: asiakkaita noin 608, joista 46 prosenttia alle 30-vuotiaita ja 36 prosenttia saanut yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea). Kaupungin sosiaalinen yritys Tampereen Sarka Oy on työllistänyt määräaikaisiin avustaviin työtehtäviin 42 pitkäaikaistyötöntä työntekijää. 11 työntekijälle on järjestetty työn ohessa koulutusta (lähiavustajan ja koulunkäyntiavustajan TOPPIS) työnsaantivalmiuksien parantamiseksi. Kaksi työntekijää on siirtynyt kaupungille määräaikaiseen työsuhteeseen ja yksi ammatilliseen koulutukseen. Kortti 25 TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/

16 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyä on vahvistettu Nousevien toimialojen* toimintaedellytysten kehittämistoimenpiteet, *Nousevat toimialat: terveysteknologia, palveluliiketoiminta, logistiikka, energiateknologia, hyvinvointi ja elämystalous Yritysten uudistumisen mahdollistavia avoimuuteen ja innovatiivisuuteen pohjautuvia yritysympäristöjä on kehitetty Avoin Tampere -elinkeino-ohjelman puitteissa Johtaja Kari Kankaala Avoin Tampere-hanke on käynnistynyt hyvin. Tredea Oy koordinoi Avoin Tampere-hanketta. Vuonna 2012 keskeisen kokonaisuuden muodosti Uusi Tehdas -hanke ja siinä erityisesti hankkeen Protomo-osuus (Protomon tarkoitus on jalostaa uusia ja hyödyntämättä jääneitä bisnesideoita ja tehostaa uusien teknologiayritysten syntyä ja tällä tavoin auttaa pitkälle koulutettuja työttömiä ja vastavalmistuneita kiinni työelämään). Uusi Tehdas -hankkeen toimintaa on vahvistettu ja tuloksena on syntynyt vuoden 2012 aikana yli 40 uutta lähinnä ICT alueen start-up yritystä, luotu yli 230 työpaikkaa eri projekteihin ja hankittu rahoitusta lähes 5 miljoonaa euroa. Lisäksi käynnistettiin useita esiselvityksiä kuten Avoin Data, Älyliikenne, Turvallisuusklusteri, Microsoft Innovation Centre, Luovien alojen kokonaisuus ja Visuaalinen tietotekniikka, joiden tavoitteena on suunnitella Uuden Tehtaan kaltaisia toimintakokonaisuuksia ja rakentaa niiden ympärille erilaisia osa-alueita, jotka synnyttävät uutta liiketoimintaa. Yrityksille suunnattujen erilaisten rahoitusratkaisujen kokonaisuus on suunniteltu ja toiminta on kilpailutettu sekä käynnistetty. Kokonaisuus sisältää joukkorahoitusalustan, yritysenkeliverkoston, riskisijoittajaverkoston sekä alueellisen rahaston rakentamisen. ICT rakennemuutokseen liittyviä aktiivisia toimenpiteitä on käyty läpi ja uusia on laadittu ICT-alan uusiin työntekijävähennyksiin liittyen. Avoin Tampere-hanke on edennyt hyväksyttyjen suunnitelmien ja hankkeen johtoryhmässä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Kortti 26 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Seudullinen elinkeinopolitiikan toimintamalli tukee yritysten perustamista, kasvua ja sijoittumista 1. Alkavien yritysten ja kasvuyritysten määrät kaupunkiseudulla ja 2. Ulkomaisten yritysten ja ulkomaisten investointien määrän kehitys kaupunkiseudulla Seudullisen elinkeinopolitiikan toimenpiteillä on edistetty yritysten perustamista, kasvua, sijoittumista sekä investointien määrää Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja johtaja Kari Kankaala Tampereen kaupunkiseudulle perustettiin neuvontapalvelu Ensimetrin kautta 765 (2011: 803) uutta yritystä, joista kasvuyrityksiä 44. Kokonaisuudessaan uusia yrityksiä syntyi vuonna 2012 Tampereen kaupunkiseudulla kpl (vuonna 2011: kpl). Osuuskuntia perustettiin 11 (2011:22). Viestinvaihto-hankkeessa tehtiin 27 (2011:25) omistajanvaihdosta ja yrityskummit auttoivat 238 (2011:170) yritystä. Tredean yritysten sijoittumisneuvontaa annettiin 48 yritykselle, joista 11 oli ulkomaisia. Yritysten sijoittumisia vuoden aikana oli viisi ja niistä kaksi ulkomaisia (2011: 6). Uuden Tehtaan kautta kanavoitui rahoitusta innovaattoreille ja startup-yrityksille vuoden 2012 aikana noin 13 M. Kaupungin kiinteistötoimi luovutti vuonna 2012 teollisuuden käyttöön neliömetriä tontteja kolmelle eri yritykselle. Luovutetuille alueille voi rakentaa yhteensä kerrosneliömetriä käsittävät rakennukset. Liike- ja toimistorakennusten tontteja kiinteistötoimi luovutti viidelle eri taholle. Luovutettujen tonttien pinta-ala oli yhteensä neliömetriä. Tonteille on mahdollista rakentaa yhteensä kerrosneliömetriä käsittävät rakennukset. Kortti TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012

17 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja - kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Seudullinen elinkeinopolitiikan toimintamalli tukee yritysten perustamista, kasvua ja sijoittumista Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Seudun kansainväliset lentoyhteydet ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja johtaja Kari Kankaala Kesäkaudella 2012 Tampereelta ulkomaille oli yhteensä 15 lentoreittiä (vuonna 2011: 15): Tukholma ja Kööpenhamina (Blue1), Riika (Air Baltic), Alicante, Bremen, Budapest, Edinburgh, Frankfurt Hahn, Kaunas, Lontoo, Malaga, Bergamo, Palma de Mallorca, Rooma ja Trapani (Ryanair). Talvikaudella 2012 Tampereelta ulkomaille oli yhteensä 8 lentoreittiä (vuonna 2011: 9): Tukholma ja Kööpenhamina (Blue1), Riika (Air Baltic), Bremen, Budapest, Rooma, Frankfurt /Hahn ja Lontoo/Stansted (Ryanair). Lisäksi oli lomalento Teneriffalle. Ryanair lopetti Budapestin ja Rooman lennot kesken kauden. Lähteviä ulkomaanlentoja oli viikossa 45 (kaikkien lähtevien lentojen määrä viikossa 72). Ulkomaisia lentomatkustajia Tampere-Pirkkalan lentoasemalla oli tammi-marraskuun 2012 aikana yhteensä (edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna -13,2%). Kansainvälisten laskujen määrä väheni kpl (-10,1 %). Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaali 2:n osalta päätettiin luopua uudisrakentamisesta ja sen sijaan laajentaa nykyistä lentoasemaa. Laajennuksen suunnittelu on käynnissä ja rakentaminen aloitetaan keväällä Laajenuksen on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaupunki kävi neuvotteluja eri lentoyhtiöiden kanssa uusien operaattoreiden ja uusien reittien saamiseksi Tampereelle. Ryanairin kanssa tehtiin aiesopimus, jonka mukaan heidän reittiensä ja matkustajiensa määrää pyritään nostamaan prosenttia vuosittain yhteisin toimenpitein. Nämä toimenpiteet ovat lähinnä markkinointia ja yhdessä tehtävää reittisuunnittelua. Kaupunki osallistui liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategian sidosryhmätyöskentelyyn. Tredea on markkinoinut Tamperetta lento- ja matkailukohteena kansainvälisillä messuilla ja lehdistö- ja matkanjärjestäjävierailuilla sekä ollut mukana Tampereen kauppakamarin Lento advisory board -työryhmässä, joka pyrkii vaikuttamaan lentoyhteyksien paranemiseen. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 28 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Monipuolinen kulttuuritarjonta vahvistaa kaupunkilaisten ja kaupungin elinvoimaa Kulttuuriohjelman toteutustilanne Kulttuuri- ja liikuntaohjelma on valmistunut ja sen toteutus on aloitettu Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (SIVE) Liikunta- ja kulttuuriohjelma vuoteen 2020 hyväksyttiin Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa Lautakunta seuraa ohjelman toteutumista vuosittain. Kortti 29 TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/

18 Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Valtuustokauden tavoite Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia 1. Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteiden toteutustilanne ja 2. Sijoittuminen oppilaitosten hakijamäärätilastoissa Oppilaitosten vetovoimaisuutta on vahvistettu varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ulottuvan oppimisympäristöjen kehittämishankkeen toimenpiteillä Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja vs. tilaajajohtaja Pekka Kivekäs TOP School -hanke eteni projektisuunnitelman mukaisesti. Sampolan koulukeskuksen muutoksenhallinnan tuki käynnistyi joulukuussa 2012 VTT:n toteuttamana. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös muun muassa Tampereen seudun ammattiopistossa. Tampereen teknillinen yliopisto ja Nokia Oyj:n Student Innovation Lab toteuttivat lukiolaisille suunnatun mobiiliohjelmointikurssin syksyllä Kurssia suunnitellaan toteutettavaksi joka toinen vuosi. Uuden Tehtaan Demolan kanssa aloitettu yhteistyö jatkui: kaksi monitieteistä opiskelijaryhmää tuottavat Tampereen kaupungille oppimisympäristöjä rikastavaa sisältöä (energiakasvatus sekä opetussuunnitelmiin perustuva videopankki opettajien käyttöön opetuksen monipuolistamiseksi). Molemmat opiskelijaryhmät ovat organisoineet toimintansa perustamalla osuuskunnan. Aktiiviset oppimisen tilat -konsortiohanke etenee suunnitelman mukaisesti. On line -webinaari suunniteltiin vuoden 2012 aikana ja tämä opettajille suunnattu aikaan ja paikkaan sitomaton täydennyskoulutuskokeilu toteutetaan alkuvuodesta Yrityskylän vakinaistamista seudullisena yhteistyönä Tampereelle selvitetään. Tampereen ammattiopisto (TAO) säilytti vetovoimaisuutensa, kun sitä mitataan ensisijaisten hakijoiden määrällä aloituspaikkaa kohden. TAO:n ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden kevään 2012 yhteishaussa oli 2,11 (2011: 2,13). Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka kevään 2012 yhteishaussa oli 1,27 (vuosi 2011: 1,31). Tampereen kaupungin lukioihin oli keväällä ,06 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden (2011: 1,08). Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) syksyllä 2012 alkaviin koulutusohjelmiin oli hakijoita , joista 13 % (2 357) sai paikan. (2011: ; 16 %; 2 589). Hyväksyttyjen %-osuus oli TAMKissa ammattikorkeakoulujen kolmanneksi pienin. Tampereen yliopistoon oli vuonna 2012 yhteensä hakijaa, joista hyväksyttiin (10,2 %). (2011: ; 2 209; 12,4 %). Hyväksyttyjen %-osuus oli TaY:ssa monialaisten korkeakoulujen pienin. Tampereen teknilliseen yliopistoon oli vuonna 2012 yhteensä hakijaa, joista 895 hyväksyttiin (23,4 %). (2011: 4 937; 1 587; 32,1 %). Hyväksyttyjen %-osuus oli TTY:ssä isompi kuin muissa teknillisissä korkeakouluissa. Kortti 30 Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Valtuustokauden tavoite Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia Toimenpiteet korkeakoulujen strategisten muutosten edistämisessä Toisen asteen koulutuksen seudullista yhteistyötä on kehitetty kokoamisselvityksen pohjalta Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja vs. tilaajajohtaja Pekka Kivekäs Sopimus ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueesta on hyväksytty 12 kunnassa ja opetus- ja kulttuuriministeriö on siirtänyt Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän koulutuksen järjestämisluvan Tampereen kaupungille. Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) on aloittanut toimintansa Kaupunki on tukenut luokanopettajakoulutuksen siirtoa Tampereelle vuokraamalla Nekalan koulun yliopiston luokanopettajakoulutuksen harjoittelukouluksi. Toiminta on aloitettu Tampereella lukuvuoden alusta. Raportti Kaupin kampuksen kehittämissuunnitelmasta luovutettiin pormestarille ja hankkeen toteutus etenee muun muassa alueen toimijoiden investointien kautta. Kortti TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012

19 Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Valtuustokauden tavoite Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Yhteistyöhankkeiden toteutustilanne Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta ja valtion kanssa solmittua MAL-aiesopimusta toteuttavia hankkeita on toteutettu Apulaispormestari Timo Hanhilahti, johtaja Kari Kankaala, johtaja Juha Yli-Rajala ja vs. tilaajajohtaja Pekka Kivekäs Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta sekä kaupunkiseudun kuntien ja valtion välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)aiesopimusta on toteutettu muun muassa valmistelemalla seudullisia periaatteita yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Periaatteet ovat tulossa kuntien käsiteltäväksi vuoden 2013 alussa. Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman loppuraportti on valmistunut ja kehittämisohjelman toteuttamiseksi on nimetty työryhmä. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudulla toteutettavan laajan liikennetutkimuksen toteuttaja on valittu kilpailutuksen perusteella. MAL-aiesopimuksen toteutumisesta valmistui seurantaraportti lokakuussa Raportin perusteella aiesopimukseen kirjatut toimenpiteet ovat toteutuneet melko hyvin. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin uusi MAL-aiesopimus, jonka Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Kortti 32 Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Valtuustokauden tavoite Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Kaupunkiseudun yhteistyön vaikuttavuuden arvioinnin toteutustilanne Arviointi kaupunkiseudun yhteistyön vaikuttavuudesta on tehty Suomen Kuntaliitto ja Oy Audiapro Ab ovat toteuttaneet Tampereen kaupunkiseudun seutuyhteistyön arvioinnin. Tehdyssä selvityksessä on arvioitu seutuyhteistyön toteutumista suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin sekä suhteessa kaupunkiseutujen yhteistyölle tulevaisuudessa asetettaviin vaatimuksiin. Loppuraportissa on esitetty arvioinnin pohjalta ehdotukset seutuyhteistyön kehittämiseksi. Seutuyhteistyön arvioinnin tuloksia on esitelty keväällä 2012 seutuhallitukselle, kaupunkiseudun kuntajohtajakokoukselle, kaupunkiseudun kuntien valtuustojen jäsenille sekä Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle. Jotta kaupunkiseudulla pystyttäisiin vastaamaan sekä arvioinnissa esitettyihin kehittämistarpeisiin että tulevan rakennelain edellyttämiin selvitysvaateisiin, ovat Tampereen kaupunkiseudun kunnat käynnistäneet vuoden 2012 lopulla omaehtoisen seudullisen selvityksen, jossa arvioidaan yhteistyön erilaisten organisointivaihtoehtojen vaikutusta Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaan. Selvityksen tekemisestä vastaa selvitysmies, emeritus maaherra Rauno Saari. Kortti 33 TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/

20 Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Valtuustokauden tavoite Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Kaavoitettu ja rakennettu asuin- ja muu kerrosala/vuosi Asuinkerrosalaa on asemakaavoitettu kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa kerrosneliömetriä; asemakaavoissa on luotu mahdollisuus 300 pientaloasunnon rakentamiseen Apulaispormestari Timo Hanhilahti Vuoden 2012 aikana on asemakaavoitettu m2 asuinkerrosalaa. Uusia pientaloasuntoja on kaavoitettu 420 kappaletta, joista omakotitontteja on 127 kappaletta. Muuta kerrosalaa on kaavoitettu m2. Vuoden tavoitteet on saavutettu. Valtuustokauden asemakaavoituksen kokonaistavoitteet on myös saavutettu. Nelivuotiskauden kaavoitettu asuinkerrosala on m2 (tavoite m2), pientaloasuntoja kaavoitettiin kpl (tavoite kpl) ja muuta kerrosalaa m2 (tavoite m2). Omakotitontteja on valtuustokaudella asemakaavoitettu 412 kpl. Kortti 34 Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Valtuustokauden tavoite Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Kantakaupungin täydennysrakentamisen toteutustilanne Kantakaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnittelu on käynnissä (mm. Haukiluoma ja Tesoma) Apulaispormestari Timo Hanhilahti Haukiluoman yleissuunnitelma on valmistumassa. Tesoman yleissuunnitelma on käynnistetty. Hakametsän yleissuunnitelmaa ollaan käynnistämässä. Lisäselvitystarpeista käynnissä on avoimien maisematilojen selvitys. Työpaikka-aluevarantoa kartoittavan teollisuusalueiden selvityksen käynnistämistä valmistellaan. Kortti TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Lisätietoliite TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013

Lisätietoliite TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 13Lisätietoliite TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 Sisällys strategiakortit... 3 Toiminnalliset tavoitteet...4 Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 15...4 Elinvoima ja kilpailukyky

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Lisätietoliite Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2013

Lisätietoliite Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2013 13Lisätietoliite Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2013 Sisällys strategiakortit... 3 Toiminnalliset tavoitteet...4 Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 15...4 Elinvoima ja kilpailukyky Kortit 16

Lisätiedot

TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI HUHTIKUU 2012

TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI HUHTIKUU 2012 LIITE TETOLA 13.6.2012 TAMPEREEN KAUPUNKI TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI HUHTIKUU 2012 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ydinprosessin tilinpäätösennuste

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Strategiaraportti. Tammi huhtikuu 2011 TAMPEREEN KAUPUNKI

Strategiaraportti. Tammi huhtikuu 2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Strategiaraportti Tammi huhtikuu 2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Kuva sivulla 8: Valkovuokot, kuvaaja Pauli Asikainen Tampereen kaupunki Talous- ja strategiaryhmä 2011 Strategiaraportti Tammi huhtikuu 2011 TAMPEREEN

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-JOULUKUU 2012

OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-JOULUKUU 2012 LIITE OSELA 7.3.2013 TAMPEREEN KAUPUNKI OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-JOULUKUU 2012 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli 1(8) 1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kokeilukohteen määrittely Kokeilukohteen ja toiminnan sanallinen kuvaus (tavoite, toimintamallin kuvaus ym.) Tavoitteena on,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Yhteenveto työpajoista elokuussa 2013 Kaupunkistrategia Yhdessä tekeminen: Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-ELOKUU 2012

OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-ELOKUU 2012 LIITE OSELA 25.10.2012 TAMPEREEN KAUPUNKI OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-ELOKUU 2012 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Osavuosikatsaus 03/2014 Keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukon toteumat raportoitu kaupunginhallitukselle, löydettävissä kaupungin nettisivuilta

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Innovatiivisia ratkaisuja ja yhteistyötä tuloksia hankkimalla

Innovatiivisia ratkaisuja ja yhteistyötä tuloksia hankkimalla Innovatiivisia ratkaisuja ja yhteistyötä tuloksia hankkimalla Tekesin Sote & Huippuostajat -kiertue Tampere 16.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Seudullinen sivistystoimityöryhmä Marraskuu 2014 28.11.2014 Page 1 3.Varhaiskasvatus : Palveluseteli yli kuntarajojen kokopäivähoitoon sekä avoimeen

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Päiväkotiverkkosuunnittelu Tampereella

Päiväkotiverkkosuunnittelu Tampereella Päiväkotiverkkosuunnittelu ampereella Kymppi-Moni hankkeen palveluverkkotyöpaja 31.5.2012 Suunnittelupäällikkö Vesa Komonen Kehittämiskoordinaattori Monika Sola Palveluverkon kehittämisen periaatteet on

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot