RIITTÄVÄT TUKIPALVELUT JA IHMINEN LÄHELLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RIITTÄVÄT TUKIPALVELUT JA IHMINEN LÄHELLÄ"

Transkriptio

1 RIITTÄVÄT TUKIPALVELUT JA IHMINEN LÄHELLÄ Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asuminen ja asumispalvelutarpeet Luoteis-Pirkanmaalla ASPA-selvityksiä 1/2011 Virva Malinen ISBN ISSN (painettu) ISSN (pdf) Painopaikka: Solver palvelut Oy Etukannen kuva: Arttu Korpela Takakannen kuva: Päivi Tuomisto

2 Itse asun tällä hetkellä yksin kerrostalossa enkä tarvitse asumispalveluja. Yksin asumisessa on monia hyviä puolia joista itsekin nautin. Mutta kohtaan niitä samoja haittoja joita muutkin yksinasujat kohtaavat. Niistä suurimpana yksinäisyys. Yksinäisyys ei ole kellonajasta riippuvaista. Mutta se on minua lähinnä iltaisin ja pitkinä viikonloppuina ja juhlapyhinä. Olen kuitenkin siinä mielessä onnellisessa asemassa että minulla on tukena vanhemmat ja sisaret sekä päivätoiminnassa käynnit, muutamat ystävät ja MTT. Jotakin kuitenkin arjestani jää puuttumaan. Se on tukihenkilö, jonka kanssa jakaa arjen kuulumisia. Aika kuluisi hänen kanssaan mielellään myös yhdessä liikkuen. Olenhan aina ollut aktiivinen liikkuja. Ja tiedän myös kuinka tärkeä merkitys sillä on mielenterveyden ja virkeyden kannalta. Viime viikolla minua onnisti vihdoin. Sain kauan kaipaamani tukihenkilön SPR:n ystäväpalvelun kautta. Ystävä, joka pitää sinua kädestä ja sanoo väärät sanat, on parempi kuin se, joka pysyy poissa. -Sirkka-Liisa Uusitalo-

3 Tiivistelmä Riittävät tukipalvelut ja ihminen lähellä. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asuminen ja asumispalvelutarpeet Luoteis-Pirkanmaalla Tekijä: Asumispalvelusäätiö ASPA / Virva Malinen Vuosi: 2011 Sivumäärä: 93 Asumispalvelusäätiö ASPA selvitti vuotiaiden vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumista ja asumispalvelujen tarvetta Ikaalisissa, Kihniössä ja Parkanossa. Selvitys toteutettiin yhteistyössä kuntien sosiaalitoimien, palvelujen tuottajien ja järjestöjen kanssa. Tulosten pohjalta laadittiin toimenpidesuositukset, joiden avulla kunnat voivat kehittää asumispalvelujaan yksilöllisempään, nykyaikaisempaan ja paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaan suuntaan. Tietoa alueen vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisesta kerättiin kohderyhmälle suunnatulla asiakaskyselyllä. Kyselyn tueksi haastateltiin 16 vastaajaa. Haastateltaviksi valittiin vastaajia, jotka olivat ilmoittaneet muuttotarpeen ja lisäpalvelujen ja/tai lisäavun tarpeen. Vammaispalvelutyöntekijöille, mielenterveystyöntekijöille ja järjestöille suunnatulla toimijakyselyllä kerättiin kehittämisehdotuksia asiakkaiden vastauksista nousseisiin tarpeisiin. Toimijakyselyyn saatiin 19 vastausta. Asiakaskyselyyn vastasi 119 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Puolet vastauksista tuli parkanolaisilta, 39 % ikaalislaisilta ja kihniöläisiltä 11 %. Suurimmat vastaajaryhmät olivat kehitysvammaiset (47 vastausta) ja mielenterveyskuntoutujat (31 vastausta). Noin puolet vastaajista kokee, että heillä on asumisessaan haittoja. Suurimmiksi haitoiksi vastaajat nimesivät tekemisen puutteen ja yksinäisyyden, uloslähtemisen ja asioihin tarttumisen vaikeuden, asunnon huonon sijainnin ja ylivoimaisilta tuntuvat kotityöt. Vajaa puolet vastaajista kokee tarvitsevansa nykyistä enemmän apua arjen toimiin. Vastaajat tarvitsevat enemmän apua etenkin kodin ulkopuolisissa toimissa, kuten vapaa-ajan vietossa ja harrastuksissa, mielekkään toiminnan löytämisessä, asioinnissa ja kodin ulkopuolella liikkumisessa. Kotona vastaajat tarvitsevat enemmän apua kodinhoidossa, pukeutumisessa ja peseytymisessä sekä ruoan laitossa. Hieman yli puolet vastaajista määritteli tarvitsevansa enemmän palveluja. Eniten vastaajat kaipasivat lähimmäisen apua sukulaiselta, tuttavalta tai vapaaehtoistyöntekijältä. Lisäksi vastaajat toivoivat saavansa henkilökohtaista apua ja kuljetuspalveluja enemmän. Kolmannes vastaajista ilmoitti välittömän tai lähitulevaisuuteen sijoittuvan muuttotarpeen. Heistä lähes puolet oli kehitysvammaisia vastaajia. Selvityksen perusteella ohjausryhmä laati seuraavat toimenpidesuositukset: 1. Monipuolisten ja yksilöllisten asumispalveluratkaisuja kehittäminen 2. Itsenäisen asumisen tukeminen ja kotiin vietävien palvelujen turvaaminen 3. Päivä- ja työtoiminnan kehittäminen 4. Harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan lisääminen ja osallistumisen tukeminen 5. Kokonaisvaltaisen, pitkän tähtäimen asumisen suunnitteluun panostaminen

4 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Selvityksen tausta ja lähtökohdat Valtakunnallinen näkökulma selvitykselle Valtakunnallisten suunnitelmien vaikutus Pirkanmaalla 5 3 Vammaisten ihmisten asuminen ja palvelut Asumispalveluja määrittelevä lainsäädäntö Asumispalvelujen laatusuositukset tavoitetilan kuvaajina Asumispalvelujen järjestämisratkaisuja Päivä- ja työtoiminta Yhteenvetoa 17 4 Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien palvelut Luoteis-Pirkanmaalla Asumispalvelut Luoteis-Pirkanmaalla Kuntien vammaispalvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluja Vammaisneuvostot Alueen järjestö- ja harrastustoiminta 24 5 Selvityksen toteutus Asiakaskysely Henkilökohtaiset haastattelut Toimijakysely 32 6 Asiakaskyselyn ja haastattelujen tulokset Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Vastaajien nykyinen asuminen Asunnon sijainti, asuintoverit ja ihmissuhteet asumistyytyväisyyden takana Puolella vastaajista asumisessaan haittoja Vastaajien käyttämät palvelut ja lisäpalvelujen tarve Lisäapua tarvitaan etenkin kodin ulkopuolisiin toimiin Tyytyväisyys palveluihin ja palveluista tiedottamiseen Kolmanneksella vastaajista muuttotarvetta Toiveena oma asunto nykyaikaisessa asumisyksikössä Lapsuudenkodissa/ vanhempien kanssa asuvat vastaajat 62

5 7 Toimijakyselyn tulokset Asumisen ja palvelujen haasteet ja kehittämisen kohdat Seudullinen yhteistyö asumispalvelujen kehittämiseksi Lisäavun tarpeeseen vastaaminen Asiointiapu ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen Kotona asuvat nuoret ja ikääntyvät asiakkaat ja omaisten tukeminen Avuntarpeen muutokseen vastaaminen tulevaisuudessa Yhteenvetoa 76 8 Lopuksi Yhteenvetoa selvityksen tuloksista Pohdintaa 81 9 Toimenpidesuositukset Lähteet 91 LIITE 1: Asiakaskysely LIITE 2: Haastattelurunko LIITE 3: Toimijakysely

6

7 1 Johdanto Viime syksynä ilmestyi kotimainen elokuva, mikä kertoi Kellokosken Prinsessasta, Anna Lappalaisesta. Lappalainen eli 92-vuotisesta elämästään yli puolet Kellokosken mielisairaalassa. Viimeisiksi vuosikseen hänet siirrettiin Nikkilänmäen mielisairaalaan taloudellisista syistä. Lappalainen eli elämänsä kuvitellen olevansa Prinsessa ja Kellokosken sairaalan hän ajatteli olevan kesäpalatsinsa. Nikkilänmäelle muuttoon liittyvää eroahdistusta hän purki toteamalla olevansa valmis muuttamaan talvipalatsiinsa. Laitos oli hänen asuinpaikkansa yli viidenkymmenen vuoden ajan. Elokuvasta selvisi, että vaikka Prinsessa asui laitoksessa, koki hän sen silti kodikseen. Hänellä oli kuninkaallisten kuvia huoneensa seinällä ja oma rauha yhden hengen huoneessaan. Koti oli hänelle tärkeä paikka siinä missä meistä jokaiselle. Koti on paikka, missä haluaa ja saa olla omassa rauhassa, siellä on yksityisyyttä. Kotona saa olla ja elää haluamallaan tavalla, siellä voi puuhailla ja sen voi sisustaa oman näköisekseen turvapaikaksi. Tähän meillä jokaisella on oikeus, vai onko? Vammaiset ihmiset haluavat asua kuten muutkin. He haluavat oman kodin, missä saavat itse päättää omista asioistaan. Vammaisten ihmisten palveluista ja asumisesta puhuttaessa ajatus asumisen tavanomaisuudesta ja tarpeellisuudesta saattaa hämärtyä. Vammaisia ihmisiä ei aina nähdä yksilöinä, vaan ryhmänsä edustajina, jotka tarvitsevat ryhmämuotoista asumista ja myös palvelut ryhmänä. Asuminen ja palvelut liitetään liian usein yhteen, vaikka niitä tulisi tarkastella erillisinä osa-alueina. Asumista tukevien palvelujen tulisi mahdollistaa itsenäinen asuminen. Vammaisella ihmisillä tulee myös olla oikeus päättää missä ja kenen kanssa asuu ja mistä asumiseensa saa tukea. Palvelujen suunnittelussa käyttäjäkunnan omat näkemykset tulee ottaa huomioon ja rakentaa yksilöllisiä palveluratkaisuja. Palveluratkaisuissa tulee huomioida vammaisen ihmisen elämä kokonaisuudessaan, sillä itsenäinen ja hyvä elämä koostuu muustakin kuin asumisesta. (Nurmi-Koikkalainen 2009, ) Tämä selvitys antaa yhden näkökulman ajankohtaiseen ja puhuttelevaan aiheeseen, vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumiseen. Raportissa kerrotaan asiakkaiden äänellä heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan asumisestaan ja saamistaan palveluista Luoteis-Pirkanmaan seutukunnan alueella. 1

8 2 Selvityksen tausta ja lähtökohdat Itsenäinen elämä on yksi Suomen vammaispoliittisen ohjelman peruskivistä. Itsenäisen elämän käsitteeseen liittyy kiinteästi hyvä asuminen. Tavoitteena on, että esteettömiä, joustavasti toiminnallisia ja helposti muunneltavissa olevia asuntoja on riittävästi tarjolla. Asunnon toimivuus mahdollistaa vammaisen ihmisen asumisessa entistä suuremman omatoimisuuden ja lisää hänen hyvinvointiaan. Asumiseen liittyvissä perusratkaisuissa on tavoitteena löytää tasapaino omatoimisuuden ja turvallisuuden välille. Esteetön asuminen lisää myös turvallisuutta. Itsenäistä elämää tukevien ratkaisujen tulee ulottua kodin lisäksi myös muuhun toiminta- ja elinympäristöön. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, ) Vammaisten ihmisten yksilöllisen asumisen kehittämisessä ja tukipalvelujen järjestämisessä on kyse perusoikeuksista ja oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta. Vammaispalvelujen haaste on laitoshoidon purkaminen ja siirtyminen yksilöllisempiin asumispalveluihin. Tavoitteena on, että vammaiset ihmiset asuvat tulevaisuudessa samoin kuin muutkin kansalaiset. (Niemelä & Brandt 2008, 3.) Suomi allekirjoitti YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen vuonna Sopimus tuli voimaan seuraavana vuonna. Tähän mennessä 127 maata on allekirjoittanut sen Suomen lisäksi. Sopimuksessa vahvistetaan vammaisille ihmisille kuuluvia oikeuksia, kuten oikeutta laadukkaaseen elämään ja itsenäiseen päätöksentekoon. Sopimuksen 19 artikla velvoittaa valtioita varmistamaan sen, että vammaiset ihmiset saavat itse valita asuinpaikkansa ja sen, kenen kanssa ja missä asuvat. Vammaiset ihmiset eivät sopimuksen mukaan ole velvoitettuja käyttämään tiettyjä asuinjärjestelyjä. Lisäksi vammaisten ihmisten saatavilla tulee olla valikoima kotiin annettavia asumispalveluja. Tarjolla tulee olla myös muita yhteiskunnan tukipalveluja, kuten elämistä ja osallisuutta tukeva ja eristämistä ja erottelua estävä henkilökohtainen apu. Yhteisön kaikkien palvelujen tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla ja niiden tulee vastata tarpeita. (Euroopan unionin neuvosto 2009.) Yksilöllisempiin asumispalveluihin siirtyminen on maailmanlaajuisesti tunnistettu vammaispoliittinen haaste. Eriytetyt asumispalveluyksiköt eivät ole hyväksyttävä ratkaisu, vaan tavoitteena tulee olla erilaiset palvelut ja tuki, henkilökohtainen apu kotiin ja asumiseen, syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden tukeminen ja yleisten palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus. (Viitala, Wiinikka & Åkerblom 2007, 9 10.) 2

9 2.1 Valtakunnallinen näkökulma selvitykselle Sosiaali- ja terveysministeriö aloitti 1990-luvun alussa kehitysvammaisten ihmisten asumista koskevan palvelurakenneuudistuksen. Tavoitteena oli laitoshuollon purkaminen, palvelurakenteen kehittäminen avopainotteisemmaksi ja kehitysvammaisten ihmisten kotona asumisen tukeminen. Tämän seurauksena palvelujärjestelmässä on tapahtunut muutos siten, että palvelut ovat avopainotteisempia, vaikka tilanne ei vielä olekaan tyydyttävä. Esteetön ja toimiva asunto sopivassa ympäristössä vähentää erityispalvelujen tarvetta. Tavoitteena on kehittää vammaisten ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin sopivia asumisratkaisuja. Erityisratkaisuista on kansantaloudellista hyötyä: asukas selviää vähemmällä avulla ja omaiset ja henkilökunta kuormittuvat vähemmän kun tilat vastaavat tarpeita. (Viitala, Wiinikka & Åkerblom 2007, 7.) Simmons ja Watson (teoksessa Niemelä & Brandt 2008, 72) esittävät ajatuksen ketään ei tule pitää liian vammaisena asumaan omassa kodissaan. Tämä voisi toimia yleisenä ohjenuorana palveluja järjestettäessä. Vuonna 2005 käynnistyi Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras) ja sitä koskeva laki tuli voimaan Uudistuksen tavoitteena on taata kaikille suomalaisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunnilta tämä uudistus vaatii toimivaa ja eheää kuntarakennetta, palvelurakenteiden vahvistamista ja palvelujen järjestämistä nykyistä laajemmalla väestöpohjalla, kuntien välistä yhteistyötä ja uusia toimintatapoja. Kuntaja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain seurauksena on kehitysvammahuollon palvelujen organisointia uudistettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) määrittelee sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille Kaste -ohjelma on strateginen ohjausväline suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Päätavoitteena on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia ja parantaa palvelujen laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Tavoitteiden saavuttamiseksi pyritään ennaltaehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain, varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys ja luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit. 3

10 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO ilmestyi vuonna Sen lähtökohtana ovat ihmis- ja perusoikeudet ja yhteiskunnan valtavirtaistamisperiaatteen mukainen kehittäminen. Ohjelma sisältää toistasataa konkreettista vammaispoliittista toimenpidettä tarjoten tuen ja suunnan kunnalliselle ja alueelliselle vammaispolitiikalle. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.) Hallituksen helmikuussa 2008 hyväksymässä asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa painotetaan, että muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien asumistilannetta tulee parantaa. Vammaisten ihmisten ja muiden erityisryhmien asuntotilanteen parantamiseksi ja asuntotarjonnan lisäämiseksi tulee lisätä rahallisia panostuksia etenkin heikompien ryhmien asuntotarjonnan kohentamiseksi. Toimenpideohjelmassa todetaan myös, että kustannussäästöjä saavutetaan laitoshoidon vähentyessä. (Ympäristöministeriö 2008.) Asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan liittyen valtioneuvosto teki tammikuussa 2010 periaatepäätöksen, jossa se linjasi ohjelman kehitysvammaisten ja muiden vaikeavammaisten asumisesta ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä vuosina Ohjelman keskeinen ajatus on laitospaikkojen vähentäminen nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti, nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden lapsuudenkodeista muuttamisen mahdollistaminen ja asuntojen tuottaminen pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille ihmisille. Asumisohjelman tavoitteena on mahdollistaa vammaisille ihmisille yksilöllinen asuminen, mikä vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä ja yhteiskunnassa. (Valtioneuvosto 2010.) Laitospaikkojen vähentämisen lisäksi asunnontarvetta lisää se, että vammaiset nuoret haluavat muuttaa entistä aikaisemmin lapsuudenkodistaan. Toisaalta myös vammaisten henkilöiden vanhempien ikääntyminen aiheuttaa oman paineensa, ikääntyneet vanhemmat eivät enää pysty tai jaksa hoitaa vammaista lastaan kotona. Tämän asiakasryhmän tarkkaa asuntotarvetta on hankala arvioida. (Ympäristöministeriö 2009, 12.) Psykiatrian palvelujärjestelmä kamppailee samanlaisten ongelmien ja ratkaisujen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaan Suomen psykiatrinen sairaanhoito on muihin länsimaihin verrattuna 4

11 laitoskeskeistä. Suunnitelmaksi asetettiin avohuollon kehittäminen ja psykiatristen sairaalapaikkojen vähentäminen 35 prosentilla vuoteen Edellytyksenä tälle on mielenterveyspalvelujen avopalvelujen vahvistaminen ja monipuolistaminen. (Mieli työryhmä 2009.) Laitoshoitopaikkojen vähentäminen ja yksilöllisten asumispalveluratkaisujen kehittäminen lisäävät asumista tukevien palvelujen tarvetta kuntatasolla. Asiakkaat tarvitsevat esimerkiksi lyhytaikaista hoitoa, henkilökohtaista apua ja vammaispalvelulain mukaista palveluasumista. Myös perhe- ja kotihoidon tarve voi kasvaa ja päivätoimintaa tarvitaan enemmän. Kuntien perustehtävänä on järjestää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien tarpeen mukainen asuminen ja sitä tukevat palvelut. Tämän edellytyksenä on se, että kunnan päättäjillä on riittävästi tietoa vammaisuuden ja erilaisten toimintarajoitteiden merkityksestä ja mahdollisuus hankkia tarvittavaa asiantuntemusta päätöstensä tueksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto 2003,15.) Erityisryhmien asumiseen tarvitaan erilaisia asumisratkaisuja, jotta asukkaiden yksilölliset vaatimukset voidaan huomioida. Kaikissa asumisratkaisuissa asukkailla tulee olla riittävästi yksilöllistä asumistilaa ja mahdollisesti yhteisessä käytössä olevia tiloja asumisratkaisun toteuttamistavasta riippuen. Tavallisessa asuntokannassa olevien asuntojen kohdalla pitää varmistua siitä, että asunnon lähiympäristö tukee asukkaan itsenäistä suoriutumista. (Ympäristöministeriö 2009, 26.) 2.2 Valtakunnallisten suunnitelmien vaikutus Pirkanmaalla Valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta Pirkanmaalla on laadittu alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten kuntalaisten yksilöllisiin asumisratkaisuihin ja laitoshoidon hallittuun vähentämiseen vuosina Suunnitelman perusteella yhä useampi kehitysvammainen ihminen asuu tulevaisuudessa lapsuudenkotinsa tai laitoksen sijaan ympärivuorokautisia asumispalveluja tuottavissa yksiköissä. Kehitysvammaisten ihmisten laitoshoitopaikkoja on tarkoitus vähentää 287:stä 155:een seuraavan viiden vuoden aikana. Muutos mahdollistuu perustamalla tai rakentamalla uusia asumispalveluyksikköjä. Suunnitelman mukaan Pirkanmaalle tulisi ohjelmakauden aikana noin 320 uutta asuntoa. (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2010.) 5

12 Pirkanmaan sairaanhoitopiirille on myönnetty rahoitusta Kaste-ohjelmasta osana vammaispalvelujen valtakunnallista kehittämishanketta palvelurakenteen kehittämiseksi Tavoitteena on hallittu kehitysvammahuollon palvelurakennemuutoksen läpivieminen yhdessä kuntien kanssa. VammaisKasteen kehitystavoitteina on 1) luoda vammaispalveluista selkeä ja tarkoituksenmukainen kokonaisuus, 2) mahdollistaa yksilölliset ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut, jotka tukevat vammaisten henkilöiden yksilöllistä elämistä ja asumista sekä edistävät heidän osallisuuttaan ja 3) riittävä ja osaava henkilöstö vammaisalalla. Kehittämisteemoina toimivat vammaispalvelujen rakenteiden uudistaminen, palveluohjaus ja -suunnittelu, yksilöllinen asuminen, henkilökohtainen apu ja osaamisen vahvistaminen. Pirkanmaalla on meneillään myös Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Pitkäaikaisen perhehoidon kehittämishanke RAY-rahoituksella vuosille Hankkeen tarkoituksena on kehittää uusia asumisen vaihtoehtoja nuorille aikuisille ja aikuisille kehitysvammaisille perhehoidon toimintamallin avulla. Myös psykiatrian palvelujärjestelmän puolella on suunniteltu laitoshoitopaikkojen vähentämistä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on tällä hetkellä 359 nuoriso- ja aikuispsykiatrista paikkaa 23:llä osastolla. Tämä tarkoittaa 0,75 psykiatrista sairaansijaa 1000 asukasta kohden. Käytännössä laitospaikkojen vähentäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella tarkoittaa 70 sairaalapaikan vaiheittaista vähentämistä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että vapautuva henkilöstöresurssi kohdennetaan avohoitoon tehostamaan vakavien psykiatristen häiriöiden hoitoa ja vahvistamaan konsultaatiopalveluja. Lisäksi avohoito tarvitsee tuekseen tehostetun hoidon jaksoja lähellä kuntoutujan omaa asuinympäristöä. Mielenterveyskuntoutujille tarkoitettuja asumispalveluja on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella noin 1,6 paikkaa 1000 asukasta kohden. Oleellista mielenterveyskuntoutujien kuntoutuksessa kuntoutujan itsensä ja kotikunnan kannalta on, että kuntoutuja sijoittuu tarpeitaan vastaavaan asumispalveluyksikköön ja mielellään omaan kuntaansa. (Lehtinen, Kuronen & Alanen 2010, 2, ) Pirkanmaalla kunnat ovat ratkaisseet mielenterveyspalvelujen järjestämisen ilman yhteistä strategiaa. Näin ollen palvelut ovat pirstoutuneet sairaanhoitopiiriin, yhteistoiminta-alueille, kuntiin ja yksityisille palvelujen tuottajille. Kukaan ei vastaa palvelukokonaisuuksista tai ohjaa ja valvo niiden oikeaa käyttöä. Lisäksi ongelmana Pirkanmaalla ovat avohoidon epätasainen resursointi ja käyttö sekä palveluasumisen tarpeen arvi- 6

13 oinnin laatu ja sen epätasaisuus. Palvelutalossa asuvia asiakkaita ei myöskään seurata säännöllisesti. Näistä seuraa palveluasumisen ylikäyttöä tai käyttöä, mikä ei vähennä laitoshoidon tarvetta. (Kuntamaisema Oy 2011.) Tämän selvityksen tarkoituksena on saada yleiskuva kolmen pirkanmaalaisten kunnan Parkanon, Ikaalisten ja Kihniön alueen vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja luoda suuntaviivoja siihen, miten palveluja tulisi kehittää vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Tulosten pohjalta laadittuja toimenpidesuosituksia kunnat voivat hyödyntää päätöksenteossaan toimintaa kehittäessään. 7

14 3 Vammaisten ihmisten asuminen ja palvelut Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumista ja asumista tukevia palvelujen järjestämistä säätelee Suomen lainsäädäntö sekä erilaiset vammaisten oikeuksia ja yhdenvertaisuuden toteutumista koskevat kansainväliset sopimukset. Näiden lisäksi asumisen ja palvelujen tarkoituksenmukaisen järjestämisen tueksi on laadittu asumisen laatu- ja kehittämissuosituksia. Vammaispalvelujen ideologinen tausta perustuu normaalisuuden periaatteelle, joka osaltaan heijastuu myös vammaislainsäädännön periaatteisiin ja lähtökohtiin. Tavoitteena on vammaisen ihmisen elämän normalisointi, tasa-arvoinen kohtelu ja yhtenevät yhteiskunnassa selviytymisen mahdollisuudet ei-vammaisten ihmisten tavoin. Vammaisten ihmisten palveluja koskevassa päätöksenteossa tulee yhdenvertaisuuden periaatteen olla avainasemassa. (Jääskeläinen 2007, ) 3.1 Asumispalveluja määrittelevä lainsäädäntö Keskeiset vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumista ja sitä tukevia palveluja määrittelevät lait ovat laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (vammaispalvelulaki 1987/380), laki kehitysvammaisten erityishuollosta (kehitysvammalaki 1977/519) ja mielenterveyslaki (1990/1116). Nämä lait kuuluvat erityislainsäädäntöön ja ne ovat toissijaisia yleislainsäädäntöön nähden. Tämä tarkoittaa sitä, että niitä sovelletaan niissä tapauksissa, kun henkilö ei saa hänelle sopivia ja riittäviä palveluja minkään muun lain nojalla. Erityislainsäädännön lisäksi vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumista ja palveluja määrittävät yleislainsäädäntöön kuuluvat lait. Näistä asumisen kannalta keskeisin on sosiaalihuoltolaki (1982/710). Sosiaalihuoltolaki määrää kunnan velvollisuudesta järjestää sosiaalihuoltoon kuuluvat palvelut sisällöllisesti ja laajuudeltaan sellaisina, kuin tarve kunnassa on. Asumispalvelut tulee järjestää niille henkilöille, jotka tarvitsevat erityisestä syystä apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Sosiaalihuoltolaissa määritellään asumispalvelut ja laitoshuolto määrärahasidonnaisiksi palveluiksi. Sosiaalihuoltoasetuksessa todetaan, että asumispalveluja järjestetään palveluasunnoissa ja tukiasunnoissa, 8

15 joissa yksilön itsenäistä asumista tai siihen siirtymistä tuetaan sosiaalityöllä ja muilla sosiaalipalveluilla. Laitosmuotoisessa asumisessa puolestaan henkilölle on hoidon ja huolenpidon lisäksi pyrittävä järjestämään turvallinen ja kodinomainen, virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää yksilön kuntoutumista, omatoimisuutta ja toimintakykyä. Laitoshoito voidaan järjestää lyhytaikaisena tai jatkuvana päivä- tai yöhoitona taikka ympärivuorokautisena hoitona. Laitoksessa voidaan järjestää myös itsenäistä asumista tukevaa ja kuntouttavaa toimintaa. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, kohtuulliset kuljetuspalvelut saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet sekä tulkkipalvelut. Nämä ovat niin kutsuttuja erityiseen järjestämisvastuuseen kuuluvia palveluja, joita kunta ei voi evätä määrärahojen puitteissa, mikäli henkilö vammansa tai sairautensa johdosta tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla on aina erityinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisen ihmisen palveluasuminen, mikäli hän ei ole jatkuvan laitoshoidon tarpeessa. Vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, joka tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoissaan jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Vammaispalvelulain mukainen asumisen järjestäminen tapahtuu tarjoamalla henkilölle palveluasumista, turvaamalla hänen tarvitsemansa asunnon muutostyöt tai järjestämällä itsenäinen asuminen asuntoon tarvittavien tarpeellisten välineiden, koneiden ja laitteiden avulla. Vammaispalvelulaki uudistui Uudistuksen myötä lakiin kirjattiin asiakkaan oikeuksia vahvistavia menettelysäännöksiä palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä. Tärkein uudistus koski kuitenkin vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestämistä, josta tuli aiemmasta poiketen kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva, asiakkaalle maksuton palvelu. Tämän lisäksi tärkeänä uudistuksena voidaan pitää myös vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistamista. 9

16 Kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta ihmiselle, jonka kehitys ja henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen ihmisen suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito. Kehitysvammalaki takaa kehitysvammaiselle henkilölle sellaiset yksilölliset palvelut ja tukitoimet, joita hän tarvitsee sekä kotona että kodin ulkopuolella. Erityishuollon toteuttamista varten on laadittava yksilöllinen erityishuolto-ohjelma. Se määrittää kehitysvammalain mukaiset palvelut, jotka kunnan on järjestettävä kehitysvammaiselle henkilölle. Erityishuoltona annettujen palveluiden tulee olla asiakkaalle ilmaisia. Yksilöllistä erityishuolto-ohjelmaa toteutettaessa tulee pyrkiä siihen, että sellaisen henkilön asuminen, joka ei voi asua omassa kodissaan, mutta ei ole laitoshuollon tarpeessa, järjestetään muulla tavoin. Vammaispalvelulain uudistuksen seurauksena vammaispalvelulaista tuli ensisijainen kehitysvammalakiin nähden. Muutos oli kuitenkin lähinnä periaatteellinen ja kehitysvammaiselle ihmiselle voidaan edelleen järjestää palveluja kehitysvammalain nojalla, mikäli vammaispalvelulain nojalla järjestettävät palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia. Mielenterveyslaki säätää kunnan tai kuntaliitoksen velvollisuudeksi huolehtia siitä, että mielenterveyspalvelut on järjestetty sisällöllisesti ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin alueellinen tarve edellyttää. Palvelut on järjestettävä ensisijaisesti avomuotoisina ja omaaloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tukien. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja mielenterveyshäiriöitä poteville henkilöille sairauden vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Lisäksi mielenterveystyöhön kuuluu väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ennaltaehkäisevät mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. Mielisairautta tai muuta mielenterveyshäiriötä potevalle henkilölle on riittävän hoidon ja palvelujen lisäksi järjestettävä mahdollisuus lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvään tuki- ja palveluasumiseen siten kuin siitä on säädetty. 10

17 3.2 Asumispalvelujen laatusuositukset tavoitetilan kuvaajina Erityisryhmien asumista ja siihen liittyviä palveluja tukemaan ja määrittämään on laadittu laatu- ja kehittämissuosituksia. Näitä ovat Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus, Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus ja Laatusuositus kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseksi vuosiksi Laatusuositusten tavoitteena on toimia kunnissa tehtävän päätöksenteon tukena antaen välineitä, näkemyksiä ja suuntaviivoja ja toimia tavoitetilan kuvauksena asumisen ja asumista tukevien palvelujen osalta. Laatusuositukset eivät sisällä kuntia sitovia normeja, vaikka ne perustuvatkin lainsäädäntöön. Suositusten lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja asumisen monimuotoisuus. Tavoitteena on luoda yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytykset ja parantaa vammaisten ihmisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia. Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuosituksen mukaan vammaisten ihmisten tarpeet tulee huomioida kuntasuunnittelussa ja päätöksenteon tukena tulee käyttää kunnan vammaispoliittista ohjelmaa. Ympäristö tukee kuntalaisten sosiaalista kanssakäyntiä ja helpottaa palvelujen saavutettavuutta, tämän vuoksi kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristön muuttamisessa tulee huomioida ihmisten toimintakyvyn erilaisuus. Kunnan asuntokantaa uudistettaessa huomioidaan toimintarajoitteisten ihmisten tarpeet ja esteettömiä asuntoja tulee kunnassa olla riittävästi. Kunnan palvelut suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne sopivat kaikille kuntalaisille heidän toimintarajoitteensa huomioiden. Yksilöllisillä palveluilla pyritään kuntalaisten yhdenvertaisuuteen ja toimintakyvyltään erilaisten kuntalaisten asumista tukevat palvelut toteutetaan yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti, apuna tässä käytetään asiakkaan ja kunnan edustajan yhteistyönä laatimaa palvelusuunnitelmaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2003.) Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuosituksen lähtökohtana on, että kunnassa on riittävä määrä asumis- ja kuntouttavia palveluja ja ne vastaavat tarpeisiin. Asumispalveluihin liittyvät kiinteästi kuntouttavat palvelut ja käytetty asumisratkaisu on kuntoutujan kannalta tarkoituksenmukainen. Vaikeasti toimintarajoitteisen kuntoutujan toimintakyky pyritään säilyttämään ennallaan ja mahdollisuuksia laadukkaaseen elämään edistetään ja kuntoutujaa aktivoidaan osallistumaan ympäröivään yhteiskuntaan ja sosiaalisten verkkojen säilymistä tuetaan. Asumispalveluyksiköt 11

18 ovat kodinomaisia ja pitkäaikaiseen asumiseen sopivia. Ainoastaan poikkeustapauksissa huoneessa asuu useampia ihmisiä. Kuntoutujan yksityisyyden tulee säilyä. Kuntoutujan asuntoon liittyvät tarpeet eroavat lopulta hyvin vähän muun väestön tarpeista. Asumispalveluyksikössä huomioidaan laatuun liittyvät tekijät kaikin puolin, esimerkiksi henkilöstön määrässä. Lisäksi kuntiin luodaan mielenterveystyön kokonaissuunnitelman osana asumispalvelujen arviointijärjestelmä. Palvelukokonaisuuksia arvioidaan järjestelmällisesti. Jokaisessa yksikössä on oma laadunhallintajärjestelmänsä ja asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti ja hyödynnetään systemaattisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on laatinut Laatusuosituksen kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseksi vuosiksi Suosituksen lähtökohtana on yksilöllisen asumisen mahdollistaminen normaalissa asuinympäristössä siten, että kehitysvammainen henkilö voi valita asuntonsa ja sen kenen kanssa hän asuu. Suosituksen lähtökohtana toimii ajatus siitä, että asunto on enemmän kuin huone. Asunnon tulee täyttää yleiset asunnon tunnuspiirteet: henkilökohtaiset tilat, oma eteinen, keittiö/keittonurkkaus (minimissään varaus keittotilalle), kylpyhuone, erillinen makuutila, oleskelutila, henkilökohtaiset säilytystilat, parveke/piha, tarvittava sosiaalija turvatekniikka. Muita yksilöllisen asumisen tunnuspiirteitä ovat oma postilaatikko/- luukku, ovikello ja oma nimi ovessa. Asuntojen rakentamisen lähtökohtana tulee olla kehitysvammaisten yksilölliset asumisen tarpeet, tilojen tulee olla esteettömiä ja turvallisia ja asuntojen helposti muunneltavissa. (Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2010.) 3.3 Asumispalvelujen järjestämisratkaisuja Asumispalveluja kuvaava sanasto on moninaista ja kirjavaa eikä virallisia tai yhteneviä määritelmiä ole. Termejä käytetään sekaisin tai jatkojalostetaan eli kehitellään itse uusia termejä, kuten esimerkiksi tehostettu hoito ja kuntouttava palveluasuminen. Yksiköt voivat käyttää keskenään eri käsitteitä vaikka palvelu ja asuminen ovat samantyyppisiä. Toisaalta samalla termillä voi kuvata myös kahta täysin erilaista asumispalveluratkaisua. 12

19 Asumisratkaisut sijoittuvat janalle, jonka toisessa päässä on itsenäinen asuminen ja toisessa ääripäässä laitoshoito. Näiden välissä on asumispalvelujen lisäksi monenlaista muuta palvelua. (Salmi 2006, 14.) Asiakkaan tai omaisen näkökulmasta voi olla hämmentävää etsiä sopivaa asuinpaikkaa epäselvien tai abstraktien määritelmien vuoksi. Asumispalvelu käsitteenä on sisällöllisesti laaja. Sosiaalihuoltolain 22 :n mukaan asumispalvelulla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Lain 23 :n mukaan asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee tukea tai apua asunnon tai asumisensa järjestämiseen. Sosiaalihuoltolaissa asumispalvelu on yläkäsite, joka jakautuu palveluasumiseen ja tukiasumiseen. Vammaisten ihmisten palveluasumisesta puhuttaessa tarkoitetaan vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaista vaikeavammaisten ihmisten oikeutta kunnan järjestämään palveluasumiseen. (Salmi 2006, 14.) Palveluasuminen on tarkoitettu niille ihmisille, jotka puutteellisen toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat jatkuvaa päivittäistä apua. Palveluasumisen toteuttamistapoja on erilaisia: yksittäisessä asunnossa, palveluasumisryhmissä, palvelutalossa tai muussa asumisyksikössä. (Niemelä & Brandt 2007, 37.) Oleellista palveluasumisessa on, että asukkaalla on toimiva asunto ja asukkaan oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi hän saa riittävästi lisäpalveluja ja tukea. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, 10.) Tukiasumista tai tuettua asumista ei ole lainsäädännössä tarkasti määritelty. Yleensä sillä tarkoitetaan suhteellisen itsenäistä asumista, jossa henkilö asuu omistus-/vuokraasunnossa ja saa asumiseensa tarvittavan määrän tukea. Tarvittaessa henkilöä avustetaan asunnon hankinnassa. Kehitysvammalain perusteella asuminen useimmiten järjestetään ryhmäasumisena, vaikka se voitaisiin järjestää yksilöllisestikin. Pääasiallisesti kehitysvammaiset ihmiset asuvat asumisyksiköissä, joissa asuminen ja palvelut liittyvät kiinteästi toisiinsa. (Ympäristöministeriö 2009, 25.) Kehitysvammaisten ihmisten asumisesta puhuttaessa ovat käytössä termit tuettu, ohjattu ja autettu asuminen. Tuetun asumisen tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisen ihmisen yksilöllinen asuminen: asukas pääsääntöisesti huolehtii itse arkiaskareistaan, mutta hän saattaa tarvita apua raha-asioissa tai ennakoimattomissa tilanteissa. Ohjattu asuminen on tarkoitettu kehitysvammaisil- 13

20 le ihmisille, jotka tarvitsevat jonkin verran jatkuvaa huolenpitoa. Autettu asuminen on suunnattu niille kehitysvammaisille ihmisille, joilla avuntarve on ympärivuorokautista ja perustarpeiden alueella. (Niemelä & Brandt 2007, 39.) Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittämissuosituksessa asuminen on jaettu tuettuun asumiseen, palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen. Näistä itsenäisin asumismuoto on tuettu asuminen, jolloin kuntoutuja asuu omassa asunnossa tai kunnan järjestämässä tukiasunnossa. Kuntoutuja saa asumiseen tukea itsenäisen elämisen mahdollistamiseksi. Palveluasuminen on usein yhteisöllistä asumista ryhmäasunnossa ja kuntoutusmetodeista riippuen myös tavallista palveluasumista itsenäisessä asunnossa. Henkilöstöä on paikalla päivisin. Toiminnan painopisteenä on monipuolinen kuntoutus ja asiakkaan toimintakyvyn ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen. Tehostettu palveluasuminen on yhteisöllistä asumista ryhmäasumisessa. Se on tarkoitettu vaikeasti toimintarajoitteisille mielenterveyskuntoutujille, jotka tarvitsevat jatkuvaa hoivaa, huolenpitoa ja ympärivuorokautista tukea päivittäisistä toiminnoista selviytyäkseen. Asuminen tapahtuu yhteisöllisesti ryhmäasunnossa ja henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, ) Vammaisen ihmisen asuminen voidaan järjestää myös perhehoitona, mikä tarkoittaa henkilön kasvatuksen, hoidon tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä muussa yksityiskodissa kuin henkilön omassa. Tavoitteena on tarjota vaikeavammaiselle henkilölle kodinomainen asuminen, mahdollisuus läheisiin ihmissuhteisiin, perusturvallisuudentunne ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Perhehoitoa järjestetään tavallisessa perheessä tai ammatillisena perhehoitona. (Niemelä & Brandt 2007, ) Alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi kotona hoitoa tai huolenpitoa tarvitsevan ihmisen hoito voidaan järjestää myös kotona pitkä- tai lyhytaikaisesti omaishoidon tuen turvin kunnan määrärahojen puitteissa. Tuolloin hoidettavan omainen tai läheinen henkilö vastaa hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla. Omaishoidon tuen saajalle kuuluvat vapaapäivät järjestetään intervalli- eli tilapäishoidon avulla esimerkiksi jossakin asumispalveluyksikössä. 14

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely 1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN 1. Kenelle henkilökohtaista apua myönnetään 1.1 Vaikeavammainen henkilö Henkilökohtaista apua myönnettäessä

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Aluejako ja ikä Alue Lkm % Etelä-Karjala 70 34 Pohjois-Kymenlaakso 59 29 Etelä-Kymenlaakso

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot