Ekologisella velalla on kaksi ulottuvuutta, jotka ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa:
|
|
- Amanda Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teema: Ekologinen velka Teollinen Pohjoinen on valtavasti velkaa globaalille Etelälle, mutta tätä velkaa ei tunnisteta tai tunnusteta juuri lainkaan. Ekologisen velan sijasta puhutaan Etelän taloudellisesta velasta Pohjoiselle. Tämä velka osaltaan pitää yllä nykyistä järjestelmää, jossa Pohjoisen ekologinen velka Etelälle jatkaa kasvamistaan. Tällä hetkellä alle 20 % maailman väestöstä käyttää yli 80 % maailman resursseista. Nykyinen kulutuskulttuuri tuottaa jatkuvasti paljon vahinkoa globaalille Etelälle ja edelleen ylläpitää ja kasvattaa teollisen Pohjoisen materiaalista ja moraalista velkaa globaalille Etelälle. Arkinen esimerkki ekologisesta velasta on tavallinen kupillinen kahvia. Kahvikupilliseen on varastoitunut 140 litraa niin sanottua "piilovettä", joka on kulutettu valmistusprosessin aikana ja tämäkin on vain osa tuon kupillisen tuottamaa ekologista velkaa. Veden kulutuksen lisäksi kahvipapujen tuotantoon käytetyt maat eivät voi tuottaa ruokaa paikalliselle väestölle, viljely köyhdyttää maaperää, käytetyt lannoitteet ja torjunta-aineet saastuttavat maaperää ja vesistöjä aiheuttaen terveysongelmia paikalliselle väestölle. Lisäksi papujen kasvatuksella saadut tulot eivät todennäköisesti riitä turvaamaan perustoimeentuloa viljelijälle, tai tuotosta saatava hinta vaihtelee maailmanmarkkinahintoijen heilahtelujen mukaan niin, ettei varmuutta tuloista ole. Myös papujen kuljetukseen käytetyn energian aiheuttamien hiilipäästöjen haitat ilmastonmuutoksen muodossa vaikuttavat eniten juuri globaalin Etelän ihmisiin. Kahvikupilliseen sisältyy siis suuri määrä ekologista velkaa globaalille Etelälle, ei vain vettä ja kahvipapuja. Ekologisella velalla on kaksi ulottuvuutta, jotka ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa: (1) Globaali ylikulutus Ihmiskunta on velkaa muulle luonnolle ylikulutuksen johdosta. Otamme jatkuvasti velkaa luonnolta ja samalla seuraavilta sukupolvilta. Koko ihmiskunnan kulutuksesta puhuminen on kuitenkin poliittisesti melko turhaa, koska kulutus on jakautunut hyvin epätasaisesti. On täsmennettävä, ketkä kuluttavat liikaa ja ketkä elävät kestävästi. (2) Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle Ekologisen velan synty voidaan nähdä pitkäaikaisen prosessin tuloksena, jossa globaali Etelä on tarjonnut ja tarjoaa edelleen teolliselle Pohjoiselle jatkuvasti muun muassa edullisia raaka-aineita, halpaa työvoimaa ja vaikeasti sijoitettavien jätteiden sijoituspaikkoja. Usein globaalin Etelän paikalliset ihmiset eivät hyödy taloudellisesti samanarvoisella tavalla tästä toiminnasta kuin teollisen Pohjoisen väestö. Pohjoisessa lainsäädäntö turvaa muun muassa työntekijän oikeudet ja säätelee ympäristölle vahingollista toimintaa. Etelässä lait ovat usein väljempiä tai niitä ei noudateta, mikä mahdollistaa moninverroin tuottavamman toimintaympäristön myös teollisen Pohjoisen yrityksille. Teollisen Pohjoisen yritykset ovatkin viime vuosikymmenninä siirtäneet tehtaita ja muuta tuotantoa kiihtyvällä vauhdilla globaaliin Etelään. Etelän ihmisten elämän perusedellytyksiä käytetään teollisen Pohjoisen hyväksi alihintaan tai jopa ilman minkäänlaista korvausta. Ihmisiä myös pakotetaan pois asuinalueiltaan esimerkiksi erilaisten rakennushankkeiden tieltä. Näitä vahingollisia seurauksia voidaan kutsua ulkoistetuiksi kustannuksiksi. Pohjoisen ekologinen velka Etelälle kasvaa jatkuvasti, jos emme pura tätä ulkoisten kustannusten syntyprosessia.
2 Teollisen Pohjoisen ekologinen velka globaalille Etelälle muodostuu ainakin seuraavista tekijöistä: (1)Siirtomaavallan aikana Etelän luonnonvaroja käytettiin Pohjoisen väestön elinolojen nostamiseen ja otettiin Pohjoisen eliittien haltuun, mutta Etelän väestölle aiheutuneita haittoja ei ole koskaan kompensoitu. - Yleinen hyvä esimerkki on, että Etelä-Amerikan siirtomaavallan aikainen Inka-aarteiden ryöstö maksoi murto-osan siitä, minkä arvoiset aarteet itsessään olivat. Lisäksi Euroopan teollinen ja sotilaallinen kehitys rahoitettiin osaltaan siirtomaiden kustannuksella. Esimerkkejä ryöstöhyödyntämisestä, jotka jatkuvat nykypäivänäkin: (a) Surullisimpia esimerkkejä lienee Kongon Demokraattisen Tasavallan (Kinshasan Kongon) Belgian kuningas Leopoldin aloittama kumintuotanto 1800-luvulla, jonka seurauksena metsiä ryöstettiin sumeilematta ja ihmiset orjuutettiin kumin tuotantoon - arviolta 15 miljoona ihmistä menetti henkensä: Kongo on luonnonvaroiltaan maailman rikkaimpia, asukkaat maailman köyhimpien joukossa Luonnonvarat omistavat ulkokongolaiset yritykset, jotka ovat sotkeutuneet maan sisäpolitiikkaan rahoittamalla kapinallisryhmiä luoden vakavia sosiaalisia konflikteja, esimerkki metsäsektorin väärinkäytöksistä: (b) Amazonasin mahongin hakkuut. Mahonki (Swietenia-suku) on ollut vuosisatoja arvostettua sisustus- ja kalustepuuta kauniin värinsä ja kestävyytensä vuoksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Puuta on hakattu niin paljon että osa lajeista on kriittisesti vaarantunut. Lisäksi hakkuut Etelä- Amerikassa ovat hävittäneet muuta metsäbiodiversiteettiä ja ajanut sademetsäintiaaneja kodeistaan: (c) Norsunluukauppa: Norsunluu oli erittäin haluttua kauppatavaraa Pohjoisessa, joko siirtomaaherrat itse metsästivät tai palkkasivat paikallisia tappamaan norsut puolestaan - Afrikan norsu meinattiin hävittää sukupuuttoon tämän vuoksi. Harva kuitenkaan tietää, että kauppa itseasiassa tällä hetkellä kasvussa: (2) Pohjoinen rahoittaa paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisia projekteja. a) Indonesian Borneoon on suunniteltu öljypalmuplantaasia, joka halkaisisi Borneon biodiversiteetiltään maailman arvokkaimpiin kuuluvan saaren. Pinta-alaa tälle yhdelle viljelmälle mahdollisesti yli 3 miljoonaa hehtaaria, koko Suomen viljelypinta-ala on 2,2 milj. ha. Alueella elää useita alkuperäiskansoja, joiden toimeentulolle ei ole takeita hankkeen toteutuessa. Investoijina hankkeessa toimivat kiinalaiset ja intialaiset sijoittajat ja pankit. Kysyntä palmuöljylle on suurinta Euroopan Unionissa b) Suomalaisruotsalainen Stora Enso on sijoittanut eukalyptusviljelmiin Brasialiassa, mm Rio Grande de Sulin osavaltiossa yhdessä kumppaninsa Aracruzin kanssa. Teolliset eukalyptusplantaasit ovat herättäneet voimakasta vastustusta, koska ne eivät ole tarjonneet paikallisille ihmisille elinkeinoa, mutta ovat kuivattaneet alueiden pintavesiä. Lisäksi plantaasien tieltä on raivattu luonnontilaisia trooppisia metsiä. Mm. Maattomien liike Brasiliassa on vallannut viljelmiä takaisin ja poliisi on ajautunut väkivaltaisiin yhteydenottoihin valtaajien kanssa. Aiheesta mm. Aiheesta löytyy myös hyvä animaatio c) Puuplantaaseista löytyy animaatio: (3) Pohjoinen perii taloudellisia velkasaataviaan Etelän valtioilta pakottaen niitä hyödyntämään luonnonvarojaan liikaa saadakseen valuuttatuloja velkojen maksuun. a) Periaatteessa suoraa konkreettista esimerkkiä on vaikea antaa, mutta ajatus sisältyy maailman taloutta ohjaavien instituutioiden kuten Maailman pankin MP sekä Kansainvälisen valuuttarahaston
3 IMF ohjenuoriin, rakennesopeuttamisohjelmiin. - Työkaluna näissä on kansallisen omaisuuden yksityistäminen sekä vientiin kelpaavien luonnonvarojen tuottaminen palvelemaan maailmantalouden tarpeita. Nämä "nälkävyöt" vaikuttavat yli neljän miljardin ihmisen elämään kun yleensä ulkomainen pääoma ottaa haltuun tuotteliaimmat valtiontalouden sektorit yli 150 velkaantuneessa maassa --> seurauksena kiihtyvä luonnonvarojen hyödyntäminen ilman merkittäviä tuloksia: Tilastojen mukaan 20:n eniten IMF:n ja Maailmanpankin rakennesopeutuslainoja ja 1990-luvulla saaneen afrikkalaisen maan talous ei kasvanut lainkaan, tai kasvu oli negatiivista. - Aiheesta suomeksi mm. ja (4) Pohjoinen käyttää ja hyödyntää jatkuvasti Etelän alihinnoiteltuja luonnonvaroja. - Alihinnoitteluun vaikuttavat monet tekijät, joista suurimpina ovat teollisen Pohjoisen tuet omalle tuotannolle - esimerkiksi EU:ssa yli 35 % sen vuotuisesta budjetista menee maatalouden tukemiseen --> seurauksena on tuotteet, joiden hinta on keinotekoinen alhainen --> tämä vääristää maailmankauppaa - Tästä vääristymästä kärsivät eniten globaalin Etelän köyhät, jotka eivät saa toimeentulonsa edellytyksiä turvaavaa hintaa tuotteistaan. - Kustannuksia myös pienennetään polkemalla työntekijöiden oikeuksia, sekä ulkoistamalla tuotannon ympäristökustannukset pois tuotantoprosessista. - Voimakas tuki globaaleille kuljetusjärjestelmille on välttämätön ehto ylikulutuksen ylläpitämisessä, (5) Pohjoisen kulutuskeskeinen elämäntapa vaikuttaa Etelän olosuhteisiin myös ilmastonmuutoksen etenemisen myötä. (6) Kestävämmät luontosuhteet ja luontoa koskeva kulttuurinen tieto häviää Etelässä. Ekologisen velan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan ainakin seuraavia keinoja: (1) Etelän köyhien maiden velat on mitätöitävä välittömästi, jotta ne eivät olisi pakotettuja luonnonvarojensa myymiseen. (2) Luonnonvarojen käyttöä on suunnattava kestäväksi ja paikallisten yhteisöjen ehdoilla tapahtuvaksi. (3) Luonnonvarojen käyttöä on demokratisoitava. (4) Vallitsevaa ajattelutapaa kehityksestä on muutettava. On korostettava luonnonvarojen kestävää käyttöä, luonnonvarojen liikakäyttö ei saa näyttäytyä automaattisesti positiivisena. (5) Aikaisemmat vahingolliset toimet on kompensoitava. Dia 2. Materiaalit on tuottanut Maan ystävät ry Globaalia ympäristökasvatusta- ekologinen velka jäsentämässä Pohjoisen ja Etelän tasa-arvoisempia suhteita -hankkeessa yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n, Uusi Tuuli ry:n, Emmaus Aurinkotehdas ry:n ja Luonto-Liitto ry:n kanssa. Hanke on saanut ulkoministeriön kehityskasvatushanke- tukea.
4 Dia 3. Teemat EKOLOGINEN VELKA Ympäristöoikeudenmukaisuus Ilmasto-oikeudenmukaisuus Kylässä kehitysmaissa - kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen 1. Ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa oikeutta hyvään elinympäristöön ja riittäviin elämisen perusedellytyksiin kuten ruokaan, puhtaaseen veteen, asumiseen ja energiaan. Tähän liittyy myös oikeus päättää omaan elinympäristöön liittyvistä asioista. 2. Ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävien toimien on oltava oikeudenmukaisia ja niiden avulla on turvattava myös maapallon köyhien ihmisryhmien elämän mahdollisuudet. 3. Kylässä kehitysmaassa Kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä, kehitys ja köyhyyden vähentäminen eivät ole sama asia. Kehitys taloudellisen kasvun ja modernisaation mielessä on aiheuttanut usein haitallisia seurauksia ihmisten elämälle ja ympäristölle globaalissa Etelässä. Hyvä, onnellinen ja ympäristön kannalta kestävä elämä ei tarkoita mahdollisimman korkeaa kulutuksen ja tuotannon tasoa. 4. Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen, miten ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa kulutustottumuksiimme? Kulutuksen vähentäminen Pohjoisessa on kaikkein tärkeintä globaalin oikeudenmukaisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta. Kulutusta pitää pyrkiä suuntaamaan yhä enemmän esimerkiksi paikallisiin tuotteisiin, luomu- ja reilun kaupan tuotteisiin. Dia 4. Käsitteet Globaali Etelä Teollinen Pohjoinen Tällä tunnilla ei puhuta kehitysmaista ja teollisuusmaista, vaan globaalista Etelästä ja teollisesta Pohjoisesta. Globaali Etelä ja teollinen Pohjoinen ovat Etelän kansanliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen käyttämiä käsitteitä. Käsitteet kuvaavat suurpiirteisesti maailman köyhimpiä ja rikkaimpia valtioita. Globaalissa Etelässä on toki rikkaita ihmisiä ja Pohjoisessa köyhiä ihmisiä. Globaalilla Etelällä tarkoitetaan Afrikan ja keski- ja Etelä-Amerikan valtioita ja suurinta osaa Aasian valtioista. Teollinen Pohjoinen taas tarkoittaa Pohjois-Amerikan ja Euroopan valtioita ja osaa Aasian valtioista. Suomi on siis osa teollista Pohjoista. Globaali Etelä ei ole yhtenäinen joukko maita: vrt. esim. Kiina - Brasilia - Angola; osa hyvin köyhiä, osa jo melko rikkaita. Osassa paljon teollisuutta, osassa ei. Osa hyvin maatalousvaltaisia. Sisäisesti hyvin jakautuneita: erittäin köyhiä ihmisiä, hyvin rikkaita ja siltä väliltä. Köyhillä erittäin vähän vaikutusvaltaa./ Köyhyys ja valta sukupuolittunutta; naisilla yleensä vähemmän varallisuutta
5 ja valtaa mutta paljon vastuuta./ Erot hyvinvoinnissa maiden ja mm. kaupunkien sisällä: rikkaat - köyhät Dia 5. EKOLOGINEN VELKA Nyt lähdemme pohtimaan ekologista velkaa. Seuraavaksi näytän teille muutamia kuvia ja luen muutamia väitteitä, jotka liittyvät ekologiseen velkaan. Mieti, mikä niissä voisi liittyä velkaan? Ja kuka on velkaa kenelle? Harjoitus 1: Väittämät arvojanaan 1. Ruokaa riittää kaikille maapallolla 2. Jokaisella kiinalaisella on oikeus omaan autoon 3. Kehitysmaiden asukkaat ovat onnettomampia kuin teollisuusmaiden 4. Paras tapa siirtää hyvinvointia kehitysmaihin on lahjoittaa rahaa 5. Voin vaikuttaa kehitysmaiden ihmisten elämään oppilaiden palattua paikoilleen huomioi, ettei ollut heppoa tietää oikeaa vastausta. -> Tunnin tarkoituksena on etsiä vastauksia näihin ja muihin kysymyksiin. Dia 6. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 27 televisiota. Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 67 televisiota. Dia 7. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 8,5 autoa. Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, autoja olisi 42. Dia 8. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 19 kännykkäliittymää. Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, kännykkäliittymiä olisi 87. Dia 9. Yksi maailman kansalainen kuluttaa paperia 52 kiloa vuodessa. Suomalainen kuluttaa paperia 323 kiloa vuodessa. Dia 10. Hiilidioksidipäästöjä syntyy maailmassa 3,8 tonnia per ihminen. Suomessa hiilidioksidipäästöjä syntyy 10,3 tonnia per ihminen. Dia 11. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, 50 ihmistä omistaisi 1 % kaikesta maapallon varallisuudesta ja 10 rikkainta ihmistä hallitsisi 85 % kaikesta omaisuudesta. 40 ihmistä jakaisi 14 %.
6 Dia 12. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, 20 ihmistä kuluttaisi 80% maapallon luonnonvaroista. Animaatio: Impossible hamster Tuoliharjoitus: oppilasta luokan eteen, joilla kaikilla oma tuoli, kysy: miten teidän mielestä nämä tuolit tulisi jakaa oikeudenmukaisesti? 2. lue dian teksti ja kerro, että nyt jaetaan tuolit samalla tavalla, kuin luonnonvarojen kulutus jakautuu maapallolla: 8 oppilasta jakavat 2 tuolia, kaksi oppilasta saavat 8 tuolia. 3. kerro oppilaille, että näin jakautuu luonnonvarojen kulutus maailmassa. Kaksi oppilasta, jotka saivat 8 tuolia kuuluvat teolliseen Pohjoiseen. Kysy: Onko tämä reilua? 4. oppilaat takaisin omille paikoilleen 5. näytä video ja kerro, että hamsterivideo kertoo jatkuvan kasvun ja kulutuksen mahdottomuudesta. Kulutus ja kasvu vaativat luonnonvaroja. Dia 13. Pohdintatehtävä Mitä ekologinen velka on? Mistä se syntyy? Kysy oppilailta, mitä ajatuksia kuvat, harjoite ja video herättivät? Kysy, mitä ekologinen velka näiden esimerkkien valossa voisi olla ja mistä sitä syntyy? Tämä voi olla pieni parikeskustelu ja lyhyt purku yhdessä. Dia 14. Ekologinen velka on - Ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttamaa velkaa maapallolle - Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle Ekologisella velalla on kaksi eri ulottuvuutta: (1) Ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttama velka maapallolle: ihmiskunta on velkaa muulle luonnolle ylikulutuksen johdosta. Otamme jatkuvasti velkaa luonnolta ja samalla seuraavilta sukupolvilta. Koko ihmiskunnan kulutuksesta puhuminen on kuitenkin harhaanjohtavaa, koska kulutus on jakautunut hyvin epätasaisesti. On täsmennettävä, ketkä kuluttavat liikaa ja ketkä elävät kestävästi. (Tässä yhteydessä voi mainita ylikulutuspäivän, joka vuonna 2011 oli = seuraava kalvo) (2) Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle: Ekologisen velan synty voidaan nähdä pitkäaikaisen prosessin tuloksena, jossa globaali Etelä on tarjonnut ja tarjoaa edelleen teolliselle Pohjoiselle jatkuvasti muun muassa edullisia raaka-aineita, halpaa työvoimaa ja vaikeasti sijoitettavien jätteiden sijoituspaikkoja. Usein globaalin Etelän paikalliset ihmiset eivät hyödy taloudellisesti samanarvoisella tavalla tästä toiminnasta kuin teollisen Pohjoisen väestö.
7 Teollinen Pohjoinen on valtavasti velkaa globaalille Etelälle, mutta tätä velkaa ei tunnisteta tai tunnusteta juuri lainkaan. Etelän ihmisten elämän perusedellytyksiä (luonnonvarat, maat, metsät, vesistöt) käytetään teollisen Pohjoisen hyväksi alihintaan tai jopa ilman minkäänlaista korvausta. Teollista tuotantoa on viime vuosikymmeninä siirretty kiihtyvällä tahdilla Pohjoisesta Etelään halpojen raaka-aineiden ja työvoiman perään. Usein ympäristö- ja työlainsäädäntö eivät kuitenkaan turvaa ihmisten elinympäristöjä tai työoloja, ja kehityksen sijaan ihmisten elämä on kurjistunut teollistumisen ja palkkatyöhön ja rahatalouden piiriin joutumisen myötä. Paikoitellen ihmisiä myös pakotetaan pois asuinalueiltaan esimerkiksi erilaisten hankkeiden tieltä. (esim. kaivokset, viljelyplantaasit, padot) Monenlaiset muutkin ympäristötuhot ja ihmisoikeusrikkomukset ovat yleisiä globaalissa Etelässä. On tärkeää ymmärtää, millä tavalla meidän elämämme täällä hyvinvoivassa teollisessa Pohjoisessa on kytköksissä globaalin Etelän ihmisten elämään ja pyrkiä korjaamaan edellisten sukupolvien aloittamia epäoikeudenmukaisia toimintatapoja. Dia 15. Maailman ylikulutuspäivä Taustatietoa: Maapallon luonnonvarat eivät uusiudu samaa vauhtia kuin niitä kulutetaan. Ihmiskunta käyttää nykyisin 50 % enemmän luonnonvaroja kuin 30 vuotta sitten. Joka vuosi kulutamme n. 40% enemmän kuin luonto pystyy uusiutumaan.tätä ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttamaa velkaa maapallolle kuvaamaan on kehitetty ylikulutuspäivä, joka kertoo sen päivän, jolloin kunakin vuonna kulutus ylittää luonnonvarojen uusiutumiskyvyn. Vuonna 2011 ekologisen velan päivä oli Tuolloin olimme kuluttaneet maapallon uusiutumiskykyiset luonnonvarat tältä vuodelta. Loppuvuosi eletään velaksi. päivä aikaistuu joka vuosi. Ekologisesti kestävä kulutuksen taso on noin puolet nykyisestä koko maapallon tasolla. Dia 16. Jos jokainen maailman ihminen kuluttaisi yhtä paljon kuin suomalainen, tarvitsisimme kahden ja puolen maapallon luonnonvarat. Maapallokuvien piirtäminen taululle tiedämme, että koko maapallon tasolla kulutus on noin 1,5:n maapallon uusiutuvat luonnonvarat vuodessa. (piirrä 1 ja puoli maapalloa) tiedämme myös, että globaalin Etelän osuus näistä 1,5:stä maapallosta on 0,3 maapalloa (rajaa kolmasosa kokonaisesta maapallosta/vastaava osuus puolikkaasta pallosta) Tiedämme myös, että jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvitsisimme 2,5:n maapallon uusiutuvat luonnonvarat vuodessa. (piirrä 2 ja puoli maapalloa tämän alle) Mitä, jos kaikki globaalin Etelän ihmiset alkaisivat kuluttaa yhtä paljon kuin me täällä? Kuinka monta maapalloa me silloin tarvitsisimme? Kulutus olisi nelinkertainen nykyiseen verrattuna. Eli tarvitsisimme noin 5,5:n maapallon luononvarat vuodessa! (piirrä 5,5 maapalloa)
8 Jos vielä otetaan huomioon väestön ennakoitu kasvu 10 miljardiin, nousisi kulutus kahdeksankertaiseksi. Tämä tarkoittaa reilua 11:n maapallon uusiutumiskykyisiä luonnonvaroja vuodessa. (piirrä 11 maapalloa) Kaikki voimme ymmärtää tämän kulutuksen mahdottomuuden. Kun kestävä kulutuksen taso on noin puolet nykyisestä (piirrä 70% maapallosta) ja teollisen Pohjoisen osuus lasketan siitä suhteessa väkilukuun, tulisi meidän osuudeksemme 14% (piirrä pieni siivu maapalloon). Tämä on kymmenesosa siitä, mitä kulutamme nykyisin. Loput luonnonvaroista kuuluisi oikeudenmukaisuuden nimissä globaalille Etelälle. Dia 17. Ekologisen velan muodostuminen Ekologinen velka muodostuu 1. Siirtomaavallan aikana haltuunotetuista luonnonvaroista, joita ei ole koskaan korvattu. 2. Alihinnoiteltujen luonnonvarojen käytöstä ja hyödyntämisestä Pohjoisen elämäntavan ylläpitämiseksi. 3. Luonnon ja elinympäristöjen tuhoamisesta. 1. Siirtomaavallan aikana haltuunotetuista luonnonvaroista, joita ei ole koskaan korvattu. Tämä liittyy kolonialismin historiaan. Nykyinen tilanne on osa pitkää historiallista jatkumoa. 2. Alihinnoiteltujen luonnonvarojen käytöstä ja hyödyntämisestä Pohjoisen elämäntavan ylläpitämiseksi. Pohjoinen käyttää Etelän luonnonvaroja, joista maksetaan liian alhainen hinta. 3. Luonnon ja elinympäristöjen tuhoamisesta. Luonnonvarojen hyödyntäminen, tavaroiden ja energian tuottaminen aiheuttavat luonnolle ja elinympäristöille vahinkoa. Dia 18. Ekologinen velka muodostuu Paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisten hankkeiden rahoittamisesta. 5. Köyhimpien maiden velkakierteestä, josta eroon päästäkseen heidän tulee käyttää luonnonvarojaan. 6. Luontosuhteiden ja luontoa koskevan kulttuurisen tiedon hävittämisestä. 4. Paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisten hankkeiden rahoittamisesta. Pohjoinen rahoittaa omiin tarkoituksiinsa erilaisia hankkeita, jotka aiheuttavat tuhoa Etelässä. Esimerkiksi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoittamia hankkeita on vastustettu ympäri maailmaa. 5. Köyhimpien maiden velkakierteestä, josta eroon päästäkseen heidän tulee käyttää luonnonvarojaan. Monet Etelän maat joutuivat velkakierteeseen 1900-luvun loppupuolella ja tätä velkarahaa ei yleensä käytetty esimerkiksi köyhimpien ihmisten aseman parantamiseen. Monet maat maksavat velkoja enemmän takaisin kuin saavat kehitysapua. 6. Luontosuhteiden ja luontoa koskevan kulttuurisen tiedon hävittämisestä. Esimerkiksi paikallisyhteisöjen hajotessa katoaa paljon tärkeää tietoa paikallisista luonnonoloista ja mahdollisesti kestävistä luonnon hyödyntämisen tavoista.
9
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotPuutarhakalusteita tropiikista?
Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotOnnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net
Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotBingo maailman kaupasta
Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotKiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius
Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet Green Key -teemailtapäivä 24.10.2017 Toiminnanjohtaja Leo Stranius Leo Stranius, HM Luonto-Liiton / Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Ympäristöasiantuntija
LisätiedotOnko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?
Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä
LisätiedotAttac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry
Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotTULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014
Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu
LisätiedotA. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)
A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella
LisätiedotMaapallon rajat ovat tulossa vastaan
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus
LisätiedotSuomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007
Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin
LisätiedotJokaisella teolla on väliä IKEA Oy
Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa
LisätiedotTeema: Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen
Teema: Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen Pohjoisen ja Etelän välisen kestävän taloudellisen vaihdon toteutuminen ja ekologisen velan purkaminen vaatii kulutuksen vähentämistä Pohjoisessa.
LisätiedotElintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus
Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)
LisätiedotKaakaonviljelijä Olivia Morales
Kaakaonviljelijä Olivia Morales Olivia ja hänen miehensä Caitano ovat kaakaonviljelijöitä Dominikaanisesta tasavallasta. Dominikaanisessa tasavallassa bruttokansantuote asukasta kohden on noin 6000 euroa
LisätiedotYMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ
YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain
LisätiedotSuomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta
Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.
LisätiedotMaailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset
Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v
LisätiedotMatkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli
LisätiedotLuonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström
Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman
Lisätiedot38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK
38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut
LisätiedotIlmastonmuutosta hillitsemässä
Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:
Lisätiedot8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS
87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset
Lisätiedot9.12.2011. www.kepa.fi
9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.
LisätiedotTeema: Ilmasto-oikeudenmukaisuus
Teema: Ilmasto-oikeudenmukaisuus Tärkeitä kysymyksiä teeman kannalta: Ketkä aiheuttavat ilmastonmuutoksen? Ketkä kärsivät ilmastonmuutoksesta? Ovatko ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen
LisätiedotTervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat
LisätiedotGlobaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa
Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotMetsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy
Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotVTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka
VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu
LisätiedotKestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)
Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon
LisätiedotUusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015
Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotTaantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa
LisätiedotPohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela
Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan
LisätiedotKestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan
Kestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan ts. kestävän kehityksen suunnittelija Aino Järventausta 1 Kestävän kehityksen indikaattorit Kestävää kehitystä seurataan
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotYmpäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua
Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotVastuullisuus vetoaako?
Vastuullisuus vetoaako? Ruokaketjun päättäjien visiopäivä 7.12.2011 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset elävät
LisätiedotSuhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio
Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin
LisätiedotMAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT
MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT
LisätiedotMiten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.
Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-
LisätiedotMTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS
MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta
LisätiedotBanana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien
Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen
LisätiedotMaailmantalouden trendit
Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1
Lisätiedot-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?
Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä
LisätiedotMaailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän
LisätiedotKestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy
Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on vakiintunut globaalin hallinnan politiikkaprosessi,
LisätiedotSuomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista
Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotTimo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,
LisätiedotKestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö
Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
LisätiedotVäestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma
Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät
LisätiedotRajattomasti kestävä kehitys
Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotSuomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?
Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Reaktiomme seuraavaan kolmeen trendiin määrittelee pohjoismaisen mallin suunnan. TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS
LisätiedotKAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?
KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO? 28.8.2019 Dos. Mari Pantsar Johtaja, Sitra 1,5 C polku? Nykypäästöillä hiilibudjetti kuluu 10 vuodessa 42 GtCO2 Nykyiset vuosittaiset päästöt Jäljellä
LisätiedotMegatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra
Megatrendit Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra 15.3.2018 ONKO ELÄMÄ NYKYISIN PAREMPAA KUIN 50 VUOTTA SITTEN? % ihmisistä sanoo Elämä maassamme tänään on kuin 50 vuotta sitten kaltaisilleni
LisätiedotSiksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.
TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS Työn maailma on tuntemattoman äärellä: automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja digitaaliset alustat muokkaavat eri aloja teollisuudesta hoivaan ja tietotyöhön. Todennäköisesti
LisätiedotLausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra
LisätiedotKESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?
KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten? Senja Laakso Tutkijatohtori, Kuluttajatutkimuskeskus / Helsingin yliopisto senja.laakso@helsinki.fi, @SenjaLaakso Senja Laakso 28.11.2018 1 KULUTUS Senja Laakso 28.11.2018
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI
VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen
LisätiedotMONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
LisätiedotJohtavatko megatrendit biotalouteen?
Johtavatko megatrendit biotalouteen? Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitos Vantaa riitta.hanninen@metla.fi 37. Päättäjien metsäakatemia. Seminaari 10.9.2014, TEEMA 1. Globaali todellisuus. Majvik, Kirkkonummi.
LisätiedotKestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin
Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotJÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut
JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotVähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä
Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti
LisätiedotKestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari
Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista
LisätiedotIlmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö
Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:
LisätiedotMaailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
LisätiedotReilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia
Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia esimerkkinä Jalotofu 23.12.2014 Kaikki kuvat: Oy Soya Ab Reilun kaupan soijapavut Jalotofun soijapavut kasvavat Pohjois-Brasilian auringon lämmössä, Capaneman kylässä.
LisätiedotKasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella
Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotJätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista
LisätiedotTulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät
Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia Eeva Hellström 16.2.2018 Lapin metsätalouspäivät Todennäköisesti tiedämme yhtä vähän tulevaisuudesta kuin 1800-luvun ihminen. TALOUS TIENHAARASSA
LisätiedotGE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma
GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotKestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009
Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen
LisätiedotGlobaali kiertotalous ja kestävä kehitys
Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen
LisätiedotSiksi nyt on tärkeä. On mahdollista, että: ÖN JA OIMEENTULON RVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.
ÖN JA OIMEENTULON RVOITUS n maailma on emattoman äärellä: omatisaatio, otisaatio, keinoäly ja taaliset alustat kkaavat eri aloja suudesta hoivaan ja työhön. Todennäköisesti tiedämme yhtä vähän tulevaisuudesta
LisätiedotProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä
ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten
LisätiedotMikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo
Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä
LisätiedotMERKKITEKOJA. Kampanjaesittely
MERKKITEKOJA Kampanjaesittely Agenda Merkkien esittelyt Kampanjaesittely Yrityskumppanit Reilu kauppa Kaikilla ihmisillä on oikeus tulla toimeen omalla työllään myös kehitysmaissa. Reilun kaupan visiona
LisätiedotKuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012
Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotKetkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies
Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa
LisätiedotEkokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015
Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus Irina Niinivaara 2015 Kierrätys on (vain) osaratkaisu Kuvitus: Sopiva Design Jätelaki Etusijajärjestys: 1. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön
LisätiedotRuoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,
Ruoan kiertotalous-verkosto Lähiruokafoorumi, 13.12.2017 5 tärkeää Sitrasta +1 erittäin tärkeä 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle. 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, herättelijä, visionääri,
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
Lisätiedot