RIITTÄVÄT TUKIPALVELUT JA IHMINEN LÄHELLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RIITTÄVÄT TUKIPALVELUT JA IHMINEN LÄHELLÄ"

Transkriptio

1 RIITTÄVÄT TUKIPALVELUT JA IHMINEN LÄHELLÄ Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asuminen ja asumispalvelutarpeet Luoteis-Pirkanmaalla ASPA-selvityksiä 1/2011 Virva Malinen ISBN ISSN (painettu) ISSN (pdf) Painopaikka: Solver palvelut Oy Etukannen kuva: Arttu Korpela Takakannen kuva: Päivi Tuomisto

2 Itse asun tällä hetkellä yksin kerrostalossa enkä tarvitse asumispalveluja. Yksin asumisessa on monia hyviä puolia joista itsekin nautin. Mutta kohtaan niitä samoja haittoja joita muutkin yksinasujat kohtaavat. Niistä suurimpana yksinäisyys. Yksinäisyys ei ole kellonajasta riippuvaista. Mutta se on minua lähinnä iltaisin ja pitkinä viikonloppuina ja juhlapyhinä. Olen kuitenkin siinä mielessä onnellisessa asemassa että minulla on tukena vanhemmat ja sisaret sekä päivätoiminnassa käynnit, muutamat ystävät ja MTT. Jotakin kuitenkin arjestani jää puuttumaan. Se on tukihenkilö, jonka kanssa jakaa arjen kuulumisia. Aika kuluisi hänen kanssaan mielellään myös yhdessä liikkuen. Olenhan aina ollut aktiivinen liikkuja. Ja tiedän myös kuinka tärkeä merkitys sillä on mielenterveyden ja virkeyden kannalta. Viime viikolla minua onnisti vihdoin. Sain kauan kaipaamani tukihenkilön SPR:n ystäväpalvelun kautta. Ystävä, joka pitää sinua kädestä ja sanoo väärät sanat, on parempi kuin se, joka pysyy poissa. -Sirkka-Liisa Uusitalo-

3 Tiivistelmä Riittävät tukipalvelut ja ihminen lähellä. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asuminen ja asumispalvelutarpeet Luoteis-Pirkanmaalla Tekijä: Asumispalvelusäätiö ASPA / Virva Malinen Vuosi: 2011 Sivumäärä: 93 Asumispalvelusäätiö ASPA selvitti vuotiaiden vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumista ja asumispalvelujen tarvetta Ikaalisissa, Kihniössä ja Parkanossa. Selvitys toteutettiin yhteistyössä kuntien sosiaalitoimien, palvelujen tuottajien ja järjestöjen kanssa. Tulosten pohjalta laadittiin toimenpidesuositukset, joiden avulla kunnat voivat kehittää asumispalvelujaan yksilöllisempään, nykyaikaisempaan ja paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaan suuntaan. Tietoa alueen vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisesta kerättiin kohderyhmälle suunnatulla asiakaskyselyllä. Kyselyn tueksi haastateltiin 16 vastaajaa. Haastateltaviksi valittiin vastaajia, jotka olivat ilmoittaneet muuttotarpeen ja lisäpalvelujen ja/tai lisäavun tarpeen. Vammaispalvelutyöntekijöille, mielenterveystyöntekijöille ja järjestöille suunnatulla toimijakyselyllä kerättiin kehittämisehdotuksia asiakkaiden vastauksista nousseisiin tarpeisiin. Toimijakyselyyn saatiin 19 vastausta. Asiakaskyselyyn vastasi 119 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Puolet vastauksista tuli parkanolaisilta, 39 % ikaalislaisilta ja kihniöläisiltä 11 %. Suurimmat vastaajaryhmät olivat kehitysvammaiset (47 vastausta) ja mielenterveyskuntoutujat (31 vastausta). Noin puolet vastaajista kokee, että heillä on asumisessaan haittoja. Suurimmiksi haitoiksi vastaajat nimesivät tekemisen puutteen ja yksinäisyyden, uloslähtemisen ja asioihin tarttumisen vaikeuden, asunnon huonon sijainnin ja ylivoimaisilta tuntuvat kotityöt. Vajaa puolet vastaajista kokee tarvitsevansa nykyistä enemmän apua arjen toimiin. Vastaajat tarvitsevat enemmän apua etenkin kodin ulkopuolisissa toimissa, kuten vapaa-ajan vietossa ja harrastuksissa, mielekkään toiminnan löytämisessä, asioinnissa ja kodin ulkopuolella liikkumisessa. Kotona vastaajat tarvitsevat enemmän apua kodinhoidossa, pukeutumisessa ja peseytymisessä sekä ruoan laitossa. Hieman yli puolet vastaajista määritteli tarvitsevansa enemmän palveluja. Eniten vastaajat kaipasivat lähimmäisen apua sukulaiselta, tuttavalta tai vapaaehtoistyöntekijältä. Lisäksi vastaajat toivoivat saavansa henkilökohtaista apua ja kuljetuspalveluja enemmän. Kolmannes vastaajista ilmoitti välittömän tai lähitulevaisuuteen sijoittuvan muuttotarpeen. Heistä lähes puolet oli kehitysvammaisia vastaajia. Selvityksen perusteella ohjausryhmä laati seuraavat toimenpidesuositukset: 1. Monipuolisten ja yksilöllisten asumispalveluratkaisuja kehittäminen 2. Itsenäisen asumisen tukeminen ja kotiin vietävien palvelujen turvaaminen 3. Päivä- ja työtoiminnan kehittäminen 4. Harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan lisääminen ja osallistumisen tukeminen 5. Kokonaisvaltaisen, pitkän tähtäimen asumisen suunnitteluun panostaminen

4 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Selvityksen tausta ja lähtökohdat Valtakunnallinen näkökulma selvitykselle Valtakunnallisten suunnitelmien vaikutus Pirkanmaalla 5 3 Vammaisten ihmisten asuminen ja palvelut Asumispalveluja määrittelevä lainsäädäntö Asumispalvelujen laatusuositukset tavoitetilan kuvaajina Asumispalvelujen järjestämisratkaisuja Päivä- ja työtoiminta Yhteenvetoa 17 4 Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien palvelut Luoteis-Pirkanmaalla Asumispalvelut Luoteis-Pirkanmaalla Kuntien vammaispalvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluja Vammaisneuvostot Alueen järjestö- ja harrastustoiminta 24 5 Selvityksen toteutus Asiakaskysely Henkilökohtaiset haastattelut Toimijakysely 32 6 Asiakaskyselyn ja haastattelujen tulokset Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Vastaajien nykyinen asuminen Asunnon sijainti, asuintoverit ja ihmissuhteet asumistyytyväisyyden takana Puolella vastaajista asumisessaan haittoja Vastaajien käyttämät palvelut ja lisäpalvelujen tarve Lisäapua tarvitaan etenkin kodin ulkopuolisiin toimiin Tyytyväisyys palveluihin ja palveluista tiedottamiseen Kolmanneksella vastaajista muuttotarvetta Toiveena oma asunto nykyaikaisessa asumisyksikössä Lapsuudenkodissa/ vanhempien kanssa asuvat vastaajat 62

5 7 Toimijakyselyn tulokset Asumisen ja palvelujen haasteet ja kehittämisen kohdat Seudullinen yhteistyö asumispalvelujen kehittämiseksi Lisäavun tarpeeseen vastaaminen Asiointiapu ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen Kotona asuvat nuoret ja ikääntyvät asiakkaat ja omaisten tukeminen Avuntarpeen muutokseen vastaaminen tulevaisuudessa Yhteenvetoa 76 8 Lopuksi Yhteenvetoa selvityksen tuloksista Pohdintaa 81 9 Toimenpidesuositukset Lähteet 91 LIITE 1: Asiakaskysely LIITE 2: Haastattelurunko LIITE 3: Toimijakysely

6

7 1 Johdanto Viime syksynä ilmestyi kotimainen elokuva, mikä kertoi Kellokosken Prinsessasta, Anna Lappalaisesta. Lappalainen eli 92-vuotisesta elämästään yli puolet Kellokosken mielisairaalassa. Viimeisiksi vuosikseen hänet siirrettiin Nikkilänmäen mielisairaalaan taloudellisista syistä. Lappalainen eli elämänsä kuvitellen olevansa Prinsessa ja Kellokosken sairaalan hän ajatteli olevan kesäpalatsinsa. Nikkilänmäelle muuttoon liittyvää eroahdistusta hän purki toteamalla olevansa valmis muuttamaan talvipalatsiinsa. Laitos oli hänen asuinpaikkansa yli viidenkymmenen vuoden ajan. Elokuvasta selvisi, että vaikka Prinsessa asui laitoksessa, koki hän sen silti kodikseen. Hänellä oli kuninkaallisten kuvia huoneensa seinällä ja oma rauha yhden hengen huoneessaan. Koti oli hänelle tärkeä paikka siinä missä meistä jokaiselle. Koti on paikka, missä haluaa ja saa olla omassa rauhassa, siellä on yksityisyyttä. Kotona saa olla ja elää haluamallaan tavalla, siellä voi puuhailla ja sen voi sisustaa oman näköisekseen turvapaikaksi. Tähän meillä jokaisella on oikeus, vai onko? Vammaiset ihmiset haluavat asua kuten muutkin. He haluavat oman kodin, missä saavat itse päättää omista asioistaan. Vammaisten ihmisten palveluista ja asumisesta puhuttaessa ajatus asumisen tavanomaisuudesta ja tarpeellisuudesta saattaa hämärtyä. Vammaisia ihmisiä ei aina nähdä yksilöinä, vaan ryhmänsä edustajina, jotka tarvitsevat ryhmämuotoista asumista ja myös palvelut ryhmänä. Asuminen ja palvelut liitetään liian usein yhteen, vaikka niitä tulisi tarkastella erillisinä osa-alueina. Asumista tukevien palvelujen tulisi mahdollistaa itsenäinen asuminen. Vammaisella ihmisillä tulee myös olla oikeus päättää missä ja kenen kanssa asuu ja mistä asumiseensa saa tukea. Palvelujen suunnittelussa käyttäjäkunnan omat näkemykset tulee ottaa huomioon ja rakentaa yksilöllisiä palveluratkaisuja. Palveluratkaisuissa tulee huomioida vammaisen ihmisen elämä kokonaisuudessaan, sillä itsenäinen ja hyvä elämä koostuu muustakin kuin asumisesta. (Nurmi-Koikkalainen 2009, ) Tämä selvitys antaa yhden näkökulman ajankohtaiseen ja puhuttelevaan aiheeseen, vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumiseen. Raportissa kerrotaan asiakkaiden äänellä heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan asumisestaan ja saamistaan palveluista Luoteis-Pirkanmaan seutukunnan alueella. 1

8 2 Selvityksen tausta ja lähtökohdat Itsenäinen elämä on yksi Suomen vammaispoliittisen ohjelman peruskivistä. Itsenäisen elämän käsitteeseen liittyy kiinteästi hyvä asuminen. Tavoitteena on, että esteettömiä, joustavasti toiminnallisia ja helposti muunneltavissa olevia asuntoja on riittävästi tarjolla. Asunnon toimivuus mahdollistaa vammaisen ihmisen asumisessa entistä suuremman omatoimisuuden ja lisää hänen hyvinvointiaan. Asumiseen liittyvissä perusratkaisuissa on tavoitteena löytää tasapaino omatoimisuuden ja turvallisuuden välille. Esteetön asuminen lisää myös turvallisuutta. Itsenäistä elämää tukevien ratkaisujen tulee ulottua kodin lisäksi myös muuhun toiminta- ja elinympäristöön. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, ) Vammaisten ihmisten yksilöllisen asumisen kehittämisessä ja tukipalvelujen järjestämisessä on kyse perusoikeuksista ja oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta. Vammaispalvelujen haaste on laitoshoidon purkaminen ja siirtyminen yksilöllisempiin asumispalveluihin. Tavoitteena on, että vammaiset ihmiset asuvat tulevaisuudessa samoin kuin muutkin kansalaiset. (Niemelä & Brandt 2008, 3.) Suomi allekirjoitti YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen vuonna Sopimus tuli voimaan seuraavana vuonna. Tähän mennessä 127 maata on allekirjoittanut sen Suomen lisäksi. Sopimuksessa vahvistetaan vammaisille ihmisille kuuluvia oikeuksia, kuten oikeutta laadukkaaseen elämään ja itsenäiseen päätöksentekoon. Sopimuksen 19 artikla velvoittaa valtioita varmistamaan sen, että vammaiset ihmiset saavat itse valita asuinpaikkansa ja sen, kenen kanssa ja missä asuvat. Vammaiset ihmiset eivät sopimuksen mukaan ole velvoitettuja käyttämään tiettyjä asuinjärjestelyjä. Lisäksi vammaisten ihmisten saatavilla tulee olla valikoima kotiin annettavia asumispalveluja. Tarjolla tulee olla myös muita yhteiskunnan tukipalveluja, kuten elämistä ja osallisuutta tukeva ja eristämistä ja erottelua estävä henkilökohtainen apu. Yhteisön kaikkien palvelujen tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla ja niiden tulee vastata tarpeita. (Euroopan unionin neuvosto 2009.) Yksilöllisempiin asumispalveluihin siirtyminen on maailmanlaajuisesti tunnistettu vammaispoliittinen haaste. Eriytetyt asumispalveluyksiköt eivät ole hyväksyttävä ratkaisu, vaan tavoitteena tulee olla erilaiset palvelut ja tuki, henkilökohtainen apu kotiin ja asumiseen, syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden tukeminen ja yleisten palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus. (Viitala, Wiinikka & Åkerblom 2007, 9 10.) 2

9 2.1 Valtakunnallinen näkökulma selvitykselle Sosiaali- ja terveysministeriö aloitti 1990-luvun alussa kehitysvammaisten ihmisten asumista koskevan palvelurakenneuudistuksen. Tavoitteena oli laitoshuollon purkaminen, palvelurakenteen kehittäminen avopainotteisemmaksi ja kehitysvammaisten ihmisten kotona asumisen tukeminen. Tämän seurauksena palvelujärjestelmässä on tapahtunut muutos siten, että palvelut ovat avopainotteisempia, vaikka tilanne ei vielä olekaan tyydyttävä. Esteetön ja toimiva asunto sopivassa ympäristössä vähentää erityispalvelujen tarvetta. Tavoitteena on kehittää vammaisten ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin sopivia asumisratkaisuja. Erityisratkaisuista on kansantaloudellista hyötyä: asukas selviää vähemmällä avulla ja omaiset ja henkilökunta kuormittuvat vähemmän kun tilat vastaavat tarpeita. (Viitala, Wiinikka & Åkerblom 2007, 7.) Simmons ja Watson (teoksessa Niemelä & Brandt 2008, 72) esittävät ajatuksen ketään ei tule pitää liian vammaisena asumaan omassa kodissaan. Tämä voisi toimia yleisenä ohjenuorana palveluja järjestettäessä. Vuonna 2005 käynnistyi Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras) ja sitä koskeva laki tuli voimaan Uudistuksen tavoitteena on taata kaikille suomalaisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunnilta tämä uudistus vaatii toimivaa ja eheää kuntarakennetta, palvelurakenteiden vahvistamista ja palvelujen järjestämistä nykyistä laajemmalla väestöpohjalla, kuntien välistä yhteistyötä ja uusia toimintatapoja. Kuntaja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain seurauksena on kehitysvammahuollon palvelujen organisointia uudistettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) määrittelee sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille Kaste -ohjelma on strateginen ohjausväline suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Päätavoitteena on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia ja parantaa palvelujen laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Tavoitteiden saavuttamiseksi pyritään ennaltaehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain, varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys ja luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit. 3

10 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO ilmestyi vuonna Sen lähtökohtana ovat ihmis- ja perusoikeudet ja yhteiskunnan valtavirtaistamisperiaatteen mukainen kehittäminen. Ohjelma sisältää toistasataa konkreettista vammaispoliittista toimenpidettä tarjoten tuen ja suunnan kunnalliselle ja alueelliselle vammaispolitiikalle. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.) Hallituksen helmikuussa 2008 hyväksymässä asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa painotetaan, että muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien asumistilannetta tulee parantaa. Vammaisten ihmisten ja muiden erityisryhmien asuntotilanteen parantamiseksi ja asuntotarjonnan lisäämiseksi tulee lisätä rahallisia panostuksia etenkin heikompien ryhmien asuntotarjonnan kohentamiseksi. Toimenpideohjelmassa todetaan myös, että kustannussäästöjä saavutetaan laitoshoidon vähentyessä. (Ympäristöministeriö 2008.) Asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan liittyen valtioneuvosto teki tammikuussa 2010 periaatepäätöksen, jossa se linjasi ohjelman kehitysvammaisten ja muiden vaikeavammaisten asumisesta ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä vuosina Ohjelman keskeinen ajatus on laitospaikkojen vähentäminen nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti, nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden lapsuudenkodeista muuttamisen mahdollistaminen ja asuntojen tuottaminen pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille ihmisille. Asumisohjelman tavoitteena on mahdollistaa vammaisille ihmisille yksilöllinen asuminen, mikä vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä ja yhteiskunnassa. (Valtioneuvosto 2010.) Laitospaikkojen vähentämisen lisäksi asunnontarvetta lisää se, että vammaiset nuoret haluavat muuttaa entistä aikaisemmin lapsuudenkodistaan. Toisaalta myös vammaisten henkilöiden vanhempien ikääntyminen aiheuttaa oman paineensa, ikääntyneet vanhemmat eivät enää pysty tai jaksa hoitaa vammaista lastaan kotona. Tämän asiakasryhmän tarkkaa asuntotarvetta on hankala arvioida. (Ympäristöministeriö 2009, 12.) Psykiatrian palvelujärjestelmä kamppailee samanlaisten ongelmien ja ratkaisujen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaan Suomen psykiatrinen sairaanhoito on muihin länsimaihin verrattuna 4

11 laitoskeskeistä. Suunnitelmaksi asetettiin avohuollon kehittäminen ja psykiatristen sairaalapaikkojen vähentäminen 35 prosentilla vuoteen Edellytyksenä tälle on mielenterveyspalvelujen avopalvelujen vahvistaminen ja monipuolistaminen. (Mieli työryhmä 2009.) Laitoshoitopaikkojen vähentäminen ja yksilöllisten asumispalveluratkaisujen kehittäminen lisäävät asumista tukevien palvelujen tarvetta kuntatasolla. Asiakkaat tarvitsevat esimerkiksi lyhytaikaista hoitoa, henkilökohtaista apua ja vammaispalvelulain mukaista palveluasumista. Myös perhe- ja kotihoidon tarve voi kasvaa ja päivätoimintaa tarvitaan enemmän. Kuntien perustehtävänä on järjestää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien tarpeen mukainen asuminen ja sitä tukevat palvelut. Tämän edellytyksenä on se, että kunnan päättäjillä on riittävästi tietoa vammaisuuden ja erilaisten toimintarajoitteiden merkityksestä ja mahdollisuus hankkia tarvittavaa asiantuntemusta päätöstensä tueksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto 2003,15.) Erityisryhmien asumiseen tarvitaan erilaisia asumisratkaisuja, jotta asukkaiden yksilölliset vaatimukset voidaan huomioida. Kaikissa asumisratkaisuissa asukkailla tulee olla riittävästi yksilöllistä asumistilaa ja mahdollisesti yhteisessä käytössä olevia tiloja asumisratkaisun toteuttamistavasta riippuen. Tavallisessa asuntokannassa olevien asuntojen kohdalla pitää varmistua siitä, että asunnon lähiympäristö tukee asukkaan itsenäistä suoriutumista. (Ympäristöministeriö 2009, 26.) 2.2 Valtakunnallisten suunnitelmien vaikutus Pirkanmaalla Valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta Pirkanmaalla on laadittu alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten kuntalaisten yksilöllisiin asumisratkaisuihin ja laitoshoidon hallittuun vähentämiseen vuosina Suunnitelman perusteella yhä useampi kehitysvammainen ihminen asuu tulevaisuudessa lapsuudenkotinsa tai laitoksen sijaan ympärivuorokautisia asumispalveluja tuottavissa yksiköissä. Kehitysvammaisten ihmisten laitoshoitopaikkoja on tarkoitus vähentää 287:stä 155:een seuraavan viiden vuoden aikana. Muutos mahdollistuu perustamalla tai rakentamalla uusia asumispalveluyksikköjä. Suunnitelman mukaan Pirkanmaalle tulisi ohjelmakauden aikana noin 320 uutta asuntoa. (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2010.) 5

12 Pirkanmaan sairaanhoitopiirille on myönnetty rahoitusta Kaste-ohjelmasta osana vammaispalvelujen valtakunnallista kehittämishanketta palvelurakenteen kehittämiseksi Tavoitteena on hallittu kehitysvammahuollon palvelurakennemuutoksen läpivieminen yhdessä kuntien kanssa. VammaisKasteen kehitystavoitteina on 1) luoda vammaispalveluista selkeä ja tarkoituksenmukainen kokonaisuus, 2) mahdollistaa yksilölliset ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut, jotka tukevat vammaisten henkilöiden yksilöllistä elämistä ja asumista sekä edistävät heidän osallisuuttaan ja 3) riittävä ja osaava henkilöstö vammaisalalla. Kehittämisteemoina toimivat vammaispalvelujen rakenteiden uudistaminen, palveluohjaus ja -suunnittelu, yksilöllinen asuminen, henkilökohtainen apu ja osaamisen vahvistaminen. Pirkanmaalla on meneillään myös Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Pitkäaikaisen perhehoidon kehittämishanke RAY-rahoituksella vuosille Hankkeen tarkoituksena on kehittää uusia asumisen vaihtoehtoja nuorille aikuisille ja aikuisille kehitysvammaisille perhehoidon toimintamallin avulla. Myös psykiatrian palvelujärjestelmän puolella on suunniteltu laitoshoitopaikkojen vähentämistä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on tällä hetkellä 359 nuoriso- ja aikuispsykiatrista paikkaa 23:llä osastolla. Tämä tarkoittaa 0,75 psykiatrista sairaansijaa 1000 asukasta kohden. Käytännössä laitospaikkojen vähentäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella tarkoittaa 70 sairaalapaikan vaiheittaista vähentämistä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että vapautuva henkilöstöresurssi kohdennetaan avohoitoon tehostamaan vakavien psykiatristen häiriöiden hoitoa ja vahvistamaan konsultaatiopalveluja. Lisäksi avohoito tarvitsee tuekseen tehostetun hoidon jaksoja lähellä kuntoutujan omaa asuinympäristöä. Mielenterveyskuntoutujille tarkoitettuja asumispalveluja on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella noin 1,6 paikkaa 1000 asukasta kohden. Oleellista mielenterveyskuntoutujien kuntoutuksessa kuntoutujan itsensä ja kotikunnan kannalta on, että kuntoutuja sijoittuu tarpeitaan vastaavaan asumispalveluyksikköön ja mielellään omaan kuntaansa. (Lehtinen, Kuronen & Alanen 2010, 2, ) Pirkanmaalla kunnat ovat ratkaisseet mielenterveyspalvelujen järjestämisen ilman yhteistä strategiaa. Näin ollen palvelut ovat pirstoutuneet sairaanhoitopiiriin, yhteistoiminta-alueille, kuntiin ja yksityisille palvelujen tuottajille. Kukaan ei vastaa palvelukokonaisuuksista tai ohjaa ja valvo niiden oikeaa käyttöä. Lisäksi ongelmana Pirkanmaalla ovat avohoidon epätasainen resursointi ja käyttö sekä palveluasumisen tarpeen arvi- 6

13 oinnin laatu ja sen epätasaisuus. Palvelutalossa asuvia asiakkaita ei myöskään seurata säännöllisesti. Näistä seuraa palveluasumisen ylikäyttöä tai käyttöä, mikä ei vähennä laitoshoidon tarvetta. (Kuntamaisema Oy 2011.) Tämän selvityksen tarkoituksena on saada yleiskuva kolmen pirkanmaalaisten kunnan Parkanon, Ikaalisten ja Kihniön alueen vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja luoda suuntaviivoja siihen, miten palveluja tulisi kehittää vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Tulosten pohjalta laadittuja toimenpidesuosituksia kunnat voivat hyödyntää päätöksenteossaan toimintaa kehittäessään. 7

14 3 Vammaisten ihmisten asuminen ja palvelut Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumista ja asumista tukevia palvelujen järjestämistä säätelee Suomen lainsäädäntö sekä erilaiset vammaisten oikeuksia ja yhdenvertaisuuden toteutumista koskevat kansainväliset sopimukset. Näiden lisäksi asumisen ja palvelujen tarkoituksenmukaisen järjestämisen tueksi on laadittu asumisen laatu- ja kehittämissuosituksia. Vammaispalvelujen ideologinen tausta perustuu normaalisuuden periaatteelle, joka osaltaan heijastuu myös vammaislainsäädännön periaatteisiin ja lähtökohtiin. Tavoitteena on vammaisen ihmisen elämän normalisointi, tasa-arvoinen kohtelu ja yhtenevät yhteiskunnassa selviytymisen mahdollisuudet ei-vammaisten ihmisten tavoin. Vammaisten ihmisten palveluja koskevassa päätöksenteossa tulee yhdenvertaisuuden periaatteen olla avainasemassa. (Jääskeläinen 2007, ) 3.1 Asumispalveluja määrittelevä lainsäädäntö Keskeiset vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumista ja sitä tukevia palveluja määrittelevät lait ovat laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (vammaispalvelulaki 1987/380), laki kehitysvammaisten erityishuollosta (kehitysvammalaki 1977/519) ja mielenterveyslaki (1990/1116). Nämä lait kuuluvat erityislainsäädäntöön ja ne ovat toissijaisia yleislainsäädäntöön nähden. Tämä tarkoittaa sitä, että niitä sovelletaan niissä tapauksissa, kun henkilö ei saa hänelle sopivia ja riittäviä palveluja minkään muun lain nojalla. Erityislainsäädännön lisäksi vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumista ja palveluja määrittävät yleislainsäädäntöön kuuluvat lait. Näistä asumisen kannalta keskeisin on sosiaalihuoltolaki (1982/710). Sosiaalihuoltolaki määrää kunnan velvollisuudesta järjestää sosiaalihuoltoon kuuluvat palvelut sisällöllisesti ja laajuudeltaan sellaisina, kuin tarve kunnassa on. Asumispalvelut tulee järjestää niille henkilöille, jotka tarvitsevat erityisestä syystä apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Sosiaalihuoltolaissa määritellään asumispalvelut ja laitoshuolto määrärahasidonnaisiksi palveluiksi. Sosiaalihuoltoasetuksessa todetaan, että asumispalveluja järjestetään palveluasunnoissa ja tukiasunnoissa, 8

15 joissa yksilön itsenäistä asumista tai siihen siirtymistä tuetaan sosiaalityöllä ja muilla sosiaalipalveluilla. Laitosmuotoisessa asumisessa puolestaan henkilölle on hoidon ja huolenpidon lisäksi pyrittävä järjestämään turvallinen ja kodinomainen, virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää yksilön kuntoutumista, omatoimisuutta ja toimintakykyä. Laitoshoito voidaan järjestää lyhytaikaisena tai jatkuvana päivä- tai yöhoitona taikka ympärivuorokautisena hoitona. Laitoksessa voidaan järjestää myös itsenäistä asumista tukevaa ja kuntouttavaa toimintaa. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, kohtuulliset kuljetuspalvelut saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet sekä tulkkipalvelut. Nämä ovat niin kutsuttuja erityiseen järjestämisvastuuseen kuuluvia palveluja, joita kunta ei voi evätä määrärahojen puitteissa, mikäli henkilö vammansa tai sairautensa johdosta tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla on aina erityinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisen ihmisen palveluasuminen, mikäli hän ei ole jatkuvan laitoshoidon tarpeessa. Vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, joka tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoissaan jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Vammaispalvelulain mukainen asumisen järjestäminen tapahtuu tarjoamalla henkilölle palveluasumista, turvaamalla hänen tarvitsemansa asunnon muutostyöt tai järjestämällä itsenäinen asuminen asuntoon tarvittavien tarpeellisten välineiden, koneiden ja laitteiden avulla. Vammaispalvelulaki uudistui Uudistuksen myötä lakiin kirjattiin asiakkaan oikeuksia vahvistavia menettelysäännöksiä palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä. Tärkein uudistus koski kuitenkin vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestämistä, josta tuli aiemmasta poiketen kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva, asiakkaalle maksuton palvelu. Tämän lisäksi tärkeänä uudistuksena voidaan pitää myös vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistamista. 9

16 Kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta ihmiselle, jonka kehitys ja henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen ihmisen suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito. Kehitysvammalaki takaa kehitysvammaiselle henkilölle sellaiset yksilölliset palvelut ja tukitoimet, joita hän tarvitsee sekä kotona että kodin ulkopuolella. Erityishuollon toteuttamista varten on laadittava yksilöllinen erityishuolto-ohjelma. Se määrittää kehitysvammalain mukaiset palvelut, jotka kunnan on järjestettävä kehitysvammaiselle henkilölle. Erityishuoltona annettujen palveluiden tulee olla asiakkaalle ilmaisia. Yksilöllistä erityishuolto-ohjelmaa toteutettaessa tulee pyrkiä siihen, että sellaisen henkilön asuminen, joka ei voi asua omassa kodissaan, mutta ei ole laitoshuollon tarpeessa, järjestetään muulla tavoin. Vammaispalvelulain uudistuksen seurauksena vammaispalvelulaista tuli ensisijainen kehitysvammalakiin nähden. Muutos oli kuitenkin lähinnä periaatteellinen ja kehitysvammaiselle ihmiselle voidaan edelleen järjestää palveluja kehitysvammalain nojalla, mikäli vammaispalvelulain nojalla järjestettävät palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia. Mielenterveyslaki säätää kunnan tai kuntaliitoksen velvollisuudeksi huolehtia siitä, että mielenterveyspalvelut on järjestetty sisällöllisesti ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin alueellinen tarve edellyttää. Palvelut on järjestettävä ensisijaisesti avomuotoisina ja omaaloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tukien. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja mielenterveyshäiriöitä poteville henkilöille sairauden vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Lisäksi mielenterveystyöhön kuuluu väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ennaltaehkäisevät mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. Mielisairautta tai muuta mielenterveyshäiriötä potevalle henkilölle on riittävän hoidon ja palvelujen lisäksi järjestettävä mahdollisuus lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvään tuki- ja palveluasumiseen siten kuin siitä on säädetty. 10

17 3.2 Asumispalvelujen laatusuositukset tavoitetilan kuvaajina Erityisryhmien asumista ja siihen liittyviä palveluja tukemaan ja määrittämään on laadittu laatu- ja kehittämissuosituksia. Näitä ovat Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus, Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus ja Laatusuositus kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseksi vuosiksi Laatusuositusten tavoitteena on toimia kunnissa tehtävän päätöksenteon tukena antaen välineitä, näkemyksiä ja suuntaviivoja ja toimia tavoitetilan kuvauksena asumisen ja asumista tukevien palvelujen osalta. Laatusuositukset eivät sisällä kuntia sitovia normeja, vaikka ne perustuvatkin lainsäädäntöön. Suositusten lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja asumisen monimuotoisuus. Tavoitteena on luoda yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytykset ja parantaa vammaisten ihmisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia. Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuosituksen mukaan vammaisten ihmisten tarpeet tulee huomioida kuntasuunnittelussa ja päätöksenteon tukena tulee käyttää kunnan vammaispoliittista ohjelmaa. Ympäristö tukee kuntalaisten sosiaalista kanssakäyntiä ja helpottaa palvelujen saavutettavuutta, tämän vuoksi kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristön muuttamisessa tulee huomioida ihmisten toimintakyvyn erilaisuus. Kunnan asuntokantaa uudistettaessa huomioidaan toimintarajoitteisten ihmisten tarpeet ja esteettömiä asuntoja tulee kunnassa olla riittävästi. Kunnan palvelut suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne sopivat kaikille kuntalaisille heidän toimintarajoitteensa huomioiden. Yksilöllisillä palveluilla pyritään kuntalaisten yhdenvertaisuuteen ja toimintakyvyltään erilaisten kuntalaisten asumista tukevat palvelut toteutetaan yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti, apuna tässä käytetään asiakkaan ja kunnan edustajan yhteistyönä laatimaa palvelusuunnitelmaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2003.) Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuosituksen lähtökohtana on, että kunnassa on riittävä määrä asumis- ja kuntouttavia palveluja ja ne vastaavat tarpeisiin. Asumispalveluihin liittyvät kiinteästi kuntouttavat palvelut ja käytetty asumisratkaisu on kuntoutujan kannalta tarkoituksenmukainen. Vaikeasti toimintarajoitteisen kuntoutujan toimintakyky pyritään säilyttämään ennallaan ja mahdollisuuksia laadukkaaseen elämään edistetään ja kuntoutujaa aktivoidaan osallistumaan ympäröivään yhteiskuntaan ja sosiaalisten verkkojen säilymistä tuetaan. Asumispalveluyksiköt 11

18 ovat kodinomaisia ja pitkäaikaiseen asumiseen sopivia. Ainoastaan poikkeustapauksissa huoneessa asuu useampia ihmisiä. Kuntoutujan yksityisyyden tulee säilyä. Kuntoutujan asuntoon liittyvät tarpeet eroavat lopulta hyvin vähän muun väestön tarpeista. Asumispalveluyksikössä huomioidaan laatuun liittyvät tekijät kaikin puolin, esimerkiksi henkilöstön määrässä. Lisäksi kuntiin luodaan mielenterveystyön kokonaissuunnitelman osana asumispalvelujen arviointijärjestelmä. Palvelukokonaisuuksia arvioidaan järjestelmällisesti. Jokaisessa yksikössä on oma laadunhallintajärjestelmänsä ja asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti ja hyödynnetään systemaattisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on laatinut Laatusuosituksen kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseksi vuosiksi Suosituksen lähtökohtana on yksilöllisen asumisen mahdollistaminen normaalissa asuinympäristössä siten, että kehitysvammainen henkilö voi valita asuntonsa ja sen kenen kanssa hän asuu. Suosituksen lähtökohtana toimii ajatus siitä, että asunto on enemmän kuin huone. Asunnon tulee täyttää yleiset asunnon tunnuspiirteet: henkilökohtaiset tilat, oma eteinen, keittiö/keittonurkkaus (minimissään varaus keittotilalle), kylpyhuone, erillinen makuutila, oleskelutila, henkilökohtaiset säilytystilat, parveke/piha, tarvittava sosiaalija turvatekniikka. Muita yksilöllisen asumisen tunnuspiirteitä ovat oma postilaatikko/- luukku, ovikello ja oma nimi ovessa. Asuntojen rakentamisen lähtökohtana tulee olla kehitysvammaisten yksilölliset asumisen tarpeet, tilojen tulee olla esteettömiä ja turvallisia ja asuntojen helposti muunneltavissa. (Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2010.) 3.3 Asumispalvelujen järjestämisratkaisuja Asumispalveluja kuvaava sanasto on moninaista ja kirjavaa eikä virallisia tai yhteneviä määritelmiä ole. Termejä käytetään sekaisin tai jatkojalostetaan eli kehitellään itse uusia termejä, kuten esimerkiksi tehostettu hoito ja kuntouttava palveluasuminen. Yksiköt voivat käyttää keskenään eri käsitteitä vaikka palvelu ja asuminen ovat samantyyppisiä. Toisaalta samalla termillä voi kuvata myös kahta täysin erilaista asumispalveluratkaisua. 12

19 Asumisratkaisut sijoittuvat janalle, jonka toisessa päässä on itsenäinen asuminen ja toisessa ääripäässä laitoshoito. Näiden välissä on asumispalvelujen lisäksi monenlaista muuta palvelua. (Salmi 2006, 14.) Asiakkaan tai omaisen näkökulmasta voi olla hämmentävää etsiä sopivaa asuinpaikkaa epäselvien tai abstraktien määritelmien vuoksi. Asumispalvelu käsitteenä on sisällöllisesti laaja. Sosiaalihuoltolain 22 :n mukaan asumispalvelulla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Lain 23 :n mukaan asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee tukea tai apua asunnon tai asumisensa järjestämiseen. Sosiaalihuoltolaissa asumispalvelu on yläkäsite, joka jakautuu palveluasumiseen ja tukiasumiseen. Vammaisten ihmisten palveluasumisesta puhuttaessa tarkoitetaan vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaista vaikeavammaisten ihmisten oikeutta kunnan järjestämään palveluasumiseen. (Salmi 2006, 14.) Palveluasuminen on tarkoitettu niille ihmisille, jotka puutteellisen toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat jatkuvaa päivittäistä apua. Palveluasumisen toteuttamistapoja on erilaisia: yksittäisessä asunnossa, palveluasumisryhmissä, palvelutalossa tai muussa asumisyksikössä. (Niemelä & Brandt 2007, 37.) Oleellista palveluasumisessa on, että asukkaalla on toimiva asunto ja asukkaan oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi hän saa riittävästi lisäpalveluja ja tukea. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, 10.) Tukiasumista tai tuettua asumista ei ole lainsäädännössä tarkasti määritelty. Yleensä sillä tarkoitetaan suhteellisen itsenäistä asumista, jossa henkilö asuu omistus-/vuokraasunnossa ja saa asumiseensa tarvittavan määrän tukea. Tarvittaessa henkilöä avustetaan asunnon hankinnassa. Kehitysvammalain perusteella asuminen useimmiten järjestetään ryhmäasumisena, vaikka se voitaisiin järjestää yksilöllisestikin. Pääasiallisesti kehitysvammaiset ihmiset asuvat asumisyksiköissä, joissa asuminen ja palvelut liittyvät kiinteästi toisiinsa. (Ympäristöministeriö 2009, 25.) Kehitysvammaisten ihmisten asumisesta puhuttaessa ovat käytössä termit tuettu, ohjattu ja autettu asuminen. Tuetun asumisen tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisen ihmisen yksilöllinen asuminen: asukas pääsääntöisesti huolehtii itse arkiaskareistaan, mutta hän saattaa tarvita apua raha-asioissa tai ennakoimattomissa tilanteissa. Ohjattu asuminen on tarkoitettu kehitysvammaisil- 13

20 le ihmisille, jotka tarvitsevat jonkin verran jatkuvaa huolenpitoa. Autettu asuminen on suunnattu niille kehitysvammaisille ihmisille, joilla avuntarve on ympärivuorokautista ja perustarpeiden alueella. (Niemelä & Brandt 2007, 39.) Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittämissuosituksessa asuminen on jaettu tuettuun asumiseen, palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen. Näistä itsenäisin asumismuoto on tuettu asuminen, jolloin kuntoutuja asuu omassa asunnossa tai kunnan järjestämässä tukiasunnossa. Kuntoutuja saa asumiseen tukea itsenäisen elämisen mahdollistamiseksi. Palveluasuminen on usein yhteisöllistä asumista ryhmäasunnossa ja kuntoutusmetodeista riippuen myös tavallista palveluasumista itsenäisessä asunnossa. Henkilöstöä on paikalla päivisin. Toiminnan painopisteenä on monipuolinen kuntoutus ja asiakkaan toimintakyvyn ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen. Tehostettu palveluasuminen on yhteisöllistä asumista ryhmäasumisessa. Se on tarkoitettu vaikeasti toimintarajoitteisille mielenterveyskuntoutujille, jotka tarvitsevat jatkuvaa hoivaa, huolenpitoa ja ympärivuorokautista tukea päivittäisistä toiminnoista selviytyäkseen. Asuminen tapahtuu yhteisöllisesti ryhmäasunnossa ja henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, ) Vammaisen ihmisen asuminen voidaan järjestää myös perhehoitona, mikä tarkoittaa henkilön kasvatuksen, hoidon tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä muussa yksityiskodissa kuin henkilön omassa. Tavoitteena on tarjota vaikeavammaiselle henkilölle kodinomainen asuminen, mahdollisuus läheisiin ihmissuhteisiin, perusturvallisuudentunne ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Perhehoitoa järjestetään tavallisessa perheessä tai ammatillisena perhehoitona. (Niemelä & Brandt 2007, ) Alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi kotona hoitoa tai huolenpitoa tarvitsevan ihmisen hoito voidaan järjestää myös kotona pitkä- tai lyhytaikaisesti omaishoidon tuen turvin kunnan määrärahojen puitteissa. Tuolloin hoidettavan omainen tai läheinen henkilö vastaa hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla. Omaishoidon tuen saajalle kuuluvat vapaapäivät järjestetään intervalli- eli tilapäishoidon avulla esimerkiksi jossakin asumispalveluyksikössä. 14

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto

Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto 1 2 Sisällys 1. Vammaispalveluiden indikaattorit... 3 2. Kelan etuisuudet / 1000 asukasta... 8 3. laitos 2013...

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Henkilökohtaisen avun päivät Assistentti.info Helsinki, Kuntatalo 22.9.2010 Hallitussihteeri Jaana Huhta, STM Esityksen näkökulmia Vammaispalvelulain muutoksesta vuosi

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia

Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia Aarne Rajalahti Ts. kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2014 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta?

Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta? Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta? Uusi lainsäädäntö ja palvelurakenne tulossa - kuinka toimimme keskisuomalaisissa vammaispalveluissa Keski-Suomen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

2 Kehitysvammalain mukaisia palveluja vuoden 2006 aikana käyttäneet asiakkaat

2 Kehitysvammalain mukaisia palveluja vuoden 2006 aikana käyttäneet asiakkaat Kuusikko 2006 Liite 1 Kehitysvammahuolto 7.3.2007 Kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten määritelmät ja tietojen keruu 2006 Yleisiä määritelmiä Tässä raportissa kuvataan kuntien kehitysvammahuollon

Lisätiedot