Pohjantähteet 10 vuotta Bändimuistoja Dannysta Sorsakoskeen

Transkriptio

1 Parlööri Belgique-België P.P Bruxelles 20 1/ Maaliskuu vuosikerta Pohjantähteet 10 vuotta Bändimuistoja Dannysta Sorsakoskeen Pekka Roto palkittiin mitalilla Henkilökuvassa golfin ammattilainen Riku Äyri Périodique mensuel sauf juillet et août Bureau Postal de dépot 1200 Bruxelles Editeur Responsable Leena Koivu-Kulmala Suomi-Klubi a.s.b.l. Trianonlaan Hever

2 MUUTTOSUUNNITELMIA? Niemen ammattitaidolla ja kokemuksella muuttojärjestelyt hoituvat vaivattomasti kaikkialta Suomesta kaikille mantereille ja päinvastoin. Ota yhteyttä! Myyntipalvelumme Muuttopalvelu Niemi Oy Hankasuontie HELSINKI puh faksi niemi@niemi.fi Yritysmuutot Kotimuutot Ulkomaanmuutot Kalustepalvelulogistiikka Vuokrauspalvelut Varastointipalvelut Pakkaustarvikemyynti Tapahtumalogistiikka

3 Pääkirjoitus PARLÖÖRI Kannen kuva Riku Äyri PENTTI SAARI Suomi-Klubin jäsenlehti vuodesta Ilmestyy kuukausittain, poislukien heinäkuu ja elokuu. TOIMITUS Trianonlaan 17, 3191 Hever, Belgia PÄÄTOIMITTAJA LEENA KOIVU-KULMALA gsm TOIMITUSKUNTA RITVA ÅBERG, TOIMITUSSIHTEERI gsm RIIKA LEMPIÄINEN, TOIMITTAJA gsm PERTTU PARJANEN, TAITTO & ULKOASU gsm MAINOSTILAN MYYNTI Puh ILMOITUSHINNAT (eur) Mainokset Mustavalk. Jäsenhinta Ei-jäs./Yritykset 1/1 s. 130,00 250,00 1/2 s. 70,00 140,00 1/3 s. 60,00 110,00 1/4 s. 40,00 70,00 Neliväri 1/1 s. 600,00 Pysyvä palveluhakemisto Ilmoitusta varten on maksimissaan kuuden rivin mittainen tila, joka maksaa 150,00 euroa/vuosi. Postilaatikko - pienet rivi-ilmoitukset Jäsenille 4 riviä (160 merkkiä) maksuton, ylimääräiset rivit 2 euroa/rivi. Ei-jäsenille 1-4 riviä, 2 euroa/rivi, lisärivit 3,5 euroa/rivi. Ilmoituslaskut maksetaan tilille: ING (IBAN BE43, SWIFT BBRUBEBB). Viitteeksi laitetaan laskun numero. AINEISTON LÄHETTÄMINEN Huhtikuun lehden aineiston pitää olla perillä toimituksessa viimeistään 1.4. Lehteen tarkoitettu aineisto pyydetään toimittamaan taittovastaavalle mieluiten sähköpostitse osoitteeseen: taitto.parloori@suomi-klubi.com. Varaamme oikeuden muokata saapunutta materiaalia ja päättää sen julkaisuajankohdasta tai julkaisematta jättämisestä. Toimitukseen lähetettyä materiaalia ei palauteta, ellei asiasta ole erikseen sovittu. JULKAISUAIKATAULU Huhtikuun Parlööri postitetaan lukijoille viikolla 16. YHDISTYSTÄ PYÖRITTÄMÄSSÄ Tutustuin Suomi-Klubiin jo parikymmentä vuotta sitten. Vasta maahan muuttaneena rivijäsenenä vietin vappua ja osallistuin rapujuhliin hilpeässä suomalaisseurassa. Tärkeää oli myös, että pojalleni löytyi klubin piiristä suomea puhuvia kavereita. Kun sitten toisenlaisessa elämäntilanteessa asetuin maahan uudelleen tämän vuosituhannen alussa, totesin yhdistyksen muuttuneen. Totta kai perinteiset suomalaisjuhlat olivat ohjelmassa edelleen, mutta melkein kaikki muu olikin sitten erilaista. Yhdistyksen jäsenmäärä oli moninkertaistunut. Tiedotuksesta oli tullut nopeaa ja säännöllistä. Tervetuloa Belgiaan opas neuvoi tulijoita, ja kerhotoimintaa oli vaikka minkälaista. Yhdistys oli mieltänyt roolinsa ulkosuomalaisjärjestönä ja halusi myös olla jäsentensä edunvalvoja. Halusin mukaan tällaiseen yhdistykseen! En odottanut, että joku tulisi ja maanittelisi vaan ilmoittauduin itse ehdolle varapuheenjohtajaksi neljä ja puoli vuotta sitten. Halukkaita ei ollut liikaa, ja niin minusta tuli yhdistystäti. Sen jälkeen olen päässyt ideoimaan ja toteuttamaan juhlien sekä tapahtumien järjestelyjä, edustamaan ja vaikuttamaan, kirjoittamaan, tutustumaan mielenkiintoisiin paikkoihin, belgialaiseen kulttuuriin ja arkipäivään. Ennen kaikkea olen saanut tehdä tätä kaikkea yhdessä suuren suomalaisjoukon kanssa. Lyhyesti sanottuna kulunut aika on ollut antoisaa ja palkitsevaa. Tukenani on myös koko ajan ollut osaava ja aktiivinen johtokunta. Toivoakseni tekemämme työ on palvellut yhdistyksen tavoitteita auttaa suomalaisia asettumaan Belgiaan ja vaalimaan suomalaisuutta. Olemme yrittäneet kuunnella palautetta herkällä korvalla ja ottaa toimintaa suunniteltaessa huomioon myös koko ajan tapahtuvat uudet muutokset tänne suuntautuvan muuttovirran tasaantuessa ja suomalaisten integroituessa paremmin belgialaiseen asuinympäristöönsä. Tässä vaiheessa olo on kuin rusinalla, ja luovutan viestikapulan seuraajalleni kiitollisen haikeana. Tervetuloa vuosikokoukseen! Leena Koivu-Kulmala Päätoimittaja Suomi-Klubin puheenjohtaja PS. Parlöörin päätoimittajuus on ollut haaste, josta en ole selvinnyt ilman unettomia öitä. Kiitos fantastisen toimituskunnan ja uskollisten avustajien, olen aina uunituoreen lehden nähdessäni ollut iloinen ja peittelemättömän ylpeä. maaliskuu 2008 Parlööri 1

4 Sisältö 1 Pääkirjoitus 4 Klubin vuosikokous lähestyy Tule mukaan vaikuttamaan asioihin! 6 Pekka Roto sai ansiomitalin Klubiaktiivia muistettiin ministerivoimin 8 Pohjantähteet 10 vuotta Bändi muistelee pitkää taivaltaan 12 Viherpeukalot Keväisten puutarhatöiden aika on nyt 14 Victor Hortan kotona ja ateljeessa Klubilaiset perehtyivät kansallisikonin elämään 16 Kirja-arvostelussa Identiteetit liikkeessä Suomalaisten kokemuksia Belgiasta 17 Belgian Martat pitivät perustamiskokouksen 18 Ulkosuomalaisparlamentin terveisiä 20 Gentin klubilaiset keilaamassa 21 Liikenne: ajokortin terveysvaatimukset 22 Suomalaista jääkiekkoa Belgiassa 24 Riku Äyri golfaa ja opettaa 26 Hiomattomat esiintymiskammoisina 30 Finncult: Pussikaljaa Passa Portassa s. 6 Klubiaktiivi Pekka Roto sai mitalin ansioistaan urheilun harrastetoiminnan parissa. s. 8 Valokeilassa belgiansuomalaisten oma bändi Pohjantähteet. SUOMI-KLUBI a.s.b.l. Trianonlaan HEVER Belgia JOHTOKUNTA Suomi-Klubi a.s.b.l. on Belgiassa vapaaehtoisvoimin toimiva, voittoa tavoittelematon yhdistys. Suomi-Klubi järjestää jäsenilleen toimintaa ja tapahtumia. Klubi myös tiedottaa niistä ja muista ajankohtaisista asioista ja toimii jäsentensä edunvalvojana. MAKSUT Osallistumismaksut Suomi-Klubin tilaisuuksiin, ilmoituslaskut sekä muut Suomi-Klubin lähettämät laskut maksetaan tilille: ING (IBAN BE43, SWIFT BBRU- BEBB). Osallistumismaksujen liitteeksi laitetaan tilaisuuden nimi ja osallistujien nimet. Muihin maksuihin laitetaan liitteeksi laskun numero. Tilaisuuksiin ilmoittautuminen on sitova ja velvoittaa osallistumismaksun maksamiseen. Peruutuksia otetaan vastaan vain, jos tilaisuuteen on jonotuslista. Suomi-Klubin laskutusosoite on: Clos de la Pasture 4, 1340 OTTIGNIES, Belgique. PUHEENJOHTAJA Leena Koivu-Kulmala gsm koivukulmala@skynet.be VARAPUHEENJOHTAJA Seppo Puustinen puh (työ) puh (koti) spuustinen@ssd.com SIHTEERI Leena Heinilä gsm leena.heinila@kolumbus.fi JÄSENVASTAAVA Kimmo Järvi puh kimmojarvi@gmail.com RAHASTONHOITAJA Kenneth Elmgren puh kenneth.elmgren@scarlet.be KIRJANPITÄJÄ Kimmo Pehkonen puh/fax ak.pehkonen@skynet.be LASKUTUSVASTAAVA Päivi Öhman gsm piivi26@yahoo.com MAINOSVASTAAVA (vt.) Leena Koivu-Kulmala gsm koivukulmala@skynet.be KULTTUURIVASTAAVAT Raili Manninen gsm raili@manninen.cc Ville Porkola ville.porkola@gmail.com JUHLAVASTAAVAT Lasse Suhonen gsm lasse.suhonen@web.de Ulla Piha puh gsm ulla@pihanet. net URHEILUVASTAAVA Harri Susi gsm harri.susi@telenet.be PARLÖÖRIN TOIMITUSKUNTA Ritva Åberg gsm aritva@skynet.be Riika Lempiäinen gsm riika.lempiainen@luukku.com Perttu Parjanen gsm perttu.parjanen@skynet.be IT-VASTAAVA Oskari Mertalo gsm oskari.mertalo@iki.fi NUORISOEDUSTAJA Ilmari Suortti gsm suortti@gmail.com 2 Parlööri maaliskuu 2008

5 Klubi tiedottaa Suomi-Klubin tulevaa ohjelmaa 9.3. Suomi-Klubin vuosikokous Viherpeukalot taimitarhaan Sibelius Happening Villeroy & Boch -retki Manneken Pisin lakitus ja jatkot Kunkkusillis 5 Suomi-Klubin 2006 järjestämän monimediakilpailun kiintoisimmista töistä koottu valokuvanäyttely Esillä Merimieskirkon Brysselin pappilan kahviossa, Rue du Luxembourg 20, Bruxelles 1000 Maaliskuun alusta huhtikuun loppuun Avoinna pappilan aukioloaikoina Kuva Kylmänkukkia, I palkinto. Kuvaaja Juhani Lönnroth Tule tutustumaan! Sibelius kutsuu Antwerpeniin Sibelius Happening kerää sunnuntaina 16. maaliskuuta musiikinharrastajat Antwerpenin desingelkonserttitaloon. Suomi-Klubi järjestää Brysselistä bussiretken sunnuntai-iltana klo alkavaan pääkonserttiin. Palaamme Brysseliin keskiyöllä konsertin jälkeen pidetyn Suomi-Klubin vastaanoton jälkeen. Muutamia lippuja vielä jäljellä! Flanderin DeFilharmonie orkesteria johtaa kapellimestari Jorma Panula. Ohjelmisto koostuu Sibeliuksen uran huipentaneista teoksista. Sopraano Pia Freund on konsertin solisti. Ohjelma: Luonnotar Sinfonia VII, op. 105 Tapiola Bussimme lähtee Brysselin päärautatieaseman Gare Centralin edestä (coach parking, rue Cardinal Mercier) klo 19. Konsertti alkaa klo Konsertin jälkeen Suomi-Klubi on järjestänyt bussimatkan osanottajille vastaanoton desingelin Royal Box kokoustiloissa. Vastaanotolla tarjolla juomia ja pientä purtavaa. Olemme varanneet konserttiin liput parhailta paikoilta. Bussimatkan hinta (sisältää matkan, konsertin ja vastaanoton) on jäseniltä 55 ja ei-jäseniltä 65. Sitovat varaukset sähköpostitse kulttuuri@suomi-klubi.com (puh ). Osallistumismaksut Suomi-Klubin tilille ING viestillä Sibelius Happening. maaliskuu 2008 Parlööri 3

6 Klubi tiedottaa Suomi-Klubi a.s.b.l. kutsu yhdistyksen vuosikokoukseen Aika: sunnuntai, 9. maaliskuuta 2008 klo 16 Paikka: Belgian suomalaisen merimieskirkon Brysselin pappila, Rue du Luxembourg 20, Bryssel, Belgia Esityslista: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan valinta 3. Kokouksen sihteerin valinta 4. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi 7. Toimintakertomus kaudelta Tilinpäätös kaudelta Tilintarkastajien lausunto 10. Tilinpäätöksen vahvistaminen 11. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille 12. Toimintasuunnitelma kaudelle Talousarvio kaudelle Päätös liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta 15. Toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen 16. Päätös johtokunnan jäsenten lukumäärästä 17. Johtokunnan puheenjohtajan, varsinaisten jäsenien ja varajäsenien valinta 18. Kahden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan valinta 19. Kolmen vaalitoimikunnan jäsenen valinta 20. Jäsenten vuosikokoukselle yhdistyksen sääntöjen 16. artiklan mukaisesti toimittamien asioiden käsittely 21. Kokouksen päättäminen Vuosikokouksessa jokaisella jäsenellä on äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi ääni. Jäsen voi halutessaan valtuuttaa jonkun toisen jäsenen käyttämään äänioikeuttaan. Valtakirja sekä kokousasiakirjat on tulostettavissa yhdistyksen internetsivuilta viimeistään Jäsen voi myös pyytää niistä paperikopioita yhdistyksen sihteeriltä (Leena Heinilä, GSM: ). Kahvitarjoilu Ilmoittautumiset vuosikokoukseen Leena Heinilälle tai GSM: ) Tervetuloa vuosikokoukseen! Johtokunta 4 Parlööri maaliskuu 2008

7 Klubi tiedottaa Manneken Pisin ylioppilasjuhlia vietetään taas kerran VAPUNAATTONA klo 18 ja juhlat jatkuvat jatkoilla... Tervetuloa! Ja kun aamu koittaa, niin Parc Royalen suihkulähteellä syödään KUNKKU-SILLIS 1.5. alkaen klo Ota mukaan piknik-kori ja rento kevätmieli Sateen sattuessa säästynyt aika käytetään univelan nukkumiseen LÄHDE VIHERPEUKALOIMAAN! Kevät edistyy vauhdilla ja viherpeukaloa alkaa kutkuttaa. Lähde mukaan tutustumaan ja taimiostoksille suureen puutarhakeskukseen ja taimitarhaan Watermael- Boitsfortissa Brysselin kaakkoisnurkalla torstaina klo Pépinières de Boitsfort. 76, Avenue des Archiducs (Square des Archiducs), 1170 Watermael-Boitsfort / Watermaal-Bosvoorde. Tutustu paikkaan ja ajoohjeisiin: Ilmoitathan tulostasi johanna.makila@scarlet. be, puh viimeistään maanantaina 10.3., jotta voidaan järjestellä kimppakyytiä ja lounaspaikkaa. Tervetuloa mukaan! Suomi-Klubin harrastuskerhot -> kerhot KERHOJEN YHTEYSHENKILÖT ELOKUVAKERHO Lasse Suhonen lasse.suhonen@web.de gsm ETANA-KERHO Yhteydenpitoa ulkobrysseliläisten kesken Rita Kajo puh KLUBI-PUBIN SAUNAILLAT Lasse Suhonen lasse.suhonen@web.de gsm KOIRAKERHO Päivi Reijonen test_your_limit@yahoo.com gsm RUOTSINKIELINEN KIRJAPIIRI Viveka Johansson claparedas@hotmail.com puh (työ) puh (koti) PUUHATUOKIO Raija Kotajärvi heikki.vaananen@chello.be gsm SUOMI-MOTORISTIT Jouko Kuosmanen jouko_kuosmanen@yahoo.com gsm TAAPEROMUSKARI Asko Tuominen atuominen@skynet.be puh VAUVAPIIRI Hanna-Liisa Erkheikki hanna.liisa@skynet.be gsm VAIHTOEHTOKERHO Hyvän elämän kerho Ihmiset, eläimet, ympäristö, vegetarismi Riitta Salmi riitta.salmi@skynet.be gsm puh Raili Manninen kulttuuri@suomi-klubi.com VAUVAMUSKARI Hanna Hautala hanna.hautala@gmail.com gsm VIHERPEUKALOT Puutarhanhoitoa Belgiassa Johanna Mäkilä johanna.makila@scarlet.be VILLEROY & BOCH Matkoja tehtaille & vaihtopäiviä Leena Blomvall leena.blomvall@skynet.be gsm puh/fax maaliskuu 2008 Parlööri 5

8 Pekka Roton urheilutoiminta palkittiin Tasavallan presidentti myönsi itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta, Pekka Rotolle Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein ansioistaan Brysselin suomalaisen urheilutoiminnan vetäjänä. Roto perusti 2001 Suomi-Klubiin lasten ja nuorten yleisurheilukerhon, Flying Finnsin, johon osallistuu nykyisin 150 innokasta 3-17-vuotiasta urheilijaa. Tämän lisäksi hän vetää aikuisille juoksukerhoa, johon kuuluu 25 juoksijaa. Kunniamerkin luovutti Pekka Rotolle ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva 18. helmikuuta Suomen suurlähetystössä, Brysselissä. Tilaisuutta isännöi suurlähettiläs Aapo Pölhö puolisoineen. Teksti RITVA ÅBERG Kuva LEENA KOIVU-KULMALA Vaikutti siltä, että Pekka Roton kunniamerkkijuhlassa Suomen suurlähetystössä olisi ollut merkittävä osa Brysselin juoksevista suomalaisista: Juhlakansa oli enimmäkseen Suomi-Klubin Flying Finns -kerhojen väkeä. He näet olivat ehdottaneet suurlähetystölle mitalin myöntämistä. Suurlähetystö oli esittänyt asiaa, ja ulkoasiainministeri Ilkka Kanervan ehdotuksesta tasavallan presidentti myönsi sen. Mitali oli pysynyt loppuun asti yllätyksenä Pekka Rotolle, joka sai kuulla asiasta vasta itsenäisyyspäivänä Juhlittava henkilö vaikuttikin tilaisuudessa perin hämmentyneeltä, mutta iloiselta saamastaan kunnianosoituksesta. Toivottaessaan väen tervetulleeksi suurlähettiläs Aapo Pölhö kertoi olevansa kahdestakin syystä iloinen: ulkoasiainministeri Kanerva vieraili nyt ensi kertaa ministerinä suurlähetystön tiloissa ja erityisesti siitä, että Pekka Roton loistava rooli Suomen lasten ja nuorten urheilutoiminnan edistäjänä on saanut nyt myös tasavallan presidentin tunnustuksen. -Jotain kertoo sekin, että ei tällaisia 60 hengen tilaisuuksia aina täällä järjestetä. Tämä tilaisuus on aivan uniikki, suurlähettiläs totesi. -Arvoisa Maarian Mahti! aloitti ministeri Kanerva, urheilumies itsekin, kunniamerkin luovutuspuheensa. Hän viittasi turkulaiseen, maineikkaaseen urheiluseuraan, johon Pekka Rotokin kuului aktiiviurheiluaikanaan, ja josta on kasvanut Roton lailla lahjakkaita urheilijoita. Kanervan mukaan urheiluseuroissa, kuten Flying Finnsissä, elää yhteishenki, suomalainen spiritti, joka tempaa lapset ja nuoret mukaan. On paljon vetäjästä kiinni, että urheiluseura tempaa natiaiset mukaan. Pekka Roton maine tässä on fakta. Flying Finns tempaisee koko perheyhteisön mukaan. Siinä siirtyy suuri henkinen asia sukupolvelta toiselle. Valtiovallan on vedettävä tässä arvostuksessa kantapäät yhteen. Pekka Roto osoitti saamansa kunniamerkin kaikille nykyisille ja entisille Flying Finns -aktiiveille, jotka yhdessä ovat olleet luomassa Brysseliin uskomattoman laajan suomalaisen harrastustoiminnan. Pekka Roton mielestä harrastusten tuttuus ja turvallisuus merkitsevät Brysselissä etenkin suomalaislapsille paljon, koska heidän elämänsä on jo koti-suomesta lähdön vuoksi muuttunut 6 Parlööri maaliskuu 2008

9 Klubi tiedottaa entistä haastavammaksi. Flying Finns yleisurheilukerhon ja juoksukerhon sisältöihin ovat vaikuttaneet paljon Pekka Roton omat kokemukset urheilusta. Hän on kiitollinen niille, jotka aikoinaan näkivät vaivaa hänen opastamisessaan. Nyt hän on halunnut antaa samat mahdollisuudet Brysselissä asuville suomalaisille. Pekka Roto kertoi, että Flying Finnsin lauantaikilpailujen ja viikkotreenien ensisijaisena tavoitteena on urheiluinnostuksen syttyminen ja samalla antaa kestävä pohja koko elämän pituiselle liikuntaharrastukselle. Kerhotoiminnassa lapset ja aikuiset voivat harrastaa yhdessä urheilua, kuten juosta yleisurheilukerhon Cooperin testiä, ottaa osaa moniotteluihin ja ratatonneihin ja juoksukerhon sunnuntailenkkeihin ja testijuoksuihin. -Tässä aikuisten ja lasten yhteisharrastamisessa olemme uranuurtajia, Pekka Roto arveli. Pekka Rotolle on aiemmin, 2005, myönnetty Suomi-Klubin kunniajäsenyys lasten urheilutoiminnan hyväksi tehdystä työstä. KIRJA- JA KARKKITORI Brysselin pappilan kerhohuoneessa (Rue du Luxembourg 20, 1000 Bryssel) lauantaina 8. maaliskuuta klo Nyt on aika jälleen katsastaa kodin kirjahylly! Tuo lukemasi kirjat kiertoon ja tee samalla löytöjä kirjatoripöydiltä! Juhli kansainvälistä naistenpäivää hankkimalla luettavaa ja makeaa suuhunpantavaa pappilan kahvilasta tarjoushinnoin. Myös kanakeittokattila on lämpimänä koko kirjatorin ajan. Erikoistarjous hajamielisille: hyllyyn unohtuneet kirjaston lainakirjat ja -tallenteet voi kirjatoripäivänä palauttaa sakotta! Lisätietoja osoitteesta: Tapaamisiin torilla! Tervetuloa VILLEROY & BOCH - retkelle Luxemburgiin, Wadgasseniin ja Mettlachiin MAANANTAINA Lähdemme Roodebeekin metroasemalta, bussien 29, 42 ja 45 pysähdyspaikan välittömästä läheisyydestä. Ajamme Auderghemin kautta, joten halukkaat voivat nousta bussiin myös sieltä. Pysähdyspaikka Auderghemissa on Carrefourin kohdalla oleva bussipysäkki osoitteessa Bd. du Souverain 240. Lisäksi pysähdymme tarvittaessa Rosièresissa, E 411:n exit 4, Rue de l Eglise St. Andrèn bussipysäkillä. Muistakaa mainita ilmoittautuessanne lähtöpaikkanne ja puhelinnumeronne! Lähtö klo 7.00 Roodebeek, Woluwe-St-Lambert klo 7.05 Auderghem klo 7.15 Rosières Paluu n. klo 21 Roodebeek Retken hinta 40 euroa maksetaan bussissa. Vähimmäisosallistujamäärä on 20, matkalle mahtuu n. 40 osallistujaa. Sitovat ilmoittautumiset 6.4. mennessä Leena Blomvallille, leena.blomvall@skynet.be, puh , gsm Sähköpostilla ilmoittautuessasi lähetän vahvistuksen osallistumisesta. maaliskuu 2008 Parlööri 7

10 Pohjantähteet 10 vuotta POHJANTÄHTEILLE TÄYSKYMPPI Belgiansuomalainen suosikkiyhtye Pohjantähteet täyttää kymmenen vuotta. Antti Maunu, Juha Murto ja Pekka Järvilehto kertovat yhtyeen taustoista ja haasteista. Unelmakeikka odottaa vielä tulevaisuudessa ehkäpä huhtikuussa. Teksti PÄIVI HAPPONEN Pohjantähteet-yhtyeen tarina sai alkunsa, kun samanhenkiset musiikinharrastajat ajautuivat yhteen Belgian suomalaisympyröissä. Istahdin flyygelin ääreen Conradhotellin aulabaarissa Suomi-Klubin järjestämässä Suomen itsenäisyyden 80- vuotisjuhlissa. Illan mittaan Juha löysi tiensä samalle jakkaralle. Soiteltiin ja lauleltiin siinä sitten myöhään yöhön asti, Antti Maunu kertoo ensitapaamisesta. Tapasin klubin saunassa Sami Rinteen, johon olin kerran aiemmin törmännyt Libanonissa, YK-joukoissa. Illan mittaan hoilailtiin ja huomasin, että Samilla oli todella komea ääni, Juha Murto jatkaa kertomusta. Ajatus yhdessä musisoinnista syttyi. Ulkosuomalaisorkesterin ongelmat Harjoittelu ja ohjelmiston valmistelu alkoi vuoden 1998 alussa. Mukaan liittyi vielä Vesa Uusitalo, ja siinä samalla saatiin sekä bassokitaristi 8 Parlööri maaliskuu 2008

11 Pohjantähteet 10 vuotta että harjoituskämppä, Juha ja Antti muistelevat. Vesa oli tuttu jo edellisvuoden itsenäisyyspäiväjuhlista, joissa hän oli esiintynyt silloisen bändinsä kanssa. Rumpaliksi löydettiin Petteri Viitaniemi, jonka tilalle pian vaihtui Esa Kiviranta. Kitaristina aloitti Pekka Valkama, jonka myöhemmin korvasi Jari Kaipainen. Samin ohella laulusolisteina ovat olleet Tarja Tikanoja, Harza Vuorio ja Anne Ahonen. Nykyinen kokoonpano on toiminut vuodesta 2002 lähtien. Antin, Juhan, Samin ja Vesan lisäksi yhtyeessä on rumpali Mika Reiman, jota Esa Kiviranta edelleen tarvittaessa tuuraa, ja kitaraa soittaa Pekka Järvilehto. Ulkosuomalaisen orkesterin ei ole helppo pysyä koossa. Ihmiset tulevat ja lähtevät. Suurin osa Pohjantähteiden henkilövaihdoksista johtuu paikkakunnalta pois muuttamisesta. On oikeastaan ollut hyvää tuuria, että meillä on säilynyt ydinjengi, joka on tuonut toimintaan jatkuvuutta, Antti toteaa. Pohjantähteet-opisto Pohjantähteiden oli tarkoitus alun perin olla tango-orkesteri. Idea lähti siitä, että Samilla on niin upea tangoääni, Juha sanoo. Soitettiinhan me sitten yleisön pyynnöstä kaikkea muutakin jo ihan alusta saakka, Antti jatkaa. Tangosta, valssista ja humpasta oli hyvä aloittaa ja harjoitella niitä ja kyllähän me alkuaikoina treenattiinkin viikoittain. Pohjantähteet on joustava kokoonpano. Taivumme melkein mihin musiikkilajiin tahansa, Pekka muistuttaa. Samalla oppii uutta. En aiemmin ollut soittanut tangoja, valsseja tai foxtrotia, ja oli hauskaa oikeastaan aivan mieletöntä etsiä ja harjoitella sitä tekniikkaa, millä soittaa niitä kitaralla. Yhtye on meille musiikin kansalaisopisto tai pitäisikö sanoa korkeakoulu, Antti kuvailee. Kaikki jäsenet ovat joutuneet opettelemaan uusia asioita. Pohjantähteiden jäsenillä on vankka musiikkitausta jo aiemmilta vuosilta. Juhalla ja Mikalla on takanaan musiikkiopintoja. Kaikki ovat aiemmin soittaneet muissa kokoonpanoissa, esimerkiksi Juha ja Esa iskelmäbändeissä sivutoimisesti toistakymmentä vuotta. Yhtyeen jäsenille Pohjantähteet on vain yksi musiikkiharrastus muiden joukossa. He soittavat toisissa bändeissä, tekevät soolokeikkoja, soittavat muitakin kuin bändi-instrumenttejaan, laulavat, säveltävät ja sanoittavat, puuhaavat kotistudioissaan Analysointia ja fillausta Antti ja Juha mainitsevat Pohjantähteiden vahvuudeksi sen, että yhtyeestä löytyy kahta tasapainon kannalta tarpeellista muusikkotyyppiä. On niitä, jotka soittavat nuoteista, analysoivat joka tahdin ja pitävät kappaleen rungon kasassa: basisti Vesa ja kosketinsoittaja Juha. On myös niitä, jotka keskittyvät enemmän fillaamiseen ja irrottelemiseen: rumpali Mika, kitaristi Pekka ja kosketinsoittaja Antti. Yhtyeellä on perusohjelmisto, minkä lisäksi keikoille aina opetellaan jotain uutta. Soittolistalla on nyt lähes 300 kappaletta. Jokainen harjoittelee kappaleita ensin itsekseen. Bänditreenejä tehdään silloin tällöin ennen keikkoja. Ajanpuute haittaa niiden järjestämistä. Miehet tunnustavat, että keikkaa varten kappaleiden rakenteita ja kulkua käydään läpi usein sähköpostitse. Bändi kuin perhe Yhteisen ajan puute tuntuu olevan ongelma. Antti luettelee mielenkiintoiselta kuulostavia projekteja, joita on aiottu tehdä: yhtyeen omien biisien tekeminen ja niiden tallentaminen, Kaurismäen elokuvien musiikkiin perustuva konsertti, Euroviisu-ilta Ansiotyö täyttää arkipäivät. Vesa työskentelee Eurocontrollilla, muut Euroopan komissiossa. Miehet kuvailevat yhtyeen olevan kuin perhe hyvässä ja pahassa mutta oikea perhe on sentään etusijalla: Antti ei ollut 1998 mukana Pohjantähteiden ensimmäisellä keikalla Suomi-Klubin vappujuhlissa, koska oli perheenlisäyksen vuoksi Suomessa. Syyksi poisjäämiseen ei kuitenkaan riitä se, että lapsi syntyy Brysselissä - ainakaan Juhalle, joka kiirehti keikalle Bar Confusioniin samana päivänä kun poika näki päivänvalon. Tähtien taustalla Omien keikkojen lisäksi Pohjantähteet on esiintynyt tunnettujen suomalaisartistien kanssa. Tangokuningas Erkki Alkuaikoina Pohjantähteet harjoitteli ahkerasti. Treenaamassa 2002 Antti Maunu vaihteeksi kitaran varressa, toisena kitaristina Jari Kaipainen ja rummuissa Mika Reiman. Kuva: Harza Vuorio Café Pohjantähti (Pole Star) oli muutaman vuoden ajan belgiansuomalaisten kevyen musiikin tapahtumien keskipiste. Tässä vietetään pikkujouluja Keskellä laulaa Sami Rinne, bassossa Vesa Uusitalo, rummuissa Mika Reiman, takana kitaristina Jari Kaipainen ja saksofonia soittaa Juha Murto. Kuva: Bändin arkisto. maaliskuu 2008 Parlööri 9

12 Pohjantähteet 10 vuotta Kirsi Ranto oli ensimmäinen Suomi-Klubin itsenäisyyspäiväjuhlien tähtiartisti vuonna Pohjantähteistä taustalla soittivat Juha Murto (vas.), Vesa Uusitalo (Kirsin takana oik.) ja Antti Maunu (ei kuvassa). Kuva: Bändin arkisto Räsänen, hollanninsuomalainen Pauliina May, Danny ja D Voices sekä jazzlaulaja Anu Junnonen ovat laulaneet Belgiassa Pohjantähteiden säestyksellä. Osa bändin jäsenistä on soittanut myös Brysselissä esiintyneiden Topi Sorsakosken, Kirsi Rannon ja Mikko Alatalon taustalla. Onhan se erilaista, kun saa soittaa ammattilaisen kanssa, Antti toteaa. Tähtien taustalla soittaessa on tiukempi asenne, motivaatio on korkeampi, Pekka sanoo. Toisen keikkaa ei oikein viitsisi mokata. Kokeneet artistit osaavat myös johtaa bändiä ja saavat siitä enemmän irti, Pekka ja Antti huomauttavat, ja mainitsevat esimerkkeinä Dannyn sekä Pauliina Mayn, jotka tässä suhteessa olivat aivan loistavia. Julkkisartistit ovat Parlöörin haastatteluissa kertoneet olleensa belgiansuomalaiseen taustabändiinsä erittäin tyytyväisiä. He ovat kehuneet yhtyeen tasoa ja ammattimaista otetta. Danny myös naureskeli, ettei hänellä koskaan ennen ole ollut niin korkeasti koulutettuja taustamuusikoita. Ei rahasta, ei maineesta Pohjantähteet on viime vuosina tehnyt pari keikkaa vuodessa. Niitä voisi olla muutama enemmän, Pekka toivoo. Väsynyt ryhmä saapuu ulkomaankeikalta Irlannista Pohjantähteiden pojat saivat porukan tanssilattialle jytäämään aamuun asti, hehkutettiin irlantilais-suomalaisen yhdistyksen nettisivuilla. Kuva: Bändin arkisto Kitaristin tähtihetki? D Voicesin Miina Mikkonen polvillaan palvomassa sooloa soittavaa Pekka Järvilehtoa Suomi-Klubin 25-vuotisjuhlissa Kuva: Rainer Pietilä 10 Parlööri maaliskuu 2008

13 Terveys POHJANTÄHTEILLE TÄYSKYMPPI Kuva RAiner Pietilä Pysyisi paremmin vireessä. Toisaalta hyvä, ettei niitä ole liikaa, Antti miettii. Homma ei ala maistua puulta ja jää aikaa uudistua. Antti, Juha ja Pekka sanovat, ettei raha ole se, mikä motivoi, vaikka periaatteen ja ammatillisen solidaarisuuden vuoksi Pohjantähteet keikkapalkkion pyytääkin. Teemme tätä, koska se on hauskaa, Antti tiivistää. Muu paitsi kamojen kantaminen. Nuorena opetteluvaiheessa riitti yksinään soitteleminen, myöhemmin jammailtiin kavereiden kanssa, mutta lopulta pitää päästä keikalle. Silloin soittamisesta tulee interaktiivista: tehdään musiikkia yleisön kanssa, saadaan palautetta, Pekka analysoi. Belgiaan tultuani päätin, etten soita enää ikinä, Juha muistelee naurahtaen. Mutta sitä vaan ei osaa pysyä poissa lavalta. En halua olla ihan sen etureunassa, mutta takarivin taavina säestämässä. Isä kävi keikoilla päivätyönsä ohessa ja esiintyy haitarinsa kanssa edelleenkin, joten tämä malli on saatu jo kotoa. Raakaa demokratiaa ja hauskanpitoa Kuten Pekka aiemmin mainitsi, Pohjantähteet osaa soittaa melkein mitä vaan. Yhtyeen musiikkilinja muodostuu keikan tilaajan ja tilaisuuden luonteen mukaan. Omilla keikoilla soitetaan pääosin Suomi-musiikkia laidasta laitaan, iskelmästä rockiin. Kappalevalinnat tehdään demokraattisesti, mikä on sujunut yllättävän helposti ottaen huomioon bändin jäsenten kohtalaisen erilaiset musiikkimieltymykset. Esimerkiksi Antti kertoo olevansa kallellaan jazziin päin, Pekka kitarapohjaiseen rockiin ja Juha iskelmään. Toisten biisi-ideat tyrmätään joskus rankastikin, mutta aina sieltä joku ehdotus suodattuu läpi, Juha kuvailee valintaprosessia. Pojantähteiden keikkojen päätarkoitus on, että yleisö viihtyy. Säestetään ihmisten hauskanpitoa, Pekka ja Antti tuumaavat. Karaokekin onnistuu, Antti lisää. Kuten keikalla Café Pohjantähdessä, jolloin porukka valitsi biisit Toivelaulukirjojen sisällysluetteloista ja esitti niitä bändin säestyksellä. Brysselissä yleisö on viihtynyt ja melkein villiintynyt. Esimerkiksi viimesyksyisellä Kirkan ja Juicen musiikkiin keskittyneellä hyväntekeväisyyskeikalla tunnelma oli innostunut. Myös Pohjantähteiden ulkomaanvierailuilla Irlannissa ja Luxemburgissa paikalliset suomalaiset ovat olleet ainakin yhdistysten nettisivukommenttien perusteella haltioissaan. Joko lopetetaan? Huhut bändin lopettamisesta säikyttelevät Pohjantähteet-yhtyeen faneja säännöllisin väliajoin. No, pitkien keikkataukojen aikana tulee joskus itsellekin epäilys, onko bändiä enää olemassa, Antti tunnustaa. Ja hyvän keikan jälkeen on tullut fiilis, että tähän olisi hyvä lopettaa, Pekka lisää. Mutta tähän saakka bändin porukka on uuden keikkatilanteen ilmaantuessa vielä jaksanut innostua ja ollut valmis uusiin haasteisiin, Antti jatkaa. Pohjantähteet on jälleen innostunut uusista haasteista ja järjestää megaluokan interaktiiviset bailut. Toiveissa on saada kaikki Pohjantähteissä vuosien varrella vaikuttaneet soittajat ja laulajat lavalle jammailemaan. Yleisö voi etukäteen tehdä kappaletoiveita sekä karaoketoiveita, eli yleisö voi itse tarjoutua laulamaan bändin säestyksellä. Toiveita voi jo nyt lähettää osoitteeseen Pohjantähteiden 10-vuotisbailut klo 20 (ovet avautuvat klo 19), Jazz Station, Chaussée de Louvain, 193a- 195, 1210 Bryssel. Vapaa pääsy. Antti Maunu. Mika Reiman. Vesa Uusitalo. Juha Murto. Kuva Riku Nieminen Kuva Riku Nieminen Kuva Riku Nieminen Kuva Riku Nieminen Mainoskuva vuodelta Etualalla solistit Anne Ahonen ja Harza Vuorio. Naissolisti toi bändille mukavaa vaihtelua. Harza lauloi rokkia suurella tunteella. maaliskuu 2008 Parlööri 11

14 Viherpeukalot Menikö vihertävä sormi suuhun? Lämmin belgialainen maaliskuu tuo kovasti mieleen Suomen alkukesän ja kukkaloiston. Siispä heti istutuspuuhiin parvekkeella, terassilla ja pihalla. Mutta eihän vielä voi istuttaa mitään voi tulla vielä pakkasta ennen juhannusta! Teksti ja kuvat JOHANNA MÄKILÄ Täällä tuo yöpakkasten vaara on ohi vanhan kansan mukaan jo toukokuun puolivälissä, kun kolmen jääpyhimyksen (de drie ijsheiligen) päivät on vietetty. Siis hallanarkojen kasvien istuttamisessa ja kylvämisessä voi vielä odotella. Jos tuli kuitenkin sorruttua joihinkin arkoihin kasveihin, ne voi pakkasöinä peittää esimerkiksi isolla kukkaruukulla, pahvilaatikolla, sanomalehtitötteröllä tai kantaa ruukuissa kasvavat sisälle. Tosin viimeisten lämpimien vuosien aikana kaikki tuntuu kukkivan puutarhoissa ja luonnossa kahdesta neljään viikkoa aikaisemmin, eikä pakkasista ole enää paljonkaan tietoa maalis-huhtikuussa. Urki aidan takaa Belgian leuto ja merellinen ilmanala suo puutarhurille Suomeen verrattuna laajan valikoiman kasveja. Puutarhaansa voi istuttaa kasveja niin, että siellä kukkii jotakin kaikkina vuoden kuukausina. Jos tuntuu vaikealta valita, mitä istuttaisi, niin vinkiksi voisi antaa naapuriston kasvikeitaiden urkkimisen. Viikoittaisina toripäivinä saa myös hyvän kuvan, mitä kukkivia kasveja ja miksei myös vihannesten, yrttien ja marjojenkin taimia, on sillä hetkellä tarjolla. Puutarhakeskuksista ja taimistoista (tuincentrum, plantencentrum, boomkwekerij, jardinerie, pépinière) löytää myös ajankohtaisia puuvartisia kasveja ja perennoja usein kukkivina. Niitä käyttämällä saadaan näyttävä istutus nopeasti. Toisaalta täällä myydään useimmat yksivuotiset ryhmäkasvit suomalaisia taimia pienempinä ja varsin nuppuisina, mutta 12 Parlööri maaliskuu 2008

15 Viherpeukalot ne kehittyvät ulkona kuitenkin varsin nopeasti. Kevään mittaan myytävillä ruukkuihin istutetuilla sipulikasveilla voi piristää istutuksiaan hieman pidemmäksi aikaa. Sipulikukat ja monet sisäkukiksi ostetut kasvit voi kukinnan päätyttyä istuttaa ulos puutarhaan tai isoon ruukkuun iloa tuottamaan seuraavina vuosina, jos vain muistaa kastella ja hoivata. Puutarhurin helpotukseksi ja kasvien laadun parhaaksi suurin osa perennoista, pensaista ja puista myydään nykyään astiataimina. Siten niitä voi istuttaa koko vuoden ajan, jos maa ei ole jäässä tai kovin märkä. Kasvien määrää mietittäessä on muistettava, että monet tutukin kasvit kasvavat täällä nopeammin ja suuremmiksi. Taimet ovat yleensä jonkin verran halvempia kuin Suomessa, mutta mikään ei vedä vertoja Hollannin hintoihin ja valikoimaan. Toivioretki sinne päättyy yleensä siihen, että on tullut ostettua sitä mitä etsi. Ja lisäksi luvattoman määrän kasveja ja siemeniä, joille ei sitten millään löydä tilaa tai ne eivät ainakaan lainkaan sovi tehtyyn suunnitelmaan. Kun olivat niin pahuksen hyvälaatuisia ja halpoja! Seuraavalla kerralla ruukuista, kasvualustoista ja ruukkuihin sopivista kasveista. Viherpeukalon muistilista maaliskuulle (kevään tulon ollessa normaalissa aikataulussa) - Vaihda viimeistään nyt ruukkukasvien mullat. - Leikkaa omenapuut, viiniköynnös ja ruusut (lajikkeesta riippuen miten). Juhannuksen jälkeen, tämän vuoden versoilla kukkivat pensaat, kuten syräkit (Buddleja) sekä köynnökset, kuten suurikukkaiset kärhöt (Clematis) leikataan voimakkaasti. Laventelin viime vuoden versonkärjet pois, älä kuitenkaan liian syvään. - Aloita kitkemään rikkakasveja perennapenkissä. Kitke käsin, ettet vaurioita pinnalle työntyviä kasveja etkä siementaimia. - Jaa liian tiheässä kasvavat kukkasipulit varoen erilleen, kun ne ovat kukkineet (lumikellot, narsissit, sinililjat, myös kaikenlaiset kukkivina ruukuissa ostetut sipulikukat). Istuta väljempään ja anna jonkin verran lannoitetta ja vettä. - Suurin osa perennoista jaetaan keväällä tarvittaessa. Aikaiset kevätkukkijat vasta kukinnan jälkeen. - Kylvä persilja, timjami, kynteli ja useimmat muutkin yrtit, tomaatti ja yksivuotiset köynnökset sisälle. Istuta ulos vasta kun maa on lämmennyt. - Kylvä herneitä ja porkkanoita harson alle. Istuta salottisipulit. maaliskuu 2008 Parlööri 13

16 Victor Hortan kotona ja ateljeessa Art nouveau -tyylisuunnan 13 ihailijaa löysi itsensä Horta-museon oven edestä kello 10 helmikuun aurinkoisena aamuna rue Americainella, Brysselissä. Idea kohteesta syntyi jo edellisen retken aikana. Alustava kiinnostuskin tuli käsiennostolla tarkistettua ennen kuin marraskuinen art nouveau -bussiretki päättyi. Teksti TUIJA HEINO-MCROBERT Kuva MINNA AALTO Itse innokkaana art nouveau -fanina olin odottanut tätä aamua pitkään. Tuskin olin ainoa belgiansuomalainen, jonka teki mieli tehdä sitä sun tätä ja käydä siellä sun täällä, mutta kun ei saanut mitään aikaiseksi yksikseen. Oppaamme museossa oli varsin ammattitaitoinen ja hänen käyttämänsä englanti varsin sujuvaa ja ymmärrettävää. Jo eteinen visiitin arvoinen Museo muodostui kahdesta talosta. Isompi oli aiemmin Victor Hortan ja hänen perheensä koti. Pienempi oli puolestaan art nouveau -mestariarkkitehdin ateljee. Tyyliltäänkin nämä kaksi olivat varsin erilaiset. Jälkimmäisen sisustus oli tarkoituksensa mukaisesti yksinkertaisempi. Jo eteinen (cloak room) oli visiitin arvoinen! Väliovien Tiffany-työt olivat taidokkaasti tehtyjä. Erikoinen lasi kuulsi kauniisti valoa taittaen. Huonekaluja ja ovenkahvoja myöten Victor Horta oli itse suunnitellut kotinsa. Eteisen ovien kahvat muodostivat ovien kiinni ollessa eläinhahmon; toisille perhosen, toisille härän pään sarvineen. Varsin kätevällä tavalla hän oli suunnitellut eteishuoneen ovet (swivelling doors) toimimaan myös tilanjakajina käytävän muoto ja koko 14 Parlööri maaliskuu 2008

17 Kuka oli Victor Horta? Victor Horta syntyi mestarisuutari Pierre Hortan ja Henriette Coppietersin poikana 6. tammikuuta 1861 Gentissä. Horta kasvoi seitsemän sisaruspuolen ja neljän sisaruksensa joukossa. Victor Horta avioitui lapsuudenystävänsä, Pauline Heysen, kanssa 1881 Brysselissä. Liitto hajosi Hänen toinen vaimonsa (häitä vietettiin Morassa, Ruotsissa 1908) oli ruotsalainen naisvoimistelun opettaja sisäoppilaitoksessa, jota Hortan tytär, Simone, kävi. Vuonna 1915 Victor lähti vaimonsa Julia Carlssonin kanssa virallisesti Ruotsin vierailulle, mikä itse asiassa olikin luentovierailu Lontooseen. Myöhemmin Lontookin oli vain kauttakulkukaupunki USA:han. Kiertolaiselämän aikana Julia-rouva keskittyi luennoimaan ja keräämään rahaa sodasta kärsiville belgialaisille. Tähän Victor kommentoi: Ennen sotaa minulla oli vaimo, nyt minulla on luennoitsija. Vuonna 1957 julkaistuissa muistelmissaan Julia mainitsee pitäneensä 105 luentoa. Palattuaan meren takaa vuonna 1919 Victor Horta päätti myydä talonsa ja ateljeensa 23-25, rue Americainelta ja osti Hôtel de maître n Avenue Louiselta (nro 136). Vuonna 1932 kuningas Albert I teki Victor Hortasta paronin. Vuosien 1939 ja 1945 välillä, kun art nouveau alkoi hiipua muodista, Hortan suunnittelemien rakennuksien, joissa pieniäkin yksityiskohtia myöten kaikki oli hänen käsialaansa, arvo ja arvostus laskivat rajusti. Tästä ärtyneenä nyt jo maailmankuulu Horta poltti suurimman osan piirustuksistaan. Hän säilytti sentään muistelmiensa käsikirjoituksen. Ne hän oli alunperin kirjoittanut vuonna 1939 kuolleelle tyttärelleen, ikään kuin anteeksipyynnöksi poissaololleen, tämän kasvaessa. Victor Horta kuoli 8. syyskuuta 1947 Brysselissä. Yksi Hortalle myönnetyistä kunnianosoituksista oli hänen kuvansa Belgian frangin setelissä. Lisää henkilötietoja Victor Hortasta: muuttuivat ovia sulkemalla privaattikeskustelun tilaksi tai keittiöön kuljetettavien tuotteiden käytäväksi. Rappuset eteisaulassa olivat Italian Carrera-marmoria. Kaiteet olivat mahonkia. Niihin valaistus oli yhdistetty terästankojen avulla. Alhaalta avautui mieleenpainuva näkymä ylöspäin katsottaessa, kun kirkas auringonpaiste valaisi kauniisti Tiffany-lasista kattokupolia. Rappukäytävän tyyliä kutsutaan nimellä imperial staircase tai hanging staircase. Rakenteen painorajoitus oli myös suurin syy, miksi vierailevien ryhmien koko rajoitetaan maksimissaan 15 henkilöön. Suurin ero arkkitehtuurisesti muihin tyyleihin verrattuna on Hortan älykäs keino ottaa raput ja rappukäytävä osaksi sisustusta, eikä vain siirtymistilaksi kerrosten välillä. Tämän saattoi selvästi nähdä varsinkin ensimmäisen kerroksen (bel étage) musiikkisalissa; rappusten leveys on melkein puolet koko tilasta! Musiikkisalin vieressä olevan ruokasalin pöytä oli kaunis ja monikäyttöinen. Aikoinaan käytössä olleille sisäiselle puhelimelle ja yhteyssummereillekin oli paikkansa, vierailta näkymättömissä pöydän alapinnassa. Victor Horta itse kutsui keskelle ruokasalia suunnittelemaansa parkettia (unkarilaista tammea) niemellä my wooden carpet. Siltä se mielestäni kyllä näyttikin, yleissävyltään vaalean beigen mosaiikkilattian ympäröimänä. Makuuhuoneesta löytyi lisää älykkäitä sisustusratkaisuja, mm. tänäkin päivänä käyttökelpoinen idea rakentaa yhteinen laatikosto makuuhuoneen ja kylpyhuoneen välille laatikoston sisältö oli siis saatavilla molemmista huoneista Mukavuuslaitoskin löytyi - kaapin oven taakse piiloon kääntyvänä - tosin se oli käyttökelpoinen vain herra Hortalle. Museoon Horta-museo on auki yleisölle arkisin ( ja sisäänpääsyn hinnatkin ovat kohtuulliset. Ryhmille kauniit lyijylasiset ovet aukeavat myös lauantaisin, sopimuksen mukaan, kello 10 lähtien. Neiti Simonen yläkerta Viimeisestä kerroksesta löytyivät neiti Simonen (Victor Hortan esikoistytär) makuuhuone, pieni salonki, vaatehuone, terassi ja talvipuutarha. Etelään suunnattuna kasvit ja kukkaset kukoistivat siellä vielä tänäänkin. Kahdesta näkemästäni kirkkaankeltaisesta sitruunasta olisi tullut varmastikin mukava maku kotosalla kokkaamaani uunikalaan, mutta sentään tyydyin Delhaizesta ostettuihin Oppaallamme oli mukanaan kierroksella vanhoja valokuvia, jotka oli löydetty museon arkistoista. Kuvista näkyi, että 1918 ajan talossa oli puhelin käytössä, arkkitehdin itse suunnittelema matto tuoreena ja värikkäänä lattialla (nyt enää harmaa ja auringonpolttama), pienen seurusteluhuoneen (petit salon) takan seinämään piirretty ohjeistus verhojen värivaihtoehdoista ja kattovalaisimesta. Suurin osa talon kaikista kattovalaisimista olikin säilynyt taianomaisesti alkuperäisinä ja vielä toimivina, vaikkakin asunnon puolella oli ollut 3-4 perhettä (n. 40 vuoden Hortattomana aikana) ennen kuin Saint-Gillesin kunta osti talon Ateljeen kunta osti kymmenkunta vuotta myöhemmin. Nykyään molemmat rakennukset ovat Unescon suojeluksessa ja siten säilytetään maailman kulttuuriperintönä. Tulevaisuuden suunnitelmissa museolla on tarkoitus purkaa jälkeenpäin rakennettu hissi ja työstää 1900-luvun henkilökunnan käytössä ollut rappukäytävä entiseen kukoistukseensa. Näin myös helpotetaan art nouveau -arkkitehtuurin ihailijoiden kulkemista kahden talon välillä. Museolle on tarjolla ostettavaksi myös Hortan asunnon viereinen talo (21, rue Americaine), jonne ovat suunnitteilla kahvilatilat, kokoustilat ja isompi kirjakauppa. Vaikka olen aiemmin vieraillut useissa art nouveau -kohteissa Brysselissä (paikallisten yhdistysten vetämiä kävely- ja bussiretkiä), minulle mieluinen arkkitehtuurityyli ei pettänyt odotuksiani tälläkään kertaa. Aina löytyy uutta ihasteltavaa, kauniiden muotojen lisäksi vielä uusia väri- ja materiaaliyhdistelmiä mm. Tiffany- ja lyijylasitöissä. Eri puumateriaalien käyttö oli aikakaudella tarkalleen suunniteltua. Näin eri värisävyt tulivat käytetyiksi parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla hinta-laatusuhde pidettiin kontrollissa. Marmoria ei tuhlattu yksityis-, vaan yleistiloihin, joissa siitä oli silmäniloa muillekin kuin talon varsinaisille asukkaille. Lähde: Horta, Victor & Dulière, Cécile: Victor Horta. Mémoires. Bruxelles: Ministère de la Communauté française de Belgique, Muita Hortan suunnittelemia rakennuksia Belgiassa Palais des Beaux-Arts (Bruxelles), Musée des Beaux-Arts (Tournai), Gare Central (Bruxelles), Le Pavillon Horta au Cinquantenaire - Les Passions Humaines (Bruxelles), l Hôtel Solvay (Ixelles), l Hôtel Tassel (Ixelles) Hôpital Brugmann ( Jette). maaliskuu 2008 Parlööri 15

18 Kirja-arvostelu Identiteetit liikkeessä. Suomalaisten kokemuksia Belgiasta. Kirjan ovat toimittaneet Maria Lähteenmäki ja Minna Aalto. Siirtolaisuusinstituutti. Turku s. SARI OIKARINEN Identiteetit liikkeessä on runsaudensarvi tämän ja eilispäivän suomalaisista ja suomalaisuudesta. Kirjan viimesyksyisen julkistamisen jälkeen Parlöörin lukijat ovat jo saaneetkin esimakua teoksen artikkeleista. Yksitoista kirjoittajaa, jotka edustavat erilaisia ammatteja ja elämänpiirejä mepistä ja virkamiehestä koti-isään, luovat monipuolisen ja monin paikoin varsin herkullisin sanankääntein ryyditetyn kuvan elämästä Euroopan sydämessä. Teoksen punaisena lankana kiemurtava omakohtaisuus antaa artikkeleille ruohonjuuritason uskottavuutta: myös teoreettisemmin aihetta lähestyvät kirjoittajat ovat asuneet ainakin muutamia vuosia Belgiassa. Temaattisesti kokoelma on ajan hermolla: onhan Brysselissä enemmän suomalaisia kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi monikulttuurisuus on jatkuvasti keskusteltu ja määritelty teema globaalissa maailmassa, vaikka identiteetin - oman suomalaisuuden - määritteleminen tyhjentävästi onkin lähes mahdotonta, mitä toimittajat useampaan otteeseen painottavat. Kirjaan perehtyjä hahmottaa kuitenkin selvästi myös brysselinsuomalaisten yhteisiä polkuja. Pidin tuosta itselleni aiemmin sangen vieraasta kansallisuuden termistä, joka kiteyttää omankin paikkani nasevasti. Maria Lähteenmäen artikkelissa on esitelty tiivistetysti läpileikkaus suomalaisista 2000-luvun alun Belgiassa. Aineistona on useita suomalaisten siirtolaisten eli ekspatriaattien haastatteluja, jotka valottavat sopeutumista Brysseliin ja käsittelevät suomalaisuuden merkitystä. Mukavaa on, että myös lapset ja nuoret pääsevät ääneen jäsentämään suomalaisuuttaan. Lähteenmäki muistuttaa siirtolaisuuden muutoksesta: luvun kehityksen myötä keskimääräisen siirtolaisen kuva piirtyi määräajaksi lähetetyn, hyvin koulutetun, usein eteläsuomalaisen ekspatriaatin profiiliksi. Nuo kulkijat eivät lähde aineellisen pakon edessä kuten esivanhempansa, vaan haluavat tietoisesti sisällyttää työhistoriaansa ulkomaan kokemuksen. Silti myös tämän ajan ekspatriaateille suomalaisuus on tärkeä osa yksilöllistä ja kollektiivista identiteettiä. Yksi tärkeimmistä yhteisöllisyyttä rakentavista ja suomalaisia traditioita ylläpitävistä tahoista on tuttu Suomi-klubi, jonka toimintaa liki kolmenkymmenen vuoden varrelta esittelee Salla Saastamoinen. Leena Koivu- Kulmalan puheenvuoro ulkosuomalaisparlamentin ehkä monille vieraaksi jääneestä, mutta tärkeästä toiminnasta, oli hyödyllinen ja kiinnostava lisä kirjan antiin. Brysselinsuomalaiset elävät poikkeuksellisen kansainvälisellä alueella. Monien kulttuurien ja kansallisuuksien verkossa toiseus hahmottuu torjuttavana tai miellyttävänä ja kaikkena siltä väliltä. Toisaalta suomalaisia on sen verran mittava joukko, ja suomalaisyhteisöllä niin paljon yhteistä toimintaa, että oman identiteetin päivittäminen ei kenties ajankohtaistu yhtä vahvasti kuin esimerkiksi Euroopan ulkopuolella. Kiinnostavaa murrosvaihetta elävät lapset, jotka opettelevat äidinkieltään ja samalla elävät vieraskielisessä kulttuurissa. Äidinkieli on tärkeä osa oman kulttuurin säilymistä. Paikallinen erikoisuutemme on, että kouluakin voi käydä suomeksi, mikä seikka voi joskus Suomessa käydyissä keskusteluissa ällistyttää kysyjiä. Minna Aalto valottaa monipuolisesti äidinkielen ja suomalaisen kulttuurin asemaa koululaisten kautta tutkijana, opettajana ja äitinä. Olisi kiinnostavaa lukea tulevaisuudessa pidempään hänen havainnoistaan uuden murteen tai kielen brysselinsuomen rakentumisesta. Voisiko siitä kehittyä ajan mittaan uutta finengelskaa? Teoksessa tartutaan myös historiaan inspiroivalla tavalla. Riitta Oittinen pukee Belgian ikonin, Manneken Pisin, suomalaisiin tamineisiin. Patsaan suosituimmat vaatteet asut: joulupukki ja saamelaisasu, havainnollistavat pohjoisen eksotiikan lumoa. Tosin varsinkin ensimmäinen niistä voi liittyä ei-suomalaisen katsojan ajattelussa pikemminkin ylikansalliseen kuin suomalaiseen hahmoon. Matti Haapanen lomittaa sukunsa historian oman perheensä nykypäivään. Kirjanpitäminen talousmenoista, huoli lapsista ja loputtomat keskustelut kotitöistä joista jälkimmäisiä isoisovanhempiemme perheissä tosin ei varmaankaan käyty tuovat tuttuuden tunteen. Brysselinsuomalaisen koti-isän arki ei juuri poikkea äidin arjesta. Koti-äitien haastattelujen ja omakohtaisten kokemustensa pohjalta Päivi Reijonen kiteyttää kodin, koulun ja kaupan kotiäidin elämän kiintopisteiksi, asutaan sitten missä tahansa. Mikseipä siis Kotiäidit Ilman Rajoja? Reijosen kuvaukset alkuhämmennyksestä ja vähittäisestä arkielämän haltuunotosta heläyttivät tuttuja kieliä juuri noinhan se oli! Paula Raitis on tehnyt hyvän työn kirjatessaan Antwerpenin kirkon satavuotisen historian kansiin. Tämän kirjan kantavan ajatuksen huomioon ottaen olisi kuitenkin mielellään lukenut lisää merimieskirkon merkityksestä suomalaisten identiteetin rakentamisessa tässä hetkessä, vaikkapa haastattelumateriaalin maustamana. Myös Brysselin pappilan kirjasto on merimieskirkkojen joukossa aikamoinen harvinaisuus. Kirjastoa käytetään ahkerasti ja kirjatorit vetävät lukutoukkia. Onko suomalainen uutuuskirja tärkeydessään verrattavissa ruisleipään? Mahtaako viikonloppuinen pullakahvilla ja kirjastossa käynti olla omintakeinen piirre brysselinsuomalaisen luterilaisuuden harjoittamisessa pappilan suojissa? Kirjan läpi kuultaa kirjoittajien välillä huvittunut, välillä ironinen ja välillä arkipäiväistynyt suhde belgialaiseen elämänmenoon. Ylipäätään haastatteluista välittyy jonkinlainen tyytyväisyys tai vähintäänkin tyytyneisyys elämään Belgiassa. Yhtä lailla totta ovat kuitenkin myös identiteettikriisit, joita ulkosuomalaiset - varsinkin kotona oleva puoliso tai lapset- kohtaavat. Ne jäävät tässä kirjassa viitteenomaisesti taustalle, mutta eivät toki ulkopuolelle. Kaikkiaan kokoelma on sitkeän suomalaisuuden kuvaan hyvin istuva, sisukas selviytymistarina. Itse asiassa koko teos on hieno voimainponnistus brysselinsuomalaisuudessa eläneiltä ja eläviltä elämän tarkkailijoilta. Suosittelen lämpimästi! Kirjaa voi tiedustella siirtolaisuusinstituutista. 16 Parlööri maaliskuu 2008

19 Marttayhdistys perustettu Belgiaan Belgian suomalaisten piireissä on viime aikoina puhuttanut kaipuu päästä mukaan marttatoimintaan. Nyt se on mahdollista, kun 6. helmikuuta perustettiin ensimmäinen ulkosuomalainen marttayhdistys, Belgian Martat. Marttayhdistys on kaikille avoin, joten kiinnostuneet martitkin ovat tervetulleita! Teksti LEENA BLOMVALL Kuva TAIJA TORATTI Monikaan ei ole oikein tiennyt, mitä marttatoiminta on, mutta jotain mukavaa kuitenkin. Siksi ajattelinkin siteerata tähän alkuun otteita Helena Kokkosen kirjoituksesta Martat-lehdessä 8 /2007. Juttu kertoo tuoreesta tutkimuksesta, jonka Taloustutkimus Oy teki Marttaliitolle marttojen maineesta. Martat ovat taitavia, huolehtivia ja aktiivisia henkilöitä, todetaan yksimielisesti tässä viime vuonna tehdyssä Marttojen mainetutkimuksessa. Suurelle yleisölle martta edustaa ennenkaikkea perinteistä naista, mutta martat itse mieltävät itsensä uudistusmielisemmiksi ja kansainvälisemmiksi. Martat koetaan kyllä suomalaisen perinteen vaalijiksi, mutta tärkeimmäksi nousi ajatus martoista arjen asiantuntijoina. Tutkimuksessa marttojen joukosta nousi esiin erityisesti neljä arvoryhmää: kotirakkaat, perinteikkäät, avoimet etsijät ja vaikuttajat. Tärkeimmät syyt kuulua järjestöön olivat yhteenkuuluvuus ja yhdessä tekeminen sekä uusien asioiden oppiminen. Myös verkostoituminen koettiin tärkeäksi: marttoihin kuuluminen merkitsi uusiin ihmisiin tutustumista ja mukavien ihmisten tapaamista. Marttatoiminassa jäseniä kiinnostaa erityisesti ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät asiat. Lisäksi iästä ja perhesuhteista riippuen esille nousivat kotipuutarha ja ympäristö, yhdistys- ja virkistystoiminta sekä kodin talous ja kodinhoito. Marttaliiton puheenjohtaja Merja Siltasen mukaan tutkimuksen perusteella martoilta kaivataan toisaalta arvovalintoja ja toisaalta niitä arjen tekoja, joilla elämä kotona helpottuu. Marttojen vuoden 2008 teemana onkin Kohtaamispaikkana koti. Marttojen toimintaa olivat aloittamassa muun muassa Krista Taipale-Salminen, Paula Susi, Erja Harjunpää, Ritva Latvala, Marlene Katajisto ja Leena Blomvall. 17 innokasta marttaa Marttaliitto on perustettu jo vuonna 1899, ja nyt vuonna 2008 on perustettu ensimmäinen ulkosuomalainen marttayhdistys. Marttayhdistyksen perustavassa kokouksessa 6.helmikuuta oli paikalla 17 innokasta tulevaa marttaa. Yhdistyksen nimeksi tuli äänestyksen jälkeen Belgian Martat. Puheenjohtajaksi valittiin Leena Blomvall ja hallitukseen Hanni Kangasmäki, Irma Kantola, Tuula Kruth, Anja Rajamäki, Krista Taipale-Salminen ja Taija Toratti. Koska tarkoituksena on rekisteröityä Suomen yhdistysrekisteriin, tarvitsimme varapuheenjohtajaksi henkilön, jolla on kotipaikka Suomessa. Saimme mukaan Kantolan Irman, joka pysyy näin edelleen meidän kuvioissamme, vaikka muuttikin takaisin Suomeen viime kesänä. Kaikille avoimia marttailtoja Järjestämme marttailtoja kerran pari kuukaudessa erilaisten aiheiden tiimoilta. Lisäksi on toiveissa kaikenlaista muutakin toimintaa. Seuraavassa marttaillassa 6.3. onkin tarkoitus tehdä toimintakalenteri tälle vuodelle. Marttaillat ovat kaikille avoimia, lisätietoja voi kysellä osoitteesta leena.blomvall@skynet.be. Marttoihin voi liittyä jäseneksi suoraan Marttaliiton sivuilla fi. Tällöin piirin kohdalle merkitään Uudenmaan Martat ry ja yhdistyksen nimen kohdalle Belgian Martat. Jäsenmaksuun 30 euroa kuuluu myös kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Martat lehti. Marttayhdistys on kaikille avoin, joten kiinnostuneet martitkin ovat tervetulleita! maaliskuu 2008 Parlööri 17

20 Ulkosuomalaisjärjestöt koolla Baselissa Ulkosuomalaisparlamentin työssä mukana olevat keskieurooppalaiset järjestöt olivat lähettäneet edustajansa Baselissa järjestettyyn aluekokoukseen kuulemaan viimeiset tiedot edunvalvontatyön etenemisestä. Aluekokouksia tarvitaan, jotta kentän mielipiteet saavuttaisivat puhemiehistön myös istuntojen välivuosina. Tapaaminen antoi siten hyvän tilaisuuden evästää alueen uutta varapuhemiehestä, Skotlantiin asettunutta Reino Ruususta. LEENA KOIVU-KULMALA Lähes 40 osanottajaa keränneen kokouksen järjestelyistä vastasi Schweizerische Vereinigung der Freunde Finnlands. Runsaan sveitsiläisedustuksen lisäksi paikalle oli saapunut osanottajia Yhdistyneestä Kuningaskunnasta, Saksasta, Belgiasta, Ranskasta ja Itävallasta. Belgialaisjärjestöistä olivat mukana Belgian suomalainen merimieskirkko ja Suomi-Klubi. Edunvalvonnan painopisteitä Ulkosuomalaisparlamentin parlamenttisihteeri Tina Nordqvist kertoi tärkeimpien parlamentin ajamien asioiden tilanteesta. Uusi kansalaisuuslaki antoi monille entisille Suomen kansalaisille tai heidän jälkeläisilleen mahdollisuuden saada takaisin Suomen kansalaisuus ilmoitusmenettelyllä. Lainlaatija ilmeisesti pelkäsi suurta ilmoitusruuhkaa ja rajasi sen takia ilmoitusajan viiteen vuoteen. Määräaika umpeutuu tämän vuoden toukokuun lopussa. Koska perusteet saada menetetty kansalaisuus takaisin pysyvät samoina, on ulkosuomalaisparlamentti halunnut viestittää valtiovallalle, että ilmoittautumisaikaa tulisi pidentää. Edelleen myös maksun suuruus, 240 euroa, koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Ulkosuomalaisparlamentti on useiden vuosien ajan ajanut kirjeäänestystä. Tunnetusti varovaiset länsinaapurimme ovat jo sen sallineet, ja vähitellen suomalaistenkin viranomaisten vastarinta tuntuu vähenevän. Samanaikaisesti Suomessa keskustellaan vilkkaasti vaalipiirijaon uudistamisesta pelättävissä on, että ulkosuomalaisten kirjeäänestysmahdollisuus viivästyy sen takia. Asiaa onkin pidettävä esillä jatkuvasti. Suomi-koulujen vaikea rahoitustilanne huolestuttaa ulkosuomalaisia edelleen. Vaikka koulut ovat konseptiltaan ainutlaatuisia ja saaneet paljon tunnustusta, niiden taloudellinen tilanne ei ole kohentunut. Opetushallituksen tuen saamiseksi vaadittavat ryhmäkoot ovat edelleen suurempia kuin esimerkiksi opetettaessa äidinkieltä maahanmuuttajalapsille Suomessa. Kuka hoitaa seniorin? Paikalla olleista suurin osa oli melko kypsässä iässä olevia, joten ikääntyvien suomalaisten ongelmat saivat aikaan vilkkaan ja tunneperäisenäkin velloneen keskustelun. Belgiasta poiketen monessa Keski-Euroopan maassa asuvien suomalaisten selvä enemmistö on avioliiton myötä maahan muuttaneita naisia. Heistä valtaosa on lähtenyt Suomesta jo ja 1970-luvulla, ja vain harva heistä suunnittelee paluuta Suomeen eläkepäivien viettoon. Selvää on, että iän karttuessa tarve saada apua ja hoivapalveluja myös omalla äidinkielellä kasvaa. Hampurin merimieskirkon sosiaalikuraattori Ritva Lehmann kertoi, että Saksassa tehdyn kyselyn perusteella melkein kaikki pitivät parhaimpana tulevaisuuden vaihtoehtona suomalaista palvelutaloa Saksassa. Hankkeen toteutuminen on luonnollisesti mitä suurimmassa määrin taloudellinen kysymys ja vaatii Lehmannin mukaan puoliksi omarahoitteisuutta. Pullaa ja karjalanpiirakoita leipomalla ei tällainen hanke toteudu, hän totesi. Hampurilaiset jakoivat seniorityöstä saamiaan kokemuksia myös muille: Tärkeää on suhteiden luominen johonkin paikalliseen hoitolaitokseen, jossa on olemassa valmius tai vähintään halu järjestää hoivapalveluja asiakkaan äidinkielellä. Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristön toivottiin ennen kaikkea seuraavan tarkoin Suomen mahdollisesti muuttuvaa lainsäädäntöä ja reagoivan siihen, jotta eläkeikäisen mahdollinen paluu Suomeen ei vaikeudu. Keski-Euroopan ääni kuuluviin Ulkosuomalaisparlamentin säännöt ja työjärjestys on tehty joustaviksi, ja alueet voivat itsenäisesti päättää mm. siitä miten sen edustaja puhemiehistöön valitaan. Vuosi sitten tehtävään halukkaita pyydettiin lähettämään esittelynsä hyvissä ajoin ennen aluekokousta, jossa sitten valinta suorittiin. Samaa käytäntöä päätettiin jatkaa. Maaliskuun alkupuolella Helsingissä usp:n puhemiehistö valitsee viimevuotisen istunnon hyväksymien päätöslauselmien joukosta ne, joita ruvetaan aktiivisesti ajamaan. - Kaikkien 60 päätöslauselman samanaikainen lobbaaminen olisi sula mahdottomuus, totesi Tina Nordqvist. Seuraava kokoontuminen on maaliskuussa 2009 Edinburghissa, Skotlannissa. Ylpeitä PISAsta Useassa maassa peruskouluikäisiä opettanut Leena Mähönen analysoi kokouspäivän päätteeksi Suomen koulujen hyvää menestystä PISA-tutkimuksessa. Esitelmöitsijä listasi joukon suomalaisen koulujärjestelmän vahvuuksia, mutta myönsi myös heikkouksia löytyvän. Monen maan koululaitoksen kanssa tekemisissä olleella kuulijakunnalla olisi selityksiä ollut vielä paljon lisääkin! 18 Parlööri maaliskuu 2008