Laituri - Lastensuojelun perhehoidon laadun kehittäminen Loppuraportti SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON JULKAISUJA 7/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laituri - Lastensuojelun perhehoidon laadun kehittäminen Loppuraportti SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON JULKAISUJA 7/2006"

Transkriptio

1 Laituri - Lastensuojelun perhehoidon laadun kehittäminen Loppuraportti SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON JULKAISUJA 7/2006

2 Pirjo Holanti LAITURI - LASTENSUOJELUN PERHEHOI- DON LAADUN KEHITTÄMINEN Kotkassa LOPPURAPORTTI Kotkan perhetyön toimisto

3 2 Sisällysluettelo 1 LAITURIN TAVOITTEET JA TAUSTA Sijaisperhe ja tuki Hankkeen käynnistyminen PROSESSI- JA PROJEKTIRYHMÄT Sosiaalityöntekijöiden ryhmät Perhehoitajien ryhmät Perhehoitajien projektiryhmä Hallinnon projektiryhmä SIJOITUSPROSESSI Perhehoitajien toiveet Laiturille Lapsen kehitys, tavat ja tottumukset Perhehoidon ABC Perhehoidon infopaketti Esite tukiperhetoiminnasta Rekrytoinnin tehostaminen HOITO- JA KASVATUSPROSESSI Työnohjauksen tarve vaihtelee Vapaa rahana tai kesäkotipaikkana Vuosittaista koulutusta SIJOITUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA JÄLKIHUOLTO SEUDULLISEN YHTEISTYÖN POHJUSTAMINEN PERHEHOIDON ORGANISOINTI ALLE 12-VUOTIAAT PERHEISIIN TEHOSTETTU ALKUVAIHEEN TYÖSKENTELY Kokemuksia alkuvaiheen tehostetusta työstä SIJAISPERHEESSÄ ASUVAN LAPSEN KUULUMISET TUOTETTU MATERIAALI YHTEENVETO JATKOTYÖSKENTELY LÄHTEET LIITTEET Perhehoidon ensitietopaketti Perhehoidon materiaali... 41

4 3 1 LAITURIN TAVOITTEET JA TAUSTA Kotkan Laituri-hanke käynnistyi ja päättyi Hankkeeseen osallistui viisi kuntaa: Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Kotkan kaupunki. Hankkeen ohjausryhmänä toimi Kaakkois-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus Oy Socomin Lastensuojelun ja perhetyön osaamisklinikan ohjausryhmä. Laituri-hankkeen projektityöntekijänä työskenteli sosiaalityöntekijä Pirjo Holanti. Hankkeen tavoitteena oli luoda ensin seudullinen ja myöhemmässä vaiheessa maakunnallinen toimintamalli lastensuojelun perhehoidon määrän lisäämiseksi ja laadun turvaamiseksi. Hankkeelle oli asetettu tavoitteeksi myös hyvät toimintatavat ja työkäytännöt määrittävän kriteeristön luominen perhehoidolle. Hankkeen aikana pohjustettiin seudullista yhteistyötä keskitetyn perhehoitajien rekrytointi- ja valmennusmallin luomiseksi. Lisäksi kartoitettiin perhehoitajien tuen tarvetta. Hankkeen toteuttamiseen on saatu Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille tarkoitettua valtionavustusta. Alkusysäys Laituri-hankkeeseen tuli Kymenlaakson Perhehoitajat ry:ltä (silloiselta nimeltään Kymenlaakson Sijaiskotiyhdistys ry). Yhdistys kritisoi voimakkaasti tapaa, millä Kotkan lastensuojelun perhehoito oli järjestetty. 1.1 Sijaisperhe ja tuki Ennen Laituri-hanketta Jaana Herrala oli tutkinut kotkalaista sijaisperhetyötä. Hänen opinnäytetyönsä Sijaisperhe ja tuki Katsaus kotkalaisten sijaislasten ja heidän sijaisvanhempiensa saamaan tukeen ja tuen tarpeeseen (Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, Elimäki, sosiaalialan koulutusohjelma, 2003) kertoo perhehoitoon Kotkassa liittyneestä problematiikasta. Jaana Herralan opinnäytetyö perustuu kotkalaisille sijaisperheille tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 22 sijaisperhettä. Heistä lähes puolet arvioi perhehoitotyössä saamansa tuen riittämättömäksi. Vastaajat kritisoivat erityisesti sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta ja vaikeuksia heidän tavoittamisessaan. Vastausten perusteella sijaisperheet tarvitsevat eniten tukea juuri sosiaalityöntekijältä. Herralan kyselyyn vastanneet perhehoitajat toivoivat sosiaalityöntekijän viettävän aikaa erityisesti sijoituksen alussa sijaisperheen kanssa tutustuen sijaisvanhempiin ja sijaislapsiin. Tukea ja yhteydenottoja sosiaalityöntekijältä toivottiin sijoituksen alkuvaiheen jälkeenkin. Sosiaalityöntekijän toivottiin suunnittelevan ja tarjoavan perhekohtaista, räätälöityä tukea. Myös tuki kasvatuskysymyksissä, perhehoitajien täydennyskoulutus ja perhehoitajien vapaan järjestäminen korostuivat selvästi Herralan tutkimuksessa perhehoitajien kaipaamina tukimuotoina. Lomakekyselyn lisäksi Herralan tutkimuksessa haastateltiin kahta sijaisvanhempaa. He kertoivat, että tukea tarvitaan eniten lapsen sijoituksen alussa. Silloin koko perhe on uudessa tilanteessa, minkä takia tarvitaan paljon ymmärrystä, tukea ja tietoa. Haastatellut peräänkuuluttivat myös sitä, että lapsesta kerrottaisiin jo sijoituksen alussa tarkat tiedot. Muita vaiheita, jossa tukea tarvitaan, ovat muutosvaiheet perheessä ja sijaislapsen elämässä sekä murrosikä.

5 4 1.2 Hankkeen käynnistyminen Hankesuunnitelman mukaisesti Laiturin ensisijaiseksi tavoitteeksi asetettiin perhehoidon prosessin purkaminen ja uuden entistä toimivamman prosessin hahmotteleminen. Kotkalle leimallista on, että lastensuojelun työmenetelmiä tai työnjakoa ei ole tarkasti strukturoitu, vaan käytäntö perustuu ns. hiljaiseen tietoon. Tämä pitää paikkansa myös lastensuojelun perhehoidon suhteen. Ainut kirjallinen malli jäsentää eri toimijoiden välisen työnjaon lastensuojelun perhehoidon prosessissa seuraavasti: Aluesosiaalityöntekijät vastaavat avohuollon sijoitusten, kiireellisten huostaanottojen, huostaanottojen, sijaishuollon muutosten ja jälkihuollon valmistelusta ja päätöksistä. Perhetyön sosiaalityöntekijä vastaa sijaiskotien etsimisestä, sijaisvanhempien Pridekoulutuksesta, sijaiskotien hyväksymisestä, sijaisvanhempien toimeksiantosopimuksista ja perhehoitajien palkkioita ja kulukorvauksia koskevista päätöksistä. Lapsen sijoittamisen hyväksyttyyn sijaiskotiin valmistelevat alueen sosiaalityöntekijät yhdessä perhetyön sosiaalityöntekijän kanssa. Päätöksen sijoituksesta tekee kuitenkin aluesosiaalityöntekijä. Hoitopalkkio ja kulukorvaus perustuvat paitsi perhehoitajalakiin, myös sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksiin. Lapsikohtaisen hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrittää perhetyön sosiaalityöntekijä perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekemisen yhteydessä. Hoitopalkkion ja kulukorvauksen korottamisesta erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevalle lapselle tekee päätöksen perhetyön johtaja. Päätös perustuu asiantuntijalausuntoon. Lapsen erityisistä kuluista, mm. kulukorvaukseen kuulumattomista sairauskuluista, päättää niin ikään perhetyön sosiaalityöntekijä. Sijoitetun lapsen asiat lukuun ottamatta talousasioita kuuluvat aluesosiaalityöntekijöille. Sijaisvanhempien asiat, kuten lomat ja koulutukset kuuluvat puolestaan perhetyön sosiaalityöntekijälle. Edellä mainittu ohje toimijoiden välisestä työnjaosta kertoo, kuka mistäkin lastensuojelutoimesta vastaa. Perhehoidon osalta avoimeksi jäi muun muassa se, millaista tukea sijaisvanhemmille annetaan ja millä tavalla perhehoidon laatua arvioidaan. Laiturin aikana haluttiin myös selvittää, toimiiko edellä mainittu työnjako käytännössä vai pitäisikö sitä muuttaa. Kehitystyön pohjaksi asetettiin valtakunnallisen Laituri-hankkeen työn tuloksena valmistuneet laadukkaan lastensuojelun perhehoidon kriteerit. Kriteeristö kattaa perhehoidon prosessin sijoituksen valmistelusta sen päättymiseen ja jälkihuoltoon. Se, miten sinänsä prosessin vaiheet hyvin kattavaa kriteeristöä sovelletaan käytännön työhön ja paikallisiin olosuhteisiin osoittautui vaativaksi ja haastavaksi kehitystyöksi. Valtakunnallisen Laituri-hankkeen kriteeristön laatimisessa keskityttiin sijaishuollon prosessien arviointimenetelmän kehittämiseen lähinnä sijaisperheen näkökulmasta. Kun kriteeristöä lähdettiin soveltamaan Kotkaan, jouduttiin miettimään myös sijoittajan näkökulmaan prosessin kulkuun. Jo Laiturin alkuvaiheessa nousi varsinkin sosiaalityöntekijöiltä kysymys siitä, miksi perhehoitajilta ei vaadita säännöllisesti raportteja perheeseen sijoitetun lapsen voinnista ja kehityksestä. Myös osa perhehoitajista ihmetteli sitä, miten lapsen hoidon laatua voidaan valvoa, jos perheessä ei käydä eikä perhehoitajilta edellytetä minkäänlaista säännöllistä raportointia sijoitettujen lasten tilanteesta.

6 Kotkan Laituri-hankkeen aikana sijaisperhetyötä mietittiin mahdollisimman kattavasti eri toimijoiden näkökulmasta. Kaikkien toiveiden toteuttaminen on kuitenkin mahdotonta. Uusia prosesseja kehitettäessä on myös varauduttava siihen, että teoriassa hienolta kuulostava toimintamuoto ei ehkä ole sitä käytännössä. Laituri-hankkeessa etsittiin tietoisesti pohjaa uudelle työmuodolle. Perhehoidon prosessista haluttiin ennakoitava, mutta kuitenkin muuttuvissa olosuhteissa joustava. Hankkeen lähtökohtana oli perhehoitoon sijoitettavan lapsen näkökulman huomioiminen. Laituri on lapsilähtöinen hanke. Sen toiminta-ajatus kiteytyy seuraavaan lauseeseen: Perhehoitoon sijoitettavalla lapsella on oikeus päästä hyvin valmennettuun, hyvin tuettuun ja lapsen hoitoon motivoituneeseen sijaisperheeseen, jossa lasta kunnioitetaan, hänen yksilöllistä kasvuaan ja kehitystään tuetaan ja hänen suhteitaan hänelle tärkeisiin ihmisiin tuetaan. 5 2 PROSESSI- JA PROJEKTIRYHMÄT Valtakunnallisen Laituri-hankkeen mallin mukaisesti lastensuojelun perhehoidon prosessi jaettiin kolmeen osaprosessiin: sijoitusprosessiin, kasvatus- ja hoitoprosessiin ja sijoituksen päättymisen ja jälkihuollon prosessiin. Kutakin vaihetta varten koottiin sekä perhehoitajista että sosiaalityöntekijöistä omat prosessiryhmänsä. 2.1 Sosiaalityöntekijöiden ryhmät Kotkassa on kolme aluesosiaalitoimistoa: Kotkansaarella, Karhulassa ja Länsi-Kotkassa. Sosiaalityöntekijöiden ryhmät muodostuivat luontevasti niin, että kunkin sosiaalitoimiston lastensuojelun sosiaalityöntekijät muodostivat yhden ryhmistä. Käytännössä sosiaalityöntekijöiden ryhmien toiminta ei kuitenkaan toteutunut sellaisena, kuin työtä aloitettaessa kuviteltiin. Selkeän yhteen prosessin vaiheeseen keskittymisen sijasta sosiaalityöntekijöiden ryhmille esiteltiin hankkeen kulloinenkin kehitysvaihe katsomatta juurikaan siihen, mihin osaprosessiin ryhmän oli alun perin suunniteltu keskittyvän. Projektityöntekijä päätyi tähän ratkaisuun osittain sosiaalityöntekijöiden aloitteesta, osittain siksi, että kaikilla sosiaalityöntekijöillä ei ollut kehittämistyön vaatimaa kokemuspohjaa lastensuojelun perhehoidosta. Vähäiseen kokemukseen oli syynä se, että perhehoitoon sijoitetut lapset eivät jakaudu tasaisesti kaikkien aluetyöntekijöiden alueille. Osalla työntekijöistä sijaiskodissa oli lukuisia asiakkaita, osalla vain muutamia. Ryhmien toimintaan vaikutti myös projektiväsymys : osa sosiaalityöntekijöistä koki, että heitä vaadittiin osallistumaan niin moneen projektiin, että varsinainen perustyö kärsi. Tämä luonnollisesti heikensi motivoitumista perhehoidon kehittämiseen ja siihen liittyvään ryhmätoimintaan. 2.2 Perhehoitajien ryhmät Perhehoitajien ryhmät muodostettiin siten, että perhehoitajat valitsivat keskuudestaan kunkin ryhmän jäsenet. Valinta tapahtui yhdessä keskustelleen Laiturin aloitustilaisuudessa, joka järjestettiin Aloitustilaisuuteen osallistui 13 perhettä. Perhehoitajien kuhunkin prosessiryhmään valittiin jäseniä, joille ryhmän teema oli ajankohtainen. Lisäksi perhehoitajat valitsivat projektiryhmän, jonka tarkoituksena oli edelleen jalostaa prosessiryhmien työn tuloksia ja ohjata projektityöntekijän työskentelyä.

7 Lastensuojelun perhehoidon prosessien purkuun osallistui kaikkiaan 13 perhehoitajaa. Ryhmiin kuuluivat: Sijoitusprosessi: Virpi Jokikokko-Toikka, Sari Lamminen, Mika Luostarinen ja Seija Salmivaara. Hoito- ja kasvatusprosessi: Pirkko Hirvonen, Hilkka Kumpulainen, Satu Naukkarinen, Elisa Orrenmaa, Rauni Rantanen ja Liisa Tikkanen. Sijoituksen päättyminen ja jälkihuolto: Aila Linnalaakso, Pirjo Riekkinen ja Lasse Salmivaara Perhehoitajien projektiryhmä Edellisten ryhmien työn tuloksia jatkojalostivat ja projektityöntekijän työskentelyä ohjasivat perhehoitajien projektiryhmään kuuluneet Sari Lamminen, Taija Luostarinen, Jukka Naukkarinen, Heikki Orrenmaa, Pirjo Riekkinen ja Seija Salmivaara. Sijoitusprosessin ja hoito- ja kasvatusprosessin ryhmät kokoontuivat kolme kertaa ja sijoituksen päättämisen ja jälkihuollon ryhmä kerran. Kokoontuminen kesti kaksi tuntia kerrallaan. Lisäksi ryhmäläiset saivat kotitehtäviä, jotka liittyivät käsiteltäviin aiheisiin. Heidän toivottiin perehtyvän kotitehtäviin joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa ja vastaavan niihin seuraavaksi kokoontumiskerraksi. Osa tehtävistä, kuten saduttaminen, oli erikseen kehotettu tekemään yhdessä perheen lasten kanssa. Ryhmien toiminta pyrittiin pitämään joustavana ja avoimena. Niinpä poissa olevaa jäsentä sijaisti hänen puolisonsa. Osa ryhmäläisistä otti myös tilaisuuden tullen puolisonsa mukaan kokoontumiseen. Kaikkien ryhmien toimintaa leimasi se, että oman työn kehittäminen koettiin hyvin tärkeäksi ja mielekkääksi. Ryhmäläiset osallistuivat innokkaasti keskusteluihin. He olivat poissa kokoontumisista vain pakottavan esteen takia. 2.4 Hallinnon projektiryhmä Hyvin pian sijoitusprosessia purkaneen ryhmän aloitettua toimintansa selvisi, että hankkeen ohjausryhmänä toiminut Kaakkois-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus Oy Socomin Lastensuojelun ja perhetyön osaamisklinikan ohjausryhmä oli liian etäinen kotkalaisten käytäntöjen kehittämiseen. Projektityöntekijän aloitteesta perustettiin paikallinen lähiohjausryhmä. Selvyyden takia siitä käytettiin hankkeen aikana nimeä hallinnon projektiryhmä. Hallinnon projektiryhmän kokoonpano vaihteli jonkin verran sen mukaan, millaisia asioita siinä käsiteltiin. Ryhmään kuuluivat: vs. sosiaalijohtaja Anna Liakka, perhetyön johtaja Raija Lappalainen, sosiaalityön johtaja Liisa Pekkanen, johtava sosiaalityöntekijä Satu Ellonen, lastenkotien johtaja Mikko Vänttinen, ohjaaja Eva Holmberg Taimelan lastenkodista ja sosiaalityöntekijät Kaarina Nieminen ja Anne-Maj Vuorela Kotkansaaren sosiaalitoimistosta sekä johtava sosiaalityöntekijä Sisko Seppälä ja sosiaalityöntekijä Sanna Leinonen perhetyön toimistosta. Hallinnon projektiryhmä antoi käytännön vinkkejä siitä, kehen työn edetessä kannatti olla yhteyksissä. Esimerkiksi lapsen terveystietojen keräämiseen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset vaativat monia yhteydenottoja eri tahoihin niin Kotkassa kuin Kotkan ulkopuolellakin. Aluesosiaalityöntekijöiden ja perhehoidon toimiston sosiaalityöntekijän välisen työnjaon pohtiminen vaati myös katseen kääntämistä Kotkan ulkopuolelle. Käytännössä projektityöntekijä kysyi muutamista suurimmista kaupungeista heidän perhehoidon käytännöistään.

8 7 3 SIJOITUSPROSESSI Perhehoitajien sijoitusprosessia käsitelleen ryhmän mukaan keskeisiä ongelmia Kotkan perhehoidon prosessissa olivat riittämättömät esitiedot lapsen terveydentilasta ja käyttäytymisestä, riittämätön tuki sijoituksen ensimmäisen vuoden aikana ja sosiaalityöntekijöiden suuri vaihtuvuus. Hämmentävänä pidettiin sitä, että sijoitettujen lasten asiat kuuluivat osin perhetyön toimiston, osin aluesosiaalitoimiston hoidettaviksi. Ongelmaksi koettiin myös se, että varsinkaan vastavalmistuneilla sosiaalityöntekijöillä tai tilapäisillä sijaisilla ei ollut tietämystä perhehoidosta. Sijaisvanhempien toiveena oli, että perhehoito keskitetään siihen erikoistuneille työntekijöille. Kritiikkiä sai se, että perhehoitajille ei suotu riittävästi aikaa perheeseen sijoitettuun lapseen tutustumiseen ja oman elämäntilanteen valmisteluun tulevaa sijoitusta silmällä pitäen. Osa ryhmäläisistä oli tutustunut perheeseensä sijoitettavaan lapseen etukäteen yli kuukauden ajan, osalle lapsi oli muuttanut lähes välittömästi ensikontaktin jälkeen. Tämän perusteella perhehoitajat pitivät sijoitusprosessia liian sattumanvaraisena. He kaipasivat selkeää mallia prosessin vaiheista ja eri toimijoiden välisestä työnjaosta. Perhehoitajat toivoivat myös kirjallista materiaalia, jota Laiturin alkaessa ei ollut. He esittivät, että projektin aikana luodaan perhehoitajille ja sosiaalityöntekijöille omat perehdytyskansiot, joista löytyy ratkaisu tavallisimpiin perhehoidon aikana herääviin kysymyksiin. Perhehoitajien mukaan perehdytyskansio on tarpeen myös sosiaalityöntekijöille, sillä perhehoitoa koskevaa erityisosaamista ei ole kaikilla työntekijöillä. Kotkan perhehoidon kiinnostavuutta epäiltiin, koska perhehoidosta ei ollut olemassa minkäänlaista esitettä annettavaksi sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneille. Ryhmä esittikin toiveen, että perhehoidosta kiinnostuneille suunnitellaan ensitietoesite, joka voidaan lähettää perheelle jo siinä vaiheessa, kun se ottaa ensimmäistä kertaa yhteyttä perhetyön toimistoon. Kymenlaakson Perhehoitajat ry:n jäsenet esittivät samalla sitä, että hankkeen puitteissa tehdään heidän yhdistyksestään esite, joka voidaan antaa uusille sijaisvanhemmille. Tämä palvelee uusia sijaisvanhempia heidän kaivatessaan vertaistukea. Sijoitusryhmän työskentelyn aikana nousi esiin huoli sijoitetun lapsen biologisten vanhempien tukemisesta. Lähinnä ryhmä oli huolissaan vanhempien kyvystä selviytyä siitä kriisistä, minkä lapsen sijoitus aiheuttaa. Ryhmä ei kuitenkaan pystynyt esittämään sitä, millaista tuki voisi olla ja kuka sitä antaisi. Toteutumiskelpoisimpana vaihtoehtona pidettiin vertaisryhmiä. Samalla kuitenkin epäiltiin sitä, että ryhmiä ei saada kasaan. Esteiksi ryhmän muodostamiselle nähtiin lähinnä osallistujien vähäinen määrä. Myös heidän kykyään sitoutua ryhmätoimintaan epäiltiin. 3.1 Perhehoitajien toiveet Laiturille Perhehoitajien sijoitusryhmän aloitteesta laadittiin lista perhehoitajien toiveista Laiturihankkeelle. Listaa täydennettiin hankkeen aikana jatkuvasti. Siten kaikki Laituriin osallistuneet perhehoitajat ovat voineet osallistua toivelistan täydentämiseen. Perhehoitajien toiveet Laituri-hankkeelle muodostuivat seuraavanlaisiksi: Tehdään esite kotkalaisesta lastensuojelun perhehoidosta perhehoitajuudesta kiinnostuneille Tehdään lapsen biologisille vanhemmille perhehoidosta esite, jonka sosiaalityöntekijät voivat antaa vanhemmille siinä vaiheessa, kun mahdollisesta perhesijoituksesta aletaan puhua.

9 8 Sekä perhehoitajille että sosiaalityöntekijöille laaditaan perhehoidosta perehdytyskansiot. Tuleville perhehoitajille annetaan lapsen terveystiedot. Lapsen tavoista ja tottumuksista kerrotaan kirjallisesti tutustumisen alkaessa. Lapsen ja tulevan sijaisperheen välinen tutustuminen kestää vähintään kaksi kuukautta. Sijoitettujen lasten asiat keskitetään yhdelle työparille. Perhehoitajilla tulee olla tiedossa lapsen asioita hoitavien sosiaalityöntekijöiden yhteystiedot (esimerkiksi käyntikortti), sosiaalityöntekijän vaihtumisesta ilmoitetaan. Lapsen muuton jälkeen sosiaalityöntekijä käy sijaisperheessä kuukauden, 3 kuukauden, puolen vuoden ja vuoden kuluttua sijoituksesta. Huoltosuunnitelma tehdään jatkossa vähintään 1-2 kertaa vuodessa. Sosiaalityöntekijät kuulevat sijoitettua lasta nykyistä enemmän. Kuuleminen tapahtuu siten, että perhehoitajat ja biologiset vanhemmat eivät ole siinä läsnä. Työntekijät kuulevat lasta erikseen esim. ennen yhteistä huoltosuunnitelmaa. Tapauskohtaisesti lapsen kuulemiseen voi osallistua joku muu aikuinen, johon lapsi luottaa. Kuulemisen voivat suorittaa esim. lapsen sosiaalityöntekijä ja terapeutti yhdessä. Toiminnallisten menetelmien (muun muassa kortit ja pelit) avulla saadut tulokset eivät saa yksin olla lasta koskevan päätöksenteon pohjana. Lapselle korostetaan sitä, että häntä kuullaan, mutta viime kädessä aikuiset tekevät lasta koskevat päätökset. Jälkihuollon suunnittelu aloitetaan heti peruskoulun jälkeen. Aloittavien perhehoitajien tuesta osaa tulee kummiperheiltä. Koulutusta lisätään ja niistä ilmoitetaan ajoissa. Perhehoitajat saavat tiedon heille soveltuvista kaupungin henkilökunnalle järjestetyistä koulutuksista. Perhehoidon seudullinen yhteistyö käynnistetään, jolloin sijaisperheiden rekrytointi, valmennus ja täydennyskoulutus keskitetään ja eri kuntien korvaus- ja palkkiokäytännöt yhtenäistetään. Toiminnasta vastaa niin sanottu sijaisperhepankki. Laituri-hankkeen aikana listaan kertyneistä toiveista suurin osa saatiin täytettyä. Erityisesti kirjallisen materiaalin suhteen hanke oli tuottoisa. Uusien toimintakäytäntöjen osalta on muistettava, että ihanne ja todellisuus käytännössä usein jonkin verran poikkeavat toisistaan. Lastensuojelun vaihtelevien ja yllättävien tilanteiden takia näin on oltavakin. Järjestelmän noudattaminen ei saa olla itsetarkoitus prosessissa, jossa päämääränä on lapsen edun toteuttaminen. 3.2 Lapsen kehitys, tavat ja tottumukset Kotkassa lapsen terveystiedot on kerrottu tulevalle sijaisperheelle siinä vaiheessa, kun heidän kanssaan on aloitettu keskustelu lapsen mahdollisesta sijoittamisesta perheeseen. Perhehoidon sosiaalityöntekijän kertoma tieto on perustunut siihen, mitä alue-

10 sosiaalityöntekijät ovat lapsen terveydestä kirjanneet asiakaskertomuksiin ja mitä he ovat puhelimitse kertoneet silloin, kun ovat tiedustelleet lapselle sopivaa perhettä. Lastenkodin omahoitaja kertoo niin ikään sijaisvanhemmille lapsen terveydestä, tavoista ja tottumuksista siinä vaiheessa, kun tutustuminen alkaa. Sijoitusryhmäläiset totesivat, että saatu tieto oli ollut sattumanvaraista. Osa epäili myös, että sijoitusta valmistelleet työntekijät olivat tahallaan jättäneet sijaisperheelle kertomatta lapsen vammaisuudesta tai sitä koskevista epäilyistä. Erityisesti epäiltiin sitä, että sijoitettavan lapsen äidin raskauden aikaista alkoholinkäyttöä koskeva tieto unohdetaan tahallaan, jotta perheen löytäminen fas- tai fae-lapselle olisi helpompaa. Terveystietojen lisäksi pidettiin tärkeänä sitä, että tuleva sijaisperhe saa jo tutustumisen alkaessa mahdollisimman tarkat tiedot lapsen kehityksestä, taidoista ja tavoista. Muun muassa nukkumisrytmin ja mieluisten leikkien tietäminen etukäteen auttaa sijaisperhettä valmistautumaan lapsen tuloon. Perhehoitajat kritisoivat myös sitä, että tärkeitä lapsen terveyttä ja tapoja koskevia tietoja ei annettu kirjallisina. Sijaisvanhemmat kertoivat saaneensa suullisesti sijoituksen alkuvaiheessa niin paljon uutta ja hämmentävää tietoa, että he eivät millään pystyneet muistamaan kaikkea. Osa tiedoista oli myös kerrottu niin vaikeatajuisesti, että he eivät olleet pystyneet hahmottamaan kaikkea kunnolla. Ryhmän aloitteesta päätettiin, että Laiturin aikana laaditaan lomake, johon järjestelmällisesti kerätään lapsen kehityksestä, tavoista ja tottumuksista saatavilla oleva tieto. Hallinnon projektiryhmässä ajatusta jalostettiin eteenpäin niin, että päätettiin kehittää lomake, jota pystytään hyödyntämään myös tilanteessa, jossa lapsi siirtyy kotkalaisesta lastenkodista toiseen laitokseen. Lomakkeen laatimiseen osallistuivat aktiivisesti lastenkotien työntekijät erityisesti Taimelan ja Marttilan lastenkodeista. Yhteistyö näiden lastenkotien kanssa muodostui tiiviiksi sen takia, että edellä mainitut laitokset olivat (Marttilan lastenkoti on sittemmin lakkautettu) keskittyneet alle kouluikäisten ja pienten koululaisten hoitoon. Lomakkeen arveltiin palvelevan nimenomaan pienten lasten sijoituksissa. Lastenkotien yhteyshenkilönä toimi Eva Holmberg, joka ohjaajan työnsä lisäksi toimii perhehoitajana Kotkan sijoittamalle lapselle. Uudelle lomakkeelle saatiin pohjaa eri lastenkotien käytössä aiemmin olleista lomakkeista. Niitä käytiin yhdessä läpi sekä sijoitus- että hoito- ja kasvatusryhmän kanssa. Ryhmäläiset tekivät ehdotuksia siitä, mitä uudessa lomakkeessa voitaisiin tarkentaa ja mitä siihen pitäisi lisätä. Tavoitteena pidettiin sitä, että lomakkeen tietojen perusteella sosiaalityöntekijät ja sijaisperhe pystyvät arvioimaan sitä, millaista hoitoa lapsi vaatii. Sitä, miten lastenkotien lomakkeet toimivat perhehoidossa, päätettiin testata lasten hoito- ja kasvatusryhmässä. Erityisesti haettiin sitä, millä tavalla lapsen oma ääni saadaan kuuluviin hänen tilannettaan arvioitaessa. Ryhmäläiset testasivat omilla lapsillaan lastenkodissa jo käytössä olleita lomakkeita. Lisäksi ryhmäläiset saduttivat omat lapsensa sadutusohjeiden mukaisesti. Käytännön testauksessa havaittiin, että kyselylomakkeet eivät toimineet lasten kanssa kovin hyvin: lapset joko vastasivat kysymyksiin hyvin niukasti tai pistivät kysymykset leikiksi. Saduttaminen sen sijaan toimi yllättävän hyvin: siitä innostuivat jopa murrosikäiset pojat. Tulokseksi saatiin pitkiä ja monenlaisia asioita käsitelleitä satuja, joista osa heijasteli selvästi lasten menneisyyden kokemuksia. Ryhmä totesikin, että perhehoitajien perehdytyskansioon on hyvä liittää saduttamisohjeet. Samanaikaisesti Laituri-hankkeen kanssa kotkalaiset lastensuojelun työntekijät opiskelivat lapsen elämäntilanteen kartoitus työskentelymallia. Siihen liittyy oleellisena osana toiminnallisten välineiden (muun muassa nalle-kortit, elämänpuu, ajankäyttöympyrä) 9

11 käyttö. Perhehoitajat tutustuivat projektityöntekijän johdolla tärkeimpiin näistä menetelmistä. He arvioivat ne lomakkeita käyttökelpoisemmiksi lapsen kuulemisessa edellyttäen, että lasta koskevaa päätöksentekoa ei perusteta yksinomaan toiminnallisin välinein saatuihin tuloksiin Perhehoidon ABC Koko Laituri-hankkeen ajan työn alla ollut perhehoitajien perehdytyskansio sai lopulta nimen Perhehoidon abc Vinkkejä kotkalaisen lapsen perhehoitajalle. Se jaettiin kaikille kotkalaisille perhehoitajille kesän 2006 aikana. Heitä pyydettiin ottamaan yhteyttä perhetyön toimistoon, mikäli kansiosta löytyy puutteita tai virheitä. Jatkossa kansion teksti päivitetään vuosittain. Tammikuussa kaikille perhehoitajille lähetettävässä kirjeessä he saavat kansion vaihtosivut, jotka sisältävät uudet perhehoidon taksat ja ohjeet. Samalla heille voidaan lähettää lisämateriaalia liitettäväksi kansioon. Kansiossa on jo valmiina Kymenlaakson Perhehoitajat ry:n esite ja Perhehoitoliiton julkaisu Perhehoidon tietopaketti. Lisäksi kansiossa on pari muovitaskua huoltosuunnitelmien, lasten terveystietojen ym. tärkeiden papereiden säilyttämistä varten. Joka kansioon on myös sujautettu perhetyön toimiston sosiaalityöntekijän käyntikortti. Kansiota täydennettiin ensimmäisen kerran jo syksyllä Silloin kotkalaisille sijaisvanhemmille lähetettiin syyskirjeen mukana Kotkan sosiaali- ja terveysviraston kokoama esite nimeltä Yksityiset koti- ja tukipalvelun tuottajat Kotkassa. Kirjeessä neuvottiin muiden paikkakuntien sijaisvanhempia vastaavan tiedon hankkimiseksi omalta kotipaikkakunnaltaan. Esite lähetettiin, koska useat sijaisvanhemmat olivat tiedustelleet perhetyön toimistosta muun muassa yksityisten siivouspalvelujen tuottajia ja hintoja. Perhehoitajien sijoitusryhmän toiveesta alkunsa saaneeseen kansioon kerättiin hakusanoja koko projektin ajan. Alun perin kansion piti käsitellä vain kotkalaisia käytäntöjä, mutta Laiturin aikana kävi selväksi, että siihen on sittenkin syytä ottaa myös joitakin keskeisiä lastensuojelun termejä. Esimerkiksi huostaanotto, kiireellinen huostaanotto, huoltajuus ja avohuollon sijoitus osoittautuivat perhehoitajille vaikeiksi. Koska termit olivat uusia ja toisiaan muistuttavia, heidän oli vaikea mieltää eri lastensuojelutoimenpiteiden vaikutusta omaan työhönsä perhehoitajina. Perhehoitajien kanssa käydyt keskustelut paljastivat, että arjen ongelmatilanteet ovat pitkälti kaikilla samankaltaisia. Esimerkiksi sijoitetun lapsen kanssa ulkomaille matkustaminen, tilin avaaminen lapselle ja huoltajan allekirjoitettavaksi koulusta tulevien lomakkeiden käsittely ovat tyypillisiä perhehoitajia mietityttäviä tilanteita. Kansiolla pyrittiin vastaamaan niihin kysymyksiin, joita todennäköisesti herää missä tahansa sijaisperheessä. Osa perhehoitajista toi esiin hyvinkin vaikeita tilanteita esim. vammaisen lapsen tai lapsen biologisten vanhempien kanssa työskenneltäessä. Kansiota työstettäessä päätettiin kuitenkin selkeyden vuoksi jättää erityiskysymykset pois. Myöskään fas- ja fae-diagnooseja ei nähty ensitietokansiossa tarpeelliseksi selvittää, koska niistä on hyvin tietoa saatavissa terveydenhuollosta. Lisäksi arveltiin, että perhehoitajat voivat käydä erityiskysymyksiä ja tilanteita läpi perhehoidon sosiaalityöntekijöiden kanssa, joille kuuluu perhehoitajien tukeminen erityisesti sijoituksen ensimmäisen vuoden aikana. 3.4 Perhehoidon infopaketti Perhehoitajien aloitteesta sijoitusprosessin työstämisen aikana aloitettiin perhehoidon infopaketin laatiminen. Lähtötilanteessa Kotkan perhetyön toimistolla ei ollut käytössään omaa kirjallista materiaalia sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneille lukuun ottamatta sup-

12 peaa henkilötietolomaketta. Sen lisäksi käytettiin Perhehoitoliiton perhehoidosta tekemää yleisesitettä. Perhehoitajilta kysyttiin, mitä he olisivat itse halunneet tietää silloin, kun kiinnostuivat sijaisvanhemmuudesta. Vastausten perusteella laadittiin runko esitteen sisällöstä. Esitteestä tehtiin monta erilaista versiota, joita luetettiin sekä sijaisvanhemmilla että sosiaalityöntekijöillä. Esitettä laadittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota sen luettavuuteen, värikkyyteen ja informatiivisuuteen. Uusi esite korostaa sitä, että sijaisvanhemmiksi ei etsitä täydellisiä kasvattajia, vaan aivan tavallisia perheitä. Esite antaa perustiedot kotkalaisesta sijaisvanhemmuudesta ja sijoitettavien lasten hoidosta maksettavista palkkioista ja kulukorvauksista. Lisäksi esite sisältää linkki- ja kirjallisuusvinkkejä sekä perhetyön toimiston yhteystiedot. Sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneille lähetettävä esitietolomake uusittiin. Uusitussa lomakkeessa otetaan entistä paremmin huomioon sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneen perheen omat toiveet ja valmiudet. Heiltä muun muassa kysytään toiveita sijoituksen keston suhteen ja valmiutta sijaislapsen välittömään vastaanottamiseen. Infopaketti lähetetään kaikille sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneille välittömästi heidän ensimmäisen yhteydenottonsa jälkeen Esite tukiperhetoiminnasta Kotkassa on erittäin hyviä kokemuksia siitä, että Pride-valmennuksen käyneet sijaisperheet toimivat tukiperheinä. Myös monet adoptioperheet toimivat tukiperheinä. Pride-valmennuksen käyneille perheille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan tuettavaksi lasta, jonka tilanteen aluesosiaalityöntekijät ovat arvioineet niin vaikeaksi, että avohuollon tukitoimien riittävyys on vaakalaudalla. Mikäli tuettavan lapsen tilanne kriisiytyy ja tarvitaan pitkäaikaista sijoitusta, lapsi voidaan sijoittaa hänelle jo ennestään tuttuun tukiperheeseen. Tukiperhetoiminnan piirissä oli vuonna 2006 noin 150 lasta, joten se on erittäin merkittävä lastensuojelun avohuollon tukitoimi. Tukiperhetoiminnasta ei kuitenkaan sen laajuudesta huolimatta ollut aiemmin esitettä. Perhetyön toimiston sosiaalityöntekijän aloitteesta esite tehtiin osana Laituri-hanketta. Esite annetaan kaikille tukiperhe-/tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneille. Tuleville sijaisvanhemmille tukiperhetoimintaa esitellään jo Pride-valmennuksen aikana. 3.6 Rekrytoinnin tehostaminen Sijaisvanhemmuudesta kertovan esitteen puuttumisen lisäksi perhehoitajat kiinnittivät Laituri-hankkeen ryhmätöissä erityisesti huomiota siihen, että Helsinki etsii jatkuvasti Kotkan seudulta uusia sijaisperheitä näyttävillä lehtimainoksilla. Helsingin rekrytointi myös tuottaa tulosta, sillä Kotkan seudulle on sijoitettu runsaasti helsinkiläisiä lapsia. Syyksi arveltiin paitsi lehtimainontaa myös sitä, että Helsinki lähettää sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneille välittömästi ensikontaktin jälkeen infopaketin. Sen jälkeen perheeseen tehdään tiiviiseen tahtiin kotikäynti ja aloitetaan valmennus ja perheselvityksen tekeminen. Sijaisperheiden rekrytoinnin tehostamiseksi Kotkassa päätettiin syksyllä 2006 kokeilla lehtimainontaan yhdistettyä tiedotuskampanjaa: Paikalliset tiedotusvälineet kutsuttiin

13 syyskuussa 2006 kotikäynnille sijaisperheeseen, johon oli vuotta aiemmin muuttanut 10-vuotias tyttö pitkäaikaiseen perhehoitoon. Toimittajat kutsuttiin sekä puhelimitse, ottamalla etukäteen yhteyttä toimituksen esimiehiin, että kirjallisesti lähettämällä vielä kuhunkin toimitukseen kirjallinen kutsu infotilaisuuteen. Toimittajien käyttöön valmisteltiin runsas tietopaketti, joka sisälsi yhteenvedon loppusuoralla olleesta Laituri-hankkeesta, perhetyön toimiston sijaisvanhemmuudesta tekemät infopaketit sekä esitteen marraskuussa 2006 alkavasta seuraavasta Pride-valmennusryhmästä ja tulevasta perhetyön toimiston palvelujen tiedotusillasta. Sijaisperheen kanssa keskusteltiin intimiteettisuojasta ja heidän toiveistaan haastattelun suhteen. Tilaisuuteen sijaisperheen kotiin saapuivat toimittajat sekä Yleisradion Kymenlaakson radiosta, Yleisradion maakunnallisista tv-uutisista, Kymen Sanomista että paikallislehti Ankkurista. Kutsutuista ainoastaan Viikko-Eteenpäin lehti ei päässyt paikalle. Perhetyön toimiston sosiaalityöntekijä ja Laiturin projektityöntekijä kertoivat toimittajille yhdessä sijaisperhetyöstä ja Laituri-hankkeesta. Sen jälkeen toimittajat saivat haastatella ja valokuvata sijaisvanhempia. Toimittajien kanssa puhuttiin lyhyesti intimiteettisuojan tärkeydestä ja sosiaalityöntekijöiden ja sijaisvanhempien toiveesta lukea kirjoitetut jutut ennen niiden julkaisemista. Kaikki toimittajat kirjoittivat erittäin ammattitaitoisesti poimien runsaasta materiaalista oleellisimmat kohdat. Jutut olivat näyttäviä ja mielenkiintoisia. Toivetta tarkistuttaa jutut etukäteen noudatettiin. Sekä sosiaalityöntekijät että sijaisvanhemmat tekivät niihin vain pieniä virheiden korjauksia. Jutuissa mainittiin sekä alkavasta sijaisvanhempien koulutuksesta sekä tulevasta perhetyön toimiston palveluja esittelevästä illasta. Julkaistuista jutuista tuli paljon myönteistä palautetta sekä niissä omalla nimellään ja kuvallaan esiintyneille sijaisvanhemmille että perhetyön toimiston työntekijöille. Samoihin aikoihin juttujen ilmestymisen kanssa julkaistiin ilmaisjakelulehdessä ilmoitus Perhetyön toimiston palveluja (tukiperhetoiminta, tukihenkilötoiminta, sijaisvanhemmuus ja kansainvälinen adoptio) esittelevästä tiedotusillasta. Tiedotusiltaan saapui kolme pariskuntaa, jotka olivat kiinnostuneita sijaisvanhemmuudesta, äiti ja tytär, joita kiinnosti sekä sijaisvanhemmuus että tukiperhetoiminta sekä rouva, joka oli kiinnostunut tukimummoksi ryhtymisestä. Illan aikana perhetyön sosiaalityöntekijä ja Laiturin projektityöntekijä aluksi esittelivät lyhyesti toimiston eri palvelut ja Pride-valmennusta käsitelleen filmin. Jaossa oli myös materiaalia sekä sijaisvanhemmuudesta, kansainvälisestä adoptiosta että tukihenkilö-/tukiperhetoiminnasta. Esittelyn jälkeen osanottajien kanssa keskusteltiin ja heidän kysymyksiinsä vastattiin. Kaikki kolme sijaisvanhemmuudesta kiinnostunutta pariskuntaa aloittavat Pride-valmennuksen marraskuussa Äiti ja tytär, joita kiinnosti sekä sijaisperhe- että tukiperhetoiminta, päätyivät tukiperhevaihtoehtoon. Tukimummoudesta kiinnostunut rouva jäi miettimään asiaa. Huolellisesti valmisteltu tiedottaminen toi tulosta: Marraskuussa 2006 alkaneeseen Pride-valmennukseen ilmoittautui seitsemän pariskuntaa. Jatkossa sijaisvanhemmuutta on tarkoitus edelleen mainostaa vuosittain. 12

14 13 4 HOITO- JA KASVATUSPROSESSI Perhehoitajien hoito- ja kasvatusryhmä jatkoi perhehoidon prosessin mallintamista sijoitusryhmän työn pohjalta. Lapsen kehitys, tavat ja tottumukset lomakkeen kehittämisen lisäksi ryhmässä jatkettiin Perhehoidon perehdytyskansion työstämistä. Ryhmän työskentelyn aikana syventyi käsitys siitä, että perehdytyskansiolle on tilausta. Kaikki perhehoitajat eivät esimerkiksi tienneet, että lapsen huoltajuus ei huostaanotossa muutu. Kokeneillekin perhehoitajille tuli vastaan tilanteita, joissa he eivät tienneet, voivatko he edustaa lasta huoltajan sijasta vai eivät. Ryhmän jäsenet toivat selvästi esiin sen, että sijaisperheiden tuen tarve vaihtelee hyvin paljon. Tähän vaikuttaa muun muassa sijoitettujen lasten määrä, terveydentila, kuntoutus, kehitykselliset vaihtelut ja ikäkausi. Osalla sijaisperheistä oli myös kokemusta sijaiskotilastensa sukulaisten aggressiivisesta käyttäytymisestä sijaisvanhempia kohtaan. Riittävän työnohjauksen, sosiaalityöntekijän antaman tuen ja vertaistuen tärkeys korostui tällaisissa tilanteissa. Perhehoitajien työnohjauksen, vapaapäivien ja täydennyskoulutuksen järjestämien nousivat selkeästi sellaisiksi tuen muodoiksi, joita pitkään työskennelleet perhehoitajat pitivät itselleen tärkeinä. Sijoitettujen lasten hoidettavuuden arviointi on ryhmän keskustelujen perusteella erityisen tärkeää. Hoidettavuuden arvioinnin toivottiin tapahtuvan joustavasti, perhehoitajaa kuunnellen ja hänen kokemuksiinsa luottaen. Ryhmältä tuli kritiikkiä siitä, että perhehoitajan palkkio ei korreloi työn vaativuuteen erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativien lasten kyseessä ollessa. Palkkion pienuutta kritisoitiin erityisesti sen takia, että vaativia lapsia hoitava sijaisvanhempi ei käytännössä pysty käymään kodin ulkopuolella työssä. Hän ei myöskään vähäisten tulojen takia pysty palkkaamaan kotiin lastenhoitajaan tarvitessaan vapaata. 4.1 Työnohjauksen tarve vaihtelee Toive työnohjauksesta on osin ristiriidassa Kotkan perhetyön toimiston lähivuosien kokemusten kanssa: Sijaisperheille tarjottiin ryhmätyönohjausta muun muassa talveksi Työnohjaaja oli perhehoitajien itsensä ehdottama ja pätevä. Mahdollisuutta ryhmään osallistumiseen tarjottiin kaikille kotkalaisille perhehoitajille kirjeitse. Silti ryhmään löytyi vain muutamia halukkaita ja kevättä kohti ryhmän toiminta hiipui. On vaikea kuvitella, että työnohjausta ei tarvita. Tarve on ilmeisesti ajoittaista ja tiettyyn erityiskysymykseen ja elämäntilanteeseen liittyvää. Silloin ryhmätyönohjaus ei yleisluonteisuutensa takia vastaa riittävästi yksittäisen sijaisvanhemman tarpeeseen. Ryhmätyönohjauksesta on toistaiseksi luovuttu. Sen sijaan perhetyön toimiston sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa järjestää yksilötyönohjausta. Silloin myös korostuu sosiaalityöntekijöiden merkitys perheen tukemisessa ja ohjaamisessa muun erityistuen piiriin. Sijaisvanhemmille on järjestetty yksilötyönohjausta muun muassa tilanteissa, joissa sijoitetun lapsen biologinen vanhempi on kuollut. Työnohjauksessa on käsitelty lapsen surua ja sijaisperheen keinoja tukea lasta surun läpikäymisessä. Työnohjausta täydentää sijaisvanhempien oma vertaisryhmätoiminta. Ryhmä on kaikille alueen sijaisvanhemmille avoin. Se kokoontuu säännöllisesti avoimessa päiväkodissa Kotkassa.

15 Vapaa rahana tai kesäkotipaikkana Hoito- ja kasvatusryhmän jäsenet esittivät toiveen siitä, että perhehoitajille järjestetään nykyistä kattavampi mahdollisuus vapaan pitämiseen. Perhehoitajalain mukaan perhehoitajalla on oikeus yhden arkipäivän vapaaseen kutakin sellaista kalenterikuukautta kohti, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Vapaapäiviä voi siten kertyä vuodessa 12. Kotkassa perhehoitajien vapaa on järjestetty niin, että 4-12 vuotiaalle sijaiskotilapselle järjestetään sijaisvanhempien näin halutessa Pelastakaa Lapset ry:n kesäkotipaikka korkeintaan kahdeksi viikoksi. Vaihtoehtoisesti vanhempi voi valita vapaan järjestämisen itse, jolloin hänelle korvataan kertyneet vapaapäivät rahassa. Vuonna 2006 vapaan korvaus on 180,95 euroa. Muunlaista mahdollisuutta vapaan järjestämiseen Kotkalla ei ole. Ryhmässä ehdotettiin esimerkiksi sitä, että sijaisperheiden lomitusta varten palkataan oma perhetyöntekijä tai että sijaisperhe saisi kaupungilta perhetyöntekijän aina tarvitessaan. Kotkan kaupungin lapsiperhetyöntekijät ovat kuitenkin ylikuormittuneita jo nyt eivätkä pysty vastaamaan kaikkiin avun pyyntöihin. Oman perhetyöntekijän palkkaaminen taas kaatuu paitsi rahaan myös siihen, että lomituksen tarve todennäköisesti kasautuu kesäaikaan: osa sijaisvanhemmista haluaa selkeästi viettää kesällä yhtenäisen 12 päivän loman, jolloin perhetyöntekijän apua todennäköisesti talvisaikaan käyttäisi vain muutama perhe. Perhehoitajien vapaan järjestäminen on vaikea kysymys myös muualla. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa yritettiin lastensuojelun seutukehittäjän johdolla käynnistää talvella sijaisperheiden vastavuoroisuuteen perustuvaa lastenhoitorinkiä. Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä ringistä kiinnostuneita perhehoitajia ei ilmoittautunut riittävästi. Puhelinsoitto Perhehoitoliittoon ei myöskään tuonut ratkaisua asiaan: kehittämispäällikkö Maria Kuukkasen mukaan perhehoitajien vapaan järjestämiseksi ei ole vielä keksitty ratkaisua, joka sekä vastaisi perhehoitajien tarpeeseen että olisi kunnille riittävän edullinen. Käytännössä perhehoitajan vapaan korvaaminen rahassa on se ratkaisu, johon joudutaan turvautumaan. Osalle hoito- ja kasvatusryhmän sijaisvanhemmista perhehoitajuus on ammatti. He hoitavat omien lasten lisäksi vähintään neljää sijoitettua lasta eivätkä käy kodin ulkopuolella töissä. Erityisesti he esittivät voimakasta kritiikkiä sitä kohtaan, että vapaan järjestämiseksi ei ole muita vaihtoehtoja. Lomakorvaus on niin pieni, että sillä ei pysty palkkaamaan hoitajaa lapsille. Laituri-hankkeessa loman järjestämistä koskeviin ongelmiin ei ikävä kyllä löydetty sijaisvanhempia täysin tyydyttävää ratkaisua. Perhehoidon ABC kansiossa neuvotaan sijaisperheitä anomaan eri lomajärjestöjen tuettuja lomia. Lisäksi heidät ohjataan tiedustelemaan perhehoitajille suunnattuja lomia Perhehoitoliitosta. Myös sijaiskotilapsen hoidosta maksetun kulukorvauksen ja perhehoitajan palkkion niukkuuden aiheuttama stressi nousi selkeästi esiin hoito- ja kasvatusryhmän kokoontumisissa. Osa perhehoitajista oli sitä mieltä, että sosiaalityöntekijät olivat epäoikeudenmukaisia tehdessään päätöksiä lapsen ja perheen erityistilanteen aiheuttamien kulujen korvaamisesta. He toivoivat sitä, että korvausjärjestelmä olisi mahdollisimman tasapuolinen kaikkia sijaisperheitä kohtaan. Sijoittajan näkökulmasta edellä mainittu toive on ymmärrettävä. Käytännössä sitä on kuitenkin mahdoton toteuttaa sen takia, että perhehoidossa hoidettavien lasten yksilölliset tarpeet ovat hyvin erilaisia. Lastensuojelun perhehoidossa tuskin koskaan päästään ti-

16 lanteeseen, jossa kaikki mahdolliset erityistilanteet on hinnoiteltu. Suuret linjat, kuten kulukorvaukset ja palkkiot, ovat kaikkien saatavissa olevaa tietoa. Hoito- ja kasvatusryhmän jäsenistä osa toi esiin sen, että uupumuksen ennaltaehkäisyssä on tärkeää lapsen hoidettavuuden säännöllinen arviointi. Arvioinnin pohjalta tulee sijaisvanhemmille järjestää riittävästi tukitoimia uupumisen ennalta ehkäisemiseksi. Tällaisina tukitoimina Kotkassa on käytetty muun muassa tukiperhettä. Lisäksi erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen sijaisperheelle voidaan harkinnanvaraisesti maksaa korotettua palkkiota ja kulukorvausta. Sen saamiseksi vaaditaan asiantuntijalausunto. Lausuntoja ovat kirjoittaneet mm. lääkärit ja terapeutit. Käytännössä perhetyön toimisto hyväksyy saman lausunnon, jolla perhe anoo lapselle Kelan hoitotukea Vuosittaista koulutusta Laituri-hankkeen projektiryhmissä otettiin esille myös sijaisvanhempien koulutuksen tarve. Erityisesti haluttiin selvittää sitä, millaisista aiheista koulutusta haluttiin ja miten se tulisi käytännössä organisoida. Sijaisvanhemmille oli aiemmin järjestetty muun muassa heidän ja sosiaalityöntekijöiden yhteisiä iltatapaamisia, joissa oli keskusteltu yhdessä lyhyen luennon pohjalta. Lisäksi oli tehty Kouvolan sijaisperheiden kanssa yhteinen koko perheen koulutus- ja virkistäytymisretki Imatran kylpylään. Mielipiteet sekä koulutuksen sisällön että laajuuden suhteen hajosivat melko tavalla. Koulutuksen toivottiin kuitenkin yleisesti liittyvän sijoitettujen lasten elämään. Toivottiin muun muassa koulutusta lasten traumatisoitumisesta, FAS- ja FAE koulutusta sekä kiintymyssuhdehäiriöön liittyvää koulutusta. Sijaisvanhemmat olivat myös kiinnostuneita lasten kuntoutuksesta ja uusista hoitomuodoista, mm. Theraplay-terapiasta ja toiminnallisista menetelmistä. Heitä kiinnosti niin ikään lastensuojelulaki ja siihen liittyen sosiaalityöntekijöiden työ. Sen sijaan esimerkiksi sijaisvanhempien parisuhteen hoito tai muuten sijaisvanhempien omaan jaksamiseen liittyvä koulutus kiinnosti vain harvoja. Erityisesti sijaisvanhemmat toivat esiin toiveen, että kouluttaja tuntee omakohtaisesti sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten problematiikkaa. He toivoivat luennoitsijoiksi myös valtakunnallisesti tunnettuja guruja. Lasten hoidon järjestäminen koulutuksen ajaksi oli sijaisperheiden mukaan niin vaikeaa, että perhetyön toimiston tulisi järjestää lastenhoito koulutuksiin osallistuville sijaisvanhemmille. Hankalina pidettiin myös yli yön jatkuvia koulutuksia. Sen sijaan toivottiin, että sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijöiden yhteisiä iltatapaamisia jatkettaisiin. Osa oli valmis myös osallistumaan kaupungin omille työntekijöilleen päivällä järjestämiin koulutuksiin. Kotka on tehnyt Kouvolan kanssa yhteistyötä sijaisperheiden koulutuksen järjestämisessä. Koulutustilaisuuksia on pidetty muun muassa seurakunnan kurssikeskuksessa Valkealan Puhjonrannassa. Lokakuussa 2005 päätettiin jälleen järjestää yhteinen koulutus. Se jouduttiin kuitenkin perumaan osanottajien vähyyden takia. Samoin kävi helmikuuksi 2006 suunnitellulle sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijöiden yhteiselle keskusteluillalle. Lokakuussa 2006 järjestettiin jälleen yhteistyössä Kouvolan kanssa sijaisperheiden virkistys- ja koulutuspäivä Imatran kylpylässä. Luennoitsijaksi koulutukseen oli palkattu valtakunnallisesti tunnettu sijaisäiti, psykologi ja kouluttaja Anja Laurila. Kouvola kuitenkin vetäytyi yllättäen viime hetkellä hankkeesta, koska siitä ei ollut kukaan ehtinyt tiedottaa alueen sijaisperheille. Kotkasta Imatralle lähti bussilastillinen sijaisperheitä ja tilaisuus oli onnistunut. Kouvolan toiminta johti kuitenkin siihen, että luennoitsijan kulut muodostuivat Kotkan perhetyön toimistolle kohtuuttomiksi.

17 Sijaisperheiden koulutuksen järjestäminen kuntien välisenä yhteistyönä on periaatteessa jo taloudellisesti järkevää. Sitä, miten se jatkossa järjestetään, tulee kuitenkin vakavasti pohtia. Yhteistyön laajuudesta ja kustannuksista on mitä ilmeisimmin sovittava kirjallisesti ja molempia osapuolia sitovasti. Jatkossa Kotkassa on tarkoitus kokeilla sitä, kiinnostaako Pride-valmennuksessa toisiinsa tutustuneita perheitä yhteistapaamisiin tuleminen esimerkiksi vuoden kuluttua Priden päättymisestä SIJOITUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA JÄLKIHUOLTO Laituri-hankkeessa puretuista prosesseista selkeästi ongelmallisimmaksi osoittautui sijoituksen päättämisen ja jälkihuollon prosessi, jota muista hankkeen prosesseista poiketen purettiin vain kerran. Jo yhden kokoontumiskerran perusteella kävi ilmeiseksi, että jälkihuollossa tarvittava kehittämistyö on niin laaja, että siihen on paneuduttava pitkäjänteisemmin kuin Laituri-hankkeen aikana on mahdollista. Problematiikasta kertoo jo se, että ryhmän jäsenet löysivät jälkihuollosta pitkän listan ongelmia, mutta niiden ratkaisemiseksi heillä ei ollut ehdotuksia. Erityisenä ongelmana ryhmäläiset nostivat esiin sen, että sijaisperheestä omaan asuntoon muuttavalle nuorelle ei ole tarjolla tarpeeksi tukea. Laitoksista ja perhehoidosta itsenäistyville nuorille on Kotkassa tarjolla kahdeksan tukiasuntotoiminnan piiriin kuuluvaa asuntoa. Työntekijöitä siinä on kaksi. Nuorten tukiasuntotoiminta on tarkoitettu laitoksista ja sijaisperheistä itsenäistyville nuorille. Käytännössä tukiasuntotoimintaan on jonoa eivätkä sen piiriin pääse kaikki itsenäistyvät nuoret. Ryhmäläisten mukaan sijaisperheestä itsenäistyvillä nuorilla ei ole ollut ongelmia asunnon saamisessa. Sosiaalityöntekijät ovat auttaneet asunnon hankinnassa ja tukeneet tarvittaessa alkuavustuksella välttämättömien huonekalujen ja tarvikkeiden hankintaa. Ongelmalliseksi tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun nuori tarvitsee saamassaan asunnossa tukea käytännön asioiden hoitamiseksi. Harvalla sijaisvanhemmalla on mahdollisuus käydä säännöllisesti opastamassa nuorta asumisen alkuvaiheessa tämän kotona. Osalla nuorista itsenäistymiseen liittyy myös kapinointi sijaisvanhempia vastaan, jolloin sijaisperheen jälkihuoltoon osallistuminen käy käytännössä mahdottomaksi. Jälkihuoltoa purkanut ryhmä peräänkuuluttaakin työntekijöitä, jotka kädestä pitäen tukisivat nuorta itsenäistymisessä. Tuen pitäisi kohdentua käytännön asioihin ja tukemisen tapahtua nuoren omassa ympäristössä. Jälkihuoltoa purkaneen prosessiryhmän jäsenet totesivat jälkihuollon erityisen ongelmalliseksi, koska: Sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tarpeet ovat kovin erilaisia, minkä takia yhtenäistä, jokaiseen nuoreen sovellettavaa jälkihuoltomallia on mahdoton luoda. Sijaisvanhempien mahdollisuudet tukea itsenäistyvää nuorta vaihtelevat hyvin paljon. Nuoren muutettua pois kotoa mahdollisuudet tämän tukemiseen saattavat olla vähäiset jo välimatkan ja kotona olevien muiden lasten vaatiman hoidon takia. Nuorten itsenäistymisasunnoista on pulaa. Kotkalaisesta sijaisperheestä itsenäistyvän nuoren edelle menevät käytännössä laitoksista ja Kotkan ulkopuolisista sijaisperheistä tulevat.

18 17 Nuoret ovat eriarvoisessa asemassa, koska eri paikkakunnilla on erilainen palvelutarjonta. Ei ole työntekijöitä, jotka kävisivät usein nuoren kotona auttamassa häntä itsenäisen elämän alkutaipaleella käytännön asioissa, keskustelemassa ja tukemassa. Nuori tapaa yleensä niin harvoin sosiaalityöntekijäänsä, että ei saa tältä juurikaan tukea. Nuoren valmiuksia on vaikea arvioida ja vielä vaikeampi on löytää tahoja, jotka auttavat valmiuksien kehittämisessä. Kaikki nuoret eivät vielä 18-vuotiaina pysty käyttämään itsenäistymisvaroja suunnitelmallisesti. Jälkihuoltoryhmässä tuli esiin se, että jälkihuoltoon valmistautuminen on aloitettava ajoissa, käytännössä viimeistään peruskoulun viimeisellä luokalla, jolloin hakeutuminen koulutukseen on ajankohtaista. Jälkihuollosta kaivattiin niin ikään esitettä, joka toimisi jälkihuoltoon valmistautumisen apuvälineenä sekä sijoitetulle nuorelle että hänen perheelleen. Esitteen toivottiin käsittelevän muun muassa seuraavia asioita: itsenäistymisvarat ja alkuavustus työvoimatoimiston palvelut, mm. ammatinvalinnanohjaus tuki asunnon hankinnassa tuki itsenäisen asumisen alussa tuki opiskelussa Onni ja Olga Kovasen testamenttirahaston säännöt ja opintoavustuksen hakulomake opiskelujen rahoittaminen nuoren oikeus tutustua itseä käsitteleviin sosiaalihuollon asiakirjoihin Jälkihuoltoon liittyvän problematiikan takia jälkihuollosta suunnitteilla ollut esite ei ehtinyt valmistua Laituri-hankkeen aikana. Esitteen teko osoittautui vaativaksi sen takia, että jälkihuoltoon kytkeytyvien asioiden kirjo on niin suuri. Asioiden rajaaminen siten, että esite on selkeä, mutta kuitenkin mahdollisimman monenlaisessa tilanteessa eläviä nuoria palveleva, on sen takia haastavaa. Laituri-hankkeen aikana alkoi Kymenlaakson kuntien välinen yhteistyö jälkihuollon palveluprosessin kehittämiseksi. Mukana yhteistyössä on myös Anjalankoskella toimiva Sippolan koulukoti. Jälkihuollon prosessin kehittäminen osana tätä työtä on järkevää, koska se samalla jo lähtökohtaisesti kytkee jälkihuollon osaksi kuntien välistä yhteistyötä.

19 18 6 SEUDULLISEN YHTEISTYÖN POHJUSTAMINEN Laituri-hankkeen yhtenä tavoitteena oli Kymenlaakson kuntien välisen seudullisen yhteistyön pohjustaminen. Pitkän tähtäyksen tavoitteeksi Laiturille asetettiin maakunnallisen sijaisperhepankin perustaminen. Sijaisperhetyössä Kotkalla ja Kouvolalla on ollut aiemmin jonkin verran yhteistyötä: perhehoitajille on järjestetty yhteisiä koulutus- ja virkistyspäiviä ja Pride-valmennukset on järjestetty kaupungeissa vuorovuosin. Nykyisin Kotka järjestää oman sijaisperheiden koulutuksen vuosittain. Laiturin seudullisen yhteistyön pohjustaminen alkoi Kotkan lähiseudun kuntien, ns. kuntaviitosten, eli Kotkan, Haminan, Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden yhteisillä kokoontumisilla, joita oli kaikkiaan neljä. Kokoontumiset järjestettiin vuoden 2005 aikana. Kutsu kokouksiin lähetettiin myös Pohjois-Kymenlaakson kunnille. Niistä ainoastaan Elimäki oli edustettuna ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Muissa kokoontumissa ei ollut edustusta Pohjois-Kymenlaakson kunnista. Kuntien vähäinen kiinnostus selittyy sillä, että Pohjois-Kymenlaakson kunnissa aloitti syksyllä 2006 lastensuojelun seutukehittäjä. Pohjois-Kymenlaaksossa katsottiin, että ennen oman alueellisen lastensuojelun kehitystyön aloittamista ei ole edellytyksiä laajan seudullisen yhteistyön valmistelulle. Seudullisen yhteistyön kehittämiselle asettaa lisähaasteita se, että Kymenlaakso on selkeästi jakautunut kahteen vahvaan kaupunkikeskukseen. Etelä-Kymenlaakson keskus on Kotka. Sen naapurikunnat ovat Hamina, Pyhtää, Miehikkälä ja Virolahti. Pohjois-Kymenlaakson keskus on Kouvola. Sitä ympäröivät Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Kuusankoski ja Valkeala. Etelä-Kymenlaakson lastensuojelun seutukehittäjä Ritva Seppälän vetämissä tilaisuuksissa tutustuttiin erilaisiin malleihin, joita seudullisesta yhteistyöstä on kehitetty. Kuntien kireästä taloustilanteesta johtuen seudullisen yhteistyön pohjustamisessa päästiin vasta pohtimaan jatkotyöskentelyn pohjaksi sopivaa realistista mallia. Esillä oli mm. vaihtoehto, jossa Kotka tuottaisi keskitetysti lastensuojelun perhehoidon palveluja (rekrytointi, valmennus, ns. sijaisperhepankin ylläpito, perhehoitajien täydennyskoulutus). Vastaavasti Hamina tuottaisi keskitetysti elatusturvan palveluja. Pienet kunnat Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä ostaisivat Kotkalta ja Haminalta tarvittavat palvelut. Lastensuojelun laitoshoidon palvelujen nähtiin taas luontevasti asettuvan Pohjois-Kymenlaakson tehtäväkenttään. Anjalankoskella sijaitsee Sippolan koulukoti, joka on yksi valtion koulukodeista. Ammatillisia perhekoteja perustetaan jatkuvasti lisää sekä Etelä- että Pohjois- Kymenlaaksoon. Seudullisen sijaisperheyhteistyön kehittäminen jatkuu Laituri-hankkeen jälkeen osana yhteistoimintakuntien välistä kehitystyötä. Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson mahdolliselle yhteistyölle sijaisperhetyön kehittämisessä luo pohjaa se, että Etelä-Kymenlaakson lastensuojelun seutukehittäjä Ritva Seppälä on siirtynyt vuoden 2006 syksystä lähtien Pohjois-Kymenlaakson seutukehittäjäksi. Hänellä on siten jo vankka näkemys Etelä- Kymenlaakson lastensuojelun vahvuuksista ja heikkouksista.

20 19 7 PERHEHOIDON ORGANISOINTI Kotkalainen lastensuojelun perhehoidon toteutusmalli on kaksijakoinen. Osa perhehoidon tehtävistä hoidetaan perhetyön toimistosta, osa aluesosiaalitoimistoista käsin. Aluesosiaalitoimistoja on kolme, Kotkansaaren, Karhulan ja Länsi-Kotkan sosiaalitoimistot. Hallinnollisesti sosiaalitoimistot sijoittuvat sosiaalityön palvelualueelle sosiaalityön johtajan alaisuuteen. Perhetyön toimisto taas kuuluu perhetyön palvelualueelle, jota johtaa perhetyön johtaja. Sekä sosiaalijohtajan että perhetyön johtajan esimies on sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja. Sijoitetun lapsen asioista huolehtii alueen sosiaalityöntekijä, lukuun ottamatta talousasioita, jotka hoitaa keskitetysti perhetyön toimisto. Sijaisperheen asiat kuuluvat perhetyön toimiston sosiaalityöntekijälle. Hän huolehtii uusien perheiden rekrytoinnista, PRIDE-valmennuksen järjestämisestä ja uusien sijaiskotien hyväksymisestä. Hänelle kuuluu myös sijaisperheiden jatkokoulutus ja perheiden tukeminen sijoituksen aikana. Perhetyön toimiston sosiaalityöntekijä vastaa myös tukiperhetoiminnasta ja adoptioneuvonnasta. Varsinkin perhehoitajat suhtautuivat hankkeen aikana kielteisesti tähän tehtävien kahtiajakoon. He toivoivat perhehoidon keskittämistä siihen erikoistuneelle työparille. Länsi- Kotkan sosiaalitoimiston lastensuojelun sosiaalityöntekijät toivoivat myös kaikkien huostaan otettujen lasten sosiaalityön erottamista omaksi kokonaisuudekseen siihen erikoistuneille työntekijöille. Karhulassa ja Kotkansaarella sijoitettujen lasten sosiaalityötä ei koettu niin työllistävänä kuin Länsi-Kotkassa. Kotkansaarella perhehoitoon sijoitettuja lapsia oli hankkeen toteutusaikana niin vähän, että osa sosiaalityöntekijöistä piti heidän kanssaan tehtävää työtä piristävänä vaihteluna. Karhulassa arveltiin, että sijoitettujen lasten sosiaalityöstä selvitään, mutta ei välttämättä siinä aikataulussa ja laajuudessa, kuin perhehoitajat esittivät. Sekä perhetyön toimiston sosiaalityöntekijä että osa aluesosiaalityöntekijöistä totesi, että em. työntekijöiden keskinäisen yhteistyön tulisi olla joustavampaa. Esimerkiksi aluetyöntekijä ja perhetyön sosiaalityöntekijä voisivat muodostaa työparin sijaisperheessä asuvan lapsen huoltosuunnitelmissa. Näin on aiemmin ollutkin. Nykyisellään aluesosiaalityöntekijät muodostavat työparin ja perhetyön sosiaalityöntekijä tulee huoltosuunnitelmiin ikään kuin ylimääräisenä. Kiinteämmällä yhteistyöllä säästettäisiin vähäisiä työntekijäresursseja ja lisättäisiin toimijoiden välistä yhteistyötä. Laiturin aikana selvitettiin sitä, onko sijoitettujen lasten sosiaalityön keskittäminen mahdollista. Muiden kaupunkien kokemusten (muun muassa Jyväskylä, Vantaa, Lahti, Lappeenranta, Turku) perusteella todettiin, että laajamittainen tehtävien siirto omaksi kokonaisuudekseen olisi vaatinut sijoitettujen lasten sosiaalityöhön kaksi sosiaalityöntekijätyöparia ja kaksi kanslistia. Koska tällaiseen resurssien lisäykseen ei ollut taloudellista mahdollisuutta, valittiin näkökulma toisin: sijaisperhetyötä päätettiin selkeästi tehostaa sijoituksen alkuvaiheessa, missä perhehoitajien kokemuksen mukaan tuen tarve on suurinta. Jo valmiiksi muotoutunut tehtävien jako aluesosiaalityöntekijöiden ja perhetyön sosiaalityöntekijöiden välillä pidettiin alkuvaiheen muutoksia lukuun ottamatta ennallaan.

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Arvokas elämä hanke Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Perhehoitoliitto Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koulutuksen sisällöt 28.8. Hyvän perhehoidon

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819

Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Sosiaali- ja terveyslautakunta 38 06.05.2014 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 118/302/2014 SOSTERV 38 Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Lastensuojelun

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk 1 IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.11.2006/ 948 Vähimmäiskulukorvaus 1.1.2015

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

PRIDE-valmennuksen arviointi

PRIDE-valmennuksen arviointi PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN VUONNA 2014 1. HOITOPALKKIO Perhehoitajalain (312/1992) 2 :n mukainen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen

Lisätiedot

Anna lapselle koti. annat tilaisuuden

Anna lapselle koti. annat tilaisuuden Anna lapselle koti annat tilaisuuden Lämmin kiitos yhteydenotostanne ja osoittamastanne kiinnostuksesta perhehoitokampanjaamme kohtaan. Olemme iloisia, että olette ottaneet yhteyttä juuri meihin pohtiessanne

Lisätiedot

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa - Toive tilapäishoidon selvityksen tekemisestä kunnilta - Päätös selvityksen aloittamisesta projektiryhmän kokouksessa 7.2.-08 - Perustettiin

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

ESITYS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN PERHEHOIDON PALKKIOISTA JA KORVAUKSISTA

ESITYS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN PERHEHOIDON PALKKIOISTA JA KORVAUKSISTA ESITYS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN PERHEHOIDON PALKKIOISTA JA KORVAUKSISTA Oulunkaaren kuntayhtymän lastensuojelun strategisena tavoitteena on tehostaa ja lisätä perhehoidon osuutta lastensuojelun sijaishoidossa.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 98 10.4.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 123 22.5.2013 Asianro 477/05.09.00/2013 138 Esitys Raision sosiaalitoimen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja)

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY Kasvun Portaat Oy JOHDANTO Kasvun Portaat Oy:n asiakastyytyväisyyskysely tehtiin joulukuun aikana kirjekyselynä. Kysely suunnattiin niiden kuntien sosiaalityöntekijöille, joista

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala PePPi pähkinänkuoressa Osa Emma ja Elias ohjelmaa RAY 2012-2016 Vapaaehtoiset voimavarana

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot