Neuvonnasta kuutioiksi ja euroiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuvonnasta kuutioiksi ja euroiksi"

Transkriptio

1 Lähienergia Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti nro 5 Metsähallitus panostaa puuenergian tuotantoon Sivu 2 Jari Kemppainen bioenergianeuvoja Kainuun metsäkeskus Kuolinpesän osakas Kaarina Lukkari huomaa lehdessä ilmoituksen ilmaisesta tilakäynnistä. Soitto metsäenergiahankkeen neuvoja Jari Kemppaiselle metsäkeskukseen ja tilakäynti sovitaan seuraavalle perjantaille. Tilalla on voimassa olevat metsäsuunnitelmat, joista nähdään heti millä kuvioilla lähdetään käymään. Valmiin metsäsuunnitelman pohjalta on helppo suunnitella käynti kiireisimmille kohteille. Metsään lähtee mukaan Ilkka Lukkari. Neuvontakäynnin aikana käydään kuvioilla, joissa on harvennushakkuita ja mahdollisia energiapuukohteita. Tilalta löytyy monenlaisia kiireellisiä hakkuutöitä. Metsäkäynnin jälkeen käydään metsäsuunnitelmasta läpi kuvioita, joilla hakkuut ovat tarpeen. Ajankohta puukaupalle tuntui sopivalta. Perikunta pyytää suoraan ostajilta tarjoukset ja saa määräaikaan menneessä kaksi tarjousta, joista UPM Metsä valitaan kauppakumppaniksi. Ostomies Jukka Heikkisen kanssa kauppaa hierotaan ja kauppaan tulee Neuvonnasta kuutioiksi ja euroiksi lähes kaikkia puutavaralajeja. Energiapuuta korjataan nuorenmetsänhoitokuvioilta ja avohakkuulla uudistettavasta lepikosta kuusentaimien tieltä. Energiapuu kiinnostaa Jukka Heikkinen kertoo, että puukauppaa käydään tällä hetkellä myös energiapuun osalta. Kiinnostus on lisääntynyt ja energiapuunkorjuu- ja ensiharvennusleimikoita on tarjolla. Jari Kemppainen puolestaan arvelee, että metsäkeskuksen energiapuukampanja on herättänyt monen metsänomistajan kiinnostuksen oman metsäpalstan hakkuumahdollisuuksiin. Parhailta, niin sanotusti vajaatuottoisilta uudistettavilta kohteilta energiapuun määrä saattaa nousta 150 kuutioon hehtaarilta. Kun kohteesta lähtee myös jonkin verran ainespuuta, niin hakkuutulo voi kattaa sen omamaksuosuuden, mikä KEMERA -tuen lisäksi tarvitaan metsän uudistamiseen. Energiapuuvarastot vaativat suuremmat varastointitilat ja varastoinnissa tulee varautua myös pidempään 1-2 vuoden varastointiaikaan energiapuun kuivattamisen vuoksi. Sivu 3 Lämpöyrittäjyys Energiapuuntuotanto kasvussa Sivu 4 Kainuun biomassaterminaaliverkosto Sivu 5 Kantrikoulutus käynnistyy Sivu 6 Ruokohelpi ottaa aikalisän Sivu 7 Jukka Heikkinen ja Kaarina Lukkari tutkivat Metsäkeskuksen tekemää metsäsuunnitelmaa. Itä-Suomen bioenergiaseminaari Sivu 8

2 2 Lähienergia PÄÄKIRJOITUS Uudet energiavarat löytyvät läheltä Tytti Seppänen Vaalan kunnanjohtaja Sää on suosittu keskustelun aihe. Tänä talvena mausteensa keskustelulle on antanut pohdinta siitä, onko ilmastonmuutos totta, kun lunta on pientareet pullollaan ja pakkasta piisaa. On kuitenkin ihan paikallaan todeta, että ilmastonmuutos muodostaa uhkan maaseudulla asumiselle juuri energian ja liikennepolttoaineiden kallistumisen myötä. Energiaa on pyrittävä käyttämään entistä vähemmän sekä siirryttävä paikallisiin ja uusiutuviin energialähteisiin. EU:n päästöjä ja uusiutuvien energialähteiden osuutta koskevat tavoitteet ovat Suomen osalta haastavia. Niiden saavuttaminen edellyttää kaikkien mahdollisten keinojen hyödyntämistä myös hajautetussa energiantuotannossa. Maaseudun kunnissa on runsaasti uusiutuvia energiavaihtoehtoja ja ilmastonmuutoksen seurauksena nämä energiavarat nousevat uuteen merkitykseen. Maaseudun kuntien tärkeimmät omat energiavarat ovat energian tehokas käyttö ja energiansäästö, puu ja turve sekä maalämpö. Energian käytön tehostaminen eli energiansäästö tulee niin ympäristö- kuin kustannussyistä yhä tärkeämmäksi. Maalämpö on uusiutuvista lämmitysenergialähteistä helppohoitoinen ja käyttökelpoinen vaihtoehto. Siihen soveltuu myös viljelykäytössä oleva peltoala vesistöjen ja kallioperän ohella. Maalämmön hyödyntämiseen tulisi kohdistaa nykyistä enemmän tukea ja puolueetonta informaatiota tulisi olla kattavasti saatavilla. Myös erilaiset aurinkoenergian hyödyntämismenetelmät ovat maaseudulla mahdollisia. Pienimuotoiselle hajautetulle sähköntuotannolle eri polttoaineilla voisi syöttötariffin käyttöönoton jälkeen olla edellytyksiä. Tilakohtaisesti lannankäsittelyjärjestelmiä kehittämällä voidaan tuottaa myös biokaasua ja siitä edelleen lämpöä ja sähköä. Yhteistoimintaa niin lannan tuottajien kesken kuin yhdyskuntien jätehuollosta vastaavien välillä voidaan lisätä esimerkiksi yhteisten kompostointi- ja biokaasulaitosten rakentamiseksi. Samalla hillitään lannasta ja erilaista muista biojätteistä peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä. Puu on maaseudun perinteinen rakennusmateriaali ja soveltuu suomalaiseen maisemaan. Erityisesti uudisrakentamisen yhteydessä rakennuksen tulevaan energiankulutustasoon on helpointa ja halvinta vaikuttaa. Riittävä lämmöneristys ja lämmön talteenottoratkaisut yhdessä lämmitystapavalinnan kanssa ovat tulevaisuuden ratkaisuja. On siis turha päivitellä onko ilmastonmuutos totta vai ei. Kestävää on valita energian säästö, uusitutuvat energiavarat ja hajautettu energiantuotanto. Nämä ratkaisut tuottavat työtä ja toimeentuloa harvaankin asuttujen alueiden kunnille ja tuovat kipeästi kaivattuja veroeuroja peruspalveluiden tuottamiseen. Puunenergian haasteet Metsähallituksen toiminnassa Paavo Soikkeli Metsähallitus Metsähallitus uudisti puuenergian toimituskäytännön vuonna Samalla käynnistettiin Terawattitunti puuenergiaa -projekti, jonka tavoitteena on hankkia Metsähallituksen metsistä terawattitunnin edestä puuenergiaa. Yhden Terawattitunnin energiamäärän saamiseksi tarvitaan puoli miljoonaa kiintokuutiota puuta. Projekti on puolivälissä ja se on edennyt aikataulun mukaan. Olennainen ero Metsähallituksen ja yksityismetsänomistajan välillä on, että Metsähallitus ei saa Kemera-tukia. Tämä merkitsee sitä, että puuenergian korjuu ei ole kannattavaa taimikkovaiheen metsissä. Metsähallituksessa nuoren metsän, josta otetaan energiapuuta, on oltava ensiharvennusvaiheessa. Tällöin lähes poikkeuksetta samalta leimikolta otetaan sekä aines- että energiapuuta. Energiapuun korjuu Metsähallituksessa energiapuun korjuu on kytketty ainespuun korjuuseen. Hyvä energiapuun korjuukohde on ainespuuleimikko. Energiapuu on lisätavaralaji tukkien ja kuitupuun rinnalla. Metsähallitus ottaa arvotavaran eli tukkipuun ja kuitupuut tarkasti talteen, koska niille on kysyntää. Hakkuutähteen, kantojen ja energiarangan talteenotto ratkaistaan leimikkokohtaisesti. Metsähallituksen työmaat ovat pinta-alaltaan ja puumäärältään isoja. Tällä voidaan jossain määrin kompensoida alhaisempaa hehtaarikertymää, koska koko työkohteelta kertyy energiapuuta siedettävä määrä. Energiapuun korjuu vaikuttaa metsänhoitoon. Metsähallituksen mukaan taimikot kannattaa edelleen hoitaa ajoissa. Pienten runkojen korjuu ensiharvennuksessa joukkokäsittelyllä saattaa nostaa taimikon kasvatustiheyttä. Hakkuutähteen korjuu ja kantojen nosto helpottavat maanmuokkausta ja metsänviljelyä. Luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan liittyvät asiat on otettava huomioon samalla tavalla kuin pelkässä ainespuun korjuussa. Lähienergialehden toimituskunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti Puh Elina Virkkunen tutkija, MTT Sotkamo Puh Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ELY-keskus Puh Pekka Moilanen Metsäkeskus Kainuu Puh Anita Korhonen suunnittelija Snowpolis Puh Paavo Pietikäinen Kainuun Etu Oy Puh Lehden painosmäärä kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaani 2010 Taitto Kainuun Sanomat Leila Huusko

3 Lähienergia 3 Lämpöyrittäjyys, mitä se on? Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, Kainuun metsäkeskus Lämpöyrittäjä tuottaa pääasiassa hakkeella tai pelletillä tehtyä energiaa asiakkaan tarpeisiin. Asiakkaita ovat usein kunnat, yritykset ja taloyhtiöt. Lämpöyrittäjät ovat paikallisia pk-yrittäjiä, joilla on sopimus lämmöntoimittamisesta asiakkaan kiinteistöihin. Yhä useammassa kohteessa lämpöyrittäjä investoi myös hake- tai pellettilämpökeskuksen, jolloin kiinteistön omistajalta säästyy rakentamiseen tarvittavat varat. Yrittäjän vastuulla ovat polttoaineen, useimmiten hakkeen, hankinta ja lämpölaitoksesta huolehtiminen. Tulot muodostuvat tuotetusta energiasta eli MW-tunneista: Asiakas maksaa käyttämästään energiasta. Yrittäjät paikallisia Usein lämpöyrittäjät ovat taustoiltaan metsäkone-, hakkuri- tai maatalousyrittäjiä, eli he ovat tekemisissä lämmöntuotannon jollakin osaalueella. Lämpöyrittäjän olleessa paikallinen, hakelämmön hyödyt jäävät suurimmaksi osaksi paikkakunnalle. Hakkeeksi korjattavaa puuta ei kannata kaukaa hankkia, joten kotiseudun lämpöyrittäjä ostaa energiapuut paikallisilta metsänomistajilta. Puunkorjuun suorittavat oman kunnan yrittäjät ja kuljetukset sekä haketukset tehdään omalla kalustolla tai ne hankitaan mahdollisimman läheltä. Kunta hyötyy verotuloina kaikissa hakelämpöyrittämisen vaiheissa, kun yritys on paikallinen. Kainuussa lämpöyrittäjiä ovat mm. Kuhmossa Veljekset Pääkkönen Ay ja Suomussalmella Suomussalmen Puulämpö Oy. Kuhmossa yrittäjä on investoinut yhden hakelämpölaitoksen Kalevalan kuntoutuskodille ja yhden pellettilämpölaitoksen Kanervan hoitokotiin Jämäkselle. Suomussalmella Puulämpö Oy lämmittää kirkonkylän koulukeskusta kunnan investoimalla hakelämpökeskuksella. Puuta öljyn tilalle Tyypillisissä lämpöyrityskohteissa, joissa entinen öljylämmitys korvataan hakkeella tai pelletillä, öljynkulutus on ollut muutamasta kymmenestä tuhannesta litrasta muutamaan sataantuhanteen litraan vuodessa. Tämä tarkoittaa liikevaihdossa euroina samaa suuruusluokkaa. Lämpöyrittäjistä ei siis tule hakesheikkejä, mutta toiminta on kannattavaa ja työlle saa palkan. Paikallinen lämpöyrittäjä tekee sopimuksen suoraan lämmönostajan kanssa ilman välikäsiä, jolloin sekä asiakas että ostaja hyötyvät. Päätösten aika Lämpöyrittäjyyskohteiden alueellinen jakautuminen Suomessa (Lähde Työtehoseura ry, kuva Kaija Laaksonen) Julkisten tahojen kuten kuntien olisi kannattavaa muuttaa öljylämmitteiset kiinteistönsä hake- tai pellettilämmölle. Nyt tarvitaan päätöksiä siitä, jotta esimerkiksi kunnat pyytäisivät tarjouksia lämpöyrittäjiltä. Kainuun metsäkeskuksen bioenergianeuvojat auttavat lämpöyrittämisen liittyvissä asioissa niin lämmön ostajia kuin lämpöyrittäjiksi aikovia. LÄMPÖYRITTÄJYYS SUOMESSA 2008 Kalevala -kuntoutuskodin energiantuotanto on malliesimerkki lämpöyrittäjyydestä. (Kuva Timo Karjalainen) Lämpölaitoksia 423 kpl Yhteisteho 230 MW Keskimääräinen teho 0,5 MW Polttoaineiden käyttö v l Metsähake irtokuutiota l Muu puupolttoaine irtokuutiota l Turve kuutiota Yhtiömuodot l Yrittäjä 160 kpl l Yrittäjärengas 40 kpl l Osuuskunta 89 kpl l Osakeyhtiö 128 kpl l Muu 6 kpl Maatilojen energiaohjelma käynnissä Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, Kainuun metsäkeskus Maatilojen energiaohjelma on käynnistynyt. Siihen voivat liittyä kaikki suomalaiset maa- ja puutarhatilat. Ohjelman kautta mukana olevat yritykset saavat käyttöönsä erilaisia palveluita, joiden avulla tila voi pienentää energiakustannuksiaan, lisätä bioenergian käyttöä ja tuotantoa sekä vähentää aiheuttamiaan kasvihuoneja kaasupäästöjä. Palvelua suunnitteluun Näkyvin ohjelman toimintamuodoista on energiasuunnitelmapalvelu. Suunnittelija käy yhdessä viljelijän kanssa läpi tilan mahdollisuudet energiansäästöön ja bioenergiaan käytön lisäämiseen. Tilakäynnin pohjalta laaditaan toimenpide-ehdotukset. Valtion tuki ehdot täyttäville tiloille tehtyjen suunnitelmien tukikelpoisista kustannuksista ovat 85 prosenttia. Energiankulutukseltaan pienimmille tiloille ohjelma tarjoaa apukeinoja omatoimiseen energiankulutuksen seurantaan ja säästötoimenpiteiden suunnitteluun. Suurimmille tiloille valmistellaan maatalouden energiakatselmusmallia. Lisäksi ohjelmaan liittyneille tiloille valmistellaan monipuolisia energiankäyttöön ja bioenergian tuotantoon liittyviä tietopalveluja ja seurantatyökaluja. Ohjelmaan liittyessään viljelijät sitoutuvat ottamaan energian kulutusseurannan ja käytön tehostamisen pysyväksi toimintatavaksi tilallaan. Lisätiedot: Kainuun metsäkeskus, Pekka Moilanen, puh , Internetistä Maatilan hakelämpökeskus. Entinen rehusiilo on katettuna hyvä hakevarasto.

4 4 Lähienergia Ensiharvennusten energiapuunkorjuumäärät kolminkertaistuivat Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, Kainuun metsäkeskus Vuonna 2009 Kainuussa yksityismetsistä korjattiin ensiharvennuskohteilta energiapuuta kolminkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Määrä on mahdollista kasvattaa nykyisestä moninkertaiseksi. Myös metsähallitus on aloittanut energiapuun korjuun ensiharvennuksilta. Energiapuun korjuussa on perinteisestä puunkorjuusta poikkeavia vaatimuksia. Tavoitteena on hyvä hakkeen laatu. Laatuhakkeen jalostaminen alkaa jo metsässä. Neuvoja energiapuunkorjuun kysymyksiin saa Kainuun metsäkeskuksen bioenergianeuvojilta. Metsänomistaja voi tilata metsäkeskuksen neuvojilta maksuttoman tilakäynnin. Sen aikana selvitetään, onko tilalla energiapuun korjuuseen soveltuvia kohteita. Metsäliitto aktiivinen energiarangan hankinnassa Metsäenergian kysyntä voimalaitoksilla on laskenut viime kevään tilanteeseen verrattuna, koska puuenergian kanssa kilpailevia polttoaineita on ollut saatavilla kilpailukykyiseen hintaan. Tänä vuonna Metsäliiton metsäenergiatavoite Kainuussa ei ole aivan viimevuotisella tasolla. Tavoitemäärissä riittää silti tekemistä. Kokonaisuutena puunhankintatavoite on normaalivuosien tasolla. Ostoslistan kärjessä ovat kesäkorjuukelpoiset tukki- ja kuitupuuleimikot. Energiapuun korjuuta giljotiinikouralla. Tämän kasvavan ainespuumäärän mukana Liitto hankkii merkittävän määrän myös metsäenergiaa. Kuusivaltaisilta päätehakkuilta kerätään latvusmassaa. Rankakohteiden on oltava Kemera-tukikelpoisia ja kesällä korjattavia, koska työskentely on vaikeaa paksun lumen aikaan. Korjuuesimies Jarmo Karhu sanoo, että työjäljestä ei tingitä. Jos rungot ovat kaarella lumimassojen alla, hakkuutyö vaikeutuu merkittävästi. (piiripäällikkö Ville Keskinen, Metsäliitto, Oulun hankintapiiri) UPM kasvattaa energiapuun hankintaa UPM hankkii kasvavia määriä energiapuuta Kainuussa myös ensiharvennusmetsistä, jotta se saa turvattua tasaisen energiapuun saannin voimalaitoksilleen. Avohakkuualoilta korjattavien hakkuutähteiden ja kantojen korjuussa UPM on edelläkävijä. Ostopäällikkö Matti Huhtala UPM:n Kajaanin metsäpalvelutoimistosta kertoo, että korjuumenetelmien kehittyessä energiapuun korjuuta on lisätty myös ensiharvennusmetsistä. Hän lisää, että energiapuukaupasta on tullut osa normaalia puukauppaa. UPM ostaa myös pelkästään energiapuuta sisältäviä leimikoita. Kasvavan tarpeen vuoksi UPM:llä on mahdollisuus tarjota metsänomistajille kilpailukykyistä puukauppa- ja palvelupakettia. Se tarjoaa metsänomistajalle kaikki tarvittavat palvelut puukauppaan, leimikon suunnitteluun ja mahdollisten nuoren metsän hoitoon myönnettävien tukien hakemiseen liittyen. (Hannu Klemetti, UPM Kymmene Metsä) Nuoret metsät tarvitsevat hoitoa L&T Biowatti on erikoistunut ensiharvennusmetsien hoitoon. Oikeaan Kokopuun metsäkuljetusta. aikaan tehdyt hoitotoimenpiteet varmistavat nuoren metsän elinvoimaisen kasvun ja parhaan taloudellisen hyödyn. Puusta tuotettava energia on ympäristöystävällistä eikä kuormita ilmastoa, sillä sen poltosta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu uuden puusukupolven kasvuun (neutraali päästötase). L&T Biowatti hoitaa metsiä ja ostaa energiapuuta pysty- ja hankintakaupoilla. Tähän työhön yritys on varannut kohteisiin soveltuvan kaluston sekä tarvittavat lisävarusteet. Se takaa selkeän hinnoittelun ja mittaukset, luotettavat aikataulut sekä ammattitaitoisen korjuun ja siistin lopputuloksen. Palvelu on metsänomistajalle vaivaton vaihtoehto. L&T Biowatti huolehtii hoitotoimenpiteiden lisäksi dokumenteista ja viranomaisasiakirjoista. Lisätietoja saa paikalliselta metsäpalveluasiantuntijalta. Yhteystiedot ovat osoitteessa Suomussalmella metsäenergian hankintaa hoitaa paikallinen metsäpalveluyrittäjä Jarin Metsä. (Timo Marttila, L&T Biowatti Oy) OK-Yhtiöt Oy - kainuulainen metsäenergiayhtiö OK-Yhtiöt Oy toimii koko metsäenergiaketjussa metsästä siiloon ja aina lämmöntuottamiseen asti. Yritys ostaa metsäenergiajakeita pystyja hankintakaupoilla. Pystykauppana se hoitaa nuoria tiheitä metsiä energiapuuharvennuksin sekä ostaa kuusikkovaltaisten päätehakkuualojen hakkuutähteitä palstalla kasoille läjitettyinä hakkuussa. Hankintakauppana OK-Yhtiöt ostaa kaikkia metsäenergiajakeita sekä sahateollisuuden sivutuotteita. Kainuun lisäksi OK-Yhtiöllä on toimintaa myös Keski-Suomessa. Lisätietoja yrityksestä löytyy osoitteesta (Paavo Parviainen, OK Yhtiöt Oy) Puunkorjuuta pehmeistä kohteista Niko Piirainen Metsäurakointi Piirainen Oy Sotkamolainen Metsäurakointi Piirainen Oy on viime vuosien aikana ideoinut ratkaisua, joka parantaa metsäkoneen ominaisuuksia pehmeillä mailla toimittaessa. Ideasta on kasvanut tuote, joka on saanut nimekseen Wetla Track. Helppoa ja nopeaa Wetla Track on metsäharvestereihin suunniteltu telastoratkaisu, joka on mahdollista asentaa olemassa oleviin koneisiin yhtä helposti ja nopeasti kuin perinteiset renkaat. Metsäkone voidaan varustaa teloilla, kun niille on olosuhteiden vaatiessa tarvetta. Kone on mahdollista muuttaa takaisin pyöräkoneeksi, kun renkaiden käyttö on edullisempaa. Uusille kohteille Wetla-telasto mahdollistaa puunkorjuun pehmeiltä mailta, joilla toimiminen on perinteisellä kalustolla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Telaston käyttö alentaa koneen tuottamaa pintapainetta ja helpottaa työskentelyä suo-olosuhteissa. Telojen kahdeksan neliön kontaktipinta-ala lisää myös pitoa merkittävästi. Lisääntynyt pito mahdollistaa puunkorjuun jyrkiltä rinteiltä. Telamaton kuminen pintamateriaali on perinteisiä rautateloja hellävaraisempi vaihtoehto. Näin ollen herkkä ja hitaasti uusiutuva metsämaa säilyy paremmassa kunnossa. Wetla vastaa erinomaisesti puunkorjuualan uusiin haasteisiin. Pehmeiden maiden puunkorjuu tulee lisääntymään huomattavasti lähivuosina, osin kasvavan energiapuun käytön myötä. Perinteisesti tehokas työskentely pehmeillä mailla on ollut mahdollista vain talviaikaan. Puunkorjuun ympärivuotisuus on kuitenkin alan yrittäjien tavoitteena ja alan kustannusrakenteen vuoksi myös nykyisessä kilpailutilanteessa välttämätöntä. Logistisesti hyvä ratkaisu Wetla palvelee hyvin myös tehokasta metsäenergialogistiikkaa, koska aktiivisin energiapuunkorjuuaika on yleensä kevätkesällä. Tällöin maasto on pehmeimmillään ja hakkuukoneen ominaisuuksien parantaminen on välttämätöntä. Wetla -telasto voidaan asentaa metsäkoneiden lisäksi myös muihin pyöräkoneisiin. Wetla -tuoteperhe laajenee tänä keväänä myös turvetuotantoon kehitetyllä traktoritelastolla. Lisätietoja Wetla tuotteista löytyy osoitteesta Kumitelasto alentaa oleellisesti hakkuukoneen tuottamaa pintapainetta ja mahdollistaa energiapuunkorjuun pehmeillä mailla.

5 Miljoonasäästöt puuterminaaliverkostolla Lähienergia 5 Paavo Pietikäinen Kainuun Etu Oy Kehittyvä puuhuolto Kainuussa -projekti Kainuun alueella on tarkoitus nostaa aines- ja energiapuun korjuumääriä merkittävästi vuoteen 2014 mennessä. Tavoitteen saavuttamisen yhtenä ratkaisuna on tehokas biomassaterminaaliverkosto, koska sekä ainesettä energiapuun korjuumäärien lisääminen edellyttää vientiä Kainuun rajojen ulkopuolelle. Aines- ja energiapuun osalta terminaaliverkoston luoma vuotuinen kustannussäästö olisi ensimmäisessä vaiheessa noin 1,1 miljoonaa euroa ja toisessa 2,9. Eteneminen vaiheittain Terminaaliverkoston rakentaminen tulisi tehdä kahdessa vaiheessa. Ensin toimenpiteet keskitetään Kontiomäen rautatieterminaalin laajentamiseen ja palveluiden monipuolistamiseen. Toisessa vaiheessa, korjuumäärien edelleen kasvaessa, kehittämisen pääpaino siirtyy Ylä-Kainuun palveluterminaalin rakentamiseen. Näin esittää Pöyry Management Consulting Oy, joka teki Kainuun biomassaterminaaliverkoston toteutettavuusselvityksen. Selvityksen mukaan Kainuun terminaaliverkosto koostuisi 12 terminaalista, joista kaksi olisi palveluterminaaleja, viisi rautatieterminaalia ja viisi muita kuin rautatieterminaaleja. Kainuun biomassaterminaaliverkosto loisi edellytyksiä hyödyntää kustannustehokkaita haketus- ja murskauspalveluja ympäri maakuntaa. Terminaaleilla olisi merkittävä rooli metsäenergian laadun hallinnassa ja kausivaihtelun tasaamisessa. Maakunnan kannalta tehokas terminaaliverkosto pitäisi yllä aines- ja energiapuun kilpailukykyä kansallisessa mittakaavassa ja mahdollistaisi uuden liiketoiminnan kehittymisen Kainuussa. Kainuun biomassaterminaaliverkostoselvitys löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta Kehittyvä puuhuolto Kainuussa -projekti järjestää tutustumismatkan Rovaniemen puuja biopolttoaineterminaaleihin Lisätietoja Täysimittaisen terminaaliverkoston osat. Lähde: Pöyry. Hakkeen kosteus nopeasti selville Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Polttoaineen kosteuden mittausta ei tähän saakka ole pystytty tekemään riittävän nopeasti ja edullisesti. Nyt se on mahdollista. Senfit Oy on kehittänyt mittauslaitteen, jolla hakkeen kosteus selviää parissa sekunnissa. Biomaterial Moisture Analyzer (BMA) soveltuu myös muille biopolttoaineille ja turpeelle. Yrityksellä on kehityslaboratoriot Kajaanissa ja Oulussa. Kajaanissa on tehty noin 2000 kosteuden uunimääritystä, joiden avulla menetelmä ja laite on todettu toimiviksi. Toimitusjohtaja Markku Korhonen kertoo, että suurin virhe polttoaine-erän kosteuden määrityksessä tulee jo näytteen otossa. On tärkeää, että näyte on edustava ja vastaa mahdollisimman tarkasti tarkastelun alaista polttoaine-erää. Hän sanoo, että tarvittaessa yritys ohjeistaa näytteenotossa ja käsittelyssä. Monesti polttoainetta lämpölaitokselle tuonut autonkuljettaja on ottanut näytteen kuormasta, jolloin näytteenottoa ei ole suoritettu välttämättä oikein. Näytteenottoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota, mitattiinpa kosteus millä menetelmällä hyvänsä. Biopolttoaineen kosteuden määritys tapahtuu kehitetyllä laitteella parissa sekunnissa.. (Kuva Markku Korhonen) Uutta kehitteillä Senfit Oy:llä on kehitteillä myös online kosteuden mittauslaite. Polttoaineen kosteusvaihtelut aiheuttavat monesti päänvaivaa lämpövoimaloissa. Pahimmassa tapauksessa märkä polttoaine voi ajaa kattilan alas, jolloin edessä voi olla viikonkin seisokki. Jatkuvatoimisella kosteuden mittauslaitteella voidaan ennakoida polttoaineen kosteusvaihtelut ja estää ongelmat. Laite on toistaiseksi verrattain kallis tavalliselle lämpöyrittäjälle, mutta toiveissa on kehittää myös lämpöyrittäjälle hinnaltaan soveltuva mittauslaite. Laite soveltuisi hyvin vakiovarusteeksi suuriin haketerminaaleihin, jolloin lähtevien hakekuormien kosteus saataisiin nopeasti selville. Asiakas saisi näin tarkan tiedon tilaamastaan hake-erästä. Senfit Oy tekee jatkossa myös polttoaineen analysointipalvelua. Laite voidaan siirtää pakettiautossa haketuspaikalle ja tehdä koesarja haketettavasta erästä. Näin saadaan tarkka kuva hakeerän kosteudesta ja kun kuorma ajetaan autovaa an kautta, saadaan tieto myös lämpöarvosta. Metsänomistaja Tiedätkö, onko tilallasi energiapuukohteita? Tilaa maksuton tilakäynti metsäkeskuksesta! Pekka Moilanen, Jari Kemppainen,

6 6 Lähienergia KantriKoulutus käynnistyy Sari Laukkanen Kainuun ammattiopisto KantriKoulutus -hankkeessa järjestetään lyhytkestoista täydennyskoulutusta maaseutuyrittäjille ja metsänomistajille. Koulutukset pidetään Kainuussa kolmen tulevan vuoden aikana. Tavoitteena on parantaa maaseutuyrittäjien ja metsänomistajien menestymisedellytyksiä heidän osaamistaan kehittämällä. Koulutusta moneen tarpeeseen Koulutusta on tarjolla kymmeneen teemaan liittyen. Teemoina ovat johtaminen ja kilpailukyky, maatilan sukupolvenvaihdos, metsänomistajien koulutukset, bioenergia, maidontuotanto, lammastalous, hevostalous puutarhatuotanto ja elintarvikkeiden jatkojalostus. Koulutusta annetaan luokkaopetuksen lisäksi pienryhmissä, tutustumiskäynneillä, yrityskohtaisena koulutuksena sekä koti- ja ulkomaan opintomatkoilla. Energiamuodot tutuiksi Bioenergia-alan koulutusten tavoitteena on tehdä erilaisia uusiutuvia energiamuotoja tunnetuksi sekä lisätä niiden käyttöä ja tuotantoa Kainuussa. Koulutuksen kohderyhmänä ovat bioenergiasta kiinnostuneet, eri energianlähteitä harkitsevat sekä mahdollisesti alalle yrittäjiksi aikovat henkilöt. Bioenergian lyhytkursseja Koulutus koostuu useista lyhytkursseista liittyen muun muassa seuraaviin teemoihin: l Biokaasu ja biodiesel energian lähteenä (koulutusten aloituspäivä, koulutus keväällä 2010) l Biokaasulaitoksen suunnittelu biokaasutuotannon perusteet, tekniset ratkaisut jne., syksy 2010) l Ruokohelven ja muiden energiakasvien viljelypäivä (syksyllä 2010) l Lämpöyrittäjyys (mahdollisesti viikon 47 aikana) l Energiapuun korjuu (mahdollisesti viikolla 23) l Aurinkoenergian hyödyntäminen l Hakelämpökeskuksen rakentaminen l Pellettilämmitysjärjestelmän rakentaminen l Pilkkeiden kenttäkuivaamo Bioenergia-alan koulutuspäiviä on 35 ajoittuen vuosille Osa koulutuspäivistä järjestetään useamman kerran. Mukana on 10 päivää yrityskohtaista koulutusta sekä useita opintoja kenttäpäiviä, jotka järjestetään yhteistyössä muun muassa metsäkeskuksen ja MTT Sotkamon kanssa. Rahoitus hankkeesta KantriKoulutus -hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Kainuun ELYkeskus, osa Kainuun kunnista sekä Biodiesel on yksi bioenergian muoto, johon bioenergiakoulutuksissa tutustutaan. (Kuva Pekka Heikkinen) osallistujat osallistujamaksuin. EU-osarahoitteinen koulutus turvaa yrittäjille edullisen koulutusmahdollisuuden. Kainuun ammattiopiston hallinnoima hanke käynnistyi syksyllä 2009 ja se kestää vuoden 2012 elokuun loppuun. Hankkeen nä toimii Sari Laukkanen ja projektiassistenttina Tiina Happo. Tervetuloa mukaan kouluttautumaan! Kaikki KantriKoulutus -hankkeen koulutuspäivien ohjelmat ilmoittautumisohjeineen ovat luettavissa (Huom! Sivuja luodaan parhaillaan). Lisätietoja hankkeesta ja tulevista koulutuksista antaa Sari Laukkanen, p , tai projektiassistentti Tiina Happo, p , Kestävän kehityksen Vuokatti Tanja Keränen viestintäkoordinaattori Snowpolis Oy Ympäristökysymykset ovat ajankohtaisia ja paineet energian säästämiseksi ja energiatehokkuuden lisäämiseksi kasvavat jatkuvasti. Nämä arvot ovat nousseet myös esille matkailun kehittämisessä ja näihin Vuokatin alueella halutaan myös tarttua. Snowpolis Oy on suunnittelemassa Ekoteko Vuokatti -hanketta, jossa on tavoitteena selvittää Vuokatissa toimivien matkailuyritysten ja toimijoiden yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan Vuokattia tulisi kehittää lähivuosina. Vuokatin lähtökohdat ovat hyvät, alue on ympärivuotinen keskus ja majoituskapasiteetin käyttöasteet ovat korkeat. Näistä lähtökohdista on erinomainen tilaisuus jatkaa edelläkävijänä kestävän kehityksen mukaisissa kysymyksissä ja saavuttaa niillä kilpailuetua. Hiilijalanjälki matkailussa Ekoteko Vuokatti- hankkeessa tullaan tutkimaan ja kehittämään matkailualueen energia- ja materiaalitehokkuutta liikenteessä, rakentamisessa ja palveluiden tuottamisessa. Ekoteko Vuokatissa keskitytään energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen. Projektissa tutkitaan ja kehitetään matkailualueen energia- ja materiaalitehokkuutta liikenteessä, rakentamisessa ja palveluiden tuottamisessa. Tavoitteena on selvittää muun muassa palveluiden, lähiruoan ja jätteiden käsittelyn vaikutusta hiilijalanjäljen muodostumiseen ja kuinka sitä voisi pienentää. Tarkoitus on, että alueen päästöt pyritään saattamaan määräysten mukaisiksi. Keinoina ovat esimerkiksi alueen rakentamisen tehokkuus ja energiaomavaraisuuden nostaminen paikallisella, uusiutuvalla energian tuotannolla. Erilaisten selvitysten kautta saadaan käytännön tietoa siitä, millä nostetaan Vuokatin imagoa kestävän kehityksen mukaisena matkailualueena. Erityisesti haetaan vastausta siihen, millainen on kestävän kehityksen matkailualue, Vuokatti. Yritykset mukaan Suunnitteilla olevan Vuokatin Ekoteko -hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi viranomaisille sekä alueen toimijoille siitä, mitä mahdollisuuksia ja kilpailuetua kestävän kehityksen mukainen toiminta antaa Vuokatin matkailulle. Snowpoliksessa pyritään kannustamaan kuntaa tekemään kansallinen tai eurooppalainen sitoumus kestävästä tulevaisuudesta ja päästöjen pienentämisestä. Tällä hetkellä Snowpolis sitouttaa yrityksiä hankkeeseen. Yrityksiltä odotetaan erityisesti yhteistyötä, mutta pienikin rahallinen panos olisi hyvä. Mukaan odotetaan kaikenkokoisia ja eri alojen yrityksiä, jotka edesauttavat matkailijoiden viihtymisessä ja palveluiden tuottamisessa. Mukaan lähtevät yritykset saavat hankkeen myötä lähtötilannetiedot hiilijalanjäljen laskemisessa ja sekä muuta apua ja neuvontaa energiaasioissa. Hankkeeseen mukaan ovat jo Sotkamon kunnan lisäksi lupautuneet E.On Kainuu, Vapo, Katinkulta, Sokos hotel Vuokatti, Vuokatinhovi, Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatin Aateli ja Vuokatin Viini.

7 Biologinen jätteiden käsittely puntarissa Kajaanissa Biokaasu, komposti tai lieterae tyrkyllä lopputuotteiksi Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ELY-keskus Jätevedenpuhdistamoiden lietteiden sekä kotitalouksien ja kaupan biojätteiden käsittelyyn on suunnitteilla Kainuuseen nykyaikainen, biologinen käsittelylaitos. Sen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA) kuulemiskierros päättyi Seuraavaksi saadaan lausunto yhteysviranomaiselta. Erilaisia toteutusvaihtoehtoja Suunnitelmien mukaan uusi jätteiden käsittelylaitos sijoittuu Kajaaniin. Laitos mitoitetaan lähinnä puhdistamolietteiden ja biojätteiden käsittelyyn. Muita syötteitä laitokseen ovat kala- ja rasvajäte, lanta ja vanhentunut rehu. Biologisen jätteiden käsittelylaitoksen suunnittelu edellyttää ympäristövaikutusten arviointia, koska jätemäärä on suuri, tonnia vuodessa. Ympäristöarvioinnissa laitoksella on viisi eri vaihtoehtoa. Tihisenniemen biokaasulaitoksen ajatuksesta on luovuttu Renforsin Rannan pyynnöstä alueen muuta kehitystä silmällä pitäen. Muut laitosvaihtoehdot sijoittuvat Peuraniemen jätevedenpuhdistamon lähelle tai Majasaaren kankaalle. Ympäristöarviointi ohjaa päätöksentekoa Ympäristövaikutusten osalta toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja ovat Peuraniemen mädättämö ja Majasaarenkankaan aumakompostointija rakeistuslaitos. Majasaarenkankaan biokaasulaitos -vaihtoehdossa jätevesien käsittely on ongelmallista. Parkinniemen teollisuusalueen biokaasulaitoksen Lähienergia 7 riskinä olisi hajuhaittojen ulottuminen asuinalueille. Uuden biolaitoksen toteutumisesta ei ole vielä tehty päätöksiä. Päätöksenteossa avainasemassa ovat Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi ja kuntien vesihuoltolaitokset. Myös liike-elämän osallistuminen on esillä, erityisesti kaupanalan biojätteiden osalta. Ratkaisu tulevasta käsittelylaitoksesta on tarkoitus tehdä vuoden 2010 aikana. Mahdollisuus kierrätystuotteelle Eloperäistä alkuperää oleva jäteaines tulisi saada luonnon kiertoon. Uuden biologisen jätteiden käsittelylaitoksen myötä kompostilla voidaan korvata kemiallisia lannoitteita ja valmiita maanparannusaineita. Näin jätehuollon kierrätysketju keventää asumisen ja tuotantoelämän ekologista jalanjälkeä. Rahoitus hankkeesta Biologista jätteiden käsittelylaitosta suunnitellaan Kainuun ELYkeskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Eko-Kymppi, Huurinainen Oy, Kainuun Etu Oy, Kainuun Jäteyhtymä Oy, Kainuun kunnat, Kainuun Voima Oy, Kuhmon Eko-kala Oy, Mondo Minerals Oy, Osuuskauppa Maakunta, ParkPower Oy, Piiraisen Viherpalvelu Oy, Siwa, Sotkamon Jätehuolto Oy, Vapo Oy, Vuokatin Nurmi Oy ja Vuolijoen Turve Oy sekä Kainuun ELY-keskus EU:n Itä-Suomen EAKR-ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa. Lakeuden Etapin biokaasulaitos Ilmajoella on Kajaaniin suunniteltua kaksi kertaa suurempi. Ruokohelpi ottaa aikalisää Elina Virkkunen tutkija MTT Sotkamo Ruokohelpi innosti viljelijöitä viisi vuotta sitten ja uusia sopimuksia tehtiin vilkkaasti. Viljelyalan kasvu on kuitenkin tasaantunut. Mikä helpeä hidastaa? Sotkamolainen Veikko Niskanen on korjannut vajaan kuuden hehtaarin ruokohelpialaltaan sadon kahtena vuonna. Kasvusto oli jo ensimmäisenä vuonna vankka ja viljely on onnistunut siinä mielessä hyvin. -Helppo kasvi tämä on ollut, sillä perustamisvuoden jälkeen työ rajoittuu sadonkorjuuseen ja lannoitukseen, Niskanen toteaa. Hänen ruokohelpensä kasvaa talon ympärillä, mutta esimerkiksi siitepölyhaittaa siitä ei ole ollut. Niskanen ei ole halunnut vuokrata peltojaan, koska hän voi kerryttää Myel-eläkettä viljellessään niitä itse. Päätulonsa hän saa metsäkoneurakoinnista. ProAgria Keskusten Liiton ja VTT:n laskelmien mukaan ruokohelven viljely on kannattavampaa kuin rehuohran viljely. Näin siitäkin huolimatta, että viljelijä saa helpisadosta vain noin 100 euroa hehtaarilta ja energiakasvituki poistui vuonna Ruokohelpiala on ollut koko maassa noin hehtaaria, vaikka tavoitteet olivat paljon korkeammalla. Kainuussa helpeä viljelee 25 tilaa yhteensä 275 hehtaarilla. Helpipelto on hiilinielu Viljelypäällikkö Tapani Mikkonen Vapolta harmittelee, ettei maatalouden tukipolitiikka ole suosinut ruokohelpeä. -Luonnonhoitopellot ovat vieneet potentiaalista ruokohelpialaa ja tietysti myös viljan hinta vaikuttaa viljelijöiden päätöksiin. Päästökauppa ei ole vielä mahdollistunut riittävää hintaa ruokohelvelle, Mikkonen summaa. Mikkonen toivoo, että ruokohelven asema hyvänä hiilen sitojana huomioitaisiin ja siitä palkittaisiin. Kuopion yliopiston tekemissä tutkimuksissa kävi ilmi, että turvemaalla kasvava ruokohelpi sitoo hämmästyttävän paljon hiilidioksidia hehtaaria kohti. Hiiltä sitoutuu sekä kasvustoon että juuristoon. Megawattihinnoittelussa puutteita Veikko Niskanen harkitsee viljelysopimuksen uusimista myös nykyisen sopimuksen päätyttyä. Tosin sopimusehtoihin hän toivoo parannusta. -Laskussa näkyy ainoastaan megawattihinta ja megawattien määrä. Arvioitua tai punnittua kilomäärää tai kosteusprosenttia ei ole ilmoitettu viljelijälle, Niskanen ihmettelee. Keskimääräinen hinta ruokohelvelle on 5-6 euroa megawatilta. Hinta vaihtelee riippuen etäisyydestä voimalaitokselle. Kainuussa ruohelpeä poltetaan Kainuun Voimalla. Ennen Kajaaniin kuljetusta paalit murskataan turvesuolla ja sekoitetaan turpeeseen. Kainuussa ruokohelvenviljelysopimuksia tekevät Vapolta Janne Rönkkömäki (Vaala, Vuolijoki) ja Matti Turpeinen (muu Kainuu). Uusia sopimuksia tehdään kylvöalailmoitukseen eli kesäkuun puoleen väliin asti. Sotkamolaisen Veikko Niskasen ruokohelpipelto odottaa hangen alla kevättä ja uutta kasvua. Opinto- ja biokaasumatka Kiteelle Matkan hinta 50 /hlö, Kainuun ulkopuolelta tuleville 70. Sis. matkat, majoitus 2 hh, aamiainen, kahvit, esittelyt. Ilmoittautuminen viim. ke mennessä Elina Virkkuselle, puh , Opinto- ja biokaasumatkan järjestävät MTT Sotkamon Biokaasu- ja peltoenegria Kainuussa -hanke ja Kainuun ELY -keskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hanke. Tervetuloa! tiistai Lähtö Kajaanista, matkalla lounas ja kahvit Kuhasalon jätevedenpuhdistamon biokaasulaitos, Joensuu Simosbiogas, Liperi Saapuminen hotelli Kareliaan, Joensuu keskiviikko Lähtö hotellista Itä-Suomen biokaasutoimijoiden kokous, Pajarinovi, Kitee, lopuksi lounas Tutustuminen BioKymppi Oy:n biokaasulaitokseen Perillä Kajaanissa, matkalla kahvit

8 8 Lähienergia Itä-Suomen bioenergiaosaajat koolla Kainuussa Timo Karjalainen kehityspäällikkö Lönnrot-instituutti Arviolta 100 itäsuomalaista bioenergiaosaajaa kokoontuu Kainuuseen pohtimaan alan ajankohtaisia asioita. Bioenergiapäivät ovat kaksiosaiset. Maanantaina 22. maaliskuuta pidetään Snowpoliksessa seminaari ja tiistaina 23. maaliskuuta toteutetaan ammattiretki Kuhmon bioenergiakohteisiin. Kaksi teemaa Bioenergiapäivien yleisinä teemoina ovat metsäenergia ja yrittäjyys. Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet tulevat valtaosin kohdistumaan suurimpaan bioenergiapotentiaaliin eli puuenergiaan. Seminaarissa käsitellään metsäenergian tuotannon uusia mahdollisuuksia muuttuvassa teollisuuden toimintaympäristössä. Lisäksi seminaarissa selvitellään, mitä uutta korjuuteknologian ja -logistiikan osalta on tehtävissä, jotta Suomi voisi saavuttaa puuenergian käytölle asetetut tavoitteet. Uusia innovaatioita Voimakkaasti liikkeelle lähtenyt bioenergiasektori avaa uusille innovaatioille mahdollisuuksia. Uudet Nokiat ovat vihreälle liiketoiminta-alueelle vielä syntymättä. Nyt olisi luotava sellaiset toimintaympäristöt uusille toimialoille, joilla ideat voidaan kehittää vientikelpoisiksi tuotteiksi. Miksi ei myös Kainuussa? Esimerkit Kuhmosta Seminaarin ammattiretki suuntautuu Kuhmoon, jossa tutustutaan paikalliseen bioenergian tuotantoon ja käyttöön. Tutustumiskohteina ovat Kuhmo Oy:n ja Kuhmon lämpö Oy:n purun kuivaus savukaasuilla ja briketöinti, puupelletin tuotanto ja lämpöyrittäjyys. Kuhmo on hyvä esimerkki siitä kuinka yrittävät voivat tehdä yhteistyötä bioenergiasektorilla. Yhteistuumin voidaan jalostaa korkealuokkaisia polttoaineita mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteista. Esiin voidaan nostaa Kuhmon Lämpö Oy:n ja Kuhmo Oy:n yhteistyö purunkuivauksessa ja sen jalostamisessa briketiksi. Toinen esimerkki on AA-Puu Oy:n ja M- Pelletin yhteistyö jossa kutterin puru jalostetaan pelletiksi. Kuhmossa Veljekset Pääkkönen toimii lämpöyrittäjänä Kalevala kuntoutuskodilla ja Kanervan hoitokodilla. Sekä lämmön myyjä että ostaja ovat olleet tyytyväisiä tehtyyn lämmön toimitussopimukseen. Jo perinne Itä-Suomen bioenergiapäivät ovat järjestyksessään neljännet. Aiemmat tilaisuudet on järjestetty Joensuussa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Päivien taustalla ovat Etelä- Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä- Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliittojen sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymän yhteinen bioenergiaohjelma. Bioenergiapäivien käytännön järjestelyistä vastaa Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti. Järjestelyihin ovat osallistuneet myös Itä-Suomen WENET -toimijat sekä Sotkamon kunta. ITÄ-SUOMEN MAAKUNTIEN LIITOT Itä-Suomen bioenergiapäivät maaliskuuta 2010 Vuokatissa, Snowpolis Oy, Kidekuja 2, VUOKATTI. OHJELMA SEMINAARI 9:00 Tulokahvit ja ilmoittautuminen 9:30 Avaus - Kainuun bioenergianeuvottelukunnan puheenjohtaja, johtaja Jorma Tolonen 9:40 Terveiset Eduskunnasta - Kansanedustaja Timo Korhonen 9:50 Kööpenhaminan COP-15 ilmastokokouksen tuloksista ja niiden merkityksestä Suomelle ja Itä-Suomelle? - Neuvotteleva virkamies Harri Laurikka, Ympäristöministeriö 10:10 Riittääkö metsäenergiaa? - Varttunut tutkija Juha Laitila, Metla - Hankintajohtaja Jussi Kumpula, Metsähallitus 10:50 Kuinka homma hoidetaan käytännössä - Puheenjohtaja Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto 11:10 Energiapuuta harvennushakkuilta; koneiden kehitystarpeet - Kehitysjohtaja Janne Häikiö, Pentin Paja Oy 11:30 Päätehakkuiden energiapuun korjuukaluston kehitystarpeet - Erikoistutkija Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Keskustelu 12:00 Ruokailu ja posterit, tiedotustilaisuus 13:00 Metsäenergian tehokkaat kuljetusmuodot - Professori Tapio Ranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 13:20 Biomassaterminaaliverkoston toteutus - esimerkkinä Kainuu - Projektipäällikkö Paavo Pietikäinen, Kainuun Etu Oy 13:40 Kuinka energiapuunhankinta pidetään hanskassa? - Toimitusjohtaja Petri Kyllönen, Datala Oy, - Vanhempi suunnittelija Jorma Leinonen, Ebsolut Oy 14:00 Keskustelu 14:30 Mahdollisuudet biojalosteiden hajautettuun tuotantoon - Professori Ulla Lassi, Oulun yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius 14:50 UPM:n konseptit nestemäisten polttoaineiden valmistuksessa - Biopolttoainepäällikkö Pekka Jokela, UPM - Kymmene Oyj 15:10 Liiketoimintamahdollisuuksia puhtaasta energiasta PK-yrityksille - Case Kempeleen ekokortteli ja hakkeen kuivaaminen - Toimitusjohtaja Juha Sipilä, Fortel Invest Oy 15:40 Loppukeskustelu 19:00 WENET -senssit OHJELMA AMMATTIRETKI KUHMOON :30 Lähtö Snowpoliksesta bussilla 9:15 Kuhmon Lämpö Oy/Kuhmo Oy: Purun kuivaus savukaasuilla, briketöinti, puutuhkan hyötykäyttö 10:15 M-Pelletti Oy: Pellettien valmistus 11:00 Lounas 12:00 Veljekset Pääkkönen: Lämpöyrittäjyys - Kalevala kuntoutuskoti, Kanervan hoitokoti Hinta on 150 e/ henkilö. Hintaan sisältyy maanantain seminaari materiaaleineen, kahvit, lounas ja illan WENET -senssit sekä tiistain ammattiretki Kuhmoon (linja-autokuljetus Vuokatista, lounas, iltapäiväkahvit). Pelkän maanantaipäivän hinta on 120 e. Ilmoittautumiset viimeistään torstaina Kajaanin yliopistokeskukseen www-sivulla tai puhelimitse Pirjo Moilaselle, puh. (08) Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot

Paikallisen bioenergian käytön hyödyt

Paikallisen bioenergian käytön hyödyt Paikallisen bioenergian käytön hyödyt Yritysten energiatehokkuus- ja bioenergiaratkaisut käytännössä Kajaani 30.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Suomen energia- ja ilmastostrategia Tavoitteena

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo Sivu 1(5) Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti 14.6.2016 klo 8.00-16.30 Sauli Jäntti Puolangan biokeskushanke Kainuun Etu Oy +358 44

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI Suunnittelija Sari Pitkänen Joensuun yliopisto, täydennyskoulutuskeskust Tutkija Aki Villa Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tieteellinen

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot