Koen itse olevani tekijä. Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koen itse olevani tekijä. Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta"

Transkriptio

1 Koen itse olevani tekijä Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta

2 Koen itse olevani tekijä Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta Painopaikka: Esa Print Oy, Lahti Taitto: Mac&Me/Virpi Sirpelä Kannen kuvitus: Anne Kaakkolammi, Kesämuisto 2003, akryyli Kevät 2013

3 Sisällys Uudesta ajattelusta uusiin käytäntöihin 1 1. Tarinoita osallisuudesta ja yhteiskehittämisestä 2 Kokemuksia osallisuudesta kansalaisuus arjen esimerkein 4 Minua kuullaan 6 Asiakasraati on tie osallisuuteen 8 Yhteiskehittämisellä sujuvia, asiakaslähtöisiä ja laadukkaita muuttoprosesseja Tarinoita osallisuutta edistävästä palvelusuunnittelusta 13 Verkoston voimin asiakkaan asialla asiakaslähtöinen kokouskäytäntö 16 Kuvat palvelusuunnittelun tukena uusi ote sosiaalityöhön 18 Kuvilla on helpompi kertoa, kuvat auttavat 20 Osallisena oman elämän suunnittelussa Tarinoita yksilöllisen tuen saamisesta omaan elämään 24 Yksilöllistä asumista 26 Mikä on koti? 26 Oma koti laatusuositusten mukaan 30 Janne muutti laitoksesta omaan kotiin 32 Muuttovalmennus onnistuu yhteistyöllä 35 Saa olla rauhassa ja tehdä mitä haluaa 37 Yhdenvertaisia mahdollisuuksia 38 Aktiivista ja sujuvaa elämää 38 Henkilökohtainen apu on elämäni mahdollistaja 41 Jalkautuvat erityishuollon palvelut työntekijöiden työnkuva muutoksessa 43 Terapeuttisesta toiminnasta voimavaroja yksilöllisen arjen elämiseen 45 Ihmisoikeudet hankintojen periaatteeksi Case Mikkelin seutu 48 Lähteet 52

4 Uudesta ajattelusta uusiin käytäntöihin Vammaispalveluiden valtakunnallinen Kaste-hanke kehitti yhdeksän osahankkeen voimin vammaispalveluita yhdessä palvelunkäyttäjien ja lukuisten sidosryhmiensä kanssa. Yhteiskehittämisen ytimessä olivat vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä. Vammaispalveluhanke toteutti omalta osaltaan Suomen vammaispoliittista uudistusta. Ihmisarvo, osallisuus, yhdenvertaisuus, yksilöllisyys ja tarvelähtöisyys suuntaavat vahvasti vammaisalan lainsäädännön ja palvelujen uudistamistyötä. Periaatteista seuraa ajattelun muutos. Objektista tulee subjekti ja päätöksentekijä tai ainakin päätöksentekoon osallistuja. Diagnoosin sijaan kiinnostuksen kohteita ovat tuen tarve ja ihmisen kaikki kokemukset. Erityinen muuttuu yleiseksi ja normaaliksi. Ryhmäkohtaisista palveluista siirrytään yksilöllisiin palveluihin. Terveydentilan ja lääketieteellisen kuntoutuksen sijaan on kyse ihmisyydestä ja ihmisoikeuksien tasavertaisesta turvaamisesta yksilöllisten palveluiden avulla. Potilas muuttui ensin asiakkaaksi, nyt puhutaan kansalaisista. Tässä julkaisussa kerromme erilaisten tarinoiden kautta, kuinka ajattelun muutosta vietiin käytäntöön Vammaispalveluhankkeessa. Lisätietoa kehittämistyön tuloksista löydät Innokylästä (www.innokylä.fi > Vammaispalveluhanke) ja osahankkeiden www-sivuilta. Ensimmäisen osan tarinoissa korostuvat yhteiskehittämisen ja osallisuuden näkökulmat. Toinen osa koostuu tarinoista, joissa keskeistä on tuen tarpeisiin perustuva palvelusuunnittelu. Kolmannessa osassa on tarinoita tuen saamisesta omaan elämään, punaisena lankana yksilöllisyys ja yhdenvertaisuus. Miten Sinun mielestäsi edellä kuvattu ajattelun muutos ja keskeiset periaatteet näkyvät tarinoissa? Tarinoiden näkökulmat vaihtelevat. Näkökulmia tuovat palvelunkäyttäjät, omaiset, vammaispalveluiden työntekijät, hanketyöntekijät ja yksi opiskelijakin. Palvelunkäyttäjien tarinoista välittyy mm. ilo itselle sopivamman asumisratkaisun löytymisestä tai kuulluksi tulemisesta palveluiden suunnittelussa. Omaisen näkökulmasta oli helpottavaa, että läheiselle löytyi koti ja sopiva palvelu läheltä. Työntekijöiden kertomukset sisältävät paljon kokemuksellista tietoa, miten joku asia tehtiin: kuinka kehittämiskohde valittiin, miten työryhmä koottiin, millaisia asioita jäi auki, miten työntekijän ajattelu muuttui tai mikä oli haasteellista uudessa toimintatavassa. Palvelunkäyttäjien äänen esiin saaminen ei ollut itsestään selvää. Valtakunnallisen hankkeen suurimpia merkityksiä oli, että pääsimme jakamaan yli osahanke- ja maakuntarajojen kehittämistyöstä saamiamme kokemuksia. Osaamisemme kehittyi, ajattelumme muuttui. Halusimme tuoda nämä tarinat esille, koska uskomme, että muutkin voisivat saada niistä ajateltavaa. Näin edistämme jokaisen yksilöllistä elämää ja osallisuutta yhteisössä. Lämmin kiitos kaikille tarinoiden kirjoittajille ja teille, jotka annoitte tarinanne käyttöömme! Vammaispalveluhankkeen valtakunnallinen hanketiimi Marketta Salminen, Järvenpää Seija Eskelinen, Kuopio Tiina Kanniainen, Kajaani Nina Korkeala, Kajaani Miia Koski, Hyvinkää Kristiina Kotilainen, Kuopio Piia Liinamaa, Seinäjoki Liisa Lindberg, Ylöjärvi Sari Mehtälä, Rovaniemi Tiina Mäki, Vaasa Hanna Rissanen, Sodankylä Maria Ruuskanen, Kuopio Leena Suhonen, Joensuu Emmi Suomilammi, Järvenpää Susanne Tuure, Parainen 1

5 2 1 Tarinoita osallisuudesta ja yhteiskehittämisestä

6 Osallisuus tarkoittaa yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siinä vaikuttamista. Osallisuus voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Osallisuutta yhteiskunnassa ovat mahdollisuus terveyteen, koulutukseen, työhön, toimeentuloon, asuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Osallisuutta on riittävän tiedon saaminen sekä suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistuminen. Osallisuus voi merkitä myös laajempaa vaikuttamista, kuten palveluiden kehittämistä ja arviointia. On tärkeää muistaa, että osallisuuden saavuttaminen edellyttää osallistumista, mutta osallistuminen ei välttämättä takaa osallisuutta. Osallisuuden kokemus on aina henkilökohtainen. 1 Jotta palvelunkäyttäjän osallisuus voisi toteutua omassa asiassaan, tulee osallisuuden olla mahdollistettuna myös laajemmin palvelurakenteiden ja palvelujen kehittämisessä. Asiakasraadit, asiakasohjausryhmät, työryhmiin osallistuminen ja asiakaspalaute ovat eräitä keinoja, joiden avulla palvelunkäyttäjät pääsevät mukaan palvelujen kehittämiseen. Seuraavissa tarinoissa kerrotaan näistä esimerkkejä. Kun palvelunkäyttäjät kehittävät palveluja yhdessä työntekijöiden kanssa, voidaan puhua yhteiskehittämisestä. Yhteiskehittämisellä tarkoitetaan moninäkökulmaista suunnittelua ja kehittämistä, jonka tavoitteita ovat mm. asiakastyytyväisyyden lisääntyminen, palvelujen toimivuuden paraneminen, palvelujen saavutettavuus sekä uusien käytäntöjen syntyminen. Yhteiskehittämistä toteutetaan järjestämällä kaikille osapuolille yhteisiä vuorovaikutteisia tilaisuuksia ja tarjoamalla kehittämisverkostolle avoimia vaikutuskanavia. Tästä on yksi esimerkki muuttoprosessitarinassa. Osallisuudesta ja yhteiskehittämisestä löydät lisää tietoa Innokylästä: > Vammaispalveluhanke Osallistumalla hyvä elämä Toimiva arki Yksilöllinen osallistuminen yhteiskuntaan/yhteisöllisyys Osallisuus Palvelut eri hallinnonalat järjestöt yritykset Osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja omien palvelujen suunnitteluun Yksilölliset palvelut Palvelurakenteet esim. asumispalvelujen hankintojen kehittäminen lähi- ja keskitetyt palvelut laitos- ja avopalvelujen suhde Osallistuminen rakenteiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin Edellytysten ja pohjan rakentaminen asiakaslähtöisille palveluille Maria Ruuskanen Seija Eskelinen Asumispalvelusäätiö ASPA 2012; Hotari ym. 2009; Kaste-ohjelma

7 Kokemuksia osallisuudesta - kansalaisuus arjen esimerkein Taru Timonen, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyön ohjaaja -opiskelija, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpää Kokemuksia osallisuudesta -videon tekeminen oli osa vammaispalveluhanketta. Työryhmänä toimi neljästä palvelunkäyttäjästä koostuva Etevan osahankkeen asiakasohjausryhmä. Asiakasohjausryhmän tavoitteena oli nostaa palvelunkäyttäjien ääni kehittämistyöhön. Asiakasohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa keskustelimme, miten palvelunkäyttäjien ääni tulisi parhaiten esiin. Aluksi ideoimme opasvihkosta, mutta lopulta päädyimme videon tekemiseen. Ryhmän jäsenten lisäksi videoprojektiin osallistui vammaisia henkilöitä asiakasohjausryhmän ulkopuolelta. Kaiken kaikkiaan videolla oli 12 kokemusasiantuntijaa. Englannissa ja Skotlannissa on vammaisliikkeessä kehitetty kansalaisuuden mallia. Tavoitteena on kehitysvammaisen henkilön täysivaltainen kansalaisuus omassa yhteisössään. Simon Duffyn mukaan täysivaltainen kansalaisuus koostuu kaikista elämän osa-alueista: itsemääräämisoikeudesta, elämänsuunnittelusta, yhteisön jäsenyydestä, aktiivisesta tuesta, asumisesta ja toimeentulosta. Duffy 2006 Aito asiakaslähtöisyys tarkoittaa ihmisten kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Vammaispalveluhankkeen osahankkeet kokosivat palvelun käyttäjien, vammaisneuvostojen ja järjestöjen edustajia yhteen. Joissakin osahankkeissa puhuttiin asiakasohjausryhmästä ja joissakin välittäjäryhmästä. Eri osahankkeiden ryhmät olivat erilaisia kokoonpanoiltaan. Asiakasohjausryhmien tehtävänä oli ohjata hankkeita huomioimaan hanketyössä palvelun käyttäjien mielipiteet, kokemukset ja tarpeet. Kokemuksia osallisuudesta -videoprojekti kertoo yhden näkökulman asiakasohjausryhmän toiminnasta. Asiakasohjausryhmä suunnitteli videon haastattelukysymykset Simon Duffyn kansalaisuusteorian pohjalta. Suunnittelun jälkeen ryhmän jäsenet kertoivat videolle omia ajatuksiaan aiheista. Videolla on puheenvuoroja itsemääräämisestä, unelmista, raha-asioista, kodista, tuesta ja omasta panoksesta yhteisössä. Esimerkiksi itsemääräämistä määriteltiin seuraavasti: Voisin päättää haluanko muutosta. Esimerkiksi asunnon tai asuintilan tai asuntojärjestyksen muutosta. Minä itse päätän. Yhden osallistujan unelmana oli koulutus: No mä haluasin niinku jotain aikuiskoulutusta vielä. Niinku tota tohon mun alaan liittyvää jotain käydä. Ja sit tota, muuttaa toisen kanssa yhteen asumaan ja mennä kihloihin. Jos ne toteutus joskus, se olis hyvä. Oma panos yhteisön hyväksi voi toteutua myös näin: Me pidetään aivovammaisten ja aivohalvautuneiden sekä omaisten toimintaryhmää. Täällä. Ollaan nyt pari vuotta pidetty sitä. Siinä just saa sitä vertaistukea saman tien. Asiakasohjausryhmä arvioi videon tekoa Videon valmistumisen jälkeen asiakasohjausryhmä kokoontui pohtimaan prosessin kulkua. Haastattelussa keskusteltiin yleisesti videon lopputuloksesta ja jäsenet kertoivat kokemuksiaan ja mielipiteitään videoprojektista. Ryhmän jäsenet olivat innoissaan videosta ja iloisia sii- 4

8 tä, että tällainen video tehtiin. Videon tekeminen oli heille tärkeää. He kertoivat, että oli tärkeää saada kertoa omista tunteistaan ja ajatuksistaan. Heillä oli myös mahdollisuus kuunnella muiden mielipiteitä. Yhden vastaajan mielestä videon tekeminen oli tärkeää, koska video on näkyvä ja pysyvä tuotos asiakasohjausryhmän vastuusta ja panoksesta Vammaispalveluhankkeessa. Asiakasohjausryhmän jäsenet toivoivat, että videolla olisi jonkinlaisia vaikutuksia. Heidän mielestään videon avulla voitaisiin vaikuttaa ihmisten käsityksiin vammaisista. Haastateltavat uskovat, että videolla on vaikutusta siksi, että videolla puhuvat henkilöt ovat vammaisia ja he itse kertovat omia mielipiteitään arkielämän asioista. Video voisi lisätä ihmisten luottamusta vammaisten kykyyn vaikuttaa, koska videoprojektissa vammaiset ihmiset toimivat aktiivisina tekijöinä. He ovat olleet mukana videon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Videon tekeminen opiskelijan oppimisprosessina Projektin jälkeen pohdin opinnäytetyöni yhteydessä, voiko tällainen videoprojekti lisätä asiakasohjausryhmän jäsenten osallisuutta. Prosessin aikana ryhmän jäsenet saivat erilaisia kokemuksia. Yksi ryhmän jäsenistä innostui videoiden tekemisestä, joten hän suunnitteli projektin jälkeen tekevänsä lisää videoita koskien vammaisuutta. Ryhmän jäsenistä toinen toimi projektissa haastattelijana ja oli innoissaan tehtävästään. Uskon, että tällaiset kokemukset auttavat ryhmän jäseniä olemaan aktiivisempia millä tahansa osallisuuden ulottuvuudella. Osallisuuden kokemus kattaa paljon, joten tällainen projekti yksinään ei luo kokonaisvaltaista osallisuutta. Projekti on voinut antaa osallistujille pieniä osallisuuden kokemuksia ja rohkaista heitä tavoittelemaan lisää. Videoprojektissa työskenteleminen on ollut antoisaa. Projektin aikana olen ollut monesti täysin uusissa tilanteissa, mutta ne ovat olleet hyvin opettavaisia kokemuksia. Videoprojektin suunnitteluvaiheessa aloin huomaamattani suunnitella videon sisältöä ja ulkoasua päässäni. Kun kokoonnuimme asiakasohjausryhmän kanssa suunnittelemaan videota, huomasin kuitenkin, että minun tuli antaa tila ensisijaisesti asiakasohjausryhmän jäsenten ideoille. Tarkoitushan oli kehittää jotain, missä asiakkaiden ääni tulee kuuluviin. Olin toki mukana videon suunnittelussa, mutta yritin olla esittämättä johdattelevia ideoita ja kysymyksiä. Videohaastatteluja tehdessä tuli kiinnittää erityistä huomiota kysymysten asetteluun. Videolle osallistui erilaisia vammaisia ihmisiä. Kysymysten tuli olla sellaisia, että kaikki ymmärtävät ne. Kysymysten tuli olla myös tarpeeksi avoimia, jotta vastaukset olisivat mahdollisimman monipuolisia. Videolle haluttiin puheenvuoroja, joissa henkilöt kertovat spontaanisti ja laajasti omista kokemuksistaan. Kysymykset, joissa vastaus on kyllä tai ei, eivät houkuttele kertomaan lisää. Jos kysyn onko hän ystäväsi?, haastateltava vastaa kyllä tai ei. Parempi vaihtoehto olisi Kuka hän on?. Video on katsottavissa Etevan sivuilla: 5

9 Minua kuullaan Liisa Lindberg, projektisuunnittelija, Pirkanmaan osahanke Mika on 43-vuotias mies, joka on juuri muuttanut Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluiden pienryhmästä toiseen. Mikalla on kehitysvammansa ja autismin vuoksi vaikea ymmärtää muita ja tulla ymmärretyksi. Etenkin nyt, kun ympäristö ja lähimmät häntä tukevat henkilöt ovat juuri vaihtuneet, on tutustuminen molemmin puolin vielä menossa. Mika puhelee yksittäisiä sanoja ja lyhyitä lauseita. Muuton jälkeen hän totesikin: Kiva paikka ja istuskeli sohvalla ympärilleen katsellen. Mikalle pitää puhua selkeästi ja lyhyesti, jotta hän ymmärtää mitä milloinkin tarkoitetaan. Mikan vuorovaikutusaloitteita puhetta ja eleitä pitää odottaa rauhallisesti. Hän tekee paljon aloitteita, kun saa siihen aikaa. Iloinen ja myönteinen kanssakäyminen tarttuu; Mika on mielellään mukana arjen toimissa, kun häntä kehutaan ja hänen tekemisiään ihastellaan. Musiikin kuuntelu, ulkoileminen, retket ja saunominen ovat mieleisiä puuhia. Mika vetäytyy mielellään välillä oman huoneensa rauhaan, mutta hänestä löytyy myös toinen puoli, joka on iloinen seuramies. Äiti ja isä ovat Mikalle läheisiä, ja hän kyseleekin usein, koska saa heidät luokseen käymään. Vanhemmat vierailevat melko usein Mikan luona, ja Mika käy silloin tällöin yökylässä vanhempiensa luona. Tykkääkö oikeasti vai ei Mikan kanssa tietojen ja palautteen keräämiseen osallistui useampi hänen kanssaan töitä tekevä työntekijä. Arjen pieniin askareisiin ja itsestä huolehtimiseen Mika saa päivittäin tarvittavaa apua ja hän voi vaikuttaa niiden toteuttamiseen melko monin tavoin. Sen sijaan kodin ulkopuolisen toiminnan, sosiaalisten suhteiden ja muun aktiivisen toiminnan lisäämiseksi Mika voisi tarvita nykyistä enemmän henkilökohtaista tukea ja apua. Lisäaktiviteetit pitäisi järjestää lyhyiden tuokioiden muodossa silloin, kun Mika on kärsimätön ja kyvytön keskittymään pitkiä aikoja kerrallaan. Mika on edistynyt vuorovaikutusaloitteidensa tekemisessä viime vuosien varrella huimasti. Aikaisemmin puhumattomasta ja itseään ajoittain Kuva: Henna Jokinen vahingoittavasta nuoresta miehestä on sukeutunut seesteisemmin ja tasapainoisemmin elämäänsä suhtautuva keski-ikäinen mies. Joskus omaa mielipidettä on vaikea tuoda esille rakentavasti, etenkin silloin kun Mika on eri mieltä muiden kanssa. Mika tarvitsee tuekseen rauhallisen, mutta samalla periksi antamattoman henkilön, joka pitää kiinni yhdessä sovituista asioista hänen kanssaan. Mika tulee hyvin ymmärretyksi ja hän ymmärtää, mitä muut tarkoittavat, kunhan hänen kanssaan ollaan kärsivällisiä. On maltettava odottaa, että Mika tekee aloitteen tai käsittelee asian mielessään ja sisäistää sen. Palautetietojen keräämiseen meni useampi päivä ja yhteinen hetki. Mikalta kysyttiin asioita suoraan tai hänen tyytyväisyyttään ja olemustaan tarkkailtiin eri tilanteissa. Hoitajien erilaiset tulkinnat Mikan aloitteista ja käyttäytymisestä herättivät paljon mielenkiintoisia keskusteluja. Keskustelujen myötä herkkyys seurata Mikan toimintaa lisääntyi ja aloitteiden tulkin- 6

10 taan saatiin yhteneväisempää näkemystä. Tärkeää on pysähtyä aidosti miettimään asioita haastateltavan näkökulmasta yhdessä hänen kanssaan. Palautetietojen kerääminen Mikan kanssa on auttanut ja ohjannut miettimään paremmin ja tarkemmin Mikan asioita, tykkääkö oikeasti vai ei joistain asioista, joita ei ehkä aina arjessa huomaa niin tarkastella, tiivistää yksi Mikan läheisistä hoitajista. Tulkintaa ja keskustelua Mielipiteiden varmistaminen mahdollistuu LOVIT-elementtejä (Kehitysvammaliitto) noudattaen ja haastatteluun runsaasti aikaa varaten. Kysely on tärkeä avaus selvittää vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten henkilöiden omaa mielipidettä keskeisistä elämisen laatuun vaikuttavista asioista, sanoo Ylisen OIVA-kouluttaja 2 Päivi Pöntinen. Vastauksiin liittyy usein runsaastikin tulkintaa. Jotta asiakkaan vastaus ymmärretään mahdollisimman oikein, on osaavien kumppaneiden hyvä käydä keskustelua asiakkaan vastauksista. Jokaisella ihmisellä on oikeus olla vuorovaikutuksessa; kokea osallisuutta, ymmärretyksi tuloa ja itsemääräämisoikeutta. Tähän asiakaspalautteeseen vastaaminen on siihen yksi keino vaikeimminkin vammaisten asiakkaittemme osalta. Vastaaminen kyselyyn on osalle asiakkaistamme hyvinkin vaikeaa, myös siksi, että mielipiteitä tällaisiin asioihin ei ole aikaisemmin kysytty, Päivi lisää. Tietojen hyödyntäminen yksilöllisissä suunnitelmissa ja suunnitelmien sitoutunut toteuttaminen edistävät asiakkaiden elämisen laatua ja tyytyväisyyttä. Näin asiakasnäkökulma tulee entistä enemmän mukaan arkipäivään. Ei pidetä asioita itsestäänselvyyksinä ja tehdä kuin aikaisemminkin, vaan käytössä on jatkuva arjen arviointi. Samalla keskustelu ja pohdinta asiakkaan omasta tahdosta ja mielipiteestä lisääntyy. Työntekijälle on tärkeää asiakkaan kehon kielen tulkitseminen ja herkkyys seurata ja keskittyä asiakkaan ilmaisuun. Tämä edistää asiakkaan oman mielipiteen löytymistä. Pirkanmaan vammaispalveluhankkeessa on kehitetty kehitysvammaisen asiakkaan mahdollisuuksia antaa palautetta itselleen tärkeistä asioista. Taustalla on ollut tarve kehittää asiakaslähtöisiä palveluja ja yksi keino sen toteuttamiseksi onkin asiakaspalautteen kerääminen. Palautetta kerätään asiakkaan lisäksi hänen läheisiltään ja kotikunnalta. Tavoitteena on saada palautetta henkilön tyytyväisyydestä ja vaikutusmahdollisuuksista Yksilöllisen tuen laatukriteereiden mukaisesti asumiseen, osallisuuteen lähiyhteisössä, kunnioittavaan kohteluun ja tuettuun päätöksentekoon sekä päivä- ja työtoimintaan liittyvistä asioista. Hankkeessa kehitetty asiakaspalautteen toimintamalli koostuu kysymyslomakkeesta ja kommunikointia ja vuorovaikutusta tukevasta tiedon keruun menetelmästä. Henkilön olemuksen tulkinta ja haastattelu perustuu osaavan kumppanuuden LOVIT-elementteihin: L - vastavuoroinen Läsnäolo O - Odottaminen ja tilan antaminen kumppanin aloitteille V - kommunikointiin Vastaaminen I - Ilmaisun mukauttaminen T - yhteisymmärryksen Tarkistaminen (Kehitysvammaliitto, OIVA-osaaminen) Lisätietoa: 2 Lisätietoja OIVA:sta 7

11 Asiakasraati on tie osallisuuteen Susanne Tuure, kehittämissuunnittelija/utvecklingsplanerare, Kårkullan osahanke, Svenskfinland Tasa-arvo, osallistuminen ja osallisuus olivat hoitotyön tavoitteina jo 1990-luvulla. Kårkulla samkommun teki paljon yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa ja sai vaikutteita erilaisista hoitotyön malleista ja yhteistyömuodoista. Eräs malleista oli Kårkullaan vuonna 1992 perustetut niin kutsutut neuvoa-antavat komiteat, jotka mahdollistivat asiakkaiden vaikuttamimisen. Organisaatiomuutoksen yhteydessä vuonna 2013 komiteoiden nimi muutettiin asiakasraadeiksi. Kårkullan asiakasraateihin valitaan 18 vuotta täyttäneitä henkilöitä, jotka käyttävät kuntayhtymän palveluja. Asiakasraadeissa on viisi jäsentä, jotka nimetään aina kunnallisvaalien jälkeen. Uusien raatilaisten valinnan jälkeen järjestetään luottamustehtävään koulutusta, jotta jäsenet oppivat kokoustekniikkaa, organisaation päätöksentekojärjestelmää ja että palvelujenkäyttäjänä on mahdollisuus oikeasti vaikuttaa. Raateja on kaikkiaan kahdeksan, yksi jokaisella alueella: Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Kemiön saarella, Tammisaaressa, Helsingissä ja Porvoossa. Jokaiseen asiakasraatiin nimetään myös virkamies, joka tukee raadin työtä ja toimii sihteerinä. Anne-Marie Nygrén on eläkkeellä oleva sosiaalikuraattori, joka toimi Turunmaalla vuosina silloisten komiteoiden sihteerinä. Hän kertoo työnsä lähtökohtana olleen, että myös henkilöt, joilla on erityistarpeita, ovat yh- Kuva: Malin Johansson Itä-Turunmaan asiakasraati 8

12 denvertaisia. Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi, on tärkeää olla tietoinen siitä, miten asiat organisaatiossa toimivat. Asiakasraati saa mm. tiedoksi kuntayhtymän pöytäkirjat, joiden ymmärtämiseen raati saa tukea. Raadin pöytäkirjat puolestaan menevät Kårkullan lautakuntiin tiedoksi. Asiakasraadit ovat tärkeitä! Anders Ranta-aho, Annika Backman ja Eva Koivisto ovat tai ovat olleet asiakasraadin jäseniä. He toteavat yhteen ääneen, että osallisuus ja päätöksentekoon osallistuminen ovat tärkeitä: Olemme tehneet töitä asemamme parantamiseksi mm. kutsumalla tärkeitä henkilöitä kokouksiimme sekä vierailemalla muissa paikoissa nähdäksemme, miten muualla asutaan ja työskennellään. Asiakasraadit ovat tärkeitä! Anne-Marie Nygrén kertoo, että asiakasraati on lisäksi osallistunut laatutyön kehittämiseen kuntayhtymässä; jäsenet ovat mm. testanneet erilaisia keskustelulomakkeita ja raati on tuonut esiin ajatuksiaan työosuusrahan 3 määrästä. Raati saa myös ottaa kantaa, millaista täydennyskoulutusta henkilökunta heidän mielestään tarvitsisi. Käsiteltävät asiat tulevat osittain organisaatiolta, osittain käyttäjiltä itseltään. Asiakasraadin toiminnassa on vielä kehitettävää. Anne-Marien mielestä organisaatiossa pitää tehdä järjestelmällisempää työtä, jotta asiakasraadit olisivat aidosti yhdenvertaisia: Asiakasraatien sihteerit tarvitsevat tukea ja koulutusta. Raadit myös tarvitsevat resursseja voidakseen kokoontua useammin sekä koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Anne-Marien mielestä työ raadin sihteerinä oli yksi hänen hauskimmista mutta myös yksi vaativimmista tehtävistään Kårkullassa. Asioiden kulku Kårkullassa samoin kuin muissa suurissa organisaatioissa, kunnissa ja yhteiskunnassa pitäisi tehdä ymmärrettäväksi. Monta kertaa olen ihmetellyt samaa kuin raadin jäsenet; miksi teemme tämän näin, miksi niin monimutkaisesti? Oikeasti. Vammaispalveluhankkeessa asiakasraati on toiminut ikään kuin ideariihenä Kårkullan osahankkeen kehittämissuunnittelijalle. Lisäksi hanke on järjestänyt yhteistyössä FDUV:n Steg för Stegin 4 kanssa seminaarin, jossa pohdittiin kysymyksiä aiheen ympärillä saada äänensä kuuluviin. Asiakasraadin tehtävät Kuntayhtymän hallintosäännön mukaan asiakasraadilla tulee olla käsitys fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä, jossa kuntayhtymän palvelunkäyttäjät asuvat ja työskentelevät. Lisäksi raati tekee aloitteita ja antaa parannusehdotuksia lautakunnille ja aluepäällikölle ja valvoo, että vaikutusmahdollisuuksien periaatteita noudatetaan. (Hallintosääntö hyväksytty Kårkulla samkommunin valtuustossa ) Työtoiminnasta ei makseta palkkaa, vaan työosuusrahaa 0 12 euroa päivässä. 4 FDUV (Förbundet De Utvecklingsstördas Väl) on ruotsinkielisten kehitysvammaisten sekä heidän perheidensä edunvalvontajärjestö. Steg för Steg on valtakunnallinen kehitysvammaisten henkilöiden oma yhdistys. 9

13 Yhteiskehittämisellä sujuvia, asiakaslähtöisiä ja laadukkaita muuttoprosesseja Maria Ruuskanen, kehittämissuunnittelija, Savon osahanke Mistä lähdettiin liikkeelle yhteiskehittämisen tarve Kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli kuvata muuttotilanteiden prosessit Savon alueella ja laatia niille laatukriteerit, perustuu vammaispalveluhankkeen tavoitteisiin ja toimintasuunnitelmaan sekä valtioneuvoston periaatepäätökseen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina Kehittämistyötä aloitettaessa tilanne oli se, että palvelut tai palvelujen kokonaisuus eivät olleet selkeitä työntekijöille eivätkä asiakkaille. Palveluntuottajien toimintatapojen ja palvelumuotojen välillä oli suuria eroja. Asiakkaat siirtyvät usein palvelusta toiseen. Heille on hyvin hämmentävää se, että toimintatavat vaihtelevat. Erityisesti asiakkaan äänen kuulumisessa ja hänen mielipiteidensä huomioon ottamisessa on eroja, vaikka lait ja ohjeet ovat kaikille toimijoille samat. Mihin tähdättiin työskentelyn tarkoitus ja tavoitteet Palveluprosessien kuvaaminen ja laatukriteerien laatiminen tähtäsivät toimintatapojen yhtenäistämiseen, asiakaslähtöisyyden ja asiakkaan osallisuuden lisäämiseen sekä laadun kehittämiseen muuttoprosessissa koko toiminta-alueella Eteläja Pohjois-Savossa palvelujen tilaajien ja tuottajien välillä. Kehittämistyö kokosi siten saman pöydän ääreen moniammatillisen työryhmän useista eri organisaatioista. Työryhmään osallistui pääasiassa kuntien ja kuntayhtymien useiden ammattiryhmien edustajia (sosiaalityöntekijöitä, ohjaajia, asumisyksiköiden esimiehiä, johtavia viranhaltijoita). Työskentelyn tarkoituksena oli lisätä toimijoiden tuttuutta, synnyttää vuoropuhelua palveluprosessin kriittisistä pisteistä ja käytetyistä käsitteistä sekä tukea osallistujia tunnistamaan asiakaslähtöisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen edellytyksiä. Laatutyöskentelyn tarkoituksena oli myös tuoda työntekijöille työkaluja, joita muutosten keskellä tarvitaan. Miten haasteeseen tartuttiin toimenpiteet ja menetelmät Kehittämistyön suunnittelu aloitettiin pohtimalla työryhmän perustamista vammaisalan toimijoiden ja palvelujen käyttäjien työpajoissa ja valmennuksissa esiin tuoman viestin pohjalta. Tarjousten perusteella valituksi tulleen asiantuntijan (Tietovire Oy, Hilkka Karvonen) kanssa suunniteltiin käytännön toteutusta, kuten työ- ja kommentointiryhmien työskentelyä. Asiantuntija teki taustatyötä mm. vierailemalla vammaisten asumisyksiköissä ja haastattelemalla sekä asukkaita että työntekijöitä. Haastatteluissa saatiin tietoa siitä, mitkä ovat muuttajien ja heitä ohjaavien työntekijöiden kokemusten mukaan sujuvan muuttamisen edellytyksiä ja miten karikoita voidaan välttää. Työryhmään kutsuttiin laajasti vammaispalvelujen ja eri vammaisryhmien edustajia, mutta suurinta kiinnostusta osoittivat kuntien ja kuntayhtymien kehitysvammapalveluista vastaavat johtavat viranhaltijat ja työntekijät. Tämän vuoksi päätettiin keskittyä haasteellisimpien asiakasryhmien palveluprosessien kuvaamiseen. Työryhmän kokoonpano muuttui jonkin verran matkan varrella. Suurin osa jäsenistä osallistui kaikkiin työkokouksiin, jotkut joutuivat jäämään pois ajanpuutteen tai päällekkäisyyksien vuoksi ja muutamat osallistuivat epäsäännöllisesti yhteen tai kahteen työkokoukseen. Kuntien perusterveydenhuollosta ei yrityksistä huolimatta saatu osallistujia. Työryhmä työsti yhdessä organisaatioiden välisiä prosessikuvauksia ja laatukriteereitä. Valmis aineisto esiteltiin sidosryhmille kommentointitilaisuudessa. Saadun palautteen pohjalta aineistoa vielä muokattiin, jonka jälkeen aloitettiin käyttökokeilut mm. ydintyöryhmään osal- 10

14 listuneiden keskuudessa. Käyttökokeilujen rinnalla aineistosta jaettiin tietoa eri tahoille info- ja keskustelutilaisuuksissa, joihin osallistui viranhaltijoiden lisäksi vammaisten omaisia, asumispalveluiden tuottajia, yhdistysten verkosto ja edustajia sekä jokunen asiasta kiinnostunut kuntalainenkin. Käyttökokeilujen ja saadun palautteen pohjalta aineistoa muokattiin edelleen työkokouksessa. Kehittämisprojektin tuloksena syntynyt toimintamalli on kuvattu Innokylän kehittämisympäristössä. Palveluprosessikuvausta ja laatukriteereitä pilotoidaan asukkaiden muuttaessa syksyllä 2013 Mikkeliin valmistuvaan Oravin palvelukotiin. Muuttojen suunnittelu aloitettiin kokoamalla eri tahot yhteen. Samalla laadittiin aikataulu, joka pitää sisällään mm. muuttovalmennuksen, laitoksesta, avohuollon yksiköistä ja kotoa muuttavien tapaamiset, yhteistyön omaisten kanssa sekä seurannan ja muuton onnistumisen arvioinnin. Mitä opimme kokemuksia ja havaintoja yhteiskehittämisestä Kehittämistyön hyötynä oli, että toimijoille muodostui yhteinen käsitys siitä, miten muuttamiseen liittyvät palvelut tulee toteuttaa, jotta ne vastaisivat asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin laadukkaasti. Yhdessä pohtien ja työstäen löydettiin kriteereitä, jotka edesauttavat ihmisen selviytymistä ja elämänlaatua parantavan palvelun tarjoamista. Työryhmä toimi foorumina, jossa työn ongelmakohtia ja prosessin haasteita oli mahdollista käsitellä ja etsiä niille yhdessä ratkaisuja. Prosessin aikana avattiin käsitteitä, jolloin kaikille osapuolille syntyi yhteinen näkemys käytettyjen käsitteiden merkityksestä.... Toimijoille muodostui yhteinen käsitys siitä, miten muuttamiseen liittyvät palvelut tulee toteuttaa, jotta ne vastaisivat asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin laadukkaasti.... Merkittävää oli, että prosessin aikana yhteistyökumppanit tutustuivat toisiinsa. Sekä palveluntuottaja että asiakas hyötyvät siitä, että tiedonvälitys/-siirto paranevat, päällekkäinen työ vähenee, toimintatavat yhtenäistyvät ja asiakkaat otetaan kiinteämmin mukaan prosessiin. Työskentelyssä kiinnitettiin huomiota palvelutarpeen arviointiin ja palveluohjaukseen, koska erityisesti elämän muutostilanteissa on tärkeää, että tuen tarpeet ja palvelutarjonta kohtaavat. Kehittämistyön pidemmän aikavälin tuloksena palvelujen sujuvuuden toivotaan lisääntyvän, jolloin säästetään aikaa ja kustannuksia sekä asiakkaan tarpeetonta pompottelua.... Rutiinitoimintojen tarkastelu uudesta näkökulmasta vaatii aina uudenlaista osaamista.... Laatukriteerien laatiminen lisäsi osallistujien kehittämisosaamista. Työryhmä koki työskentelyn tarpeelliseksi ja antoisaksi, yhteistyön sujuvaksi sekä ilmapiirin hyväksi. Jäsenten vuorovaikutus oli osallistujien mukaan hyödyllistä ja rakentavaa, vaikka asiat eivät olleet yksinkertaisia. Keskustelut antoivat uusia ajatuksia asioiden jatkopohdintaa varten ja niiden myötä on opittu kehittämään asioita yhdessä. Yhteisten linjojen luominen palveluprosessikuvausten laatimisessa koettiin haasteelliseksi, koska rutiinitoimintojen tarkastelu uudesta näkökulmasta vaatii aina uudenlaista osaamista. Työryhmän jäsenet sitoutuivat työskentelyyn kiitettävästi huolimatta siitä, että asiakastyö itsessään vie runsaasti aikaa ja kehittämistyöhön osallistuminen tuo ylimääräisiä haasteita ajankäytölle. Valmis aineisto on osoitus siitä, että toimijoille voi yhteisen keskustelun kautta syntyä näkemys niistä asioista, joiden huomioon ottaminen on tärkeää palvelurakenteiden ja palvelujen kehittämiseksi. Hankkeen aikana on havaittu, että asioita on vaikea oppia ja toimintatapoja yhdenmukaistaa millään muulla tavalla kuin saattamalla eri ammattiryhmien ja tahojen edustajia yhteen ja mahdollistamalla keskustelu. Kehittämistyölle on kuitenkin annettava aikaa ja mahdollistettava yhteisen pöydän ääreen kokoontuminen useammin kuin kerran. Eri or- 11

15 ... Oli pohdittava, mikä toimintamalli takaa parhaiten asiakaslähtöisyyden ja asiakkaan osallisuuden.... lien kokeilemista pitkäjänteisesti. Vammaisalan ammattihenkilöstölle tarkoitetun prosessikuvauksen ja laatukriteerien rinnalle valmistuukin keväällä 2013 muutto-opas palvelunkäyttäjille ja omaisille. Laatimiseen on osallistunut palvelunkäyttäjiä, omaisia ja viranhaltijoita. Kuva: Kristiina Kotilainen ganisaation läpi kulkevien palveluprosessien kuvaaminen sekä laatua tuottavien kriteerien laatiminen on suuri haaste, koska työn tekemisen kulttuuri ja näkemykset palveluprosessista saattavat poiketa hyvinkin paljon toisistaan. Matkan varrella työryhmä joutui etsimään konsensusta asioihin ja tilanteisiin, joihin on olemassa useita eri toimintamalleja. Samalla oli pohdittava, mikä toimintamalli takaa parhaiten asiakaslähtöisyyden ja asiakkaan osallisuuden. Jotta prosessikuvaukset ja laatukriteerit voisivat siirtyä parhaalla mahdollisella tavalla osaksi arkea, tulisi vielä päivittää yhdessä käytettävät lomakkeet ja laatia käytännön ohjeistuksia. Vaikka suurin työ on saatu tehtyä, myös jatkossa tarvitaan yhteistä sopimista ja neuvottelua, koska entisten toimintamallien muuttaminen ei tapahdu automaattisesti ja välittömästi. Myös palvelujenkäyttäjät ovat tottuneet siihen, että asiat tehdään tietyllä tavalla, joten tarvitaan tiedottamista ja perustelemista sekä uusien mal- 12

16 2 Tarinoita osallisuutta edistävästä palvelusuunnittelusta 13

17 Vammaisen henkilön yksilöllisen elämän ja sujuvan arjen tueksi tarvitaan toimivia palveluja. Ilman ihmisen omista tarpeista lähtevää palveluohjausta ja huolellista palvelusuunnittelua asiakas jää helposti yksin eikä kykene löytämään tarvettaan vastaavaa tukea ja apua. Toimintakyvystä sekä tuen ja avun tarpeista lähtevä palvelusuunnittelu voidaan nähdä yhdeksi suurimmista kehittämistarpeista vammaispalveluissa. Vammaisuus tulisi ymmärtää ihmisen ja ympäröivän yhteiskunnan välisenä suhteena eikä lääketieteelliseen diagnoosiin perustuvana haittana. Myös ihmisen voimavarat tulee huomioida. Tämän luvun ensimmäisessä tarinassa kerrotaan asiakaslähtöisen verkostokokouksen etenemisestä, siihen valmistautumisesta ja prosessin arvioinnista. Palvelusuunnitteluun sisältyy monesti tämän kaltaisia kokoontumisia, joissa on asiakkaan lisäksi monien eri tahojen edustajia paikalla. Muissa tarinoissa kuvataan sekä työntekijän että asiakkaan näkökulmista palvelusuunnittelua, jossa kommunikoinnin tukena käytetään kuvia. Toiveiden, tarpeiden ja vahvuuksien esille saamisessa kaiken lähtökohtana ovat toimiva vuorovaikutus ja kommunikaatio, jotka puolestaan mahdollistavat osallisuuden. Kuva: Piia Liinamaa 14

18 Palvelusuunnittelu käsitteinä Palveluohjaus Palveluohjaus on palvelujen yhteensovittamista asiakkaan itsenäisen elämän tukemiseksi. Palveluohjaus voi olla eritasoista riippuen asiakkaan tarpeista ja tilanteesta. Monille asiakkaille neuvontatasoinen työ on riittävää, mutta jotkut asiakkaat tarvitsevat monipuolista tukea ja rinnalla kulkijaa. Yksilöllistä palveluohjausta tarvitaan muun muassa silloin, kun asiakkaan tuen ja palveluiden tarve on pitkäaikainen tai siirtymävaiheissa, joissa monet asiat ja myös tuen ja palveluiden tarpeet muuttuvat. Palveluohjauksen avulla asiakas saa yksilöllistä ohjausta sekä kattavasti tietoa tarvitsemistaan palveluista ja tukimuodoista. Palveluohjauksen tärkeä tehtävä on koota yhteen toimijoita ja tietoa palveluista sekä neuvoa ja ohjata asiakasta palvelujen käytössä. Palveluohjauksella pyritään varmistamaan asiakkaan tarpeita vastaavien palvelujen toteutuminen ja vahvistamaan hänen omaehtoista selviytymistään sekä ehkäisemään raskaampien tukitoimien tarvetta. (ks. Palveluohjausmateriaali >Vammaispalveluhanke) Palvelusuunnittelu Palvelusuunnittelun tavoitteena on rakentaa yksilöllisten tarpeiden mukaiset palvelukokonaisuudet, jotta sujuva arki on mahdollista. Palvelusuunnitteluprosessiin kuuluvat eri elämäntilanteissa ja arjen toiminnoissa tarvittavan tuen ja avun tarpeen arviointi, palveluvaihtoehtojen selvittäminen, palvelusuunnitelman laatiminen, päätöksen tekeminen palveluista sekä palvelujen toteutumisen ja toimivuuden seuranta ja arviointi. Suunnittelun tulee tapahtua aina yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaisten- sa kanssa. Palvelusuunnittelua ei voida tehdä ilman syvällistä ymmärrystä asiakkaan elämäntilanteesta ja niistä toiminnoista, joissa hän tarvitsee apua ja tukea. Laadukkaalla palvelusuunnittelulla mahdollistetaan ja varmistetaan asiakkaan näkemyksen huomioon ottaminen palveluista päätettäessä. Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelman laatiminen on keskeinen osa palvelusuunnitteluprosessia. Sen laatiminen perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( /812) ja lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ( /380). Palvelusuunnitelma on asiakkaan, kunnan sosiaalitoimen ja muiden yhteistyötahojen asiakaslähtöisesti laatima kirjallinen toimintasuunnitelma, joka perustuu asiakkaan yksilöllisen avuntarpeen, elämäntilanteen ja toimintakyvyn selvittämiseen. Palvelusuunnitelman laatimisen tavoitteena on asiakkaalle soveltuvien palvelujen löytäminen ja järjestäminen. Palvelusuunnitelmassa tulee kuvata nykytilanne, muun muassa asiakkaan saamat palvelut ja tukitoimet sekä asiakkaan näkemys omista avun ja tuen tarpeistaan. Palvelusuunnitelmassa selvitetään myös lähivuosien palvelutarpeita. Palvelusuunnitelmaan voidaan asiakaskohtaisesti liittää muut, yksityiskohtaisemmat suunnitelmat. Sen avulla on siten mahdollista toteuttaa yksilön tarpeiden mukaisesti yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Palvelusuunnitelmassa ei päätetä asiakkaalle annettavista palveluista. Palvelut on haettava erikseen. Palvelusuunnitelmaan on kuitenkin tärkeä kirjata kaikki palvelutarpeet, koska suunnitelma on pohjana viranhaltijan tekemille päätöksille. 15

19 Verkoston voimin asiakkaan asialla - asiakaslähtöinen kokouskäytäntö Liisa Lindberg, projektisuunnittelija, Pirkanmaan osahanke Maija on nuori nainen, joka on kesällä muuttamassa omaan kotiin tuetusti asumaan. Mitä pitäisi vielä saada aikaan ennen varsinaista muuttoa? Muuttoa valmistelemaan on kutsuttu kaikki Maijan lähipiirin ihmiset; Maijan tukihenkilö, kotikunnan sosiaalipalvelujen edustajat, Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalvelujen sosiaalityöntekijä, erityistyöntekijät ja lähityöntekijät. Verkostopalaverin ajankohta on sovittu jo edellisen kuntoutuspalaverin yhteydessä viime syyskuussa. Nyt eletään maaliskuuta ja edessä on vielä muutama kuukausi ennen omaan kotiin muuttoa. Palaverin tavoitteena onkin miettiä, millaista tukea Maija vielä tarvitsee uuteen kotiin muuton valmistelussa. Kaikki valmistautuvat palaveria varten Maija on valmistautunut etukäteen verkostoneuvotteluun hänelle läheisten työntekijöiden kanssa. Maija on yleensä jännittänyt kokoustilanteita ja omista asioistaan puhumista. Tällä kertaa Maija on täyttänyt lähityöntekijän kanssa Minun suunnitelmani -kansiosta 5 osiot, joiden kautta hän voi tuoda esille, mitkä asiat ovat tällä hetkellä hyvin, miten hän voisi lisätä omia vahvuuksiaan ja taitojaan sekä mitä asioita hän haluaisi vielä oppia. Maija on kirjannut myös omat tavoitteensa lähikuukausien varalle. Ennen kokousta hän on valinnut itselleen läheisen ja tutun tukihenkilön kokoukseen. Ennen verkostoneuvottelun järjestämistä on lähityöntekijöiden tärkeää käydä läpi asiakaslähtöisen verkostoneuvottelun toteutumisen kriteerejä: miten asiakas ja työntekijät valmistautuvat tilanteeseen, miten kokouspaikka ja osallistujien sijoittuminen tilaan vaikuttavat ilmapiiriin ja välittömän tunnelman luomiseen. Päätetään järjestää kokous Maijan itsensä valitsemassa tilassa ja puheenjohtajan tehtävään valmistautuu Maijan lähityöntekijä. Puheenjohtaja valmistautuu palaveriin selvittämällä edellisessä palaverissa tehdyt päätökset, kuntoutukselliset suunnat sekä aiemmin luodut tavoitteet. Nämä aiemmin asetetut tavoitteet määrittelevät tulevassa palaverissa asiakkaan muuttoon tähtääviä uusia tavoitteita ja mitä edellisistä tavoitteista on opittu. Muut lähityöntekijät valmistautuvat omalta osaltaan tulevaan palaveriin palauttamalla mieleen, mitkä tekijät ovat Maijan muuttoa edistämässä ja toisaalta mitä pitää vielä tehdä ennen kuin muutto on mahdollinen. On tärkeää, että kaikki verkostoneuvotteluun osallistuvat lähityöntekijät jo etukäteen käyvät yhdessä asioita läpi ja sopivat yhteisistä tavoitteista ja linjauksista. Kokoustilassa voidaan laatia kokousmuistio siten, että kaikki näkevät seinälle heijastetun muistion sitä mukaa, kun sitä kirjoitetaan puhtaaksi kokouksen edetessä. Kokouksessa Maijaa ei jännitä yhtä paljon kuin aikaisemmin Kokous alkaa esittelykierroksella, johon puheenjohtaja ohjaa. Ajankäyttö sovitaan myös ennalta. On hyvä sopia, mihin aikataulutukseen on tarkoitus pyrkiä, jotta palaverin struktuuri pysyy ytimekkäänä. Kokouksessa Maija käy läpi täyttämiään lomakkeita yhdessä tukihenkilönsä kanssa. Maija ei jännitä yhtä paljon kuin aikaisemmin. Asiat tulevat lisäksi esille positiivisessa valossa ja Maija pystyy tuomaan esille tunteitaan, joita muuttoon liittyy. Näitä hän on voinut kirjoitella ylös omassa rauhassaan ennen verkostoneuvottelua. Jokainen verkostoneuvotteluun osallistuva saa vuorollaan puheenvuoron ja käy omalta osaltaan vuoro Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Kehitysvammaliiton tukiaineisto oman elämän suunnitteluun, minun_haaveeni/tarkeaa-elamassa 16

20 puhelua Maijan kanssa varmistaakseen, onko heillä yhteneväinen käsitys asioista Maijan kanssa. Kokouksen sihteeri kirjoittaa keskustelumuistiota siten, että kaikki osallistujat näkevät kirjatut asiat seinälle heijastettuna samanaikaisesti. Puheenjohtaja jakaa puheenvuoroja ja esittää tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. Puheenjohtajan roolissa on tärkeä organisoida neuvottelun eteneminen, aikataulussa pysyminen ja huolehtia, että kaikki saavat vuorollaan asiansa sanotuksi sekä tulevat myös kuulluiksi. Puheenjohtajan tulee varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mistä keskustellaan. Maija tuo omia asioitaan esille tukihenkilönsä avustamana. Kokouksen aikana Maija kieltäytyy puhumasta joistain asioista, sillä hän ei halua niitä käsiteltävän näin suurella joukolla. Keskustelu päätetäänkin näiltä osin melko lyhyeen. Kussakin puheenvuorossa pyritään tuomaan aina positiivisia asioita ja Maijan vahvuuksia esille. Kokouksen lopuksi puheenjohtaja kiteyttää palaverin aikana läpikäydyt asiat. Hän ohjaa keskustelun päätöksentekovaiheeseen, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä, esim. kuka selvittelee mitäkin käytännön muuttoon liittyvää asiaa, muuttovalmennukseen osallistumista ja uuden kodin sisustuksen suunnittelemista. Sovitaan seuraavan kokouksen ajankohta ja muistion jakelusta kaikille asianosaisille. Missä onnistuttiin mitä voisi tehdä toisin Jälkeenpäin Maija itse arvioi, että tapaaminen oli tärkeä ja kaikki siellä tuntui hyvältä. Hänen mielestään kokouksen aiheena olleet muuttoon liittyvät asiat olivat tärkeitä ja oikeita. Erityisen hyvää tapaamisessa oli istumajärjestys; hän sai istua itselleen tärkeiden henkilöiden vieressä. Lisäksi Maija koki, että häntä auttoi, kun asioista puhuttiin ennen palaveria. Muut osallistujat kokivat hyvänä, että paikalla oli monipuolisesti Maijan lähipiiri ja lähityöntekijät. Suuri osallistujamäärä palaverissa kuitenkin jännitti Maijaa. Jännitystä lievensi oman tukihenkilön läsnäolo ja hyvä valmistautuminen ennakolta tilanteeseen. Maija tarvitsee jatkossakin tukea omien päätöstensä tekemiseen ja oman mielipiteensä esille tuomiseen. Maijalle kaikki osallistujat olivat kuitenkin tuttuja henkilöitä, joiden kanssa hän on ollut tiiviisti yhteistyössä viime vuosien aikana. Kokoukseen osallistujat kokivat hyvänä asioiden samanaikaisen kirjaamisen keskustelun pohjalta siten, että kaikki näkevät muistion seinälle heijastettuna yhtä aikaa. Jokaisen osallistujan olisi kuitenkin syytä miettiä vieläkin tarkemmin ne asiat, joita tuo palaverissa esille ja mitkä asiat jäävät palaverin ulkopuolelle. Toisin sanoen, mitkä ovat kokouksen tavoitteen kannalta keskeisiä esille tuotavia asioita. Itsemääräämisoikeuden ja asiakkaan yksityisyyden suojan varmistamiseksi asiakkaan omaa mielipidettä on kunnioitettava, mikäli hän ei halua jostain asiasta keskusteltavan. Tulevaan muutokseen valmistautumista helpottavat lähipiirin tuki ja kokemukset siitä, miten Maija muutoksiin elämässään helposti reagoi. Verkostoneuvottelusta jäi päällimmäisenä tunteena osallistujille positiivinen olo. Maija itse sanoo, että tärkein muutos aikaisempiin tapaamisiin oli se, että tällä kertaa hän pystyi katsomaan koko kokouksen ajan muita silmiin. Asiakaslähtöisen verkostoneuvottelun eteneminen -toimintamalli on kehitetty yhteistyössä Pirkanmaan vammaispalveluhankkeen ja Innokylän vammaisasioiden oppimisfoorumin kanssa. Verkostoneuvottelu kutsutaan koolle kun asiakkaan hoito-, kuntoutus ja tukitoimien järjestely edellyttävät aktiivisempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja selkeää hoidon, kuntoutuksen ja palveluiden koordinointia. Neuvottelussa arvioidaan tilanne eri näkökulmista, ja sovitaan yhdessä tavoitteista, aikataulusta ja työnjaosta. Malli kuvaa erityisesti sellaisia tilanteita, joissa on kyseessä moniasiakkuus ja kun asiakas on mukana neuvottelussa. Toimintamallissa on huomio asiakkaan, työntekijän ja organisaation näkökulmissa, miten edellä mainitut tahot valmistautuvat neuvotteluun; miten neuvottelun aikana toimitaan, jotta tilanne olisi sosiaalisesti, psykologisesti ja fyysisesti mahdollisimman esteetön ja neuvottelu asiakasta osallistava ja tuloksekas sekä sen aikana sovitut asiat ja työnjako kaikille selvillä. Lisätietoja: tai https://www.innokyla.fi/web/malli

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Miten vammaisen asiakkaan ääni kuuluu palveluissa? -työpaja 14.1.2013 Seinäjoki

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi

Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi Nyt puhutaan asumispalveluiden laadusta asiakkaan äänellä! Jokainen mielipide on TÄRKEÄ!! Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi Palovaroitin, parisuhde vai pamppu -seminaarit

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Oulu 21.4.2015 Seinäjoki 22.4.2015 Alueellisen kierroksen keskustelutilaisuuden tavoitteet Kuulla näkemyksiä

Lisätiedot

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015 Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015 Maahanmuuttajataustaisten nuorten verkostot Käytäntötutkimuksessa kartotetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten asiakkaiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 Review-menetelmää soveltaen Nurmijärvi-Eteva pilotti toteutettiin 9/2011 8/2012 1 Mikä on Review? Review on asiakaspalaverin muoto, jossa henkilö itse on prosessin

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry

Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 Ryhmätyö: Palveluohjaus vammaistyössä ja verkostoissa 1. ESITÄ KYSYMYS Palveluohjauksessa on paljon tuttua - mutta sen toteuttamiseen liittyy myös monia

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot