LOTTIA LUOTI SATE ESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOTTIA LUOTI SATE ESSA"

Transkriptio

1

2

3 LOTTIA LUOTISATEESSA

4 MEERI HUUHKA-SCHADEWITZ 0 LUOTISATEESSA WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ PORVOO HELSINKI JUVA

5 Meeri Schadewitz 1994 ISBN X WSOY:n graafiset laitokset Juva 1994

6 AlKUSANAT Minua on jo vuosia sitten, useampaan kenaan, pyydetty kirjoittamaan kokemuksistani sodassa. Muistoni ovat kuitenkin olleet niin katkerat, etten ole pystynyt siihen. Nyt on sodasta kulunut jo useita vuosikymmeniä ja haavat ovat arpeutuneet. Aika on kypsä muistella kansamme kohtalonvuosia, etenkin karjalaisen naisen näkökulmasta, sekä valottaa naistemme osuutta maanpuolustustyössä yleensä. Entisenä rintamalottana tunnen parhaiten juuri ne vaikeudet, joita rintaman läheisyydessä työskennellessä joka hetki kohtasi. Me naiset teimme raskasta, joskus jopa ylivoimaiselta tuntuvaa työtä täysin vapaaehtoisesti muutaman markan päiväpalkalla. Sotien jälkeen saimme lisäksi langenneen naisen maineen. Meitä oli kuitenkin lähemmäs , joten asiaa ei pitäisi liiaksi yleistää. Rintamalla, jossa kuolema oli joka hetki silmien edessä, elämän nautinnot tuntuivat toissijaisilta. Käsillä ovat nyt viimeiset hetket kenoa sodan kauhuista sukupolville, jotka eivät niistä tiedä mitään. Kun nämä ihmiset joutuvat tekemään suuria päätöksiä, toivoisin, että he -mikäli mahdollista - tekisivät ne neuvottelemalla eivät- 5

7 kä sotimalla, sillä siitä kärsivät molemmat osapuolet. Tämä maa on kuitenkin kalliisti taisteluilla ostettu maa, jota kannattaa rakastaa ja tarvittaessa puolustaakin. Kotiuduttuani Lappeenrannassa pidetystä Lotta-patsaan paljastustilaisuudesta vuonna 1985 sain lopulta kimmokkeen yrittää kirjoittaa sodanaikaisista kokemuksistani. Meissä lotissa ei liene montakaan esikunnan mukana liikkunutta ja vielä harvempia siitä kenomassa. Aj oissa ja paikoissa saattaa olla epätarkkuutta, sillä eihän meille lotille koskaan kerrottu, missä sotaväki kulloinkin liikkui. Päiväkirjan pitäminen oli kielletty, joten kenomukseni perustuu hyvin pitkälle muistikuviin. Valokuvaaminen oli myös kiellettyä, mutta sitä kieltoa tuli jälkipolvien onneksi joskus uhmattua. Lotta Svärd -järjestö oli vuonna 1921 perustettu Suojeluskunnan alaosasto. Suojeluskunnan pitäessä harjoituksia olivat lotat aina paikalla kahvipannuineen ja pikkupullineen. Koska jäseniä tuli aina vain lisää, perustettiin eri osastoja: lääkintä, muonitus, ilmavalvonta, toimisto- ja viestiosasto. Osastoille pidettiin kursseja, joilla saatiin päteviä työntekijöitä. Minä en tosin koskaan ehtinyt kursseille mukaan, vaan jouduin muonittamaan, kun Suojeluskunta komennettiin linnoitustöihin. Kyllä työ tekijäänsä neuvoi, niin kuin tavataan sanoa. Emme suinkaan lähteneet mukaan sotaan leikkimielellä. Me rajan asukkaat pelkäsimme pahinta. Emme myöskään lähteneet mukaan puoluepoliittisista syistä. Sen aj an nuori ei juuri politiikasta ymmärtänyt. Lotaksikin liityttiin, kun piti olla toimintaa, johon energiansa purkaisi. Näinhän sitä toimintaa järjestyi. Kun talvisota sitten yllättäen syttyi, meillä ei ollutkaan paikkaa mihin mennä. Oli täysi syy olla kiitollinen armeijalle, joka otti meidät mukaansa, vaikka ei ollutkaan tietoa, mihin mennään, mitä syödään ja missä nukutaan. Huolimatta siitä, että mieli oli matalaakin matalampi, oli 6

8 vain kuljettava eteenpäin kohti tuntematonta tulevaisuutta. Vaihtoehtona olisi ollut sotavankeus. Nuori tyttö, joka on joutunut keskelle sodan kauhuja, ei voisi enää lietsoa sotaa. Kolme evakkoreissua kokeneena en toivoisi samaa kenellekään. Kolmannella reissulla olen vieläkin. 7

9

10 .. SISALLYS KULTAISET VUODET Hermosota kiihtyy Rajan kirot KARJAlAN HAUTAJAISET ALKAVAT Lottakanttiini palvelee... Hyvästi Rautu!.... Lottalupaus yössä... Uusi koti metsässä.... Autiotalojen asukkaat... Isän perintö L ottas1sanen 1-h a to -... Aamulypsyllä kuoleman kanssa V e 1. Jea - ets1m..... Arkista aherrusta... Summan sankarit... Elämää kartanossa.... Täpårå pelastuminen SULOINEN JA KATKERA RAUHA Kallis vapaus Sotapolulta evakkopolulle Pitkä pyykinhakumatka Muutto paratiisiin Valtion leivissä Morsian tietämättään Virallinen lottalupaus.:

11

12 KULTAISET VUODET

13

14 Synnyin vuonna 1917 Raudun pitäjän Oijansaaren kylässä. Rautu sijaitsi aivan Venäjän rajanaapurina. Oijansaarelta oli rajalle matkaa linnuntietä vain kolme kilometriä. Niin kauan kuin Suomi oli osa Venäjää ja raja oli vapaasti ylitettävissä, seudun asukkaat käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja veivät kaiken ylijäävän tavaran Pietariin torille myytäväksi. Silloinen isäntämaamme oli isäni mielestä hedelmällinen, rikas, suuri ja mahtava. Sieltä saattoi ostaa kaiken tarvitsemansa ja sieltä löytyi kaikkea mahdollista, se oli oikea kultamaa. Venäjän suunen myllerrysten vuoksi ei pieni Suomi halunnut pysyä laajan valtakunnan kylkiäisenä, vaan halusi itsenäistyä. Niinpä Suomi irtaantui isäntämaastaan vuonna Raja sulkeutui ja kaupankäynti loppui. Oli löydettävä uusi kauppapaikka, jossa vaihtaa tavaransa rahaksi. Tällaiseksi kohteeksi osoittautui Viipuri. Perheet olivat tuohon aikaan useimmiten monilapsisia, niin minunkin kodissani, jossa perhe vielä ihan vapaussodan kynnyksellä kasvoi. Tarvittiinhan taloon vielä poika, kun tyttöjä oli jo, oli vanhempieni mielipide. Niinpä isälläni oli tärkeä tehtävä, kun aika oli täyttynyt. Hänen oli haettava saunasta poika suvun jatkajaksi. Hetki 13

15 oli varmaankin tärkeä ja juhlallinen, kun isä palasi saunasta käärö sylissään. Saunastahan ne lapset silloin haettiin, ja apuna lauteitten alla etsimässä oli naapurin emäntä. Kun käärö aukaistiin, sieltä tulinkin esille minä, kahdeksas tyttö. Kuinka uskalsinkaan tuottaa vanhemmilleni sellaisen pettymyksen ja syntyä tytöksi perheeseen, jossa oli ennestään jo seitsemän tyttöä! Poikaa olisi niin kipeästi kaivattu. Äiti sanoi vain nöyrästi, että onhan se hyvä tyttökin tyhjään käteen. Ei kai uskaltanut valittaa, kun kaksi tyttöä oli jo hautaan kannettu. Ikään kuin lohdutukseksi oli tyttövauvakin ihan tervetullut. Ilmi, nuorin lapsista, oli jo kasvanut niin isoksi, että istui lattialla ja kätkyt jouti minun käyttööni. Äidin jalkakin sai töitä: kun käsissä valmistuivat kaljalanpiirakat, jalalla voi kiikuttaa vauvaa. Niin olivat kaikki voimat hyvässä käytössä. Isä hoiti vanhempien sisarieni kanssa kotitilaa ja kävi Kiviniemen kasarmilla timpurina. Kaikki näytti taas ihan hyvältä. Kuten arvata saattaa, kuulin kyllä alinomaa, että kun olisi poika, tehtäisiin niin ja niin. Enhän minä silloin vielä ajatella juuri osannut, mutta ehkä vaistot ja luonne ohjaavat lastakin. Niin minusta sitten kasvoi hyvin poikamainen tyttö. Kaikki korkealla sijaitsevat paikat olivat minulle mieluisia, esimerkiksi talomme katto ja savupiippu, jonka välityksellä oli hyvä toimitella äidille asioita. Perhe oli suuri ja ruokaa tarvittiin paljon, joten äidin tavoitti usein hellan äärestä. Minun ei tarvinnut olla yhtenään oven välissäkään, sillä äiti tapasi sartoa:»älkiää yhtä mittua marhatkuo siin oven välisl» Ainahan sitä asiat voi toimittaa muutenkin, kun sen vain.ruomaa ja minä taisin huomata. Kun sitten vuosien kuluttua olin saavuttanut kunnioitetun paimentytön apulaisen iän, kelpuutettiin minut Ilmisisareni kanssa Annolan metsään lehmiä paimentamaan. Koska rakastin vapautta ja luontoa, viihdyin siellä oikein 14

16 hyvin. Kulutimme aikaamme pelaamalla»jehua». Pelikortteja meillä ei ollut, mutta lepänkuoresta itse tehdyt kortit kelpasivat tarkoitukseen vallan mainiosti. Irrotimme lepästä kuorta ja teimme kuoren sisäpintaan tikulla numeroita. Kortit olivat valmiit ja peli voi alkaa. Lehmät oli tuotava kotiin myös keskipäivällä lypsettäviksi. Kellon puutteessa meidän oli taas turvauduttava omaan apuun. Piirsimme kellotaulun kannon päähän, numeroimme sen ja asetimme tikun keskelle taulua. Kun seisoi kannon vieressä selkä aurinkoon päin, tikun varjo näytti meille oikean ajan. Niin päivät matelivat eteenpäin. Lopulta koitti vielä sellainenkin aika, että oli havaittavissa selviä merkkejä uudesta tulokkaasta perheeseemme. Hetken ollessa käsillä isä lähti taas toivorikkaana saunaan uutta kääröä hakemaan. Kuin ihmeen kautta yhdeksännen käärön sisältä löytyi kauan kaivattu poikavauva, tosin pieni ja heikko rääpäle, mutta poika kuitenkin. Meidän kaikkien toive oli täyttynyt. Me tytöt saimme kukin yhden veljen, isä ja äiti kauan kaipaamansa pojan ja suku jatkajan. Nyt ei enää joudettukaan laakereilla lepäämään. Oli ostettava suurempi maatila pojalle. Äitini ison talon tyttärenä ja viiden veljen seurassa kasvaneena tahtoi niin ja hänen toiveensa täytettiin. Näistä ajoista on kulunut jo seitsemänkymmentä vuotta. Lastenikin lapset ovat jo paimentytön ja -pojan iässä. Istun yksin keittiössä, vaikka huoneita olisi useampiakin, samoin kitjoituspöytiä, mutta ainoastaan tämä paikka inspiroi minua kirjoittamaan. juuri tästä näen vuosien mittaan minulle niin rakkaaksi käynyttä luontoa ja metsää. Metsä on ollut kotini ja suojelusenkelini kahdessa SQdassa, joihin minut ehkä aj oi poikamainen luonteeni. Tai ehkä rakkaus isänmaatani kohtaan teki minusta lotan ja palvelijan niille, jotka asein puolustivat tätä maata. Nyt kymmenien vuosien jälkeen on lotille alettu suoda 15

17 tunnustusta ja kiitoksia joskus melkein ylivoimaiselta tuntuneesta työstä. Ensimmäisen tunnustuksen antoi eräs kaupunginjohtaja puheessaan muutama vuosi sitten. Enimmäkseen olemme saaneet osaksemme halveksuntaa ja ylenkatsetta. Kolme sotaa kokeneen painot hanioillani en ole voinut olla tantumatta kynään kenoakseni tälle ja tuleville sukupolville, minkälaista on viettää parhaat nuoruusvuotensa metsässä kranaatti- ja luotisateessa. Minkälaista on nähdä sodan julmuudet ja kokea sen kauhut ja saada sisimpåånsä haavat, jotka eivät koskaan täysin parane. Muistellessani aikoja, jotka vietin lottana rintamalinjoilla ja niiden läheisyydessä jatkuvan kuolemanvaaran uhatessa, joudun pakostakin kysymään itseltäni, mikä on se voima, joka saa yli kaksisataatuhatta naista liittymään vapaaehtoisesti lottajärjestöön ja lähtemään vielä sodan aikana puoliväkisin rintamalle. Siihen ei pakota mikään laki Suomessa. Voin vastata kysymykseen ainoastaan omalta kohdaltani. Minua ohjasi sisäinen pakko, vaihtoehtoja ei ollut. Halusin lähteä viimeisenä ja palata ensimmäisten joukossa sinne, missä olivat minulle rakkaimmat paikat maailmassa: syntymäpitäjäni Rautu ja kotikaupunkini Viipuri. Näistä kahdesta oli Rautu vieläkin rakkaampi - olihan siellä syntymäkotini, ei mikään linna vaan vanha, harmaa puutalo. Muistoissa kuitenkin kaikki oli siellä niin kaunista ja rakasta, jopa se heinäsaraimen vieressä oleva pontikin kolme metriä korkeine kehyksineen. Siellä poikkilaudan päällä oli ihanaa keinua vatsallaan ja laulella Oijansaaren ompeluseuroista. Raudusta minut vietiin pois perheemme mukana kaksi kenaa, mutta aina minä menin sinne takaisin. Ensimmäisen kerran muutimme Käkisalmen Näpinlahteen, jossa en kuitenkaan viihtynyt. Lähdin salaa kotoa ja palasin rataa pitkin Rautuun. Muistan matkasta ainoastaan tuloni Mäkrän kylään. Osuuskaupanhoitajan rouva oli lapsineen rannassa pyykillä 16

18 ja minä liityin muitta mutkitta seuraan. Minulle annettiin ilmeisesti talosta ruokaa ja yösija. Loppumatka sujuikin sitten helposti tutuissa maisemissa. Tuntui kuin kotipihan polut ja nurmikkokin olisivat iloinneet paluustani eivätkä vähiten eläimet, jotka vielä olivat Raudussa serkkuni hoidossa. Kävin heti taloksi ja otin eläimet hoitooni, olinhan jo kahdentoista ikäinen. Tämä ilo jäi kuitenkin lyhyeksi. Kun isä tuli viikonvaihteessa, olin taas sika- ja kanalaatikoineni Raudun asemalla junan lähtöä odottamassa. Kohta tämän jälkeen Raudun kotimme myytiinkin. Näpinlahdesta ei kuitenkaan tullut perheellemme pitempiaikaista kotia eikä Tenkälahdestakaan, jossa meillä oli omakotitalo. Monien muuttojen jälkeen päädyimme Viipuriin, jonka tuomiokirkkoseurakuntaan kirjani muiden mukana siirrettiin. Niin minusta tuli viipurilainen. Viipurissa jo viihdyinkin. Olin myös siinä elämänvaiheessa, jolloin olisi pitänyt päättää, mikä minusta isona tulisi. Vanhimman sisareni mielestä minulla oli tytöksi liian rajut otteet ja niinpä hän halusikin minun lähtevän Sairalan evankeliseen kansanopistoon rauhoittumaan. En tiedä, olinko siellä niin kovin levoton. Onnistuin kuitenkin järjestämään kaksi kohtausta, jotka haluan kenoa taustaksi tuleville tapahtumille. Koska opistossa oli sekä tyttö- että poikaoppilaita, valvontaan oli syytäkin. Pojat oli majoitettu johtajan asunnon yläkertaan ja tytöt päärakennukseen neljä tai viisi samaan huoneeseen. Olin sopinut tapaamisesta erään poikaoppilaan kanssa opistolle johtavalla koivukujalla. Iltakävelyä kummempaa ei siitä varmaankaan olisi kehittynyt, mutta kun sekin oli tehtävä salaa, oli siinä oma viehätyksensä. Kun oli aika lähteä, otin kainalooni jotakin vaatetta kuin olisin pyykille menossa. juoksin rappuja alas toisesta kerroksesta kuljettaen kättäni kaidepuulla, kunnes tuli äkkipysähdys. Olin juossut suoraan valvontavuorossa olevan maata- 17

19 lousaineiden opettajan syliin. Niin oli vain tehtävä täyskäännös. Opettaj a varmisti vielä sisällä pysymiseni istumalla huoneessamme hiljaisuuteen asti. jokainen kurssi kävi kerran kirkossa ja ehtoollisella. Koska olin juuri silloin kuumeessa, johtaj atar määräsi minut sänkyyn. Aika kävi kuitenkin pitkäksi, ja kun auto tuli viimeisiä hakemaan, olin minä ensimmäisenä autossa. Kuumeisena ei kuitenkaan ollut hyvä istua autonlavalla talvipakkasella. Vaikka en tuntenutkaan itseäni hyväkuntoiseksi, menin ehtoollispöytään, halusinhan olla toisten mukana. Alku menikin hyvin, mutta pois tullessa kaaduin tiedonomana kirkon lattialle. Niin sain ilmaisen kyydin majapaikkaani. Toiset kävivät vielä tutustumassa Kirvun vesiparantolaan kuten kylpylöitä silloin nimitettiin. Opisto päättyi keväällä Palasin kotiin Viipuriin vastassani taas sama kysymys: mikä minusta tulee? Menin kuukaudeksi kokeilemaan keittäjättären ammattia kansanedustaja Vallakselle. Sain käteni kipeäksi ja palasin kotiin. En ollut muutenkaan pitänyt työstäni. Kävelin käsi lastassa ja kapinoin. Miksi minua ei lähetetty kouluun, josta olisin valmistunut ammattiin? Tulin kuitenkin huomaamaan, kuinka paljon käymästäni koulusta oli myöhemmin apua hyvinkin vaikeissa tilanteissa. Henkisestä puolesta löytyy usein pelastus silloin kun kaikki toivo näyttää jo olevan mennyt. Nyt olin vain iloinen saadessani kutsun Rautuun Vehmaisten kansakoululle opettajapariskunnan keskoskaksosia hoitamaan. Lapset olivat olleet lastenlääkäri, myöhemmin arkkiatri, Arvo Ylpön hoidossa Lastenlinnassa, mutta nyt heidät oli kotiutettu hoito-ohjeet mukanaan. Kun minua vielä luvattiin tukea eteenpäin lastenhoitoalalla, minulla oli täysi syy olla tyytyväinen. Vehmais-Haukkalan nuoretkin ottivat minut avosylin vastaan. Tuskin olin ehtinyt laukkuni purkaa, kun minua jo käytiin pyytämäisä mukaan näyttelemään. Solmin tuolloin ystävyyssuhteita, joita vielä nytkin ilolla muistelen. 18

20 Opettajat Maija ja Vilho Meronen osoittautuivat oikeiksi kansankynttilöiksi. jos pappi sairastui, Vilho Meronen saarnasi kirkossa. Kirkkokansa vain ihmetteli, kuka tuo vieras pappi mahtoi olla, joka niin hyvän saaman piti. Maija Merosen tunsin jo aikaisemmin. Hän nimittäin oli asunut meillä kotona ollessaan ensimmäinen alakoulunopettaja Oijansaaressa. jo silloin hän otti minut mukaan koulun lasten ohjelmiin. Kun nyt tapasimme uudelleen, oli aivan luonnollista, että menin mukaan nuorisoseuran näyttelijöihin, lausujiin ja voimistelijoihin. Haljoittelimme juuri voimisteluohjelmaa Helsingin suurkisoihin ja olimme jokainen intoa täynnä. Meille kaijalaisille oli kuitenkin merkitty aikakiijoihin aivan toisenlainen ohjelma. Liityin tuolloin myös lottiin, mutta komennuksella en kuitenkaan vielä muista olleeni. Tämä ottamani askel muutti myöhemmin elämäni täysin. Enhän osannut aavistaa, mitä lähivuodet toisivat tullessaan. 19

21 HERMOSOTA KIIHTYY Lehdet ja radio alkoivat tiedottaa idän vaatimuksista. Vanhemmat ihmiset, jotka olivat kokeneet vapaussodan, olivat kovin huolissaan. Me nuoremmat emme uskoneet sodan mahdollisuuteen huolimatta tiedotusvälineistä, neuvotteluista ja idän taivaalla kiikkuvasta tähystyspallosta. Kohta kuitenkin ilmestyivät linnoitustyömiehet raj an tuntumaan. Koulut lopetettiin toistaiseksi kunnes tilanne normalisoituisi. Opettajatar vei lapsensa isovanhempien hoitoon ja palasi odottamaan koulujen alkamista, mitä ei kuitenkaan tapahtunut. Neuvottelijat kulkivat Helsingin ja Moskovan välillä, mutta sovintoa ei vain näyttänyt syntyvän. Me nuoret lopetimme ohjeimiemme harjoittelun. Suojeluskuntalaiset ja lotat komennettiin töihin. Minä sain kenttäkeittiön sekä kaksi lottaa, ja niin alkoi muonittaminen. Koulun tiloissa alkoi myös toimia lottakanttiini, jota hoitivat Elvi ja Kerttu Köninki sekä Rauha Kekkonen. Kanttiinin lotilta, jotka olivat kuuluneet lottajärjestöön minua kauemmin ja ehkä jo käyneet Suojeluskuntatalolla komennuksillakin, kävikin työ ilman vaikeuksia. Minä sen sijaan jännitin - olihan erilaista laittaa kotona ruokaa perheelle kuin kenttäkeittiöllå sadalle miehelle. 20

22 Annokset saatiin kuitenkin miesvahvuuden mukaan, ruokaan oli vain lisättävä vesi. Tässä taisimme jotenkin onnistuakin, koska ruoka teki hyvin kauppansa ja sitä oli riittävästi. Ruokailijatkin olivat meille jo ennestään tuttuja, siviilipuku vain oli vaihtunut Suojeluskunnan harmaaseen. Keräännyimme kuuntelemaan uutisia opettajan luo radiosta, joita siihen aikaan oli harvassa. Tämäkin laite oli ainakin nykyisen mittapuun mukaan antiikkia. Koneisto oli noin metrin pituisen puulaatikon sisällä ja päällä komeili iso musta torvi. Saimme tietää, ettei tilanne ollut paranemaan päin. Näin elimme päivän kerrallaan kukin omalla työsarallaan touhutcn. Opettajatarkin oli jo pukeutunut lottapukuun ja autteli milloin missäkin odottamatta mitään komennusta. Emme tienneet, mitä huominen toisi tullessaan. Neuvottelijat eivät taipuneet suurvallan edessä. Tämä herätti huomiota ympäri maailman. Kaikkialla kyseltiin, miten pieni Suomi voi olla niin peräänantamaton. Asioiden kulkuun emme pystyneet vaikuttamaan, mutta hengessä olimme toki mukana ja neuvottelijoiden kanssa samaa mieltä. Taisteluitta ei tuumaakaan! Jäytävä pelko oli jo laantumassa ja taistelumieli valtaamassa alaa. Vielä emme olleet menettäneet toivoamme. Miten suuri ja mahtava Neuvostoliitto, jolla sitä paitsi oli hyökkäämättömyyssopimuskin kanssamme, voisi hyökätä kimppuumme? Lehdistön ja radion sanankäänteet antoivat kuitenkin aihetta hyvinkin hälyttäviin arvailuihin. Toimittajathan ovat paremmin ajan hermolla kuin tavalliset kansalaiset. Näin kävi nytkin, kun eräänä syysaamuna unisia silmiämme hieroen kiiruhdimme keittiölle. Suureksi yllätykseksemme ei muona-annoksia ollut tuotu eikä liioin näkynyt syöjiäkään. Hälytyksen ja sodan aikanahan joukkoja liikutellaan öisin, ja nyt oli suojeluskuntalaisetkin viety sinne jonnekin. ehkä linnoitustöihin rajan pintaan. Seuraavana aamuna meitä kohtasi toinen yllätys. Tilalle 21

23 oli tullut Savon Jääkårirykmentti, josta majuri Långhjelmin pataljoonan esikunta oli majoitettu koulun tiloihin. Nyt kun sotaväki oli lähettyvillä, meistä tuntui turvallisemmalta. Emme kuitenkaan osanneet arvata, mitä sotajoukkojen keskittäminen rajan lähellä näin herkkänä aj ankohtana voisi ennakoida. Sivustakatsojan silmin kaikki näyttikin rauhalliselta. Taloissa puitiin viljoja ja isännät ajoivat kärreillään viljasäkkejä myllyyn. Emännät loukuttivat ja lipsusivat pellaviaan. Tarkkanäköinen vaistosi kuitenkin ihmisten kasvoista pelonsekaisen kireyden. Rajan kansa, joka oli vuosien saatossa tottunut idästä tuleviin yllätyksiin, ei vähällä vauhkoontunut, mutta tämä epätietoisuus jännitti hermot äärimmilleen. Emme oikein tienneet, miten olisimme sotaan varautuneet. Pelkäsimme sotaa ja sen seuralaisena kulkevaa nälkää. Niinpä me koulun väki, jolla ei ollut käytössään hevosta, ajoimme polkupyörillä kirkolle ja toimme kahvia sekä hienoa sokeria kymmenen kilon erissä. Näitä sokeripusseja piilotettiin sitten jopa vaatekomeron hyllyille, koska emme halunneet hermostuttaa naapureita hamstraamisellamme. Minulta oli nyt kenttäkeittiökin pois, mutta työtä näytti aina vain löytyvän. Huolehdin opettajien hyvinvoinnista, ja esikuntaankin haluttiin vaihteeksi siviiliruokaa, paitsi ei kaurakiisseliä. Siellä ei voitu ymmärtää, miksi puuro taijottiin vasta sitten, kun se oli jo ehtinyt hapantua! Huoneet olivat puulämmitteisiä ja niitäkin oli jo lämmitettävä. Kaikki leipomiset leivästä alkaen teimme kotona. Muuta mahdollisuutta ei ollutkaan, sillä eihän sen aj an tavallisessa kylässä leipomoita ollut. Odoteltiin vain tilanteen kehittymistä hermot riekaleina. Kun tilanne on oikein kriittinen, pyritään ainakin sotaväessä jäijestämään erilaisia tilaisuuksia jännityksen laukaisemiseksi. Niin tehtiin nytkin. Nuoremmilla oli omat juhlat, joissa lopuksi tanssittiin. Omia tunnelmiani syksyllä 1939 kuvannevat seuraavat 22

24 tapahtumat. Esikuntaupseerit olivat omalta osaltaan päättäneet rauhoittaa hermojaan. joku oli kai saanut siviilipaketin Alkon tuotteilla höystettynä, joten mikäs siinä. Minä, jolla ei ollut sen enempää näköä kuin kokoakaan - olinpahan vain reilumman käsivarren paksuinen ja vähän puolentoista metrin paremmalla puolella oleva tytönräåpäle - satuin olemaan asiasta eri mieltä. En ollut tottunut sietämään alkoholin vaikutuksen alaisena olevia kotona enkä tietysti koulullakaan. En vähäisimmässäkään määrin. Minun piti nukkua huoneessa, jonka läpi mentiin hakemaan vettä keittiöstä. Seurustelun äänet kantautuivat korviini aina vain äänekkäämpinä, mitä pitemmälle yö ehti. Minä en uskaltanut nukkua, vaikka äänistä päätellen seurueessa ei haastettu riitaakaan. Lopulta keräsin petivaatteeni ja ahtauduin nukkumaan vaatekomeroon. Komeron ovi oli aj an myötä niin kokoonkuivunut, että veistä käyttäen sai haan mainiosti kiinni sisäpuolelta. Veitsen laitoin hyllylle, mutta pimeässä sen terä osui sokeri pussiin, josta sitten valui ylimääräistä kimallusta hiuksiini. Viimein pääsin kuitenkin pitkäkseni ja taisin vähän nukkuakin ennen aamua. Kun aamulla alkoi taas kuulua liikettä, minä nousta möyrysin komerosta, joka oli yhtä pitkä ja leveä kuin minäkin. Korkeutta oli kuitenkin niin paljon, ettei happi ollut ihan kokonaan päässyt loppumaan. En ollut parhaimmalla tuulellani,. kun tukka pystyssä ja lakana kainalossa painuin esikunnan puolelle aamumessua pitämään. Opettajat eivät olleet valittaneet mistään häiriöstä, mutta heidän kanssaan en edes neuvotellut, sillä silloin asiani olisi jäänyt sanomatta. Hermoni olivat katkeamispisteessä, ja nyt oli oivallinen tilaisuus purkautumiseen. Niinpä seisoin ovella ja julistin herroille upseereille, ettei heistä ollut mihinkään. Te vain juotte ja juhlitte kuin mitkäkin porsaat. jos nyt ryssä olisi viime yönä hyökännyt, teistä ei olisi ollut vastaanpanijoiksi. Se oli sellainen kurinpalautus, ettei kukaan puhunut minulle yhtään sanaa. Sit- 23

25 ten marssin vähin äänin omalle puolelleni. Vasta myöhemmin päivällä tuli luutnantti Kuovi luokseni sanoen, ettei hän välittänyt, vaikka minä heille muille rähjäsinkin, mutta kun joukossa oli niinkin arvovaltainen upseeri kuin kapteeni Muller, joka kyllä tietää miten sodassa toimitaan. Hän oli sitä paitsi haavoittunutkin. Silloinkas minä kimpaannuin: Tässä ei ole vielä laukaustakaan ammuttu ja teillä on jo haavoittunut! Kuovi katsoi kai, että tälle hermokimpulle on turha puhua eikä asiasta enää sen jälkeen koskaan puhuttukaan. Pian oli tulossa paljon tärkeämpiäkin keskustelunaiheita, olihan syksy 1939 jo kääntymässä loppuaan kohti. Vaikka marraskuu olikin jo kulunut pitkälle, vielä ehti kuitenkin tapahtua paljon. Äärimmilleen käijistynyt tilanne tuntui alkavan selkiintyä. Ihmiset, jotka olivat noudattaneet kehotusta ja lähteneet evakkoon yleisen hälytyksen alkaessa, palailivat nyt arkiaskareihinsa. Puhuttiinpa koulujenkin aloittamisesta uudelleen. Tiesimme varsin hyvin neuvottelujen katkenneen jo 3. päivänä marraskuuta, koska suomalaiset eivät tiukkojen ohjeittensa mukaisesti voineet hyväksyä esitettyjä vaatimuksia. Kerrottiin Molotovin lausuneen, etteivät siviilit voi asialle enempää, ja nyt olisi sotilaspiirien vuoro sanoa sanottavansa. Näin Molotov antoi ymmärtää, ettei neuvottelujen jatkaminen olisi mahdollista. Tätä eivät kuitenkaan uskoneet todeksi neuvottelijat sen enempää kuin hallituskaan, kaikkein vähiten me tavalliset kansalaiset. Vielä marraskuun 20. päivän aikoihin tiedottivat uutisvälineet joukkojen osittaisen kotiuttamisen olleen esillä hallituksessa, mutta tulleen hylätyksi eriävien mielipiteiden takia. joidenkin mielestä olisi ollut tarpeellista vetää pois joukkoja rajan tuntumasta osoitukseksi rauhantahdostamme eikä päinvastoin, jolloin läsnäolomme ärsytti naapuriamme. Vaikka uskoimmekin, ettei sotaa tulisi, arvelimme kuitenkin joutuvamme luovuttamaan jotakin, tosin rauhanomai- 24

26 sesti. Neuvottelut eivät odotuksista huolimatta alkaneet uudelleen. Pimennyksistäkin huomauteltiin jatkuvasti. Kaikki tämä oli omiaan lisäämään levottomuutta. Aj atukseni kiersivät kehää: lähteäkö kotiin Viipuriin vai jäädäkö Rautuun? Vaikka olin jo varhain tottunut päättämään asioistani, valinta tuntui vaikealta tällaisessa tilanteessa. Rautuun jäämiseeni vaikuttivat ehkä kuitenkin ensisijaisesti opettajien lapset, jotka tarvitsivat hoitajaa. jos vaikka tilanne rauhoittuisi, niin kuin hallituksen taholta vakuutettiin. Keskoskaksosten hoitajaa ei niin vain käden käänteessä koulutettu. Lastenlääkäri Ylpön mukaan lapset olivat liian varhaisen syntymänsä vuoksi niin kehittymättömiä, että heiltä puuttui kokonaan näläntunne, joka on elämän ensimmäinen ehto. Tästä syystä ruokailu saattoi kestää kolmekin tuntia, ja pahimmassa tapauksessa lapset saattoivat pulauttaa kaiken ulos heti viimeisen lusikallisen nieltyään. Niin taas aloitettiin kaikki alusta. Toinen syy jäämiseeni oli liittymiseni paikallisiin lottiin. Raudussahan sitä komennusta oli odoteltava, jos tilanne pahenisi. Tässä vaiheessa oli koulu jo niin viimeistä sijaa myöten sotilaskäytössä, että opettajatkin olivat luovuttaneet makuuhuoneensa ja nukkuivat minun paikallani ruokasalin sohvasängyssä. Minä olin perääntynyt hyvässä jätjestyksessä keittiöön. Koska en halunnut nukkua vetoisella lattialla, käperryin iltaisin halkolaatikan kannelle. Kun veti jalat koukkuun ja turrutti itsensä koville laudoille, jotka painoivat kylkeä, saattoi hyvinkin ehtiä nukahtaa aamuyöstä. Nämä tunnit ahtaassa nukkumapaikassa eivät kuitenkaan riittäneet tyydyttämään levontarvettani. Niinpä nukkuma-aika aina vain lyheni ja hermot kiristyivät kiristymistään. Siinä valvoessani yritin jätjestellä tulevaisuuttani, 25

27 mutta jo aj atus oli mahdoton. Tuossa tilanteessa tuskin yksikään karjalainen oli varma tulevaisuudestaan. Tilanteen helpottumisesta huolimatta sodan uhka ei ollut väistynyt. Yön pitkinä, unenomina tunteina alkoivat pienimmätkin muistot menneisyydestä elää ja tuntua kovin tärkeiltä. Ne oli käytävä läpi tapaus tapaukselta ja tutkittava joka puolelta. Ne piti ikään kuin haistella, maistella ja hyvästellä. Ihmisten välinen yhteydenpito kanssa oli siihen aikaan maalla hyvin vaikeaa. Puhelimia oli ehkä yksi tai kaksi kylää kohti, autoja ei yhtään. Nuoret omistivat muutamia polkupyöriä, jotka olivatkin viikonvaihteessa hyvin kysyttyjä. Oli siis luonnollista yhdistää kirkossakäynti sukulaisten ja ystävien tapaamiseen. jumalanpalveluksen jälkeen kirkonmäellä sovittiin nuorten kesken, minne illalla mentäisiin. Erään kerran päätimme lähteä Raasuliin tanssimaan. Siellä piti tavata Väinö, ystäväni Veeran vakituinen seuralainen ja tuleva aviomies. Illalla oli lainattava polkupyörä Maija Meroselta, koska itse en moista ylellisyyttä omistanut. Menomatka sujui oikein hyvin. Tanssiakin saimme joka kappaleen. Raasulin poikien oli vähän pakkokin tanssittaa meitä vieraan kylän tyttöjä välttyäkseen rokkasilta seuraavissa tansseissa, jotka pidettäisiin Vehmaisissa. Tanssit loppuivat aikanaan ja lähdimme kotia kohti kaikki kolme. Minä aj oin edellä, koska olin se kolmas pyörä. Tie Raasulista Vehmaisiin kulki Kuolemanlaakson kautta. Nimi oli peräisin vapaussodan ajoilta, jolloin laakso sai antaa viimeisen leposijan monelle aatteensa puolesta taistelleelle. Mäki, jota täyttä vauhtia laskenelin kohti Kuolemanlaaksoa, oli sekä pitkä että korkea. Alhaalla tie ylitti pienen puron, jonka vesi oli kesähäkin hyvin kylmää, ja niinpä mäkeä kutsuniinkin Kylmänojanmäeksi. Olin päässyt mäen puoleen väliin, kun vaistomaisesti nostin päätäni, vaikkei siellä öisin juuri kukaan liikkunutkaan. Tällä kertaa liikkui: mäkeä alas aj aa körötteli van- 26

28 hemmanpuoleinen mieshenkilö, joka istui nelipyöräisten kärriensä kulmalla lastinaan limsakoreja. Laskin pikaisesti, että tietä riittäisi vaikka auton sivuuttaa. Käänsin vasemmalle, pappa samoin. Niinpä aj oin päin niin että rytinä kävi. Polkupyöräni nousi akselin päälle kärryn pyörän ja reunan väliin. Siinä hetken roikuttuani putosin maantielle, jossa naamani kynti Kylmänojanmäkeä niin, että vasen silmäni oli tuota pikaa umpeen muurautunut ja poskeni pienillä kivillä kyllästetty. Pappa tokaisi:»oho! Miten siin nyt sil viisii käij?» ja jatkoi matkaansa. T allottuani vähän etu pyörää se oikeni sen verran, että pääsin kotiin. Nähdessään naamani aamulla lähti opettaja katsomaan pyörää ja kmjasi sen vähin äänin. Minä puolestani vannoin ostavani oman pyörän, vaikka sitten ketjätä pitäisi. - Kyllä minä sen viimein sainkin: kovalla säästämisellä, vähittäismaksuilla sekä pitämällä kirpputoria opettajien kanssa. Muistot ja menneisyys, se oli kaikki mitä vielä omistimme. Aj atuksissamme hyvästelimme nuoruutemme kultaisia muistoja, sen pikku iloja, kepposia ja surujakin. Tulevaisuudesta ei ollut mitään varmuutta. Tuntui kuin kaikki olisi valunut käsistämme ja olisimme menettämässä jotakin hyvin rakasta. 27

29 RAJAN KIROT Oli marraskuun 1939 viimeinen viikko. Luoja oli suuressa viisaudessaan nähnyt hyväksi järjestää niin, ettemme tienneet sen olevan viimeinen rauhan viikko. Mitä muutakaan olisimme voineet tehdä siinä tilanteessa kuin jatkaa eteenpäin, päivän kerrallaan. Uskoimme ja toivoimme kaiken järjestyvän aikanaan ja todistelimme itsellemme naapurinkin tahtovan rauhaa. Olihan Stalin, tosin jo vuosia sitten, sanonut eräässä puheessaan:»yhtään vaaksaa omaa maata me emme kenellekään luovuta emmekä yhtään tuumaa keneltäkään tahdo.» Rajaloukkauksista puhuttiin kuitenkin päivittäin. Vakavin niistä tapahtui 26. marraskuuta Mainilassa, jossa ammutuista laukauksista Neuvostoliitto syytti Suomea. Tämä ei tietysti alkuunkaan sopinut meidän järkeemme, mehän halusimme vain elää rauhassa. Tämä tapaus aiheuttikin pienen särön muuten niin lujaan uskoomme. jos sittenkin? Ei, meitä ei voitu rangaista sodalla, meitä jotka halusimme rauhaa.. Ihmiset olivat alkaneet liikehtiä entistä enemmän ikään kuin hakien turvaa toisistaan ja saadakseen tukea uskolleen rauhan jatkuvuudesta. Niinpä minullekin tuli tilaisuus tavata ystävättäreni Eeli, jota en juuri ollut nähnyt hänen 28

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS Maarit Tamminen-Sutac KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS runoja Kasvamisen kipeä kauneus Maarit Tamminen-Sutac Kuvat: Maarit Tamminen-sutac, Mari Mäkelä, Teuvo Littunen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B Oli kaunis päivä, aurinko paistoi, taivas oli kirkas ja linnut lauloivat. Anselmi keräili kukkia niityillä. Yhtäkkiä Anselmi näki peltohiiren ja säikähti niin, että juoksi

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot