Neuvonnasta kuutioiksi ja euroiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuvonnasta kuutioiksi ja euroiksi"

Transkriptio

1 Lähienergia Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti nro 5 Metsähallitus panostaa puuenergian tuotantoon Sivu 2 Jari Kemppainen bioenergianeuvoja Kainuun metsäkeskus Kuolinpesän osakas Kaarina Lukkari huomaa lehdessä ilmoituksen ilmaisesta tilakäynnistä. Soitto metsäenergiahankkeen neuvoja Jari Kemppaiselle metsäkeskukseen ja tilakäynti sovitaan seuraavalle perjantaille. Tilalla on voimassa olevat metsäsuunnitelmat, joista nähdään heti millä kuvioilla lähdetään käymään. Valmiin metsäsuunnitelman pohjalta on helppo suunnitella käynti kiireisimmille kohteille. Metsään lähtee mukaan Ilkka Lukkari. Neuvontakäynnin aikana käydään kuvioilla, joissa on harvennushakkuita ja mahdollisia energiapuukohteita. Tilalta löytyy monenlaisia kiireellisiä hakkuutöitä. Metsäkäynnin jälkeen käydään metsäsuunnitelmasta läpi kuvioita, joilla hakkuut ovat tarpeen. Ajankohta puukaupalle tuntui sopivalta. Perikunta pyytää suoraan ostajilta tarjoukset ja saa määräaikaan menneessä kaksi tarjousta, joista UPM Metsä valitaan kauppakumppaniksi. Ostomies Jukka Heikkisen kanssa kauppaa hierotaan ja kauppaan tulee Neuvonnasta kuutioiksi ja euroiksi lähes kaikkia puutavaralajeja. Energiapuuta korjataan nuorenmetsänhoitokuvioilta ja avohakkuulla uudistettavasta lepikosta kuusentaimien tieltä. Energiapuu kiinnostaa Jukka Heikkinen kertoo, että puukauppaa käydään tällä hetkellä myös energiapuun osalta. Kiinnostus on lisääntynyt ja energiapuunkorjuu- ja ensiharvennusleimikoita on tarjolla. Jari Kemppainen puolestaan arvelee, että metsäkeskuksen energiapuukampanja on herättänyt monen metsänomistajan kiinnostuksen oman metsäpalstan hakkuumahdollisuuksiin. Parhailta, niin sanotusti vajaatuottoisilta uudistettavilta kohteilta energiapuun määrä saattaa nousta 150 kuutioon hehtaarilta. Kun kohteesta lähtee myös jonkin verran ainespuuta, niin hakkuutulo voi kattaa sen omamaksuosuuden, mikä KEMERA -tuen lisäksi tarvitaan metsän uudistamiseen. Energiapuuvarastot vaativat suuremmat varastointitilat ja varastoinnissa tulee varautua myös pidempään 1-2 vuoden varastointiaikaan energiapuun kuivattamisen vuoksi. Sivu 3 Lämpöyrittäjyys Energiapuuntuotanto kasvussa Sivu 4 Kainuun biomassaterminaaliverkosto Sivu 5 Kantrikoulutus käynnistyy Sivu 6 Ruokohelpi ottaa aikalisän Sivu 7 Jukka Heikkinen ja Kaarina Lukkari tutkivat Metsäkeskuksen tekemää metsäsuunnitelmaa. Itä-Suomen bioenergiaseminaari Sivu 8

2 2 Lähienergia PÄÄKIRJOITUS Uudet energiavarat löytyvät läheltä Tytti Seppänen Vaalan kunnanjohtaja Sää on suosittu keskustelun aihe. Tänä talvena mausteensa keskustelulle on antanut pohdinta siitä, onko ilmastonmuutos totta, kun lunta on pientareet pullollaan ja pakkasta piisaa. On kuitenkin ihan paikallaan todeta, että ilmastonmuutos muodostaa uhkan maaseudulla asumiselle juuri energian ja liikennepolttoaineiden kallistumisen myötä. Energiaa on pyrittävä käyttämään entistä vähemmän sekä siirryttävä paikallisiin ja uusiutuviin energialähteisiin. EU:n päästöjä ja uusiutuvien energialähteiden osuutta koskevat tavoitteet ovat Suomen osalta haastavia. Niiden saavuttaminen edellyttää kaikkien mahdollisten keinojen hyödyntämistä myös hajautetussa energiantuotannossa. Maaseudun kunnissa on runsaasti uusiutuvia energiavaihtoehtoja ja ilmastonmuutoksen seurauksena nämä energiavarat nousevat uuteen merkitykseen. Maaseudun kuntien tärkeimmät omat energiavarat ovat energian tehokas käyttö ja energiansäästö, puu ja turve sekä maalämpö. Energian käytön tehostaminen eli energiansäästö tulee niin ympäristö- kuin kustannussyistä yhä tärkeämmäksi. Maalämpö on uusiutuvista lämmitysenergialähteistä helppohoitoinen ja käyttökelpoinen vaihtoehto. Siihen soveltuu myös viljelykäytössä oleva peltoala vesistöjen ja kallioperän ohella. Maalämmön hyödyntämiseen tulisi kohdistaa nykyistä enemmän tukea ja puolueetonta informaatiota tulisi olla kattavasti saatavilla. Myös erilaiset aurinkoenergian hyödyntämismenetelmät ovat maaseudulla mahdollisia. Pienimuotoiselle hajautetulle sähköntuotannolle eri polttoaineilla voisi syöttötariffin käyttöönoton jälkeen olla edellytyksiä. Tilakohtaisesti lannankäsittelyjärjestelmiä kehittämällä voidaan tuottaa myös biokaasua ja siitä edelleen lämpöä ja sähköä. Yhteistoimintaa niin lannan tuottajien kesken kuin yhdyskuntien jätehuollosta vastaavien välillä voidaan lisätä esimerkiksi yhteisten kompostointi- ja biokaasulaitosten rakentamiseksi. Samalla hillitään lannasta ja erilaista muista biojätteistä peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä. Puu on maaseudun perinteinen rakennusmateriaali ja soveltuu suomalaiseen maisemaan. Erityisesti uudisrakentamisen yhteydessä rakennuksen tulevaan energiankulutustasoon on helpointa ja halvinta vaikuttaa. Riittävä lämmöneristys ja lämmön talteenottoratkaisut yhdessä lämmitystapavalinnan kanssa ovat tulevaisuuden ratkaisuja. On siis turha päivitellä onko ilmastonmuutos totta vai ei. Kestävää on valita energian säästö, uusitutuvat energiavarat ja hajautettu energiantuotanto. Nämä ratkaisut tuottavat työtä ja toimeentuloa harvaankin asuttujen alueiden kunnille ja tuovat kipeästi kaivattuja veroeuroja peruspalveluiden tuottamiseen. Puunenergian haasteet Metsähallituksen toiminnassa Paavo Soikkeli Metsähallitus Metsähallitus uudisti puuenergian toimituskäytännön vuonna Samalla käynnistettiin Terawattitunti puuenergiaa -projekti, jonka tavoitteena on hankkia Metsähallituksen metsistä terawattitunnin edestä puuenergiaa. Yhden Terawattitunnin energiamäärän saamiseksi tarvitaan puoli miljoonaa kiintokuutiota puuta. Projekti on puolivälissä ja se on edennyt aikataulun mukaan. Olennainen ero Metsähallituksen ja yksityismetsänomistajan välillä on, että Metsähallitus ei saa Kemera-tukia. Tämä merkitsee sitä, että puuenergian korjuu ei ole kannattavaa taimikkovaiheen metsissä. Metsähallituksessa nuoren metsän, josta otetaan energiapuuta, on oltava ensiharvennusvaiheessa. Tällöin lähes poikkeuksetta samalta leimikolta otetaan sekä aines- että energiapuuta. Energiapuun korjuu Metsähallituksessa energiapuun korjuu on kytketty ainespuun korjuuseen. Hyvä energiapuun korjuukohde on ainespuuleimikko. Energiapuu on lisätavaralaji tukkien ja kuitupuun rinnalla. Metsähallitus ottaa arvotavaran eli tukkipuun ja kuitupuut tarkasti talteen, koska niille on kysyntää. Hakkuutähteen, kantojen ja energiarangan talteenotto ratkaistaan leimikkokohtaisesti. Metsähallituksen työmaat ovat pinta-alaltaan ja puumäärältään isoja. Tällä voidaan jossain määrin kompensoida alhaisempaa hehtaarikertymää, koska koko työkohteelta kertyy energiapuuta siedettävä määrä. Energiapuun korjuu vaikuttaa metsänhoitoon. Metsähallituksen mukaan taimikot kannattaa edelleen hoitaa ajoissa. Pienten runkojen korjuu ensiharvennuksessa joukkokäsittelyllä saattaa nostaa taimikon kasvatustiheyttä. Hakkuutähteen korjuu ja kantojen nosto helpottavat maanmuokkausta ja metsänviljelyä. Luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan liittyvät asiat on otettava huomioon samalla tavalla kuin pelkässä ainespuun korjuussa. Lähienergialehden toimituskunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti Puh Elina Virkkunen tutkija, MTT Sotkamo Puh Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ELY-keskus Puh Pekka Moilanen Metsäkeskus Kainuu Puh Anita Korhonen suunnittelija Snowpolis Puh Paavo Pietikäinen Kainuun Etu Oy Puh Lehden painosmäärä kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaani 2010 Taitto Kainuun Sanomat Leila Huusko

3 Lähienergia 3 Lämpöyrittäjyys, mitä se on? Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, Kainuun metsäkeskus Lämpöyrittäjä tuottaa pääasiassa hakkeella tai pelletillä tehtyä energiaa asiakkaan tarpeisiin. Asiakkaita ovat usein kunnat, yritykset ja taloyhtiöt. Lämpöyrittäjät ovat paikallisia pk-yrittäjiä, joilla on sopimus lämmöntoimittamisesta asiakkaan kiinteistöihin. Yhä useammassa kohteessa lämpöyrittäjä investoi myös hake- tai pellettilämpökeskuksen, jolloin kiinteistön omistajalta säästyy rakentamiseen tarvittavat varat. Yrittäjän vastuulla ovat polttoaineen, useimmiten hakkeen, hankinta ja lämpölaitoksesta huolehtiminen. Tulot muodostuvat tuotetusta energiasta eli MW-tunneista: Asiakas maksaa käyttämästään energiasta. Yrittäjät paikallisia Usein lämpöyrittäjät ovat taustoiltaan metsäkone-, hakkuri- tai maatalousyrittäjiä, eli he ovat tekemisissä lämmöntuotannon jollakin osaalueella. Lämpöyrittäjän olleessa paikallinen, hakelämmön hyödyt jäävät suurimmaksi osaksi paikkakunnalle. Hakkeeksi korjattavaa puuta ei kannata kaukaa hankkia, joten kotiseudun lämpöyrittäjä ostaa energiapuut paikallisilta metsänomistajilta. Puunkorjuun suorittavat oman kunnan yrittäjät ja kuljetukset sekä haketukset tehdään omalla kalustolla tai ne hankitaan mahdollisimman läheltä. Kunta hyötyy verotuloina kaikissa hakelämpöyrittämisen vaiheissa, kun yritys on paikallinen. Kainuussa lämpöyrittäjiä ovat mm. Kuhmossa Veljekset Pääkkönen Ay ja Suomussalmella Suomussalmen Puulämpö Oy. Kuhmossa yrittäjä on investoinut yhden hakelämpölaitoksen Kalevalan kuntoutuskodille ja yhden pellettilämpölaitoksen Kanervan hoitokotiin Jämäkselle. Suomussalmella Puulämpö Oy lämmittää kirkonkylän koulukeskusta kunnan investoimalla hakelämpökeskuksella. Puuta öljyn tilalle Tyypillisissä lämpöyrityskohteissa, joissa entinen öljylämmitys korvataan hakkeella tai pelletillä, öljynkulutus on ollut muutamasta kymmenestä tuhannesta litrasta muutamaan sataantuhanteen litraan vuodessa. Tämä tarkoittaa liikevaihdossa euroina samaa suuruusluokkaa. Lämpöyrittäjistä ei siis tule hakesheikkejä, mutta toiminta on kannattavaa ja työlle saa palkan. Paikallinen lämpöyrittäjä tekee sopimuksen suoraan lämmönostajan kanssa ilman välikäsiä, jolloin sekä asiakas että ostaja hyötyvät. Päätösten aika Lämpöyrittäjyyskohteiden alueellinen jakautuminen Suomessa (Lähde Työtehoseura ry, kuva Kaija Laaksonen) Julkisten tahojen kuten kuntien olisi kannattavaa muuttaa öljylämmitteiset kiinteistönsä hake- tai pellettilämmölle. Nyt tarvitaan päätöksiä siitä, jotta esimerkiksi kunnat pyytäisivät tarjouksia lämpöyrittäjiltä. Kainuun metsäkeskuksen bioenergianeuvojat auttavat lämpöyrittämisen liittyvissä asioissa niin lämmön ostajia kuin lämpöyrittäjiksi aikovia. LÄMPÖYRITTÄJYYS SUOMESSA 2008 Kalevala -kuntoutuskodin energiantuotanto on malliesimerkki lämpöyrittäjyydestä. (Kuva Timo Karjalainen) Lämpölaitoksia 423 kpl Yhteisteho 230 MW Keskimääräinen teho 0,5 MW Polttoaineiden käyttö v l Metsähake irtokuutiota l Muu puupolttoaine irtokuutiota l Turve kuutiota Yhtiömuodot l Yrittäjä 160 kpl l Yrittäjärengas 40 kpl l Osuuskunta 89 kpl l Osakeyhtiö 128 kpl l Muu 6 kpl Maatilojen energiaohjelma käynnissä Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, Kainuun metsäkeskus Maatilojen energiaohjelma on käynnistynyt. Siihen voivat liittyä kaikki suomalaiset maa- ja puutarhatilat. Ohjelman kautta mukana olevat yritykset saavat käyttöönsä erilaisia palveluita, joiden avulla tila voi pienentää energiakustannuksiaan, lisätä bioenergian käyttöä ja tuotantoa sekä vähentää aiheuttamiaan kasvihuoneja kaasupäästöjä. Palvelua suunnitteluun Näkyvin ohjelman toimintamuodoista on energiasuunnitelmapalvelu. Suunnittelija käy yhdessä viljelijän kanssa läpi tilan mahdollisuudet energiansäästöön ja bioenergiaan käytön lisäämiseen. Tilakäynnin pohjalta laaditaan toimenpide-ehdotukset. Valtion tuki ehdot täyttäville tiloille tehtyjen suunnitelmien tukikelpoisista kustannuksista ovat 85 prosenttia. Energiankulutukseltaan pienimmille tiloille ohjelma tarjoaa apukeinoja omatoimiseen energiankulutuksen seurantaan ja säästötoimenpiteiden suunnitteluun. Suurimmille tiloille valmistellaan maatalouden energiakatselmusmallia. Lisäksi ohjelmaan liittyneille tiloille valmistellaan monipuolisia energiankäyttöön ja bioenergian tuotantoon liittyviä tietopalveluja ja seurantatyökaluja. Ohjelmaan liittyessään viljelijät sitoutuvat ottamaan energian kulutusseurannan ja käytön tehostamisen pysyväksi toimintatavaksi tilallaan. Lisätiedot: Kainuun metsäkeskus, Pekka Moilanen, puh , Internetistä Maatilan hakelämpökeskus. Entinen rehusiilo on katettuna hyvä hakevarasto.

4 4 Lähienergia Ensiharvennusten energiapuunkorjuumäärät kolminkertaistuivat Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, Kainuun metsäkeskus Vuonna 2009 Kainuussa yksityismetsistä korjattiin ensiharvennuskohteilta energiapuuta kolminkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Määrä on mahdollista kasvattaa nykyisestä moninkertaiseksi. Myös metsähallitus on aloittanut energiapuun korjuun ensiharvennuksilta. Energiapuun korjuussa on perinteisestä puunkorjuusta poikkeavia vaatimuksia. Tavoitteena on hyvä hakkeen laatu. Laatuhakkeen jalostaminen alkaa jo metsässä. Neuvoja energiapuunkorjuun kysymyksiin saa Kainuun metsäkeskuksen bioenergianeuvojilta. Metsänomistaja voi tilata metsäkeskuksen neuvojilta maksuttoman tilakäynnin. Sen aikana selvitetään, onko tilalla energiapuun korjuuseen soveltuvia kohteita. Metsäliitto aktiivinen energiarangan hankinnassa Metsäenergian kysyntä voimalaitoksilla on laskenut viime kevään tilanteeseen verrattuna, koska puuenergian kanssa kilpailevia polttoaineita on ollut saatavilla kilpailukykyiseen hintaan. Tänä vuonna Metsäliiton metsäenergiatavoite Kainuussa ei ole aivan viimevuotisella tasolla. Tavoitemäärissä riittää silti tekemistä. Kokonaisuutena puunhankintatavoite on normaalivuosien tasolla. Ostoslistan kärjessä ovat kesäkorjuukelpoiset tukki- ja kuitupuuleimikot. Energiapuun korjuuta giljotiinikouralla. Tämän kasvavan ainespuumäärän mukana Liitto hankkii merkittävän määrän myös metsäenergiaa. Kuusivaltaisilta päätehakkuilta kerätään latvusmassaa. Rankakohteiden on oltava Kemera-tukikelpoisia ja kesällä korjattavia, koska työskentely on vaikeaa paksun lumen aikaan. Korjuuesimies Jarmo Karhu sanoo, että työjäljestä ei tingitä. Jos rungot ovat kaarella lumimassojen alla, hakkuutyö vaikeutuu merkittävästi. (piiripäällikkö Ville Keskinen, Metsäliitto, Oulun hankintapiiri) UPM kasvattaa energiapuun hankintaa UPM hankkii kasvavia määriä energiapuuta Kainuussa myös ensiharvennusmetsistä, jotta se saa turvattua tasaisen energiapuun saannin voimalaitoksilleen. Avohakkuualoilta korjattavien hakkuutähteiden ja kantojen korjuussa UPM on edelläkävijä. Ostopäällikkö Matti Huhtala UPM:n Kajaanin metsäpalvelutoimistosta kertoo, että korjuumenetelmien kehittyessä energiapuun korjuuta on lisätty myös ensiharvennusmetsistä. Hän lisää, että energiapuukaupasta on tullut osa normaalia puukauppaa. UPM ostaa myös pelkästään energiapuuta sisältäviä leimikoita. Kasvavan tarpeen vuoksi UPM:llä on mahdollisuus tarjota metsänomistajille kilpailukykyistä puukauppa- ja palvelupakettia. Se tarjoaa metsänomistajalle kaikki tarvittavat palvelut puukauppaan, leimikon suunnitteluun ja mahdollisten nuoren metsän hoitoon myönnettävien tukien hakemiseen liittyen. (Hannu Klemetti, UPM Kymmene Metsä) Nuoret metsät tarvitsevat hoitoa L&T Biowatti on erikoistunut ensiharvennusmetsien hoitoon. Oikeaan Kokopuun metsäkuljetusta. aikaan tehdyt hoitotoimenpiteet varmistavat nuoren metsän elinvoimaisen kasvun ja parhaan taloudellisen hyödyn. Puusta tuotettava energia on ympäristöystävällistä eikä kuormita ilmastoa, sillä sen poltosta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu uuden puusukupolven kasvuun (neutraali päästötase). L&T Biowatti hoitaa metsiä ja ostaa energiapuuta pysty- ja hankintakaupoilla. Tähän työhön yritys on varannut kohteisiin soveltuvan kaluston sekä tarvittavat lisävarusteet. Se takaa selkeän hinnoittelun ja mittaukset, luotettavat aikataulut sekä ammattitaitoisen korjuun ja siistin lopputuloksen. Palvelu on metsänomistajalle vaivaton vaihtoehto. L&T Biowatti huolehtii hoitotoimenpiteiden lisäksi dokumenteista ja viranomaisasiakirjoista. Lisätietoja saa paikalliselta metsäpalveluasiantuntijalta. Yhteystiedot ovat osoitteessa Suomussalmella metsäenergian hankintaa hoitaa paikallinen metsäpalveluyrittäjä Jarin Metsä. (Timo Marttila, L&T Biowatti Oy) OK-Yhtiöt Oy - kainuulainen metsäenergiayhtiö OK-Yhtiöt Oy toimii koko metsäenergiaketjussa metsästä siiloon ja aina lämmöntuottamiseen asti. Yritys ostaa metsäenergiajakeita pystyja hankintakaupoilla. Pystykauppana se hoitaa nuoria tiheitä metsiä energiapuuharvennuksin sekä ostaa kuusikkovaltaisten päätehakkuualojen hakkuutähteitä palstalla kasoille läjitettyinä hakkuussa. Hankintakauppana OK-Yhtiöt ostaa kaikkia metsäenergiajakeita sekä sahateollisuuden sivutuotteita. Kainuun lisäksi OK-Yhtiöllä on toimintaa myös Keski-Suomessa. Lisätietoja yrityksestä löytyy osoitteesta (Paavo Parviainen, OK Yhtiöt Oy) Puunkorjuuta pehmeistä kohteista Niko Piirainen Metsäurakointi Piirainen Oy Sotkamolainen Metsäurakointi Piirainen Oy on viime vuosien aikana ideoinut ratkaisua, joka parantaa metsäkoneen ominaisuuksia pehmeillä mailla toimittaessa. Ideasta on kasvanut tuote, joka on saanut nimekseen Wetla Track. Helppoa ja nopeaa Wetla Track on metsäharvestereihin suunniteltu telastoratkaisu, joka on mahdollista asentaa olemassa oleviin koneisiin yhtä helposti ja nopeasti kuin perinteiset renkaat. Metsäkone voidaan varustaa teloilla, kun niille on olosuhteiden vaatiessa tarvetta. Kone on mahdollista muuttaa takaisin pyöräkoneeksi, kun renkaiden käyttö on edullisempaa. Uusille kohteille Wetla-telasto mahdollistaa puunkorjuun pehmeiltä mailta, joilla toimiminen on perinteisellä kalustolla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Telaston käyttö alentaa koneen tuottamaa pintapainetta ja helpottaa työskentelyä suo-olosuhteissa. Telojen kahdeksan neliön kontaktipinta-ala lisää myös pitoa merkittävästi. Lisääntynyt pito mahdollistaa puunkorjuun jyrkiltä rinteiltä. Telamaton kuminen pintamateriaali on perinteisiä rautateloja hellävaraisempi vaihtoehto. Näin ollen herkkä ja hitaasti uusiutuva metsämaa säilyy paremmassa kunnossa. Wetla vastaa erinomaisesti puunkorjuualan uusiin haasteisiin. Pehmeiden maiden puunkorjuu tulee lisääntymään huomattavasti lähivuosina, osin kasvavan energiapuun käytön myötä. Perinteisesti tehokas työskentely pehmeillä mailla on ollut mahdollista vain talviaikaan. Puunkorjuun ympärivuotisuus on kuitenkin alan yrittäjien tavoitteena ja alan kustannusrakenteen vuoksi myös nykyisessä kilpailutilanteessa välttämätöntä. Logistisesti hyvä ratkaisu Wetla palvelee hyvin myös tehokasta metsäenergialogistiikkaa, koska aktiivisin energiapuunkorjuuaika on yleensä kevätkesällä. Tällöin maasto on pehmeimmillään ja hakkuukoneen ominaisuuksien parantaminen on välttämätöntä. Wetla -telasto voidaan asentaa metsäkoneiden lisäksi myös muihin pyöräkoneisiin. Wetla -tuoteperhe laajenee tänä keväänä myös turvetuotantoon kehitetyllä traktoritelastolla. Lisätietoja Wetla tuotteista löytyy osoitteesta Kumitelasto alentaa oleellisesti hakkuukoneen tuottamaa pintapainetta ja mahdollistaa energiapuunkorjuun pehmeillä mailla.

5 Miljoonasäästöt puuterminaaliverkostolla Lähienergia 5 Paavo Pietikäinen Kainuun Etu Oy Kehittyvä puuhuolto Kainuussa -projekti Kainuun alueella on tarkoitus nostaa aines- ja energiapuun korjuumääriä merkittävästi vuoteen 2014 mennessä. Tavoitteen saavuttamisen yhtenä ratkaisuna on tehokas biomassaterminaaliverkosto, koska sekä ainesettä energiapuun korjuumäärien lisääminen edellyttää vientiä Kainuun rajojen ulkopuolelle. Aines- ja energiapuun osalta terminaaliverkoston luoma vuotuinen kustannussäästö olisi ensimmäisessä vaiheessa noin 1,1 miljoonaa euroa ja toisessa 2,9. Eteneminen vaiheittain Terminaaliverkoston rakentaminen tulisi tehdä kahdessa vaiheessa. Ensin toimenpiteet keskitetään Kontiomäen rautatieterminaalin laajentamiseen ja palveluiden monipuolistamiseen. Toisessa vaiheessa, korjuumäärien edelleen kasvaessa, kehittämisen pääpaino siirtyy Ylä-Kainuun palveluterminaalin rakentamiseen. Näin esittää Pöyry Management Consulting Oy, joka teki Kainuun biomassaterminaaliverkoston toteutettavuusselvityksen. Selvityksen mukaan Kainuun terminaaliverkosto koostuisi 12 terminaalista, joista kaksi olisi palveluterminaaleja, viisi rautatieterminaalia ja viisi muita kuin rautatieterminaaleja. Kainuun biomassaterminaaliverkosto loisi edellytyksiä hyödyntää kustannustehokkaita haketus- ja murskauspalveluja ympäri maakuntaa. Terminaaleilla olisi merkittävä rooli metsäenergian laadun hallinnassa ja kausivaihtelun tasaamisessa. Maakunnan kannalta tehokas terminaaliverkosto pitäisi yllä aines- ja energiapuun kilpailukykyä kansallisessa mittakaavassa ja mahdollistaisi uuden liiketoiminnan kehittymisen Kainuussa. Kainuun biomassaterminaaliverkostoselvitys löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta Kehittyvä puuhuolto Kainuussa -projekti järjestää tutustumismatkan Rovaniemen puuja biopolttoaineterminaaleihin Lisätietoja Täysimittaisen terminaaliverkoston osat. Lähde: Pöyry. Hakkeen kosteus nopeasti selville Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Polttoaineen kosteuden mittausta ei tähän saakka ole pystytty tekemään riittävän nopeasti ja edullisesti. Nyt se on mahdollista. Senfit Oy on kehittänyt mittauslaitteen, jolla hakkeen kosteus selviää parissa sekunnissa. Biomaterial Moisture Analyzer (BMA) soveltuu myös muille biopolttoaineille ja turpeelle. Yrityksellä on kehityslaboratoriot Kajaanissa ja Oulussa. Kajaanissa on tehty noin 2000 kosteuden uunimääritystä, joiden avulla menetelmä ja laite on todettu toimiviksi. Toimitusjohtaja Markku Korhonen kertoo, että suurin virhe polttoaine-erän kosteuden määrityksessä tulee jo näytteen otossa. On tärkeää, että näyte on edustava ja vastaa mahdollisimman tarkasti tarkastelun alaista polttoaine-erää. Hän sanoo, että tarvittaessa yritys ohjeistaa näytteenotossa ja käsittelyssä. Monesti polttoainetta lämpölaitokselle tuonut autonkuljettaja on ottanut näytteen kuormasta, jolloin näytteenottoa ei ole suoritettu välttämättä oikein. Näytteenottoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota, mitattiinpa kosteus millä menetelmällä hyvänsä. Biopolttoaineen kosteuden määritys tapahtuu kehitetyllä laitteella parissa sekunnissa.. (Kuva Markku Korhonen) Uutta kehitteillä Senfit Oy:llä on kehitteillä myös online kosteuden mittauslaite. Polttoaineen kosteusvaihtelut aiheuttavat monesti päänvaivaa lämpövoimaloissa. Pahimmassa tapauksessa märkä polttoaine voi ajaa kattilan alas, jolloin edessä voi olla viikonkin seisokki. Jatkuvatoimisella kosteuden mittauslaitteella voidaan ennakoida polttoaineen kosteusvaihtelut ja estää ongelmat. Laite on toistaiseksi verrattain kallis tavalliselle lämpöyrittäjälle, mutta toiveissa on kehittää myös lämpöyrittäjälle hinnaltaan soveltuva mittauslaite. Laite soveltuisi hyvin vakiovarusteeksi suuriin haketerminaaleihin, jolloin lähtevien hakekuormien kosteus saataisiin nopeasti selville. Asiakas saisi näin tarkan tiedon tilaamastaan hake-erästä. Senfit Oy tekee jatkossa myös polttoaineen analysointipalvelua. Laite voidaan siirtää pakettiautossa haketuspaikalle ja tehdä koesarja haketettavasta erästä. Näin saadaan tarkka kuva hakeerän kosteudesta ja kun kuorma ajetaan autovaa an kautta, saadaan tieto myös lämpöarvosta. Metsänomistaja Tiedätkö, onko tilallasi energiapuukohteita? Tilaa maksuton tilakäynti metsäkeskuksesta! Pekka Moilanen, Jari Kemppainen,

6 6 Lähienergia KantriKoulutus käynnistyy Sari Laukkanen Kainuun ammattiopisto KantriKoulutus -hankkeessa järjestetään lyhytkestoista täydennyskoulutusta maaseutuyrittäjille ja metsänomistajille. Koulutukset pidetään Kainuussa kolmen tulevan vuoden aikana. Tavoitteena on parantaa maaseutuyrittäjien ja metsänomistajien menestymisedellytyksiä heidän osaamistaan kehittämällä. Koulutusta moneen tarpeeseen Koulutusta on tarjolla kymmeneen teemaan liittyen. Teemoina ovat johtaminen ja kilpailukyky, maatilan sukupolvenvaihdos, metsänomistajien koulutukset, bioenergia, maidontuotanto, lammastalous, hevostalous puutarhatuotanto ja elintarvikkeiden jatkojalostus. Koulutusta annetaan luokkaopetuksen lisäksi pienryhmissä, tutustumiskäynneillä, yrityskohtaisena koulutuksena sekä koti- ja ulkomaan opintomatkoilla. Energiamuodot tutuiksi Bioenergia-alan koulutusten tavoitteena on tehdä erilaisia uusiutuvia energiamuotoja tunnetuksi sekä lisätä niiden käyttöä ja tuotantoa Kainuussa. Koulutuksen kohderyhmänä ovat bioenergiasta kiinnostuneet, eri energianlähteitä harkitsevat sekä mahdollisesti alalle yrittäjiksi aikovat henkilöt. Bioenergian lyhytkursseja Koulutus koostuu useista lyhytkursseista liittyen muun muassa seuraaviin teemoihin: l Biokaasu ja biodiesel energian lähteenä (koulutusten aloituspäivä, koulutus keväällä 2010) l Biokaasulaitoksen suunnittelu biokaasutuotannon perusteet, tekniset ratkaisut jne., syksy 2010) l Ruokohelven ja muiden energiakasvien viljelypäivä (syksyllä 2010) l Lämpöyrittäjyys (mahdollisesti viikon 47 aikana) l Energiapuun korjuu (mahdollisesti viikolla 23) l Aurinkoenergian hyödyntäminen l Hakelämpökeskuksen rakentaminen l Pellettilämmitysjärjestelmän rakentaminen l Pilkkeiden kenttäkuivaamo Bioenergia-alan koulutuspäiviä on 35 ajoittuen vuosille Osa koulutuspäivistä järjestetään useamman kerran. Mukana on 10 päivää yrityskohtaista koulutusta sekä useita opintoja kenttäpäiviä, jotka järjestetään yhteistyössä muun muassa metsäkeskuksen ja MTT Sotkamon kanssa. Rahoitus hankkeesta KantriKoulutus -hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Kainuun ELYkeskus, osa Kainuun kunnista sekä Biodiesel on yksi bioenergian muoto, johon bioenergiakoulutuksissa tutustutaan. (Kuva Pekka Heikkinen) osallistujat osallistujamaksuin. EU-osarahoitteinen koulutus turvaa yrittäjille edullisen koulutusmahdollisuuden. Kainuun ammattiopiston hallinnoima hanke käynnistyi syksyllä 2009 ja se kestää vuoden 2012 elokuun loppuun. Hankkeen nä toimii Sari Laukkanen ja projektiassistenttina Tiina Happo. Tervetuloa mukaan kouluttautumaan! Kaikki KantriKoulutus -hankkeen koulutuspäivien ohjelmat ilmoittautumisohjeineen ovat luettavissa (Huom! Sivuja luodaan parhaillaan). Lisätietoja hankkeesta ja tulevista koulutuksista antaa Sari Laukkanen, p , tai projektiassistentti Tiina Happo, p , Kestävän kehityksen Vuokatti Tanja Keränen viestintäkoordinaattori Snowpolis Oy Ympäristökysymykset ovat ajankohtaisia ja paineet energian säästämiseksi ja energiatehokkuuden lisäämiseksi kasvavat jatkuvasti. Nämä arvot ovat nousseet myös esille matkailun kehittämisessä ja näihin Vuokatin alueella halutaan myös tarttua. Snowpolis Oy on suunnittelemassa Ekoteko Vuokatti -hanketta, jossa on tavoitteena selvittää Vuokatissa toimivien matkailuyritysten ja toimijoiden yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan Vuokattia tulisi kehittää lähivuosina. Vuokatin lähtökohdat ovat hyvät, alue on ympärivuotinen keskus ja majoituskapasiteetin käyttöasteet ovat korkeat. Näistä lähtökohdista on erinomainen tilaisuus jatkaa edelläkävijänä kestävän kehityksen mukaisissa kysymyksissä ja saavuttaa niillä kilpailuetua. Hiilijalanjälki matkailussa Ekoteko Vuokatti- hankkeessa tullaan tutkimaan ja kehittämään matkailualueen energia- ja materiaalitehokkuutta liikenteessä, rakentamisessa ja palveluiden tuottamisessa. Ekoteko Vuokatissa keskitytään energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen. Projektissa tutkitaan ja kehitetään matkailualueen energia- ja materiaalitehokkuutta liikenteessä, rakentamisessa ja palveluiden tuottamisessa. Tavoitteena on selvittää muun muassa palveluiden, lähiruoan ja jätteiden käsittelyn vaikutusta hiilijalanjäljen muodostumiseen ja kuinka sitä voisi pienentää. Tarkoitus on, että alueen päästöt pyritään saattamaan määräysten mukaisiksi. Keinoina ovat esimerkiksi alueen rakentamisen tehokkuus ja energiaomavaraisuuden nostaminen paikallisella, uusiutuvalla energian tuotannolla. Erilaisten selvitysten kautta saadaan käytännön tietoa siitä, millä nostetaan Vuokatin imagoa kestävän kehityksen mukaisena matkailualueena. Erityisesti haetaan vastausta siihen, millainen on kestävän kehityksen matkailualue, Vuokatti. Yritykset mukaan Suunnitteilla olevan Vuokatin Ekoteko -hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi viranomaisille sekä alueen toimijoille siitä, mitä mahdollisuuksia ja kilpailuetua kestävän kehityksen mukainen toiminta antaa Vuokatin matkailulle. Snowpoliksessa pyritään kannustamaan kuntaa tekemään kansallinen tai eurooppalainen sitoumus kestävästä tulevaisuudesta ja päästöjen pienentämisestä. Tällä hetkellä Snowpolis sitouttaa yrityksiä hankkeeseen. Yrityksiltä odotetaan erityisesti yhteistyötä, mutta pienikin rahallinen panos olisi hyvä. Mukaan odotetaan kaikenkokoisia ja eri alojen yrityksiä, jotka edesauttavat matkailijoiden viihtymisessä ja palveluiden tuottamisessa. Mukaan lähtevät yritykset saavat hankkeen myötä lähtötilannetiedot hiilijalanjäljen laskemisessa ja sekä muuta apua ja neuvontaa energiaasioissa. Hankkeeseen mukaan ovat jo Sotkamon kunnan lisäksi lupautuneet E.On Kainuu, Vapo, Katinkulta, Sokos hotel Vuokatti, Vuokatinhovi, Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatin Aateli ja Vuokatin Viini.

7 Biologinen jätteiden käsittely puntarissa Kajaanissa Biokaasu, komposti tai lieterae tyrkyllä lopputuotteiksi Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ELY-keskus Jätevedenpuhdistamoiden lietteiden sekä kotitalouksien ja kaupan biojätteiden käsittelyyn on suunnitteilla Kainuuseen nykyaikainen, biologinen käsittelylaitos. Sen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA) kuulemiskierros päättyi Seuraavaksi saadaan lausunto yhteysviranomaiselta. Erilaisia toteutusvaihtoehtoja Suunnitelmien mukaan uusi jätteiden käsittelylaitos sijoittuu Kajaaniin. Laitos mitoitetaan lähinnä puhdistamolietteiden ja biojätteiden käsittelyyn. Muita syötteitä laitokseen ovat kala- ja rasvajäte, lanta ja vanhentunut rehu. Biologisen jätteiden käsittelylaitoksen suunnittelu edellyttää ympäristövaikutusten arviointia, koska jätemäärä on suuri, tonnia vuodessa. Ympäristöarvioinnissa laitoksella on viisi eri vaihtoehtoa. Tihisenniemen biokaasulaitoksen ajatuksesta on luovuttu Renforsin Rannan pyynnöstä alueen muuta kehitystä silmällä pitäen. Muut laitosvaihtoehdot sijoittuvat Peuraniemen jätevedenpuhdistamon lähelle tai Majasaaren kankaalle. Ympäristöarviointi ohjaa päätöksentekoa Ympäristövaikutusten osalta toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja ovat Peuraniemen mädättämö ja Majasaarenkankaan aumakompostointija rakeistuslaitos. Majasaarenkankaan biokaasulaitos -vaihtoehdossa jätevesien käsittely on ongelmallista. Parkinniemen teollisuusalueen biokaasulaitoksen Lähienergia 7 riskinä olisi hajuhaittojen ulottuminen asuinalueille. Uuden biolaitoksen toteutumisesta ei ole vielä tehty päätöksiä. Päätöksenteossa avainasemassa ovat Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi ja kuntien vesihuoltolaitokset. Myös liike-elämän osallistuminen on esillä, erityisesti kaupanalan biojätteiden osalta. Ratkaisu tulevasta käsittelylaitoksesta on tarkoitus tehdä vuoden 2010 aikana. Mahdollisuus kierrätystuotteelle Eloperäistä alkuperää oleva jäteaines tulisi saada luonnon kiertoon. Uuden biologisen jätteiden käsittelylaitoksen myötä kompostilla voidaan korvata kemiallisia lannoitteita ja valmiita maanparannusaineita. Näin jätehuollon kierrätysketju keventää asumisen ja tuotantoelämän ekologista jalanjälkeä. Rahoitus hankkeesta Biologista jätteiden käsittelylaitosta suunnitellaan Kainuun ELYkeskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Eko-Kymppi, Huurinainen Oy, Kainuun Etu Oy, Kainuun Jäteyhtymä Oy, Kainuun kunnat, Kainuun Voima Oy, Kuhmon Eko-kala Oy, Mondo Minerals Oy, Osuuskauppa Maakunta, ParkPower Oy, Piiraisen Viherpalvelu Oy, Siwa, Sotkamon Jätehuolto Oy, Vapo Oy, Vuokatin Nurmi Oy ja Vuolijoen Turve Oy sekä Kainuun ELY-keskus EU:n Itä-Suomen EAKR-ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa. Lakeuden Etapin biokaasulaitos Ilmajoella on Kajaaniin suunniteltua kaksi kertaa suurempi. Ruokohelpi ottaa aikalisää Elina Virkkunen tutkija MTT Sotkamo Ruokohelpi innosti viljelijöitä viisi vuotta sitten ja uusia sopimuksia tehtiin vilkkaasti. Viljelyalan kasvu on kuitenkin tasaantunut. Mikä helpeä hidastaa? Sotkamolainen Veikko Niskanen on korjannut vajaan kuuden hehtaarin ruokohelpialaltaan sadon kahtena vuonna. Kasvusto oli jo ensimmäisenä vuonna vankka ja viljely on onnistunut siinä mielessä hyvin. -Helppo kasvi tämä on ollut, sillä perustamisvuoden jälkeen työ rajoittuu sadonkorjuuseen ja lannoitukseen, Niskanen toteaa. Hänen ruokohelpensä kasvaa talon ympärillä, mutta esimerkiksi siitepölyhaittaa siitä ei ole ollut. Niskanen ei ole halunnut vuokrata peltojaan, koska hän voi kerryttää Myel-eläkettä viljellessään niitä itse. Päätulonsa hän saa metsäkoneurakoinnista. ProAgria Keskusten Liiton ja VTT:n laskelmien mukaan ruokohelven viljely on kannattavampaa kuin rehuohran viljely. Näin siitäkin huolimatta, että viljelijä saa helpisadosta vain noin 100 euroa hehtaarilta ja energiakasvituki poistui vuonna Ruokohelpiala on ollut koko maassa noin hehtaaria, vaikka tavoitteet olivat paljon korkeammalla. Kainuussa helpeä viljelee 25 tilaa yhteensä 275 hehtaarilla. Helpipelto on hiilinielu Viljelypäällikkö Tapani Mikkonen Vapolta harmittelee, ettei maatalouden tukipolitiikka ole suosinut ruokohelpeä. -Luonnonhoitopellot ovat vieneet potentiaalista ruokohelpialaa ja tietysti myös viljan hinta vaikuttaa viljelijöiden päätöksiin. Päästökauppa ei ole vielä mahdollistunut riittävää hintaa ruokohelvelle, Mikkonen summaa. Mikkonen toivoo, että ruokohelven asema hyvänä hiilen sitojana huomioitaisiin ja siitä palkittaisiin. Kuopion yliopiston tekemissä tutkimuksissa kävi ilmi, että turvemaalla kasvava ruokohelpi sitoo hämmästyttävän paljon hiilidioksidia hehtaaria kohti. Hiiltä sitoutuu sekä kasvustoon että juuristoon. Megawattihinnoittelussa puutteita Veikko Niskanen harkitsee viljelysopimuksen uusimista myös nykyisen sopimuksen päätyttyä. Tosin sopimusehtoihin hän toivoo parannusta. -Laskussa näkyy ainoastaan megawattihinta ja megawattien määrä. Arvioitua tai punnittua kilomäärää tai kosteusprosenttia ei ole ilmoitettu viljelijälle, Niskanen ihmettelee. Keskimääräinen hinta ruokohelvelle on 5-6 euroa megawatilta. Hinta vaihtelee riippuen etäisyydestä voimalaitokselle. Kainuussa ruohelpeä poltetaan Kainuun Voimalla. Ennen Kajaaniin kuljetusta paalit murskataan turvesuolla ja sekoitetaan turpeeseen. Kainuussa ruokohelvenviljelysopimuksia tekevät Vapolta Janne Rönkkömäki (Vaala, Vuolijoki) ja Matti Turpeinen (muu Kainuu). Uusia sopimuksia tehdään kylvöalailmoitukseen eli kesäkuun puoleen väliin asti. Sotkamolaisen Veikko Niskasen ruokohelpipelto odottaa hangen alla kevättä ja uutta kasvua. Opinto- ja biokaasumatka Kiteelle Matkan hinta 50 /hlö, Kainuun ulkopuolelta tuleville 70. Sis. matkat, majoitus 2 hh, aamiainen, kahvit, esittelyt. Ilmoittautuminen viim. ke mennessä Elina Virkkuselle, puh , Opinto- ja biokaasumatkan järjestävät MTT Sotkamon Biokaasu- ja peltoenegria Kainuussa -hanke ja Kainuun ELY -keskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hanke. Tervetuloa! tiistai Lähtö Kajaanista, matkalla lounas ja kahvit Kuhasalon jätevedenpuhdistamon biokaasulaitos, Joensuu Simosbiogas, Liperi Saapuminen hotelli Kareliaan, Joensuu keskiviikko Lähtö hotellista Itä-Suomen biokaasutoimijoiden kokous, Pajarinovi, Kitee, lopuksi lounas Tutustuminen BioKymppi Oy:n biokaasulaitokseen Perillä Kajaanissa, matkalla kahvit

8 8 Lähienergia Itä-Suomen bioenergiaosaajat koolla Kainuussa Timo Karjalainen kehityspäällikkö Lönnrot-instituutti Arviolta 100 itäsuomalaista bioenergiaosaajaa kokoontuu Kainuuseen pohtimaan alan ajankohtaisia asioita. Bioenergiapäivät ovat kaksiosaiset. Maanantaina 22. maaliskuuta pidetään Snowpoliksessa seminaari ja tiistaina 23. maaliskuuta toteutetaan ammattiretki Kuhmon bioenergiakohteisiin. Kaksi teemaa Bioenergiapäivien yleisinä teemoina ovat metsäenergia ja yrittäjyys. Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet tulevat valtaosin kohdistumaan suurimpaan bioenergiapotentiaaliin eli puuenergiaan. Seminaarissa käsitellään metsäenergian tuotannon uusia mahdollisuuksia muuttuvassa teollisuuden toimintaympäristössä. Lisäksi seminaarissa selvitellään, mitä uutta korjuuteknologian ja -logistiikan osalta on tehtävissä, jotta Suomi voisi saavuttaa puuenergian käytölle asetetut tavoitteet. Uusia innovaatioita Voimakkaasti liikkeelle lähtenyt bioenergiasektori avaa uusille innovaatioille mahdollisuuksia. Uudet Nokiat ovat vihreälle liiketoiminta-alueelle vielä syntymättä. Nyt olisi luotava sellaiset toimintaympäristöt uusille toimialoille, joilla ideat voidaan kehittää vientikelpoisiksi tuotteiksi. Miksi ei myös Kainuussa? Esimerkit Kuhmosta Seminaarin ammattiretki suuntautuu Kuhmoon, jossa tutustutaan paikalliseen bioenergian tuotantoon ja käyttöön. Tutustumiskohteina ovat Kuhmo Oy:n ja Kuhmon lämpö Oy:n purun kuivaus savukaasuilla ja briketöinti, puupelletin tuotanto ja lämpöyrittäjyys. Kuhmo on hyvä esimerkki siitä kuinka yrittävät voivat tehdä yhteistyötä bioenergiasektorilla. Yhteistuumin voidaan jalostaa korkealuokkaisia polttoaineita mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteista. Esiin voidaan nostaa Kuhmon Lämpö Oy:n ja Kuhmo Oy:n yhteistyö purunkuivauksessa ja sen jalostamisessa briketiksi. Toinen esimerkki on AA-Puu Oy:n ja M- Pelletin yhteistyö jossa kutterin puru jalostetaan pelletiksi. Kuhmossa Veljekset Pääkkönen toimii lämpöyrittäjänä Kalevala kuntoutuskodilla ja Kanervan hoitokodilla. Sekä lämmön myyjä että ostaja ovat olleet tyytyväisiä tehtyyn lämmön toimitussopimukseen. Jo perinne Itä-Suomen bioenergiapäivät ovat järjestyksessään neljännet. Aiemmat tilaisuudet on järjestetty Joensuussa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Päivien taustalla ovat Etelä- Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä- Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliittojen sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymän yhteinen bioenergiaohjelma. Bioenergiapäivien käytännön järjestelyistä vastaa Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti. Järjestelyihin ovat osallistuneet myös Itä-Suomen WENET -toimijat sekä Sotkamon kunta. ITÄ-SUOMEN MAAKUNTIEN LIITOT Itä-Suomen bioenergiapäivät maaliskuuta 2010 Vuokatissa, Snowpolis Oy, Kidekuja 2, VUOKATTI. OHJELMA SEMINAARI 9:00 Tulokahvit ja ilmoittautuminen 9:30 Avaus - Kainuun bioenergianeuvottelukunnan puheenjohtaja, johtaja Jorma Tolonen 9:40 Terveiset Eduskunnasta - Kansanedustaja Timo Korhonen 9:50 Kööpenhaminan COP-15 ilmastokokouksen tuloksista ja niiden merkityksestä Suomelle ja Itä-Suomelle? - Neuvotteleva virkamies Harri Laurikka, Ympäristöministeriö 10:10 Riittääkö metsäenergiaa? - Varttunut tutkija Juha Laitila, Metla - Hankintajohtaja Jussi Kumpula, Metsähallitus 10:50 Kuinka homma hoidetaan käytännössä - Puheenjohtaja Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto 11:10 Energiapuuta harvennushakkuilta; koneiden kehitystarpeet - Kehitysjohtaja Janne Häikiö, Pentin Paja Oy 11:30 Päätehakkuiden energiapuun korjuukaluston kehitystarpeet - Erikoistutkija Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Keskustelu 12:00 Ruokailu ja posterit, tiedotustilaisuus 13:00 Metsäenergian tehokkaat kuljetusmuodot - Professori Tapio Ranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 13:20 Biomassaterminaaliverkoston toteutus - esimerkkinä Kainuu - Projektipäällikkö Paavo Pietikäinen, Kainuun Etu Oy 13:40 Kuinka energiapuunhankinta pidetään hanskassa? - Toimitusjohtaja Petri Kyllönen, Datala Oy, - Vanhempi suunnittelija Jorma Leinonen, Ebsolut Oy 14:00 Keskustelu 14:30 Mahdollisuudet biojalosteiden hajautettuun tuotantoon - Professori Ulla Lassi, Oulun yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius 14:50 UPM:n konseptit nestemäisten polttoaineiden valmistuksessa - Biopolttoainepäällikkö Pekka Jokela, UPM - Kymmene Oyj 15:10 Liiketoimintamahdollisuuksia puhtaasta energiasta PK-yrityksille - Case Kempeleen ekokortteli ja hakkeen kuivaaminen - Toimitusjohtaja Juha Sipilä, Fortel Invest Oy 15:40 Loppukeskustelu 19:00 WENET -senssit OHJELMA AMMATTIRETKI KUHMOON :30 Lähtö Snowpoliksesta bussilla 9:15 Kuhmon Lämpö Oy/Kuhmo Oy: Purun kuivaus savukaasuilla, briketöinti, puutuhkan hyötykäyttö 10:15 M-Pelletti Oy: Pellettien valmistus 11:00 Lounas 12:00 Veljekset Pääkkönen: Lämpöyrittäjyys - Kalevala kuntoutuskoti, Kanervan hoitokoti Hinta on 150 e/ henkilö. Hintaan sisältyy maanantain seminaari materiaaleineen, kahvit, lounas ja illan WENET -senssit sekä tiistain ammattiretki Kuhmoon (linja-autokuljetus Vuokatista, lounas, iltapäiväkahvit). Pelkän maanantaipäivän hinta on 120 e. Ilmoittautumiset viimeistään torstaina Kajaanin yliopistokeskukseen www-sivulla tai puhelimitse Pirjo Moilaselle, puh. (08) Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Toimintaympäristö Metsäenergia Hake, puru, kuori, kutterinlastu, polttopuu Turve Hitaasti uusiutuva, nostoa tai käyttöä ei tueta Mukana bioenergiaohjelmassa siksi, että

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 17.2.2011 nro 3/2011

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 17.2.2011 nro 3/2011 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(8) KOKOUSAIKA Torstai 17.2.2011 kello 13.00 15.15 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Metsäliitto Osuuskunta Petri Toivanen 1 Joensuun piiri 2011 Piirin esikunta: Piiripäällikkö Apulaiskorjuupäällikkö Toimistonhoitaja Jäsenpalveluesimies 50-100% metsänhoitoesimies

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy OLKEA ENERGIAKSI Olkea ruvettiin käyttämään vasta 1970 luvun öljykriisin jälkeen. Ensin Tanskassa josta käyttö levisi Saksaan ja etelä Ruotsiin. Muuta

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot