Ekologisella velalla on kaksi ulottuvuutta, jotka ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologisella velalla on kaksi ulottuvuutta, jotka ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa:"

Transkriptio

1 Teema: Ekologinen velka Teollinen Pohjoinen on valtavasti velkaa globaalille Etelälle, mutta tätä velkaa ei tunnisteta tai tunnusteta juuri lainkaan. Ekologisen velan sijasta puhutaan Etelän taloudellisesta velasta Pohjoiselle. Tämä velka osaltaan pitää yllä nykyistä järjestelmää, jossa Pohjoisen ekologinen velka Etelälle jatkaa kasvamistaan. Tällä hetkellä alle 20 % maailman väestöstä käyttää yli 80 % maailman resursseista. Nykyinen kulutuskulttuuri tuottaa jatkuvasti paljon vahinkoa globaalille Etelälle ja edelleen ylläpitää ja kasvattaa teollisen Pohjoisen materiaalista ja moraalista velkaa globaalille Etelälle. Arkinen esimerkki ekologisesta velasta on tavallinen kupillinen kahvia. Kahvikupilliseen on varastoitunut 140 litraa niin sanottua "piilovettä", joka on kulutettu valmistusprosessin aikana ja tämäkin on vain osa tuon kupillisen tuottamaa ekologista velkaa. Veden kulutuksen lisäksi kahvipapujen tuotantoon käytetyt maat eivät voi tuottaa ruokaa paikalliselle väestölle, viljely köyhdyttää maaperää, käytetyt lannoitteet ja torjunta-aineet saastuttavat maaperää ja vesistöjä aiheuttaen terveysongelmia paikalliselle väestölle. Lisäksi papujen kasvatuksella saadut tulot eivät todennäköisesti riitä turvaamaan perustoimeentuloa viljelijälle, tai tuotosta saatava hinta vaihtelee maailmanmarkkinahintoijen heilahtelujen mukaan niin, ettei varmuutta tuloista ole. Myös papujen kuljetukseen käytetyn energian aiheuttamien hiilipäästöjen haitat ilmastonmuutoksen muodossa vaikuttavat eniten juuri globaalin Etelän ihmisiin. Kahvikupilliseen sisältyy siis suuri määrä ekologista velkaa globaalille Etelälle, ei vain vettä ja kahvipapuja. Ekologisella velalla on kaksi ulottuvuutta, jotka ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa: (1) Globaali ylikulutus Ihmiskunta on velkaa muulle luonnolle ylikulutuksen johdosta. Otamme jatkuvasti velkaa luonnolta ja samalla seuraavilta sukupolvilta. Koko ihmiskunnan kulutuksesta puhuminen on kuitenkin poliittisesti melko turhaa, koska kulutus on jakautunut hyvin epätasaisesti. On täsmennettävä, ketkä kuluttavat liikaa ja ketkä elävät kestävästi. (2) Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle Ekologisen velan synty voidaan nähdä pitkäaikaisen prosessin tuloksena, jossa globaali Etelä on tarjonnut ja tarjoaa edelleen teolliselle Pohjoiselle jatkuvasti muun muassa edullisia raaka-aineita, halpaa työvoimaa ja vaikeasti sijoitettavien jätteiden sijoituspaikkoja. Usein globaalin Etelän paikalliset ihmiset eivät hyödy taloudellisesti samanarvoisella tavalla tästä toiminnasta kuin teollisen Pohjoisen väestö. Pohjoisessa lainsäädäntö turvaa muun muassa työntekijän oikeudet ja säätelee ympäristölle vahingollista toimintaa. Etelässä lait ovat usein väljempiä tai niitä ei noudateta, mikä mahdollistaa moninverroin tuottavamman toimintaympäristön myös teollisen Pohjoisen yrityksille. Teollisen Pohjoisen yritykset ovatkin viime vuosikymmenninä siirtäneet tehtaita ja muuta tuotantoa kiihtyvällä vauhdilla globaaliin Etelään. Etelän ihmisten elämän perusedellytyksiä käytetään teollisen Pohjoisen hyväksi alihintaan tai jopa ilman minkäänlaista korvausta. Ihmisiä myös pakotetaan pois asuinalueiltaan esimerkiksi erilaisten rakennushankkeiden tieltä. Näitä vahingollisia seurauksia voidaan kutsua ulkoistetuiksi kustannuksiksi. Pohjoisen ekologinen velka Etelälle kasvaa jatkuvasti, jos emme pura tätä ulkoisten kustannusten syntyprosessia.

2 Teollisen Pohjoisen ekologinen velka globaalille Etelälle muodostuu ainakin seuraavista tekijöistä: (1)Siirtomaavallan aikana Etelän luonnonvaroja käytettiin Pohjoisen väestön elinolojen nostamiseen ja otettiin Pohjoisen eliittien haltuun, mutta Etelän väestölle aiheutuneita haittoja ei ole koskaan kompensoitu. - Yleinen hyvä esimerkki on, että Etelä-Amerikan siirtomaavallan aikainen Inka-aarteiden ryöstö maksoi murto-osan siitä, minkä arvoiset aarteet itsessään olivat. Lisäksi Euroopan teollinen ja sotilaallinen kehitys rahoitettiin osaltaan siirtomaiden kustannuksella. Esimerkkejä ryöstöhyödyntämisestä, jotka jatkuvat nykypäivänäkin: (a) Surullisimpia esimerkkejä lienee Kongon Demokraattisen Tasavallan (Kinshasan Kongon) Belgian kuningas Leopoldin aloittama kumintuotanto 1800-luvulla, jonka seurauksena metsiä ryöstettiin sumeilematta ja ihmiset orjuutettiin kumin tuotantoon - arviolta 15 miljoona ihmistä menetti henkensä: Kongo on luonnonvaroiltaan maailman rikkaimpia, asukkaat maailman köyhimpien joukossa Luonnonvarat omistavat ulkokongolaiset yritykset, jotka ovat sotkeutuneet maan sisäpolitiikkaan rahoittamalla kapinallisryhmiä luoden vakavia sosiaalisia konflikteja, esimerkki metsäsektorin väärinkäytöksistä: (b) Amazonasin mahongin hakkuut. Mahonki (Swietenia-suku) on ollut vuosisatoja arvostettua sisustus- ja kalustepuuta kauniin värinsä ja kestävyytensä vuoksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Puuta on hakattu niin paljon että osa lajeista on kriittisesti vaarantunut. Lisäksi hakkuut Etelä- Amerikassa ovat hävittäneet muuta metsäbiodiversiteettiä ja ajanut sademetsäintiaaneja kodeistaan: (c) Norsunluukauppa: Norsunluu oli erittäin haluttua kauppatavaraa Pohjoisessa, joko siirtomaaherrat itse metsästivät tai palkkasivat paikallisia tappamaan norsut puolestaan - Afrikan norsu meinattiin hävittää sukupuuttoon tämän vuoksi. Harva kuitenkaan tietää, että kauppa itseasiassa tällä hetkellä kasvussa: (2) Pohjoinen rahoittaa paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisia projekteja. a) Indonesian Borneoon on suunniteltu öljypalmuplantaasia, joka halkaisisi Borneon biodiversiteetiltään maailman arvokkaimpiin kuuluvan saaren. Pinta-alaa tälle yhdelle viljelmälle mahdollisesti yli 3 miljoonaa hehtaaria, koko Suomen viljelypinta-ala on 2,2 milj. ha. Alueella elää useita alkuperäiskansoja, joiden toimeentulolle ei ole takeita hankkeen toteutuessa. Investoijina hankkeessa toimivat kiinalaiset ja intialaiset sijoittajat ja pankit. Kysyntä palmuöljylle on suurinta Euroopan Unionissa b) Suomalaisruotsalainen Stora Enso on sijoittanut eukalyptusviljelmiin Brasialiassa, mm Rio Grande de Sulin osavaltiossa yhdessä kumppaninsa Aracruzin kanssa. Teolliset eukalyptusplantaasit ovat herättäneet voimakasta vastustusta, koska ne eivät ole tarjonneet paikallisille ihmisille elinkeinoa, mutta ovat kuivattaneet alueiden pintavesiä. Lisäksi plantaasien tieltä on raivattu luonnontilaisia trooppisia metsiä. Mm. Maattomien liike Brasiliassa on vallannut viljelmiä takaisin ja poliisi on ajautunut väkivaltaisiin yhteydenottoihin valtaajien kanssa. Aiheesta mm. Aiheesta löytyy myös hyvä animaatio c) Puuplantaaseista löytyy animaatio: (3) Pohjoinen perii taloudellisia velkasaataviaan Etelän valtioilta pakottaen niitä hyödyntämään luonnonvarojaan liikaa saadakseen valuuttatuloja velkojen maksuun. a) Periaatteessa suoraa konkreettista esimerkkiä on vaikea antaa, mutta ajatus sisältyy maailman taloutta ohjaavien instituutioiden kuten Maailman pankin MP sekä Kansainvälisen valuuttarahaston

3 IMF ohjenuoriin, rakennesopeuttamisohjelmiin. - Työkaluna näissä on kansallisen omaisuuden yksityistäminen sekä vientiin kelpaavien luonnonvarojen tuottaminen palvelemaan maailmantalouden tarpeita. Nämä "nälkävyöt" vaikuttavat yli neljän miljardin ihmisen elämään kun yleensä ulkomainen pääoma ottaa haltuun tuotteliaimmat valtiontalouden sektorit yli 150 velkaantuneessa maassa --> seurauksena kiihtyvä luonnonvarojen hyödyntäminen ilman merkittäviä tuloksia: Tilastojen mukaan 20:n eniten IMF:n ja Maailmanpankin rakennesopeutuslainoja ja 1990-luvulla saaneen afrikkalaisen maan talous ei kasvanut lainkaan, tai kasvu oli negatiivista. - Aiheesta suomeksi mm. ja (4) Pohjoinen käyttää ja hyödyntää jatkuvasti Etelän alihinnoiteltuja luonnonvaroja. - Alihinnoitteluun vaikuttavat monet tekijät, joista suurimpina ovat teollisen Pohjoisen tuet omalle tuotannolle - esimerkiksi EU:ssa yli 35 % sen vuotuisesta budjetista menee maatalouden tukemiseen --> seurauksena on tuotteet, joiden hinta on keinotekoinen alhainen --> tämä vääristää maailmankauppaa - Tästä vääristymästä kärsivät eniten globaalin Etelän köyhät, jotka eivät saa toimeentulonsa edellytyksiä turvaavaa hintaa tuotteistaan. - Kustannuksia myös pienennetään polkemalla työntekijöiden oikeuksia, sekä ulkoistamalla tuotannon ympäristökustannukset pois tuotantoprosessista. - Voimakas tuki globaaleille kuljetusjärjestelmille on välttämätön ehto ylikulutuksen ylläpitämisessä, (5) Pohjoisen kulutuskeskeinen elämäntapa vaikuttaa Etelän olosuhteisiin myös ilmastonmuutoksen etenemisen myötä. (6) Kestävämmät luontosuhteet ja luontoa koskeva kulttuurinen tieto häviää Etelässä. Ekologisen velan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan ainakin seuraavia keinoja: (1) Etelän köyhien maiden velat on mitätöitävä välittömästi, jotta ne eivät olisi pakotettuja luonnonvarojensa myymiseen. (2) Luonnonvarojen käyttöä on suunnattava kestäväksi ja paikallisten yhteisöjen ehdoilla tapahtuvaksi. (3) Luonnonvarojen käyttöä on demokratisoitava. (4) Vallitsevaa ajattelutapaa kehityksestä on muutettava. On korostettava luonnonvarojen kestävää käyttöä, luonnonvarojen liikakäyttö ei saa näyttäytyä automaattisesti positiivisena. (5) Aikaisemmat vahingolliset toimet on kompensoitava. Dia 2. Materiaalit on tuottanut Maan ystävät ry Globaalia ympäristökasvatusta- ekologinen velka jäsentämässä Pohjoisen ja Etelän tasa-arvoisempia suhteita -hankkeessa yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n, Uusi Tuuli ry:n, Emmaus Aurinkotehdas ry:n ja Luonto-Liitto ry:n kanssa. Hanke on saanut ulkoministeriön kehityskasvatushanke- tukea.

4 Dia 3. Teemat EKOLOGINEN VELKA Ympäristöoikeudenmukaisuus Ilmasto-oikeudenmukaisuus Kylässä kehitysmaissa - kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen 1. Ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa oikeutta hyvään elinympäristöön ja riittäviin elämisen perusedellytyksiin kuten ruokaan, puhtaaseen veteen, asumiseen ja energiaan. Tähän liittyy myös oikeus päättää omaan elinympäristöön liittyvistä asioista. 2. Ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävien toimien on oltava oikeudenmukaisia ja niiden avulla on turvattava myös maapallon köyhien ihmisryhmien elämän mahdollisuudet. 3. Kylässä kehitysmaassa Kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä, kehitys ja köyhyyden vähentäminen eivät ole sama asia. Kehitys taloudellisen kasvun ja modernisaation mielessä on aiheuttanut usein haitallisia seurauksia ihmisten elämälle ja ympäristölle globaalissa Etelässä. Hyvä, onnellinen ja ympäristön kannalta kestävä elämä ei tarkoita mahdollisimman korkeaa kulutuksen ja tuotannon tasoa. 4. Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen, miten ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa kulutustottumuksiimme? Kulutuksen vähentäminen Pohjoisessa on kaikkein tärkeintä globaalin oikeudenmukaisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta. Kulutusta pitää pyrkiä suuntaamaan yhä enemmän esimerkiksi paikallisiin tuotteisiin, luomu- ja reilun kaupan tuotteisiin. Dia 4. Käsitteet Globaali Etelä Teollinen Pohjoinen Tällä tunnilla ei puhuta kehitysmaista ja teollisuusmaista, vaan globaalista Etelästä ja teollisesta Pohjoisesta. Globaali Etelä ja teollinen Pohjoinen ovat Etelän kansanliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen käyttämiä käsitteitä. Käsitteet kuvaavat suurpiirteisesti maailman köyhimpiä ja rikkaimpia valtioita. Globaalissa Etelässä on toki rikkaita ihmisiä ja Pohjoisessa köyhiä ihmisiä. Globaalilla Etelällä tarkoitetaan Afrikan ja keski- ja Etelä-Amerikan valtioita ja suurinta osaa Aasian valtioista. Teollinen Pohjoinen taas tarkoittaa Pohjois-Amerikan ja Euroopan valtioita ja osaa Aasian valtioista. Suomi on siis osa teollista Pohjoista. Globaali Etelä ei ole yhtenäinen joukko maita: vrt. esim. Kiina - Brasilia - Angola; osa hyvin köyhiä, osa jo melko rikkaita. Osassa paljon teollisuutta, osassa ei. Osa hyvin maatalousvaltaisia. Sisäisesti hyvin jakautuneita: erittäin köyhiä ihmisiä, hyvin rikkaita ja siltä väliltä. Köyhillä erittäin vähän vaikutusvaltaa./ Köyhyys ja valta sukupuolittunutta; naisilla yleensä vähemmän varallisuutta

5 ja valtaa mutta paljon vastuuta./ Erot hyvinvoinnissa maiden ja mm. kaupunkien sisällä: rikkaat - köyhät Dia 5. EKOLOGINEN VELKA Nyt lähdemme pohtimaan ekologista velkaa. Seuraavaksi näytän teille muutamia kuvia ja luen muutamia väitteitä, jotka liittyvät ekologiseen velkaan. Mieti, mikä niissä voisi liittyä velkaan? Ja kuka on velkaa kenelle? Harjoitus 1: Väittämät arvojanaan 1. Ruokaa riittää kaikille maapallolla 2. Jokaisella kiinalaisella on oikeus omaan autoon 3. Kehitysmaiden asukkaat ovat onnettomampia kuin teollisuusmaiden 4. Paras tapa siirtää hyvinvointia kehitysmaihin on lahjoittaa rahaa 5. Voin vaikuttaa kehitysmaiden ihmisten elämään oppilaiden palattua paikoilleen huomioi, ettei ollut heppoa tietää oikeaa vastausta. -> Tunnin tarkoituksena on etsiä vastauksia näihin ja muihin kysymyksiin. Dia 6. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 27 televisiota. Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 67 televisiota. Dia 7. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 8,5 autoa. Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, autoja olisi 42. Dia 8. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 19 kännykkäliittymää. Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, kännykkäliittymiä olisi 87. Dia 9. Yksi maailman kansalainen kuluttaa paperia 52 kiloa vuodessa. Suomalainen kuluttaa paperia 323 kiloa vuodessa. Dia 10. Hiilidioksidipäästöjä syntyy maailmassa 3,8 tonnia per ihminen. Suomessa hiilidioksidipäästöjä syntyy 10,3 tonnia per ihminen. Dia 11. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, 50 ihmistä omistaisi 1 % kaikesta maapallon varallisuudesta ja 10 rikkainta ihmistä hallitsisi 85 % kaikesta omaisuudesta. 40 ihmistä jakaisi 14 %.

6 Dia 12. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, 20 ihmistä kuluttaisi 80% maapallon luonnonvaroista. Animaatio: Impossible hamster Tuoliharjoitus: oppilasta luokan eteen, joilla kaikilla oma tuoli, kysy: miten teidän mielestä nämä tuolit tulisi jakaa oikeudenmukaisesti? 2. lue dian teksti ja kerro, että nyt jaetaan tuolit samalla tavalla, kuin luonnonvarojen kulutus jakautuu maapallolla: 8 oppilasta jakavat 2 tuolia, kaksi oppilasta saavat 8 tuolia. 3. kerro oppilaille, että näin jakautuu luonnonvarojen kulutus maailmassa. Kaksi oppilasta, jotka saivat 8 tuolia kuuluvat teolliseen Pohjoiseen. Kysy: Onko tämä reilua? 4. oppilaat takaisin omille paikoilleen 5. näytä video ja kerro, että hamsterivideo kertoo jatkuvan kasvun ja kulutuksen mahdottomuudesta. Kulutus ja kasvu vaativat luonnonvaroja. Dia 13. Pohdintatehtävä Mitä ekologinen velka on? Mistä se syntyy? Kysy oppilailta, mitä ajatuksia kuvat, harjoite ja video herättivät? Kysy, mitä ekologinen velka näiden esimerkkien valossa voisi olla ja mistä sitä syntyy? Tämä voi olla pieni parikeskustelu ja lyhyt purku yhdessä. Dia 14. Ekologinen velka on - Ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttamaa velkaa maapallolle - Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle Ekologisella velalla on kaksi eri ulottuvuutta: (1) Ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttama velka maapallolle: ihmiskunta on velkaa muulle luonnolle ylikulutuksen johdosta. Otamme jatkuvasti velkaa luonnolta ja samalla seuraavilta sukupolvilta. Koko ihmiskunnan kulutuksesta puhuminen on kuitenkin harhaanjohtavaa, koska kulutus on jakautunut hyvin epätasaisesti. On täsmennettävä, ketkä kuluttavat liikaa ja ketkä elävät kestävästi. (Tässä yhteydessä voi mainita ylikulutuspäivän, joka vuonna 2011 oli = seuraava kalvo) (2) Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle: Ekologisen velan synty voidaan nähdä pitkäaikaisen prosessin tuloksena, jossa globaali Etelä on tarjonnut ja tarjoaa edelleen teolliselle Pohjoiselle jatkuvasti muun muassa edullisia raaka-aineita, halpaa työvoimaa ja vaikeasti sijoitettavien jätteiden sijoituspaikkoja. Usein globaalin Etelän paikalliset ihmiset eivät hyödy taloudellisesti samanarvoisella tavalla tästä toiminnasta kuin teollisen Pohjoisen väestö.

7 Teollinen Pohjoinen on valtavasti velkaa globaalille Etelälle, mutta tätä velkaa ei tunnisteta tai tunnusteta juuri lainkaan. Etelän ihmisten elämän perusedellytyksiä (luonnonvarat, maat, metsät, vesistöt) käytetään teollisen Pohjoisen hyväksi alihintaan tai jopa ilman minkäänlaista korvausta. Teollista tuotantoa on viime vuosikymmeninä siirretty kiihtyvällä tahdilla Pohjoisesta Etelään halpojen raaka-aineiden ja työvoiman perään. Usein ympäristö- ja työlainsäädäntö eivät kuitenkaan turvaa ihmisten elinympäristöjä tai työoloja, ja kehityksen sijaan ihmisten elämä on kurjistunut teollistumisen ja palkkatyöhön ja rahatalouden piiriin joutumisen myötä. Paikoitellen ihmisiä myös pakotetaan pois asuinalueiltaan esimerkiksi erilaisten hankkeiden tieltä. (esim. kaivokset, viljelyplantaasit, padot) Monenlaiset muutkin ympäristötuhot ja ihmisoikeusrikkomukset ovat yleisiä globaalissa Etelässä. On tärkeää ymmärtää, millä tavalla meidän elämämme täällä hyvinvoivassa teollisessa Pohjoisessa on kytköksissä globaalin Etelän ihmisten elämään ja pyrkiä korjaamaan edellisten sukupolvien aloittamia epäoikeudenmukaisia toimintatapoja. Dia 15. Maailman ylikulutuspäivä Taustatietoa: Maapallon luonnonvarat eivät uusiudu samaa vauhtia kuin niitä kulutetaan. Ihmiskunta käyttää nykyisin 50 % enemmän luonnonvaroja kuin 30 vuotta sitten. Joka vuosi kulutamme n. 40% enemmän kuin luonto pystyy uusiutumaan.tätä ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttamaa velkaa maapallolle kuvaamaan on kehitetty ylikulutuspäivä, joka kertoo sen päivän, jolloin kunakin vuonna kulutus ylittää luonnonvarojen uusiutumiskyvyn. Vuonna 2011 ekologisen velan päivä oli Tuolloin olimme kuluttaneet maapallon uusiutumiskykyiset luonnonvarat tältä vuodelta. Loppuvuosi eletään velaksi. päivä aikaistuu joka vuosi. Ekologisesti kestävä kulutuksen taso on noin puolet nykyisestä koko maapallon tasolla. Dia 16. Jos jokainen maailman ihminen kuluttaisi yhtä paljon kuin suomalainen, tarvitsisimme kahden ja puolen maapallon luonnonvarat. Maapallokuvien piirtäminen taululle tiedämme, että koko maapallon tasolla kulutus on noin 1,5:n maapallon uusiutuvat luonnonvarat vuodessa. (piirrä 1 ja puoli maapalloa) tiedämme myös, että globaalin Etelän osuus näistä 1,5:stä maapallosta on 0,3 maapalloa (rajaa kolmasosa kokonaisesta maapallosta/vastaava osuus puolikkaasta pallosta) Tiedämme myös, että jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvitsisimme 2,5:n maapallon uusiutuvat luonnonvarat vuodessa. (piirrä 2 ja puoli maapalloa tämän alle) Mitä, jos kaikki globaalin Etelän ihmiset alkaisivat kuluttaa yhtä paljon kuin me täällä? Kuinka monta maapalloa me silloin tarvitsisimme? Kulutus olisi nelinkertainen nykyiseen verrattuna. Eli tarvitsisimme noin 5,5:n maapallon luononvarat vuodessa! (piirrä 5,5 maapalloa)

8 Jos vielä otetaan huomioon väestön ennakoitu kasvu 10 miljardiin, nousisi kulutus kahdeksankertaiseksi. Tämä tarkoittaa reilua 11:n maapallon uusiutumiskykyisiä luonnonvaroja vuodessa. (piirrä 11 maapalloa) Kaikki voimme ymmärtää tämän kulutuksen mahdottomuuden. Kun kestävä kulutuksen taso on noin puolet nykyisestä (piirrä 70% maapallosta) ja teollisen Pohjoisen osuus lasketan siitä suhteessa väkilukuun, tulisi meidän osuudeksemme 14% (piirrä pieni siivu maapalloon). Tämä on kymmenesosa siitä, mitä kulutamme nykyisin. Loput luonnonvaroista kuuluisi oikeudenmukaisuuden nimissä globaalille Etelälle. Dia 17. Ekologisen velan muodostuminen Ekologinen velka muodostuu 1. Siirtomaavallan aikana haltuunotetuista luonnonvaroista, joita ei ole koskaan korvattu. 2. Alihinnoiteltujen luonnonvarojen käytöstä ja hyödyntämisestä Pohjoisen elämäntavan ylläpitämiseksi. 3. Luonnon ja elinympäristöjen tuhoamisesta. 1. Siirtomaavallan aikana haltuunotetuista luonnonvaroista, joita ei ole koskaan korvattu. Tämä liittyy kolonialismin historiaan. Nykyinen tilanne on osa pitkää historiallista jatkumoa. 2. Alihinnoiteltujen luonnonvarojen käytöstä ja hyödyntämisestä Pohjoisen elämäntavan ylläpitämiseksi. Pohjoinen käyttää Etelän luonnonvaroja, joista maksetaan liian alhainen hinta. 3. Luonnon ja elinympäristöjen tuhoamisesta. Luonnonvarojen hyödyntäminen, tavaroiden ja energian tuottaminen aiheuttavat luonnolle ja elinympäristöille vahinkoa. Dia 18. Ekologinen velka muodostuu Paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisten hankkeiden rahoittamisesta. 5. Köyhimpien maiden velkakierteestä, josta eroon päästäkseen heidän tulee käyttää luonnonvarojaan. 6. Luontosuhteiden ja luontoa koskevan kulttuurisen tiedon hävittämisestä. 4. Paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisten hankkeiden rahoittamisesta. Pohjoinen rahoittaa omiin tarkoituksiinsa erilaisia hankkeita, jotka aiheuttavat tuhoa Etelässä. Esimerkiksi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoittamia hankkeita on vastustettu ympäri maailmaa. 5. Köyhimpien maiden velkakierteestä, josta eroon päästäkseen heidän tulee käyttää luonnonvarojaan. Monet Etelän maat joutuivat velkakierteeseen 1900-luvun loppupuolella ja tätä velkarahaa ei yleensä käytetty esimerkiksi köyhimpien ihmisten aseman parantamiseen. Monet maat maksavat velkoja enemmän takaisin kuin saavat kehitysapua. 6. Luontosuhteiden ja luontoa koskevan kulttuurisen tiedon hävittämisestä. Esimerkiksi paikallisyhteisöjen hajotessa katoaa paljon tärkeää tietoa paikallisista luonnonoloista ja mahdollisesti kestävistä luonnon hyödyntämisen tavoista.

9

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan!

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan! Oppilaan materiaali 1/7 Reilu kauppa on olemassa, jotta kaikilla maailman ihmisillä, myös kehitysmaissa, olisi mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Reilua kauppaa tarvitaan myös siksi, että lapsilla

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Tavoitteita suomalaisten toimiessa globaalilla bio- ja erityisesti metsäsektorilla Hankkeen yritystaloudellinen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET Kunnari & Suikkanen Outokumpu 16.-17.2.2010 Muutosten ennakointi -esimerkkinä SVA Lainsäädäntö ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) ja rakennuslain

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS. Johdatus perusteisiin

Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS. Johdatus perusteisiin Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS Johdatus perusteisiin Copyright 2016 kirjoittajat ja Gaudeamus Helsinki University Press. Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä 13.2.2016 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Jani Siirilä www.helsinki.fi 15.2.2016 1 Näkökulmia kestävän kehityksen käsitteeseen

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Näkymätön reppu SIEPPO 3

Näkymätön reppu SIEPPO 3 Näkymätön reppu Kuinkahan monta tavaraa maailmassa on? (Kuinka monta tavaraa sinulla on?) Kuinkahan paljon aineita jokaisen tavaran näkymättömässä repussa on kaikkiaan? (Mikä ihmeen näkymätön reppu?) Näkymätön

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja. Teema1. Johdanto. T1. Kirjoita lyhyt yhteenveto kuvista. T2. Haastattelu

Oppimispäiväkirja. Teema1. Johdanto. T1. Kirjoita lyhyt yhteenveto kuvista. T2. Haastattelu Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirja on kurssin kirjallinen työ, jonka jokainen oppilas tekee itsenäisesti ja palauttaa opettajalle kurssin päätteeksi. Osa tehtävistä tehdään pareittain tai ryhmissä, nämä

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot