Koen itse olevani tekijä. Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koen itse olevani tekijä. Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta"

Transkriptio

1 Koen itse olevani tekijä Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta

2 Koen itse olevani tekijä Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta Painopaikka: Esa Print Oy, Lahti Taitto: Mac&Me/Virpi Sirpelä Kannen kuvitus: Anne Kaakkolammi, Kesämuisto 2003, akryyli Kevät 2013

3 Sisällys Uudesta ajattelusta uusiin käytäntöihin 1 1. Tarinoita osallisuudesta ja yhteiskehittämisestä 2 Kokemuksia osallisuudesta kansalaisuus arjen esimerkein 4 Minua kuullaan 6 Asiakasraati on tie osallisuuteen 8 Yhteiskehittämisellä sujuvia, asiakaslähtöisiä ja laadukkaita muuttoprosesseja Tarinoita osallisuutta edistävästä palvelusuunnittelusta 13 Verkoston voimin asiakkaan asialla asiakaslähtöinen kokouskäytäntö 16 Kuvat palvelusuunnittelun tukena uusi ote sosiaalityöhön 18 Kuvilla on helpompi kertoa, kuvat auttavat 20 Osallisena oman elämän suunnittelussa Tarinoita yksilöllisen tuen saamisesta omaan elämään 24 Yksilöllistä asumista 26 Mikä on koti? 26 Oma koti laatusuositusten mukaan 30 Janne muutti laitoksesta omaan kotiin 32 Muuttovalmennus onnistuu yhteistyöllä 35 Saa olla rauhassa ja tehdä mitä haluaa 37 Yhdenvertaisia mahdollisuuksia 38 Aktiivista ja sujuvaa elämää 38 Henkilökohtainen apu on elämäni mahdollistaja 41 Jalkautuvat erityishuollon palvelut työntekijöiden työnkuva muutoksessa 43 Terapeuttisesta toiminnasta voimavaroja yksilöllisen arjen elämiseen 45 Ihmisoikeudet hankintojen periaatteeksi Case Mikkelin seutu 48 Lähteet 52

4 Uudesta ajattelusta uusiin käytäntöihin Vammaispalveluiden valtakunnallinen Kaste-hanke kehitti yhdeksän osahankkeen voimin vammaispalveluita yhdessä palvelunkäyttäjien ja lukuisten sidosryhmiensä kanssa. Yhteiskehittämisen ytimessä olivat vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä. Vammaispalveluhanke toteutti omalta osaltaan Suomen vammaispoliittista uudistusta. Ihmisarvo, osallisuus, yhdenvertaisuus, yksilöllisyys ja tarvelähtöisyys suuntaavat vahvasti vammaisalan lainsäädännön ja palvelujen uudistamistyötä. Periaatteista seuraa ajattelun muutos. Objektista tulee subjekti ja päätöksentekijä tai ainakin päätöksentekoon osallistuja. Diagnoosin sijaan kiinnostuksen kohteita ovat tuen tarve ja ihmisen kaikki kokemukset. Erityinen muuttuu yleiseksi ja normaaliksi. Ryhmäkohtaisista palveluista siirrytään yksilöllisiin palveluihin. Terveydentilan ja lääketieteellisen kuntoutuksen sijaan on kyse ihmisyydestä ja ihmisoikeuksien tasavertaisesta turvaamisesta yksilöllisten palveluiden avulla. Potilas muuttui ensin asiakkaaksi, nyt puhutaan kansalaisista. Tässä julkaisussa kerromme erilaisten tarinoiden kautta, kuinka ajattelun muutosta vietiin käytäntöön Vammaispalveluhankkeessa. Lisätietoa kehittämistyön tuloksista löydät Innokylästä (www.innokylä.fi > Vammaispalveluhanke) ja osahankkeiden www-sivuilta. Ensimmäisen osan tarinoissa korostuvat yhteiskehittämisen ja osallisuuden näkökulmat. Toinen osa koostuu tarinoista, joissa keskeistä on tuen tarpeisiin perustuva palvelusuunnittelu. Kolmannessa osassa on tarinoita tuen saamisesta omaan elämään, punaisena lankana yksilöllisyys ja yhdenvertaisuus. Miten Sinun mielestäsi edellä kuvattu ajattelun muutos ja keskeiset periaatteet näkyvät tarinoissa? Tarinoiden näkökulmat vaihtelevat. Näkökulmia tuovat palvelunkäyttäjät, omaiset, vammaispalveluiden työntekijät, hanketyöntekijät ja yksi opiskelijakin. Palvelunkäyttäjien tarinoista välittyy mm. ilo itselle sopivamman asumisratkaisun löytymisestä tai kuulluksi tulemisesta palveluiden suunnittelussa. Omaisen näkökulmasta oli helpottavaa, että läheiselle löytyi koti ja sopiva palvelu läheltä. Työntekijöiden kertomukset sisältävät paljon kokemuksellista tietoa, miten joku asia tehtiin: kuinka kehittämiskohde valittiin, miten työryhmä koottiin, millaisia asioita jäi auki, miten työntekijän ajattelu muuttui tai mikä oli haasteellista uudessa toimintatavassa. Palvelunkäyttäjien äänen esiin saaminen ei ollut itsestään selvää. Valtakunnallisen hankkeen suurimpia merkityksiä oli, että pääsimme jakamaan yli osahanke- ja maakuntarajojen kehittämistyöstä saamiamme kokemuksia. Osaamisemme kehittyi, ajattelumme muuttui. Halusimme tuoda nämä tarinat esille, koska uskomme, että muutkin voisivat saada niistä ajateltavaa. Näin edistämme jokaisen yksilöllistä elämää ja osallisuutta yhteisössä. Lämmin kiitos kaikille tarinoiden kirjoittajille ja teille, jotka annoitte tarinanne käyttöömme! Vammaispalveluhankkeen valtakunnallinen hanketiimi Marketta Salminen, Järvenpää Seija Eskelinen, Kuopio Tiina Kanniainen, Kajaani Nina Korkeala, Kajaani Miia Koski, Hyvinkää Kristiina Kotilainen, Kuopio Piia Liinamaa, Seinäjoki Liisa Lindberg, Ylöjärvi Sari Mehtälä, Rovaniemi Tiina Mäki, Vaasa Hanna Rissanen, Sodankylä Maria Ruuskanen, Kuopio Leena Suhonen, Joensuu Emmi Suomilammi, Järvenpää Susanne Tuure, Parainen 1

5 2 1 Tarinoita osallisuudesta ja yhteiskehittämisestä

6 Osallisuus tarkoittaa yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siinä vaikuttamista. Osallisuus voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Osallisuutta yhteiskunnassa ovat mahdollisuus terveyteen, koulutukseen, työhön, toimeentuloon, asuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Osallisuutta on riittävän tiedon saaminen sekä suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistuminen. Osallisuus voi merkitä myös laajempaa vaikuttamista, kuten palveluiden kehittämistä ja arviointia. On tärkeää muistaa, että osallisuuden saavuttaminen edellyttää osallistumista, mutta osallistuminen ei välttämättä takaa osallisuutta. Osallisuuden kokemus on aina henkilökohtainen. 1 Jotta palvelunkäyttäjän osallisuus voisi toteutua omassa asiassaan, tulee osallisuuden olla mahdollistettuna myös laajemmin palvelurakenteiden ja palvelujen kehittämisessä. Asiakasraadit, asiakasohjausryhmät, työryhmiin osallistuminen ja asiakaspalaute ovat eräitä keinoja, joiden avulla palvelunkäyttäjät pääsevät mukaan palvelujen kehittämiseen. Seuraavissa tarinoissa kerrotaan näistä esimerkkejä. Kun palvelunkäyttäjät kehittävät palveluja yhdessä työntekijöiden kanssa, voidaan puhua yhteiskehittämisestä. Yhteiskehittämisellä tarkoitetaan moninäkökulmaista suunnittelua ja kehittämistä, jonka tavoitteita ovat mm. asiakastyytyväisyyden lisääntyminen, palvelujen toimivuuden paraneminen, palvelujen saavutettavuus sekä uusien käytäntöjen syntyminen. Yhteiskehittämistä toteutetaan järjestämällä kaikille osapuolille yhteisiä vuorovaikutteisia tilaisuuksia ja tarjoamalla kehittämisverkostolle avoimia vaikutuskanavia. Tästä on yksi esimerkki muuttoprosessitarinassa. Osallisuudesta ja yhteiskehittämisestä löydät lisää tietoa Innokylästä: > Vammaispalveluhanke Osallistumalla hyvä elämä Toimiva arki Yksilöllinen osallistuminen yhteiskuntaan/yhteisöllisyys Osallisuus Palvelut eri hallinnonalat järjestöt yritykset Osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja omien palvelujen suunnitteluun Yksilölliset palvelut Palvelurakenteet esim. asumispalvelujen hankintojen kehittäminen lähi- ja keskitetyt palvelut laitos- ja avopalvelujen suhde Osallistuminen rakenteiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin Edellytysten ja pohjan rakentaminen asiakaslähtöisille palveluille Maria Ruuskanen Seija Eskelinen Asumispalvelusäätiö ASPA 2012; Hotari ym. 2009; Kaste-ohjelma

7 Kokemuksia osallisuudesta - kansalaisuus arjen esimerkein Taru Timonen, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyön ohjaaja -opiskelija, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpää Kokemuksia osallisuudesta -videon tekeminen oli osa vammaispalveluhanketta. Työryhmänä toimi neljästä palvelunkäyttäjästä koostuva Etevan osahankkeen asiakasohjausryhmä. Asiakasohjausryhmän tavoitteena oli nostaa palvelunkäyttäjien ääni kehittämistyöhön. Asiakasohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa keskustelimme, miten palvelunkäyttäjien ääni tulisi parhaiten esiin. Aluksi ideoimme opasvihkosta, mutta lopulta päädyimme videon tekemiseen. Ryhmän jäsenten lisäksi videoprojektiin osallistui vammaisia henkilöitä asiakasohjausryhmän ulkopuolelta. Kaiken kaikkiaan videolla oli 12 kokemusasiantuntijaa. Englannissa ja Skotlannissa on vammaisliikkeessä kehitetty kansalaisuuden mallia. Tavoitteena on kehitysvammaisen henkilön täysivaltainen kansalaisuus omassa yhteisössään. Simon Duffyn mukaan täysivaltainen kansalaisuus koostuu kaikista elämän osa-alueista: itsemääräämisoikeudesta, elämänsuunnittelusta, yhteisön jäsenyydestä, aktiivisesta tuesta, asumisesta ja toimeentulosta. Duffy 2006 Aito asiakaslähtöisyys tarkoittaa ihmisten kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Vammaispalveluhankkeen osahankkeet kokosivat palvelun käyttäjien, vammaisneuvostojen ja järjestöjen edustajia yhteen. Joissakin osahankkeissa puhuttiin asiakasohjausryhmästä ja joissakin välittäjäryhmästä. Eri osahankkeiden ryhmät olivat erilaisia kokoonpanoiltaan. Asiakasohjausryhmien tehtävänä oli ohjata hankkeita huomioimaan hanketyössä palvelun käyttäjien mielipiteet, kokemukset ja tarpeet. Kokemuksia osallisuudesta -videoprojekti kertoo yhden näkökulman asiakasohjausryhmän toiminnasta. Asiakasohjausryhmä suunnitteli videon haastattelukysymykset Simon Duffyn kansalaisuusteorian pohjalta. Suunnittelun jälkeen ryhmän jäsenet kertoivat videolle omia ajatuksiaan aiheista. Videolla on puheenvuoroja itsemääräämisestä, unelmista, raha-asioista, kodista, tuesta ja omasta panoksesta yhteisössä. Esimerkiksi itsemääräämistä määriteltiin seuraavasti: Voisin päättää haluanko muutosta. Esimerkiksi asunnon tai asuintilan tai asuntojärjestyksen muutosta. Minä itse päätän. Yhden osallistujan unelmana oli koulutus: No mä haluasin niinku jotain aikuiskoulutusta vielä. Niinku tota tohon mun alaan liittyvää jotain käydä. Ja sit tota, muuttaa toisen kanssa yhteen asumaan ja mennä kihloihin. Jos ne toteutus joskus, se olis hyvä. Oma panos yhteisön hyväksi voi toteutua myös näin: Me pidetään aivovammaisten ja aivohalvautuneiden sekä omaisten toimintaryhmää. Täällä. Ollaan nyt pari vuotta pidetty sitä. Siinä just saa sitä vertaistukea saman tien. Asiakasohjausryhmä arvioi videon tekoa Videon valmistumisen jälkeen asiakasohjausryhmä kokoontui pohtimaan prosessin kulkua. Haastattelussa keskusteltiin yleisesti videon lopputuloksesta ja jäsenet kertoivat kokemuksiaan ja mielipiteitään videoprojektista. Ryhmän jäsenet olivat innoissaan videosta ja iloisia sii- 4

8 tä, että tällainen video tehtiin. Videon tekeminen oli heille tärkeää. He kertoivat, että oli tärkeää saada kertoa omista tunteistaan ja ajatuksistaan. Heillä oli myös mahdollisuus kuunnella muiden mielipiteitä. Yhden vastaajan mielestä videon tekeminen oli tärkeää, koska video on näkyvä ja pysyvä tuotos asiakasohjausryhmän vastuusta ja panoksesta Vammaispalveluhankkeessa. Asiakasohjausryhmän jäsenet toivoivat, että videolla olisi jonkinlaisia vaikutuksia. Heidän mielestään videon avulla voitaisiin vaikuttaa ihmisten käsityksiin vammaisista. Haastateltavat uskovat, että videolla on vaikutusta siksi, että videolla puhuvat henkilöt ovat vammaisia ja he itse kertovat omia mielipiteitään arkielämän asioista. Video voisi lisätä ihmisten luottamusta vammaisten kykyyn vaikuttaa, koska videoprojektissa vammaiset ihmiset toimivat aktiivisina tekijöinä. He ovat olleet mukana videon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Videon tekeminen opiskelijan oppimisprosessina Projektin jälkeen pohdin opinnäytetyöni yhteydessä, voiko tällainen videoprojekti lisätä asiakasohjausryhmän jäsenten osallisuutta. Prosessin aikana ryhmän jäsenet saivat erilaisia kokemuksia. Yksi ryhmän jäsenistä innostui videoiden tekemisestä, joten hän suunnitteli projektin jälkeen tekevänsä lisää videoita koskien vammaisuutta. Ryhmän jäsenistä toinen toimi projektissa haastattelijana ja oli innoissaan tehtävästään. Uskon, että tällaiset kokemukset auttavat ryhmän jäseniä olemaan aktiivisempia millä tahansa osallisuuden ulottuvuudella. Osallisuuden kokemus kattaa paljon, joten tällainen projekti yksinään ei luo kokonaisvaltaista osallisuutta. Projekti on voinut antaa osallistujille pieniä osallisuuden kokemuksia ja rohkaista heitä tavoittelemaan lisää. Videoprojektissa työskenteleminen on ollut antoisaa. Projektin aikana olen ollut monesti täysin uusissa tilanteissa, mutta ne ovat olleet hyvin opettavaisia kokemuksia. Videoprojektin suunnitteluvaiheessa aloin huomaamattani suunnitella videon sisältöä ja ulkoasua päässäni. Kun kokoonnuimme asiakasohjausryhmän kanssa suunnittelemaan videota, huomasin kuitenkin, että minun tuli antaa tila ensisijaisesti asiakasohjausryhmän jäsenten ideoille. Tarkoitushan oli kehittää jotain, missä asiakkaiden ääni tulee kuuluviin. Olin toki mukana videon suunnittelussa, mutta yritin olla esittämättä johdattelevia ideoita ja kysymyksiä. Videohaastatteluja tehdessä tuli kiinnittää erityistä huomiota kysymysten asetteluun. Videolle osallistui erilaisia vammaisia ihmisiä. Kysymysten tuli olla sellaisia, että kaikki ymmärtävät ne. Kysymysten tuli olla myös tarpeeksi avoimia, jotta vastaukset olisivat mahdollisimman monipuolisia. Videolle haluttiin puheenvuoroja, joissa henkilöt kertovat spontaanisti ja laajasti omista kokemuksistaan. Kysymykset, joissa vastaus on kyllä tai ei, eivät houkuttele kertomaan lisää. Jos kysyn onko hän ystäväsi?, haastateltava vastaa kyllä tai ei. Parempi vaihtoehto olisi Kuka hän on?. Video on katsottavissa Etevan sivuilla: 5

9 Minua kuullaan Liisa Lindberg, projektisuunnittelija, Pirkanmaan osahanke Mika on 43-vuotias mies, joka on juuri muuttanut Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluiden pienryhmästä toiseen. Mikalla on kehitysvammansa ja autismin vuoksi vaikea ymmärtää muita ja tulla ymmärretyksi. Etenkin nyt, kun ympäristö ja lähimmät häntä tukevat henkilöt ovat juuri vaihtuneet, on tutustuminen molemmin puolin vielä menossa. Mika puhelee yksittäisiä sanoja ja lyhyitä lauseita. Muuton jälkeen hän totesikin: Kiva paikka ja istuskeli sohvalla ympärilleen katsellen. Mikalle pitää puhua selkeästi ja lyhyesti, jotta hän ymmärtää mitä milloinkin tarkoitetaan. Mikan vuorovaikutusaloitteita puhetta ja eleitä pitää odottaa rauhallisesti. Hän tekee paljon aloitteita, kun saa siihen aikaa. Iloinen ja myönteinen kanssakäyminen tarttuu; Mika on mielellään mukana arjen toimissa, kun häntä kehutaan ja hänen tekemisiään ihastellaan. Musiikin kuuntelu, ulkoileminen, retket ja saunominen ovat mieleisiä puuhia. Mika vetäytyy mielellään välillä oman huoneensa rauhaan, mutta hänestä löytyy myös toinen puoli, joka on iloinen seuramies. Äiti ja isä ovat Mikalle läheisiä, ja hän kyseleekin usein, koska saa heidät luokseen käymään. Vanhemmat vierailevat melko usein Mikan luona, ja Mika käy silloin tällöin yökylässä vanhempiensa luona. Tykkääkö oikeasti vai ei Mikan kanssa tietojen ja palautteen keräämiseen osallistui useampi hänen kanssaan töitä tekevä työntekijä. Arjen pieniin askareisiin ja itsestä huolehtimiseen Mika saa päivittäin tarvittavaa apua ja hän voi vaikuttaa niiden toteuttamiseen melko monin tavoin. Sen sijaan kodin ulkopuolisen toiminnan, sosiaalisten suhteiden ja muun aktiivisen toiminnan lisäämiseksi Mika voisi tarvita nykyistä enemmän henkilökohtaista tukea ja apua. Lisäaktiviteetit pitäisi järjestää lyhyiden tuokioiden muodossa silloin, kun Mika on kärsimätön ja kyvytön keskittymään pitkiä aikoja kerrallaan. Mika on edistynyt vuorovaikutusaloitteidensa tekemisessä viime vuosien varrella huimasti. Aikaisemmin puhumattomasta ja itseään ajoittain Kuva: Henna Jokinen vahingoittavasta nuoresta miehestä on sukeutunut seesteisemmin ja tasapainoisemmin elämäänsä suhtautuva keski-ikäinen mies. Joskus omaa mielipidettä on vaikea tuoda esille rakentavasti, etenkin silloin kun Mika on eri mieltä muiden kanssa. Mika tarvitsee tuekseen rauhallisen, mutta samalla periksi antamattoman henkilön, joka pitää kiinni yhdessä sovituista asioista hänen kanssaan. Mika tulee hyvin ymmärretyksi ja hän ymmärtää, mitä muut tarkoittavat, kunhan hänen kanssaan ollaan kärsivällisiä. On maltettava odottaa, että Mika tekee aloitteen tai käsittelee asian mielessään ja sisäistää sen. Palautetietojen keräämiseen meni useampi päivä ja yhteinen hetki. Mikalta kysyttiin asioita suoraan tai hänen tyytyväisyyttään ja olemustaan tarkkailtiin eri tilanteissa. Hoitajien erilaiset tulkinnat Mikan aloitteista ja käyttäytymisestä herättivät paljon mielenkiintoisia keskusteluja. Keskustelujen myötä herkkyys seurata Mikan toimintaa lisääntyi ja aloitteiden tulkin- 6

10 taan saatiin yhteneväisempää näkemystä. Tärkeää on pysähtyä aidosti miettimään asioita haastateltavan näkökulmasta yhdessä hänen kanssaan. Palautetietojen kerääminen Mikan kanssa on auttanut ja ohjannut miettimään paremmin ja tarkemmin Mikan asioita, tykkääkö oikeasti vai ei joistain asioista, joita ei ehkä aina arjessa huomaa niin tarkastella, tiivistää yksi Mikan läheisistä hoitajista. Tulkintaa ja keskustelua Mielipiteiden varmistaminen mahdollistuu LOVIT-elementtejä (Kehitysvammaliitto) noudattaen ja haastatteluun runsaasti aikaa varaten. Kysely on tärkeä avaus selvittää vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten henkilöiden omaa mielipidettä keskeisistä elämisen laatuun vaikuttavista asioista, sanoo Ylisen OIVA-kouluttaja 2 Päivi Pöntinen. Vastauksiin liittyy usein runsaastikin tulkintaa. Jotta asiakkaan vastaus ymmärretään mahdollisimman oikein, on osaavien kumppaneiden hyvä käydä keskustelua asiakkaan vastauksista. Jokaisella ihmisellä on oikeus olla vuorovaikutuksessa; kokea osallisuutta, ymmärretyksi tuloa ja itsemääräämisoikeutta. Tähän asiakaspalautteeseen vastaaminen on siihen yksi keino vaikeimminkin vammaisten asiakkaittemme osalta. Vastaaminen kyselyyn on osalle asiakkaistamme hyvinkin vaikeaa, myös siksi, että mielipiteitä tällaisiin asioihin ei ole aikaisemmin kysytty, Päivi lisää. Tietojen hyödyntäminen yksilöllisissä suunnitelmissa ja suunnitelmien sitoutunut toteuttaminen edistävät asiakkaiden elämisen laatua ja tyytyväisyyttä. Näin asiakasnäkökulma tulee entistä enemmän mukaan arkipäivään. Ei pidetä asioita itsestäänselvyyksinä ja tehdä kuin aikaisemminkin, vaan käytössä on jatkuva arjen arviointi. Samalla keskustelu ja pohdinta asiakkaan omasta tahdosta ja mielipiteestä lisääntyy. Työntekijälle on tärkeää asiakkaan kehon kielen tulkitseminen ja herkkyys seurata ja keskittyä asiakkaan ilmaisuun. Tämä edistää asiakkaan oman mielipiteen löytymistä. Pirkanmaan vammaispalveluhankkeessa on kehitetty kehitysvammaisen asiakkaan mahdollisuuksia antaa palautetta itselleen tärkeistä asioista. Taustalla on ollut tarve kehittää asiakaslähtöisiä palveluja ja yksi keino sen toteuttamiseksi onkin asiakaspalautteen kerääminen. Palautetta kerätään asiakkaan lisäksi hänen läheisiltään ja kotikunnalta. Tavoitteena on saada palautetta henkilön tyytyväisyydestä ja vaikutusmahdollisuuksista Yksilöllisen tuen laatukriteereiden mukaisesti asumiseen, osallisuuteen lähiyhteisössä, kunnioittavaan kohteluun ja tuettuun päätöksentekoon sekä päivä- ja työtoimintaan liittyvistä asioista. Hankkeessa kehitetty asiakaspalautteen toimintamalli koostuu kysymyslomakkeesta ja kommunikointia ja vuorovaikutusta tukevasta tiedon keruun menetelmästä. Henkilön olemuksen tulkinta ja haastattelu perustuu osaavan kumppanuuden LOVIT-elementteihin: L - vastavuoroinen Läsnäolo O - Odottaminen ja tilan antaminen kumppanin aloitteille V - kommunikointiin Vastaaminen I - Ilmaisun mukauttaminen T - yhteisymmärryksen Tarkistaminen (Kehitysvammaliitto, OIVA-osaaminen) Lisätietoa: 2 Lisätietoja OIVA:sta 7

11 Asiakasraati on tie osallisuuteen Susanne Tuure, kehittämissuunnittelija/utvecklingsplanerare, Kårkullan osahanke, Svenskfinland Tasa-arvo, osallistuminen ja osallisuus olivat hoitotyön tavoitteina jo 1990-luvulla. Kårkulla samkommun teki paljon yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa ja sai vaikutteita erilaisista hoitotyön malleista ja yhteistyömuodoista. Eräs malleista oli Kårkullaan vuonna 1992 perustetut niin kutsutut neuvoa-antavat komiteat, jotka mahdollistivat asiakkaiden vaikuttamimisen. Organisaatiomuutoksen yhteydessä vuonna 2013 komiteoiden nimi muutettiin asiakasraadeiksi. Kårkullan asiakasraateihin valitaan 18 vuotta täyttäneitä henkilöitä, jotka käyttävät kuntayhtymän palveluja. Asiakasraadeissa on viisi jäsentä, jotka nimetään aina kunnallisvaalien jälkeen. Uusien raatilaisten valinnan jälkeen järjestetään luottamustehtävään koulutusta, jotta jäsenet oppivat kokoustekniikkaa, organisaation päätöksentekojärjestelmää ja että palvelujenkäyttäjänä on mahdollisuus oikeasti vaikuttaa. Raateja on kaikkiaan kahdeksan, yksi jokaisella alueella: Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Kemiön saarella, Tammisaaressa, Helsingissä ja Porvoossa. Jokaiseen asiakasraatiin nimetään myös virkamies, joka tukee raadin työtä ja toimii sihteerinä. Anne-Marie Nygrén on eläkkeellä oleva sosiaalikuraattori, joka toimi Turunmaalla vuosina silloisten komiteoiden sihteerinä. Hän kertoo työnsä lähtökohtana olleen, että myös henkilöt, joilla on erityistarpeita, ovat yh- Kuva: Malin Johansson Itä-Turunmaan asiakasraati 8

12 denvertaisia. Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi, on tärkeää olla tietoinen siitä, miten asiat organisaatiossa toimivat. Asiakasraati saa mm. tiedoksi kuntayhtymän pöytäkirjat, joiden ymmärtämiseen raati saa tukea. Raadin pöytäkirjat puolestaan menevät Kårkullan lautakuntiin tiedoksi. Asiakasraadit ovat tärkeitä! Anders Ranta-aho, Annika Backman ja Eva Koivisto ovat tai ovat olleet asiakasraadin jäseniä. He toteavat yhteen ääneen, että osallisuus ja päätöksentekoon osallistuminen ovat tärkeitä: Olemme tehneet töitä asemamme parantamiseksi mm. kutsumalla tärkeitä henkilöitä kokouksiimme sekä vierailemalla muissa paikoissa nähdäksemme, miten muualla asutaan ja työskennellään. Asiakasraadit ovat tärkeitä! Anne-Marie Nygrén kertoo, että asiakasraati on lisäksi osallistunut laatutyön kehittämiseen kuntayhtymässä; jäsenet ovat mm. testanneet erilaisia keskustelulomakkeita ja raati on tuonut esiin ajatuksiaan työosuusrahan 3 määrästä. Raati saa myös ottaa kantaa, millaista täydennyskoulutusta henkilökunta heidän mielestään tarvitsisi. Käsiteltävät asiat tulevat osittain organisaatiolta, osittain käyttäjiltä itseltään. Asiakasraadin toiminnassa on vielä kehitettävää. Anne-Marien mielestä organisaatiossa pitää tehdä järjestelmällisempää työtä, jotta asiakasraadit olisivat aidosti yhdenvertaisia: Asiakasraatien sihteerit tarvitsevat tukea ja koulutusta. Raadit myös tarvitsevat resursseja voidakseen kokoontua useammin sekä koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Anne-Marien mielestä työ raadin sihteerinä oli yksi hänen hauskimmista mutta myös yksi vaativimmista tehtävistään Kårkullassa. Asioiden kulku Kårkullassa samoin kuin muissa suurissa organisaatioissa, kunnissa ja yhteiskunnassa pitäisi tehdä ymmärrettäväksi. Monta kertaa olen ihmetellyt samaa kuin raadin jäsenet; miksi teemme tämän näin, miksi niin monimutkaisesti? Oikeasti. Vammaispalveluhankkeessa asiakasraati on toiminut ikään kuin ideariihenä Kårkullan osahankkeen kehittämissuunnittelijalle. Lisäksi hanke on järjestänyt yhteistyössä FDUV:n Steg för Stegin 4 kanssa seminaarin, jossa pohdittiin kysymyksiä aiheen ympärillä saada äänensä kuuluviin. Asiakasraadin tehtävät Kuntayhtymän hallintosäännön mukaan asiakasraadilla tulee olla käsitys fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä, jossa kuntayhtymän palvelunkäyttäjät asuvat ja työskentelevät. Lisäksi raati tekee aloitteita ja antaa parannusehdotuksia lautakunnille ja aluepäällikölle ja valvoo, että vaikutusmahdollisuuksien periaatteita noudatetaan. (Hallintosääntö hyväksytty Kårkulla samkommunin valtuustossa ) Työtoiminnasta ei makseta palkkaa, vaan työosuusrahaa 0 12 euroa päivässä. 4 FDUV (Förbundet De Utvecklingsstördas Väl) on ruotsinkielisten kehitysvammaisten sekä heidän perheidensä edunvalvontajärjestö. Steg för Steg on valtakunnallinen kehitysvammaisten henkilöiden oma yhdistys. 9

13 Yhteiskehittämisellä sujuvia, asiakaslähtöisiä ja laadukkaita muuttoprosesseja Maria Ruuskanen, kehittämissuunnittelija, Savon osahanke Mistä lähdettiin liikkeelle yhteiskehittämisen tarve Kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli kuvata muuttotilanteiden prosessit Savon alueella ja laatia niille laatukriteerit, perustuu vammaispalveluhankkeen tavoitteisiin ja toimintasuunnitelmaan sekä valtioneuvoston periaatepäätökseen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina Kehittämistyötä aloitettaessa tilanne oli se, että palvelut tai palvelujen kokonaisuus eivät olleet selkeitä työntekijöille eivätkä asiakkaille. Palveluntuottajien toimintatapojen ja palvelumuotojen välillä oli suuria eroja. Asiakkaat siirtyvät usein palvelusta toiseen. Heille on hyvin hämmentävää se, että toimintatavat vaihtelevat. Erityisesti asiakkaan äänen kuulumisessa ja hänen mielipiteidensä huomioon ottamisessa on eroja, vaikka lait ja ohjeet ovat kaikille toimijoille samat. Mihin tähdättiin työskentelyn tarkoitus ja tavoitteet Palveluprosessien kuvaaminen ja laatukriteerien laatiminen tähtäsivät toimintatapojen yhtenäistämiseen, asiakaslähtöisyyden ja asiakkaan osallisuuden lisäämiseen sekä laadun kehittämiseen muuttoprosessissa koko toiminta-alueella Eteläja Pohjois-Savossa palvelujen tilaajien ja tuottajien välillä. Kehittämistyö kokosi siten saman pöydän ääreen moniammatillisen työryhmän useista eri organisaatioista. Työryhmään osallistui pääasiassa kuntien ja kuntayhtymien useiden ammattiryhmien edustajia (sosiaalityöntekijöitä, ohjaajia, asumisyksiköiden esimiehiä, johtavia viranhaltijoita). Työskentelyn tarkoituksena oli lisätä toimijoiden tuttuutta, synnyttää vuoropuhelua palveluprosessin kriittisistä pisteistä ja käytetyistä käsitteistä sekä tukea osallistujia tunnistamaan asiakaslähtöisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen edellytyksiä. Laatutyöskentelyn tarkoituksena oli myös tuoda työntekijöille työkaluja, joita muutosten keskellä tarvitaan. Miten haasteeseen tartuttiin toimenpiteet ja menetelmät Kehittämistyön suunnittelu aloitettiin pohtimalla työryhmän perustamista vammaisalan toimijoiden ja palvelujen käyttäjien työpajoissa ja valmennuksissa esiin tuoman viestin pohjalta. Tarjousten perusteella valituksi tulleen asiantuntijan (Tietovire Oy, Hilkka Karvonen) kanssa suunniteltiin käytännön toteutusta, kuten työ- ja kommentointiryhmien työskentelyä. Asiantuntija teki taustatyötä mm. vierailemalla vammaisten asumisyksiköissä ja haastattelemalla sekä asukkaita että työntekijöitä. Haastatteluissa saatiin tietoa siitä, mitkä ovat muuttajien ja heitä ohjaavien työntekijöiden kokemusten mukaan sujuvan muuttamisen edellytyksiä ja miten karikoita voidaan välttää. Työryhmään kutsuttiin laajasti vammaispalvelujen ja eri vammaisryhmien edustajia, mutta suurinta kiinnostusta osoittivat kuntien ja kuntayhtymien kehitysvammapalveluista vastaavat johtavat viranhaltijat ja työntekijät. Tämän vuoksi päätettiin keskittyä haasteellisimpien asiakasryhmien palveluprosessien kuvaamiseen. Työryhmän kokoonpano muuttui jonkin verran matkan varrella. Suurin osa jäsenistä osallistui kaikkiin työkokouksiin, jotkut joutuivat jäämään pois ajanpuutteen tai päällekkäisyyksien vuoksi ja muutamat osallistuivat epäsäännöllisesti yhteen tai kahteen työkokoukseen. Kuntien perusterveydenhuollosta ei yrityksistä huolimatta saatu osallistujia. Työryhmä työsti yhdessä organisaatioiden välisiä prosessikuvauksia ja laatukriteereitä. Valmis aineisto esiteltiin sidosryhmille kommentointitilaisuudessa. Saadun palautteen pohjalta aineistoa vielä muokattiin, jonka jälkeen aloitettiin käyttökokeilut mm. ydintyöryhmään osal- 10

14 listuneiden keskuudessa. Käyttökokeilujen rinnalla aineistosta jaettiin tietoa eri tahoille info- ja keskustelutilaisuuksissa, joihin osallistui viranhaltijoiden lisäksi vammaisten omaisia, asumispalveluiden tuottajia, yhdistysten verkosto ja edustajia sekä jokunen asiasta kiinnostunut kuntalainenkin. Käyttökokeilujen ja saadun palautteen pohjalta aineistoa muokattiin edelleen työkokouksessa. Kehittämisprojektin tuloksena syntynyt toimintamalli on kuvattu Innokylän kehittämisympäristössä. Palveluprosessikuvausta ja laatukriteereitä pilotoidaan asukkaiden muuttaessa syksyllä 2013 Mikkeliin valmistuvaan Oravin palvelukotiin. Muuttojen suunnittelu aloitettiin kokoamalla eri tahot yhteen. Samalla laadittiin aikataulu, joka pitää sisällään mm. muuttovalmennuksen, laitoksesta, avohuollon yksiköistä ja kotoa muuttavien tapaamiset, yhteistyön omaisten kanssa sekä seurannan ja muuton onnistumisen arvioinnin. Mitä opimme kokemuksia ja havaintoja yhteiskehittämisestä Kehittämistyön hyötynä oli, että toimijoille muodostui yhteinen käsitys siitä, miten muuttamiseen liittyvät palvelut tulee toteuttaa, jotta ne vastaisivat asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin laadukkaasti. Yhdessä pohtien ja työstäen löydettiin kriteereitä, jotka edesauttavat ihmisen selviytymistä ja elämänlaatua parantavan palvelun tarjoamista. Työryhmä toimi foorumina, jossa työn ongelmakohtia ja prosessin haasteita oli mahdollista käsitellä ja etsiä niille yhdessä ratkaisuja. Prosessin aikana avattiin käsitteitä, jolloin kaikille osapuolille syntyi yhteinen näkemys käytettyjen käsitteiden merkityksestä.... Toimijoille muodostui yhteinen käsitys siitä, miten muuttamiseen liittyvät palvelut tulee toteuttaa, jotta ne vastaisivat asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin laadukkaasti.... Merkittävää oli, että prosessin aikana yhteistyökumppanit tutustuivat toisiinsa. Sekä palveluntuottaja että asiakas hyötyvät siitä, että tiedonvälitys/-siirto paranevat, päällekkäinen työ vähenee, toimintatavat yhtenäistyvät ja asiakkaat otetaan kiinteämmin mukaan prosessiin. Työskentelyssä kiinnitettiin huomiota palvelutarpeen arviointiin ja palveluohjaukseen, koska erityisesti elämän muutostilanteissa on tärkeää, että tuen tarpeet ja palvelutarjonta kohtaavat. Kehittämistyön pidemmän aikavälin tuloksena palvelujen sujuvuuden toivotaan lisääntyvän, jolloin säästetään aikaa ja kustannuksia sekä asiakkaan tarpeetonta pompottelua.... Rutiinitoimintojen tarkastelu uudesta näkökulmasta vaatii aina uudenlaista osaamista.... Laatukriteerien laatiminen lisäsi osallistujien kehittämisosaamista. Työryhmä koki työskentelyn tarpeelliseksi ja antoisaksi, yhteistyön sujuvaksi sekä ilmapiirin hyväksi. Jäsenten vuorovaikutus oli osallistujien mukaan hyödyllistä ja rakentavaa, vaikka asiat eivät olleet yksinkertaisia. Keskustelut antoivat uusia ajatuksia asioiden jatkopohdintaa varten ja niiden myötä on opittu kehittämään asioita yhdessä. Yhteisten linjojen luominen palveluprosessikuvausten laatimisessa koettiin haasteelliseksi, koska rutiinitoimintojen tarkastelu uudesta näkökulmasta vaatii aina uudenlaista osaamista. Työryhmän jäsenet sitoutuivat työskentelyyn kiitettävästi huolimatta siitä, että asiakastyö itsessään vie runsaasti aikaa ja kehittämistyöhön osallistuminen tuo ylimääräisiä haasteita ajankäytölle. Valmis aineisto on osoitus siitä, että toimijoille voi yhteisen keskustelun kautta syntyä näkemys niistä asioista, joiden huomioon ottaminen on tärkeää palvelurakenteiden ja palvelujen kehittämiseksi. Hankkeen aikana on havaittu, että asioita on vaikea oppia ja toimintatapoja yhdenmukaistaa millään muulla tavalla kuin saattamalla eri ammattiryhmien ja tahojen edustajia yhteen ja mahdollistamalla keskustelu. Kehittämistyölle on kuitenkin annettava aikaa ja mahdollistettava yhteisen pöydän ääreen kokoontuminen useammin kuin kerran. Eri or- 11

15 ... Oli pohdittava, mikä toimintamalli takaa parhaiten asiakaslähtöisyyden ja asiakkaan osallisuuden.... lien kokeilemista pitkäjänteisesti. Vammaisalan ammattihenkilöstölle tarkoitetun prosessikuvauksen ja laatukriteerien rinnalle valmistuukin keväällä 2013 muutto-opas palvelunkäyttäjille ja omaisille. Laatimiseen on osallistunut palvelunkäyttäjiä, omaisia ja viranhaltijoita. Kuva: Kristiina Kotilainen ganisaation läpi kulkevien palveluprosessien kuvaaminen sekä laatua tuottavien kriteerien laatiminen on suuri haaste, koska työn tekemisen kulttuuri ja näkemykset palveluprosessista saattavat poiketa hyvinkin paljon toisistaan. Matkan varrella työryhmä joutui etsimään konsensusta asioihin ja tilanteisiin, joihin on olemassa useita eri toimintamalleja. Samalla oli pohdittava, mikä toimintamalli takaa parhaiten asiakaslähtöisyyden ja asiakkaan osallisuuden. Jotta prosessikuvaukset ja laatukriteerit voisivat siirtyä parhaalla mahdollisella tavalla osaksi arkea, tulisi vielä päivittää yhdessä käytettävät lomakkeet ja laatia käytännön ohjeistuksia. Vaikka suurin työ on saatu tehtyä, myös jatkossa tarvitaan yhteistä sopimista ja neuvottelua, koska entisten toimintamallien muuttaminen ei tapahdu automaattisesti ja välittömästi. Myös palvelujenkäyttäjät ovat tottuneet siihen, että asiat tehdään tietyllä tavalla, joten tarvitaan tiedottamista ja perustelemista sekä uusien mal- 12

16 2 Tarinoita osallisuutta edistävästä palvelusuunnittelusta 13

17 Vammaisen henkilön yksilöllisen elämän ja sujuvan arjen tueksi tarvitaan toimivia palveluja. Ilman ihmisen omista tarpeista lähtevää palveluohjausta ja huolellista palvelusuunnittelua asiakas jää helposti yksin eikä kykene löytämään tarvettaan vastaavaa tukea ja apua. Toimintakyvystä sekä tuen ja avun tarpeista lähtevä palvelusuunnittelu voidaan nähdä yhdeksi suurimmista kehittämistarpeista vammaispalveluissa. Vammaisuus tulisi ymmärtää ihmisen ja ympäröivän yhteiskunnan välisenä suhteena eikä lääketieteelliseen diagnoosiin perustuvana haittana. Myös ihmisen voimavarat tulee huomioida. Tämän luvun ensimmäisessä tarinassa kerrotaan asiakaslähtöisen verkostokokouksen etenemisestä, siihen valmistautumisesta ja prosessin arvioinnista. Palvelusuunnitteluun sisältyy monesti tämän kaltaisia kokoontumisia, joissa on asiakkaan lisäksi monien eri tahojen edustajia paikalla. Muissa tarinoissa kuvataan sekä työntekijän että asiakkaan näkökulmista palvelusuunnittelua, jossa kommunikoinnin tukena käytetään kuvia. Toiveiden, tarpeiden ja vahvuuksien esille saamisessa kaiken lähtökohtana ovat toimiva vuorovaikutus ja kommunikaatio, jotka puolestaan mahdollistavat osallisuuden. Kuva: Piia Liinamaa 14

18 Palvelusuunnittelu käsitteinä Palveluohjaus Palveluohjaus on palvelujen yhteensovittamista asiakkaan itsenäisen elämän tukemiseksi. Palveluohjaus voi olla eritasoista riippuen asiakkaan tarpeista ja tilanteesta. Monille asiakkaille neuvontatasoinen työ on riittävää, mutta jotkut asiakkaat tarvitsevat monipuolista tukea ja rinnalla kulkijaa. Yksilöllistä palveluohjausta tarvitaan muun muassa silloin, kun asiakkaan tuen ja palveluiden tarve on pitkäaikainen tai siirtymävaiheissa, joissa monet asiat ja myös tuen ja palveluiden tarpeet muuttuvat. Palveluohjauksen avulla asiakas saa yksilöllistä ohjausta sekä kattavasti tietoa tarvitsemistaan palveluista ja tukimuodoista. Palveluohjauksen tärkeä tehtävä on koota yhteen toimijoita ja tietoa palveluista sekä neuvoa ja ohjata asiakasta palvelujen käytössä. Palveluohjauksella pyritään varmistamaan asiakkaan tarpeita vastaavien palvelujen toteutuminen ja vahvistamaan hänen omaehtoista selviytymistään sekä ehkäisemään raskaampien tukitoimien tarvetta. (ks. Palveluohjausmateriaali >Vammaispalveluhanke) Palvelusuunnittelu Palvelusuunnittelun tavoitteena on rakentaa yksilöllisten tarpeiden mukaiset palvelukokonaisuudet, jotta sujuva arki on mahdollista. Palvelusuunnitteluprosessiin kuuluvat eri elämäntilanteissa ja arjen toiminnoissa tarvittavan tuen ja avun tarpeen arviointi, palveluvaihtoehtojen selvittäminen, palvelusuunnitelman laatiminen, päätöksen tekeminen palveluista sekä palvelujen toteutumisen ja toimivuuden seuranta ja arviointi. Suunnittelun tulee tapahtua aina yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaisten- sa kanssa. Palvelusuunnittelua ei voida tehdä ilman syvällistä ymmärrystä asiakkaan elämäntilanteesta ja niistä toiminnoista, joissa hän tarvitsee apua ja tukea. Laadukkaalla palvelusuunnittelulla mahdollistetaan ja varmistetaan asiakkaan näkemyksen huomioon ottaminen palveluista päätettäessä. Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelman laatiminen on keskeinen osa palvelusuunnitteluprosessia. Sen laatiminen perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( /812) ja lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ( /380). Palvelusuunnitelma on asiakkaan, kunnan sosiaalitoimen ja muiden yhteistyötahojen asiakaslähtöisesti laatima kirjallinen toimintasuunnitelma, joka perustuu asiakkaan yksilöllisen avuntarpeen, elämäntilanteen ja toimintakyvyn selvittämiseen. Palvelusuunnitelman laatimisen tavoitteena on asiakkaalle soveltuvien palvelujen löytäminen ja järjestäminen. Palvelusuunnitelmassa tulee kuvata nykytilanne, muun muassa asiakkaan saamat palvelut ja tukitoimet sekä asiakkaan näkemys omista avun ja tuen tarpeistaan. Palvelusuunnitelmassa selvitetään myös lähivuosien palvelutarpeita. Palvelusuunnitelmaan voidaan asiakaskohtaisesti liittää muut, yksityiskohtaisemmat suunnitelmat. Sen avulla on siten mahdollista toteuttaa yksilön tarpeiden mukaisesti yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Palvelusuunnitelmassa ei päätetä asiakkaalle annettavista palveluista. Palvelut on haettava erikseen. Palvelusuunnitelmaan on kuitenkin tärkeä kirjata kaikki palvelutarpeet, koska suunnitelma on pohjana viranhaltijan tekemille päätöksille. 15

19 Verkoston voimin asiakkaan asialla - asiakaslähtöinen kokouskäytäntö Liisa Lindberg, projektisuunnittelija, Pirkanmaan osahanke Maija on nuori nainen, joka on kesällä muuttamassa omaan kotiin tuetusti asumaan. Mitä pitäisi vielä saada aikaan ennen varsinaista muuttoa? Muuttoa valmistelemaan on kutsuttu kaikki Maijan lähipiirin ihmiset; Maijan tukihenkilö, kotikunnan sosiaalipalvelujen edustajat, Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalvelujen sosiaalityöntekijä, erityistyöntekijät ja lähityöntekijät. Verkostopalaverin ajankohta on sovittu jo edellisen kuntoutuspalaverin yhteydessä viime syyskuussa. Nyt eletään maaliskuuta ja edessä on vielä muutama kuukausi ennen omaan kotiin muuttoa. Palaverin tavoitteena onkin miettiä, millaista tukea Maija vielä tarvitsee uuteen kotiin muuton valmistelussa. Kaikki valmistautuvat palaveria varten Maija on valmistautunut etukäteen verkostoneuvotteluun hänelle läheisten työntekijöiden kanssa. Maija on yleensä jännittänyt kokoustilanteita ja omista asioistaan puhumista. Tällä kertaa Maija on täyttänyt lähityöntekijän kanssa Minun suunnitelmani -kansiosta 5 osiot, joiden kautta hän voi tuoda esille, mitkä asiat ovat tällä hetkellä hyvin, miten hän voisi lisätä omia vahvuuksiaan ja taitojaan sekä mitä asioita hän haluaisi vielä oppia. Maija on kirjannut myös omat tavoitteensa lähikuukausien varalle. Ennen kokousta hän on valinnut itselleen läheisen ja tutun tukihenkilön kokoukseen. Ennen verkostoneuvottelun järjestämistä on lähityöntekijöiden tärkeää käydä läpi asiakaslähtöisen verkostoneuvottelun toteutumisen kriteerejä: miten asiakas ja työntekijät valmistautuvat tilanteeseen, miten kokouspaikka ja osallistujien sijoittuminen tilaan vaikuttavat ilmapiiriin ja välittömän tunnelman luomiseen. Päätetään järjestää kokous Maijan itsensä valitsemassa tilassa ja puheenjohtajan tehtävään valmistautuu Maijan lähityöntekijä. Puheenjohtaja valmistautuu palaveriin selvittämällä edellisessä palaverissa tehdyt päätökset, kuntoutukselliset suunnat sekä aiemmin luodut tavoitteet. Nämä aiemmin asetetut tavoitteet määrittelevät tulevassa palaverissa asiakkaan muuttoon tähtääviä uusia tavoitteita ja mitä edellisistä tavoitteista on opittu. Muut lähityöntekijät valmistautuvat omalta osaltaan tulevaan palaveriin palauttamalla mieleen, mitkä tekijät ovat Maijan muuttoa edistämässä ja toisaalta mitä pitää vielä tehdä ennen kuin muutto on mahdollinen. On tärkeää, että kaikki verkostoneuvotteluun osallistuvat lähityöntekijät jo etukäteen käyvät yhdessä asioita läpi ja sopivat yhteisistä tavoitteista ja linjauksista. Kokoustilassa voidaan laatia kokousmuistio siten, että kaikki näkevät seinälle heijastetun muistion sitä mukaa, kun sitä kirjoitetaan puhtaaksi kokouksen edetessä. Kokouksessa Maijaa ei jännitä yhtä paljon kuin aikaisemmin Kokous alkaa esittelykierroksella, johon puheenjohtaja ohjaa. Ajankäyttö sovitaan myös ennalta. On hyvä sopia, mihin aikataulutukseen on tarkoitus pyrkiä, jotta palaverin struktuuri pysyy ytimekkäänä. Kokouksessa Maija käy läpi täyttämiään lomakkeita yhdessä tukihenkilönsä kanssa. Maija ei jännitä yhtä paljon kuin aikaisemmin. Asiat tulevat lisäksi esille positiivisessa valossa ja Maija pystyy tuomaan esille tunteitaan, joita muuttoon liittyy. Näitä hän on voinut kirjoitella ylös omassa rauhassaan ennen verkostoneuvottelua. Jokainen verkostoneuvotteluun osallistuva saa vuorollaan puheenvuoron ja käy omalta osaltaan vuoro Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Kehitysvammaliiton tukiaineisto oman elämän suunnitteluun, minun_haaveeni/tarkeaa-elamassa 16

20 puhelua Maijan kanssa varmistaakseen, onko heillä yhteneväinen käsitys asioista Maijan kanssa. Kokouksen sihteeri kirjoittaa keskustelumuistiota siten, että kaikki osallistujat näkevät kirjatut asiat seinälle heijastettuna samanaikaisesti. Puheenjohtaja jakaa puheenvuoroja ja esittää tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. Puheenjohtajan roolissa on tärkeä organisoida neuvottelun eteneminen, aikataulussa pysyminen ja huolehtia, että kaikki saavat vuorollaan asiansa sanotuksi sekä tulevat myös kuulluiksi. Puheenjohtajan tulee varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mistä keskustellaan. Maija tuo omia asioitaan esille tukihenkilönsä avustamana. Kokouksen aikana Maija kieltäytyy puhumasta joistain asioista, sillä hän ei halua niitä käsiteltävän näin suurella joukolla. Keskustelu päätetäänkin näiltä osin melko lyhyeen. Kussakin puheenvuorossa pyritään tuomaan aina positiivisia asioita ja Maijan vahvuuksia esille. Kokouksen lopuksi puheenjohtaja kiteyttää palaverin aikana läpikäydyt asiat. Hän ohjaa keskustelun päätöksentekovaiheeseen, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä, esim. kuka selvittelee mitäkin käytännön muuttoon liittyvää asiaa, muuttovalmennukseen osallistumista ja uuden kodin sisustuksen suunnittelemista. Sovitaan seuraavan kokouksen ajankohta ja muistion jakelusta kaikille asianosaisille. Missä onnistuttiin mitä voisi tehdä toisin Jälkeenpäin Maija itse arvioi, että tapaaminen oli tärkeä ja kaikki siellä tuntui hyvältä. Hänen mielestään kokouksen aiheena olleet muuttoon liittyvät asiat olivat tärkeitä ja oikeita. Erityisen hyvää tapaamisessa oli istumajärjestys; hän sai istua itselleen tärkeiden henkilöiden vieressä. Lisäksi Maija koki, että häntä auttoi, kun asioista puhuttiin ennen palaveria. Muut osallistujat kokivat hyvänä, että paikalla oli monipuolisesti Maijan lähipiiri ja lähityöntekijät. Suuri osallistujamäärä palaverissa kuitenkin jännitti Maijaa. Jännitystä lievensi oman tukihenkilön läsnäolo ja hyvä valmistautuminen ennakolta tilanteeseen. Maija tarvitsee jatkossakin tukea omien päätöstensä tekemiseen ja oman mielipiteensä esille tuomiseen. Maijalle kaikki osallistujat olivat kuitenkin tuttuja henkilöitä, joiden kanssa hän on ollut tiiviisti yhteistyössä viime vuosien aikana. Kokoukseen osallistujat kokivat hyvänä asioiden samanaikaisen kirjaamisen keskustelun pohjalta siten, että kaikki näkevät muistion seinälle heijastettuna yhtä aikaa. Jokaisen osallistujan olisi kuitenkin syytä miettiä vieläkin tarkemmin ne asiat, joita tuo palaverissa esille ja mitkä asiat jäävät palaverin ulkopuolelle. Toisin sanoen, mitkä ovat kokouksen tavoitteen kannalta keskeisiä esille tuotavia asioita. Itsemääräämisoikeuden ja asiakkaan yksityisyyden suojan varmistamiseksi asiakkaan omaa mielipidettä on kunnioitettava, mikäli hän ei halua jostain asiasta keskusteltavan. Tulevaan muutokseen valmistautumista helpottavat lähipiirin tuki ja kokemukset siitä, miten Maija muutoksiin elämässään helposti reagoi. Verkostoneuvottelusta jäi päällimmäisenä tunteena osallistujille positiivinen olo. Maija itse sanoo, että tärkein muutos aikaisempiin tapaamisiin oli se, että tällä kertaa hän pystyi katsomaan koko kokouksen ajan muita silmiin. Asiakaslähtöisen verkostoneuvottelun eteneminen -toimintamalli on kehitetty yhteistyössä Pirkanmaan vammaispalveluhankkeen ja Innokylän vammaisasioiden oppimisfoorumin kanssa. Verkostoneuvottelu kutsutaan koolle kun asiakkaan hoito-, kuntoutus ja tukitoimien järjestely edellyttävät aktiivisempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja selkeää hoidon, kuntoutuksen ja palveluiden koordinointia. Neuvottelussa arvioidaan tilanne eri näkökulmista, ja sovitaan yhdessä tavoitteista, aikataulusta ja työnjaosta. Malli kuvaa erityisesti sellaisia tilanteita, joissa on kyseessä moniasiakkuus ja kun asiakas on mukana neuvottelussa. Toimintamallissa on huomio asiakkaan, työntekijän ja organisaation näkökulmissa, miten edellä mainitut tahot valmistautuvat neuvotteluun; miten neuvottelun aikana toimitaan, jotta tilanne olisi sosiaalisesti, psykologisesti ja fyysisesti mahdollisimman esteetön ja neuvottelu asiakasta osallistava ja tuloksekas sekä sen aikana sovitut asiat ja työnjako kaikille selvillä. Lisätietoja: tai https://www.innokyla.fi/web/malli

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Muuttovalmennusmalli/ Leena Suhonen 6/2013. Muutto. Ennen muuttoa Työkalupakki Muuttajan opas Läheinen muuttaa

Muuttovalmennusmalli/ Leena Suhonen 6/2013. Muutto. Ennen muuttoa Työkalupakki Muuttajan opas Läheinen muuttaa Muuttovalmennuksen tarve Muuttovalmennusmalli/ Leena Suhonen 6/2013 Yhteydenotto kotikuntaan Verkostopalaveri/ palvelusuunnitelma - päätös muuttovalmennuksen toteuttamistavasta Muuton jälkeen Muutto Muuttovalmennus

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Oulu 21.4.2015 Seinäjoki 22.4.2015 Alueellisen kierroksen keskustelutilaisuuden tavoitteet Kuulla näkemyksiä

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI 2011-2015 -keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Toiminta-aika 22.8.2011 12.6.2015 Rahoittaja: Ray Toiminta-alue:

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea?

Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea? 1 Raportti Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea? Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuteen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 Review-menetelmää soveltaen Nurmijärvi-Eteva pilotti toteutettiin 9/2011 8/2012 1 Mikä on Review? Review on asiakaspalaverin muoto, jossa henkilö itse on prosessin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI

ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI Yleistä Asiakasraati on työntekijöiden ja asiakkaiden yhteinen kehittämisryhmä Raadin tarkoituksena on tuottaa tietoa, mielipiteitä ja kokemuksia sekä tehdä ehdotuksia, joita

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

SISÄINEN VALVONTA hoiva- ja palveluasumisen toimipisteissä, kotihoidossa sekä vammaispalveluiden asumisyksiköissä Alueellinen seminaari

SISÄINEN VALVONTA hoiva- ja palveluasumisen toimipisteissä, kotihoidossa sekä vammaispalveluiden asumisyksiköissä Alueellinen seminaari SISÄINEN VALVONTA hoiva- ja palveluasumisen toimipisteissä, kotihoidossa sekä vammaispalveluiden asumisyksiköissä 1.12.2016 Alueellinen seminaari sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvonnasta, Kouvola Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot