LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRI TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007

2 Sisällysluettelo Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 3 Yleiskatsaus 3 Strategiset valinnat ja näkökulmat sairaanhoitopiiritasolla 6 Henkilöstö Talous...12 Toimintatuottojen toteutuma 14 Toimintakulujen toteutuma 14 Investointien toteutuma 15 Rahoitus 15 Yhteenveto jäsenkuntalaskutuksen toteutumasta vuonna Tulosalueiden toiminta ja talous...17 Hallintokeskus 17 Konservatiivisen hoidon tulosalue 20 Operatiivisen hoidon tulosalue 24 Psykiatrian tulosalue 28 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue 31 Tukipalvelukeskuksen tulosalue 34 L-PSHP:n hallintoelimet

3 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Yleiskatsaus Raskas vuosi, mutta selvittiinhän siitä Strategiassamme on painotettu yhteistyön ja työnjaon merkitystä, palvelujen laadukkuutta ja sujuvuutta ja terveyden edistämistä. Kuntien taloudellinen tilanne on myös huomioitu ja strategian tavoitteena on muuttaa toimintatapoja muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Tämä viittaus realisoituu onnistuneissa hoitoketjuissa ja oikealla hoidon porrastuksella. Hyvä työnantajakuva on keskeinen strateginen työkalu ja tavoitteena erityisen tärkeä, jotta osaava ja asiantunteva henkilöstö voidaan turvata. Miten strategisten tavoitteiden osalta on onnistuttu? Työtä on vielä paljon tehtäväksi, onnistumisia on kuitenkin jo viime vuodelta. Työnjakoa ja yhteistyösopimuksia on solmittu Lapin sairaanhoitopiirin kanssa, Pohjois-Pohjanmaan kanssa on tehty uusia linjauksia siten, että osa toimenpiteistä on siirretty Länsi-Pohjassa tehtäväksi. Työnjaolla on se erinomaisen suuri merkitys, että kaikissa pohjoisen sairaanhoitopiireissä pystyttäisiin hoitotakuun velvoitteet täyttämään. Osaamisen tuominen professuurien kautta keskussairaaloihin on osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi, mistä erityisesti kardiologian professuuri ja sen myötä koronaariangiografiat keskussairaaloissa ovat oiva esimerkki. Myös aivoinfarktien liuotushoito on mahdollistunut, kun HUS:sta saadaan videovälitteisesti neurologikonsultaatio hoidon aloitusvaiheessa. Tietoteknologian kehittyminen ja kehittäminen on nähty pohjoisessa merkittäväksi mahdollisuudeksi turvata apu riittävän nopeasti, pitkistä etäisyyksistä huolimatta. Toiminnan edelleen kehittäminen on välttämätöntä, nopeasti saatava apu on monessa tapauksessa henkeä pelastava. Osaamista voidaan siirtää myös tekniikan avulla potilas voi olla mahdollisimman lähellä kotiaan ja omaisiaan. Yhteistyö jäsenkuntien kanssa on ollut tiivistä ja tuloksia tuottavaa. Hoidonporrastus on edennyt tavoitteen suuntaisesti, vaikka työtä vielä riittää. Terveyskeskusten yhteispäivystys aloitti elokuussa eikä voittamattomia vaikeuksia toiminnan järjestämisessä ole ilmennyt. Vuosi 2007 oli kiinnostava, kun syyskaudelle ajoittui työmarkkinaratkaisut. Palkkaratkaisu oli kallis. Vielä kalliimmaksi tulee kuitenkin se, jos ei hoitoon pääsyä nykyisestäänkin pystytä nopeuttamaan. Suurinta henkilöstöryhmää edustava Tehy ry jätti myös Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirissä irtisanoutumisilmoitukset, jollei sopimukseen päästä. Syksyä väritti valmistautuminen uudenlaiseen työtaistelutoimeen. Kaikkien onneksi tilanne saatiin sovittua neuvottelupöydässä ennen toimenpiteiden realisoitumista. Varautumisen osalta tilanne oli opettavainen, niin työnjakoon kuin oman toiminnan järjestämiseen liittyen. Suuri kiitos kaikille työntekijöille menneen vuoden työstä. Henkilökunnan osaaminen ja työhön sitoutuminen on mahdollistanut hyvän tuloksen. Luottamushenkilöiden kannustava suhtautuminen on meidän kaikkien jaksamisen kannalta erityisen tärkeää. Yhteistyökumppanit pohjoisen sairaanhoitopiireissä, kunnissa ja seutukunnalla ansaitsevat kiitokset yhteistyö on välttämätöntä ja aina tiiviimpää. Yleistä Toiminta-ajatuksen mukaisesti Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri tuottaa ja järjestää terveyttä ja hyvinvointia edistäviä erikoissairaanhoidon palveluja alueen asukkaille yhteistyössä kuntien, perusterveydenhuollon ja pohjoisen Suomen sairaanhoitopiirien kanssa. Vuoden 2007 aikana tätä tavoitetta on toteutettu järjestämällä kuntien virkamies- ja luottamushenkilöjohdon kanssa tapaaminen toukokuussa 2007 ja kuntakierros syyskuussa Tämän lisäksi on virkamiesyhteistyötä säännöllisesti vuoden aikana niin kehittämiskeskuksen organisoimissa yhteistyöelimissä (palvelutiimi ja hyvinvointipalvelujen neuvottelukunta) kuin sairaanhoitopiirin järjestämissä kuntatapaamisissa. Pohjoisten sairaanhoitopiirien virkamiesjohto tapaa säännöllisesti ja useita kertoja vuoden aikana. Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien hallitusten tapaamiset ovat vakiintuneet ja kesäkokouksessa pohjoisen Erva alueen luottamus- ja virkamiesjohto miettii yhteisiä linjauksia, vuonna 2007 Kokkolassa. 3

4 Merkittävä yhteistyön laajennus tapahtui elokuussa 2007, kun kuntien terveyskeskusten yhteispäivystys aloitti toimintansa sairaanhoitopiirin organisaatiossa ja tiloissa. Tärkeä yhteinen asia on ollut suunnitteilla olevan sosiaali- ja terveyspiirin työryhmien työhön osallistuminen. Paljon on keskustelua käyty myös taloudesta, hoidon porrastuksesta ja hoitoketjuista. Vuoden 2007 aikana onnistuttiin siirtoviivepäivien määrää alentamaan 20% vuoden 2006 tasosta. Siirtoviivepäiviä kertyi kuitenkin 5611 eli jokaisena päivänä 15,4 potilasta. Määrä on 10,7% kaikista somaattisen hoidon hoitopäivistä ja kallis kuntien näkökulmasta. Hoidon porrastuksessa on siis edelleen parannettavaa. Hoitoketjutyötä on jatkettu erikoisaloilla, uusia tehty ja entisiä päivitetty. Hoitoketjut ovat terveyskeskusten käytettävissä ekstranetin kautta. Kustannuskehitys Toimintakulut kasvoivat 6,9 %. Oman toiminnan menot kasvoivat 4,9 %, joten voimakas kasvu kohdistui ostopalveluihin. Toimintakuluja lisäsivät myös uudet tehtävät mm. elokuussa käynnistynyt terveyskeskusten yhteispäivystys. Näiden kustannusten vaikutus kokonaiskustannusten kasvuun oli 1 %:n luokkaa. Alustavat tiedot muiden sairaanhoitopiirien kustannusten kasvusta koko maassa ovat 5,3 %:n luokkaa Talouden osalta vuosi oli kunnittain vaihteleva. Poikkeuksellisen suuret palkankorotukset aiheuttivat sen, että poikkeuksellisesti myös palkkabudjetti ylittyi. Toinen yllättävän suuri menoerä oli hoitopalvelujen ostot, erityisesti erityistason hoidossa HUS:n laskutus ylitti arviot. OYS:n laskutus oli jokseenkin edellisen vuoden tasolla. Korkojen nousu aiheutti peruspääomasta maksettavan koron nousun, maksu menee kuitenkin jäsenkunnille. Kuntalaskutuksen kasvu vaihteli 1%-17% välillä. Hoitotakuun toinen kokonainen toimintavuosi onnistui valtaosin hyvin, mutta joillakin erikoisaloilla vain tyydyttävästi. Vuoden lopussa toimenpiteisiin yli 6kk jonottaneita oli 110 henkilöä ja ensimmäiselle poliklinikkakäynnille jonottajia oli 209 (yli 6 kk) Koko maata vaivaava erikoislääkäripula erityisesti ortopediassa asettaa suuret haasteet hoitotakuun toteuttamiselle, vaikkakin valtakunnallisessa vertailussa Länsi-Pohja on onnistunut hyvin hoitotakuun toteuttamisessa. Erityisvastuualueyhteistyö ja kehittäminen Toiminnan kehittämiseen on suunnattu voimavaroja omien ja yhteistyöhankkeiden kautta. Tietohallinnon kehittämistyötä jatkettiin jäsenkuntien kanssa HYVI III hankkeessa ja Lapin sairaanhoitopiirin hallinnoimissa Ratu ja Pera -hankkeissa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoimissa hankkeissa on oltu mukana seuraavasti: tuotannon ohjausjärjestelmä ja siihen liittyvä potilaskohtainen kustannus- /resurssi laskentamalli (DRG) työ- ja toimintatapojen yhteensovittaminen ja uudistaminen Pohjois-Suomen terveydenhuollossa Pohjois-Suomen terveydenhuollon tulevaisuuden osaaminen OYS erityisvastuualueen sähköinen ekg-hanke psykiatrisen hoidon ja päihde- /huumehoidon kehittäminen ja uudelleenjärjestely OYS eri tyis vastuualueella Näiden lisäksi yhteinen professuuri OYS:n ja pohjoisten sairaanhoitopiirien kanssa on ollut kardiologiassa ja tehohoidossa, tavoitteena osaamisen siirtäminen keskussairaaloihin. Tältä osin toiminta on ollut onnistunutta. Sosiaali- ja terveyspiirihanke jatkui STM:n rahoituksella elokuun 2007 loppuun saakka. Vaikka kunnilla on positiivinen suhtautuminen piirin perustamiseen, yksiselitteisiä päätöksiä ei perustamisesta tehty vielä vuoden 2007 aikana. Myös muut yhteistyöhankkeet kuntien ja kuntayhtymien kesken odottavat sosiaalija terveyspiiriratkaisua (ICT-yhtiö, Kuntatilitoimisto). 4

5 Osaamisen ja osaajien turvaaminen Henkilöstöpankin toiminta vakinaistettiin vuoden 2007 alusta. Sen tavoitteena on turvata osaava henkilökunta eläköitymisen kiihtyessä lähivuosina. Toistaiseksi hoitohenkilöstöä on ollut saatavilla riittävästi, satunnaisia kesäajan ongelmia lukuun ottamatta. Lääkäritilanne on kohtuullisen hyvä, vakituisiin virkoihin on pääosin saatu hoitajat. Ongelmallisimpia ovat tällä hetkellä ortopedia ja psykiatria. Myös neurologian tilanne oli syksyllä vaikea ja tilanne on ongelmallinen koko pohjoisen Erva alueella. Eläköityminen alkaa näkymään myös lääkäreiden rekrytointitarpeena. Erikoistuvia lääkäreitä on saatu kiitettävästi, ongelmallinen alue on sisätaudit, joissa erikoitujien paikkojen täyttäminen on erittäin vaikeaa. Lääkäreiden täydennyskoulutuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä OYS:n kanssa. Sairaanhoitopiirillä on edustaja alueellisessa neuvottelukunnassa, jossa yhteen sovitetaan koulutukseen liittyviä kysymyksiä pohjoisen erityisvastuualueella. Riitta Luosujärvi Helmikuussa kuntayhtymän hallitus kävi Lapin sairaanhoitopiirin hallituksen vieraana. Tapaamisessa käsiteltiin yhteistyöasioita. 5

6 Strategiset valinnat ja näkökulmat sairaanhoitopiiritasolla Vaikuttavuus Näkökulmat Kriittiset menestystekijät Mittarit Toteutunut Tp-2007 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - tiedottaminen ja sen oikea kohdentuvuus - perustasolla tehtävän työn tukeminen - sairastavuus/ kuolleisuusindeksi - alueellisen koulutuksen järjestäminen eri aloil la vuosittain - lakisääteisten valvontaja ohjausvelvoitteiden täyttäminen - Länsi-Pohja on 21 sairaanhoitopiirin joukossa kuudenneksi sairainta indeksiluku :n järjestämien alueellisten koulutustilaisuuksien määrä yhteensä 24 - konservatiivinen 8 - operatiivinen 6 - psykiatria 3 - hallintokeskus 3 - sairaanhoidolliset palvelut 2 - tukipalvelut 2 - toteutunut suunnitellusti - konsultaatioiden lisääminen nykyisestä tasosta sähköisiä konsultaatioita oli 78, aiemmista ei ole tilastoa Riittävien, laadukkaiden ja tehokkaiden palvelujen oikea kohdentuvuus - hoidonporrastus - väestön palvelutarpeet tiedossa - yhtenäiset hoitopolut tarkistettu työ valmistelu käyn nis sä - tutkittuun tietoon perustuvat menetelmät sairauksien hoidossa - terveyskäyttäytymisen mittaaminen - ei ole toteutunut -osaava ja riittävä resursointi - SHQS-laatukriteeristön käyttöönotto - vakanssien täyttöaste pätevillä haltijoilla 80 % - potilasvahinkojen määrä alentunut suhteessa käyttöön vuodesta ulkoinen auditointi itsearviointi - täyttöaste 89,5 % kpl, kpl - korvaukset (2006) - korvaukset (2007) - ulkoinen auditointi-ajankohta on siirretty vuoteen SHQS-kriteeristöllä tehdyt itsearvioinnit ovat toteutuneet lähes kaikissa yksiköissä. SHQS-laatumenetelmä on sisällytetty organisaation laatujärjestelmään. 6

7 Asiakas Näkökulmat Palvelujen saatavuus Tarpeenmukainen tutkimus/hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Palveluprosessin sujuvuus ja palvelun laatu Kriittiset menestystekijät - odotusajat hoitoon pääsyyn - toimiva hoidonporrastus - ympäristön viihtyvyys - aikataulujen pitävyys - vastaanottoaikojen peruuntuminen/siirtyminen Mittarit - hoitojonojen seuranta ja raportointi - hoitotakuu toteutuu - asiakastyytyväisyysmittaus potilaille ja omaisille joka 2. vuosi - hoitojonojen seuranta ja raportointi - hoitotakuu toteutuu - asiakastyytyväisyysmittaus potilaille ja omaisille joka 2. vuosi - odotusaikojen lyhentäminen - määrän vähentäminen Toteutunut Tp yli 6 kk toimenpide 3638:sta 453 = 12,5 % - yli 6 kk ensikäynti 10823:sta 209 = 1,9% - yli 3 vk lähetteen käsittelyaika 15304:sta 386 = 2,5% - ei asiakastyytyväisyysmittausta organisaatiotasolla kts. edellä - kts. edellä - ei toimenpiteeseen 55 vrk - ensikäynnille 48 vrk - lähetteen käsittely 2,5 vrk keskimääräinen aika Julkisuuskuvan parantaminen - hyvä kohtelu - asiakaslähtöinen palvelu - viestinnän onnistuminen - kysely kuten yllä - muistutusten/valitusten määrä - tyytyväisyyskysely (potilaat, yhteistyökumppanit, media, oppilaitokset) - ei ole tehty asiakastutkimusta muistutusta, 2007;24 - TEO kpl/ kpl - lääni kpl/ kpl - ei ole tehty - www-sivut ajan tasalla - päivitystä jatkuvasti, kun aihetta Yhteistyökumppanit (kunnat, tk-lääkärit) saavat tarvitsemansa tiedot ja palvelun - raportointi viiveetöntä - tietotekniikan toimivuus - tiedotustilaisuudet x3/v. - lehdistötiedotteet - sairaanhoitopiiritason raportti valmis seuraavan kk:n 20 päivänä - johdon tietojärjestelmä käytössä avainhenkilöillä - tiedote tp 3/07 - yhteispäivystys 08/07, Tehyn työtaistelu 10/07 - toteutunut suunnitellusti - toteutunut suunnitellusti - konsultaatioiden saatavuus - hoitoketjut laadittu yhteistyössä pth:n kanssa - sähköisten konsultaatioiden määrän lisääminen - saatavissa extranetissä sähköistä konsultaatiota - toteutunut 7

8 Prosessit Näkökulmat Kriittiset menestystekijät Mittarit Toteutunut Tp-2007 Toiminnan ja talouden pitkäjänteinen suunnittelu/ ja tarpeenmukaisuus - kustannustietoisuus - vertaisarviointi tiedot x2/v. - yleisen kunta-alan kustannustasokehityksessä pysyminen - 3 kertaa vuodessa / Kuntaliitto - 6,9 %, oma 4,9 %, muut shp:t alustava 5,1 % - osallistava suunnitteluprosessi - koko henkilökunta osallistuu suunnitteluun - pyritään, ei täysin vielä toteudu - kuntakierrokset - 2 x vuosi - vaikuttamistoiminta kuntien ja valtion suuntaan - osallistuminen tilaisuuksiin, työryhmiin - toteutunut - lausuntojen antaminen - pyydettäessä Hoitoketjun toimivuus - hoitoketjut määritelty - onnistunut hoidon porrastus - hoitoketjut päivitetty vastuuyksiköittäin - työ meneillään, valmiita mm. astmapotilas, rintasyöpäpotilas, muistihäiriöpotilas, osteoporoosipotilas - esillä extranetissä - hoitoketjut ovat extranetissä - tk-hoitojonojen määrä - siirtoviive yhteensä 5611 hoitopäivää/ /07 28 kpl joka päivä ja 08/07 9 kpl siirtoviivepotilas määrä Yhteistyö ja työnjako pth, esh - tiedonkulku, läpinäkyvyys - hankinnat yhteismitallisia - pth/esh käytön suhde lähenee 1:1 - drg-hinnoittelu käytössä pth 42 %/esh 58 % - mukana Erva KPP-hankkeessa (kustannus / potilas) Toimiva infrastruktuuri - tietotekniikka - järjestelmien, laitteiden yms. yhteensopivuus - yhteispäivystyksessä alue- Pegasos ja erikoissairaanhoidon Esko käytössä, digitaalinen kuvienkatselu - tilojen asianmukaisuus ja järkevä käyttö - tilojen käyttöaste % muutoin paitsi sulkujen aikana Kehittämisyhteistyö aktiivisesti muiden kanssa - tiedonkulku, kokemusten vaihto - hankkeet oma alue/ Lappi /ERVA/koko maa - osallistuminen tilaisuuksiin - hankkeiden suunnittelu - osallistuminen muiden hankkeisiin - toteutuneet suunnitelmien mukaisesti 8

9 Henkilöstö Näkökulmat Kriittiset menestystekijät Mittarit Toteutunut Tp-2007 Osaava henkilöstö - rekrytointi - jatkuva kouluttautuminen - perehdyttäminen - vakanssien täyttöaste - perehdytysohjelma läpikäyty jokaisen tulijan kohdalla - perehdytyskansiot intrassa - toteuma 94 % - tulokaskursseilla käydään perehdytysasiat läpi - perehdytyskansiot yksiköittäin pääosin tehty, eivät ole kylläkään intrassa Työkykyinen ja motivoitunut henkilöstö - tykytoiminta - terveyden edistäminen - terveyskäyttäytymisen muutokset - palkkausjärjestelmien kehittäminen - savuton ja sormukseton sairaala - HVA uusittu, TVA uusiminen valmisteilla Hyvinvoiva työyhteisö - johtaminen - työnjaon tasapuolisuus - työhyvinvointimittaus kolmen vuoden välein - sairauspoissaolot - tehty v sairaspäivää sairaspäivää Kehittäminen ja kouluttaminen - yhteistyö koulutusyksiköiden kanssa - osaamiskartoitusten toteutumisaste - täydennyskoulutuksen määrä / hlö - osaamiskartoitusten tekoon on perehdytty ERVA- Tulosprojektin puitteissa, mutta joustava menettely ja työkalu järjestelmälliseen osaamiskartoitusten tekoon puuttuu toistaiseksi. - Koulutukseen käytettyjen henkilötyöpäivien määrä vaihtelee henkilöryhmittäin - erikoislääkärit erikoistuvat lääkärit hammasl eriast. sh:t ja tutkimus ja hoitohk muu hoitohk ruokahuolto, siivous ja tekninen hlösto > 1 - tutkimusta ja hoitoa avustava hk & varastohk < 1 - ka 1.5 henkilötyöpv. Hyvä työnantajakuva - tiedonkulku - työsuhteiden pysyvyys - kehityskeskustelujen toteutuminen - vaihtuvuus - % - muilla pääosin käytössä paitsi lääkäreillä, joilla ei ole toteutunut - 3,4 % 9

10 Toimintalukujen toteutuma vuonna 2007 Suoritteet Toteutunut Toteutunut Vrt % Talousarvio Tot % Poliklinikkakäynnit, omat , ,9 Poliklinikkakäynnit,osto , ,6 Poliklinikkakäynnit yhteensä , ,9 Hoitopäivät, omat , ,6 Hoitopäivät,osto , ,5 Hoitopäivät yhteensä , ,4 Hoitojaksot, omat , ,5 Hoitojaksot,osto , ,8 Hoitojaksot yhteensä , ,3 Keskim. hoitoaika,omat 5,5 5,3-3,6 5,2 101,9 Keskim. hoitoaika,osto 6,7 7,1 6,0 6,7 106,0 Sairaansijat , ,0 Kuormitus % vuoden alusta , ,2 Leikkaukset 1) ,5 josta päiväkirurgia ,1 Kirurgia ,8 josta päiväkirurgia ,6 Naistentaudit/Synnytykset ,3 josta päiväkirurgia Silmätaudit ,5 josta päiväkirurgia ,0 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ,7 josta päiväkirurgia ,7 Hammas- ja suusairaudet ,0 josta päiväkirurgia ,0 Sairaanhoidolliset palvelut Laboratoriotutk.(omat+ostot) , ,0 Radiologian tutk. yhteensä , ,4 Patologian tutk. lausuntoineen , ,5 10

11 HOITOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMA VUONNA 2007 Poliklinikkakäynnit, omat 120 % Hoitopäivät, omat 100 % Kuormitus % vuoden alusta 80 % Hoitojaksot, omat Sairaansijat 1.1. Keskim. Hoitoaika, omat 11

12 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä oli 790, joista kokoaikatyötä teki 750 ja osa-aikatyötä pääasiassa osa-aikalisällä 40. Määräaikaista henkilöstä oli vuoden lopussa 222, josta kokoaikatyössä 198 ja osa-aikatyössä 24. Henkilökunnasta naisia oli 88,25 % ja miehiä 11,75 %. Lääkärikunnassa naisten ja miesten osuus jakautui tasaisemmin. Teknisessä huollossa työskenteli pelkästään miehiä, kun taas siivoushuolto ja ravintohuolto olivat selvimmin naisvaltaisia toimialoja. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 48 vuotta eli korkeampi kuin kunta-alalla keskimäärin. 64,30 % vakinaisesta henkilökunnasta sijoittuu ikähaarukkaan vuotiaat. Sijaiset mukaan lukien henkilökunnan keski-ikä on 45,4 vuotta, Sairaanhoitopiirin vakinaisesta palveluksesta erosi vuoden 2007 aikana eläkkeelle siirtymisen vuoksi 19 henkilöä ja 6 vakinaista työntekijää irtisanoutui paik- kakunnalta muuton tai toisen työnantajan palvelukseen siirtymisen vuoksi. Työpanosta laskettaessa vakinaisten ja sijaisten kokonaistyöajasta on vähennetty kaikki poissaolot. Työpanoksen keskiarvo on 97,1 % (vuonna %). Esimerkiksi lääkärien kohdalla virkojen määrä 80 ja työpanos 71,8 Lääkäripula ei siis ole ohitse, vaikka erikoislääkäritilanne onkin monilla aloilla parantunut edellisestä vuodesta. Henkilökunnan sairauspoissaolot pysyivät lähes samana edelliseen vuoteen verrattuna, laskua 0,4 %. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteenä olevassa henkilöstöhallinnon taulukossa on esitetty työpanoksen käyttö ja henkilökunnan poissaolot ammattiluokittain sekä henkilöstön jakauma virka- /toimiryhmittäin. Henkilöstökertomus vuodelta 2007 annetaan erikseen. Henkilöstön määrä Huoltohenkilökunta 16 % Hallintohenkilökunta 6 % Lääkärit 10 % Hoito- ja tutkimushenkilökunta 69 % Talous Vuosi 2007 oli käyttötalouden kustannuskehityksen osalta vaikea, johtuen loppuvuoden valtakunnallisesta palkkaratkaisusta ja ostopalvelujen tarpeen voimakkaasta kasvusta. Talousarvio ylittyi sekä toimintatuottojen että -kulujen osalta. Merkittävin osa ylityksestä muodostui palvelujen ostojen kasvusta. Tilikauden tulos muodostui 0,16 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. 12

13 Käyttötalouden toteutuminen (1 000 euroa) vuonna 2007 TOT 2006 TOT 2007 Vrt% TP 2006 TA 2007 TOT % Yli/Alle Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Siirrot rahastosta Siirrot rahastoon Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

14 Toimintatuottojen toteutuma Toimintatuottojen toteutuma oli yhteensä 73 milj. euroa, jossa on nousua 6,7 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 64,3 milj. euroa, jossa kasvua oli 6,0 %. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutus kasvoi 4,9 % eli ostopalvelut kasvoivat siten peräti 11,8 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 88,1 %. Muut myyntituotot kasvoivat 19,5 %. Lisäystä tapahtui etenkin ulkopuolisille myytävissä palveluissa, vakuutusyhtiökorvauksissa ja tietenkin uutena toimintana käynnistyneen terveyskeskusten yhteispäivystyksen tuotoissa. Maksutuottoja kertyi 2,9 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 2,1 %. Toimintatuottojen ylitys kohdistui tuki ja avustuksia lukuun ottamatta kaikkiin tuloeriin. Suoritemäärät kasvoivat oman toiminnan hoitopäivälaskutusta lukuun ottamatta. Toimintatuottojen tulolajikohtaiset osuudet on esitetty alla. Muut myynti tuotot 7 % Maksutuotot 4 % Tuet ja avustukset 0 % Muut toimintatuotot 1 % Jäsenkuntalaskutus 88 % Toimintakulut ylittivät talousarvion 3,8 milj. eurolla eli 5,7 %. Talousarvioylitykset kohdistuivat pääosin hoitopalvelujen ja muiden palvelujen ostoihin. Palkat ja henkilöstösivukulut ylittyivät 0,6 milj. eurolla, joka aiheutui yksistään loppuvuonna solmittujen uusien valtakunnallisten tulosopimusten korotuksista ja ns. joulurahasta. Hoitopalvelujen ostot kasvoivat vuoden 2006 tilinpäätöksen 10,1 milj. eurosta 11,3 milj. euroon. Voimakkainta kasvu oli HUS:n palvelujen ostoissa, jossa tehtiin mm. poikkeuksellisen monta elinsiirtoa. Alla oleva taulukko kuvaa ostopalvelujen muutosta: euroina TP 2006 TP 2007 PPSHP LKS HUS Muut Yhteensä Muiden palvelujen ostoissa ylityksiä aiheutui konsultoivien lääkäreiden laskutuksista. Tarvikkeiden osalta menojen ylitystä tuli lääke valmisteissa. Talousarvion ylitysoikeuksia valtuusto vahvisti nettomääräisesti euroa. Toimintakulujen kululajikohtaiset osuudet ovat alla. Toimintakulujen toteutuma Toimintakulut olivat tilinpäätöksen mukaan 70,4 milj. euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen 6,9 %. Toimintakuluja kasvattivat osaltaan uudet toiminnot mm. terveyskeskusten yhteispäivystys. Näiden vaikutus kokonaiskustannusten kasvuun oli 1 % luokkaa. Oman toiminnan menot kasvoivat 6,0 %. Muut palvelut 9 % Hoitopalvelut 16 % Aineet, tarv. ja tavarat 16 % Muut toimintakulut 1 % Palkat ja palkkiot 45 % Henkilöstö sivukulut 13 % 14

15 Investointien toteutuma Investointimenot alittivat hieman talousarvion sekä brutto- että nettomääräisesti. Investoinnit bruttona olivat yhteensä 3,325 milj. euroa, josta menoraamin alitusta euroa. Valtion ja kuntien rahoitusosuuksilla vähennetyt nettomenot olivat 3,122 milj. euroa ja menoraamin alitusta syntyi euroa. INVESTOINTIMENOJEN TOETUTUMA VUONNA 2007 Toteutunut Talousarvio Tot % Ylitys/Alitus Atk-ohjelma ja pitkävaikutt. menot brutto Valtionosuudet Kuntien osuudet Nettomenot Maa- ja vesialueet Rakennukset Valtionosuudet Nettomenot Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Investoinnit yhteensä Valtionosuudet yhteensä Kuntien osuudet Investoinnit netto Rahoitus Aikaisemmilta vuosilta kertyneen alijäämän ja kehittämishankkeisiin sidotun rahoituksen vuoksi kuntayhtymän maksuvalmius oli edelleenkin heikko. Kassan riittävyys oli toimintavuonna 1,5 päivää, kun se vuotta aikaisemmin oli 3 päivää. Kassatilanne heikkeni edellisestä vuodesta. Maksuvalmiutta ylläpidettiin Kuntarahoitus Oy:n myöntämillä kuntatodistuksilla. Korkokuluja kassalainoista ja pitkäaikaisista lainoista aiheutui euroa. 15

16 Yhteenveto jäsenkuntalaskutuksen toteutumasta vuonna 2007 Jäsenkuntalaskutus vuosina 2006 ja 2007 Itse tehdyt Ostopalvelut Yhteensä Avo- ja vuodeos yht. Muutos Avo- ja vuodeos yht. Muutos Avo- ja vuodeos yht. Muutos % % % Kemi , , ,7 Keminmaa , , ,7 Simo , , ,6 Tervola , , ,7 Tornio , , ,1 Ylitornio , , ,4 Yhteensä , , ,0 16

17 Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus Hallintokeskuksen työssä leimallista on ollut strategiatyö yhdessä tulosalueiden kanssa. Tavoitteena oli saada tulosaluestrategiat työstettyä niin, että ne ovat vuoden 2008 talousarviossa. Tässä onnistuttiin. Hallintokeskusta ovat työllistäneet myös sosiaali- ja terveyspiirihanke sekä syksyn työmarkkinatilanne. Valmiussuunnittelua ja riskienhallintatyötä on tehty yhdessä tulosalueiden kanssa asiaan nimetyssä, moniammatillisessa työryhmässä. Sairaanhoitopiirin omat ja muiden sairaanhoitopiirien kanssa yhdessä toteutuneet hankkeet ovat työllistäneet projektityöntekijöiden lisäksi hallinnon henkilöstöä. Hankkeiden ohjaus- ja johtoryhmät on koottu hallinnon henkilöstöstä, kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden sekä omien toiminnallisten yksiköiden henkilöstön lisäksi. Hankkeiden onnistumisesta tehdään erilliset arvioinnit. Hallintokeskuksen henkilöstö on osittain vaihtunut. Pitkäaikainen toimistosihteeri/ johtajan sihteeri jäi eläkkeelle. Johtajaylilääkäri vaihtui elokuussa Uusien henkilöiden perehdyttäminen laajojen kokonaisuuksien hallintaan on suuri työ kaikille, siinä on kuitenkin onnistuttu hyvin ja tehtävät ovat tulleet hoidetuksi ajallaan. Hankintarengas on laajentanut toimintaansa myös Tornioon. Tietohallinnossa yhteistyötä tehtiin kuntien kanssa HYVI III hankkeessa. Työterveyshuollon palvelut ostettiin Medi Vireeltä, joka muuttui syksyllä Suomen Terveystalon yksiköksi. Työterveyshuollon korvausten osalta odotetaan edelleenkin päätöksiä vuosien 2004 ja 2005 osalta, Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ei ole vielä antanut syksylle 2007 lupaamaansa päätöstä. Työterveyshuollon toiminta on jatkunut 2007 saman laajuisena kuin aiempinakin vuosina, kustannukset pysyivät edellisen vuoden tasolla. Taloussuunnittelun osalta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on ollut mukana kustannuslaskennan kehittämistyössä valtakunnallisessa SATU projektissa ja potilaskohtaisen kustannuslaskennan (KPP) hankkeessa pohjoisten sairaanhoitopiirien ERVA yhteistyössä. Samalla on kehitetty omaa johdon tietojärjestelmän raportointia. Hoitotyö Kansallinen hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelma ja siihen liittyvän Lapin alueellisen hoitotyön työryhmän toiminta päättyi vuoden 2007 lopussa. Valtakunnallinen ja alueelliset loppuseminaarit pidetään kevään 2008 aikana, jolloin arvioidaan tavoite- ja toimintaohjelmalla saatuja tuloksia. Näyttöön perustuvassa hoitotyössä on jatkettu hoitosuositusten laatimista: verenpainepotilaiden hoitoon sitoutuminen ja ennakko-oireisen ja ensimmäistä kertaa psykoosiin sairastuneen potilaan tarpeen mukainen hoito moniammatillisessa työryhmässä. Verenpainepotilaiden hoitoon sitoutumisen hoitosuosituksessa on artikkelit analysoitu ja alustavat hoitosuosituslauselmat tehty. Psykiatrian ryhmä on saanut Sairaanhoitajien koulutussäätiöltä euron apurahan hoitotyön suosituksen kehittämistyön jatkamista varten. Rafaela-hoitoisuusluokittelua on jatkettu edelleen somaattisen puolen vuodeosastoilla. Poliklinikoilla hoitoisuusluokitusten työstäminen on vielä alkuvaiheessa ja psykiatrisella puolella suunnitteluasteella. Sähköiseen hoitotyön kirjaamiseen ovat liittyneet kaikki yksiköt vuoden 2007 aikana. Lääkehoitosuunnitelma saatiin melkein valmiiksi vuoden loppuun mennessä muutamaa osiota lukuun ottamatta. Valmis lääkehoitosuunnitelma otetaan johtoryhmän hyväksymisen jälkeen käyttöön keskussairaalan lisäksi alueen terveyskeskuksissa soveltuvin osin. Työkyvyn ylläpitämistä on jatkettu kiinnittämällä huomiota työntekijöiden ergonomiaan remonttien ja kalustehankintojen yhteydessä. Vuonna 2006 aloitettu potilaan siirtotekniikkakoulutus on annettu kaikille yksiköille viime vuoden aikana. Yksiköihin on hankittu potilaiden siirtämiseen tarvittavia apuvälineitä. Osastonhoitajille, sairaanhoitajille ja perushoitajille 17

18 on ollut tarjolla ammatillista työkykyä ylläpitävää kuntoutusta ja niihin on osallistuttu aktiivisesti. Kivun hoidon kehittämistä on jatkettu. Kipu yh dyshenkilöt on nimetty Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Tornion terveyskeskuksiin. Yhdyshenkilöitä on koulutettu VAS-mittarin käyttöön. Vuosityöaikakokeilua on jatkettu vuoden 2007 aikana ja saatujen kokemusten perusteella sitä jatketaan edelleen vuodella. Uusia yksiköitä on myös tulossa kokeiluun mukaan. Henkilöstöpankin toiminta vakiinnutettiin palkkaamalla pankkiin pysyviin työsuhteisiin 30 sairaanhoitajaa, jotka ovat lomittaneet pääasiassa pitkäaikaisia sijaisuuksia eri yksiköissä. Vuoden aikana on tullut esiin tarve sijoittaa pankin työntekijöitä enemmän lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Viime vuoden aikana hoitotyöntekijöiden kohdalla sijaistilanne on ollut suhteellisen hyvä lukuun ottamatta laboratorion ja radiologian yksikköjä, joissa sijaisina kesäaikaan ovat toimineet pääasiassa opiskelijat. Muissakin tulosyksiköissä on kesäsijaisina ollut opiskelijoita enemmän kuin aikaisempina vuosina, joten vakituinen henkilökunta on joutunut joustamaan mm. työvuoroissa. Kesäaikana on ollut ongelmia saada päteviä sijaisia äkillisiin tarpeisiin. Vakituisten sijaisten määrää on tarve lisätä jatkossakin ottaen huomioon tulevien vuosien hoitohenkilöstön eläköitymisen ja osaamisen turvaamisen. Henkilöstön koulutus Henkilöstön täydennyskoulutusta järjestettiin sekä omana toimintana, että yhteistyössä toisten OYS Erva alueen sairaanhoitopiirien kanssa. Koulutuksessa hyödynnettiin paljon videovälitteisten koulutusten mahdollisuutta. Myös verkko-oppimisympäristöjä käytettiin. Tulevaisuuden osaaminen- ja osaajat-hankkeen (TULOS) yhteydessä kehitettiin mm. erityisvastuualueen osaamisen arviointia ja täydennyskoulutusta. Tä ydennyskoulutuskäytäntöjen pilottiauditointi tehtiin Erva-auditointiprojektin osana. Laadunhallinta Sairaanhoitopiirin laatupolitiikka päivitettiin. SHQS ( Social and Health Quality Service) laatuohjelma sisällytettiin osaksi sairaanhoitopiirin laatujärjestelmää. Laadunhallinnan vuosittain toistuvat toimenpiteet suunniteltiin ja kuvattiin laatutyöryhmässä vuosikellon muotoon. Toimintajärjestelmän käsikirjan rakenne hahmottui. Itsearvioinnit tehtiin lähes kattavasti. Tehohoitopotilaan palveluketjun Erva auditointi toteutui. Koko organisaation ulkoisen laaduntunnustusauditoinnin suorittamisajankohtaa siirrettiin vuoteen Tietohallinto Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri osallistui kansallisen terveyshankkeen edellyttämään kehitystyöhön erilaisissa työryhmissä. Sairaanhoitopiiri rahoitti ja osallistui mm. Kaisa ja STMPegasos -klusterihankkeisiin, joiden tavoitteena on saattaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sairauskertomukset kansallisen terveyshankkeen edellyttämään muotoon. Teho-yksikön tietojärjestelmän käyttöönotto saatettiin päätökseen. Laboratorion tietojärjestelmä päivitettiin ajanmukaiseksi. Tiedottamista parannettiin uudistamalla sairaanhoitopiirin internet- ja intranet sivuja. Yhteispäivystyksen tietojärjestelmä sekä erityisvastuualueen yhteinen kuvien pitkäaikaisarkisto otettiin käyttöön. Sairaanhoitopiiri otti hoidettavakseen Länsi-Pohjan terveydenhuollon aluetietojärjestelmän konesalipalvelut. Tietojärjestelmien ympärivuotinen toimivuus varmistettiin aloittamalla ympärivuorokautinen tietotekninen päivystys. Hyvi III hankkeessa luotiin alueellinen kotisairaanhoidon toimintamalli sekä pilotoitiin virtuaalisia palveluja opiskelijaterveydenhuollossa. Sairaanhoitopiiri on mukana Medi Tieto Oy:ssä, jonka tavoitteena on tuottaa tietoteknisiä palveluja pohjoisen erityisvastuualueen sairaanhoitopiireille. Sairaanhoitopiirin edustajat olivat valmistelemassa Sotepi-hankkeen tietohallintoa ja Meri-Lapin ICT Oy: tä. Sairaanhoitopiirissä käynnistettiin terveydenhuollon tietohallintostrategian valmistelutyö. Sähköisestä HRM-koulutuksenhallintajärjestelmästä saa tiin ensimmäisen käyttövuoden vaihtelevat kokemukset. 18

19 Hallintokeskus Tili (1 000 ) TOT 12/06 TOT 12/07 Vrt% TP 2006 TA 2007 TOT % Yli/Alle Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Siirrot rahastosta Yli/-Alijäämä

20 Konservatiivisen hoidon tulosalue Lähes 100 %:n vuodeosastojen nettokuormitukset ja tästä johtuva toimintatuottojen (8 %) ja -kulujen (7 %) kasvu jatkui, vaikka aikuispuolen osastojen hintoja tarkistettiin kesken vuotta alaspäin. Edelleen siirtoviivepotilaat olivat tähän suurin yksittäinen tekijä, vaikka loppuvuotta kohti mennessä tilanne ohimenevästi helpottui. Hoitopäivien toteutuma oli 120 % verrattuna talousarvioon. Hoitojaksojen 2 %:n kasvu huolimatta osastopaikkojen vähentämisestä kertoo tehostuneesta toiminnasta. Poliklinikkakäynnit lisääntyivät 2 % ja suurin kasvu oli dialyysikäynneissä. Yhteispäivystys käynnistyi elokuun lopulla ja tähänastiset kokemukset sen toiminnasta ovat olleet pääosin myönteiset. Pitkiltä jonotusajoilta ja ruuhkaantumisilta ollaan vältytty, vaikka ostopalveluna hankittu terveyskeskuspäivystys toimiikin osittain varsin kokemattomien päivystäjien varassa. Erikoissairaanhoidon päivystysolosuhteet ovat kohentuneet ja tämä alkaa näkyä erikoistuvien lääkäreitten rekrytoitumishalukkuudessa sairaalaamme kohtaan. Tarkkailupaikkojen tehokasta käyttöönottoa kuten koko yhteispäivystyksenkin toimivuutta on selvästi haitannut perusterveydenpuolen osastonylilääkärin viran täyttämättömyys. Edelleen vuodeosastoille on jouduttu ottamaan sinne hoidonporrastuksen mukaan kuulumattomia potilaita eikä osastojen ilta- ja yöaikaista toimintaa ole pystytty riittävästi rauhoittamaan Ostopalvelutoiminta OYS:n suuntaan on hallitusti vähentynyt ja hyvin pysynyt määrärahojen puitteissa, mutta erityistason ostopalvelut HUS:sta ovat satunnaisista syistä selvästi lisääntyneet; yksi sydämensiirto, kaksi maksansiirtoa ja kolme munuaistensiirtoa. Oman talon toiminnan turvaamiseksi on palveluja jouduttu ostamaan etenkin päivystyspkl:lle, neurologialle ja myös lastentautien ja sisätautien lääkärivajauksen vuoksi. Sisätautien hoitojaksot ovat kasvaneet 7 % ja invasiivisen kardiologisen toiminnan kasvu on jatkunut- angiografioitten määrä on noussut n. 50:llä ja pallolaajennusten määrä 10:llä. Angiografioitten omavaraisuus on noussut 68:sta 85 %:iin. Hoitoonpääsyajat alittavat selvästi hoitotakuun vaatimukset. Dialyysit ovat lisääntyneet lähes 40 %! Uuden osaston kapasiteettikaan ei ole riittänyt kuin viikonloppuisin yhdessä vuorossa tapahtuvaan toimintaan, ja arkipäivinä on toimittu kahdessa vuorossa Keuhkosairauksien sekä osasto (2 %) että poliklinikkatoiminta (4 %) lisääntyivät lääkärivajeesta huolimatta. Vuodeosasto oli varsin kuormitettu koko vuoden. Hoitopäiviä kertyi kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna vaikka sekin oli jo erittäin kiireinen. Potilaat olivat vaikeahoitoisia päivystyspotilaiden osuuden edelleen lisääntyessä. Sama asia johtaa hoitojaksojen pidentymiseen. Keväällä siirtoviivepotilaita oli runsaasti. Hoitohenkilökunnan työtaakka, kuormittuneisuus on edelleen lisääntynyt. Kaikesta huolimatta potilaspalaute on ollut hyvää! Kova kuormitus näkyy kulujen kahtalaisena kasvuna henkilöstökuluissa ja kulutustarvikkeissa. Tehohoitoa vaativia potilaita on myös ollut paljon. Ostopalvelut ovat lisääntyneet mutta ylitys suhteessa talousarvioon on kohtuullinen. Keuhkopoliklinikalla oli lääkäripula koko vuoden. Keväällä jouduimme tekemään omien lääkäreiden toimesta lisätöitä koska jono uhkasi kasvaa liikaa. Kaikkinensa määrällinen tavoite saavutettiin. Poliklinikkakäynnit lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna neljä prosenttia. Lisätöiden myötä hoidon saatavuus pysyi hyvin hoitotakuun rajoissa. Polikliinisen toiminnan ostopalvelut laskivat vuoden takaiseen verrattuna. Vuonna 2007 merkittäviä toiminnan muutoksia ei ollut. Keuhkosairauksien vuodeosastolla hoidettiin aiempaan tapaan myös korvatautien osastopotilaat sekä elektiiviset ihotautien potilaat. 20

21 Ihotautien poliklinikka muutti uusiin tiloihin maaliskuussa ja samalla otettiin käyttöön kapeakaista UVB -valohoitolaite, jolla nykyään hoidetaan suurin osa tällaista hoitoa vaativista potilaista. Osastohoitoa vaativien potilaitten määrä väheni 26 %. Neurologian sairaansijamäärä vähennettiin 12:sta 8: aan ajatellen tarkkailupaikkojen korvaavan tämän. Osittain tarkkailun vajaakäytöstä johtuen osastokuormitukset ovat olleet sietämättömän korkeat. Tilannetta hankaloitti ennestään lähes puoli vuotta kestänyt neurologipula, kun ylilääkäri oli ja toinen erikoislääkäri olivat virkavapaalla. Ostopalvelujen turvin selvittiin kuitenkin ja päästiin jopa aloittamaan Telestroke -toiminta yhteistyössä HUS:n neurologian klinikan kanssa. Tämä takasi aivoverenkiertohäiriöpotilaitten akuutin liuotushoidon jatkuvuuden. Lastentautien toiminnassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia,lääkäri-ja muu työvoimatilanne on hyvä. Hoidonporrastus niin avohoitoon kuin yliopistosairaaloihin on sujunut sopimusten mukaan, mutta muutama vaikea sydän- ja syöpäpotilas on kasvattanut HUS-laskua, mitä kompensoi kohtuullinen OYS:n käyttö. Erikoissairaanhoidon ja alueen terveyskeskusten yhteispäivystyksen yhteiset toimitilat otettiin käyttöön elokuun lopulla. 21

22 22

23 Konservatiivisen hoidon tulosalue Tili (1 000 ) TOT 12/06 TOT 12/07 Vrt% TP 2006 TA 2007 TOT % Yli/Alle Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

24 Operatiivisen hoidon tulosalue Operatiivinen toiminta on ollut runsasta koko vuoden ajan. Tätä kuvaavat runsaat toimintaluvut. Siitä on kuitenkin aiheutunut myös kuluja ennakoitua enemmän. Tutkimus- ja hoitotarvikekuluissa on pysytty tasapainossa, osaltaan johtuen siitä, että vuoden 2006 ylijäämällä ostettiin ortopedisiä tarvikkeita varastoon seuraavan vuoden käyttöä varten. Lääkekulut ovat selvästi kohonneet. Hoitokonsultaatioihin on kulunut rahaa ennakoitua enemmän. Myös runsaat radiologiset tutkimukset ovat nostaneet kuluja. Erityisongelmana ovat olleet runsaat ostopalvelut. Niitä on pyritty vähentämään hoitokonsultaatioilla. Ajatuksena on ollut, että on edullisempaa tehdä tiettyjä erityisosaamista vaativia toimenpiteitä omassa sairaalassa niin, että erityisosaaja ostetaan ulkoa. Tätä on toteutettu usean vuoden ajan. Se lisää hoitokonsultaatiokuluja, mutta vähentää kokonaiskuluja. Nyt on kuitenkin jouduttu ostamaan yliopistosairaaloista muutamia erityisen kalliita toimenpiteitä, erityisesti OYS:sta sekä HUS:sta. Toteutuneet kulut ovat 113 % suunnitelluista kuluista. Teho-osasto on toiminut uusissa ajanmukaisissa tiloissa. Säästöjen vuoksi ei kaikkia paikkoja ole kuitenkaan vielä voitu pitää käytössä. Vuoden aikana on valmisteltu tulevaa päiväkirurgian / kipupoliklinikan remonttia. Remontin tavoitteena on saada päiväkirurgialle, korvaleikkaussalille ja kipupoliklinikalle asianmukaiset tilat. Yhden uuden leikkaussalin turvin helpotetaan pääleikkaussalien ruuhkaa. Yhtenä tavoitteena on saada päiväaikaista tilaa päivystysleikkauksille. Toinen tavoite on saada lisätilaa ortopedisille leikkauksille, että päästäisiin hoitotakuuseen ja voitaisiin välttää kalliita jononpurkuleikkauksia. Eräs vuoden 07 kulujen lisääjä on ollut nimenomaan jononpurkuleikkaukset. Kirurgialla on tilikauden tulos ollut hiukan ylijäämäinen tuottojen ja kulujen suhteen. Verrattuna vuoden 2006 tilinpäätöstietoihin tuotot ja kulut ovat kasvaneet samassa suhteessa. Suurimpana menoeränä ovat olleet sisäiset palvelut, joista yli puolet muodostuu leikkaus- ja anestesiapalveluista. Seuraavaksi suurimmat menoerät ovat henkilökunnan palkat ja hoitopalvelujen ostot (lähinnä muilta sairaanhoitopiireiltä). Omat poliklinikkakäynnit (suurin osa omien jäsenkuntien lähetteillä) ovat säilyneet ennallaan edellisvuoteen verrattuna (eli vajaa poliklinikkakäyntiä), joskin saapuneiden lähetteiden kokonaismäärä on hiukan vähentynyt ollen nyt reilu 4500 ja lisäksi päivystyslähetteet. Omien hoitopäivien suhteen saavutettiin asetettu tavoite, mutta ostopalveluissa hoitopäivien määrä kasvoi yli tavoitteen; kuitenkin hoitojaksojen ostomäärä laski muutamalla prosentilla. Sairaansijakuormitus on pysynyt ennallaan noin 80 %. Siirtoviivepotilaiden määrä väheni selkeästi vuoden 2007 aikana, mutta se aiheuttaa edelleen vääristymää hoitopäivälukuihin. Hoitotakuutavoitteeseen on pystytty vastaamaan hyvin ja kuukausittain tehtyjen laskelmien mukaan vain noin 80 potilaan kohdalla (ortopedisiä potilaita) ei ole pystytty tarjoamaan hoitoa alle 6 kuukaudessa. Noin puolet koko keskussairaalan potilaista on hoidettu kirurgisessa yksikössä. Noin 5000 hoidetusta potilaasta (päättyneet hoitojaksot) tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus on 2/5, seuraavaksi suurin potilasryhmä ovat maha- ja suolikanavan sairaudet (1/5), sitten urologiset eli virtsatie-elinsairaudet n. 10 %, verisuonikirurgiset n. 5 % ja seuraavina rintarauhasen sairaudet sekä lastenkirurgiset potilaat. Korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla on toiminta sujunut vakiintuneesti. Toimintatuotot, toimintakulut, poliklinikkakäynnit ja hoitopäivät ovat toteutuneet hyvin ja tasaisesti prosenttisesti ennakkoarvioon verrattuna. Hoitojaksoja on ollut ennakoitua vähemmän. Töissä on ollut kolme lääkäriä, kaksi heistä ns. konsultteina kaksi tai kolme päivää viikossa. Tälläkin lääkärimiehityksellä on päästy hyviin toimintalukuihin. OYS:n käytön vähentämiseen ei ole juurikaan mahdollisuuksia. Hoitajien virat ovat täytettyinä. Synnytys- ja naistentautien yksikössä on synnytysten määrä lisääntynyt jonkin verran. Sekä alle 1,5 kg että alle 2,5 kg painavien keskosten määrä oli valtakunnallista keskiarvoa matalampi. Tämä ero on merkittävä ja säästää keskosten kalliissa hoitokustannuksissa. Perinataalimortaliteettiluku on myös ollut hyvä, alle valtakunnallisen keskiarvon. Toiminta naistentaudeilla on edelleen muuttunut polikliinisemmaksi; poliklinikkakäynnit ovat lisääntyneet ja hoitojaksot ovat vähentyneet. Tuotot ovat lisääntyneet 2 % ja kulut vähentyneet 2 %, toiminnan tulos 24

25 on ollut katteeltaan selkeästi positiivinen (218 t ). Tähän ovat vaikuttaneet oletettua vähemmät hoitojen ostopalvelut. Lapsivesipunktiot on otettu omaksi toiminnaksi ja toimenpiteen hinta on ostopalvelua matalampi. Myös palkkakustannukset ovat pienentyneet 7 %. Ongelmana on ollut gynekologien puute ja sijaisten kalleus. Silmätaudeilla ovat myyntituotot lisääntyneet suunnitellusta johtuen lisääntyneistä poliklinikkakäynneistä ja osaltaan myös LKS:lle myyntinä tuotetuista kaihileikkauspotilaista. Toimintakuluissa on pysytty hyvin suunnitellussa budjetissa. Poliklinikan käyntimäärät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta, mikä johtuu toisaalta lisääntyneestä lähetemäärästä ja toisaalta uusien hoitojen (silmänpohjan ikärappeuma- ja diabetespotilaiden lasiaisinjektiot) aiheuttamasta lisäkuormituksesta. Ostopalvelut OYS:sta ovat vähentyneet edellä mainituista uusista hoitokäytännöistä johtuen oman toiminnan lisääntyessä. Syöpätaudeilla vuosi 2007 oli vilkas. Omien poliklinikkakäyntien määrä oli samaa suuruusluokkaa edellisen vuoden käyntien kanssa, mutta jonkin verran yli budjetoidun. Lääkäriresurssit loppuvuodesta tri. Rauhalan lähdettyä ovat olleet vajaat. Ostopalveluna hankitut poliklinikkakäynnit ovat lähes kaikki sädehoitokäyntejä. Ostopalveluna osastohoitoja on tarvittu vähemmän kuin 2006, mikä johtuu puhtaasti sattumasta, raskaita osastohoitoja tarvitsevia potilaita on vain ollut vähän vähemmän. Suurin ylitys on lääkebudjetissa. Lääkkeisiin käytetty summa on kuitenkin jopa hieman pienempi kuin 2006 tilinpäätöksessä toteutunut, joten hintojen nousu huomioiden lääkkeiden käyttö on pysynyt hyvin hallinnassa. Hammas- ja suusairauksien poliklinikalla on toiminta käynnistynyt Keskussairaalan piirissä on aloitettu yhteistyö syöpätautien klinikan kanssa. Tavoitteena on yhteistyön käynnistäminen myös muihin sairaalan klinikoihin. Loppuvuodesta on ilmaantunut ongelmaksi konsultaatioiden ja lähetteiden runsaus. Lisäksi on aloitettu yhteistyö LKS kanssa siten että hammaslääkäri hoitaa 3-4 päivänä/kk Lks: n potilaita meillä tai Rovaniemellä jos siellä on hoitotilat. Leikkaus ja anestesiaosaston palkkakulut ovat jonkin verran ylittyneet lähinnä jononpurkuleikkausten vuoksi. Teho-osaston toiminta on ollut runsasta ja siihen liittyen tarvikekulut ovat nousseet. Merkittävä kulujen ylitys on tapahtunut radiologisissa tutkimuksissa liittyen runsaisiin koronaariangioihin. Näennäinen ylitys teholla on myös atk-kuluissa, koska niihin ei ollut budjetoitu mitään. Kipupoliklinikalla on käynyt ulkopuolinen lääkäri yhtenä päivänä kuussa. Lääkärivastaanottoa on pystytty pitämään kolmena päivänä viikossa niin, että erikoistuvat lääkärit ovat pitäneet vuorollaan vastaanottoa ohjatusti yhtenä päivänä viikossa. 25