Ekologisella velalla on kaksi ulottuvuutta, jotka ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologisella velalla on kaksi ulottuvuutta, jotka ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa:"

Transkriptio

1 Teema: Ekologinen velka Teollinen Pohjoinen on valtavasti velkaa globaalille Etelälle, mutta tätä velkaa ei tunnisteta tai tunnusteta juuri lainkaan. Ekologisen velan sijasta puhutaan Etelän taloudellisesta velasta Pohjoiselle. Tämä velka osaltaan pitää yllä nykyistä järjestelmää, jossa Pohjoisen ekologinen velka Etelälle jatkaa kasvamistaan. Tällä hetkellä alle 20 % maailman väestöstä käyttää yli 80 % maailman resursseista. Nykyinen kulutuskulttuuri tuottaa jatkuvasti paljon vahinkoa globaalille Etelälle ja edelleen ylläpitää ja kasvattaa teollisen Pohjoisen materiaalista ja moraalista velkaa globaalille Etelälle. Arkinen esimerkki ekologisesta velasta on tavallinen kupillinen kahvia. Kahvikupilliseen on varastoitunut 140 litraa niin sanottua "piilovettä", joka on kulutettu valmistusprosessin aikana ja tämäkin on vain osa tuon kupillisen tuottamaa ekologista velkaa. Veden kulutuksen lisäksi kahvipapujen tuotantoon käytetyt maat eivät voi tuottaa ruokaa paikalliselle väestölle, viljely köyhdyttää maaperää, käytetyt lannoitteet ja torjunta-aineet saastuttavat maaperää ja vesistöjä aiheuttaen terveysongelmia paikalliselle väestölle. Lisäksi papujen kasvatuksella saadut tulot eivät todennäköisesti riitä turvaamaan perustoimeentuloa viljelijälle, tai tuotosta saatava hinta vaihtelee maailmanmarkkinahintoijen heilahtelujen mukaan niin, ettei varmuutta tuloista ole. Myös papujen kuljetukseen käytetyn energian aiheuttamien hiilipäästöjen haitat ilmastonmuutoksen muodossa vaikuttavat eniten juuri globaalin Etelän ihmisiin. Kahvikupilliseen sisältyy siis suuri määrä ekologista velkaa globaalille Etelälle, ei vain vettä ja kahvipapuja. Ekologisella velalla on kaksi ulottuvuutta, jotka ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa: (1) Globaali ylikulutus Ihmiskunta on velkaa muulle luonnolle ylikulutuksen johdosta. Otamme jatkuvasti velkaa luonnolta ja samalla seuraavilta sukupolvilta. Koko ihmiskunnan kulutuksesta puhuminen on kuitenkin poliittisesti melko turhaa, koska kulutus on jakautunut hyvin epätasaisesti. On täsmennettävä, ketkä kuluttavat liikaa ja ketkä elävät kestävästi. (2) Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle Ekologisen velan synty voidaan nähdä pitkäaikaisen prosessin tuloksena, jossa globaali Etelä on tarjonnut ja tarjoaa edelleen teolliselle Pohjoiselle jatkuvasti muun muassa edullisia raaka-aineita, halpaa työvoimaa ja vaikeasti sijoitettavien jätteiden sijoituspaikkoja. Usein globaalin Etelän paikalliset ihmiset eivät hyödy taloudellisesti samanarvoisella tavalla tästä toiminnasta kuin teollisen Pohjoisen väestö. Pohjoisessa lainsäädäntö turvaa muun muassa työntekijän oikeudet ja säätelee ympäristölle vahingollista toimintaa. Etelässä lait ovat usein väljempiä tai niitä ei noudateta, mikä mahdollistaa moninverroin tuottavamman toimintaympäristön myös teollisen Pohjoisen yrityksille. Teollisen Pohjoisen yritykset ovatkin viime vuosikymmenninä siirtäneet tehtaita ja muuta tuotantoa kiihtyvällä vauhdilla globaaliin Etelään. Etelän ihmisten elämän perusedellytyksiä käytetään teollisen Pohjoisen hyväksi alihintaan tai jopa ilman minkäänlaista korvausta. Ihmisiä myös pakotetaan pois asuinalueiltaan esimerkiksi erilaisten rakennushankkeiden tieltä. Näitä vahingollisia seurauksia voidaan kutsua ulkoistetuiksi kustannuksiksi. Pohjoisen ekologinen velka Etelälle kasvaa jatkuvasti, jos emme pura tätä ulkoisten kustannusten syntyprosessia.

2 Teollisen Pohjoisen ekologinen velka globaalille Etelälle muodostuu ainakin seuraavista tekijöistä: (1)Siirtomaavallan aikana Etelän luonnonvaroja käytettiin Pohjoisen väestön elinolojen nostamiseen ja otettiin Pohjoisen eliittien haltuun, mutta Etelän väestölle aiheutuneita haittoja ei ole koskaan kompensoitu. - Yleinen hyvä esimerkki on, että Etelä-Amerikan siirtomaavallan aikainen Inka-aarteiden ryöstö maksoi murto-osan siitä, minkä arvoiset aarteet itsessään olivat. Lisäksi Euroopan teollinen ja sotilaallinen kehitys rahoitettiin osaltaan siirtomaiden kustannuksella. Esimerkkejä ryöstöhyödyntämisestä, jotka jatkuvat nykypäivänäkin: (a) Surullisimpia esimerkkejä lienee Kongon Demokraattisen Tasavallan (Kinshasan Kongon) Belgian kuningas Leopoldin aloittama kumintuotanto 1800-luvulla, jonka seurauksena metsiä ryöstettiin sumeilematta ja ihmiset orjuutettiin kumin tuotantoon - arviolta 15 miljoona ihmistä menetti henkensä: Kongo on luonnonvaroiltaan maailman rikkaimpia, asukkaat maailman köyhimpien joukossa Luonnonvarat omistavat ulkokongolaiset yritykset, jotka ovat sotkeutuneet maan sisäpolitiikkaan rahoittamalla kapinallisryhmiä luoden vakavia sosiaalisia konflikteja, esimerkki metsäsektorin väärinkäytöksistä: (b) Amazonasin mahongin hakkuut. Mahonki (Swietenia-suku) on ollut vuosisatoja arvostettua sisustus- ja kalustepuuta kauniin värinsä ja kestävyytensä vuoksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Puuta on hakattu niin paljon että osa lajeista on kriittisesti vaarantunut. Lisäksi hakkuut Etelä- Amerikassa ovat hävittäneet muuta metsäbiodiversiteettiä ja ajanut sademetsäintiaaneja kodeistaan: (c) Norsunluukauppa: Norsunluu oli erittäin haluttua kauppatavaraa Pohjoisessa, joko siirtomaaherrat itse metsästivät tai palkkasivat paikallisia tappamaan norsut puolestaan - Afrikan norsu meinattiin hävittää sukupuuttoon tämän vuoksi. Harva kuitenkaan tietää, että kauppa itseasiassa tällä hetkellä kasvussa: (2) Pohjoinen rahoittaa paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisia projekteja. a) Indonesian Borneoon on suunniteltu öljypalmuplantaasia, joka halkaisisi Borneon biodiversiteetiltään maailman arvokkaimpiin kuuluvan saaren. Pinta-alaa tälle yhdelle viljelmälle mahdollisesti yli 3 miljoonaa hehtaaria, koko Suomen viljelypinta-ala on 2,2 milj. ha. Alueella elää useita alkuperäiskansoja, joiden toimeentulolle ei ole takeita hankkeen toteutuessa. Investoijina hankkeessa toimivat kiinalaiset ja intialaiset sijoittajat ja pankit. Kysyntä palmuöljylle on suurinta Euroopan Unionissa b) Suomalaisruotsalainen Stora Enso on sijoittanut eukalyptusviljelmiin Brasialiassa, mm Rio Grande de Sulin osavaltiossa yhdessä kumppaninsa Aracruzin kanssa. Teolliset eukalyptusplantaasit ovat herättäneet voimakasta vastustusta, koska ne eivät ole tarjonneet paikallisille ihmisille elinkeinoa, mutta ovat kuivattaneet alueiden pintavesiä. Lisäksi plantaasien tieltä on raivattu luonnontilaisia trooppisia metsiä. Mm. Maattomien liike Brasiliassa on vallannut viljelmiä takaisin ja poliisi on ajautunut väkivaltaisiin yhteydenottoihin valtaajien kanssa. Aiheesta mm. Aiheesta löytyy myös hyvä animaatio c) Puuplantaaseista löytyy animaatio: (3) Pohjoinen perii taloudellisia velkasaataviaan Etelän valtioilta pakottaen niitä hyödyntämään luonnonvarojaan liikaa saadakseen valuuttatuloja velkojen maksuun. a) Periaatteessa suoraa konkreettista esimerkkiä on vaikea antaa, mutta ajatus sisältyy maailman taloutta ohjaavien instituutioiden kuten Maailman pankin MP sekä Kansainvälisen valuuttarahaston

3 IMF ohjenuoriin, rakennesopeuttamisohjelmiin. - Työkaluna näissä on kansallisen omaisuuden yksityistäminen sekä vientiin kelpaavien luonnonvarojen tuottaminen palvelemaan maailmantalouden tarpeita. Nämä "nälkävyöt" vaikuttavat yli neljän miljardin ihmisen elämään kun yleensä ulkomainen pääoma ottaa haltuun tuotteliaimmat valtiontalouden sektorit yli 150 velkaantuneessa maassa --> seurauksena kiihtyvä luonnonvarojen hyödyntäminen ilman merkittäviä tuloksia: Tilastojen mukaan 20:n eniten IMF:n ja Maailmanpankin rakennesopeutuslainoja ja 1990-luvulla saaneen afrikkalaisen maan talous ei kasvanut lainkaan, tai kasvu oli negatiivista. - Aiheesta suomeksi mm. ja (4) Pohjoinen käyttää ja hyödyntää jatkuvasti Etelän alihinnoiteltuja luonnonvaroja. - Alihinnoitteluun vaikuttavat monet tekijät, joista suurimpina ovat teollisen Pohjoisen tuet omalle tuotannolle - esimerkiksi EU:ssa yli 35 % sen vuotuisesta budjetista menee maatalouden tukemiseen --> seurauksena on tuotteet, joiden hinta on keinotekoinen alhainen --> tämä vääristää maailmankauppaa - Tästä vääristymästä kärsivät eniten globaalin Etelän köyhät, jotka eivät saa toimeentulonsa edellytyksiä turvaavaa hintaa tuotteistaan. - Kustannuksia myös pienennetään polkemalla työntekijöiden oikeuksia, sekä ulkoistamalla tuotannon ympäristökustannukset pois tuotantoprosessista. - Voimakas tuki globaaleille kuljetusjärjestelmille on välttämätön ehto ylikulutuksen ylläpitämisessä, (5) Pohjoisen kulutuskeskeinen elämäntapa vaikuttaa Etelän olosuhteisiin myös ilmastonmuutoksen etenemisen myötä. (6) Kestävämmät luontosuhteet ja luontoa koskeva kulttuurinen tieto häviää Etelässä. Ekologisen velan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan ainakin seuraavia keinoja: (1) Etelän köyhien maiden velat on mitätöitävä välittömästi, jotta ne eivät olisi pakotettuja luonnonvarojensa myymiseen. (2) Luonnonvarojen käyttöä on suunnattava kestäväksi ja paikallisten yhteisöjen ehdoilla tapahtuvaksi. (3) Luonnonvarojen käyttöä on demokratisoitava. (4) Vallitsevaa ajattelutapaa kehityksestä on muutettava. On korostettava luonnonvarojen kestävää käyttöä, luonnonvarojen liikakäyttö ei saa näyttäytyä automaattisesti positiivisena. (5) Aikaisemmat vahingolliset toimet on kompensoitava. Dia 2. Materiaalit on tuottanut Maan ystävät ry Globaalia ympäristökasvatusta- ekologinen velka jäsentämässä Pohjoisen ja Etelän tasa-arvoisempia suhteita -hankkeessa yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n, Uusi Tuuli ry:n, Emmaus Aurinkotehdas ry:n ja Luonto-Liitto ry:n kanssa. Hanke on saanut ulkoministeriön kehityskasvatushanke- tukea.

4 Dia 3. Teemat EKOLOGINEN VELKA Ympäristöoikeudenmukaisuus Ilmasto-oikeudenmukaisuus Kylässä kehitysmaissa - kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen 1. Ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa oikeutta hyvään elinympäristöön ja riittäviin elämisen perusedellytyksiin kuten ruokaan, puhtaaseen veteen, asumiseen ja energiaan. Tähän liittyy myös oikeus päättää omaan elinympäristöön liittyvistä asioista. 2. Ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävien toimien on oltava oikeudenmukaisia ja niiden avulla on turvattava myös maapallon köyhien ihmisryhmien elämän mahdollisuudet. 3. Kylässä kehitysmaassa Kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä, kehitys ja köyhyyden vähentäminen eivät ole sama asia. Kehitys taloudellisen kasvun ja modernisaation mielessä on aiheuttanut usein haitallisia seurauksia ihmisten elämälle ja ympäristölle globaalissa Etelässä. Hyvä, onnellinen ja ympäristön kannalta kestävä elämä ei tarkoita mahdollisimman korkeaa kulutuksen ja tuotannon tasoa. 4. Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen, miten ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa kulutustottumuksiimme? Kulutuksen vähentäminen Pohjoisessa on kaikkein tärkeintä globaalin oikeudenmukaisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta. Kulutusta pitää pyrkiä suuntaamaan yhä enemmän esimerkiksi paikallisiin tuotteisiin, luomu- ja reilun kaupan tuotteisiin. Dia 4. Käsitteet Globaali Etelä Teollinen Pohjoinen Tällä tunnilla ei puhuta kehitysmaista ja teollisuusmaista, vaan globaalista Etelästä ja teollisesta Pohjoisesta. Globaali Etelä ja teollinen Pohjoinen ovat Etelän kansanliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen käyttämiä käsitteitä. Käsitteet kuvaavat suurpiirteisesti maailman köyhimpiä ja rikkaimpia valtioita. Globaalissa Etelässä on toki rikkaita ihmisiä ja Pohjoisessa köyhiä ihmisiä. Globaalilla Etelällä tarkoitetaan Afrikan ja keski- ja Etelä-Amerikan valtioita ja suurinta osaa Aasian valtioista. Teollinen Pohjoinen taas tarkoittaa Pohjois-Amerikan ja Euroopan valtioita ja osaa Aasian valtioista. Suomi on siis osa teollista Pohjoista. Globaali Etelä ei ole yhtenäinen joukko maita: vrt. esim. Kiina - Brasilia - Angola; osa hyvin köyhiä, osa jo melko rikkaita. Osassa paljon teollisuutta, osassa ei. Osa hyvin maatalousvaltaisia. Sisäisesti hyvin jakautuneita: erittäin köyhiä ihmisiä, hyvin rikkaita ja siltä väliltä. Köyhillä erittäin vähän vaikutusvaltaa./ Köyhyys ja valta sukupuolittunutta; naisilla yleensä vähemmän varallisuutta

5 ja valtaa mutta paljon vastuuta./ Erot hyvinvoinnissa maiden ja mm. kaupunkien sisällä: rikkaat - köyhät Dia 5. EKOLOGINEN VELKA Nyt lähdemme pohtimaan ekologista velkaa. Seuraavaksi näytän teille muutamia kuvia ja luen muutamia väitteitä, jotka liittyvät ekologiseen velkaan. Mieti, mikä niissä voisi liittyä velkaan? Ja kuka on velkaa kenelle? Harjoitus 1: Väittämät arvojanaan 1. Ruokaa riittää kaikille maapallolla 2. Jokaisella kiinalaisella on oikeus omaan autoon 3. Kehitysmaiden asukkaat ovat onnettomampia kuin teollisuusmaiden 4. Paras tapa siirtää hyvinvointia kehitysmaihin on lahjoittaa rahaa 5. Voin vaikuttaa kehitysmaiden ihmisten elämään oppilaiden palattua paikoilleen huomioi, ettei ollut heppoa tietää oikeaa vastausta. -> Tunnin tarkoituksena on etsiä vastauksia näihin ja muihin kysymyksiin. Dia 6. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 27 televisiota. Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 67 televisiota. Dia 7. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 8,5 autoa. Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, autoja olisi 42. Dia 8. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 19 kännykkäliittymää. Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, kännykkäliittymiä olisi 87. Dia 9. Yksi maailman kansalainen kuluttaa paperia 52 kiloa vuodessa. Suomalainen kuluttaa paperia 323 kiloa vuodessa. Dia 10. Hiilidioksidipäästöjä syntyy maailmassa 3,8 tonnia per ihminen. Suomessa hiilidioksidipäästöjä syntyy 10,3 tonnia per ihminen. Dia 11. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, 50 ihmistä omistaisi 1 % kaikesta maapallon varallisuudesta ja 10 rikkainta ihmistä hallitsisi 85 % kaikesta omaisuudesta. 40 ihmistä jakaisi 14 %.

6 Dia 12. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, 20 ihmistä kuluttaisi 80% maapallon luonnonvaroista. Animaatio: Impossible hamster Tuoliharjoitus: oppilasta luokan eteen, joilla kaikilla oma tuoli, kysy: miten teidän mielestä nämä tuolit tulisi jakaa oikeudenmukaisesti? 2. lue dian teksti ja kerro, että nyt jaetaan tuolit samalla tavalla, kuin luonnonvarojen kulutus jakautuu maapallolla: 8 oppilasta jakavat 2 tuolia, kaksi oppilasta saavat 8 tuolia. 3. kerro oppilaille, että näin jakautuu luonnonvarojen kulutus maailmassa. Kaksi oppilasta, jotka saivat 8 tuolia kuuluvat teolliseen Pohjoiseen. Kysy: Onko tämä reilua? 4. oppilaat takaisin omille paikoilleen 5. näytä video ja kerro, että hamsterivideo kertoo jatkuvan kasvun ja kulutuksen mahdottomuudesta. Kulutus ja kasvu vaativat luonnonvaroja. Dia 13. Pohdintatehtävä Mitä ekologinen velka on? Mistä se syntyy? Kysy oppilailta, mitä ajatuksia kuvat, harjoite ja video herättivät? Kysy, mitä ekologinen velka näiden esimerkkien valossa voisi olla ja mistä sitä syntyy? Tämä voi olla pieni parikeskustelu ja lyhyt purku yhdessä. Dia 14. Ekologinen velka on - Ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttamaa velkaa maapallolle - Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle Ekologisella velalla on kaksi eri ulottuvuutta: (1) Ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttama velka maapallolle: ihmiskunta on velkaa muulle luonnolle ylikulutuksen johdosta. Otamme jatkuvasti velkaa luonnolta ja samalla seuraavilta sukupolvilta. Koko ihmiskunnan kulutuksesta puhuminen on kuitenkin harhaanjohtavaa, koska kulutus on jakautunut hyvin epätasaisesti. On täsmennettävä, ketkä kuluttavat liikaa ja ketkä elävät kestävästi. (Tässä yhteydessä voi mainita ylikulutuspäivän, joka vuonna 2011 oli = seuraava kalvo) (2) Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle: Ekologisen velan synty voidaan nähdä pitkäaikaisen prosessin tuloksena, jossa globaali Etelä on tarjonnut ja tarjoaa edelleen teolliselle Pohjoiselle jatkuvasti muun muassa edullisia raaka-aineita, halpaa työvoimaa ja vaikeasti sijoitettavien jätteiden sijoituspaikkoja. Usein globaalin Etelän paikalliset ihmiset eivät hyödy taloudellisesti samanarvoisella tavalla tästä toiminnasta kuin teollisen Pohjoisen väestö.

7 Teollinen Pohjoinen on valtavasti velkaa globaalille Etelälle, mutta tätä velkaa ei tunnisteta tai tunnusteta juuri lainkaan. Etelän ihmisten elämän perusedellytyksiä (luonnonvarat, maat, metsät, vesistöt) käytetään teollisen Pohjoisen hyväksi alihintaan tai jopa ilman minkäänlaista korvausta. Teollista tuotantoa on viime vuosikymmeninä siirretty kiihtyvällä tahdilla Pohjoisesta Etelään halpojen raaka-aineiden ja työvoiman perään. Usein ympäristö- ja työlainsäädäntö eivät kuitenkaan turvaa ihmisten elinympäristöjä tai työoloja, ja kehityksen sijaan ihmisten elämä on kurjistunut teollistumisen ja palkkatyöhön ja rahatalouden piiriin joutumisen myötä. Paikoitellen ihmisiä myös pakotetaan pois asuinalueiltaan esimerkiksi erilaisten hankkeiden tieltä. (esim. kaivokset, viljelyplantaasit, padot) Monenlaiset muutkin ympäristötuhot ja ihmisoikeusrikkomukset ovat yleisiä globaalissa Etelässä. On tärkeää ymmärtää, millä tavalla meidän elämämme täällä hyvinvoivassa teollisessa Pohjoisessa on kytköksissä globaalin Etelän ihmisten elämään ja pyrkiä korjaamaan edellisten sukupolvien aloittamia epäoikeudenmukaisia toimintatapoja. Dia 15. Maailman ylikulutuspäivä Taustatietoa: Maapallon luonnonvarat eivät uusiudu samaa vauhtia kuin niitä kulutetaan. Ihmiskunta käyttää nykyisin 50 % enemmän luonnonvaroja kuin 30 vuotta sitten. Joka vuosi kulutamme n. 40% enemmän kuin luonto pystyy uusiutumaan.tätä ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttamaa velkaa maapallolle kuvaamaan on kehitetty ylikulutuspäivä, joka kertoo sen päivän, jolloin kunakin vuonna kulutus ylittää luonnonvarojen uusiutumiskyvyn. Vuonna 2011 ekologisen velan päivä oli Tuolloin olimme kuluttaneet maapallon uusiutumiskykyiset luonnonvarat tältä vuodelta. Loppuvuosi eletään velaksi. päivä aikaistuu joka vuosi. Ekologisesti kestävä kulutuksen taso on noin puolet nykyisestä koko maapallon tasolla. Dia 16. Jos jokainen maailman ihminen kuluttaisi yhtä paljon kuin suomalainen, tarvitsisimme kahden ja puolen maapallon luonnonvarat. Maapallokuvien piirtäminen taululle tiedämme, että koko maapallon tasolla kulutus on noin 1,5:n maapallon uusiutuvat luonnonvarat vuodessa. (piirrä 1 ja puoli maapalloa) tiedämme myös, että globaalin Etelän osuus näistä 1,5:stä maapallosta on 0,3 maapalloa (rajaa kolmasosa kokonaisesta maapallosta/vastaava osuus puolikkaasta pallosta) Tiedämme myös, että jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvitsisimme 2,5:n maapallon uusiutuvat luonnonvarat vuodessa. (piirrä 2 ja puoli maapalloa tämän alle) Mitä, jos kaikki globaalin Etelän ihmiset alkaisivat kuluttaa yhtä paljon kuin me täällä? Kuinka monta maapalloa me silloin tarvitsisimme? Kulutus olisi nelinkertainen nykyiseen verrattuna. Eli tarvitsisimme noin 5,5:n maapallon luononvarat vuodessa! (piirrä 5,5 maapalloa)

8 Jos vielä otetaan huomioon väestön ennakoitu kasvu 10 miljardiin, nousisi kulutus kahdeksankertaiseksi. Tämä tarkoittaa reilua 11:n maapallon uusiutumiskykyisiä luonnonvaroja vuodessa. (piirrä 11 maapalloa) Kaikki voimme ymmärtää tämän kulutuksen mahdottomuuden. Kun kestävä kulutuksen taso on noin puolet nykyisestä (piirrä 70% maapallosta) ja teollisen Pohjoisen osuus lasketan siitä suhteessa väkilukuun, tulisi meidän osuudeksemme 14% (piirrä pieni siivu maapalloon). Tämä on kymmenesosa siitä, mitä kulutamme nykyisin. Loput luonnonvaroista kuuluisi oikeudenmukaisuuden nimissä globaalille Etelälle. Dia 17. Ekologisen velan muodostuminen Ekologinen velka muodostuu 1. Siirtomaavallan aikana haltuunotetuista luonnonvaroista, joita ei ole koskaan korvattu. 2. Alihinnoiteltujen luonnonvarojen käytöstä ja hyödyntämisestä Pohjoisen elämäntavan ylläpitämiseksi. 3. Luonnon ja elinympäristöjen tuhoamisesta. 1. Siirtomaavallan aikana haltuunotetuista luonnonvaroista, joita ei ole koskaan korvattu. Tämä liittyy kolonialismin historiaan. Nykyinen tilanne on osa pitkää historiallista jatkumoa. 2. Alihinnoiteltujen luonnonvarojen käytöstä ja hyödyntämisestä Pohjoisen elämäntavan ylläpitämiseksi. Pohjoinen käyttää Etelän luonnonvaroja, joista maksetaan liian alhainen hinta. 3. Luonnon ja elinympäristöjen tuhoamisesta. Luonnonvarojen hyödyntäminen, tavaroiden ja energian tuottaminen aiheuttavat luonnolle ja elinympäristöille vahinkoa. Dia 18. Ekologinen velka muodostuu Paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisten hankkeiden rahoittamisesta. 5. Köyhimpien maiden velkakierteestä, josta eroon päästäkseen heidän tulee käyttää luonnonvarojaan. 6. Luontosuhteiden ja luontoa koskevan kulttuurisen tiedon hävittämisestä. 4. Paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisten hankkeiden rahoittamisesta. Pohjoinen rahoittaa omiin tarkoituksiinsa erilaisia hankkeita, jotka aiheuttavat tuhoa Etelässä. Esimerkiksi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoittamia hankkeita on vastustettu ympäri maailmaa. 5. Köyhimpien maiden velkakierteestä, josta eroon päästäkseen heidän tulee käyttää luonnonvarojaan. Monet Etelän maat joutuivat velkakierteeseen 1900-luvun loppupuolella ja tätä velkarahaa ei yleensä käytetty esimerkiksi köyhimpien ihmisten aseman parantamiseen. Monet maat maksavat velkoja enemmän takaisin kuin saavat kehitysapua. 6. Luontosuhteiden ja luontoa koskevan kulttuurisen tiedon hävittämisestä. Esimerkiksi paikallisyhteisöjen hajotessa katoaa paljon tärkeää tietoa paikallisista luonnonoloista ja mahdollisesti kestävistä luonnon hyödyntämisen tavoista.

9

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Kaakaonviljelijä Olivia Morales

Kaakaonviljelijä Olivia Morales Kaakaonviljelijä Olivia Morales Olivia ja hänen miehensä Caitano ovat kaakaonviljelijöitä Dominikaanisesta tasavallasta. Dominikaanisessa tasavallassa bruttokansantuote asukasta kohden on noin 6000 euroa

Lisätiedot

Teema: Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen

Teema: Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen Teema: Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen Pohjoisen ja Etelän välisen kestävän taloudellisen vaihdon toteutuminen ja ekologisen velan purkaminen vaatii kulutuksen vähentämistä Pohjoisessa.

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Teema: Ilmasto-oikeudenmukaisuus

Teema: Ilmasto-oikeudenmukaisuus Teema: Ilmasto-oikeudenmukaisuus Tärkeitä kysymyksiä teeman kannalta: Ketkä aiheuttavat ilmastonmuutoksen? Ketkä kärsivät ilmastonmuutoksesta? Ovatko ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Vastuullisuus vetoaako?

Vastuullisuus vetoaako? Vastuullisuus vetoaako? Ruokaketjun päättäjien visiopäivä 7.12.2011 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset elävät

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on vakiintunut globaalin hallinnan politiikkaprosessi,

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle MTK:n METSÄPOLITIIKAN AMK-KONFERENSSI 25.3.2015 Kehitysjohtaja Markus Lassheikki biotalous - mitä se on - metsässä on kasvupotentiaalia - uutta

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

Suomalaisten ekologinen jalanjälki

Suomalaisten ekologinen jalanjälki RAPORTTI 2011 Petri Mulari / APU / WWF Suomalaisten ekologinen jalanjälki sademetsissä SUOMALAISTEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI Kulutuksen ekologinen jalanjälki 325 000 milj. gm 2 Kulutuksen ekologinen jalanjälki

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Johtavatko megatrendit biotalouteen? Johtavatko megatrendit biotalouteen? Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitos Vantaa riitta.hanninen@metla.fi 37. Päättäjien metsäakatemia. Seminaari 10.9.2014, TEEMA 1. Globaali todellisuus. Majvik, Kirkkonummi.

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Ekologinen velka -kaupunkikävelyjen toteuttajalle

Ekologinen velka -kaupunkikävelyjen toteuttajalle Ekologinen velka -kaupunkikävelyjen toteuttajalle Ekologinen velka -kaupunkikävelyllä osallistujat tutustuvat todelliseen ostosympäristöön ja pohtivat sitä, millaisia vaikutuksia kulutuksellamme on luontoon

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Teema: Kylässä kehitysmaissa - kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä

Teema: Kylässä kehitysmaissa - kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä Teema: Kylässä kehitysmaissa - kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä Teollisessa Pohjoisessa ajatellaan yhä yleisesti, että kehitys on jotain, jonka Pohjoinen on saavuttanut ja Etelä ei, ja johon Etelän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä?

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä? Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä? Kulutus jakautuu epäreilusti Viidennes ihmisistä käyttää neljä viidesosaa maailman resursseista Kulutusyhteiskuntaan kuuluu 1,7 mrd ihmistä,

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Alustus Emmaus Suomen seminaarissa Tammisaaressa 19.9.2010 Ulf Särs, Emmaus Helsinki

Alustus Emmaus Suomen seminaarissa Tammisaaressa 19.9.2010 Ulf Särs, Emmaus Helsinki Kestävä kehitys Alustus Emmaus Suomen seminaarissa Tammisaaressa 19.9.2010 Ulf Särs, Emmaus Helsinki Käsite kestävä kehitys tuli käyttöön niin sanotun Brundtlandin-komission vuonna 1987 julkaisemassa raportissa

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Länsimaat jakavat maailman

Länsimaat jakavat maailman Länsimaat jakavat maailman IV 1 Pääluvun punainen lanka Pääluvussa kuvataan, kuinka eurooppalaisten kiinnostus muuhun maailmaan kasvoi 1800-luvun kuluessa, sekä kuinka tuo kiinnostus muuttui siirtomaahallinnoksi

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Rajattomasti kestävä kehitys

Rajattomasti kestävä kehitys Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Yritysesittely Kiinteistöt Vaativat jatkuvaa hoitamista Sitovat pääomaa ja riskejä Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Kustannukset nousussa, varsinkin energian Ovat monimutkaisia ja herkkiä

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Tavoitteita suomalaisten toimiessa globaalilla bio- ja erityisesti metsäsektorilla Hankkeen yritystaloudellinen

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Näkymätön reppu SIEPPO 3

Näkymätön reppu SIEPPO 3 Näkymätön reppu Kuinkahan monta tavaraa maailmassa on? (Kuinka monta tavaraa sinulla on?) Kuinkahan paljon aineita jokaisen tavaran näkymättömässä repussa on kaikkiaan? (Mikä ihmeen näkymätön reppu?) Näkymätön

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia esimerkkinä Jalotofu 23.12.2014 Kaikki kuvat: Oy Soya Ab Reilun kaupan soijapavut Jalotofun soijapavut kasvavat Pohjois-Brasilian auringon lämmössä, Capaneman kylässä.

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot