Minun tarinani. Kertomuksia autismin kirjolta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minun tarinani. Kertomuksia autismin kirjolta"

Transkriptio

1 Minun tarinani Kertomuksia autismin kirjolta 1

2 Autismi- ja Aspergerliitto ry Nuijamiestentie 3 B Helsinki Puh ISBN (sid.) ISBN (PDF) Toim.: Satu Orhala, Jarkko Utriainen Taitto: Vitale Ay/ Taina Leino Paino: Oy Fram Ab 2015

3 Tähän teokseen olemme koonneet Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla -projektin Minun tarinani -kampanjaan ajalla saamamme tarinat ja kertomukset autismin kirjolta. Teoksen kirjoittajina toimivat niin autismin kirjoon kuuluvat kuin myös kirjon henkilöiden omaiset ja läheiset. Mukaan on otettu myös kolme järjestölehdissä julkaistua kertomusta elämästä autismin kirjolla. Teoksen kuvituksena toimii Tuuli Aution Piirteitä-akvarellisarja. Toivomme teoksemme osaltaan valottavan autismin kirjon henkilöiden ja heidän läheistensä arjen elämän eri puolia. Suuret Kiitokset kaikille kampanjaamme tarinansa lähettäneille sekä muille kirjan toteutumiseen osallistuneille. Jarkko Utriainen Elina Havukainen 3

4

5 Minun tarinani Millaista oli silloin, kun kuulit sanan autismi ensimmäisen kerran? Millaista oli silloin, kun kuulit sanan Asperger ensimmäisen kerran? Autismin käsitin silloin sellaisena, ettei autistisiin lapsiin ja aikuisiin saanut mitään kontaktia tai tuo kontakti oli hyvin vähäistä. Asperger-sanaan en varmaankaan heti kiinnittänyt huomiota. Oma tyttäreni sanoi kerran, että hän on varmaankin lievästi assi ja sen jälkeen olen lukenut siitä, tehnyt testiä... Vihdoinkin miettinyt ihmissuhteitani ja muistellut lapsuutta ja nuoruutta. Moni asia sai selityksen. Olen lähes varma Asperger, mutta aivan liian vanha tekemään enää itseni eteen mitään. Tutkailen tytärtä ja hänen lapsiaan ollen valmiina puuttumaan asioihin, jos tulee tarvetta. On heissä tuttuja asioita, tiedä sitten, onko se perittyä vai opittua. Mitä kertoisit tuosta hetkestä, ajasta ennen sitä ja heti sen jälkeen? Kuten sanoin, tunsin yhteenkuuluvaisuutta ja olin vähän surullinenkin elämästäni. Enää en koe olevani avun ulottuvissa, enkä ehkä tarpeessakaan. Olen vain ihmetellyt, miksi niin moni ihminen suhtautuu minuun vihamielisesti, oma äitini ja sisarukseni mukaan lukien. Työpaikoilla on ollut vaikeaa, usein jopa lääkäreistä voi aistia suunnattoman inhon persoonaani kohtaan. Sen kanssa on elettävä. Miten elämäsi muuttui? Ei mitenkään, olin niin vanha jo tämän havaitessani ja havahtuessani asiaan. Ehkä itsetuntemus ja sallivuus ovat hiukan lisääntyneet. Ymmärrän nyt itseäni, vaikka ympäristö ei. Olin monille aika vihattu työkaveri, se lisäsi eristäytymistä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Viha ei tullut järkevistä syistä, olin aina ystävällinen ja neuvoin, jos osasin. En vaan saanut kontaktia aikaiseksi ja se herätti ihmisten vastenmielisyyden. Tosin oli muutama hyväkin työkaveri ainakin nuorena. Ja paras ystäväni on pysynyt rinnalla 25 vuotta, vaikka onkin saanut täyslaidallisia korvilleen ja silmilleen. Onhan sekin jotain. Ystävän kanssa on puhuttu Aspergerista ja hän on samalla kannalla, epäilee minun olevan assi. Olen aina kokenut olevani yksinäinen ja inhottu. Millaista elämäsi on tällä hetkellä? Olen istunut viisi vuotta sisällä. Käyn kerran tai kaksi viikossa kaupassa. Kukaan muu ei viihdy seurassani kuin tyttären vanhin lapsi. Hänelle olen opettanut, miten oppia. On lukenut viisivuotiaasta, on luokkansa parhaimmistoa tällä hetkellä. Epäilen hänen perineen lievästi tautini. Kiinnostuu asioista aina täysillä, on erikoiset kiinnostuksen kohteet. Toistaiseksi tulee sosiaalisesti toimeen, mutta, mutta... Saapa nähdä myöhemmin. Tuen häntä kaikin mahdollisin keinoin, ja minusta tuntuu kuin vaistoaisin hänen tapansa oppia. Minäkin olen sellainen, että kun pääsen vauhtiin, en välttämättä osaa lopettaa. Olen ollut töissä yötäkin ihan vaan siksi, että päätin saada työni tehdyksi seuraavaan aamuun mennessä. Loppuun paloin lopulta. Nyt olen myös tulehduskipujen vuoksi ajoittain lähes liikuntakyvytön. Kukaan terveydenhoitopuolella ei tiedä minusta juurikaan mitään. Polveni on tekoniveltä vaille, mutta lääkäri irvisteli minulle, heitti röntgenkuvat eteeni ja ilmoitti, ettei minua hoideta. Sanoi tilanteeni olevan järkyttävä ja että kuolen minä hetkenä tahansa. Äkkikuolemariskini oli hänen mielestään järkyttävä. Ehkä se kuvaa eniten sitä, miten ihmiset, lääkäritkin suhtautuvat minuun. En osaa muuta. Piirtelen, katson televisiota ja surffaan netissä. Kohta tyttösenikään ei tule, hän kasvaa ja tulee omat menot, mutta siihen asti väittäisin olevani hänen paras opettajansa.:) Onko jokin asia yllättänyt sinut? Miten? Monikin asia. En voi tajuta, miten herätän niin voimakkaita tunteita. Ihmiset ovat mielestäni mielenkiintoisia, 5

6 vastaan aina hyvyyteen hyvyydellä. Olen ollut aikoinani kaunis, herättänyt miehissä ainoastaan intohimoa, mutta pitkällä tähtäimellä en ole saanut ketään rakastumaan itseeni. Kukaan ei rakastu minuun ja nyt olen alkanut aavistella, että se johtuu todellakin minusta. Tavastani puhua ja aikaansaada tilanteita... Koen, että minut käsitetään lähes aina väärin. Mistä olet saanut eniten apua ja tukea? En mistään enkä ole sitä osannut hakeakaan. Luulinhan olevani vain vaikea, mutta ok. Kai tuo pitkäikäinen ystäväni on ollut apuni ja tukeni, vaikkemme tienneetkään assista yhtään mitään. Hän on kulkenut rinnallani kilttinä ja anteeksiantavana. Olemme puhtaasti ystäviä ja totta, olen kyllä päästellyt menemään tunneskaalani laidasta laitaan hänelle. Tytär on myös toisinaan tukena ja hänen kanssaan on helppo puhua, epäilemmehän samaa tautia itsessämme ja joskus lapsissakin. :) Mutta hänen elämässään on nyt se vaihe, kun lapset tarvitsevat häntä 24/7, joten emme näistä syistä ole enää niin läheisiä kuin aiemmin. Mitä ajattelet tulevaisuudesta? Olen liian vanha auttaakseni itseäni. En osaa puhua ongelmistani. Tuntuu, että elämä on vain rankkaa suoriutumista ja peittelyä. Jälkiensä peittelyä. Tiedän, ettei älyssäni ole vikaa ja tahtoessani osaan sosiaalisiakin kuvioita, mutta ne kysyvät niin paljon voimia että olen antanut lähes periksi. Mitä väliä sillä on, mitä ihmiset minusta ajattelevat. Jopa naapurinikin ovat karjuneet minulle, hiljaiselle hissukalle... Naamatauluni on niin vastenmielinen ja olen niin vähän sosiaalisen oloinen. Vanhenen, minua pidetään kärttyisänä ja ällöttävänä ihmisenä aina vain enemmän. En tahdo elämääni enää ketään sokeltamaan, en tahdo myöskään ryhmäkoteihin tai muuhun sellaiseen... Tarpeeksi kipeäksi tultuani... Noh, mitä nyt yhteiskunta on tällaisesta ihmisestä mieltä. Eiköhän tuo ole tullut SoMe:n taholta tiettäväksi. Kannustakaa nuoria hakemaan apua Aspergeriin, tekemään testi ja puhumaan lääkärille tai jollekin, joka kuuntelee. Merihevonen Millaista oli silloin, kun kuulit sanan autismi ensimmäisen kerran? Kohdallani elettiin hyvin jännittäviä aikoja, kun kuulin ensimmäisen kerran sanan autismi kunnolla. En ollut kuullut tuota sanaa kuin joskus hyvin, hyvin pienenä, jolloin olin Lastenlinnassa tutkimuksissa, mutta silloin ei 1980-luvulla juurikaan Asperger-diagnoosejakaan annettu kovin helposti. Olin jo 27-vuotias keväällä 2008, jolloin psykiatrini epäili, että minulla saattaisi olla Asperger. Minulle vielä kerrottiin Aspergerin kuuluvan autisminkirjoon sekä se, että se on neurobiologinen kehityshäiriö. Aspergeriani lähdettiin vasta elokuulla 2008 tutkimaan kunnolla Lohjan päiväsairaalassa, jossa lääkärinä työskentelee yhä tunnettu neurologi ja psykiatri. Mielestäni olisi ollut paljon helpompaa saada diagnoosi noin kolmevuotiaana kuin vasta kolmenkympin kynnyksellä. Olin selkeästi tuonut psykiatrisesta sairaalasta pääsyn jälkeen psykiatrian poliklinikalla psykiatrilleni esiin, että minua ärsyttävät tietyt asiat vuorovaikutuksessa, kuten ihmisten eleet ja äänensävyt, ja se, jos minulle tuotiin koulussa esimerkiksi negatiivisia asioita esiin siten, että asian esittäjä laittoi kädet puuskaan ja huokaisun jälkeen sitten kertoi narisevalla äänensävyllään, mikä minussa ärsytti. Minäkin sitten taisin sanoa täräyttää takaisin yhtä voimakkaasti kyseiselle ihmiselle, ettei minunkaan silmilleni ole syytä hyppiä ihan noin vain. Mitä kertoisit tuosta hetkestä, ajasta ennen sitä ja heti sen jälkeen? Ajasta ennen diagnoosin saantia olin saanut kokea läpi kouluhistoriani koulukiusaamista aina fyysisestä väkivallasta henkiseen väkivaltaan. Esimerkiksi yläasteella minun koulutavaroitani heiteltiin ympäri luokkaa ja myös päällysvaatteita laitettiin esimerkiksi koulun WC:n roskiksiin. Myöskin sain kokea vielä ammattikorkeakouluasteilla sitä, että ovi laitettiin nenäni edessä kiinni ilman, 6

7 että pääsin luokkatilaan kunnolla. Siksi melkein aina pyrin siihen, että menisin luokkaan ensimmäisenä ja valitsin jonkun nurkkapaikan, jossa en joutuisi kärsimään erilaisista hälinöistä ja pyyhekumien heittelystä muun muassa. Sain kyllä tuntea selkärangassani sen, että olin jatkuvasti erilainen. Lapsuudessanikin oli hankalaa, koska kävin erityiskoulua enkä suinkaan sitä lähikoulua. Silloin lukujen taitteissa erityiskoulut olivat keskitettyjä. Sain lapsuuden asuinpaikassa tietynlaisen stigman siitä, että kävin vammaisten koulua. Olin silloin mukautetulla luokalla, kun sanoin äidilleni, että haluan käydä koulua samalla tavalla kuin muutkin ihmiset. Minua tietenkin kiusattiin kahta kauheammin yläasteella, jonne minut integroitiin yleisopetukseen. Minulle oltiin kateellisia, koska olin oppinut ottamaan asioista eri tavalla selvää kuin muut. Minulle oli jo lapsesta saakka opetettu käyttämään kirjastoa ja lukemaan erilaisia tietokirjoja asioista, joista olin oikeasti kiinnostunut. Muut ikäiseni lukivat joitakin tyttökirjoja, kun minä itse luin elämäkertakirjallisuutta, ja nuoruudessani erityismielenkiinnon kohteeni Applen tuotteiden lisäksi oli venäläinen taiteilija Ilja Repin. Pidin hänen maalauksistaan ja myöskin ihastuin Ilja Repinin taiteeseen, kun olin kahdeksannella luokalla koulussa. Kävin äitini ja hänen miehensä kanssa katsomassa Retretissä taidemuseossa pariinkin otteeseen Ilja Repinin maalauksia ja minun mielestäni ne olivat innoittavia siihen aikaan, kun piirsin ja maalasin paljon erilaisia asioita. Minulla oli koulussa kuvaamataidon numero kymppi. Kun sairaanhoitajaopintoni keskeytyivät keväällä 2008, minulle itseasiassa helpotusta toi se, että päädyin vakavan masennuksen ja loppuun palamisen vuoksi psykiatriseen sairaalahoitoon, jonne toki halusin itse mennä. Siellä vielä kukaan ei puhunut Aspergeristani saati autismin kirjosta yhtään mitään. Kerroin psykologin haastattelussa olevani vain oman tieni kulkija ja että inhosin koulussa ryhmätöitä. Lisäksi joissakin testeissä olin toiminut aika räikeällä tavalla, kuten lauseen jatkamistehtävissä olin ihmisistä kirjoittanut, että he ovat merkillisiä, kun he eivät osaa suvaita erilaisuutta. Myöskin toin ilmi sen, että minulla oli lapsuudessa paljon erilaista psyykkistä traumaa, kuten isäni kuolema, kun olin 11 vuotta vanha. Hetki, jolloin sain kuulla Aspergeristani, oli varsin mielenkiintoinen. Se toi samalla minulle helpotuksen ja nimen asioille, miksi olen jatkuvasti erilainen ja siihen, miksi inhosin erilaisia ihmisten tapoja. Mutta toisaalta hyppäsin johonkin kuiluun, jossa minua odotti kahden vuoden pimento ja diagnoosikriisi. En tiennyt kuka olin, mikä olin ja miksi. En edes ajatellut, että minusta voisi olla yhteiskunnalle hyötyä jossakin kohdassa, erityisesti autismin kirjon ihmisten yhteisössä, kuten nyt järjestötoiminnassa. Muistan sen, kun pääsin sittemmin loppuvuodesta 2008 Autismisäätiölle arviointijaksolle sekä siihen, että varmistettaisiin ja tehtäisiin erilaisia poissulkuja Aspergerini vuoksi. Se oli minun mielestäni helpotus, kun pääsin jakamaan ongelmani työntekijöiden kanssa ja puhumaan koulukiusaamisesta kohdallani. Siksi taisin olla aikalailla defensiivinenkin, aina karvat pystyssä ja hyökkäysasemassa. Jouduin tuohon aikaan ristiriitoihin erilaisten ihmisten kanssa paikoissa, joissa liikuin. Se oli minulle kiusallista ja ahdistavaa, kun myöhemmin aloin asioita ajattelemaan kunnolla. Myöhemmin Autismisäätiöllä mietittiin, minkälaisia tukitoimia oikeastaan tarvitsen elämääni, jotta olisin edes jollakin tasolla yhteiskuntakelpoinen. Miten elämäsi muuttui? Minun elämäni on muuttunut kaiken aikaa vain ja ainoastaan positiiviseen suuntaan. Autismisäätiön toimesta pääsin laittamaan jalkani oven väliin, kun Autismiliitolla oli menossa Empowerment-projekti ja siellä alettiin avaamaan verkkolehti Puoltajaa. Menin Puoltaja-lehteen mukaan erään Autismisäätiön työntekijän kannustuksella, sillä osasin kirjoittaa monenlaisia asioita, lisäksi myös valokuvata ja piirtää. Tosin vielä en ole piirtänyt Puoltajaan kuvia. Pitäisi joskus tehdä sellaistakin hommaa, jos vain aika liikenee. Verkkolehti Puoltajaan mukaan tulon jälkeen alkoi sattumaan ja tapahtumaan kaikenlaista ihmeellistä elämässäni. Aloin mennä myös tuona vuonna vertaistukiryhmiin, jotka kokoontuvat Malmilla eräässä 7

8 kerhotilassa. Näin siksi, koska Lohjalla ei ole aikuisille autisminkirjon henkilöille juurikaan vertaistukiryhmiä. Tämä siis oli vuosi Vuonna 2010 jäin pysyvälle eläkkeelle, koska jotkut läheiset olivat painostaneet minua menemään töihin ja opiskelemaan. Puhuin sitten loppujen lopuksi psykiatrini kanssa näistä asioista ja erilaisista ongelmakohdista, joita voisi vielä byrokratia lisätä esimerkiksi työnhakuprosessissa. Muistan kuinka toukokuussa 2010 täytimme psykiatrini kanssa eläkepapereita ja elokuussa 2010 tulikin jo päätös eläkkeelle pääsemisestä. Olin kovin riemastunut asiasta. Tunsin siis olevani vapaa kuin taivaan lintu. Myöskin sain ensimmäistä kertaa kunnollisia ystäviä vertaisistani ja parisuhteen. Elin parisen vuotta diagnoosikriisissä ja en osannut nimetä tunteitani kunnolla, eikä kukaan voinut pukea niitä sanoiksi. Niinpä silloin käyttäydyin vielä aggressiivisesti ja defensiivisesti. Myöhemmin vuonna 2010 menin ratsastusterapiaan ja sain hevosen kautta synnytettyä hyvän luottamussuhteen myös terapeuttiini. Nautin ratsastusterapiasta ja sinne voisin joskus mennä uudestaankin. Opin ratsastusterapian avulla hallitsemaan vihaani ja kiukkuani muita ihmisiä kohtaan. En enää kauppojen ruuhkissa juurikaan töninyt toisia ihmisiä ja jollakin tasolla opin olemaan myös diplomaattisempi toisia ihmisiä kohtaan. Millaista elämäsi on tällä hetkellä? Minun elämäni on suhteellisen värikästä eikä suinkaan tasapaksua, miltä jonkun ulkopuolisen silmissä saattaisi näyttää. Teen jonkun verran kokemuskouluttajan työtä sen lisäksi, että olen Sosiaalipedagogiikan säätiöllä vertaisohjaajana Lohjan Kulttuuripajalla. Maaliskuussa tulee vuosi täyteen siitä, kun valmistuin vertaisohjaajaksi. Kokemuskouluttajana siis voin esimerkiksi kouluihin mennä puhumaan Aspergeristani ja siihen liitettynä arkikuviot mukaan. Viihdyn Kulttuuripajalla hyvin ja olen saanut sitä myötä uusia ihmiskontakteja enkä ole tarvinnut Kulttuuripajan ansiosta psykiatrista sairaalahoitoa kertaakaan. Pidän musisoinnista ja kirjoittamisesta. Siksi pitämäni ryhmät ohjautuvat niille raiteille. Kulttuuripajatyöskentely voimauttaa minua monella eri tapaa, kuten mielellisellä tasolla. Kulttuuripajalla olen ollut oikeastaan vuoden 2013 alusta alkaen mukana, kun sellainen tuli Lohjalle. Nautin siitä, että voin onnistua pienissäkin asioissa, joista tulee positiivinen olotila noin kaikella tapaa. Esimerkiksi viikkosiivon alkuun panemisen jälkeen tulee ihan voittajafiilis. Opiskelen kaiken tämän lisäksi Lohjalla aikuislukiossa kolmatta vuotta ja parin vuoden sisään olisi tarkoitus alkaa kirjoittamaan ensimmäisiä aineita, koska tarkoituksenani on kirjoittaa ylioppilaaksi. Haaveilen myöskin jatko-opinnoista yliopistossa, mutta en vielä tiedä, mitä alaa se voisi olla, mutta tekniikkaa se ei ainakaan ole, koska en pidä matemaattisista aineista. Onko jokin asia yllättänyt sinut? Miten? Minulla on ollut ilo huomata se, että minun omituisuuksiini ja outouksiini kukaan ei enää käännä silmiään, vaan ajattelee kuinka lahjakas olen esimerkiksi soittamaan rumpuja Lohjan Kulttuuripajan bändissä Pots Lojo. Ennen Pots Lojoa ja Kulttuuripajan aikaa soittelin rumpuja viimeksi peruskoulussa ja sen jälkeen parissa hengellistä musiikkia tekevässä bändissä. Nyt olen myöskin huomannut, kuinka paljon olen kehittynyt ihmisenä itsessäni, kun olen jaksanut käydä aikuislukiota ja sen ohessa hoitaa muitakin asioita. Olen myös huomannut minkälaisia voimavaroja minulla oikeastaan onkaan esimerkiksi arjesta selviytymisen apuna. Osaan ratkoa joitakin ongelmia ratkaisu- ja asiakeskeisesti. Minun mielestäni asiat riitelevät, eivät ihmiset. 8

9 Osaan myös nimetä tunteenikin paremmin kuin pari kolme vuotta sitten. Esimerkiksi lasken kymmeneen, ennen kuin raivokohtaus kolkuttelee nurkan takana. Sitten loppujen lopuksi unohdankin jotkut asiat, miksi meinasin ilmaista suuttumukseni primitiivisillä keinoilla, kuten huutamalla tai tönimällä toisia ihmisiä. Mistä olet saanut eniten apua ja tukea? Olen saanut paljolti apua arkeen siinä, että vielä toistaiseksi asun tuetusti. Minulle on laadittu viikko-ohjelma kotitöiden ja ruokailujen suhteen. Muut asiat menevät kuin liukumäessä. Olen oppinut itsestäni ja ystävistäni paljon erilaisia asioita. Osaan myös paremmin auttaa pulassa olevia ihmisiä. Vertaistuki ja yhteistyö ovat voimaa. Se on yksi eräistä motoistani, joista pidän. Tällä hetkellä olen saanut eniten voimia ja tukea sekä Lohjan Kulttuuripajasta että Autismisäätiöstä. Lisäksi vertaistukiryhmissä on kiva käydä silloin, kun olen psyykkisesti tasapainossa, tai että en ole silloin väsynyt. Mitä ajattelet tulevaisuudesta? Jollakin tasolla tulevaisuus pelottaa minua, koska mietin tietyllä tasolla omaa ja läheisten ihmisten ikääntymistä. Nyt silläkin valolla, että vanhusten palvelukeskuksia karsitaan rankalla kädellä, jotta kunta/kaupunki saisi säästöjä, taikka kaupunki/kunta ottaa hoitajat ostopalveluna vanhusten palvelukeskuksiin. Mutta toisaalta toivon omassa vanhuudessani sitä, että hyvinvointiteknologia on kehittynyt siihen pisteeseen asti, että pärjäisin kotona hyvinvointiteknologian innovaatioiden turvin sitten, kun vanhuus iskee. Sinällään vanhuus ei ole sairaus, mutta siihen kuuluvat liitännäisasiat voivat olla sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitaudit. Haaveilen erilaisista asioista paljon liittyen tulevaisuuteen, esimerkiksi yliopisto-opinnoista ja erilaisista pienistä freelance-töistä. En ole kykeneväinen tekemään kahdeksan tunnin työpäiviä ainakaan tällä hetkellä, mutta joskus sitäkin voisi taas kokeilla pitkän ajan päästä. Olen kuitenkin nainen, eikä minulla ole Aspergeriin liittyviä ulospäin näkyviä ongelmia Millaista oli silloin, kun kuulit sanan autismi ensimmäisen kerran? Millaista oli silloin, kun kuulit sanan Asperger ensimmäisen kerran? Kun aloin ottaa selvää Aspergerin syndroomasta, ensimmäisen kerran elämässäni löytyi jotain, mikä selitti kaikki tähänastiset ongelmani. Aikaisemmin en ollut kiinnostunut koko asiasta, koska luulin että Aspergerit ovat jotain kuolaavia laitosasukkeja, enkä voinut kuvitella, että se koskisi minua. Nyt tiedän asiasta paljon enemmän. Minulla on ollut koko elämäni sosiaalisia ongelmia. Olen kuitenkin jotenkin räpiköinyt eteenpäin, kunnes nyt 39-vuotiaana voimat alkavat loppua. Olen opiskellut paljon erilaisia ammatteja ja ollut monenlaisissa työpaikoissa. Sama ongelma tulee silti aina vastaan: en osaa small talkia enkä osaa olla ryhmän jäsen. Osaan luoda suhteita yksittäisiin ihmisiin, joiden kanssa löydän yhteistä puhuttavaa, mutta suurimman osan kanssa ei vain ole mitään puhuttavaa. Työpaikoilla pitäisi pystyä kuitenkin luomaan jonkinlainen keskusteluyhteys niihinkin, joiden kanssa ei ole samalla aaltopituudella. Koulussa on ollut helpompi olla, koska opiskelu on minulle helppoa, ja koulussa kerrotaan selkeästi, mitä pitää tehdä, että saisi kurssit suoritettua. Lisäksi siellä on enemmän vastuussa vain itselle siitä, mitä tekee, töissä pitää tehdä enemmän yhteistyötä ja oma työ vaikuttaa paljon myös muiden työhön. Mitä kertoisit tuosta hetkestä, ajasta ennen sitä ja heti sen jälkeen? Minulla on ollut koko elämäni sosiaalisia ongelmia. Olen kuitenkin jotenkin räpiköinyt eteenpäin, kunnes nyt 39-vuotiaana voimat alkavat loppua. Olen opiskellut paljon erilaisia ammatteja ja ollut monenlaisissa työpaikoissa. Olen kuitenkin nainen, eikä minulla ole Aspergeriin liittyviä ulospäin näkyviä ongelmia. Kun aloin ottaa selvää, 9

10 miten Asperger ilmenee naisilla, ja varsinkin kun luin kirjan Aspergirls, se vaikutti voimakkaasti. Ensimmäistä kertaa tuntui, että yhdessä ainoassa kirjassa oli kuvattu kaikki ongelmani. Minulla on diagnosoitu toistuva masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelko jo vuosia sitten. Koen itse asian kuitenkin niin, että pelko on tullut ongelmieni seurauksena, eikä suinkaan ole niiden varsinainen syy. Koska minulla on ollut myös traumaattisia tapahtumia lapsuudessa, minua ei tietenkään uskota psykiatrisella puolella ollenkaan. Tämä on turhauttavaa, koska koen, että en pysty puhumaan siellä asioista sillä tavalla kuin itse ne koen. Miten elämäsi muuttui? Ei juuri mitenkään muuten, paitsi että uskon nyt itse tietäväni, mistä ongelmani johtuvat. Olen myös puhunut asioista toisten naisten kanssa, jotka ovat saaneet diagnoosin yksityiseltä puolelta, ja olen hyvin vakuuttunut siitä, että ongelmani ovat samanlaiset. Näiden ihmisten kanssa minun on helppo puhua, toisin kuin normaalien ihmisten kanssa. Millaista elämäsi on tällä hetkellä? Olen mahdollisesti jäämässä eläkkeelle sosiaalisten tilanteiden pelon ja toistuvan masennuksen takia, jos B-lausunto menee läpi eläkeyhtiössä. Koen, että voimani ovat lopussa, en kestä enää stressiä. Minulla on ollut jo pitkään pahoja uniongelmia, enkä jaksa enää ihmisiä. Masennuslääkkeistä on tullut minulle aina paljon sivuvaikutuksia eivätkä ne ole silti ikinä masennusta parantaneet. Masennukseen on aina liittynyt voimakas väsymys, joka tuntuu fyysiseltä väsymykseltä, ja se on aina alkanut helpottaa vasta, kun stressi on loppunut. Eli kun olen lopettanut työt. Onko jokin asia yllättänyt sinut? Miten? Lähinnä harmittaa, että en saanut tietää näitä asioita jo nuorena, koska olisin osannut itse suhtautua asioihin eri tavalla. Nyt olen vain yrittänyt koko elämäni muuttua normaaliksi, eikä se ole onnistunut. Sen sijaan voimat ja terveys ovat menneet. Mistä olet saanut eniten apua ja tukea? Ongelmani eivät näy lääkärin vastaanotolla, koska minun on helppo puhua sellaisessa tilanteessa, jossa on paikalla vain yksi ihminen, tiedän, kuka hän on (tai ainakin missä roolissa hän on) ja tiedän, mistä asiasta puhutaan. Kirjoitin pitkän kertomuksen oireistani ja pääsin HUS:n Neuropsykiatrian poliklinikalle tutkimuksiin. Tutkimuksissa löytyi esimerkiksi helposti kuormittuva työmuisti, ja selvisi myös, että minulla on vaikeuksia lukea tunteita kasvonilmeistä. Neuropsykiatri ohitti kuitenkin loppulausunnossa nämä oireet ja oli sitä mieltä, että minulla on vain joitakin autismin kirjon piirteitä. Koska hän ei nähnyt mitään ulospäin näkyviä sosiaalisia ongelmia silloin, kun puhuin hänen kanssaan, en voinut saada diagnoosia. Minut palautettiin psykiatrian poliklinikalle, jossa minua 10

11 ei omasta mielestäni ymmärretä eikä osata auttaa. Koen, että olen nyt vain ongelmallinen potilas, josta ei tiedetä, mitä sille pitäisi tehdä. En voi keskustella asioista kenenkään kanssa niin kuin ne itse koen, koska psykiatrian puolella lähdetään siitä, että olen normaali ihminen, joka vain pelon takia luulee, ettei osaa puhua ihmisten kanssa. Jos joku edes sanoisi on tosiaan mahdollista, että oletkin erilainen kuin muut, mutta ei se haittaa. Mietitään miten voisit pärjätä piirteidesi kanssa paremmin, minun olisi helpompi jatkaa keskustelua asiasta. Psykiatrian puolella ei tiedetä ilmeisesti Aspergerin syndroomasta tai sen yleisyydestä mitään, ja koko asia kielletään. Nykyiset diagnoosikriteerit ovat mielestäni ongelmalliset, koska aikuiset hyvätasoiset ihmiset ja varsinkaan naiset eivät voi saada mitään diagnoosia, vaikka heillä olisikin piirteitä, jotka vaikeuttavat elämää. Vaikka ulospäin näkyvät oireet helpottaisivat aikuisena, ongelmia voi silti olla jäljellä, mutta sitten yhtäkkiä ne muuttuvatkin psyykkisiksi ongelmiksi. Minulla on myös erilaisia lääkeyliherkkyyksiä, joita voi myös liittyä Aspergeriin, varsinkin aivojen toimintaan vaikuttaville lääkkeille. Kun minulla ei ole tästä mitään diagnoosia, sitä ei välttämättä oteta jatkossa huomioon, vaikka kuinka kertoisin itse asiasta. Mitä ajattelet tulevaisuudesta? Tällä hetkellä toivon, että tosiaan saan jäädä eläkkeelle, koska en näe oikein enää muuta vaihtoehtoa. Kauhukuva on, että jään vuosiksi pyörimään psykiatrisen poliklinikan ja työvoimatoimiston välille, ja minut pakotetaan työkokeiluihin, jossa on taas aivan samat ongelmat edessä kuin aina aikaisemminkin. En jaksaisi enää yhtään uupumusta ja masennusta. Surullisinta on, että jos minulla olisi ollut sellainen työpaikka, jossa ei olisi pakko puhua eikä syödä toisten ihmisten kanssa, olisin pystynyt ihan hyvin tekemään töitä koko ajan. Naisille sosiaaliset ongelmat ovat vielä suurempi taakka kuin miehille, koska naisille ei vain sallita epäsosiaalista käytöstä. Se estää esimerkiksi uralla etenemisen hyvin tehokkaasti. Miehiä saatetaan sietää, vaikka he olisivat erikoisia, jos he kuitenkin osaavat ammattinsa. Millaista oli silloin, kun kuulit sanan autismi ensimmäisen kerran? Millaista oli silloin, kun kuulit sanan Asperger ensimmäisen kerran? Kuulin sanan autismi ensimmäisen kerran erityispedagogiikan approbaturopintojen opintokäynnin yhteydessä. Kävimme lastenpsykiatrisella osastolla, se oli 80-luvun alkupuolta. Hoitaja kertoi lapsesta, joka oli tullut heille hoitoon ja oleskeli vain pöydän alla, kunnes vähitellen hänet saatiin pois sieltä. Tulkinta oli, että lapsi oli traumatisoitunut kotona. Lapsi kuntoutui (tottui osastolla oloon?) ja palasi kotiin viikonlopuksi, mistä palattuaan halusi taas olla pöydän alla luultavasti trauma oli uusinut. Pikemminkin se oli siirtymätilanneproblematiikkaa, mutta sitä ei silloin tajuttu, vaan autismi kytkettiin yhä kiintymyssuhdeongelmiin. Muistan ajatelleeni jo silloin, että noinkohan... Kuulin Aspergerista ystävältäni 90-luvun alussa, jonka jälkeen itse diagnosoin poikani, hänen isänsä ja osittain itseni assiksi. Viisi vuotta meni, ennen kuin palvelurakenne suostui tunnistamaan saman poikani kohdalla. Tilanne oli ensin minulle helpottava ja sitten turhauttava. Hitaasti kääntyvät isot laivat Kun kuulin sanan autismi, se tuntui erittäin jännittävältä. Kun kuulin, että minulla myös on Asperger, olin ihmeissäni, mutta en kuitenkaan antanut sen häiritä elämääni pikemminkin päinvastoin. Juuso Michael Jube Juntusen Asperger En oikein muista, millaista silloin oli, kun kuulin lastenpsykiatrilta, että minulla olisi Asperger. Oli joku 90-luvun puoliväli ja olin käynyt lastenpsykiatrian osastolla muutaman vuoden oppimis- ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi. Silloin en tajunnut yhtään, mitä Asperger tarkoittaa, eikä oikeastaan edes kiinnostanut. Minun tarinani Lapsena näin elokuvan autismista ja sen nimi oli Rakkauden ihme. Elokuva kosketti minua. En arvannut, että saisin itse diagnoosin HFA aikuisena autistina. 11

12 Luin aikuisena Aspergerin oireyhtymästä jostain lehdestä, ja tämän seurauksena päätin lähteä hakemaan diagnoosia enhän ollut löytänyt paikkaani maailmassa ja minulla oli erityiskiinnostuksia. Nykyään olen vapaa taiteilija Vuoden 2000 kesällä. Tuolloin lähihoitajakoulutuksessa ollut tätini mainitsi tästä. Ja toi esille ajatuksen, että olisin hänen mielestään Asperger, assi eli AS-henkilö. Esimerkkinä hän nosti sen, että sivelen voileivän hyvin tarkkaan eli hitaasti ja huolellisesti. Vuoden 2002 keväällä sainkin sitten tämän diagnoosin. Salassa vammainen En oikein ymmärtänyt käsitteitä, sillä silloin ne koskivat muita ihmisiä eivätkä itseäni. Molemmat esitettiin sairauksina. Kun itselläni todettiin Asperger, tiesin jo, mistä oli kyse, eikä se ollut sairautta. Tulevaisuus on toiveita Autismista en osaa sanoa, koska kuulin ensimmäisen kerran, Aspergerista viimeistään 2004, kun epäilys syndroomasta tuotiin julki lähipiirissä. Yksinäinen vanhuus pelottaa Mitä kertoisit tuosta hetkestä, ajasta ennen sitä ja heti sen jälkeen? Ennen kun tiesin, että minulla on Asperger, olin ollut kolmessa tarhassa ja Meilahden ala-asteella noin kuukauden. Ja saatuani selville, että minulla on Asperger, aloin kehittämään itseäni. Juuso Michael Jube Juntusen Asperger Kuultuani, että minulla olisi Asperger, sillä ei ollut minulle tuolloin mitään merkitystä. Mutta koulussa sitä ei tajuttu, vaikka kaikki osapuolet lastenpsykiatriasta kouluun oli olevinaan kunnossa. Sain erityisopetusta, mutta siitä ei paljon hyötyä ollut, koska opetustyyli ei muuttunut. Aspergerin pitäisi päästä tutustumaan asioihin sisältä käsin tai vaikka takaperin, mutta ei sillä peruskaavalla. Minun tarinani 1 Diagnoosin hakeminen jännitti kovasti. Onneksi Lennart von Wendt oli todella mukava ja ymmärtäväinen. Sain ensin AS-diagnoosin ja myöhemmin tämä tarkentui HFAdiagnoosiksi. Koin helpotusta, kun oireeni saivat nimen. Nykyään olen vapaa taiteilija Diagnoosin saaminen oli kriisi. Sain sen kuntoutuksessa, jossa mielestäni erittäin huonosti valmennettiin kohtaamaan tätä asiaa. Tuolloin olivat opiskelut pahasti keskeytyksissä, joten diagnoosin saaminen oli eräänlainen elinehto tukitoimille. Lähipiiriä kuten omaisia ei lainkaan huomioitu kuntoutuksessa, kuten esimerkiksi palavereitten pidossa. Niin ikään myöhempi kuntoutusjakso oli sekin täysi fiasko, suorastaan katastrofi mielestäni. Palveluntuottaja oli sama. Salassa vammainen Olin lapsuudesta asti tiennyt olevani erilainen ja jo jonkin aikaa tiennyt, että erilaisuuden syyllä oli sama nimi kuin eräällä itävaltalaisella lääkärillä vaikka se nyt vain sattuikin olemaan nimi, joka tietyille elämää vaikeuttaville piirteille on tautiluokituksiin keksitty. Kun se oli mustaa valkoisella, saatoin tavallaan helpottua. Se kun sisälsi paljon vahvuuksiakin. Ongelman kanssa tuntui helpommalta elää, kun tiesi syyn. Tulevaisuus on toiveita Epäilys läväytettiin silmille vähän epäpsykologisesti, meni aikana niellä sanoma, useita viikkoja. Yksinäinen vanhuus pelottaa Miten elämäsi muuttui? Armollisempaan ja selkeämpään suuntaan. Hitaasti kääntyvät isot laivat. Marjatta-koulussa aloin maalaamaan muiden kanssa teoksia, aloitin yhteislauluryhmässä ja esiinnyin monessa näytelmässä muun muassa Idän prinssinä ja Kiinan keisarina. Tein paljon sen nimisiä autismiesityksiä kuin Jubbesbubbe, Jube-show, Kolmen hauskat ja Juben taikuriesitykset. Aloin myös 2004 kiinnostumaan hyvin vahvasti Suomen historiasta. Aloitin Citytulppaanin kummina 2006 ja Citytulppaanissa esitin ja soitin Finlandiaa ja Maamme-laulua, samoin Invalidisäätiön toiminnassa. Ja aloin laulamaan 12

13 sielläkin Finlandiaa, Maamme-laulua ja Muistoja Pohjolasta -laulua sekä omia sanoituksiani Itkevän pojan, Kauniin Suomen ja Kiitos veteraanit, jotka itse myös sävelsin. Tein siellä myös maalauksen Rautatientorille. Tein monta omaa näytelmää. Esiinnyin viidessä upseerin roolissa, pääsin sotaveteraanitalolle kiittämään kädestä pitäen sotaveteraaneja ja laulamaan heille Rautavaaraa ja Finlandiaa välisenä aikana. Pelasin menestyneesti biljardia, lentopalloa, lumijalkapalloa, pesäpalloa ja seitsemää muutakin urheilulajia, sekä kävin kuntosalilla. Ja olen ollut viiden autistisen järjestön jäsen tai toiminnassa mukana ja olen ollut kolmessa teatterissa ja Vallilan valmennuskeskuksessa 30 työvalmennustehtävässä ja monessa ryhmässä. Kävin siellä myös luontokoulun. Olin myös vähän aikaa partiossa ryhmänjohtajana ja kunniavartiostossa. Juuso Michael Jube Juntusen Asperger Ei elämäni muuttunut mitenkään. Olin aina vajaaälyisen leima otsassa ja opetus jatkui samalla turhauttavalla tavalla. Selviydyin koulusta ala-arvoisin numeroin, paitsi musiikki oli 9 ja kuvataide 10. Se nosti vähän päästötodistuksen keskiarvoa. Minun tarinani Autismidiagnoosini johti minut kuntouttavaan koulutukseen keskuspuiston ammattiopistoon (sähköalalle). Rupesin saamaan tukea elämänhallinnan ongelmiini sekä keskustelutukea psykologilta. Nykyään olen vapaa taiteilija Koin olleeni salassa vammainen pitkälle aikuisikään saakka. Koin olleeni jopa täysin epäonnistunut yksilö ihmisenä. Olen yrittänyt touhuta ja kokeilla monenlaista, mutta yleensä lopputulos on se, että joko syystä taikka toisesta joudun jättämään jotain kesken ja onnistumatta siinä, mitä yrittämään olin lähtenyt. Monesta asiasta, kuten esimerkiksi koulutustoiminnasta kokemusosaajana, on jäänyt vain karvas pettymys ja onnistumattomuuden tunne jäljelle. Minulla on ehkä normaalia suurempi tarve saada jotain tunnustusta, jota ei ole muuten tullut. Salassa vammainen Sain uutta ajateltavaa, itsetuntemus ja -tunto vahvistuivat, saatoin ymmärtää erilaisuutta paremmin. Olin tuolloin lukiossa, ja diagnoosin ansiosta tarvittavat tukitoimetkin järjestyivät. Tulevaisuus on toiveita Epäilys johti puolen vuoden kuluttua diagnoosin saamiseen. Se muutti vähän kaikkea. Yksinäinen vanhuus pelottaa Millaista elämäsi on tällä hetkellä? Mensa-tasoisesta älykkyydestä ja monista koulutuksista huolimatta teen töitä enimmäkseen ilmaiseksi. Poikani ei ole hankkinut mitään koulutusta, vaikka Mensa-raja menee rikki. Yhteiskuntakokemukset ovat olleet koulupuolella niin masentavia. Hitaasti kääntyvät isot laivat Olen tällä hetkellä Autismisäätiön tukiasumispisteessä Kustaa Aadolfissa ja käyn Keskuspuiston ammattiopistossa kiinteistöhoitajan peruskurssia, olen Helsingin Autismija Aspergeryhdistyksen hallituksen jäsen, Suomalaisuuden liiton jäsen, Sotaveteraaniliiton kannatusjäsen ja 12 muunkin yhdistyksen/järjestön jäsen. Minulla on 10 taiteellista harrastusta, muun muassa olen työväenopistoopinnoiltani valokuvaaja. Juuso Michael Jube Juntusen Asperger Elämäni on tällä hetkellä välillä tasaisen tappavaa ja välillä vuoristomäkeä. Syön masennus- ja skitsofrenialääkkeitä sekamuotoiseen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, jota minulla ei ehkä edes ole. Mutta elämä on sellaista tupakointia ja kahvin juontia päivittäin sekä erilaisten maailman asioiden tutkimista ja ihmettelyä. Minun tarinani 13

14 Vietin monta vuotta kuntoutuksessa Autismisäätiöllä. Opin elämänhallinta- ja sosiaalisia taitoja. Sain myös opetella toiminnallisia taitoja ja luovuuden hallitsemista tekemällä taidetta ja käännöksiä. Ennen vapaan taiteilijan uraa toimin pari vuotta Autismisäätiön freelance-kielenkääntäjänä. Nykyään olen siis vapaa taiteilija ja kirjoitan autismista, soitan selloa ja teen sävellyksiä ja kuvataidetta. Minulla käy Autismisäätiön ohjaaja kerran viikossa ja keskustelemme autistisesta elämästäni ja siitä, mikä milloinkin askarruttaa. Minulla on psykoosilääkitys ja masennuslääkitys ja nämä ovat tärkeitä. Olen kova ajattelemaan ja stressaamaan, joten tuki ja lääkitys auttavat kovasti. Nykyään olen vapaa taiteilija Surkeata ja kurjaa. Olen alkoholisoitunut ja syrjäytynyt. Saan tukitoimia, mutta eivät ne riitä. Sosiaalisuus ja toimintoihin sitoutuminen tuottavat vaikeutta. Elämä on syvästi epätyydyttävää. Monet asiat ovat tuottaneet pahan turhautumisen. Parisuhdetta ei ole (jos joskus on ollutkin) ja liiallinen alkoholinkäyttöni pilaisi varmasti senkin. Itsemurhayrityksiä ja vakavia tapaturmia sekä muutoin vaarallisia tilanteita on tapahtunut useasti. Vain onnella (taikka niin sanotusti varjeluksen, suojeluksen kautta) olen välttynyt kuolemalta. Siitäkin väännän usein mustaa huumoria. Jatkuva lääkitys, minkä lisäksi syön vitamiinija hivenainevalmisteita. Salassa vammainen Valmistun yliopistosta ja olen osa-aikatöissä. Minulla on vaikeaa toisinaan arjessa eikä ystävyyssuhteita tahdo syntyä, mutta tulevaisuudensuunnitelmia on paljon. Tulevaisuus on toiveita Yksinäistä. Työkyvyttömyyseläkkeellä tuntee itsensä vähän tarpeettomaksi, vaikka olikin helpotus, kun työnhaun ja sosiaalisten selvitysten rumba jäi pois. Yksinäinen vanhuus pelottaa Onko jokin asia yllättänyt sinut? Miten? Se, miten hitaasti palvelurakenteet reagoivat uuteen tietoon ja omaksuvat uusia toimintatapoja. Hitaasti kääntyvät isot laivat Olin unohtanut moniksi vuosiksi, että itsellä on Asperger, ja kun muistin sen, elämäni jopa helpottui. Ja olen jopa hieman ylpeä Aspergeristä, kun tiedostan olevani hyvä joillain osa-alueilla. Minun tarinani 1 Sain autismidiagnoosin vasta aikuisena. Tässä on paljon hyvää. Kun tsemppasin monta vuotta ilman diagnoosia ja tukea, opin sitkeäksi ja opin pärjäämistä. Tätä näyttää puuttuvan autismin kirjon henkilöiltä, joita usein tuen puitteissa lapsesta asti jossain määrin holhotaan... Nykyään olen vapaa taiteilija Moni asia on yllättänyt. Melko usein onnistun löytämään jotain, joka pitää hetkeksi pystyssä. Sytyn moniin asiaan myöhään, mutta sitten kuitenkin innokkaasti. Löydän helposti niitä pieniä riemun aiheita. Joskus jotkut liittyvät jopa vertaistukeenkin: AS-henkilöihin paikallisella seudulla. Yritän olla/pysyä aktiivina kuitenkin ja monialainen eräällä tavalla, sekä kannustaa toisia muita eteenpäin omassa elämässään. Jos he kysyvät minulta jotain neuvoa, yritän parhaani mukaan auttaa heitä. Luulen saavuttaneeni ehkä jonkinlaista näkymätöntä respektiä eli arvonantoa monelta assilta. Se oli lievä yllätys minulle. Salassa vammainen Minulle tehtiin äskettäin neuropsykologiset tutkimukset, joissa selvisi, että olen matemaattisesti lahjakas, mutta minulla on suuria hahmotusvaikeuksia. Se selitti, miksi eksyn niin usein. Tulevaisuus on toiveita Nyttemmin se, miten heppoisella perusteella diagnooseja tunnutaan antavan. Aiemmin se, miten herkkähipiäistä mielensäpahoittajasakkia asseissa liikkuu. Yksinäinen vanhuus pelottaa Mistä olet saanut eniten apua ja tukea? Vertaistuki. Hitaasti kääntyvät isot laivat Ystäviltä, perheeltä ja lähipiiriltä. Juuso Michael Jube Juntusen Asperger 14

15 Mistään en ole saanut tukea, muuta kuin psykiatrian puolelta sellaisia lääkkeitä, ettei vaivaa Asperger eikä mikään. Aspergerini on unohdettu psykiatrian puolella täysin. Eihän niitä vuosien takaisia papereita enää mistään löydy. Minun tarinani Eniten tukea olen saanut Lennart von Wendtiltä ja Autismisäätiöltä varsinkin Ritva Ulanderilta, Mirjami Hagmanilta ja Raija Sireniltä sekä psykologi Anders Blomqvistilta. Nykyään saan tukea Autismisäätiön ohjaajilta, sukulaisilta ja ystäviltä. Nykyään olen vapaa taiteilija Vertaistukiryhmässä olen ollut pitkään. En oikein koe saavani sieltä paljoa mitään uutta. Joskus väsyttää pahemman kerran, kun tuntuu siltä, että puhutaan aina vain samoista vanhoista asioista. Toisaalta itselläni on taipumusta juuri tuohon samojen asioitten toistuvaan kertaamiseen. Toiminnallinen AS-ryhmä aikuisille voisi olla jotain uutta ja inspiroivaa. Nettivertaistuesta olen saanut ymmärtäviä sympatioita ja ehkä hieman fanitustakin. Tämä ei tarkoita AS-palstaa. Salassa vammainen Piirtämisestä ja lukemisesta, järjestötoiminnasta, toisinaan hyvistä ihmiskohtaamisista. Tulevaisuus on toiveita Perheeltä ja parhailta ihmisiltä vertaistoiminnassa. Yksinäinen vanhuus pelottaa erityyppinen opetusmetodi. Eikä se tarvitsisi kuin pieniä kikkoja opetukseen. Ehkä... Minun tarinani Tulevaisuus on mielenkiintoinen. Aion keskittyä luovuuteen sellonsoittoon, säveltämiseen, kuvataiteeseen ja varsinkin parhaimpaan ystävääni, joka on kissa. Nykyään olen vapaa taiteilija Synkältähän tuo näyttää. Luultavasti lisää kipuja ja sairauksia tiedossa. Fysiikka on heikentynyt paljon, kuten jatkuvasti heikentyneen näön myötä. Jatkuva krooninen väsymys ja ahdistus vaivaavat useinkin. Myös nukkuminen jää usein huonoksi. Olen pelännyt jopa syöpäsairauttakin. Joskus on ollut pelottavia oireita. Omassa mielessäni en pitkäikäiseksi tulisi elämään (nyt lähestyn keski-ikää), sillä elämäntapani on tuhoisa ja kuluttava sekä riskialtis. Salassa vammainen Tulevaisuus on toiveita, joita voi tavoitella ja usein toteuttaakin. Tietysti myös haasteita, mutta on parempi ajatella ratkaisukeskeisesti. Tahdon muuttaa ulkomaille, jossa jo vuosi tuli opiskeltua. Tulevaisuus on toiveita Yksinäinen vanhuus pelottaa. Toivoisin, että työpanokseni kelpaisi yhteiskunnalle, vaikka osa-aikatyön muodossa. Yksinäinen vanhuus pelottaa Mitä ajattelet tulevaisuudesta? Hitaasti kääntyvät isot laivat, mutta kyllä ne lopulta kääntyvät. Hitaasti kääntyvät isot laivat Ajattelen tulevaisuuden hyvänä. Haluaisin saada pysyvän tyttöystävän, oman perheen, auton, päästä lukioon Eiraan historiaopintoihin ja haluaisin, että meillä kaikilla olisi hyvä olla. Juuso Michael Jube Juntusen Asperger Tulevaisuus on tavallaan ahdistava, mutta myös kutkuttavan jännittävä. Jos vielä lähtisin joskus opiskelemaan, vaikka se on vaikeaa, ennen kuin kehitetään Aspergereille 15

16

17 Jyrin tarina Meidän tarinamme alkoi vuonna 1974, siis aikana, jolloin autismista ei tässä maassa ollut tietoa. Minä olin 29-vuotias ja jo vuosia Kauppakorkeakoulun jälkeen työelämässä ollut. Kuvittelin jatkavani töissä pian äitiysloman jälkeen, mutta toisin kävi. Jyri oli koliikkivauva ja huusi yökaudet. Helpointa oli imettää häntä mahdollisimman pitkään ja teinkin sitä vuoden vanhaksi asti. Jyriä oli vaikea jättää vauvana vieraan hoitoon. Jos erehdyin niin tekemään, hän protestoi huutamalla koko sen ajan kun olin poissa. Päätin jäädä joksikin aikaa kotiin. Pikkuveli syntyi kahden vuoden kuluttua. Hän oli onneksi maailman helpoin lapsi. Jyrin varhaislapsuus oli varsin onnellinen. Asuimme Espoossa kerrostalossa. Meitä oli monta lapsiperhettä pihapiirissä ja naapurustossa. Lapsista oli kollektiivinen vastuu kaikilla aikuisilla. Jyri oppi laulamaan ennen puhumista. Hänellä oli paljon omia sanoja ja mielikuvitusystävä, Aiko. Jyrillä oli oma rikas sisäinen maailmansa. Kavereitakin oli. Jyri meni siinä muiden mukana myötäillen olematta itse aktiivinen. Minulla oli myös pari omien lasteni ikäistä hoitolasta naapurista. Jyri ei viihtynyt hiekkalaatikolla, vaan teki mieluummin omia retkiään. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti. Milloin huomasin kauhukseni, että hän oli kiivennyt puun latvaan tai nelikerroksisen talon katolle, milloin hän tikkasi pienellä pyörällään vilkasliikenteisen tien reunaa. Linnanmäen kieputtimia Jyri rakasti. Pelon tunne tuntui olevan tuntematon. Kaikki liikuntaan liittyvät taidot hän oppi hyvin varhain: pyörällä ajon, hiihtämisen, luistelun, uimisen. Hän ei siis ollut motorisesti kömpelö. Hurriganesin konsertti Linnanmäellä teki Jyriin lähtemättömän vaikutuksen. Kattilankannet kotona saivat sen jälkeen kyytiä. Jyri ei kärsinyt lapsena, kuten ei myöhemminkään, ääniyliherkkyydestä. Rock-konsertit käyvät nykyisinkin siinä missä mikä tahansa melodinen musiikkikin. Vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet, musiikki ja liikunta, tulivat esille jo hyvin varhain. Neuvolan täti epäili 5-vuotistarkastuksessa, että Jyri ei varmaankaan kuule, koska ei reagoinut tarpeeksi ääniin. Mentiin siis foniatrille. Foniatri sanoi, että kuulo on normaali. Palikkatestit Jyri suoritti huomattavasti itseään vanhemman tasoisesti. Koska sosiaaliset taidot olivat ilmeisen puutteelliset, foniatri suositteli osapäivätarhaa. Seurakunnan päiväkerhossa hän tosin oli käynyt jo 3- vuotiaasta. Niinpä Jyri aloitti syksyllä osapäivätarhassa 25 lapsen ryhmässä, jossa vietti kaksi vuotta. Siellä olivat onneksi tutut oman pihan kaverit, jotka hyväksyivät Jyrin sellaisena kuin hän oli. Naapurin Katariinakin sanoi, että Kyllä minä menen Jyrin kanssa isona naimisiin vaikka se onkin tuommoinen ujokas. Opettajalta tuli kuitenkin viestiä, että Jyri vetäytyy usein omiin oloihinsa eikä oikein leikkeihin osallistu. On vähän kummallinen lapsi. 7-vuotiaana alkoi koulu, yli 20 oppilaan ryhmässä. Opettaja oli huolissaan, kun pojalla oli pallo hukassa. Jyri oppi kuitenkin lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan säädetyssä järjestyksessä, joten eka luokka tuli suoritetuksi. Ympäristöopin kirjan avaruussivut tekivät Jyriin suuren vaikutuksen ja kysymysten tulva oli loputon. Hiihtokilpailuissa hän menestyi ja olisi voittanut, ellei paras kaveri olisi huutanut että odota, jolloin Jyri pysähtyi ja kaveri hiihti voittoon. Liika kiltteys ja kyvyttömyys pitää puoliaan onkin monta kertaa hänen elämässään kostautunut. Ekan luokan jälkeen muutimme Vantaalle mieheni työmatkan takia. Kaikki vanhat kaverit jäivät. Koulussa ei ollut ketään tuttuja. Opettaja ei tiennyt, miten suhtautua. Jyri vetäytyi enemmän ja enemmän omiin oloihinsa. Hän lopetti puhumisen melkein kokonaan. Uni ei tullut yöllä. Kasvavaa ahdistusta oli kamala katsella. Ennen joulua tuli täysi romahdus. Näin jälkiviisaana voisi todeta, että stressitaso ylitti sietorajan. Joulun jälkeen Jyri sai paikan Lastenlinnan päiväosastolta ja sairaalakoulusta, missä sitten kävi päivittäin puolentoista vuoden ajan. Jyri oli vahvasti lääkittynä. Aloitettiin psykoterapia, joka jatkui sitten vuosia. Siitä ei ollut 17

18 mitään hyötyä, jos ei ehkä kovin paljon haittaakaan. Kuljettamiset kaksi kertaa viikossa veivät aikaa ja voimia. Meitä vanhempia tutkittiin tarkkaan ja mielestämme syyllistettiin, kunnes kuvioon tullut uusi lääkäri Jari Sinkkonen antoi meille synninpäästön. Hän sanoi, että Jyri on herkkä lapsi, joka ehkä hyötyisi musiikkiharrastuksesta. Hän ehdotti soittimeksi viulua. Silloin sitä ei vielä aloitettu (eikä viulua myöhemminkään). Autismista ei edelleenkään tiedetty mitään tai jos tiedettiinkin, ei ainakaan osattu mitenkään ottaa hoidossa huomioon. Uudet koettelemukset olivat edessä. Jyrille järjestettiin paikka erityisluokassa, jossa oli vahvasti oppimisvaikeuksisia lapsia. Jyri karkaili luokasta ja juoksi koulun ympäri rehtori perässä. Retkillä hän ei pysynyt ruodussa, vaan kulki pitkin ojanpohjia jalokiviä etsien. Opin pian olemaan varuillani kotona, koska harva se päivä opettaja soitti, että Jyri piti hakea pois koulusta kesken päivän. Sitten tuli se päivä, että ilmoitettiin, ettei kouluun enää voi tulla. Jyri joutui yksityisopetukseen (4 tuntia/viikko) melkein koko alakoulun ajaksi. Lisäksi minä tietysti opetin häntä kotona. Koko tänä aikana otimme Jyrin mukaan joka paikkaan, missä kävimme: mökkilomat, Lapin lomat, ulkomaanmatkat. Näistä Jyri nautti. Alakoulun lopulla kouluun tuli uusi opettaja, joka sai kontaktin Jyriin musiikin avulla. Opettaja pani hänet improvisoimaan pianolla. Jyri oli lopettanut kaiken puhumisen aiemmin, mutta nyt hän puhkesi puhumaan. Opettaja otti Jyrin täysiaikaisesti luokkaansa 10 oppilaan ryhmään. Yläkouluaika oli sitten Jyrille kulta-aikaa. Jyri kävi koulua säännöllisesti ja teki tunnollisesti tehtävät. Kielten kappaleet hän oppi ulkoa ja sanakokeet menivät hyvin. Matematiikassa mekaaniset laskut sujuivat. Jyristä tuli koulun urheilutähti yksilölajeissa. Hän voitti kaikki koulun urheilukilpailut. Urheilumenestys toi arvostusta oppilastovereiden silmissä. Hän pääsi koulun kuoroon. Jyri alkoi käydä pikkuveljen kanssa lenkeillä. Pikkuveli harrasti kestävyysjuoksua urheiluseurassa, ja Jyri meni siihen mukaan. Jyri noudatti pilkuntarkasti harjoitusohjelmia. Nuorten sarjoissa tuli menestystä maasto- ja maantiejuoksuissa. Pokaaleja ja palkintoja kertyi. Tuli myös kosolti onnistumisen kokemuksia. Minut pyydettiin kouluun tuntiopettajaksi. Samalla aloitin kasvatustieteen opinnot. Tein töitä ja opiskelin. Valmistuin nopeaan tahtiin luokanopettajaksi ja jatkoin erityisopettajaksi. Poikani Jarkko on monesti ihmetellyt, miten se tapahtui. Vastaukseni oli: öisin ja keittiönpöydän kulmalla aina, kun oli vähänkin aikaa. Yläkoulun aikana minulle ja Jyrin opettajalle kirkastui käsitys, että Jyri on autisti. Virallista diagnoosia ei ollut, eivätkä opintonikaan juuri asiaa valaisseet. Luin kaiken, minkä käsiini maailmalta sain. Suomeen alkoi myös tulla ulkomaanguruja kouluttamaan. Jyrikin oli eräässä koulutuksessa Theo Peetersin koeoppilaana. Ahmin kaiken autismia käsittelevän tiedon. Tieto ei lisännyt tuskaa, vaan päinvastoin: syyllisyyden taakka keveni entisestään. Kymppiluokalla Jyrillä alkoi mennä huonommin. Koulu, opettaja ja luokkatoverit vaihtuivat. Koulusta kotiin ei tultukaan suoraan, emmekä tienneet, missä aikaa kulutettiin. Jyri oli helposti narrattavissa ja vietävissä. Murrosikä oli alkanut ja herätti hämmennystä. Ensimmäinen ammattikouluvuosi oli katastrofi ja koulu keskeytyi. Oltiin taas aallonpohjassa. Mieheltäni petti sydän, joka saatiin sillä kertaa korjattua ohitusleikkauksella. Jyrille ainoa tarjottu ratkaisu oli kehitysvammaisten työtoiminta. Kotiinkaan hän ei voinut jäädä, koska meillä vanhemmilla oli vaativa työ ja pikkuveli kävi lukiota. Työtoimintaryhmässä Jyri joutui kaikkien silmätikuksi ja hän karkaili. Ruuvien pussitus ei oikein kiinnostanut. Jyri joutui jatkuvasti vaikeuksiin yksin liikkuessaan. Hän tuli pari kertaa kotiin rajusti pahoinpideltynä. Seurasi Rinnekotijaksoja ja vahvaa lääkitystä. Optikolle tuli usein asiaa, koska rillit oli rikottu. Juoksemista ei voinut jatkaa. Jyri ei ole koskaan oikein pärjännyt sosiaalisesti taitavien ei-autististen kehitysvammaisten ryhmissä, ellei kyseessä ole hänen vahva osaamisalueensa, kuten musiikki, ja ellei ryhmä ole hyvin ohjaajan hanskassa. Sitten tuli pelastus. Keskuspuiston ammattiopisto aloitti Keravalla työelämään valmentavan koulutuksen autisteille Raija Sirenin johdolla. Jyri sai autismidiagnoosin. 18

19 Tuli muutto kotoa ryhmäkotiin. Kolmen vuoden koulutusjakson jälkeen alkoi autistien päivätoiminta Keravalla ja sieltä käsin töissä käynti niin sanotusti normaaleilla työpaikoilla. Vuonna 1998 miehelleni siirrettiin uusi sydän. Jyri reagoi huoleen menettämällä kokonaan ruokahalunsa. Pumppu pelaa edelleen. Vielä yksi koettelemus oli edessä: suolilama. Sen seurauksena Jyri vietti kuusi viikkoa sairaalassa makaamalla saaden ravintoa vain suonensisäisesti, kun pitkä pätkä paksusuolesta oli leikkauksessa poistettu. Jyri laihtui sairaalassa varjoksi entisestään. Jyrillä on aina ollut ja on edelleen korkea kipukynnys. Tilanne ei normaalilla kivun tuntemuksella olisi varmaankaan päässyt näin pahaksi. Jyri on aina tykännyt ottaa saunassa kovia löylyjä ja käy mielellään uimahallin kylmävesialtaassa ja uimassa jääkylmässä järvessä eli hän tarvitsee voimakkaita tuntoaistimuksia. Tämäkään ei aina ole turvallista. Pekka Tanin vastaanotto mullisti Jyrin elämän. Diagnoosi tarkentui: autistinen häiriö ilman älyllistä kehitysvammaisuutta. Lääkitys vähennettiin minimiin. Tani kirjoitti lausunnon, jossa suositteli Jyrille musiikkiterapiaa ja ratsastusta. Kela korvasi musiikkiterapian aluksi, sittemmin sitä on jatkettu omalla kustannuksella. Bändikerhon Jyri oli aloittanut jo aiemmin ja ratsastamistakin oli jo kokeiltu. Nyt Jyri soittaa neljää instrumenttia: pianoa, rumpuja, bassokitaraa ja akustista kitaraa. Musiikkitunnit jatkuvat, samoin viikoittainen bändikerho. Ratsastuksessa Jyri on varsin taitava. Hän osallistuu myös oman nimikkohevosen hoitoon. Jyri tykkää lenkkeillä, hiihtää, uida, keilata, pelata sulkapalloa ja tehdä mitä tahansa liikuntaan liittyvää. Kaikki palaa lapsuuden mielenkiinnon kohteisiin. Taksikyydit mahdollistavat liikkumisen harrastuksiin. Keväällä 2015 saatu vapaa-ajan avustaja on myös kullanarvoinen. Tärkeää on, että Jyri saa itse avustajan kanssa suunnitella, mitä tehdään. Hän sai olla myös valitsemassa avustajaansa. Ongelmanahan on ollut, että toiset ovat pitkälle päättäneet asioista Jyrin puolesta. Oman mielipiteen ilmaiseminen ja valintojen tekeminen on ollut vaikeaa. Oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan ei pitäisi lain mukaan keneltäkään evätä. Avustajan on oltava kuitenkin avustettavalleen oikeanlainen. Meillä kävi onni. Työtoiminnan puitteissa Jyri saa toteuttaa itseään taide-, musiikki- ja draamaryhmässä. Taideryhmässä tehty työ tuli toiseksi Papunetin piirustuskilpailussa. Sekä Jyrin oman asunnon että meidän kotimme seiniä koristavat hänen tekemänsä värikylläiset taulut. Töissä hän käy leipomolla, kaupassa hyllytyksessä ja pullonpalautusautomaatin tyhjennyksessä sekä puistotöissä. Jyri asuu autismin kirjolaisille suunnitellussa palvelukodissa omassa pienessä kaksiossa. Itse kirjoitetut päiväohjelmat ja jokailtaiset päiväkirjat auttavat arjen hallinnassa. Aina eivät aikataulut pidä kotitöiden tekemisessä. Vireystaso vaihtelee ja uupumus välillä iskee. Jyri tarvitseekin rutiinien rikkomista kotiviikonloppuina ja lomilla, joita hän kovasti odottaa. Mökillä eletään kuin pellossa, minkä jälkeen järjestäytynyt elämä taas maistuu. Lomat eivät siis ole monien muiden autistien tavoin ongelma. Monet autistit kärsivät myös siitä, että ohjaajat vaihtuvat. Jyriä tällaiset muutokset näyttävät päinvastoin piristävän. Toki hänelläkin on omat suosikkinsa. Suuret elämänmuutokset, kuten muutto ja koulun vaihtuminen ovat kuitenkin aina merkinneet jonkinlaista katastrofia. Toivottavasti Jyri kuten muutkin ikääntyvät autistit saavat elää tasapainoista ja mielekästä elämää, kukin omien yksilöllisten tarpeittensa ja tahtonsa mukaisesti. Meille vanhemmille Jyri tuottaa paljon iloa: hän soittaa meille pianoa viikonloppuisin, auttaa lumitöissä ja siivouksissa ja on korvaamaton apu mökkitöissä kesällä. 19

20 Liinukka Tämä on äidin kertomus 34-vuotiaasta tyttärestä. Liinukka sai 25-vuotiaana (2006) diagnoosit Aspergerin oireyhtymä ja kielellisen kehityksen erityisvaikeudet. Hän itse ehdottomasti vastusti uutta diagnoosia, eikä sitä hyväksynyt. Hänen mielestään hänellä oli MBD-oireyhtymä, joka oli diagnosoitu hänellä yhdeksänvuotiaana. Silloinhan (1989) ei Aspergerista puhuttu vielä mitään. Asperger-diagnoosi siis mullisti Liinukan ajatukset ja käsityksen itsestään. Hän ei kai halunnut muuttua. Kului vuosia, ennen kuin hän hyväksyi, että hänellä on Asperger-piirteitä ja alkoi määritellä itsensä henkilöksi, jolla on Asperger. Suurena apuna itseensä tutustumisessa Liinukalla oli henkilökohtainen neuropsykiatrinen valmentaja, joka teki pitkäjänteisesti työtä hänen kanssaan. Nyt Liinukka tuntee itseään ja ominaispiirteitään paremmin ja osaa niistä kertoa myös muille. Liinukka asuu itsenäisesti ja hoitaa ammattitaidolla ja rakkaudella kahta kissaansa. Hän maalaa akvarellimaalauksia, käy taidestudiolla ja kuvataideyhdistyksen ryhmässä viikoittain. Liinukalla on kaksi ammatillista tutkintoa (maatalouden perustutkinto/eläintenhoitaja sekä kuvaartesaani). Sopivaa tuettua työtä ei kuitenkaan ole löytynyt useista yrityksistä huolimatta. Tulevaisuudessa Liinukan haaveissa on löytää miesystävä, jonka kanssa voisi perustaa perheen. Hän toivoo saavansa käydä taidestudion ryhmässä jatkossakin ja haaveilee myös maalauksiensa myynnistä. Äidin toiveena on, että Liinukka löytäisi ystävän/toverin ja hänelle järjestyisi merkityksellistä tekemistä arkipäiviin, esimerkiksi työtoimintaa. Miksi haluatte Aspergeria? Ensimmäinen sana, jonka muistimme oli Asperger emme osanneet liittää sitä autismiin. Kuulimme kun kerrottiin, että villinä pidetyllä lastemme serkulla todettiin Aspergerin syndrooma 1990-luvun puolivälissä. Tämä sai kiinnostumaan aiheesta. Katsoimme tv:n keskusteluohjelmaa, jossa Heta Pukki kertoi omasta Aspergeristaan. Hän totesi, että itseasiassa kysymys on korkeatasoisesta autismista. Kun lapsellemme tuli koulunkäyntiongelmia, yritimme ymmärtää niitä miettimällä omaa lapsuuttamme ja kouluaikaa. Huomasimme, että lasta saattoi ymmärtää oman kokemuksen valossa paremmin kuin hänen opettajansa tai erilaiset terveydenhuollon asiantuntijat, joille lapsen ongelmat haluttiin ulkoistaa. Tuolloin tuli mieleemme, olisiko kyseessä kuitenkin Asperger, sillä ilmeni, että lapsen serkulla oli samankaltaisia piirteitä. Lapsemme ei ollut villi, eikä kiinnostunut kodinkoneiden toiminnasta kuten serkkunsa, vaan viihtyi mieluummin yksin ja omien dinolelujensa parissa, joita hän mielellään asetteli tarkkaan riviin lasten huoneen lattialle. Tutkimusjakson jälkeen tuli lähete lasten psykiatriselle osastolle diagnoosilla laaja-alainen kehityshäiriö, vaikka lasta oli kotona pidetty pikku professorina, koska osasi soittaa nuoteista 4-vuotiaana, lukea 5-vuotiaana ja keskusteli sujuvasti aikuisten kanssa muun muassa ruoka-aineiden terveellisyydestä ja piti huolen, että kotiin ei ostettu roskaruokaa ja huolehdittiin kierrätyksessä. Lapsi oli testeissä todettu lievästi kehitysvammaiseksi. Toivetta tulevaisuuden suhteen ei pidetty kovinkaan rohkaisevana. Itsenäinen selviytyminen aikuisena näytti asiantuntijoiden mielestä hyvin epätodennäköisenä. Aikuisille tarkoitettujen psyykelääkkeiden lisäksi kahden vuoden sairaalajakso oli ainoa, mitä voitiin tarjota. Ongelmia ilmeni sairaalassa heti, sillä siellä lapselle syötettiin ruokaa, jota hän inhosi. Syömään pakottaminen johti kiinnipitoon. Tämän jälkeen pantiin eristyshuoneeseen, mutta otettiin pois, kun viihtyi eristyksessä paremmin kuin osastolla muiden lasten kanssa. 20

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE Onneksi olkoon pikkusisaruksestasi! Perheeseenne on syntynyt uusi perheenjäsen ja sinusta on tullut isosisko tai isoveli. Pienen sisaruksesi syntymä on ollut sinulle varmasti

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot