Minun tarinani. Kertomuksia autismin kirjolta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minun tarinani. Kertomuksia autismin kirjolta"

Transkriptio

1 Minun tarinani Kertomuksia autismin kirjolta 1

2 Autismi- ja Aspergerliitto ry Nuijamiestentie 3 B Helsinki Puh ISBN (sid.) ISBN (PDF) Toim.: Satu Orhala, Jarkko Utriainen Taitto: Vitale Ay/ Taina Leino Paino: Oy Fram Ab 2015

3 Tähän teokseen olemme koonneet Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla -projektin Minun tarinani -kampanjaan ajalla saamamme tarinat ja kertomukset autismin kirjolta. Teoksen kirjoittajina toimivat niin autismin kirjoon kuuluvat kuin myös kirjon henkilöiden omaiset ja läheiset. Mukaan on otettu myös kolme järjestölehdissä julkaistua kertomusta elämästä autismin kirjolla. Teoksen kuvituksena toimii Tuuli Aution Piirteitä-akvarellisarja. Toivomme teoksemme osaltaan valottavan autismin kirjon henkilöiden ja heidän läheistensä arjen elämän eri puolia. Suuret Kiitokset kaikille kampanjaamme tarinansa lähettäneille sekä muille kirjan toteutumiseen osallistuneille. Jarkko Utriainen Elina Havukainen 3

4

5 Minun tarinani Millaista oli silloin, kun kuulit sanan autismi ensimmäisen kerran? Millaista oli silloin, kun kuulit sanan Asperger ensimmäisen kerran? Autismin käsitin silloin sellaisena, ettei autistisiin lapsiin ja aikuisiin saanut mitään kontaktia tai tuo kontakti oli hyvin vähäistä. Asperger-sanaan en varmaankaan heti kiinnittänyt huomiota. Oma tyttäreni sanoi kerran, että hän on varmaankin lievästi assi ja sen jälkeen olen lukenut siitä, tehnyt testiä... Vihdoinkin miettinyt ihmissuhteitani ja muistellut lapsuutta ja nuoruutta. Moni asia sai selityksen. Olen lähes varma Asperger, mutta aivan liian vanha tekemään enää itseni eteen mitään. Tutkailen tytärtä ja hänen lapsiaan ollen valmiina puuttumaan asioihin, jos tulee tarvetta. On heissä tuttuja asioita, tiedä sitten, onko se perittyä vai opittua. Mitä kertoisit tuosta hetkestä, ajasta ennen sitä ja heti sen jälkeen? Kuten sanoin, tunsin yhteenkuuluvaisuutta ja olin vähän surullinenkin elämästäni. Enää en koe olevani avun ulottuvissa, enkä ehkä tarpeessakaan. Olen vain ihmetellyt, miksi niin moni ihminen suhtautuu minuun vihamielisesti, oma äitini ja sisarukseni mukaan lukien. Työpaikoilla on ollut vaikeaa, usein jopa lääkäreistä voi aistia suunnattoman inhon persoonaani kohtaan. Sen kanssa on elettävä. Miten elämäsi muuttui? Ei mitenkään, olin niin vanha jo tämän havaitessani ja havahtuessani asiaan. Ehkä itsetuntemus ja sallivuus ovat hiukan lisääntyneet. Ymmärrän nyt itseäni, vaikka ympäristö ei. Olin monille aika vihattu työkaveri, se lisäsi eristäytymistä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Viha ei tullut järkevistä syistä, olin aina ystävällinen ja neuvoin, jos osasin. En vaan saanut kontaktia aikaiseksi ja se herätti ihmisten vastenmielisyyden. Tosin oli muutama hyväkin työkaveri ainakin nuorena. Ja paras ystäväni on pysynyt rinnalla 25 vuotta, vaikka onkin saanut täyslaidallisia korvilleen ja silmilleen. Onhan sekin jotain. Ystävän kanssa on puhuttu Aspergerista ja hän on samalla kannalla, epäilee minun olevan assi. Olen aina kokenut olevani yksinäinen ja inhottu. Millaista elämäsi on tällä hetkellä? Olen istunut viisi vuotta sisällä. Käyn kerran tai kaksi viikossa kaupassa. Kukaan muu ei viihdy seurassani kuin tyttären vanhin lapsi. Hänelle olen opettanut, miten oppia. On lukenut viisivuotiaasta, on luokkansa parhaimmistoa tällä hetkellä. Epäilen hänen perineen lievästi tautini. Kiinnostuu asioista aina täysillä, on erikoiset kiinnostuksen kohteet. Toistaiseksi tulee sosiaalisesti toimeen, mutta, mutta... Saapa nähdä myöhemmin. Tuen häntä kaikin mahdollisin keinoin, ja minusta tuntuu kuin vaistoaisin hänen tapansa oppia. Minäkin olen sellainen, että kun pääsen vauhtiin, en välttämättä osaa lopettaa. Olen ollut töissä yötäkin ihan vaan siksi, että päätin saada työni tehdyksi seuraavaan aamuun mennessä. Loppuun paloin lopulta. Nyt olen myös tulehduskipujen vuoksi ajoittain lähes liikuntakyvytön. Kukaan terveydenhoitopuolella ei tiedä minusta juurikaan mitään. Polveni on tekoniveltä vaille, mutta lääkäri irvisteli minulle, heitti röntgenkuvat eteeni ja ilmoitti, ettei minua hoideta. Sanoi tilanteeni olevan järkyttävä ja että kuolen minä hetkenä tahansa. Äkkikuolemariskini oli hänen mielestään järkyttävä. Ehkä se kuvaa eniten sitä, miten ihmiset, lääkäritkin suhtautuvat minuun. En osaa muuta. Piirtelen, katson televisiota ja surffaan netissä. Kohta tyttösenikään ei tule, hän kasvaa ja tulee omat menot, mutta siihen asti väittäisin olevani hänen paras opettajansa.:) Onko jokin asia yllättänyt sinut? Miten? Monikin asia. En voi tajuta, miten herätän niin voimakkaita tunteita. Ihmiset ovat mielestäni mielenkiintoisia, 5

6 vastaan aina hyvyyteen hyvyydellä. Olen ollut aikoinani kaunis, herättänyt miehissä ainoastaan intohimoa, mutta pitkällä tähtäimellä en ole saanut ketään rakastumaan itseeni. Kukaan ei rakastu minuun ja nyt olen alkanut aavistella, että se johtuu todellakin minusta. Tavastani puhua ja aikaansaada tilanteita... Koen, että minut käsitetään lähes aina väärin. Mistä olet saanut eniten apua ja tukea? En mistään enkä ole sitä osannut hakeakaan. Luulinhan olevani vain vaikea, mutta ok. Kai tuo pitkäikäinen ystäväni on ollut apuni ja tukeni, vaikkemme tienneetkään assista yhtään mitään. Hän on kulkenut rinnallani kilttinä ja anteeksiantavana. Olemme puhtaasti ystäviä ja totta, olen kyllä päästellyt menemään tunneskaalani laidasta laitaan hänelle. Tytär on myös toisinaan tukena ja hänen kanssaan on helppo puhua, epäilemmehän samaa tautia itsessämme ja joskus lapsissakin. :) Mutta hänen elämässään on nyt se vaihe, kun lapset tarvitsevat häntä 24/7, joten emme näistä syistä ole enää niin läheisiä kuin aiemmin. Mitä ajattelet tulevaisuudesta? Olen liian vanha auttaakseni itseäni. En osaa puhua ongelmistani. Tuntuu, että elämä on vain rankkaa suoriutumista ja peittelyä. Jälkiensä peittelyä. Tiedän, ettei älyssäni ole vikaa ja tahtoessani osaan sosiaalisiakin kuvioita, mutta ne kysyvät niin paljon voimia että olen antanut lähes periksi. Mitä väliä sillä on, mitä ihmiset minusta ajattelevat. Jopa naapurinikin ovat karjuneet minulle, hiljaiselle hissukalle... Naamatauluni on niin vastenmielinen ja olen niin vähän sosiaalisen oloinen. Vanhenen, minua pidetään kärttyisänä ja ällöttävänä ihmisenä aina vain enemmän. En tahdo elämääni enää ketään sokeltamaan, en tahdo myöskään ryhmäkoteihin tai muuhun sellaiseen... Tarpeeksi kipeäksi tultuani... Noh, mitä nyt yhteiskunta on tällaisesta ihmisestä mieltä. Eiköhän tuo ole tullut SoMe:n taholta tiettäväksi. Kannustakaa nuoria hakemaan apua Aspergeriin, tekemään testi ja puhumaan lääkärille tai jollekin, joka kuuntelee. Merihevonen Millaista oli silloin, kun kuulit sanan autismi ensimmäisen kerran? Kohdallani elettiin hyvin jännittäviä aikoja, kun kuulin ensimmäisen kerran sanan autismi kunnolla. En ollut kuullut tuota sanaa kuin joskus hyvin, hyvin pienenä, jolloin olin Lastenlinnassa tutkimuksissa, mutta silloin ei 1980-luvulla juurikaan Asperger-diagnoosejakaan annettu kovin helposti. Olin jo 27-vuotias keväällä 2008, jolloin psykiatrini epäili, että minulla saattaisi olla Asperger. Minulle vielä kerrottiin Aspergerin kuuluvan autisminkirjoon sekä se, että se on neurobiologinen kehityshäiriö. Aspergeriani lähdettiin vasta elokuulla 2008 tutkimaan kunnolla Lohjan päiväsairaalassa, jossa lääkärinä työskentelee yhä tunnettu neurologi ja psykiatri. Mielestäni olisi ollut paljon helpompaa saada diagnoosi noin kolmevuotiaana kuin vasta kolmenkympin kynnyksellä. Olin selkeästi tuonut psykiatrisesta sairaalasta pääsyn jälkeen psykiatrian poliklinikalla psykiatrilleni esiin, että minua ärsyttävät tietyt asiat vuorovaikutuksessa, kuten ihmisten eleet ja äänensävyt, ja se, jos minulle tuotiin koulussa esimerkiksi negatiivisia asioita esiin siten, että asian esittäjä laittoi kädet puuskaan ja huokaisun jälkeen sitten kertoi narisevalla äänensävyllään, mikä minussa ärsytti. Minäkin sitten taisin sanoa täräyttää takaisin yhtä voimakkaasti kyseiselle ihmiselle, ettei minunkaan silmilleni ole syytä hyppiä ihan noin vain. Mitä kertoisit tuosta hetkestä, ajasta ennen sitä ja heti sen jälkeen? Ajasta ennen diagnoosin saantia olin saanut kokea läpi kouluhistoriani koulukiusaamista aina fyysisestä väkivallasta henkiseen väkivaltaan. Esimerkiksi yläasteella minun koulutavaroitani heiteltiin ympäri luokkaa ja myös päällysvaatteita laitettiin esimerkiksi koulun WC:n roskiksiin. Myöskin sain kokea vielä ammattikorkeakouluasteilla sitä, että ovi laitettiin nenäni edessä kiinni ilman, 6

7 että pääsin luokkatilaan kunnolla. Siksi melkein aina pyrin siihen, että menisin luokkaan ensimmäisenä ja valitsin jonkun nurkkapaikan, jossa en joutuisi kärsimään erilaisista hälinöistä ja pyyhekumien heittelystä muun muassa. Sain kyllä tuntea selkärangassani sen, että olin jatkuvasti erilainen. Lapsuudessanikin oli hankalaa, koska kävin erityiskoulua enkä suinkaan sitä lähikoulua. Silloin lukujen taitteissa erityiskoulut olivat keskitettyjä. Sain lapsuuden asuinpaikassa tietynlaisen stigman siitä, että kävin vammaisten koulua. Olin silloin mukautetulla luokalla, kun sanoin äidilleni, että haluan käydä koulua samalla tavalla kuin muutkin ihmiset. Minua tietenkin kiusattiin kahta kauheammin yläasteella, jonne minut integroitiin yleisopetukseen. Minulle oltiin kateellisia, koska olin oppinut ottamaan asioista eri tavalla selvää kuin muut. Minulle oli jo lapsesta saakka opetettu käyttämään kirjastoa ja lukemaan erilaisia tietokirjoja asioista, joista olin oikeasti kiinnostunut. Muut ikäiseni lukivat joitakin tyttökirjoja, kun minä itse luin elämäkertakirjallisuutta, ja nuoruudessani erityismielenkiinnon kohteeni Applen tuotteiden lisäksi oli venäläinen taiteilija Ilja Repin. Pidin hänen maalauksistaan ja myöskin ihastuin Ilja Repinin taiteeseen, kun olin kahdeksannella luokalla koulussa. Kävin äitini ja hänen miehensä kanssa katsomassa Retretissä taidemuseossa pariinkin otteeseen Ilja Repinin maalauksia ja minun mielestäni ne olivat innoittavia siihen aikaan, kun piirsin ja maalasin paljon erilaisia asioita. Minulla oli koulussa kuvaamataidon numero kymppi. Kun sairaanhoitajaopintoni keskeytyivät keväällä 2008, minulle itseasiassa helpotusta toi se, että päädyin vakavan masennuksen ja loppuun palamisen vuoksi psykiatriseen sairaalahoitoon, jonne toki halusin itse mennä. Siellä vielä kukaan ei puhunut Aspergeristani saati autismin kirjosta yhtään mitään. Kerroin psykologin haastattelussa olevani vain oman tieni kulkija ja että inhosin koulussa ryhmätöitä. Lisäksi joissakin testeissä olin toiminut aika räikeällä tavalla, kuten lauseen jatkamistehtävissä olin ihmisistä kirjoittanut, että he ovat merkillisiä, kun he eivät osaa suvaita erilaisuutta. Myöskin toin ilmi sen, että minulla oli lapsuudessa paljon erilaista psyykkistä traumaa, kuten isäni kuolema, kun olin 11 vuotta vanha. Hetki, jolloin sain kuulla Aspergeristani, oli varsin mielenkiintoinen. Se toi samalla minulle helpotuksen ja nimen asioille, miksi olen jatkuvasti erilainen ja siihen, miksi inhosin erilaisia ihmisten tapoja. Mutta toisaalta hyppäsin johonkin kuiluun, jossa minua odotti kahden vuoden pimento ja diagnoosikriisi. En tiennyt kuka olin, mikä olin ja miksi. En edes ajatellut, että minusta voisi olla yhteiskunnalle hyötyä jossakin kohdassa, erityisesti autismin kirjon ihmisten yhteisössä, kuten nyt järjestötoiminnassa. Muistan sen, kun pääsin sittemmin loppuvuodesta 2008 Autismisäätiölle arviointijaksolle sekä siihen, että varmistettaisiin ja tehtäisiin erilaisia poissulkuja Aspergerini vuoksi. Se oli minun mielestäni helpotus, kun pääsin jakamaan ongelmani työntekijöiden kanssa ja puhumaan koulukiusaamisesta kohdallani. Siksi taisin olla aikalailla defensiivinenkin, aina karvat pystyssä ja hyökkäysasemassa. Jouduin tuohon aikaan ristiriitoihin erilaisten ihmisten kanssa paikoissa, joissa liikuin. Se oli minulle kiusallista ja ahdistavaa, kun myöhemmin aloin asioita ajattelemaan kunnolla. Myöhemmin Autismisäätiöllä mietittiin, minkälaisia tukitoimia oikeastaan tarvitsen elämääni, jotta olisin edes jollakin tasolla yhteiskuntakelpoinen. Miten elämäsi muuttui? Minun elämäni on muuttunut kaiken aikaa vain ja ainoastaan positiiviseen suuntaan. Autismisäätiön toimesta pääsin laittamaan jalkani oven väliin, kun Autismiliitolla oli menossa Empowerment-projekti ja siellä alettiin avaamaan verkkolehti Puoltajaa. Menin Puoltaja-lehteen mukaan erään Autismisäätiön työntekijän kannustuksella, sillä osasin kirjoittaa monenlaisia asioita, lisäksi myös valokuvata ja piirtää. Tosin vielä en ole piirtänyt Puoltajaan kuvia. Pitäisi joskus tehdä sellaistakin hommaa, jos vain aika liikenee. Verkkolehti Puoltajaan mukaan tulon jälkeen alkoi sattumaan ja tapahtumaan kaikenlaista ihmeellistä elämässäni. Aloin mennä myös tuona vuonna vertaistukiryhmiin, jotka kokoontuvat Malmilla eräässä 7

8 kerhotilassa. Näin siksi, koska Lohjalla ei ole aikuisille autisminkirjon henkilöille juurikaan vertaistukiryhmiä. Tämä siis oli vuosi Vuonna 2010 jäin pysyvälle eläkkeelle, koska jotkut läheiset olivat painostaneet minua menemään töihin ja opiskelemaan. Puhuin sitten loppujen lopuksi psykiatrini kanssa näistä asioista ja erilaisista ongelmakohdista, joita voisi vielä byrokratia lisätä esimerkiksi työnhakuprosessissa. Muistan kuinka toukokuussa 2010 täytimme psykiatrini kanssa eläkepapereita ja elokuussa 2010 tulikin jo päätös eläkkeelle pääsemisestä. Olin kovin riemastunut asiasta. Tunsin siis olevani vapaa kuin taivaan lintu. Myöskin sain ensimmäistä kertaa kunnollisia ystäviä vertaisistani ja parisuhteen. Elin parisen vuotta diagnoosikriisissä ja en osannut nimetä tunteitani kunnolla, eikä kukaan voinut pukea niitä sanoiksi. Niinpä silloin käyttäydyin vielä aggressiivisesti ja defensiivisesti. Myöhemmin vuonna 2010 menin ratsastusterapiaan ja sain hevosen kautta synnytettyä hyvän luottamussuhteen myös terapeuttiini. Nautin ratsastusterapiasta ja sinne voisin joskus mennä uudestaankin. Opin ratsastusterapian avulla hallitsemaan vihaani ja kiukkuani muita ihmisiä kohtaan. En enää kauppojen ruuhkissa juurikaan töninyt toisia ihmisiä ja jollakin tasolla opin olemaan myös diplomaattisempi toisia ihmisiä kohtaan. Millaista elämäsi on tällä hetkellä? Minun elämäni on suhteellisen värikästä eikä suinkaan tasapaksua, miltä jonkun ulkopuolisen silmissä saattaisi näyttää. Teen jonkun verran kokemuskouluttajan työtä sen lisäksi, että olen Sosiaalipedagogiikan säätiöllä vertaisohjaajana Lohjan Kulttuuripajalla. Maaliskuussa tulee vuosi täyteen siitä, kun valmistuin vertaisohjaajaksi. Kokemuskouluttajana siis voin esimerkiksi kouluihin mennä puhumaan Aspergeristani ja siihen liitettynä arkikuviot mukaan. Viihdyn Kulttuuripajalla hyvin ja olen saanut sitä myötä uusia ihmiskontakteja enkä ole tarvinnut Kulttuuripajan ansiosta psykiatrista sairaalahoitoa kertaakaan. Pidän musisoinnista ja kirjoittamisesta. Siksi pitämäni ryhmät ohjautuvat niille raiteille. Kulttuuripajatyöskentely voimauttaa minua monella eri tapaa, kuten mielellisellä tasolla. Kulttuuripajalla olen ollut oikeastaan vuoden 2013 alusta alkaen mukana, kun sellainen tuli Lohjalle. Nautin siitä, että voin onnistua pienissäkin asioissa, joista tulee positiivinen olotila noin kaikella tapaa. Esimerkiksi viikkosiivon alkuun panemisen jälkeen tulee ihan voittajafiilis. Opiskelen kaiken tämän lisäksi Lohjalla aikuislukiossa kolmatta vuotta ja parin vuoden sisään olisi tarkoitus alkaa kirjoittamaan ensimmäisiä aineita, koska tarkoituksenani on kirjoittaa ylioppilaaksi. Haaveilen myöskin jatko-opinnoista yliopistossa, mutta en vielä tiedä, mitä alaa se voisi olla, mutta tekniikkaa se ei ainakaan ole, koska en pidä matemaattisista aineista. Onko jokin asia yllättänyt sinut? Miten? Minulla on ollut ilo huomata se, että minun omituisuuksiini ja outouksiini kukaan ei enää käännä silmiään, vaan ajattelee kuinka lahjakas olen esimerkiksi soittamaan rumpuja Lohjan Kulttuuripajan bändissä Pots Lojo. Ennen Pots Lojoa ja Kulttuuripajan aikaa soittelin rumpuja viimeksi peruskoulussa ja sen jälkeen parissa hengellistä musiikkia tekevässä bändissä. Nyt olen myöskin huomannut, kuinka paljon olen kehittynyt ihmisenä itsessäni, kun olen jaksanut käydä aikuislukiota ja sen ohessa hoitaa muitakin asioita. Olen myös huomannut minkälaisia voimavaroja minulla oikeastaan onkaan esimerkiksi arjesta selviytymisen apuna. Osaan ratkoa joitakin ongelmia ratkaisu- ja asiakeskeisesti. Minun mielestäni asiat riitelevät, eivät ihmiset. 8

9 Osaan myös nimetä tunteenikin paremmin kuin pari kolme vuotta sitten. Esimerkiksi lasken kymmeneen, ennen kuin raivokohtaus kolkuttelee nurkan takana. Sitten loppujen lopuksi unohdankin jotkut asiat, miksi meinasin ilmaista suuttumukseni primitiivisillä keinoilla, kuten huutamalla tai tönimällä toisia ihmisiä. Mistä olet saanut eniten apua ja tukea? Olen saanut paljolti apua arkeen siinä, että vielä toistaiseksi asun tuetusti. Minulle on laadittu viikko-ohjelma kotitöiden ja ruokailujen suhteen. Muut asiat menevät kuin liukumäessä. Olen oppinut itsestäni ja ystävistäni paljon erilaisia asioita. Osaan myös paremmin auttaa pulassa olevia ihmisiä. Vertaistuki ja yhteistyö ovat voimaa. Se on yksi eräistä motoistani, joista pidän. Tällä hetkellä olen saanut eniten voimia ja tukea sekä Lohjan Kulttuuripajasta että Autismisäätiöstä. Lisäksi vertaistukiryhmissä on kiva käydä silloin, kun olen psyykkisesti tasapainossa, tai että en ole silloin väsynyt. Mitä ajattelet tulevaisuudesta? Jollakin tasolla tulevaisuus pelottaa minua, koska mietin tietyllä tasolla omaa ja läheisten ihmisten ikääntymistä. Nyt silläkin valolla, että vanhusten palvelukeskuksia karsitaan rankalla kädellä, jotta kunta/kaupunki saisi säästöjä, taikka kaupunki/kunta ottaa hoitajat ostopalveluna vanhusten palvelukeskuksiin. Mutta toisaalta toivon omassa vanhuudessani sitä, että hyvinvointiteknologia on kehittynyt siihen pisteeseen asti, että pärjäisin kotona hyvinvointiteknologian innovaatioiden turvin sitten, kun vanhuus iskee. Sinällään vanhuus ei ole sairaus, mutta siihen kuuluvat liitännäisasiat voivat olla sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitaudit. Haaveilen erilaisista asioista paljon liittyen tulevaisuuteen, esimerkiksi yliopisto-opinnoista ja erilaisista pienistä freelance-töistä. En ole kykeneväinen tekemään kahdeksan tunnin työpäiviä ainakaan tällä hetkellä, mutta joskus sitäkin voisi taas kokeilla pitkän ajan päästä. Olen kuitenkin nainen, eikä minulla ole Aspergeriin liittyviä ulospäin näkyviä ongelmia Millaista oli silloin, kun kuulit sanan autismi ensimmäisen kerran? Millaista oli silloin, kun kuulit sanan Asperger ensimmäisen kerran? Kun aloin ottaa selvää Aspergerin syndroomasta, ensimmäisen kerran elämässäni löytyi jotain, mikä selitti kaikki tähänastiset ongelmani. Aikaisemmin en ollut kiinnostunut koko asiasta, koska luulin että Aspergerit ovat jotain kuolaavia laitosasukkeja, enkä voinut kuvitella, että se koskisi minua. Nyt tiedän asiasta paljon enemmän. Minulla on ollut koko elämäni sosiaalisia ongelmia. Olen kuitenkin jotenkin räpiköinyt eteenpäin, kunnes nyt 39-vuotiaana voimat alkavat loppua. Olen opiskellut paljon erilaisia ammatteja ja ollut monenlaisissa työpaikoissa. Sama ongelma tulee silti aina vastaan: en osaa small talkia enkä osaa olla ryhmän jäsen. Osaan luoda suhteita yksittäisiin ihmisiin, joiden kanssa löydän yhteistä puhuttavaa, mutta suurimman osan kanssa ei vain ole mitään puhuttavaa. Työpaikoilla pitäisi pystyä kuitenkin luomaan jonkinlainen keskusteluyhteys niihinkin, joiden kanssa ei ole samalla aaltopituudella. Koulussa on ollut helpompi olla, koska opiskelu on minulle helppoa, ja koulussa kerrotaan selkeästi, mitä pitää tehdä, että saisi kurssit suoritettua. Lisäksi siellä on enemmän vastuussa vain itselle siitä, mitä tekee, töissä pitää tehdä enemmän yhteistyötä ja oma työ vaikuttaa paljon myös muiden työhön. Mitä kertoisit tuosta hetkestä, ajasta ennen sitä ja heti sen jälkeen? Minulla on ollut koko elämäni sosiaalisia ongelmia. Olen kuitenkin jotenkin räpiköinyt eteenpäin, kunnes nyt 39-vuotiaana voimat alkavat loppua. Olen opiskellut paljon erilaisia ammatteja ja ollut monenlaisissa työpaikoissa. Olen kuitenkin nainen, eikä minulla ole Aspergeriin liittyviä ulospäin näkyviä ongelmia. Kun aloin ottaa selvää, 9

10 miten Asperger ilmenee naisilla, ja varsinkin kun luin kirjan Aspergirls, se vaikutti voimakkaasti. Ensimmäistä kertaa tuntui, että yhdessä ainoassa kirjassa oli kuvattu kaikki ongelmani. Minulla on diagnosoitu toistuva masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelko jo vuosia sitten. Koen itse asian kuitenkin niin, että pelko on tullut ongelmieni seurauksena, eikä suinkaan ole niiden varsinainen syy. Koska minulla on ollut myös traumaattisia tapahtumia lapsuudessa, minua ei tietenkään uskota psykiatrisella puolella ollenkaan. Tämä on turhauttavaa, koska koen, että en pysty puhumaan siellä asioista sillä tavalla kuin itse ne koen. Miten elämäsi muuttui? Ei juuri mitenkään muuten, paitsi että uskon nyt itse tietäväni, mistä ongelmani johtuvat. Olen myös puhunut asioista toisten naisten kanssa, jotka ovat saaneet diagnoosin yksityiseltä puolelta, ja olen hyvin vakuuttunut siitä, että ongelmani ovat samanlaiset. Näiden ihmisten kanssa minun on helppo puhua, toisin kuin normaalien ihmisten kanssa. Millaista elämäsi on tällä hetkellä? Olen mahdollisesti jäämässä eläkkeelle sosiaalisten tilanteiden pelon ja toistuvan masennuksen takia, jos B-lausunto menee läpi eläkeyhtiössä. Koen, että voimani ovat lopussa, en kestä enää stressiä. Minulla on ollut jo pitkään pahoja uniongelmia, enkä jaksa enää ihmisiä. Masennuslääkkeistä on tullut minulle aina paljon sivuvaikutuksia eivätkä ne ole silti ikinä masennusta parantaneet. Masennukseen on aina liittynyt voimakas väsymys, joka tuntuu fyysiseltä väsymykseltä, ja se on aina alkanut helpottaa vasta, kun stressi on loppunut. Eli kun olen lopettanut työt. Onko jokin asia yllättänyt sinut? Miten? Lähinnä harmittaa, että en saanut tietää näitä asioita jo nuorena, koska olisin osannut itse suhtautua asioihin eri tavalla. Nyt olen vain yrittänyt koko elämäni muuttua normaaliksi, eikä se ole onnistunut. Sen sijaan voimat ja terveys ovat menneet. Mistä olet saanut eniten apua ja tukea? Ongelmani eivät näy lääkärin vastaanotolla, koska minun on helppo puhua sellaisessa tilanteessa, jossa on paikalla vain yksi ihminen, tiedän, kuka hän on (tai ainakin missä roolissa hän on) ja tiedän, mistä asiasta puhutaan. Kirjoitin pitkän kertomuksen oireistani ja pääsin HUS:n Neuropsykiatrian poliklinikalle tutkimuksiin. Tutkimuksissa löytyi esimerkiksi helposti kuormittuva työmuisti, ja selvisi myös, että minulla on vaikeuksia lukea tunteita kasvonilmeistä. Neuropsykiatri ohitti kuitenkin loppulausunnossa nämä oireet ja oli sitä mieltä, että minulla on vain joitakin autismin kirjon piirteitä. Koska hän ei nähnyt mitään ulospäin näkyviä sosiaalisia ongelmia silloin, kun puhuin hänen kanssaan, en voinut saada diagnoosia. Minut palautettiin psykiatrian poliklinikalle, jossa minua 10

11 ei omasta mielestäni ymmärretä eikä osata auttaa. Koen, että olen nyt vain ongelmallinen potilas, josta ei tiedetä, mitä sille pitäisi tehdä. En voi keskustella asioista kenenkään kanssa niin kuin ne itse koen, koska psykiatrian puolella lähdetään siitä, että olen normaali ihminen, joka vain pelon takia luulee, ettei osaa puhua ihmisten kanssa. Jos joku edes sanoisi on tosiaan mahdollista, että oletkin erilainen kuin muut, mutta ei se haittaa. Mietitään miten voisit pärjätä piirteidesi kanssa paremmin, minun olisi helpompi jatkaa keskustelua asiasta. Psykiatrian puolella ei tiedetä ilmeisesti Aspergerin syndroomasta tai sen yleisyydestä mitään, ja koko asia kielletään. Nykyiset diagnoosikriteerit ovat mielestäni ongelmalliset, koska aikuiset hyvätasoiset ihmiset ja varsinkaan naiset eivät voi saada mitään diagnoosia, vaikka heillä olisikin piirteitä, jotka vaikeuttavat elämää. Vaikka ulospäin näkyvät oireet helpottaisivat aikuisena, ongelmia voi silti olla jäljellä, mutta sitten yhtäkkiä ne muuttuvatkin psyykkisiksi ongelmiksi. Minulla on myös erilaisia lääkeyliherkkyyksiä, joita voi myös liittyä Aspergeriin, varsinkin aivojen toimintaan vaikuttaville lääkkeille. Kun minulla ei ole tästä mitään diagnoosia, sitä ei välttämättä oteta jatkossa huomioon, vaikka kuinka kertoisin itse asiasta. Mitä ajattelet tulevaisuudesta? Tällä hetkellä toivon, että tosiaan saan jäädä eläkkeelle, koska en näe oikein enää muuta vaihtoehtoa. Kauhukuva on, että jään vuosiksi pyörimään psykiatrisen poliklinikan ja työvoimatoimiston välille, ja minut pakotetaan työkokeiluihin, jossa on taas aivan samat ongelmat edessä kuin aina aikaisemminkin. En jaksaisi enää yhtään uupumusta ja masennusta. Surullisinta on, että jos minulla olisi ollut sellainen työpaikka, jossa ei olisi pakko puhua eikä syödä toisten ihmisten kanssa, olisin pystynyt ihan hyvin tekemään töitä koko ajan. Naisille sosiaaliset ongelmat ovat vielä suurempi taakka kuin miehille, koska naisille ei vain sallita epäsosiaalista käytöstä. Se estää esimerkiksi uralla etenemisen hyvin tehokkaasti. Miehiä saatetaan sietää, vaikka he olisivat erikoisia, jos he kuitenkin osaavat ammattinsa. Millaista oli silloin, kun kuulit sanan autismi ensimmäisen kerran? Millaista oli silloin, kun kuulit sanan Asperger ensimmäisen kerran? Kuulin sanan autismi ensimmäisen kerran erityispedagogiikan approbaturopintojen opintokäynnin yhteydessä. Kävimme lastenpsykiatrisella osastolla, se oli 80-luvun alkupuolta. Hoitaja kertoi lapsesta, joka oli tullut heille hoitoon ja oleskeli vain pöydän alla, kunnes vähitellen hänet saatiin pois sieltä. Tulkinta oli, että lapsi oli traumatisoitunut kotona. Lapsi kuntoutui (tottui osastolla oloon?) ja palasi kotiin viikonlopuksi, mistä palattuaan halusi taas olla pöydän alla luultavasti trauma oli uusinut. Pikemminkin se oli siirtymätilanneproblematiikkaa, mutta sitä ei silloin tajuttu, vaan autismi kytkettiin yhä kiintymyssuhdeongelmiin. Muistan ajatelleeni jo silloin, että noinkohan... Kuulin Aspergerista ystävältäni 90-luvun alussa, jonka jälkeen itse diagnosoin poikani, hänen isänsä ja osittain itseni assiksi. Viisi vuotta meni, ennen kuin palvelurakenne suostui tunnistamaan saman poikani kohdalla. Tilanne oli ensin minulle helpottava ja sitten turhauttava. Hitaasti kääntyvät isot laivat Kun kuulin sanan autismi, se tuntui erittäin jännittävältä. Kun kuulin, että minulla myös on Asperger, olin ihmeissäni, mutta en kuitenkaan antanut sen häiritä elämääni pikemminkin päinvastoin. Juuso Michael Jube Juntusen Asperger En oikein muista, millaista silloin oli, kun kuulin lastenpsykiatrilta, että minulla olisi Asperger. Oli joku 90-luvun puoliväli ja olin käynyt lastenpsykiatrian osastolla muutaman vuoden oppimis- ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi. Silloin en tajunnut yhtään, mitä Asperger tarkoittaa, eikä oikeastaan edes kiinnostanut. Minun tarinani Lapsena näin elokuvan autismista ja sen nimi oli Rakkauden ihme. Elokuva kosketti minua. En arvannut, että saisin itse diagnoosin HFA aikuisena autistina. 11

12 Luin aikuisena Aspergerin oireyhtymästä jostain lehdestä, ja tämän seurauksena päätin lähteä hakemaan diagnoosia enhän ollut löytänyt paikkaani maailmassa ja minulla oli erityiskiinnostuksia. Nykyään olen vapaa taiteilija Vuoden 2000 kesällä. Tuolloin lähihoitajakoulutuksessa ollut tätini mainitsi tästä. Ja toi esille ajatuksen, että olisin hänen mielestään Asperger, assi eli AS-henkilö. Esimerkkinä hän nosti sen, että sivelen voileivän hyvin tarkkaan eli hitaasti ja huolellisesti. Vuoden 2002 keväällä sainkin sitten tämän diagnoosin. Salassa vammainen En oikein ymmärtänyt käsitteitä, sillä silloin ne koskivat muita ihmisiä eivätkä itseäni. Molemmat esitettiin sairauksina. Kun itselläni todettiin Asperger, tiesin jo, mistä oli kyse, eikä se ollut sairautta. Tulevaisuus on toiveita Autismista en osaa sanoa, koska kuulin ensimmäisen kerran, Aspergerista viimeistään 2004, kun epäilys syndroomasta tuotiin julki lähipiirissä. Yksinäinen vanhuus pelottaa Mitä kertoisit tuosta hetkestä, ajasta ennen sitä ja heti sen jälkeen? Ennen kun tiesin, että minulla on Asperger, olin ollut kolmessa tarhassa ja Meilahden ala-asteella noin kuukauden. Ja saatuani selville, että minulla on Asperger, aloin kehittämään itseäni. Juuso Michael Jube Juntusen Asperger Kuultuani, että minulla olisi Asperger, sillä ei ollut minulle tuolloin mitään merkitystä. Mutta koulussa sitä ei tajuttu, vaikka kaikki osapuolet lastenpsykiatriasta kouluun oli olevinaan kunnossa. Sain erityisopetusta, mutta siitä ei paljon hyötyä ollut, koska opetustyyli ei muuttunut. Aspergerin pitäisi päästä tutustumaan asioihin sisältä käsin tai vaikka takaperin, mutta ei sillä peruskaavalla. Minun tarinani 1 Diagnoosin hakeminen jännitti kovasti. Onneksi Lennart von Wendt oli todella mukava ja ymmärtäväinen. Sain ensin AS-diagnoosin ja myöhemmin tämä tarkentui HFAdiagnoosiksi. Koin helpotusta, kun oireeni saivat nimen. Nykyään olen vapaa taiteilija Diagnoosin saaminen oli kriisi. Sain sen kuntoutuksessa, jossa mielestäni erittäin huonosti valmennettiin kohtaamaan tätä asiaa. Tuolloin olivat opiskelut pahasti keskeytyksissä, joten diagnoosin saaminen oli eräänlainen elinehto tukitoimille. Lähipiiriä kuten omaisia ei lainkaan huomioitu kuntoutuksessa, kuten esimerkiksi palavereitten pidossa. Niin ikään myöhempi kuntoutusjakso oli sekin täysi fiasko, suorastaan katastrofi mielestäni. Palveluntuottaja oli sama. Salassa vammainen Olin lapsuudesta asti tiennyt olevani erilainen ja jo jonkin aikaa tiennyt, että erilaisuuden syyllä oli sama nimi kuin eräällä itävaltalaisella lääkärillä vaikka se nyt vain sattuikin olemaan nimi, joka tietyille elämää vaikeuttaville piirteille on tautiluokituksiin keksitty. Kun se oli mustaa valkoisella, saatoin tavallaan helpottua. Se kun sisälsi paljon vahvuuksiakin. Ongelman kanssa tuntui helpommalta elää, kun tiesi syyn. Tulevaisuus on toiveita Epäilys läväytettiin silmille vähän epäpsykologisesti, meni aikana niellä sanoma, useita viikkoja. Yksinäinen vanhuus pelottaa Miten elämäsi muuttui? Armollisempaan ja selkeämpään suuntaan. Hitaasti kääntyvät isot laivat. Marjatta-koulussa aloin maalaamaan muiden kanssa teoksia, aloitin yhteislauluryhmässä ja esiinnyin monessa näytelmässä muun muassa Idän prinssinä ja Kiinan keisarina. Tein paljon sen nimisiä autismiesityksiä kuin Jubbesbubbe, Jube-show, Kolmen hauskat ja Juben taikuriesitykset. Aloin myös 2004 kiinnostumaan hyvin vahvasti Suomen historiasta. Aloitin Citytulppaanin kummina 2006 ja Citytulppaanissa esitin ja soitin Finlandiaa ja Maamme-laulua, samoin Invalidisäätiön toiminnassa. Ja aloin laulamaan 12

13 sielläkin Finlandiaa, Maamme-laulua ja Muistoja Pohjolasta -laulua sekä omia sanoituksiani Itkevän pojan, Kauniin Suomen ja Kiitos veteraanit, jotka itse myös sävelsin. Tein siellä myös maalauksen Rautatientorille. Tein monta omaa näytelmää. Esiinnyin viidessä upseerin roolissa, pääsin sotaveteraanitalolle kiittämään kädestä pitäen sotaveteraaneja ja laulamaan heille Rautavaaraa ja Finlandiaa välisenä aikana. Pelasin menestyneesti biljardia, lentopalloa, lumijalkapalloa, pesäpalloa ja seitsemää muutakin urheilulajia, sekä kävin kuntosalilla. Ja olen ollut viiden autistisen järjestön jäsen tai toiminnassa mukana ja olen ollut kolmessa teatterissa ja Vallilan valmennuskeskuksessa 30 työvalmennustehtävässä ja monessa ryhmässä. Kävin siellä myös luontokoulun. Olin myös vähän aikaa partiossa ryhmänjohtajana ja kunniavartiostossa. Juuso Michael Jube Juntusen Asperger Ei elämäni muuttunut mitenkään. Olin aina vajaaälyisen leima otsassa ja opetus jatkui samalla turhauttavalla tavalla. Selviydyin koulusta ala-arvoisin numeroin, paitsi musiikki oli 9 ja kuvataide 10. Se nosti vähän päästötodistuksen keskiarvoa. Minun tarinani Autismidiagnoosini johti minut kuntouttavaan koulutukseen keskuspuiston ammattiopistoon (sähköalalle). Rupesin saamaan tukea elämänhallinnan ongelmiini sekä keskustelutukea psykologilta. Nykyään olen vapaa taiteilija Koin olleeni salassa vammainen pitkälle aikuisikään saakka. Koin olleeni jopa täysin epäonnistunut yksilö ihmisenä. Olen yrittänyt touhuta ja kokeilla monenlaista, mutta yleensä lopputulos on se, että joko syystä taikka toisesta joudun jättämään jotain kesken ja onnistumatta siinä, mitä yrittämään olin lähtenyt. Monesta asiasta, kuten esimerkiksi koulutustoiminnasta kokemusosaajana, on jäänyt vain karvas pettymys ja onnistumattomuuden tunne jäljelle. Minulla on ehkä normaalia suurempi tarve saada jotain tunnustusta, jota ei ole muuten tullut. Salassa vammainen Sain uutta ajateltavaa, itsetuntemus ja -tunto vahvistuivat, saatoin ymmärtää erilaisuutta paremmin. Olin tuolloin lukiossa, ja diagnoosin ansiosta tarvittavat tukitoimetkin järjestyivät. Tulevaisuus on toiveita Epäilys johti puolen vuoden kuluttua diagnoosin saamiseen. Se muutti vähän kaikkea. Yksinäinen vanhuus pelottaa Millaista elämäsi on tällä hetkellä? Mensa-tasoisesta älykkyydestä ja monista koulutuksista huolimatta teen töitä enimmäkseen ilmaiseksi. Poikani ei ole hankkinut mitään koulutusta, vaikka Mensa-raja menee rikki. Yhteiskuntakokemukset ovat olleet koulupuolella niin masentavia. Hitaasti kääntyvät isot laivat Olen tällä hetkellä Autismisäätiön tukiasumispisteessä Kustaa Aadolfissa ja käyn Keskuspuiston ammattiopistossa kiinteistöhoitajan peruskurssia, olen Helsingin Autismija Aspergeryhdistyksen hallituksen jäsen, Suomalaisuuden liiton jäsen, Sotaveteraaniliiton kannatusjäsen ja 12 muunkin yhdistyksen/järjestön jäsen. Minulla on 10 taiteellista harrastusta, muun muassa olen työväenopistoopinnoiltani valokuvaaja. Juuso Michael Jube Juntusen Asperger Elämäni on tällä hetkellä välillä tasaisen tappavaa ja välillä vuoristomäkeä. Syön masennus- ja skitsofrenialääkkeitä sekamuotoiseen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, jota minulla ei ehkä edes ole. Mutta elämä on sellaista tupakointia ja kahvin juontia päivittäin sekä erilaisten maailman asioiden tutkimista ja ihmettelyä. Minun tarinani 13

14 Vietin monta vuotta kuntoutuksessa Autismisäätiöllä. Opin elämänhallinta- ja sosiaalisia taitoja. Sain myös opetella toiminnallisia taitoja ja luovuuden hallitsemista tekemällä taidetta ja käännöksiä. Ennen vapaan taiteilijan uraa toimin pari vuotta Autismisäätiön freelance-kielenkääntäjänä. Nykyään olen siis vapaa taiteilija ja kirjoitan autismista, soitan selloa ja teen sävellyksiä ja kuvataidetta. Minulla käy Autismisäätiön ohjaaja kerran viikossa ja keskustelemme autistisesta elämästäni ja siitä, mikä milloinkin askarruttaa. Minulla on psykoosilääkitys ja masennuslääkitys ja nämä ovat tärkeitä. Olen kova ajattelemaan ja stressaamaan, joten tuki ja lääkitys auttavat kovasti. Nykyään olen vapaa taiteilija Surkeata ja kurjaa. Olen alkoholisoitunut ja syrjäytynyt. Saan tukitoimia, mutta eivät ne riitä. Sosiaalisuus ja toimintoihin sitoutuminen tuottavat vaikeutta. Elämä on syvästi epätyydyttävää. Monet asiat ovat tuottaneet pahan turhautumisen. Parisuhdetta ei ole (jos joskus on ollutkin) ja liiallinen alkoholinkäyttöni pilaisi varmasti senkin. Itsemurhayrityksiä ja vakavia tapaturmia sekä muutoin vaarallisia tilanteita on tapahtunut useasti. Vain onnella (taikka niin sanotusti varjeluksen, suojeluksen kautta) olen välttynyt kuolemalta. Siitäkin väännän usein mustaa huumoria. Jatkuva lääkitys, minkä lisäksi syön vitamiinija hivenainevalmisteita. Salassa vammainen Valmistun yliopistosta ja olen osa-aikatöissä. Minulla on vaikeaa toisinaan arjessa eikä ystävyyssuhteita tahdo syntyä, mutta tulevaisuudensuunnitelmia on paljon. Tulevaisuus on toiveita Yksinäistä. Työkyvyttömyyseläkkeellä tuntee itsensä vähän tarpeettomaksi, vaikka olikin helpotus, kun työnhaun ja sosiaalisten selvitysten rumba jäi pois. Yksinäinen vanhuus pelottaa Onko jokin asia yllättänyt sinut? Miten? Se, miten hitaasti palvelurakenteet reagoivat uuteen tietoon ja omaksuvat uusia toimintatapoja. Hitaasti kääntyvät isot laivat Olin unohtanut moniksi vuosiksi, että itsellä on Asperger, ja kun muistin sen, elämäni jopa helpottui. Ja olen jopa hieman ylpeä Aspergeristä, kun tiedostan olevani hyvä joillain osa-alueilla. Minun tarinani 1 Sain autismidiagnoosin vasta aikuisena. Tässä on paljon hyvää. Kun tsemppasin monta vuotta ilman diagnoosia ja tukea, opin sitkeäksi ja opin pärjäämistä. Tätä näyttää puuttuvan autismin kirjon henkilöiltä, joita usein tuen puitteissa lapsesta asti jossain määrin holhotaan... Nykyään olen vapaa taiteilija Moni asia on yllättänyt. Melko usein onnistun löytämään jotain, joka pitää hetkeksi pystyssä. Sytyn moniin asiaan myöhään, mutta sitten kuitenkin innokkaasti. Löydän helposti niitä pieniä riemun aiheita. Joskus jotkut liittyvät jopa vertaistukeenkin: AS-henkilöihin paikallisella seudulla. Yritän olla/pysyä aktiivina kuitenkin ja monialainen eräällä tavalla, sekä kannustaa toisia muita eteenpäin omassa elämässään. Jos he kysyvät minulta jotain neuvoa, yritän parhaani mukaan auttaa heitä. Luulen saavuttaneeni ehkä jonkinlaista näkymätöntä respektiä eli arvonantoa monelta assilta. Se oli lievä yllätys minulle. Salassa vammainen Minulle tehtiin äskettäin neuropsykologiset tutkimukset, joissa selvisi, että olen matemaattisesti lahjakas, mutta minulla on suuria hahmotusvaikeuksia. Se selitti, miksi eksyn niin usein. Tulevaisuus on toiveita Nyttemmin se, miten heppoisella perusteella diagnooseja tunnutaan antavan. Aiemmin se, miten herkkähipiäistä mielensäpahoittajasakkia asseissa liikkuu. Yksinäinen vanhuus pelottaa Mistä olet saanut eniten apua ja tukea? Vertaistuki. Hitaasti kääntyvät isot laivat Ystäviltä, perheeltä ja lähipiiriltä. Juuso Michael Jube Juntusen Asperger 14

15 Mistään en ole saanut tukea, muuta kuin psykiatrian puolelta sellaisia lääkkeitä, ettei vaivaa Asperger eikä mikään. Aspergerini on unohdettu psykiatrian puolella täysin. Eihän niitä vuosien takaisia papereita enää mistään löydy. Minun tarinani Eniten tukea olen saanut Lennart von Wendtiltä ja Autismisäätiöltä varsinkin Ritva Ulanderilta, Mirjami Hagmanilta ja Raija Sireniltä sekä psykologi Anders Blomqvistilta. Nykyään saan tukea Autismisäätiön ohjaajilta, sukulaisilta ja ystäviltä. Nykyään olen vapaa taiteilija Vertaistukiryhmässä olen ollut pitkään. En oikein koe saavani sieltä paljoa mitään uutta. Joskus väsyttää pahemman kerran, kun tuntuu siltä, että puhutaan aina vain samoista vanhoista asioista. Toisaalta itselläni on taipumusta juuri tuohon samojen asioitten toistuvaan kertaamiseen. Toiminnallinen AS-ryhmä aikuisille voisi olla jotain uutta ja inspiroivaa. Nettivertaistuesta olen saanut ymmärtäviä sympatioita ja ehkä hieman fanitustakin. Tämä ei tarkoita AS-palstaa. Salassa vammainen Piirtämisestä ja lukemisesta, järjestötoiminnasta, toisinaan hyvistä ihmiskohtaamisista. Tulevaisuus on toiveita Perheeltä ja parhailta ihmisiltä vertaistoiminnassa. Yksinäinen vanhuus pelottaa erityyppinen opetusmetodi. Eikä se tarvitsisi kuin pieniä kikkoja opetukseen. Ehkä... Minun tarinani Tulevaisuus on mielenkiintoinen. Aion keskittyä luovuuteen sellonsoittoon, säveltämiseen, kuvataiteeseen ja varsinkin parhaimpaan ystävääni, joka on kissa. Nykyään olen vapaa taiteilija Synkältähän tuo näyttää. Luultavasti lisää kipuja ja sairauksia tiedossa. Fysiikka on heikentynyt paljon, kuten jatkuvasti heikentyneen näön myötä. Jatkuva krooninen väsymys ja ahdistus vaivaavat useinkin. Myös nukkuminen jää usein huonoksi. Olen pelännyt jopa syöpäsairauttakin. Joskus on ollut pelottavia oireita. Omassa mielessäni en pitkäikäiseksi tulisi elämään (nyt lähestyn keski-ikää), sillä elämäntapani on tuhoisa ja kuluttava sekä riskialtis. Salassa vammainen Tulevaisuus on toiveita, joita voi tavoitella ja usein toteuttaakin. Tietysti myös haasteita, mutta on parempi ajatella ratkaisukeskeisesti. Tahdon muuttaa ulkomaille, jossa jo vuosi tuli opiskeltua. Tulevaisuus on toiveita Yksinäinen vanhuus pelottaa. Toivoisin, että työpanokseni kelpaisi yhteiskunnalle, vaikka osa-aikatyön muodossa. Yksinäinen vanhuus pelottaa Mitä ajattelet tulevaisuudesta? Hitaasti kääntyvät isot laivat, mutta kyllä ne lopulta kääntyvät. Hitaasti kääntyvät isot laivat Ajattelen tulevaisuuden hyvänä. Haluaisin saada pysyvän tyttöystävän, oman perheen, auton, päästä lukioon Eiraan historiaopintoihin ja haluaisin, että meillä kaikilla olisi hyvä olla. Juuso Michael Jube Juntusen Asperger Tulevaisuus on tavallaan ahdistava, mutta myös kutkuttavan jännittävä. Jos vielä lähtisin joskus opiskelemaan, vaikka se on vaikeaa, ennen kuin kehitetään Aspergereille 15

16

17 Jyrin tarina Meidän tarinamme alkoi vuonna 1974, siis aikana, jolloin autismista ei tässä maassa ollut tietoa. Minä olin 29-vuotias ja jo vuosia Kauppakorkeakoulun jälkeen työelämässä ollut. Kuvittelin jatkavani töissä pian äitiysloman jälkeen, mutta toisin kävi. Jyri oli koliikkivauva ja huusi yökaudet. Helpointa oli imettää häntä mahdollisimman pitkään ja teinkin sitä vuoden vanhaksi asti. Jyriä oli vaikea jättää vauvana vieraan hoitoon. Jos erehdyin niin tekemään, hän protestoi huutamalla koko sen ajan kun olin poissa. Päätin jäädä joksikin aikaa kotiin. Pikkuveli syntyi kahden vuoden kuluttua. Hän oli onneksi maailman helpoin lapsi. Jyrin varhaislapsuus oli varsin onnellinen. Asuimme Espoossa kerrostalossa. Meitä oli monta lapsiperhettä pihapiirissä ja naapurustossa. Lapsista oli kollektiivinen vastuu kaikilla aikuisilla. Jyri oppi laulamaan ennen puhumista. Hänellä oli paljon omia sanoja ja mielikuvitusystävä, Aiko. Jyrillä oli oma rikas sisäinen maailmansa. Kavereitakin oli. Jyri meni siinä muiden mukana myötäillen olematta itse aktiivinen. Minulla oli myös pari omien lasteni ikäistä hoitolasta naapurista. Jyri ei viihtynyt hiekkalaatikolla, vaan teki mieluummin omia retkiään. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti. Milloin huomasin kauhukseni, että hän oli kiivennyt puun latvaan tai nelikerroksisen talon katolle, milloin hän tikkasi pienellä pyörällään vilkasliikenteisen tien reunaa. Linnanmäen kieputtimia Jyri rakasti. Pelon tunne tuntui olevan tuntematon. Kaikki liikuntaan liittyvät taidot hän oppi hyvin varhain: pyörällä ajon, hiihtämisen, luistelun, uimisen. Hän ei siis ollut motorisesti kömpelö. Hurriganesin konsertti Linnanmäellä teki Jyriin lähtemättömän vaikutuksen. Kattilankannet kotona saivat sen jälkeen kyytiä. Jyri ei kärsinyt lapsena, kuten ei myöhemminkään, ääniyliherkkyydestä. Rock-konsertit käyvät nykyisinkin siinä missä mikä tahansa melodinen musiikkikin. Vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet, musiikki ja liikunta, tulivat esille jo hyvin varhain. Neuvolan täti epäili 5-vuotistarkastuksessa, että Jyri ei varmaankaan kuule, koska ei reagoinut tarpeeksi ääniin. Mentiin siis foniatrille. Foniatri sanoi, että kuulo on normaali. Palikkatestit Jyri suoritti huomattavasti itseään vanhemman tasoisesti. Koska sosiaaliset taidot olivat ilmeisen puutteelliset, foniatri suositteli osapäivätarhaa. Seurakunnan päiväkerhossa hän tosin oli käynyt jo 3- vuotiaasta. Niinpä Jyri aloitti syksyllä osapäivätarhassa 25 lapsen ryhmässä, jossa vietti kaksi vuotta. Siellä olivat onneksi tutut oman pihan kaverit, jotka hyväksyivät Jyrin sellaisena kuin hän oli. Naapurin Katariinakin sanoi, että Kyllä minä menen Jyrin kanssa isona naimisiin vaikka se onkin tuommoinen ujokas. Opettajalta tuli kuitenkin viestiä, että Jyri vetäytyy usein omiin oloihinsa eikä oikein leikkeihin osallistu. On vähän kummallinen lapsi. 7-vuotiaana alkoi koulu, yli 20 oppilaan ryhmässä. Opettaja oli huolissaan, kun pojalla oli pallo hukassa. Jyri oppi kuitenkin lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan säädetyssä järjestyksessä, joten eka luokka tuli suoritetuksi. Ympäristöopin kirjan avaruussivut tekivät Jyriin suuren vaikutuksen ja kysymysten tulva oli loputon. Hiihtokilpailuissa hän menestyi ja olisi voittanut, ellei paras kaveri olisi huutanut että odota, jolloin Jyri pysähtyi ja kaveri hiihti voittoon. Liika kiltteys ja kyvyttömyys pitää puoliaan onkin monta kertaa hänen elämässään kostautunut. Ekan luokan jälkeen muutimme Vantaalle mieheni työmatkan takia. Kaikki vanhat kaverit jäivät. Koulussa ei ollut ketään tuttuja. Opettaja ei tiennyt, miten suhtautua. Jyri vetäytyi enemmän ja enemmän omiin oloihinsa. Hän lopetti puhumisen melkein kokonaan. Uni ei tullut yöllä. Kasvavaa ahdistusta oli kamala katsella. Ennen joulua tuli täysi romahdus. Näin jälkiviisaana voisi todeta, että stressitaso ylitti sietorajan. Joulun jälkeen Jyri sai paikan Lastenlinnan päiväosastolta ja sairaalakoulusta, missä sitten kävi päivittäin puolentoista vuoden ajan. Jyri oli vahvasti lääkittynä. Aloitettiin psykoterapia, joka jatkui sitten vuosia. Siitä ei ollut 17

18 mitään hyötyä, jos ei ehkä kovin paljon haittaakaan. Kuljettamiset kaksi kertaa viikossa veivät aikaa ja voimia. Meitä vanhempia tutkittiin tarkkaan ja mielestämme syyllistettiin, kunnes kuvioon tullut uusi lääkäri Jari Sinkkonen antoi meille synninpäästön. Hän sanoi, että Jyri on herkkä lapsi, joka ehkä hyötyisi musiikkiharrastuksesta. Hän ehdotti soittimeksi viulua. Silloin sitä ei vielä aloitettu (eikä viulua myöhemminkään). Autismista ei edelleenkään tiedetty mitään tai jos tiedettiinkin, ei ainakaan osattu mitenkään ottaa hoidossa huomioon. Uudet koettelemukset olivat edessä. Jyrille järjestettiin paikka erityisluokassa, jossa oli vahvasti oppimisvaikeuksisia lapsia. Jyri karkaili luokasta ja juoksi koulun ympäri rehtori perässä. Retkillä hän ei pysynyt ruodussa, vaan kulki pitkin ojanpohjia jalokiviä etsien. Opin pian olemaan varuillani kotona, koska harva se päivä opettaja soitti, että Jyri piti hakea pois koulusta kesken päivän. Sitten tuli se päivä, että ilmoitettiin, ettei kouluun enää voi tulla. Jyri joutui yksityisopetukseen (4 tuntia/viikko) melkein koko alakoulun ajaksi. Lisäksi minä tietysti opetin häntä kotona. Koko tänä aikana otimme Jyrin mukaan joka paikkaan, missä kävimme: mökkilomat, Lapin lomat, ulkomaanmatkat. Näistä Jyri nautti. Alakoulun lopulla kouluun tuli uusi opettaja, joka sai kontaktin Jyriin musiikin avulla. Opettaja pani hänet improvisoimaan pianolla. Jyri oli lopettanut kaiken puhumisen aiemmin, mutta nyt hän puhkesi puhumaan. Opettaja otti Jyrin täysiaikaisesti luokkaansa 10 oppilaan ryhmään. Yläkouluaika oli sitten Jyrille kulta-aikaa. Jyri kävi koulua säännöllisesti ja teki tunnollisesti tehtävät. Kielten kappaleet hän oppi ulkoa ja sanakokeet menivät hyvin. Matematiikassa mekaaniset laskut sujuivat. Jyristä tuli koulun urheilutähti yksilölajeissa. Hän voitti kaikki koulun urheilukilpailut. Urheilumenestys toi arvostusta oppilastovereiden silmissä. Hän pääsi koulun kuoroon. Jyri alkoi käydä pikkuveljen kanssa lenkeillä. Pikkuveli harrasti kestävyysjuoksua urheiluseurassa, ja Jyri meni siihen mukaan. Jyri noudatti pilkuntarkasti harjoitusohjelmia. Nuorten sarjoissa tuli menestystä maasto- ja maantiejuoksuissa. Pokaaleja ja palkintoja kertyi. Tuli myös kosolti onnistumisen kokemuksia. Minut pyydettiin kouluun tuntiopettajaksi. Samalla aloitin kasvatustieteen opinnot. Tein töitä ja opiskelin. Valmistuin nopeaan tahtiin luokanopettajaksi ja jatkoin erityisopettajaksi. Poikani Jarkko on monesti ihmetellyt, miten se tapahtui. Vastaukseni oli: öisin ja keittiönpöydän kulmalla aina, kun oli vähänkin aikaa. Yläkoulun aikana minulle ja Jyrin opettajalle kirkastui käsitys, että Jyri on autisti. Virallista diagnoosia ei ollut, eivätkä opintonikaan juuri asiaa valaisseet. Luin kaiken, minkä käsiini maailmalta sain. Suomeen alkoi myös tulla ulkomaanguruja kouluttamaan. Jyrikin oli eräässä koulutuksessa Theo Peetersin koeoppilaana. Ahmin kaiken autismia käsittelevän tiedon. Tieto ei lisännyt tuskaa, vaan päinvastoin: syyllisyyden taakka keveni entisestään. Kymppiluokalla Jyrillä alkoi mennä huonommin. Koulu, opettaja ja luokkatoverit vaihtuivat. Koulusta kotiin ei tultukaan suoraan, emmekä tienneet, missä aikaa kulutettiin. Jyri oli helposti narrattavissa ja vietävissä. Murrosikä oli alkanut ja herätti hämmennystä. Ensimmäinen ammattikouluvuosi oli katastrofi ja koulu keskeytyi. Oltiin taas aallonpohjassa. Mieheltäni petti sydän, joka saatiin sillä kertaa korjattua ohitusleikkauksella. Jyrille ainoa tarjottu ratkaisu oli kehitysvammaisten työtoiminta. Kotiinkaan hän ei voinut jäädä, koska meillä vanhemmilla oli vaativa työ ja pikkuveli kävi lukiota. Työtoimintaryhmässä Jyri joutui kaikkien silmätikuksi ja hän karkaili. Ruuvien pussitus ei oikein kiinnostanut. Jyri joutui jatkuvasti vaikeuksiin yksin liikkuessaan. Hän tuli pari kertaa kotiin rajusti pahoinpideltynä. Seurasi Rinnekotijaksoja ja vahvaa lääkitystä. Optikolle tuli usein asiaa, koska rillit oli rikottu. Juoksemista ei voinut jatkaa. Jyri ei ole koskaan oikein pärjännyt sosiaalisesti taitavien ei-autististen kehitysvammaisten ryhmissä, ellei kyseessä ole hänen vahva osaamisalueensa, kuten musiikki, ja ellei ryhmä ole hyvin ohjaajan hanskassa. Sitten tuli pelastus. Keskuspuiston ammattiopisto aloitti Keravalla työelämään valmentavan koulutuksen autisteille Raija Sirenin johdolla. Jyri sai autismidiagnoosin. 18

19 Tuli muutto kotoa ryhmäkotiin. Kolmen vuoden koulutusjakson jälkeen alkoi autistien päivätoiminta Keravalla ja sieltä käsin töissä käynti niin sanotusti normaaleilla työpaikoilla. Vuonna 1998 miehelleni siirrettiin uusi sydän. Jyri reagoi huoleen menettämällä kokonaan ruokahalunsa. Pumppu pelaa edelleen. Vielä yksi koettelemus oli edessä: suolilama. Sen seurauksena Jyri vietti kuusi viikkoa sairaalassa makaamalla saaden ravintoa vain suonensisäisesti, kun pitkä pätkä paksusuolesta oli leikkauksessa poistettu. Jyri laihtui sairaalassa varjoksi entisestään. Jyrillä on aina ollut ja on edelleen korkea kipukynnys. Tilanne ei normaalilla kivun tuntemuksella olisi varmaankaan päässyt näin pahaksi. Jyri on aina tykännyt ottaa saunassa kovia löylyjä ja käy mielellään uimahallin kylmävesialtaassa ja uimassa jääkylmässä järvessä eli hän tarvitsee voimakkaita tuntoaistimuksia. Tämäkään ei aina ole turvallista. Pekka Tanin vastaanotto mullisti Jyrin elämän. Diagnoosi tarkentui: autistinen häiriö ilman älyllistä kehitysvammaisuutta. Lääkitys vähennettiin minimiin. Tani kirjoitti lausunnon, jossa suositteli Jyrille musiikkiterapiaa ja ratsastusta. Kela korvasi musiikkiterapian aluksi, sittemmin sitä on jatkettu omalla kustannuksella. Bändikerhon Jyri oli aloittanut jo aiemmin ja ratsastamistakin oli jo kokeiltu. Nyt Jyri soittaa neljää instrumenttia: pianoa, rumpuja, bassokitaraa ja akustista kitaraa. Musiikkitunnit jatkuvat, samoin viikoittainen bändikerho. Ratsastuksessa Jyri on varsin taitava. Hän osallistuu myös oman nimikkohevosen hoitoon. Jyri tykkää lenkkeillä, hiihtää, uida, keilata, pelata sulkapalloa ja tehdä mitä tahansa liikuntaan liittyvää. Kaikki palaa lapsuuden mielenkiinnon kohteisiin. Taksikyydit mahdollistavat liikkumisen harrastuksiin. Keväällä 2015 saatu vapaa-ajan avustaja on myös kullanarvoinen. Tärkeää on, että Jyri saa itse avustajan kanssa suunnitella, mitä tehdään. Hän sai olla myös valitsemassa avustajaansa. Ongelmanahan on ollut, että toiset ovat pitkälle päättäneet asioista Jyrin puolesta. Oman mielipiteen ilmaiseminen ja valintojen tekeminen on ollut vaikeaa. Oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan ei pitäisi lain mukaan keneltäkään evätä. Avustajan on oltava kuitenkin avustettavalleen oikeanlainen. Meillä kävi onni. Työtoiminnan puitteissa Jyri saa toteuttaa itseään taide-, musiikki- ja draamaryhmässä. Taideryhmässä tehty työ tuli toiseksi Papunetin piirustuskilpailussa. Sekä Jyrin oman asunnon että meidän kotimme seiniä koristavat hänen tekemänsä värikylläiset taulut. Töissä hän käy leipomolla, kaupassa hyllytyksessä ja pullonpalautusautomaatin tyhjennyksessä sekä puistotöissä. Jyri asuu autismin kirjolaisille suunnitellussa palvelukodissa omassa pienessä kaksiossa. Itse kirjoitetut päiväohjelmat ja jokailtaiset päiväkirjat auttavat arjen hallinnassa. Aina eivät aikataulut pidä kotitöiden tekemisessä. Vireystaso vaihtelee ja uupumus välillä iskee. Jyri tarvitseekin rutiinien rikkomista kotiviikonloppuina ja lomilla, joita hän kovasti odottaa. Mökillä eletään kuin pellossa, minkä jälkeen järjestäytynyt elämä taas maistuu. Lomat eivät siis ole monien muiden autistien tavoin ongelma. Monet autistit kärsivät myös siitä, että ohjaajat vaihtuvat. Jyriä tällaiset muutokset näyttävät päinvastoin piristävän. Toki hänelläkin on omat suosikkinsa. Suuret elämänmuutokset, kuten muutto ja koulun vaihtuminen ovat kuitenkin aina merkinneet jonkinlaista katastrofia. Toivottavasti Jyri kuten muutkin ikääntyvät autistit saavat elää tasapainoista ja mielekästä elämää, kukin omien yksilöllisten tarpeittensa ja tahtonsa mukaisesti. Meille vanhemmille Jyri tuottaa paljon iloa: hän soittaa meille pianoa viikonloppuisin, auttaa lumitöissä ja siivouksissa ja on korvaamaton apu mökkitöissä kesällä. 19

20 Liinukka Tämä on äidin kertomus 34-vuotiaasta tyttärestä. Liinukka sai 25-vuotiaana (2006) diagnoosit Aspergerin oireyhtymä ja kielellisen kehityksen erityisvaikeudet. Hän itse ehdottomasti vastusti uutta diagnoosia, eikä sitä hyväksynyt. Hänen mielestään hänellä oli MBD-oireyhtymä, joka oli diagnosoitu hänellä yhdeksänvuotiaana. Silloinhan (1989) ei Aspergerista puhuttu vielä mitään. Asperger-diagnoosi siis mullisti Liinukan ajatukset ja käsityksen itsestään. Hän ei kai halunnut muuttua. Kului vuosia, ennen kuin hän hyväksyi, että hänellä on Asperger-piirteitä ja alkoi määritellä itsensä henkilöksi, jolla on Asperger. Suurena apuna itseensä tutustumisessa Liinukalla oli henkilökohtainen neuropsykiatrinen valmentaja, joka teki pitkäjänteisesti työtä hänen kanssaan. Nyt Liinukka tuntee itseään ja ominaispiirteitään paremmin ja osaa niistä kertoa myös muille. Liinukka asuu itsenäisesti ja hoitaa ammattitaidolla ja rakkaudella kahta kissaansa. Hän maalaa akvarellimaalauksia, käy taidestudiolla ja kuvataideyhdistyksen ryhmässä viikoittain. Liinukalla on kaksi ammatillista tutkintoa (maatalouden perustutkinto/eläintenhoitaja sekä kuvaartesaani). Sopivaa tuettua työtä ei kuitenkaan ole löytynyt useista yrityksistä huolimatta. Tulevaisuudessa Liinukan haaveissa on löytää miesystävä, jonka kanssa voisi perustaa perheen. Hän toivoo saavansa käydä taidestudion ryhmässä jatkossakin ja haaveilee myös maalauksiensa myynnistä. Äidin toiveena on, että Liinukka löytäisi ystävän/toverin ja hänelle järjestyisi merkityksellistä tekemistä arkipäiviin, esimerkiksi työtoimintaa. Miksi haluatte Aspergeria? Ensimmäinen sana, jonka muistimme oli Asperger emme osanneet liittää sitä autismiin. Kuulimme kun kerrottiin, että villinä pidetyllä lastemme serkulla todettiin Aspergerin syndrooma 1990-luvun puolivälissä. Tämä sai kiinnostumaan aiheesta. Katsoimme tv:n keskusteluohjelmaa, jossa Heta Pukki kertoi omasta Aspergeristaan. Hän totesi, että itseasiassa kysymys on korkeatasoisesta autismista. Kun lapsellemme tuli koulunkäyntiongelmia, yritimme ymmärtää niitä miettimällä omaa lapsuuttamme ja kouluaikaa. Huomasimme, että lasta saattoi ymmärtää oman kokemuksen valossa paremmin kuin hänen opettajansa tai erilaiset terveydenhuollon asiantuntijat, joille lapsen ongelmat haluttiin ulkoistaa. Tuolloin tuli mieleemme, olisiko kyseessä kuitenkin Asperger, sillä ilmeni, että lapsen serkulla oli samankaltaisia piirteitä. Lapsemme ei ollut villi, eikä kiinnostunut kodinkoneiden toiminnasta kuten serkkunsa, vaan viihtyi mieluummin yksin ja omien dinolelujensa parissa, joita hän mielellään asetteli tarkkaan riviin lasten huoneen lattialle. Tutkimusjakson jälkeen tuli lähete lasten psykiatriselle osastolle diagnoosilla laaja-alainen kehityshäiriö, vaikka lasta oli kotona pidetty pikku professorina, koska osasi soittaa nuoteista 4-vuotiaana, lukea 5-vuotiaana ja keskusteli sujuvasti aikuisten kanssa muun muassa ruoka-aineiden terveellisyydestä ja piti huolen, että kotiin ei ostettu roskaruokaa ja huolehdittiin kierrätyksessä. Lapsi oli testeissä todettu lievästi kehitysvammaiseksi. Toivetta tulevaisuuden suhteen ei pidetty kovinkaan rohkaisevana. Itsenäinen selviytyminen aikuisena näytti asiantuntijoiden mielestä hyvin epätodennäköisenä. Aikuisille tarkoitettujen psyykelääkkeiden lisäksi kahden vuoden sairaalajakso oli ainoa, mitä voitiin tarjota. Ongelmia ilmeni sairaalassa heti, sillä siellä lapselle syötettiin ruokaa, jota hän inhosi. Syömään pakottaminen johti kiinnipitoon. Tämän jälkeen pantiin eristyshuoneeseen, mutta otettiin pois, kun viihtyi eristyksessä paremmin kuin osastolla muiden lasten kanssa. 20

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu

Tytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu Anni, Iina, Reea ja Jutta Tytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu puhutteluun Ellie ja Nadine menevät

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö

NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Kansalaistoiminnankeskus Matar 29.10.2014 Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö DEFINITION OF INSANITY

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

ÄNKYTYS. Kokemuksia matkan varrelta. www.ankytys.fi info@ankytys.fi

ÄNKYTYS. Kokemuksia matkan varrelta. www.ankytys.fi info@ankytys.fi ÄNKYTYS Kokemuksia matkan varrelta www.ankytys.fi info@ankytys.fi Tiedän, etten ole ainoa änkyttäjä maailmassa Kerran Jossu sanoi: Äiti, oleksä huomannu, et mun puhe ei oikein suju? Sitten tytön puhe vaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Käsikirjoitus: Onni Sarvela ja Jouni Piekkari Tavoitteet: Eläytyä yhteen mahdolliseen maahanmuuttajanuoren tarinaan, joka pohjautuu elävän elämän

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot