ESITYSLISTA

Transkriptio

1 nro 6/2011 SISÄLLYSLUETTELO TEKNLTK 62 Kokouksen järjestäytyminen TEKNLTK 63 Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta TEKNLTK 64 Lappersin osayleiskaavan muutoshanke (rakennusoikeuden muuttaminen/tilat Ådal rn:o , Bytars rn:o , Forsgård rn:o :77, Mörsbacka rn:o ) TEKNLTK 65 Pohjois-n osayleiskaavan muutoshanke (rakennusoikeuden muuttaminen/tila Forsbacka III Rn:o ) TEKNLTK 66 n maankäytön kehityskuvan päivittäminen TEKNLTK 67 Valtuustoaloite koskien kaavoitussuunnitelman laatimista TEKNLTK 68 n kunnan ilmastostrategian ja rakennusjärjestyksen päivitystyön käynnistäminen sekä liittyminen Kuntien energiaohjelmaan TEKNLTK 69 Oikaisuvaatimus koskien teknisen lautakunnan päätöstä / Sjundbyn kylän asemakaavan muutoshanke (rakennusoikeuden muuttaminen/tila rn:o ) TEKNLTK 70 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri - vastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta sekä maanteiden hoidon ja ylläpidon suunnitelmasta TEKNLTK 71 n motocross-radan toiminnan jatkaminen TEKNLTK 72 Teknisen lautakunnan vuoden 2012 talousarvion investointiesitys ja investointien taloussuunnitelmaesitys vuosille TEKNLTK 73 Teknisen lautakunnan talouden toteutuma 7/2011 TEKNLTK 74 Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 6/2011 Kokouspaikka- ja aika Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Asiat Kunnantalo klo Keränen Pekka, puheenjohtaja Westermarck Mikael, varapuheenjohtaja Ekström Susanne, jäsen Flythström Kjell, jäsen Gottberg-Ek Karin, jäsen Heikkilä Risto, jäsen Kaisla Sirpa, jäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Tuomi Tuulia, jäsen Janhunen Taina, kunnanhallituksen edustaja Lindström Catharina, tekninen johtaja Kärkkäinen Markku, kunnaninsinööri Malmberg Magnus, rakennusmestari Moisala Jarno, kehittämispäällikkö Latvala Ann-Britt, toimistonhoitaja Mikkonen Matleena, hallinnon suunnittelija Allekirjoitukset Pekka Keränen Puheenjohtaja Ann-Britt Latvala Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Teknisessä toimistossa Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Timo Häkkinen Toimistosihteeri

3 Sivu 3 TEKNLTK 62 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi - valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

4 Sivu 4 TEKNLTK 63 VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Oheismateriaali Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina on päätösluettelo Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Tekninen johtaja Catharina Lindström, 20/2011, / /2011, /2011, /2011, /2011, /2011, /2011, /2011, Rakennusmestari Magnus Malmberg. 17/2011, /2011, /2011, /2011,

5 Sivu 5 KH:305 /2011 TEKNLTK 64 LAPPERSIN OSAYLEISKAAVAN MUUTOSHANKE (RAKENNUSOIKEUDEN MUUTTAMINEN/TILAT ÅDAL RN:O , BYTARS RN:O , FORSGÅRD RN:O :77, MÖRSBACKA RN:O ) TEKNLTK Oheismateriaali Björn ja Christer Smeds sekä Fredrik Grönberg hakevat saapuneella hakemuksellaan muutosta voimassa olevaan Lappersin osayleiskaavaan Lappersin kylässä tiloilla RN:o , RN:o , RN:o ja RN:o Hakemuksen tarkoituksena on keskittää kiinteistöjen alueella olevaa hajarakennus-oikeutta kylän keskustaan. Alueen pinta-ala on n. 100 ha. Uudenmaan maakuntakaavassa Lappers on merkitty kyläalueeksi. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Uudessa maakuntakaavaluonnoksessa kyläaluemerkintä on poistettu. n kunnan rakennusjärjestys on vahvistettu ja tarkistettu valtuustossa Kaavamuutoksen kohteena olevat alueet sijoittuvat rakennusjärjestyksen vyöhykkeelle 4 (muut edulliset vyöhykkeet). Vyöhykkeiden mukaiset rakennusoikeudet ja rakennus-paikkojen vähimmäiskoot on lueteltu kunnan rakennusjärjestyksessä sekä osayleiskaavan liitteessä, jossa käsitellään uuden asutuksen mitoitusta ja ohjausmenetelmiä rakennuskaavoitettavien alueiden ulkopuolella. Lappersin osayleiskaava on vahvistettu Alueella on mm. seuraavat osayleiskaavamerkinnät ja määräykset A Erillispientalojen alue Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientaloja talousrakennuksineen ja sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa. AM Maatilakeskuksen alue Alue varataan maatilakeskuksille ja kartanoalueille lähiympäristöineen. Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti maa- ja metsätaloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevia rakennuksia tarpeellisine asunto-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. VU- Urheilualue

6 Sivu 6 Alueelle voidaan rakentaa vain urheilualueen käytön vaatimia rakennuksia, rakennelmia ja toimintoja rakennusjärjestyksen mukaisesti. M-1- Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle voidaan muodostaa rakennuslain 4 :ssä tarkoitettua haja-asutusta rakennusjärjestyksen mukaisesti. M-2- Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle voidaan rakentaa vain maa- ja metsätalouden ja niihin liittyvien sivuelinkeinojen rakennuksia rakennusjärjestyksen mukaisesti. MT-2- Maa- ja metsätalousalue Alue on tarkoitettu tehokkaan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, joka ei maisemakuvan vuoksi sovellu asunto- ja työpaikkarakentamiseen. Alueelle voidaan rakentaa vain maa- ja metsätalouden ja niihin liittyvien sivuelinkeinojen rakennuksia rakennusjärjestyksen mukaisesti. Alueen rakennusoikeus on sijoitettu saman maanomistajan A-alueille. Rakennukset tulee sijoittaa tienvarteen tai maastollisesti ja maisemallisesti sopiviin paikkoihin. Rakennusten tulee tyypiltään sopia tilakeskuksen ja alueen muihin rakennuksiin. Osayleiskaavan muutosalue sijaitsee n. 4 kilometriä kirkonkylästä länteen Virkkalan suuntaan. Kaavahanke on merkittävä Länsi-n haja-asutuksen keskittämiseksi Lappersin kyläalueelle ja luo hyvät edellytykset kylän kehittämiseksi. Alueella on kunnan vesijohtoverkosto. Kaavoittaja tulee olemaan arkkitehtitoimisto Arkitekturum Oy. Maanomistaja vastaa kaikista kaavoitus- ja selvityskustannuksista. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 2 momentin mukaan tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina jul-

7 Sivu 7 kaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina on hakemus Lappersin osayleiskaavan muuttamiseksi Esittelijä: Kunnaninsinööri Markku Kärkkäinen p , s-posti markku.karkkainen@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - käynnistää Lappersin osayleiskaavan muutoshankkeen (rakennusoikeuden muuttaminen/tilat Ådal RN:o , Bytars RN:o , Forsgård RN:o :77, Mörsbacka RN:o ), edellyttäen että hakijat vastaavat kaikista kaavoitus- ja siihen liittyvistä selvitysten kustannuksista ja - kuuluttaa kunnanvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti osayleiskaavan muutoksen vireille tulosta kunnan ilmoitustaululla, Kirkkonummen Sanomissa ja Västra Nylandissa.

8 Sivu 8 TEKNLTK:341 /2011 TEKNLTK 65 Oheismateriaali Liite 1 POHJOIS-SIUNTION OSAYLEISKAAVAN MUUTOSHANKE (RAKENNUSOIKEUDEN MUUTTAMINEN/TILA FORSBACKA III RN:O ) Leif Andersson hakee saapuneella hakemuksellaan muutosta voimassa olevaan Pohjois-n osayleiskaavaan Suitian kylässä tilalla Forsbacka III RN:o Hakemuksen tarkoitus on siirtää ympärivuotinen asuinpaikka (A) rakentamisen kannalta otollisempaan paikkaan. Tilalla olevien rakennuspaikkojen määrä pysyy ennallaan. Uudelle muodostettavalle A-alueelle on tieyhteys Patotieltä. Alueelle ei ole Uudenmaan maakuntakaavassa esitetty erillisiä toimintoja tai tarpeita. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Alue kuuluu Pohjois-n osayleiskaavaan. Voimassa oleva yleiskaava on vahvistettu Yleiskaavassa alueet on merkitty erillispientalojen A-alueiksi, metsätalouden M-2-alueeksi ja maatalouden MT-2-alueeksi. n kunnan rakennusjärjestys on vahvistettu ja tarkistettu valtuustossa Muutosalueet sijoittuvat rakennusjärjestyksen vyöhykkeelle 4 (muut edulliset vyöhykkeet). Vyöhykkeiden mukaiset rakennusoikeudet ja rakennuspaikkojen vähimmäiskoot on lueteltu kunnan rakennusjärjestyksessä sekä yleiskaavan liitteessä, jossa käsitellään uuden asutuksen mitoitusta ja ohjausmenetelmiä rakennuskaavoitettavien alueiden ulkopuolella. Muutoksen tavoite on selkeyttää alueen maankäyttöä. Nyt alueella asuinrakentamiseen tarkoitettu A-alue Patokujan päässä on hyvin ongelmallinen rakentamisen kannalta sen maaston jyrkkyyden takia. Alueella on myös hyvä puusto, jonka johdosta se soveltuisi paremmin metsätalous-alueeksi (M- 2). Tavoitteena on siirtää Patokujan päässä sijaitsevaa A-aluetta ja siirtää tämä rakennusoikeus uudelle A-alueelle Patokuja 16:n kohdalle. Muutoksen jälkeen A-alueiden kokonaisala pysyy samana ja rakennuspaikkojen kokonaismäärä pysyy ennallaan. Selostuksen liitteenä on ote yleiskaavan nykytilanteesta ja ehdotus luonnokseksi muutoksesta (päivätty ). Alueelle liitekartan kohdassa 1 luodaan uusi A-alue, joka sisältää yhden rakennuspaikan. Luonnoksessa nume-

9 Sivu 9 rolla 2 merkitty alue muutetaan A-alueesta M-2-alueeksi, joka ei sisällä rakennusoikeutta. Rakentaessa tulee ottaa huomioon maisemassa vallitseva rakennustyyli, olemassa olevan rakennuskannan sijoittelu sekä olemassa oleva puusto ja muut luonnonolosuhteet. Luonto- ja maisema-arvot on huomioitava sekä rakennuspaikoilla että laajemmin niiden ympärillä. Osayleiskaavan muutosalue sijaitsee n. 5 kilometriä kirkonkylästä pohjoiseen Suitian kylässä. Arkkitehtitoimisto Arkitekturum Oy on laatinut ehdotuksen luonnokseksi ao. osayleiskaavan muutoksesta. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 2 momentin mukaan tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Koska kyse on merkitykseltään vähäisestä kaavahankkeesta, ei MRL 63 :n tarkoittaman osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ole tarpeen. Lain tarkoittama osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään naapurien kuulemisella ja kattavalla viranomaislausuntokierroksella. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina on Leif Anderssonin hakemus Pohjois-n osayleiskaavan muuttamiseksi Liitteenä on ehdotus luonnokseksi Pohjois-n osayleiskaavan muutokseksi (rakennusoikeuden muuttaminen/tila RN:o ) Suitian kylän alueella. Esittelijä: Kunnaninsinööri Markku Kärkkäinen p , s-posti markku.karkkainen@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää

10 Sivu 10 - käynnistää Pohjois-n osayleiskaavan muutoshankkeen (rakennusoikeuden muuttaminen/tila RN:o ); - kuuluttaa kunnanvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti osayleiskaavan muutoksen vireille tulosta kunnan ilmoitustaululla, Kirkkonummen Sanomissa ja Västra Nylandissa; - asettaa osayleiskaavan muutosluonnoksen julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa os. Krouvintie 1, että koska kyse on merkitykseltään vähäisestä kaavahankkeesta, ei MRL 63 :n tarkoittaman osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ole tarpeen. Lain tarkoittama osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään naapurien kuulemisella ja kattavalla viranomaislausuntokierroksella ja - pyytää luonnoksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: o n kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta o Uudenmaan ELY-keskus o Uudenmaan liitto o Museovirasto o Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo o Aluearkkitehti Rauli Ailus o Inkoon-n ympäristöyhdistys ry o Leif Andersson o Tilan RN:o rajanaapurit

11 Sivu 11 KH:319 /2010 TEKNLTK 66 SIUNTION MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAN PÄIVITTÄMINEN EKEJAMAAP Liite 5 On laadittu luonnos kaavoitusohjelmaksi. Siinä on esitetty vv kaavahankkeet, niiden aikataulu, asukasmäärä, kaavataloudelliset kustannukset ja erittely kunnan ja yksityisten omistamat alueet. Luonnos sisältää nykytilanteesta ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi Lisäksi on tehty tonttivarantoselvitys. Ehdotus: Päätös: Käydään yleiskeskustelu jatkovalmistelun pohjaksi ja pannaan pöydälle. Ehdotuksen mukaan. = = = EKEJAMAAP 23 FCG Oy:ltä (Kimo Koski) on pyydetty tarjous kuntataloudellisen selvityksen päivittämiseksi. Liite 3 Ehdotus: - Kunnan tonttivaranto/kaavoitusohjelma vv maapoliittiset toimenpiteet kuntatalouden parantamiseksi hyväksytään ja lähetetään kh:lle. - Esitetään kh:lle että kuntataloudellinen selvitys päivitetään. Työ esitetään tilattavaksi FCG Oy:ltä tarjouksen mukaisesti joka on alkuperäisenkin selvityksen tehnyt. Tarjous on kohtuullinen hinnaltaan ja FCG Oy:n asiantuntemus hyvä. Työ esitetään tehtäväksi tämän vuoden aikana. Lähtötiedot esitetään pyydettäväksi lautakunnilta. - Kuntataloudellisesta selvityksestä laaditaan oma raportti toimenpidesuosituksineen. Päätös: Ehdotuksen mukaan, lisättynä että: - myös maankäytön kehityskuva ehdotetaan päivitettäväksi - valtuustoaloite, joka koskee Kaakkois-n kaavoitusta toimitetaan lähtöaineistoksi FCG OY:lle.

12 Sivu 12 = = = KH Liite 3 Elinkeino- ja maapoliittinen toimikunta on valmistellut luonnoksen n kunnan kaavoitusohjelmasta vuosille Lisäksi on laadittu liitteen mukainen selvitys Kunnan tonttivaranto / kaavoitusohjelma v , maapoliittiset toimenpiteet kuntatalouden parantamiseksi. Kuntataloudellisen selvityksen päivittämisestä on pyydetty tarjous FCG Oy:ltä. FCG Oy on tehnyt myös alkuperäisen kuntataloudellisen selvityksen. Elinkeino- ja maapoliittinen toimikunta on todennut , että euron tarjous on hinnan osalta kohtuullinen ja että FCG Oy:n asiantuntemus on hyvä. Elinkeino- ja maapoliittinen toimikunta esittää, että työ tehdään vielä vuoden 2010 aikana, ja että lähtötiedot pyydetään lautakunnilta. Myös valtuustoaloite koskien Kaakkois-n asemakaavan laatimista toimitetaan kuntataloudellisen selvityksen lähtöaineistoksi. Myös kunnan rakennusjärjestyksen ja ilmastostrategian sekä suunnittelutarveratkaisujen periaatteiden uudistaminen on ajankohtaista. Lisäksi elinkeino- ja maapoliittinen toimikunta on päättänyt ehdottaa kunnanhallitukselle edellä mainittujen lisäksi myös maankäytön kehityskuvan päivittämistä ja tämän päivityksen huomioimista vuoden 2011 talousarvion valmistelussa. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää: 1. hyväksyä liitteenä olevan selvityksen Kunnan tonttivaranto / kaavoitusohjelma v , maapoliittiset toimenpiteet kuntatalouden parantamiseksi pohjaksi talousarvion ja taloussuunnitelman laatimista ja muuta jatkovalmistelua varten. 2. tilata kuntataloudellisen selvityksen päivityksen FCG Oy:ltä euron hintaan. 3. antaa ympäristölautakunnalle tehtäväksi valmistella kunnan rakennusjärjestyksen ja ilmastostrategian uudistaminen sekä suunnittelutarveratkaisujen periaatteet. 4. käynnistää maankäytön kehityskuvan päivityksen valmistelun ja huomioida maankäytön kehityskuvan päivitys vuoden 2011 talousarvion valmistelussa. Käsittely: Esittelijä muutti päätösehdotusta ja ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Päätös: Asia jätettiin pöydälle

13 Sivu 13 = = = KH Ehdotus: Käsittely: Päätös: Kunnanhallituksen jäseniä pyydetään ottamaan mukaan edellisen kokouksen materiaali. Kunnanhallitus päättää lähettää asian tekniselle lautakunnalle valmisteltavaksi. Esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: Kunnanhallitus päättää lähettää asian tekniselle ja ympäristölautakunnalle valmisteltavaksi. Kunnanhallitus päätti lähettää asian tekniselle ja ympäristölautakunnalle valmisteltavaksi. === TEKNLTK Oheismateriaali n kunnan maankäytön kehityskuva asiakirja on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kehityskuvan päivitystyö käynnistyi syksyllä Työtä on jatkettu professori Kai Wartiaisen ja johtaja Pasi Rajalan Pöyry-Finland Oy:n tukemana. Kehityskuvan kuntataloudellisesta selvityksestä on vastannut johtava konsultti Kimmo Koski FCG Oy:stä. Kunnanvaltuuston valtuustoseminaarit päivitystyön tiimoilta pidettiin ja Ympäristö- ja rakennuslautakuntaa on pyydetty antamaan lausuntonsa maankäytön kehityskuvan päivityksestä syyskuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen kehityskuvan jatkosuunnittelun periaatteet viedään kunnanhallituksen päätettäväksi. Kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen asiantuntijat laativat lopullisen ehdotuksen maankäytön kehityskuvan päivitykseksi. Samassa yhteydessä laaditaan myös kehityskuvan toteutusohjelmaehdotus. Maankäytön kehityskuva toteutusohjelmineen käsitellään lopuksi kunnanvaltuustossa. Maankäytön kehityskuvan päivitystyö maksaa arviolta euroa (asiantuntijapalvelut). Oheismateriaalista ilmi käyvän maankäytön kehityskuvan päivityksen periaatevaihtoehdoista vaihtoehto C, jossa keskuksina ovat kuntakeskus ja Störsvikin alueet; on realistinen ja sopii parhaiten jatkosuunnittelun pohjaksi.

14 Sivu 14 Kuntakeskuksen ja Sunnanvikin-Störsvikin alueiden kehittäminen luo hyvän pohjan kuntarakenteelle. Kuntakeskuksen väestöpohjan voimakas vahvistaminen on ensisijainen tavoite, joka tarkoittaa väestöpohjan ainakin kaksinkertaistamista keskipitkällä aikavälillä. Sen sijainti kolmen huomattavasti suuremman keskustan (Kirkkonummen, Nummelan ja Lohjan) välissä edellyttää huomattavasti suurempaa väestöpohjaa, jotta nykyiset palvelut (kunnalliset ja kaupalliset palvelut, joukkoliikenne) voidaan säilyttää ja niitä asteittain parantaa ja monipuolistaa. Keskeistä on korostaa vesistöjen ja rantojen käytön tehostamista suojelumääräyksiä (NATURA) unohtamatta. Uusiksi elementeiksi suunnittelussa tulee ottaa njoki ja Tjusträsketin kaakkoisranta sekä Bränmalmsbäcken kuntakeskuksessa sekä meren ranta-alueet etelässä. Tanskasta ja Etelä-Ruotsista löytyy loistavia esimerkkejä, kuinka ranta-alueita on hyödynnetty maankäytön suunnittelussa. Vaihtoehto C:n taajamat sijaitsevat maantieteellisesti kunnan keskellä. Alueen läpi kulkee kunnallistekniikan verkosto, samoin maantie- ja rautatieyhteydet ovat valmiina kaikkiin suuntiin. Myös kunnalliset ja kaupalliset palvelut ovat alueella valmiina. Muissa vaihtoehdoissa esitettyjen uusien taajamien rakentaminen hajauttaa ja heikentää kuntarakennetta eikä niiden perustamiseen kunnalla ole resursseja. Uudet taajamat sijaitsisivat kunnan reunaosissa ja osittain jopa naapurikunnan puolella. Yritystoiminta Sunnanvikin alueella ja merellisen asumisen keskus vapaaajankeskuksen vieressä Störsvikin alueella, tulevat olemaan ainutlaatuinen kokonaisuus, (asuminen työpaikat - vapaa-ajan aktiviteetit) johon jatkossa kannattaa panostaa. Tulevaisuudessa vapaa-ajan osuus korostuu. Hajarakentamisen hillintä ja ohjaaminen taajamiin on keskeinen tavoite. Sillä on kuntatalouden kannalta huomattavaa merkitystä, sillä hajarakentaminen on kuntataloudellisesti kallista verrattuna taajarakentamiseen, jonka Kimmo Kosken selvitys osoittaa. MRL:n 16 :n mukainen kunnan alueen määrittäminen suunnittelutarvealueeksi rakennusjärjestyksessä on syytä ottaa harkittavaksi. Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Kunta voi rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää

15 Sivu 15 yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Kunnan rakennusjärjestyksessä on sivuasunnon rakentamismahdollisuus joko olevan asunnon yhteyteen tai erillisenä rakennuksena tilalla. Sivuasunnon koko saa olla korkeintaan 120 k-m2, eikä sitä saa lohkoa. Sivuasunnon rakentamismahdollisuus on osoittautunut toimivaksi, joten sen käyttömahdollisuuksia tulee parantaa. Yleensä sivuasunnon elinkaari on paljon pidempi, kuin sen kulloinenkin käyttötarkoitus. Myös tällä tavoin voidaan asutusta joustavasti tiivistää. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina Maankäytön kehityskuvan päivitystyön yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset (Kaj Wartiainen, Pasi Rajala Pöyry Finland Oy). - Oheismateriaalina Maankäytön kehityskuvan kuntataloudellisen selvityksen päivitys (Kimmo Koski, FCG Oy). Esittelijä: Kunnaninsinööri Markku Kärkkäinen p , s-posti markku.karkkainen@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että - maankäytön kehityskuvan päivityksen jatkotyöstämisen pohjaksi valitaan vaihtoehto C ja - että kunnan rakennusjärjestyksen uudistamistyö käynnistetään siten, että samassa yhteydessä tarkastellaan suunnittelutarvealueet ja sivuasunnon käyttömahdollisuudet.

16 Sivu 16 KH:377 /2010 TEKNLTK 67 KH VALTUUSTOALOITE KOSKIEN KAAVOITUSSUUNNITELMAN LAATIMISTA Valtuutetut Kokkonen, von Essen, Haanpää ja Calin ovat jättäneet valtuustoaloitteen koskien kaavoitussuunnitelman laatimista. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: Kunnanhallitus 1. toteaa, että kunnanvaltuusto on päättänyt yksimielisesti hyväksyä seuraavan ponnen: n kunta järjestää vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana valtuustoseminaaripäivän n maankäytön kokonaiskuvasta ja suuntaviivoista 2. lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Päätös: Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin. === TEKNLTK 67 Oheismateriaalia Valtuutetut Kokkonen, von Essen, Haanpää ja Calin esittävät jätetyssä valtuustoaloitteessaan, että kunnanhallitus alkaisi valmistella kunnalle kaavoitussuunnitelmaa, joka selvittäisi n uusien asuinalueiden rakennushankkeiden vaikutuksia kunnan talouteen, infrastruktuurin rakentamiseen ja palvelutarpeeseen; uusien alueiden rakentamisessa tulisi huomioida myös yksityisen liiketoiminnan ja julkisen liikenteen kehittyminen. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt maankäytön kehityskuva nimisen asiakirjan Maankäytön kehityskuva on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma kuntarakenteen kehittämiseksi, ja se on ohjeena yleis- ja asemakaavoituksessa. Maankäytön kehityskuvan tarkastamiseen ja sen kuntataloudellisten vaikutusten tarkasteluun on ryhdytty kunnanhallituksen elinkeino- ja maapoliittisessa toimikunnassa Kunnanhallitus on päättänyt siirtää asian jatkovalmistelun tekniselle sekä ympäristö- ja rakennus-

17 Sivu 17 lautakunnalle. Valmistelu on jatkunut mm. niin, että aloitteessa ehdotetut kaavoitusaiheiset valtuustoseminaarit on järjestetty ja Kehityskuvan tarkasteluprosessissa asiantuntijoina ovat toimineet - johtava konsultti Kimmo Koski, FCG Oy (maankäytön kehityskuvan kuntataloudelliset tarkastelut) - johtaja Pasi Rajala, Pöyry Finland Oy (maankäytön kehityskuvan tarkistus) - professori Kai Wartiainen (maankäytön kehityskuvan tarkistus) antaa lausuntonsa maankäytön kehityskuva asiakirjan tarkistamisesta kokouksessaan. Kunnanhallitus käsitellee asiaa syys-lokakuussa ja tehnee valtuustolle ehdotuksen maankäytön kehityskuvan tarkistamiseksi. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina Maankäytön kehityskuvan päivitystyön yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset (Kaj Wartiainen, Pasi Rajala Pöyry Finland Oy). - Oheismateriaalina Maankäytön kehityskuvan kuntataloudellisen selvityksen päivitys (Kimmo Koski, FCG Oy). - Oheismateriaalina jätetty valtuustoaloite. Esittelijä: Kunnaninsinööri Markku Kärkkäinen p , s-posti markku.karkkainen@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi kaavoitussuunnitelman laatimista koskevaan valtuustoaloitteeseen ja - että aloite julistetaan loppuunkäsitellyksi.

18 Sivu 18 TEKNLTK 68 Liite 2 SIUNTION KUNNAN ILMASTOSTRATEGIAN JA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN PÄIVITYSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN SEKÄ LIITTYMINEN KUNTIEN ENERGIAOHJELMAAN Kunnanvaltuusto on hyväksynyt n kuntakeskuksen asemakaavamuutoksen (n Sydän) ja Motiva Services Oy:n asiantuntijat Tapio Jalo ja Sonja Heikkinen ovat koonneet yhteenvetoraportin n kuntakeskuksen (n Sydän) asemakaava-alueen energialinjauksista. Yhteenvetoraportissa on kartoitettu mahdollisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. n kuntakeskuksen asemakaavamuutoksen tavoitteena on kehittää aseman ympäristöstä puutarhamainen ja viihtyisä monipuolisen asumisen ja palveluiden kokonaisuus. Täydennysrakentamisen avulla aseman seudusta tulee vetovoimainen ja korkeatasoinen elinympäristö, jossa uusi rakentaminen liittyy luontevasti olemassa olevaan, pienimittakaavaiseen miljööseen. Koko alueen asuntorakennusoikeus tulee olemaan lähes k-m2, ja kehittämisprojektin mukaan kuntakeskus kasvaa asukkaalla. Rakentaminen on tarkoitus käynnistää vaiheittain vuonna Alueen joukkoliikenneyhteydet ovat loistavat, mikroilmasto muodostuu edullisen ilmansuunnan takia suotuisasti ja alueella on valmiina kaukolämpö. Kaikki nämä yhdessä luovat poikkeuksellisen hyvät edellytykset kestävän kehityksen mukaiseen rakentamisen suunnitteluun ja toteutukseen. Kaikkien muidenkin energiamuotojen hyödyntäminen selvitetään, esim. maalämpöä on jo käytetty kerrostaloalueella ja pk-seudulla. Energiavaihtoehtoja ovat kaukolämpö, maalämpö, aurinkoenergia, tuulivoima ja niiden eri kombinaatiot. Kaukolämmössä energiavaihtoehtoja ovat maakaasu, hake, pelletti, öljy ja niiden kombinaatiot. Myös viilennyksen järjestämismahdollisuudet eri vaihtoehdoissa vaikuttavat valintaan. Lisäksi rakennusmateriaalit, hulevesien hyödyntäminen maisemallisena elementtinä ja puistojen sekä istutusten kastelussa, jätehuolto, katujen ja yleisten alueiden kunnossapito ympäri vuoden yms. vaikuttavat asiaan. Hankkeen valmistelua varten on järjestetty yhdessä kunnan ja Asuntosäätiön kanssa asukasyhteistyöprojekti, jossa yhdessä asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa ideoiden ja keskustellen on pyritty löytämään parhaimmat ratkaisut uuden siuntiolaisen asuntoalueen kehittämiselle ja toteuttamiselle. Asukasyhteistyöprojekti on ollut avoin kaikille asianomaisille ja sen kokouksista on kuulutettu julkisesti paikallislehdissä.

19 Sivu 19 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt n kunnan ilmastostrategian Ilmastostrategiaan on kirjattu tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla ilmastonmuutosta pyritään torjumaan paikallisesti. Ilmastostrategia on tarkoitettu kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille, ja sen tarkoituksena on ohjata kunnan omaa toimintaa koskevia päätöksiä siten, että ne ovat kannustavina esimerkkeinä kunnan asukkaille ja yrityksille. n kuntakeskuksen asemakaavamuutoksen tavoitelinjaukseen luvun kestävä puutarhakaupunki on todettu liittyvän seuraavat energiatehokkuusratkaisujen pääkohdat: - energiatehokkuuskriteerien hankesuunnittelu, rakennuksien ympäristöluokitus ja elinkaaritarkastelut - liikkumisen ohjaus ja uuden liikenteen energiatehokkuutta parantavat ratkaisut - energiatehokkuuskriteerien integroiminen arkkitehti-, TATE- ja rakennussuunnitteluun sekä tilaratkaisuihin - energiatehokkaan ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävän alueen, sekä energiantuotannon ja jakeluverkoston, toiminnalliset vaihtoehdot ja taloudellinen optimointi - osallistuminen asukasyhteistyömallin kehittämiseen ja soveltamiseen eri vaiheissa; aluetason ratkaisuissa, rakennustasolla ja asukkaiden sitouttamisessa sekä käyttöönottovaiheen opastuksessa - energiatehokkuuden tavoitteiden ja toiminnan varmistamisen huomioonottaminen rakennuttamisessa, urakoinnissa ja käyttöönotossa sekä käytössä. Motiva Services Oy:n yhteenvetoraportin loppuyhteenvedon (s. 25) mukaan n kuntakeskuksen toteutukseen liittyvät seuraavat keskeiset energialinjaukset: - n ilmastostrategian päivittäminen ja liittyminen kuntien energiaohjelmaan tai kunnan energiankäytön pitkän aikavälin analysointi ja oma säästötavoite kuntien energiaohjelman mukaisesti (maankäyttö, rakennukset, liikkuminen) - nykyisen aluelämmitysjärjestelmän kehittäminen ja energiatuotannon siirtyminen uusiutuvaan energiaan - uudisrakentamisessa kannustetaan soveltamaan projektikohtaisesti myös lämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa - kunnan oman rakennuttamisen energiatehokkuustavoitteet ja uusiutuvien käyttöönotto esim. kokeilukohde aurinkopaneelein tai pientuulivoimalla olemassa olevaan kiinteistökantaan uusia energiatehokkuutta edistäviä toimintatapoja (kulutusseuranta, energiakatselmukset, käyttö, viestintä, energiansäästöviikko) - uudisrakentamisen energiatehokkuusneuvonta: tietoa uusiutuvista energiavaihtoehdoista, matalaenergiarakentamisesta, energiatodistuksista sekä mahdollisuudesta liittyä aluelämpöjärjestelmään.

20 Sivu 20 ei kuulu työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämän Kuntien energiaohjelman (KEO) piiriin. Kuntien energiaohjelman avulla kunnan energiansäästötoimenpiteitä voidaan suunnitellusti ohjata ja seurata. n kunta omistaa lähes kokonaan n kuntakeskuksen asemakaavamuutoksen maa-alueet, joten tontinluovutusehtoihin voidaan ottaa myös energialinjauksiin liittyviä velvoitteita. Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa ohjeita ja määräyksiä esim. rakennuspaikasta, rakennusmateriaaleista sekä energiankäytöstä ja ylläpidosta. Ks. kuntien energiaohjelmasta (KEO): Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä on Motiva Services Oy:n tekemä n kuntakeskuksen energialinjaukset yhteenvetoraportti. Esittelijä: Tekninen johtaja Catharina Lindström p , s-posti catharina.lindstrom@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus - antaa teknisen lautakunnan tehtäväksi n kunnan liittymisvalmistelut Kuntien energiaohjelmaan (KEO); - antaa ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtäväksi käynnistää n kunnan rakennusjärjestyksen päivittämisen, ottaen huomioon n kuntakeskuksen energianlinjaukset -yhteenvetoraportin; - antaa teknisen toimiston tehtäväksi käynnistää n kunnan ilmastostrategian päivittämistyön, ottaen huomioon n kuntakeskuksen energialinjaukset -yhteenvetoraportin; Valmistelun pohjaksi Ilmastostrategian päivittämisessä tulee huomioida myös se, että kunnan kaukolämpötoimittajan kanssa tulee tehdä sopimus siitä, miten energiahankinta järjestetään korttelikohtaisesti, kuka vastaa johtolinjojen rakentamisesta ja ylläpidosta sekä mikä on energian hinnan määräytymisperuste ja hintataso. Sopimuksessa tulee ottaa myös huomioon eri energiahankintakombinaatiot kuten kaukolämpö, maalämpö, aurinkoenergia ja tuulivoima. Samalla tulee tehdä ohjeistus tontinluovutusehtoja varten.