Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Tarkistettu 9/ 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016. Tarkistettu 9/ 2015"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Tarkistettu 9/ 2015

2 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Julkaisu A:48 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN X Etelä-Pohjanmaan liitto Julkaisuvuosi 2014 Valokuvat: s. 4: Taito Etelä-Pohjanmaa s. 6 ja s. 32: Laura Syväoja s. 14: Power Park s. 34: Törnävän kesäteatteri s. 35: Katri Korpela

3 1. Johdanto 4 2. Etelä-Pohjanmaan toimintaympäristö 6 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen Maakuntaohjelman strategiset linjaukset Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman painotukset Alueellinen rahoitus 20 Sisältö Contents Euroopan aluekehitysrahastoa koskevat painotukset Euroopan sosiaalirahastoa koskevat painotukset Valtakunnalliset teemat Maaseutuohjelman alueelliset painotukset Maakunnan edunvalvonta-asiat Laaja-alaisesti toteutettava yhteishanke / neuvotteluesitys Rahoitus 36 Alueellisesti kohdennettavissa oleva rakennerahastorahoitus Alueellisesti kohdennettavissa oleva rakennerahastorahoitus Maaseutuohjelman rahoitus 2016 ja

4 1. 4 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

5 Uusi maakuntaohjelman vuosille valmistui alkuvuodesta 2014 ja se hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Etelä-Pohjanmaalla valmisteltiin samassa prosessissa myös pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelman ja -suunnitelman yhdistävästä asiakirjasta käytetään nimeä maakuntastrategia. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan alueen toimijoiden kannalta mahdollisimman käytännölliseksi toimintasuunnitelmaksi vuosille Toimeenpanosuunnitelma laaditaan uuden alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain (7/2013) 33 :n ja sen perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen 12 ja 13 :n mukaisesti. Valmistelussa noudatetaan samaa aikataulua kuin ELY-keskusten strategisten tulossopimusten tarkistuksessa. Maakuntaohjelman toteuttamista edistävät asiat on jaoteltu kahteen ryhmään: maakunnan sisäiseen työnjakoon ja rahoitukseen perustuviin asioihin sekä keskushallinnon kanssa neuvoteltaviin edunvalvonta-asioihin. Ensimmäisessä kategoriassa esitetään asioita, jotka ovat maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja / tai kansainvälisesti merkittäviä. Nämä strategisesti merkittävät toimenpiteet ja hankkeet vaativat vuosien aikana toimenpiteiden käynnistämistä, erityisiä kehittämistoimia tai niillä on uutuusarvoa, ja ne ovat pääosin maakunnan omin päätöksin rahoitettavissa. Toiseen kategoriaan on koottu Etelä-Pohjanmaan maakunnalle merkittäviä asioita, jotka vaativat keskushallinnon rahoitusta, päätöstä tai linjausta seuraavan kahden vuoden aikana. Nämä asiat koskettavat pääasiassa koulutusta, innovaatiotoimintaa ja liikenneväyliä. Seinäjoen kaupunkiseudun kasvusopimushanke-esitykset esitetään maakunnan edunvalvonta-asioissa. Keskushallinto kannustaa maakuntia alueiden kehittämislain 18 :n mukaiseen yhteistoimintaan. Toimeenpanosuunnitelmassa on mahdollista esittää 1 3 yhteishanketta, joiden toteuttamisen katsotaan edellyttävän myös keskushallinnon toimenpiteitä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat eivät esitä toimeenpanosuunnitelmaan uutta yhteishanketta, vaan tavoitteena on edistää aiempien yhteishankesuunnitelmien toteutumista. Valmisteluprosessi ja osallistujatahot Toimeenpanosuunnitelman valmistelussa nojaudutaan tuoreen maakuntastrategian laajasti osallistavaan prosessiin, jota on täydentänyt mm. strategian hyväksymisen jälkeen toteutetut aluekehittämisen ajankohtaispäivät, jotka järjestettiin huhtikuussa 2014 yhdessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ja paikallisten Leader-ryhmien kanssa. Tilaisuuksia oli yhteensä kuusi (JIK-kunnat, Järviseutu, Kauhavan ja Lapuan yhteinen tilaisuus, Kuusiokunnat, Seinäjoki ja Suupohja). Tilaisuuksien tarkoitus oli sovittaa yhteen alueiden kehittämistarpeet ja rahasto-ohjelmien mahdollistama rahoitus. Toimeenpanosuunnitelman valmistelu on pyritty niveltämään ELYn ja AVIn strategisten tulossopimusten päivitysprosesseihin. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteishankeasiaa käsiteltiin maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueen (YTA) työvaliokunnan kokouksessa Hyväksyminen Maakuntahallitus käsitteli maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kokouksessaan , ja maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi suunnitelman Suunnitelma tarkistettiin maakunnan yhteistyöryhmässä Kiitämme kaikkia valmisteluun osallistuneita arvokkaasta panoksesta toimeenpanosuunnitelman työstämisessä. Pauli Talvitie Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja AskoPeltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

6 2. 6 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

7 Etelä-Pohjanmaan profiili Maatilayr. maatalouden velat 2012 Maatilayr. tulos maataloudesta 2012 Teollisuuden toimipaikat 2014 Yrittäjät 2012 Rakentamisen toimipaikat 2014 Maapinta-ala 2013 Valmistuneet asunnot 2013 Kuolleet 2013 Eläkeläiset 2012 Toimipaikat 2014 Yli 64-vuotiaat 2013 Teollisuustoiminnan investoinnit 2012 Ei tutkintoa 2012 Työvoiman ulkopuolella olevat 2012 Alle 15-vuotiaat 2013 Väkiluku 2010 Väkiluku 2013 Syntyneet 2013 Tulonsaajien lukumäärä 2012 Teollisuustoim. tuot. jalostusarvo 2012 Työlliset vuotiaat 2013 Velallisia asuntokuntia 2012 Toimipaikkojen henkilöstö 2012 Valtionveronalaiset tulot 2012 Kuntien välinen lähtömuutto 2013 Kuntien välinen tulomuutto 2013 Maj.- ja ravitsemistoim. toimipaikat 2014 Korkea-asteen tutk. suor Työttömät maaliskuu 2014 Työttömät naiset maaliskuu 2014 Toimipaikkojen liikevaihto 2012 Pitkäaikaistyöttömät maaliskuu 2014 Ulkomaan kansalaiset 2013 Ruotsinkieliset 2013 Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö Osuus koko maasta (%) Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

8 Väestö Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste on maakunnistamme pienimpiä, ollen vuonna 2013 keskimäärin 9,2 prosenttia työnvälitystilaston mukaan. Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla asui yhteensä henkeä. Vuoden aikana maakunnan väkiluku väheni 81 hengellä. Vuonna 2013 vain Seinäjoen, Ilmajoen ja Lapuan väkiluku kasvoi ja kaikissa muissa kunnissa väestö vähentyi. Etelä-Pohjanmaan väestö on silti edelleen sijoittunut melko tasaisesti eri puolille maakuntaa. Luonnollinen väestönkasvu oli vuonna 2013 negatiivista, eli vuoden aikana Etelä-Pohjanmaalla kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä. Maahanmuutto oli suurempaa kuin maastamuutto eli nettosiirtolaisuus oli voitollista. Maassamuutto on ollut Etelä-Pohjanmaalla tappiollista jo luvulta lähtien. Valtaosin tähän on syynä nuorten, opiskelemaan lähtevien poismuutto, joka on ollut niin suurta, etteivät muissa ikäryhmissä tulleet muuttovoitot ole riittäneet sen korvaajaksi. Erot kuntalaisten ikärakenteessa ovat melko huomattavia: esimerkiksi Seinäjoella 65 vuotta täyttäneiden osuus asukkaista oli vuoden 2013 lopulla 17,1 prosenttia, mutta Isojoella heitä oli 30 prosenttia asukkaista, maakunnallisen osuuden ollessa hieman alle 22 prosenttia. Vanhempien ikäluokkien osuus väestöstä kasvaa, millä on suuria taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Esimerkkeinä tästä ovat alue- ja kuntatalouden tulopohjan kaventuminen sekä väestön hoivatarpeen kasvu. Valtaosassa Etelä-Pohjanmaan kuntia väestö vähenee: tämä pienentää kuntien tulopohjaa ja niissä toimivien yritysten markkinoita. Koulutus ja TKI-toiminta Väestön koulutustaso on Etelä-Pohjanmaalla maan keskiarvoa matalampi, joskin se on noussut viimeisen 15 vuoden aikana tasaisesti nuorempien ikäluokkien kouluttautuessa. Vuoden 2012 lopulla noin 66 prosenttia maakunnan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Maakunnan asukkaista suhteellisesti useampi on suorittanut keskiasteen tutkinnon kuin Suomen väestöstä keskimäärin, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on maakunnassa valtakunnallista tasoa alempi ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on Etelä-Pohjanmaalla maakunnistamme pienin. Eniten perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneita oli vuoden 2012 lopulla Etelä-Pohjanmaalla tekniikan alalla: joka kolmannella tutkintoja suorittaneella oli tekniikan alan tutkinto. Toiseksi eniten oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkinnon suorittaneita, noin 17 prosenttia. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle (TKI-toiminta) on ominaista suuri alueellinen keskittyneisyys. Tämä näkyy siten, että väestöltään suuremmilla alueilla on enemmän TKI-toimintaa kuin vähäväkisemmillä alueilla. Etelä-Pohjanmaalla käytettiin Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 tutkimus- ja kehitystoimintaan 49,8 miljoonaa euroa, mistä yritysten osuus oli 72 prosenttia. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna TKI-toiminta on Etelä-Pohjanmaalla kuitenkin kansallisesti pientä. TKI-toiminnan rahoitukseen valtion budjetissa vuodelle 2015 kaavaillut vähennykset ovat toteutuessaan merkittävä uhka. Riittävästi resursoitu TKI-toiminta luo taloudellisen kasvun edellytyksiä varsinkin niinä aikoina, jolloin kasvu on heikompaa tai epävarmemmalla pohjalla, kuten nyt. Koska yrityksillä on maakunnan TKI-toiminnassa iso rooli, heikentäisivät nämä kaavaillut leikkaukset erityisesti yritystoiminnan kasvuedellytyksiä. 8 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

9 Työmarkkinat Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste on maakunnistamme pienimpiä, ollen vuonna 2013 keskimäärin 9,2 prosenttia työnvälitystilaston mukaan. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden aikana keskimäärin noin kuukausittain. Valtakunnallisen työttömyysasteen keskiarvo oli 11,3 prosenttia ja työttömänä oli koko maassa kuukausittain keskimäärin noin työnhakijaa. Työttömyysaste ja työttömien määrä oli sekä Etelä-Pohjanmaalla että koko maassa korkeampi kuin edellisenä vuonna. Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2011 lopulla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työpaikkaa, joista palvelualoilla oli vajaat 62 prosenttia. Palvelualoilla olevien työpaikkojen osuus on maakunnassa Suomen pienimpiä, mutta kasvussa. Maakunnan asukkaista on uusimpien, vuotta 2012 koskevien tietojen mukaan, työllisiä noin 41 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on noin pari prosenttiyksikköä korkeampi. Vuonna 2013 Etelä-Pohjanmaan vuotiaiden työllisyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan keskimäärin 69,3 prosenttia, mikä merkitsi, että työllisyysaste pysyi samana kuin vuotta aiemmin. Maakunnallinen työllisyysaste oli toisena peräkkäisenä vuonna korkeampi kuin valtakunnallinen työllisyysaste. Työvoimatutkimuksen mukainen keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2013 Etelä-Pohjanmaalla 7,6 prosenttia. ETLA arvioi maaliskuussa 2014 julkaistussa ennusteessaan, että maakunnallinen työttömyysaste laskisi lähivuosina: vuodelle 2014 ETLA ennakoi työvoimatutkimuksen mukaiseksi työttömyysasteeksi keskimäärin 6,3 prosenttia, vuodelle ,0 prosenttia ja vuodelle ,9 prosenttia. Kuntien väliset erot työttömyysasteessa ovat melko suuria. Vuonna 2013 korkein keskimääräinen työttömyysaste oli työnvälitystilaston mukaan Soinissa (11,7 prosenttia) ja pienin Evijärvellä (6,0 prosenttia). Soini oli maakunnan kunnista ainoa, jossa keskimääräinen työttömyysaste oli valtakunnallista työttömyysastetta suurempi. Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2013 aikana kaikkiaan noin työnhakijaa eli hieman yli kolme prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. On syytä huomata, että meneillään olevan ennätyspitkän laman vaikutukset heijastuvat laajemminkin Etelä- Pohjanmaan työmarkkinoille: heinäkuun 2014 lopussa maakunnassa oli rakennetyötöntä. Lukumäärä oli suurin kahdeksaan vuoteen. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut kasvussa: vuonna 2012 pitkäaikaistyöttömiä, eli yli vuoden työttömänä olleita, oli keskimäärin 1 247, mutta vuonna 2013 heitä oli keskimäärin henkeä. Pitkäaikaistyöttömyys on varsinkin suurempien kuntien ongelma: maakunnan pitkäaikaistyöttömistä oli Seinäjoella 42 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömiä oli Seinäjoen työttömistä 20 prosenttia. Korkeakoulutettujen työttömien määrä on vuosina kasvanut voimakkaammin kuin työttömien määrä keskimäärin ja näin on tapahtunut myös Etelä-Pohjanmaalla. Myös yritysten kannattavuus kokonaisuutena on heikentynyt. Tästä huolimatta eräiden korkeakoulutettuja työllistävien toimialojen yritykset ovat hyvin kannattavia. Tällaisia ovat mm. lääkäri- ja lakiasiainpalvelut, eläinlääkintäpalvelut, konsultointi sekä tilintarkastus- ja kirjanpitopalvelut. Olisikin syytä selvittää, missä määrin Etelä-Pohjanmaalla on sellaisten kasvualojen yrityksiä, jotka voisivat työllistää korkeakoulututkinnon suorittaneita sekä muita työttömänä olevia, kuten pitkäaikais- ja rakennetyöttömiä. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

10 Aluetalous Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaan Etelä-Pohjanmaan asukasta kohti laskettu käypähintainen bruttokansantuote (BKT) oli vuonna euroa. Koko maan BKT oli tuolloin euroa, eli maakunnallinen BKT oli 81 prosenttia valtakunnan tasosta. Asukasta kohti laskettu BKT oli maan viidenneksi pienin. Suurin absoluuttinen bruttoarvonlisäys oli vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaalla terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla, 535,5 miljoonaa euroa. Toiseksi suurin arvonlisäys oli asuntojen vuokrauksen ja hallinnan (521,9 miljoonaa) toimialalla ja kolmanneksi korkein kaupan alalla (426,4 m ). Kansallisesti merkittävimpiä toimialoja Etelä-Pohjanmaalla olivat maatalous ja metsästys (osuus 11,8 prosenttia koko maan arvonlisäyksestä), elintarviketeollisuus (10,3 prosenttia) sekä tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus (9,6 prosenttia koko maan arvonlisäyksestä omalla toimialallaan). Etelä-Pohjanmaan toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen osuus koko Suomen arvonlisäyksestä oli 2,9 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2012 keskimäärin yritystoimipaikkaa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 9,59 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin Kooltaan eteläpohjalaiset yritystoimipaikat ovat keskimäärin pieniä, sillä henkilöstömäärä yhtä toimipaikkaa kohti oli keskimäärin 2,8 henkeä, mikä oli maakuntien pienin luku. Koko maassa yhtä toimipaikkaa kohti oli keskimäärin 4,2 henkeä. Etelä-Pohjanmaan yritysten liikevaihto oli vuonna ,4 prosenttia koko maan yritysten liikevaihdosta. Meneillään oleva taloudellisen tuotannon supistuminen on kestänyt Suomessa ennätyksellisen pitkään, jopa pidempään kuin 1990-luvun lama. Vaikka 1990-luvun lama ja taantuma oli syvä, on tällä hetkellä meneillään oleva tuotannon supistuminen kestoltaan pidempi kuin 1990-luvulla oli. Suomen bruttokansantuote on pysynyt suunnilleen samana vuoden 2012 viimeisestä neljänneksestä lähtien ja vientimarkkinoilla tapahtuneet vastoinkäymiset ovat estäneet orastaneen kasvun. Eteläpohjalaisten kuluttajien arviot oman taloutensa nykytilanteesta ovat olleet alkuvuodesta 2013 lähtien enemmän pessimistisiä kuin myönteisiä: Tilastokeskuksen kuluttajabarometrissa niiden vastaajien osuus, jotka pitivät vastaushetkellä talouttaan huonompana kuin se oli vuotta aiemmin, on ollut alkuvuodesta 2013 lähtien suurempi kuin niiden, jotka arvioivat taloutensa parantuneen 12 edeltävän kuukauden aikana. Toisaalta kuluttajista useimmat ovat arvioineet alkuvuonna 2014, että heidän oma taloutensa olisi seuraavan 12 kuukauden aikana parempi kuin vastaushetkellä. Valtakunnallisen EK-suhdannebarometrin mukaan paras suhdannetilanne on ollut vuosina valtaosan ajasta kemianteollisuudessa. Myös Etelä-Pohjanmaalle merkittävän elintarviketeollisuuden suhdannetilanne on ollut muihin toimialoihin verrattuna varsin hyvä loppuvuonna 2013 alkuvuonna Venäjän elokuussa 2014 asettamat tiettyjen elintarvikkeiden tuontikiellot ovat kuitenkin nyt heikentäneet elintarviketeollisuuden tilannetta. Barometrin mukaan heikoin suhdannetilanne on vuosina ollut painamisen toimialalla. Alkuvuonna 2014 suhdannetilanteen arvioitiin heikentyneet eniten tieto- ja viestintäpalveluissa sekä painamisessa. Heinäkuussa 2014 tehdyn kyselyn perusteella lähitulevaisuuden suhdannetilannetta ennakoitiin parhaimmaksi elintarviketeol- 10 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

11 lisuudessa sekä teknologiateollisuudessa, ja suhdannenäkymiä arvioitiin heikoimmiksi puuteollisuuden, painamisen ja kaupan aloilla. Varsinkin kaupan alan heikot näkymät ovat huolestuttavia, koska kaupan alan kehitys kuvaa varsin hyvin koko kansantalouden kehitysnäkymiä ja kaupalla on huomattava merkitys työllistäjänä. KESKEISET SEURANTAINDIKAATTORIT (suluissa mainitaan uusimman tiedon ajankohta ja tietolähde) Lähtötaso * Uusin tieto Arvio Tavoite ** Muuttoliike ja väestö - Väkiluku vuoden lopulla ja väestön muutos, henkeä (Tilastokeskus, väestötilastot, tilanne ) - Nettomuutto maassamuuton osalta (osuus väestöstä) -0,15 % -0,23 % -0,27 % 0 % - Nettomuutto maahanmuuton osalta (osuus väestöstä) 0,23 % 0,21 % 0,19 % 0,30 % Kilpailukyky - Bruttokansantuote asukasta kohti, euroa, vuoden 2000 hinnoin (Tilastokeskus, aluetilinpito, vuosi 2010) - Kasvuyritysten määrä (vuosina ) Viennin osuus tuotannosta maakunnittain 9,6 % 11,2 % 10,5 % 10,5 % (Tulli, ulkomaankauppatilasto 2010) Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

12 (suluissa mainitaan uusimman tiedon ajankohta ja tietolähde) Lähtötaso * Uusin tieto Arvio Tavoite ** Työllisyys ja hyvinvointi - Työttömyysaste vuoden aikana, keskimäärin, % 7,0 % 7,6 % 6,8 % 5,5 % (Tilastokeskus, työvoimatutkimus, vuosi 2012) - Työllisyysaste vuoden aikana keskimäärin, % 69,3 % 69,3 % 71,4 % 72,0 % (Tilastokeskus, työvoimatutkimus, vuosi 2012) -Nuorten osuus työttömistä (ml. lomautetut), % 14,8 % 16,0 % 16,8 % 12,5 % (TEM:n työnvälitystilasto, joulukuu 2012) - Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista 14,8 % 15,2 % 15,2 % 13,0 % vuoden lopulla, %, mukaan lukien henkilökohtaisesti lomautetut (Etelä-Pohjanmaan ELY, joulukuu 2012, työnvälitystilasto) -Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle 33,8 % 33,8 % 27,0 % 30,0 % siirtyneistä vuoden aikana, % (Eläketurvakeskus, eläkkeelle siirtyneet alueittain 2012) - Sairastavuusindeksi (Kela, vuosi 2012) 107,4 107,4 107,4 107,4 Osaaminen - Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista 13,0 % 13,0 % 12,3 % 11,5 % (Tilastokeskus, väestön koulutusrakennetilastot, ) - Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 30,3 % 30,3 % 32,0 % 33,0 % vuotiaista, % (Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne, ) - T&K-menot suhteessa BKT:hen, % 0,70 % 0,7 % 0,8 % 1,20 % (Tilastokeskus, tutkimus ja kehitys) 12 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

13 Elinympäristön laatu ja aluerakenne - Uusiutuvan energian määrä energiantuotannossa 689,7 GWh 750 GWh (metsäenergia, tuuli- ja vesivoima) - Luonnonsuojelualueiden osuus maakunnan pinta-alasta 2,6 % 3,5 % - Pintavesimuodostumien lukumäärä ekologisen tilan luokissa ei luokiteltu ei luokiteltu 0 huono/välttävä huono/välttävä 0 tyydyttävä tyydyttävä 0 hyvä hyvä 119 erinomainen erinomainen 3 * Sarakkeen luvut perustuvat Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian (maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma ) valmistelutyön aikana käytettävissä olleisiin tilastotietoihin. ** Sarakkeen luvut on määritelty Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman valmistelutyön aikana. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

14 3. 14 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

15 3.1 Maakuntaohjelman strategiset linjaukset Tässä kappaleessa esitetään maakuntastrategiaprosessin yhteydessä nousseita keskeisimpiä kärkiteemoja ja -hankkeita, jotka ovat maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja osin myös kansainvälisesti merkittäviä. Mainitut strategisesti merkittävät toimenpiteet ja hankkeet vaativat vuosien aikana toimenpiteiden käynnistämistä, erityisiä kehittämistoimia tai niillä on uutuusarvoa. Osa kärkiteemoista vaatii sekä alueellisia että keskushallinnon päätöksiä rahoituksesta. 1. Kasvuyrittäjyyden edistäminen Perustelut: Kasvuyrittäjyys nostettiin jo vuonna 2006 allekirjoitetussa yrittäjyyden yhteistyösopimuksessa yhdeksi neljästä painopistealueesta. Kasvuyrittäjyyden edistäminen ei kuitenkaan edennyt toivotulla tavalla ja maakunta on ollut valtakunnan viimeisiä kasvuyritysten suhteellisessa osuudessa koko yrityskantaan nähden. Kehittämistoimien tehostamiseksi keskeisten elinkeinotoimijoiden yhteisellä päätöksellä työstettiin vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelma. Oleellista on edetä asiassa laajalla rintamalla eri toimijoiden yhteistyössä. Vaikka kasvuyrittäjyys on valittu kehittämisen keskiöön, ei muiden osa-alueiden kehittämistä unohdeta. Esimerkiksi yrityskauppa ja siihen liittyvä omistajanvaihdos ovat luonnollinen osa yritystoiminnan kehittämistä ja yrityksen kasvuprosessia sen elinkaaren aikana. Eteläpohjalaisissa kunnissa omistajanvaihdosten edistäminen on nähty tärkeäksi, ja ne ovat turvanneet omistajanvaihdosneuvonnan jatkumisen yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa. Maakunta on myös hyvin mikroyritysvaltainen, ja nämä yritykset tarvitsevat edelleen erityisiä kehittämistoimia. Tulevina vuosina on keskeistä huolehtia kasvuyrittäjyysohjelman toimeenpanosta ja päivityksestä. Ohjelman pääkohderyhmät ovat (1) kansainvälistymällä kasvua tavoittelevat pk-yritykset, (2) kasvuhakuiset, kotimarkkinoilla toimivat pk-yritykset ja (3) potentiaaliset kasvuyrittäjät (erityisesti sarja- ja portfolioyrittäjät sekä spin off -yrittäjät). Kuntien tulevaisuus on niin ikään kiinni kasvuyrittäjyydestä, sillä elinkeinoelämän tulovirroilla on elintärkeä merkitys alueille mm. työllistymisen ja hyvinvointipalvelujen tuottamisen näkökulmasta. Toimenpiteet: Edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Vauhditetaan uusien kasvuhakuisten yritysten syntymistä. Lisätään yritysten liiketoiminnan kasvua tukevaa tutkimusta, koulutusta ja neuvontaa. Rakennetaan toimijoiden yhteistyöverkostoa kasvuyrittäjyyden tukirakenteen ja palvelutarjottimen synnyttämiseksi. Vahvistetaan kasvumotivaatiota herättelevää yrittäjyyskulttuuria. Toteutetaan päivitetyn kasvuyrittäjyysohjelman mukaisia toimenpiteitä. 2. Älykkäiden järjestelmien käyttöönoton vauhdittaminen (ml. perinteisten toimialojen uudistaminen) Perustelut: Etelä-Pohjanmaalle tärkeistä teollisuudenaloista teknologiateollisuus, erityisesti kone- ja laitevalmistus sekä rakentaminen ovat omaksuneet erilaisten älykkäiden ratkaisujen käyttöönoton. Näiden lisäksi merkittävää kehitystä on tapahtunut terveysteknologiassa. Keskeistä älykkäiden järjestelmien käyttöönotto on myös silloin, kun uudistetaan perinteisiä toimialoja, haetaan niille kasvua ja kansainvälistymistä. Teollisen toiminnan rinnalla yhtä tärkeää on hyödyntää teknologisia ratkaisuja myös palvelualojen liiketoimintaa kehitettäessä ja uudistettaessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

16 Maakunnassa on panostettu alan osaamiseen. Virtuaaliteknologian ja sulautettujen järjestelmien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Maakunnan toimijoilla on osaamista tuotannon automaation ja kone- ja laiteinnovaatioiden mallinnuksessa ja prototyyppien valmistamisessa. Digitaaliset työkalut tuovat tehokkuutta tuotantoon ja hallittavuutta tuotteen koko elinkaarelle. Erityisen tärkeää näiden työkalujen käyttöön liittyvän osaamisen lisääminen on verkostomaisesta toimintatavastakin johtuen maakunnan mikro- ja pk-yrityksissä. Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan vetovoimainen, tarvelähtöinen ja uutta luova koulutusjärjestelmä, joka on myös kansainvälisesti kiinnostava. Teknologiateollisuus kattaa 54 prosenttia Etelä-Pohjanmaan viennistä, mikä osoittaa alan merkittävyyden alueelle. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Teknologiateollisuuden yritykset Etelä-Pohjanmaalla ovat keskimäärin pienempiä (8,7/11,5 henkilöä), ja tuottavuus työntekijää kohden on niin ikään matalampi ( / /henkilö) kuin Suomessa keskimäärin. Teknologiateollisuus Etelä-Pohjanmaalla tarvitsee uusia kehitysmalleja vastatakseen nykypäivän kehitystarpeisiin. Toimenpiteet: Kehitetään yritysten kilpailukykyä ja tuotannon tehokkuutta digitaalisuuteen ja älykkäisiin suunnittelu- ja tuotantomenetelmiin pohjautuvien liiketoimintamallien avulla. Lisätään eko- ja energiatehokkuutta tuotannossa ja tuotteissa. Hyödynnetään materiaaleja uudella tavalla ja huomioidaan tuotteiden elinkaari. Integroidaan palveluliiketoimintaa tuotteisiin. Aktivoidaan teollisuuden yhteistyötä korkeakoulujen, oppilaitosten ja muiden innovaatiotoimijoiden kanssa tavoitteena jatkuva kehittäminen yrityksissä. Kehitetään toimintamalleja tukemaan yrityksiä tuotekehityksessä ja hyödyntämään sitä tukevia rahoituksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Vahvistetaan yritysten kansainvälistymistä mm. uusia palvelukonsepteja kehittämällä. 3. Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen Perustelut: Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän perusrakenteet ovat kunnossa. Etelä-Pohjanmaalla maakunnan työja elinkeinorakennetta hyvin palvelevat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen yliopistokeskus (Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot, Sibelius-Akatemia sekä Tampereen teknillinen yliopisto) muodostavat tasaveroisina kumppaneina Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortion. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen koordinoima Epanet-tutkimusprofessoriverkosto on keskeinen osa maakunnan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu toimii lähes koko maakunnan kattavasti. Maakuntakorkeakoulun tavoitteena on alueen työ- ja elinkeinoelämää palvelevien koulutus-, tutkimusja kehittämispalveluiden edistäminen. Ammatillisen toisen asteen koulutusorganisaatioilla on oma merkittävä roolinsa alueen osaamis- ja innovaatiojärjestelmän toimijoina ja kansainvälistäjinä. Maakunnassa toimii myös 16 vapaan sivistystyön toimijatahoa, jotka mm. toteuttavat alueiden tarpeisiin sopivaa korkeakoulutusta maakunnan eri osissa. Osaamis- ja innovaatiojärjestelmä kohtaa merkittäviä ulkoisia muutospaineita aloituspaikkamäärien karsimisen, resurssien tehostamisen, nuorten ikäluokan pienentymisen, aikuiskoulutuksen kehittämistarpeen sekä yhteiskunnan ja koulutuksen digitalisoitumisen seurauksena. Vuonna 2013 valmistuneella Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategialla pyritään siihen, että vuoteen 2020 mennessä kansainväliset verkostot ovat laajentuneet ja syventyneet merkittävästi tutkimuksessa, koulutuksessa ja tuotekehitystyössä. Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan vetovoimainen, tarvelähtöinen ja uutta luova koulutusjärjestelmä, joka on myös kansainvälisesti kiinnostava. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa saavutetaan valituilla aloilla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu ja näkyvä taso. Toimijoiden välistä verkostomaista yhteistyötä tulee entisestään tiivistää ja työnjakoa selkeyttää. Osaamis- ja innovaatiojärjestelmä tulee kiinnittää entistä tiiviimmin maakunnan työ- ja elinkeinorakenteeseen. Keskeistä on vahvistaa tutkimuksen ja ke- 16 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

17 hittämistoiminnan sekä liiketoiminnan välistä yhteistyötä. Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmä tarvitsee kasvusuuntautunutta, dynaamista, uutta luovaa ja kansainvälistä otetta. Järjestelmää tulee myös kehittää maakunnallisemmaksi siten, että esimerkiksi maakuntakorkeakoulut voisivat toimia maakunnan eri osissa yhä vahvempina osaamis- ja innovaatiojärjestelmän alueellisina kehittäjätahoina, eräänlaisina koulutuksen ja tutkimustoiminnan linkkeinä alueilla. Tämä edellyttää maakuntakorkeakoulutoiminnan kehittämistä yhteistyössä ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen, vapaan sivistystyön toimijoiden sekä ko. alueen kehittäjätahojen kanssa. Toimenpiteet: Tiivistetään osaamis- ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden välistä verkostomaista yhteistyötä sekä selkeytetään työnjakoa. Muodostetaan näkymä tulevaisuuden osaamis- ja innovaatiojärjestelmästä. Kehitetään osaamis- ja innovaatiojärjestelmää alueiden tarpeiden mukaan yhä kansainvälisemmäksi. Toteutetaan toimenpiteitä, jotka edistävät Etelä-Pohjanmaalle rakennetun tutkimuskapasiteetin täysimittaista hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvussa. Kehitetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja pyritään vastaamaan koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotarpeisiin rakentamalla alueellista osaamis- ja innovaatiotoimintaa ja -palveluja maakunnallisemmiksi. 4. Ruokajärjestelmät, biotalouden uudet mahdollisuudet Perustelut: Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta. Pellolta hyvinvoinniksi -ketjun kehittäminen on maakunnassa strateginen valinta, johon on vahvasti sitouduttu. Eri puolilla maakuntaa sijaitsee noin maatilaa. Elinvoimaisen alkutuotannon säilyminen maakunnassa varmistaa ruokaklusterin muiden osien toimintoja. Keskeistä on huolehtia alkutuotannon toimenpiteistä, kuten kotieläintuotannon investoinneista, maatilojen sukupolvenvaihdoksista, luomutuotannon kehittämisestä, maatilojen riskienhallinnasta ja kannattavuudesta, viljelijöiden jaksamisesta, osaamistason ylläpidosta ja vahvistamisesta sekä maatilojen yhteistoiminnan, urakointipalvelujen ja tilusrakenteen kehittämisestä. Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian keskiössä ovat kestävät, tehokkaat ja innovatiiviset ruokajärjestelmät, mikä on myös Seinäjoen seudun innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman sisältö osana Joensuun vetämää biotalouden Inka-ohjelmaa. Tavoitteena on vahvistaa kansallisen ja kansainvälisen tason innovaatiokeskittymää, joka ulottuu alkutuotannosta, agro- ja tuotantoteknologiasta, elintarvikejalostuksesta sekä logistiikka- ja ympäristöratkaisuista kauppaan ja markkinointiin sekä kulutukseen ja käyttökokemukseen. Älykästä erikoistumista tavoitellaan työ- ja elinkeinoelämän, tutkimus- ja koulutustoimijoiden, julkisen sektorin ja käyttäjien välisellä yhteistyökumppanuudella. Globaalien megatrendien (erit. ilmastonmuutos, väestönkasvu ja kaupungistuminen) aiheuttamat muutokset johtavat väistämättä lisääntyviin ruokajärjestelmien tehokkuus-, kestävyys- ja turvallisuusvaatimuksiin. Toimenpiteet: Turvataan elintarvikeketjun toimintaedellytykset ja kehittämistoiminta. Vahvistetaan koko eteläpohjalaista biotaloussektoria monipuolisten kumppanuuksien kautta. Nostetaan lähiruuan asemaa ja kehitetään toimenpiteitä lähiruuan tuotannon (sis. luomutuotanto) ja kulutuksen edistämiseksi. Hyödynnetään julkisia hankintoja pilotoitaessa innovatiivisia ruokajärjestelmäratkaisuja. Vahvistetaan ruoka-alan koulutus- ja tutkimustoimintaa. Edistetään ruokajärjestelmäkeskittymän tunnettuutta. Edistetään alan yritysten viennin ja kansainvälistymisen kasvua sekä uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden syntymistä ja osaamisen kaupallistamista. Vahvistetaan ruokajärjestelmiin erikoistunutta innovaatiokeskittymää. Edistetään ruokaprovinssitalon Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

18 toteutumista elintarvikeosaaminen konkreettisena maamerkkinä. 5. Maakunnan matkailupalvelujen sisällöntuottaminen ja kansainvälistäminen Perustelut: Matkailun kasvua Etelä-Pohjanmaalla voidaan vauhdittaa panostamalla matkailukeskittymien edelleen kehittämiseen. Keskittymien vetovoimaa kasvattamalla saadaan houkuteltua lisää matkailijoita alueelle. Samalla on mahdollista saada hyöty jakautumaan laajemmin koko maakuntaan. Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma on päivitetty kattamaan vuodet Matkailukeskittymien lisäksi strategiassa on valittu kolme pääteemaa, maaseutu- hyvinvointi- ja tapahtumamatkailu, sekä päämarkkina-alueet ja asiakassegmentit, joihin kehittämistyön painopistealueet tulevaisuudessa suunnataan. Eteläpohjalainen kulttuuri ja ruoka ovat elementtejä, joilla erottaudutaan muun Suomen matkailutarjonnasta. Läpileikkaavina teemoina kulttuuri ja ruoka tulee sisällyttää kaikkiin matkailun kehittämistoimiin. Matkailullisesti Etelä-Pohjanmaa on ulkomailta katsottuna tuntematonta aluetta. Ulkomaalaisten osuus rekisteröidyistä yöpymisistä Etelä-Pohjanmaalla on vain noin 4,5 prosenttia. Pitkällä tähtäimellä matkailun kasvu on kuitenkin haettava ulkomaisista matkailijoista. Maakunnan matkailun kansainvälistymistoimenpiteissä keskitytään aluksi strategiassa määriteltyihin kahteen päämarkkina-alueeseen, Ruotsiin ja Venäjälle, kuitenkin huomioiden Venäjän ja Ukrainan kriisin mahdolliset heijastusvaikutukset. Matkailun peruspalvelut, tuotesisällöt, markkinointi- ja myyntimateriaali on kehitettävä kansainväliselle tasolle. Ulkomaisten matkailijoiden tavoittamiseksi ja houkuttelemiseksi laajemminkin maakuntaan on käynnistetty toimenpiteitä, joita tulee toteuttaa systemaattisesti ja pitkäkestoisesti. Kansainvälisille matkailijoille on tarjottava perusmatkailupalvelujen lisäksi myös lisäpalveluja ja tuotesisältöä. Sisällöntuotanto edellyttää kehittämistoimia ja tuotteistamista koko matkailuelinkeinon keskuudessa. Myös sähköisten markkinointi- ja myyntikanavien sisällöntuottamiseen kieliversioineen on maakunnassa panostettava. Toimenpiteet: Etsitään keinoja tuotteistaa mm. erilaisia aktiviteetteja, luontoreittejä, kulttuuri- ja käyntikohteita lisäpalveluksi matkailijoille ja tuotetaan markkinointi- ja karttamateriaalia reiteistä ja palveluista sähköisiin, olemassa oleviin markkinointi- ja myyntikanaviin, myös kieliversioina. Nostetaan eteläpohjalaisen matkailualan valmiuksia vastaanottaa kansainvälisiä matkailijoita. Edistetään maakunnan matkailutarjonnan näkyvyyttä sähköisissä markkinointikanavissa ja sosiaalisessa mediassa. Nostetaan maakunnan matkailuprofiilia ja tunnettuutta. Huolehditaan matkailustrategian mukaisen, koordinoidun ja johdonmukaisen yhteisen kehittämistyön jatkuvuudesta. 6. Vähähiiliset ratkaisut, uusiutuvan energian tuotanto Perustelut: Globaali ilmastonmuutos ja energia-alalla tapahtuva kehitys edellyttävät Etelä-Pohjanmaalta aktiivisia toimia. Erityisesti sähkön tuotannossa maakunnan omavaraisuus on heikko. Lisäksi esimerkiksi ruokaketjun toimivuus ja liikenne ovat täysin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Uusiutuvan energian osuus koko maakunnan energiasektorista on vielä vähäinen. Etelä- Pohjanmaalla on kuitenkin merkittävää energiapotentiaalia, etenkin biomassojen ja tuulienergian osalta. Tällä hetkellä erityisesti tuulivoiman hyödyntämiseen panostetaan merkittävästi. Suunnitteilla on yli kymmenen suurta ja useita pienempiä tuulivoimapuistoja. Tuulivoiman tuotanto tulee lähivuosina nostamaan merkittävästi maakunnan sähköomavaraisuutta ja siten vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä. Bioenergian käytön lisääminen ei ole edistynyt vastaavalla tavalla, johtuen lähinnä kansallisen energiapolitiikan linjauksista. 18 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

19 Turvetta ei luokitella fossiiliseksi polttoaineeksi (EU), mutta ilmastopolitiikassa turpeen polton päästöjen katsotaan lisäävän ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuutta. Turve on Suomessa määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi (TEM). Suomessa turvetta tarvitaan myös tukipolttoaineena (noin 30 prosenttia), koska se mahdollistaa uusiutuvan metsäenergian tehokkaan polton. Alueilla, joilla polttoturvetta tuotetaan, poltetaan puuta CHP-laitoksissa tällä menetelmällä. Parhaimmillaan järjestötoiminta ehkäisee syrjäytymistä, vahvistaa osallisuutta ja elävöittää paikalliskulttuuria. Jatkossa tarvitaan lisää toimenpiteitä energiatehokkuuden ja energiaomavaraisuuden lisäämiseksi sekä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Tähän tarpeeseen on laadittu maakunnallinen energia- ja ilmastostrategia vuosille Vähähiilinen talous on myös ohjelmakauden painopiste. Tavoitteena on ohjata energiantuotannon investointeja uusiutuvaan energiantuotantoon, rakennetun jakeluverkoston parantamiseen ja uuden kehittämiseen. Kestävän kehityksen teknologiat, energia- ja liikenneratkaisut, ekotehokkuus ja vähäpäästöiset prosessit antavat mahdollisuuksia uudenlaisille liiketoimintakonsepteille, vahvistavat yrittäjyyden toimintaedellytyksiä ja luovat työmahdollisuuksia koko maassa. Energiateknologian kasvua tuetaan elinkeinolähtöisen innovaatiopolitiikan, tutkimuksen ja tuotekehityksen keinoin sekä osaamista lisäämällä. Maakunnan toimijoiden tulee pystyä hyödyntämään vähähiiliseen talouteen suuntautuva EU-rahoitus. Toimenpiteitä: Valmistuneen Energia- ja ilmastostrategian mukaisesti panostetaan etenkin hajautetun bioenergian tuotannon ja käytön lisäämiseen. Myös kuluttajien, kuntien ja yritysten siirtymistä kohti hiilineutraalia toimintatapaa edistetään tukemalla uusia sosiaalisia innovaatioita ja toimenpiteitä. Lisäksi tuetaan energiatehokkuutta lisääviä innovaatioita ja uusiutuvan energian käyttöä painopistealoilla, erityisesti maataloudessa ja koko ruokaketjun eri osissa sekä logistisissa ratkaisuissa ja liikennepolttoaineissa. Energiaterminaalien avulla tehostetaan metsähakkeen logistiikkaa ja huoltovarmuutta sekä parannetaan laatua ja alan kannattavuutta. Huomioidaan uudis- ja korjausrakentamisessa energiatehokkuus ja edistetään hiiltä sitovaa puurakentamista alueella. 7. Järjestötoiminnan kehittäminen Perustelut: Järjestötoiminnalla on tärkeä merkitys hyvinvoinnin edistäjänä. Parhaimmillaan järjestötoiminta ehkäisee syrjäytymistä, vahvistaa osallisuutta ja elävöittää paikalliskulttuuria. Järjestöt ovat huomattava harrastusmahdollisuuksien ylläpitäjä ja kehittäjä. Niillä on myös työllistäjän rooli. Järjestökenttä joutuu tulevaisuudessa löytämään ratkaisuja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen ja uusien toimijoiden sitouttamiseen. Toimintaan käytettävissä olevat resurssit niukkenevat ja niitä joudutaan koostamaan entistä moninaisemmista lähteistä. Ratkaisevaa on yhteistyön ja tasavertaisten kumppanuuksien rakentaminen sekä julkisen sektorin että yritysten kanssa. Pohdittavana on myös tasapainon löytäminen vapaaehtoistyön ja vastikkeellisen palvelutuotannon välillä. Julkisten palveluiden järjestämis- ja tuotantotapojen uudistuessa kohdistuu järjestöihin palveluntuottajina yhä enemmän odotuksia, joihin vastaaminen edellyttää mm. osaamisen vahvistamista. Järjestökenttä on monialainen, toimintatavat ja tavoitteet vaihtelevat suurestikin. Yhteisiä kehittämisteemoja koko laajalle toimijajoukolle ovat osaamisen vahvistaminen, joiltain osin toiminnan ammattimaistuminen, resurssien riittävyys ja uudet rahoituslähteet. Järjestökentästä on noussut tarve konkretisoida edellä mainittuihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin kytkeytyvät toiminnan kehittämisen tavoitteet ja yhdistää voimat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

20 Toimenpiteitä: Laaditaan yhteinen maakunnallinen järjestöstrategia ja käynnistetään sen toimeenpano. Edistetään järjestötoimijoiden osaamisen vahvistamista. Etsitään keinoja julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen yhteistyön vahvistamiseen erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudessa järjestämismallissa. Rakennerahastoohjelman toteuttamisessa lähtökohtana ovat Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiassa esille nostetut kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet vuosille Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman painotukset Alueellinen rahoitus Rakennerahasto-ohjelman toteuttamisessa lähtökohtana ovat Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiassa esille nostetut kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet vuosille Rakennerahasto-ohjelmassa keskitytään erityisesti jäljempänä esitettyjen toimien tukemiseen. Etelä-Pohjanmaan MYR ei varaa vuosina erillistä korvamerkittyä rahoitusta kaupunkialueille kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen, koska sitä on maakuntastrategian ja rakennerahasto-ohjelman sisältöjen mukaisesti mahdollista toteuttaa osana normaalia rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoa. Ylimaakunnalliseen hanketoimintaan kannustetaan, ja siihen tarvittavat resurssit irrotetaan hankekäsittelyprosessin mukaisesti silloin, kun hankehakemuksen mukainen toiminta kohdistuu Etelä-Pohjanmaalle. Rakennerahasto-ohjelman alueellisesta rahoituksesta rahoitettavaksi esitettävät hankehakemukset käsitellään MYR:n sihteeristössä ja joissain tapauksissa MYR:n työjärjestyksen mukaisesti MYR:ssä. Yksityiskohtaiset rahoitustaulukot alueellisen rakennerahastorahoituksen kohdentumisesta toimintalinjoittain ja viranomaisittain/hallinnonaloittain vuosina 2016 ja 2017 ovat liitteenä Euroopan aluekehitysrahastoa koskevat painotukset A. Etelä-Pohjanmaan liiton kohdennettavissa oleva rahoitus Länsi-Suomen maakuntien liittojen tekemän sopimuksen mukaisesti rahoittavana viranomaisena kaikissa liittojen hankkeissa toimii Pirkanmaan liitto. Kullakin maakunnalla on kuitenkin oma rahoituskehys, jonka rahoituksen kohdentamisesta päättää ao. maakunnan liitto. Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoitus painottuu rakennerahasto-ohjelman toimintalinjalle 2, joka on Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Toimintalinjan 2 erityistavoitteista keskeisimpiä liiton rahoituksen osalta ovat erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta sekä erityistavoite Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

21 Uudistuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen. Etelä-Pohjanmaan liitto painottaa EAKR-rahoituksen suuntaamisessa seuraavia sisällöllisiä kokonaisuuksia: Etelä-Pohjanmaan liiton EAKRrahoitus painottuu rakennerahastoohjelman toimintalinjalle 2, joka on Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. elinkeinoelämän uudistaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen erityisesti Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian mukaisilla elinkeinopainoaloilla, joita ovat kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien sekä biotalouden uusien ratkaisujen synnyttäminen, älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien kehittäminen sekä palvelu- ja elämystuotannon uudistaminen Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelmaan liittyvät tukirakenteet tutkimuksen ja kehittämistoiminnan sekä liiketoiminnan välisen yhteistyön kehittäminen ja TKI-toiminnan aluevaikutusten vahvistaminen maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen entistä kansainvälisemmäksi maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmään kuuluvien alueellisten keskittymien vahvistaminen siten, että ne toimivat TKI-toiminnan ja koulutuksen linkkeinä alueilla maakunnan elinkeinoelämää tukevat oppimisympäristö-, pilotointi- ja demonstraatiohankkeet vähähiiliseen talouteen ja energia- ja materiaalitehokkuuteen siirtymistä vauhdittavat toimintamallit, pilotoinnit ja yhteistyöverkostot toimintamallit, joiden avulla voidaan tukea elinkeinoelämän tuotteiden, palvelujen ja prosessien uudistamista älykkäämmiksi, digitaalisemmiksi ja resurssitehokkaammiksi. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

22 Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 2016, milj. 2017, milj. EAKR 0,915 0,962 valtio 0,493 0,517 kunta, muu julkinen 0,431 0,454 julkinen rahoitus yht. 1,839 1,933 B. ELY-keskuksen yritysrahoitus Rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus. Kullakin maakunnalla on kuitenkin oma rahoituskehyksensä. Rakennerahasto-ohjelman rahoitusinstrumentteina on kaksi tukimuotoa: yrityksen kehittämisavustus ja yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustus. Yritysrahoitus kohdentuu rakennerahasto-ohjelman toimintalinjalle 1, joka on PK-yritystoiminnan kilpailukyky. Yritysrahoituksessa edistetään erityisesti uuden liiketoiminnan luomista, yritystoiminnan uudistumista, PK-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, vähähiilisyyttä ja yrityksen toimintaympäristöä. Yrityksiä kannustetaan kehittämään uusia tuotteita ja palveluita etenkin kansainvälisille markkinoille ja ottamaan käyttöön tuottavuutta edistäviä innovaatioita. Yrityksen kehittämisavustuksen suuntaamisesta alueella määritellään tarkemmin erillisissä yritysrahoituslinjauksissa. Toimintalinja 1: PK-yritystoiminnan kilpailukyky 2016, milj. 2017, milj. EAKR 0,720 0,740 valtio 0,720 0,740 kunta, muu julkinen 0,000 0,000 julkinen rahoitus yht. 1,440 1, Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

23 C. Tekesin rahoitus Tekesin kautta myönnettävä alueellinen EAKR-rahoitus kohdentuu rakennerahasto-ohjelman toimintalinjalle 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Painotuksena ovat Etelä-Pohjanmaan kilpailukykyä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla parantavat korkeakoulutoimijoiden tutkimushankkeet. Näistä pyritään luomaan kokonaisuuksia, joihin liittyisi rinnakkaishankkeita eri puolilla Suomea. Tavoitteena on myös se, että rinnalla olisi esimerkiksi kansallisella Tekes-rahoituksella toteutettavia yrityshankkeita tai että yritykset osallistuvat tutkimushankkeiden rahoitukseen. Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 2016, milj. 2017, milj. EAKR 0,160 0,160 valtio 0,140 0,140 kunta, muu julkinen 0,012 0,012 julkinen rahoitus yht. 0,312 0,312 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

24 Euroopan sosiaalirahastoa koskevat painotukset ESR:n toimissa rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus. Alueellisessa päätöksenteossa oleva Etelä-Pohjanmaan rahoitus yhteensä vuosina , milj. : ESR 0,957 0,976 valtio 0,718 0,732 kunta ja muu julkinen 0,239 0,244 julkinen rahoitus yhteensä 1,914 1,952 Maahanmuuttajien osallisuuden ja kotoutumisen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla on jatkossa paneuduttava entistä enemmän maahanmuuttajien osallisuuden ja kotoutumisen edistämiseen. Turvapaikanhakijoiden kasvava virta tulee kohdistumaan tulevaisuudessa myös maakuntaan. Osallisuuden ja kotoutumisen menetelmiä pitää kehittää siten, että maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan tehostuu ja nopeutuu. Tähän tarvitaan uusia avauksia sekä rahoitusta palvelumallien kehittämiseen. Toimintalinjakohtaisten taulukoiden yläpuolella oleva prosenttiosuus tarkoittaa asianomaisen toimintalinjan osuutta ESR-rahoituksesta. Suluissa oleva tieto viittaa ohjelma-asiakirjan mukaisiin suhteisiin. Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 2016, 52 % (47 %) 2017, 47 % (47 %) ESR 0,498 0,458 valtio 0,373 0,343 kunta ja muu julkinen 0,124 0,114 julkinen rahoitus yhteensä 0,995 0,915 Kehitetään ja tuotetaan työllistymisen tukemisen malleja ja yksilöllisiä tukitoimia valtion ja kuntien viranomaisten, koulutuslaitosten, muiden palvelun tuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyönä erityisesti huomioiden alle 30-vuotiaiden ammattiin valmistuvien ja valmistuneiden siirtymät sekä yli 54-vuotiaat. 24 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

25 Painotetaan työttömyyden pitkittymistä torjuvia toimia. Edistetään (erityisesti yli 54-vuotiaiden) työntekijöiden osaamista ammattitaitoa täydentävällä koulutuksella ja työssä jaksamista työhyvinvointia kehittävillä toimilla. Toimintalinja 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 33 % (33 %) ESR 0,316 0,322 valtio 0,237 0,242 kunta ja muu julkinen 0,079 0,081 julkinen rahoitus yhteensä 0,632 0,645 Lisätään opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja kasvusuuntautunutta ajattelutapaa yrittäjyyteen. Vahvistetaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä kehitetään moniammatillisuutta tukevia koulutusratkaisuja paikallisten yritysten osaamistarpeiden mukaisesti. Kehitetään opiskelukykyä ja motivaatiota vahvistavia toimia sekä opetusjärjestelyjä tavoitteena joustavat siirtymät. Toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 2016, 15 % (20 %) 2017, 20 % (20 %) ESR 0,143 0,196 valtio 0,108 0,147 kunta ja muu julkinen 0,036 0,049 julkinen rahoitus yhteensä 0,287 0,392 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

26 Kehitetään osallisuutta vahvistavia palveluita ja asukaslähtöisiä toimintatapoja työelämävalmiuksien näkökulmasta. Kehitetään elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä tukevia toimintatapoja ja palveluita. EAKR:n valtakunnallinen rahoitus käytetään INKAohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Vahvistetaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä (työ- ja elinkeinoelämä, kolmannen sektorin toimijat, kunnat, oppilaitokset) Valtakunnalliset teemat Rakennerahasto-ohjelmasta käytetään talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti 10 prosenttia EAKR-rahoituksesta ja 25 prosenttia ESR-rahoituksesta valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma voi sisältää MYR:n kannanoton valtakunnalliseen toimintaan liittyvistä hankehauista, -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta hakuihin. MYR voi ottaa kantaa myös valtakunnallisten teemojen yhteensovitukseen maakuntaohjelmaan ja alueella toteutettavaan rakennerahasto-ohjelmaan sekä määritellä alueen näkökulmasta valtakunnallisista hankesuunnitelmista tärkeimmät. EAKR:n valtakunnallinen rahoitus suunniteltiin käytettäväksi INKA-ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. INKA-koordinaatiorahoitus päätettiin ajaa alas vuoden 2016 alusta lähtien, mutta INKA-teemojen mukainen toiminta näillä näkymin jatkuu. EAKR:n rahoittajana toimii Tekes. Joissain maakunnissa, mm. Etelä-Pohjanmaalla, on kohdennettu Tekesille myös alueellista EAKR-rahoitusta. Sekä alueellisessa että valtakunnallisessa Tekesin EAKR-rahoituksessa keskeistä on tutkimuksen ja elinkeinoelämän tarpeiden muodostama yhteensovitus ja vuorovaikutus. Kokonaisuuden kannalta on hyvä, että alueellinen ja valtakunnallinen rahoitus ovat haettavissa samanaikaisesti. Näin hakijat voivat kohdentaa hakemuksensa sen mukaisesti, sopiiko hanke INKA-teemoihin ja onko mukana toteuttajia useammasta eri maakunnasta, vai onko kyseessä enemmän yhden maakunnan lähtökohdista valmisteltu hanke. ESR:n valtakunnallisia teemoja on kolme: työllisyys, osaaminen ja osallisuus. Toteuttajina toimivat nimetyt ELY-keskukset ja STM. Valtakunnallisten teemojen ja alueellisen hanketoiminnan hakujen eritahtisuus hankaloittaa käytännön hanketoiminnan yhteensovittamista. Etelä-Pohjanmaan MYR muistuttaa, että valtakunnallisten teemojen rahoittajina toimivia ELY-keskuksia, STM:tä ja Tekesiä on kehotettu tiedottamaan maakuntien yhteistyöryhmille esimerkiksi vuosittain valtakunnallisten toimenpiteiden suunnitelluista hauista ja ohjelmakauden edetessä valtakunnallisen toiminnan toteutumisesta. Valtakunnallisten ESR-teemojen Etelä-Pohjanmaan kannalta merkityksellisimmät toimenpidekokonaisuudet ovat toimintalinjoilla 3 (Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus) ja 4 (Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen). 26 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Julkaisu A:48 ISBN 978-951-766-241-3 (nide) ISBN 978-951-766-242-0

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä Pirkanmaan liiton EAKR haku 16.2.2015 mennessä EU-rahoitteisen hanketoiminnan hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 16.2.2015 Auki molemmat toimintalinjat ja periaatteessa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015 Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 T3K mean Tuotteita, Tehokkuutta, Tuottavuutta ja Kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla 2 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Avoimen datan hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakennerahasto-ohjelmassa

Avoimen datan hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Avoimen datan hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Kuntien avoin data Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR)

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund MAAKUNTAINFO Etelä-Pohjanmaa Merja Enlund Sisällysluettelo Dia 3 ja 4: Yleistä Etelä-Pohjanmaan maakunnasta Dia 5 ja 6: Maakuntien tunnuslukuja. Dia 7-12: Etelä-Pohjanmaan tunnuslukuja Dia 13: Väestön

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ YRITYSRAHOITUKSELLA

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ YRITYSRAHOITUKSELLA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 YRITYSRAHOITUKSELLA Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-Keskus Haasteita ohjelman ratkaistavaksi Yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot