30Vuotta! Asukaslehti. Lähidemokratiatoimintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "30Vuotta! Asukaslehti. Lähidemokratiatoimintaa"

Transkriptio

1 Asukaslehti Keskusta Raksila Intiö Myllytulli Meritulli Kuusiluoto Hollihaka Lyötty Limingantulli Heinäpää Nuottasaari 2 Kevät 2008 KATOPPA 2008 Lähidemokratiatoimintaa Oulussa 30Vuotta!

2 Lähidemokratiatoimintaa Oulussa jo 30 vuotta Oulun kaupungissa lähidemokratiatoimintaa on kehitetty jo 30 vuotta. Nykyisin eri asuinalueiden asukasyhdistykset ja suuralueitten alueelliset yhteistyöryhmät toimivat lisääntyvien mahdollisuuksien ja haasteiden parissa, noudattaen Oulun kaupungin osallistumisen ja vaikuttamisen strategiaa. Moniammatillisuutta ja verkostoitumista korostetaan. Mikäli ihmiset kokevat toiminnan mielekkääksi, he myös sitoutuvat siihen. Lehtikirjoitusten ja kannanottojen määrä osoittaa, että kaupungin asukkaat ovat enenevässä määrin kiinnostuneet oman asuinympäristönsä viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Asukasyhdistykset ja suuralueitten yhteistyöryhmät ovat saaneet Oulun kaupungilta erittäin merkittävää ja tärkeää tukea toimintaansa: kaupungin luottamushenkilöistä on valittu lähidemokratiatoimikunta, keskushallinnossa on lähidemokratian koordinaattori ja suunnitteluassistentti, kaupunki palkkaa suuralueille aluetyöntekijät ja jakaa alueiden toimintaan vuosittain budjetoidun määrärahan. Asukasyhdistyksille ja suuralueiden yhteistyöryhmille kaupungin taloudellinen tuki on mahdollistanut mm. asukastupatoiminnan aloittamisen. Asukastupaverkoston luominen on Suomenkin mittakaavassa ainutkertaista. Suuralueiden alueellisten yhteistyöryhmien ja asukasyhdistysten toiminta tarjoaa oululaisille laajat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Yhteistyöryhmän toiminta Keskusta Heinäpään suuralueen yhteistyöryhmän yhtenä toiminta-ajatuksena on saada alueen eri toimijat ja asukkaat käymään keskinäisiä neuvotteluja, suunnittelemaan ja toteuttamaan asioita, jotka parantavat ja kehittävät suuralueen asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Yhteistyöhön on kutsuttu suuralueen asukasyhdistykset, eri järjestöt ja yhdistykset, poliittiset päättäjät, Oulun kaupungin eri sektorien edustajat sekä viranomaiset. Yhteistyöryhmän toimintamuoto on verkostoituminen eri sidosryhmiin. Haasteena on saada kaikenikäiset Keskusta Heinäpään suuralueella asuvat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöään ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, lisätä yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta sekä luoda kanava eri toimijoiden ja asukkaiden toimenpide-ehdotuksille. Yhteistyöryhmän toiminnassa korostuvat arvot luovuus, rohkeus, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus. Tavoitteena on luoda kaupungin keskustaan kaikenikäisille turvallinen ja virikkeellinen asuinympäristö kestävän kehityksen lähtökohdista. Asukasyhdistystoiminta Meritulli Heinäpään asukasyhdistys ry on sen perustamisesta lähtien ollut mukana Oulun kaupungin lähidemokratiatoiminnassa ja vastannut Keskusta Heinäpään suuralueen Katoppa-asukastuvan toiminnasta. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on myös edistää toiminta-alueen asukkaiden yhteisiä asumiseen liittyviä asioita: alueen viihtyvyyttä, palvelutasoa sekä omaleimaisuuden ja kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä. Yhdistys toteuttaa tätä tarkoitustaan siten, että se tekee esityksiä ja aloitteita viranomaisille ja eri yhteisöille sekä avustaa jäseniään ohjaamalla ja neuvomalla. Lisäksi seuraa kaupungin viranomaisten, virastojen ja muiden toimielinten toimintaa sekä ottaa kantaa ja vaikuttaa esityksin kaavoitus-, rakennus- yms. suunnitelmiin, näin tukien alueen kulttuurin säilymistä. Yhdistys harjoittaa tiedotus- ja koulutustoimintaa, järjestää asukaslähtöistä harrastustoimintaa, tekee tarkoitustaan edistävää yhteistyötä muiden yhteisöjen kanssa, sekä tukee alueellisen identiteetin ja yhteisöllisyyden kehittämistä. Tavoitteena on yhdessä tekemisen ilo, uuden oppiminen ja vaikuttaminen asuinympäristön viihtyvyyteen. Suuntaamme eteenpäin kohti monikulttuurisia positiivisia haasteita ja toivomme saavamme mahdollisimman paljon eriikäisiä asukkaita mukaan toimintaamme. Keskusta Heinäpään suuralueen yhteistyöryhmä ja Meritulli Heinäpään asukasyhdistys ry. onnittelee Oulun kaupungin lähidemokratiatoiminnan 30 vuotis taivalta. Jukka Lappalainen Keskusta-Heinäpään yhteistyöryhmän ja Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n puheenjohtaja 30Vuotta! KATOPPA

3 Vahvistuva kansalaisyhteiskunta Lähidemokratian kolme vuosikymmentä: Kaupunginosahallinnon kokeilua valmisteleva toimikunta tiedotti Oulun kaupunginkanslian tiedotteella : Kaupunginosahallinnon kokeilu vuodeksi Ouluun. Vuoden kestävää kaupunginosahallinnon kokeilua Ouluun ehdottaa asiaa valmistellut toimikunta. Kokeilu toimeenpantaisiin kolmella alueella ennen seuraavia vuonna 1980 pidettäviä kunnallisvaaleja. Oulujoen pohjoispuolella kaupunginosavaltuustot toimisivat Rajakylän ja Myllyojan kaupunginosissa sekä näiden lähistöön rajatuilla alueilla. Oulujoen eteläpuolella kokeilualueena olisi Kaukovainion kaupunginosa. Toimikunta on valinnut kokeilualueet niin, että ne väestöpohjaltaan ( ) asukasta vastaavat suurehkoa maalaiskuntaa ja että ne alueellisesti ovat selviä kokonaisuuksia. Lausuntojen antaminen kaupunginosavaltuustojen kokeilussa tapahtuisi kaupunginhallituksen ja eri lautakuntien pyynnöstä asioista, jotka koskevat esimerkiksi kaupunginosan kaavoitus-, toimintaja talous-, asuntotuotanto-, lasten päivähoito- ja liikennesuunnitelmia sekä vapaaajanviettoa ja yleensä palvelutasoa. Yhtenä kaupunginosavaltuuston tehtävänä olisi järjestää asukkaille tiedotusta kaupunginosaa koskevista suunnitelmista ja asioista. Yleisö pääsisi vapaasti seuraamaan osavaltuustojen kokouksia. Näin siis vuonna Paljon on virrannut vettä Oulujoessa ja sen myötä kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen tuttavallisesti lähidemokratiatoiminta on kasvanut vuosikymmenten yhteisen tekemisen tuloksena ainoalaatuisiin mittasuhteisiin Suomessa. Tänä päivänä lähidemokratiatoimijoiden verkosto muodostuu 34 lähidemokratiayhteisöstä, 11 asukastuvasta vuosittaisella asiakaskäynnillä sekä 14:sta alueellisesta yhteistyöryhmästä. Lähidemokratia, kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen sisältyy Oulun kaupungin pitkän aikavälin suunnitteluun ja päätöksentekoon - kaupungin strategiaan sekä eri hallinnonalojen keskeisiin tavoitteisiin. Tavoitteena on aktiivinen kuntalaisuus omaehtoisesti ja monimuotoisesti, kullekin sopivalla tavalla. Osallisuuden ja vaikuttamisen strategian kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa Päätöstä edelsi pitkä lähidemokratiatoiminnan kehittämisen prosessi. Maarit Alikoski Aluevaltuustokokeilu toteutettiin kaksi vuotisena vuosina ; toimintaa päätettiin kehittää edelleen. Lähidemokratiakokeiluun vuosina osallistui kuusi eri tyyppistä asukasyhteisöä. Kokemukset kokeilusta olivat hyviä ja toiminta vakinaistettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna Tuolloin toimintaan hakeutui mukaan 16 asukasyhteisöä. Vuodesta 1982 vuoteen 1991 lähidemokratiayhteistyötä yhteisöjen kanssa toteuttivat silloiset tiedottajat Sirkka Keränen ja Tero Ollanketo. Vuosina lähidemokratiaa kehitettiin myös Pateniemen aluehallintokokeilussa luvun loppupuoli oli voimakasta kehittämishankkeiden aikaa: mm. sosiaali- ja terveysministeriön lähipalveluhankkeessa kehitettiin palvelujen ja asukkaiden yhteistyömuotoja. Ensimmäinen asukastupa avattiin Rajakylään kesällä 1996 osana Valtion asuntorahaston kansallista lähiöohjelmaa. Tutustujia ja tupatoiminnan ihastelijoita piisasi tuolloin bussilasteittain eri puolilta Suomea. Innostus tupatoimintaan oli mukaansa tempaavaa ja tupatoiminta lähti laajenemaan intensiivisesti Oulun kaupungissa. Nyt asukastupien verkosto on komeaa luettavaa ja ennen kaikkea hienoa asukasyhteisöjen ja Oulun kaupungin kumppanuustoimintaa: Kaakkuri, Karjasilta, Kaukovainio, Keskusta-Heinäpää, Lintulampi, Maikkula, Myllyoja, Oulunsuu, Puolivälinkangas, Rajakylä, Tuira! Sisäasiainministeriön osallisuushankkeeseen osallistuminen oli keskeisessä roolissa luotaessa pohjaa kaupunginvaltuuston vuoden 2000 päätökselle käynnistää Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen strategian ja toimenpideohjelman laadinta. Toimenpideohjelma laadittiin valtuustoryhmien, hallintokuntien ja lähidemokratiayhteisöjen yhteistyönä. Alueellinen yhteistyö käynnistyi keväällä Tänä päivänä alueellinen toiminta toteutuu monimuotoisesti lasten ja nuorten osallisuutena, lapsiperheiden ja ikäihmisten hyvinvointia tukevana toimintana, kulttuurin ja liikunnan aktiviteetteina, kestävän kehityksen alueellisina toimina sekä asuinalueiden turvallisuuden edistämisenä. Toiminta tavoittaa vuosittain tuhansia ja tuhansia eri ikäisiä oululaisia. Alueellinen yhteistyö, asukastupatoiminta sekä lähidemokratiayhteisöjen muut toimintamuodot ovat osoittaneet, että oululaiset osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti, kun heille tarjotaan konkreettinen mahdollisuus. Monipuolisesti toimiva kansalaisyhteiskunta on merkittävä osa hyvinvoivaa ja menestyvää kuntaa. Tulevaisuuden keskeiset kehittämishaasteet ovat asukkaiden omaehtoisen toiminnan vahvistaminen sekä lähidemokratian ja julkisten palvelujen yhteistyön kehittäminen. Arjen hyvinvointi ja toimivat palvelut vaativat tulevina aikoina meidän kaikkien yhteistyötä, yhteistyötä ja yhteistyötä. Kolme lähidemokratian vuosikymmentä osoittavat, että halutessamme voimme onnistua jatkossa vielä paremmin. Maarit Alikoski Oulun kaupunki Keskushallinto 4 KATOPPA 2008

4 Asukastupatoiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä Kaupungissamme on yksitoista asukastupaa. Kaupunki luo edellytykset tupatoiminnalle maksamalla niiden ylläpitokustannukset, avustaa toimintarahalla ja tukee pitkäaikaistyöttömien työllistämistä Oulu-lisällä. Asukastupatoiminnassa eri asuinalueilla korostuu omaleimaisuus ja se on hyvä asia. Alueelliset asukasyhdistykset hoitavat ja vastaavat tupatoiminnasta mm. palkkaamalla asukastuville henkilökuntaa tarpeen mukaan. Alueen asukkaiden muodostama asukasyhdistys voi ottaa vastuulleen myös asukasyhdistystoimintaa huomattavasti laajemman saran palvelutuotantoineen, jonka kohteena ovat ensisijaisesti ne alueen asukkaat joilla on vähemmän ja jotka ovat vaarassa pudota yhteiskunnan rattaasta. Asukastupatoiminnalla voidaan lisätä alueen asukkaiden hyvinvointia laaja-alaisesti ja tukea heidän psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyään. Tarkoituksena on yksinäisten ihmisten kannustaminen sosiaaliseen kanssakäymiseen ja sosiaalisen verkoston luomiseen, mikä puolestaan tukee yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuun kantamista ehkäisten samalla yksin jäämistä ja masentuneisuutta. Asukastuvilla voidaan myös järjestää toimintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa joka on ennaltaehkäisevää ja tukee asukkaiden hyvinvointia sekä terveitä elämäntapoja. Oulun asukastupatoimintamallia viedään myös muualle Suomeen. Asukastupatoiminta Asukastupa fyysisenä tilana on vakiinnuttanut paikkansa alueen asukkaiden olohuoneena. Tupa on monille ihmisille ainut paikka solmia sosiaalisia kontakteja, ruokailla edullisesti ja saada erilaisia hyvinvointipalveluja. Asukastupa on tullut tutuksi kohtaamis- ja harrastustoimintojen paikkana. Oulun kaupunki on hankkinut asukastuville atk-laitteita, jotka ovat vapaasti käytettävissä nettiyhteyksineen. Tuvilla pidetään myös atk-kursseja työttömille, työllistetyille, ikäihmisille, vajaakuntoisille ja muille alueen asukkaille. Kurssit ehkäisevät asukkaiden syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta ja antavat valmiuksia osallistua vuoropuheluun päättäjien kanssa. Asukastuvilta saa myös ohjausta matkapuhelimien käytössä. Tuvat toimivat tietotyötoreina. Asukastuvilla voi mittauttaa verenpaineen. Lisäksi annamme opastusta Kelan, opintotukikeskuksen ja työvoimatoimiston lomakkeiden täyttämisessä. Asukastupien henkilökunta auttaa asukkaita myös virastoasioinnissa ja järjestää tarvittaessa verkostopalavereita. Asukastuvilta saa myös kotipalvelutyöntekijöitä. Heidän tehtäviinsä kuuluu asiointiavun antaminen, siivous, pyykinpesu, silitys, saattoapu terveyskeskuksissa tai esim. asioitaessa kaupungilla. Eri alueitten asukasyhdistykset ja asukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämässä asukastupatoimintaa, tuomalla konkreettisia muutos ja parannusehdotuksia toimintaan. Asukkaat ovat olleet mukana myös monenlaista tapahtumaa järjestämässä. Vapaaehtoistoimijoiden määrä on kasvussa. Onneksi! meillä on lähidemokratiatoimintaa Tuija Pohjola Kaupungin hallituksen puheenjohtaja Lintulammen asukasyhdistys ry:n puheenjohtaja KATOPPA

5 Lähidemokratia ja kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta KEVÄT 2008 Keskusta-Heinäpään suuralueen asukaslehden toimittavat yhdessä suuralueen yhteityöryhmä ja Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry. Katoppa-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Asukaslehti jaetaan ilmaisjekeluna Kalevan yhteydessä jokaiseen talouteen Oulun alueilla: Oulun keskusta, Raksila, Intiö, Myllytulli, Meritulli, Kuusiluoto, Lyötty, Limingantulli, Heinäpää, Hollihaka ja Nuottasaari. Asukkaita alueella on Toimitus Keskusta-Heinäpään asukastupa Katoppa. Käyntiosoite: Kauppurienkatu 23, Oulu Puh Sähköposti: Toimituskunta Jukka Lappalainen, päätoimittaja Puh Sähköposti: Toni Pyykkönen, toimitussihteeri Puh Sähköposti: Jukka Kärkkäinen, toimittaja Puh Sähköposti: Teresa Kellokumpu, toimittaja Puh Sähköposti: Henna Ukonmaanaho, toimittaja Puh Sähköposti: Markku Kovaniemi, toimittaja Puh Sähköposti: Rauni Kemi, toimittaja Puh KATOPPA 2008 Ekologiset painotukset liitetään usein vahvasti kestävän kehityksen teemaan. Onkin ilahduttavaa havaita ympäristötietoisuuden saavuttaneen useimmat meistä, ja yhä kasvavassa määrin on nähtävissä aktiivista toimintaa elinympäristömme hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kestävään kehitykseen kuuluu kuitenkin ekologisen ajattelun lisäksi kaksi, toisten määritelmien mukaan myös jopa kolme muutakin ulottuvuutta: taloudellinen, sosiaalinen ja myös kulttuurinen ulottuvuus. Taloudellisen kestävän kehityksen pohjana on tasainen taloudellinen kasvu, joka ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on puolestaan sosiaalisen kestävyyden perusta. Sosiaalista kestävyyttä vaalivat mekanismit taas auttavat osaltaan lievittämään niitä vaikeuksia, joita nopeasti muuttuvassa maailmantaloudessa voi syntyä. Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Toiminnan keskiössä on ihminen. Kestävään kehitykseen vaikuttaa olennaisesti se, kuinka taloudellinen ja muu yhteiskunnan kehitys edistää asukkaiden hyvinvointia. Kansalaisten perushyvinvointi on yksi tärkeä edellytys kestävän kehityksen edistämiselle. Lähidemokratiatoiminnassa korostuu ekologisten painotusten lisäksi kestävän kehityksen sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus yhteisöllisyyden vahvistumisen kautta. Yhteisillä asukastuvilla tullaan tutuiksi oman alueen ihmisten kanssa, ja toteuttamalla mieltä kohottavia asioita yhdessä toisten kanssa perushyvinvointi lisääntyy. Kulttuuriperintöjä siirretään toiminnan ohella sukupolvelta toiselle. Lähidemokratiatoiminta juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan teemalla Kulttuurit kunniaan, ja eri puolilla kaupunkia tapahtuu sen tiimoilta monia mielenkiintoisia juttuja. Erityisesti viikolla 20 tapahtuu olkaahan kuulolla! Lopuksi mietelmiä: Mikäs se tekeekään ihmisen onnelliseksi? Viisaiden mukaan ainakin se, kun voi tehdä toisen ihmisen onnelliseksi. Mikä taas pelottaa ihmistä? Ilmeisimmin se, mitä ei tunneta. Tullaan siis tutuiksi, otetaan huomioon, suvaitaan, ollaan luovia ja rohkeita. Ja osallistumisestahan kaikki lähtee liikkeelle. Uusi aluetyöntekijä Tämän myötä uusi Keskusta Heinäpää ja Puolivälinkangas -suuralueiden aluetyöntekijä sekä Oulun kaupungin keskushallinnon projektisuunnittelija Satu Kaattari-Manninen esittäytyy. Työhistoriaan lukeutuu varsin moninaisia tehtäviä yksityisen ja julkisen sektorin projekteista ja hankkeista. Perheeseen kuuluu kaksi pientä lasta, kaksi kissaa ja yksi mies. Harrastustoiminnasta voi mainita kalastus- ja sienestyshimon lisäksi rakkauden harrastajateatteritoimintaa kohtaan. Hyvä ruoka, ystävät ja tuttavat sekä musiikki inspiroivat aina. Tullaan tutuiksi! Satu Kaattari-Manninen Toimistoni löytyy kaupungintalolta, Kirkkokatu 2 A, Oulun kaupunki

6 Keskusta viihtyisäksi ja eläväksi Pohjolan valkea kaupunki oli ennen vanhaan kaupunkimme imagoa kuvaava nimitys. Sittemmin keskustassa, erään portin pielessä, on lukenut: Oulu Paska kaupunni. Tällaista ilmaisua emme halua huumorin varjollakaan hyväksyä. Oulun kaupungin strategiaan on mm. kirjattu, että Oulu on paras ja elinvoimaisin kaupunki koko Pohjolassa. Tavoitteeseen pääsemiseksi on myös tosissaan tehtävä työtä ja suunniteltava tulevaisuutta järkevästi. Oulu, teknologiakaupunki Olemme saaneet mainetta teknologialuovuudesta ja -osaamisesta. Oulu on vaihtelevista suhdanteista huolimatta luovinut itsensä köyhyydestä hyvinvointiin. Kaupunki on myös kiitettävästi kehittänyt kaupunkirakennetta ja kulttuuria monin tavoin. Ei riittävästi sanovat asukkaat. Tyytymättömyyttä huudetaan joka puolelta, ja rahan tarvetta löytyy. Toivo Pekkasen lause Tyytymättömyys ei kuole kun sen toivomukset toteutetaan on valitettavan totta. Tosiasiassa meidän on arvioitava saadaksemme jotain muuta, mistä voimme luopua. Oulu on kaunis kulttuurikaupunki Oulun kaupunki on tehnyt paljon kaupungin ulkonäön parantamiseksi perkaamalla suiston rannat siisteiksi, täten avaamalla meren kaikkien oululaisten nähtäväksi, sekä liikunnan edistämiseksi esim. rakentamalla maan parhaat pyörätiet. Plaanaojan kivetys ja valaistus on onnistunut hienosti. Yritykset ja yksityishenkilöt ovat kiitettävästi antaneet apua Oulu-imagon parantamiseksi. Oulussa on paljon hyviä taiteilijoita. Kuuluisuuksia esiintyy useissa kulttuuritapahtumissa. Lapsikulttuuri on saanut mainetta. Kesällä toimii teatteri Hupisaarilla ja Toppilan Möljällä, luonnon tarjoamassa kauniissa ympäristössä. Kulttuurikaupunki-imagoa kehitetään koko ajan. Kävelyretki suiston rantoja pitkin ja Pikisaaren sillan yli keskustaa kohti tarjoaa oululaisille ja turisteille todella hienon nautinnon. Lyseo, Tuomiokirkon torni, Uusi Seurahuone ja koko Rantakadun arkkitehtuuri kauppahalleineen ja aittoineen on esittelemisen arvoinen kulttuurikokemus. Iltavalaistuksessa se on upea. Jos pysähdymme Raatinsaaren ja Pikisaaren väliselle sillalle silmäilemään maisemia, näemme Oulun Pohjolan valkeana kaupunkina. Oululla on luonnon tarjoamaa kauneutta, jota meidän on vaalittava: vehmas Hietasaari kulttuuriperintöineen, Hupisaaret viehättävine siltoineen ja puistopolkuineen. Meressä ovat kauniit vesisuihkut, Nallikarissa loistavat hiekkarannat. Nallikarista vetovoimainen turistinähtävyys Nallikarista voisi tehdä huikean upean vesiuimalan, johon olisi mahdollista tehdä maankuulu vesipuisto lapsille. Rakentamalla mereen riittävän syvä, suuri uimaallas saataisiin aikuisillekin kunnon uintimahdollisuudet. Edenin uima-allas ei ole nimittäin tällä hetkellä riittävä aikuisille. Hyvin suunniteltuna ja sponsoroituna Nallikarista saisi laajan ja hienon vesipuistohotelli-alueen, joka voisi olla vetovoimaisin koko Pohjolassa. Tori eläväksi ja siistiksi Oulun tori, joka sijaitsee hienolla paikalla merenrannalla, on talvella kuin hyljätty aave. Oulun kaupungin on herättävä! Ennen kaikkea torille on saatava siistit käymälät, kukkaistutuksia, katettuja tiloja, penkkejä, enemmän myyntikojuja ja kukkakauppiaita, sekä ohjelmaa. Miten viehättävää onkaan tavata alkukesällä nuoria myymässä kielo- ja kullerokimppuja hallin edessä. Itse Kauppahallin ovat oululaiset melkein unohtaneet. Sen vuokrat ovat korkeita; kauppiaita täytyisi tukea, jotta hallitoiminta jatkuisi ja uusia yrittäjiä saataisiin hallikauppaan. Halliin on mukava mennä syömään lohisoppaa tai juomaan aamukahvit ja tavata tuttuja. Tehkäämme Oulun torista mainettaan siistimpi ja viihtyisämpi ja hallista hyvä kauppapaikka. Olisi hienoa jos torinrannasta lähtisi pieni laiva prutkuttamaan Hietasaareen ja takaisin. Ennen vanhaan oli Airi-laiva. Keskusta kaipaa uudistumista Oulun keskusta on ruma. Oululaiset ovat monin yleisökirjoituksin esittäneet mielipiteitä ja ideoita keskustan viihtyvyyden parantamiseksi. He kaipaavat katettuja kävelyteitä, kukkaistutuksia ja levähdyspaikkoja, vessoja ja roskalaatikoita. Roskaaminen on oululaisten perisynti. Papereita ja ruuantähteitä leviää kaikissa paikoissa, kaduilla ja puistoissa. Koiran jätöksiä tarttuu kenkiin kaduilla, puistoteillä ja ruohikoilla. Kamalia töherryksiä ja graffitin yrityksiä näkyy talojen seinissä. Uudet maalipinnat töhritään välittömästi. Turistitkin ihmettelevät sotkujamme. Kaupungille ja taloyhtiöille tämä tulee kalliiksi. Valvontakameroita on lisättävä, jotta tekijät joutuvat vastuuseen. Pyöriä lojuu ympäriinsä ja telineet ovat täynnä unohdettuja pyöriä. Jopa mereen heitetään pyöriä. Kesällä apuvoimia siisteyden ylläpitoon tarvitaan runsaasti. Onkohan nuoria palkattu riittävästi kesätöihin? Kouluissa olisi syytä antaa nuorille tietoa ympäristöasioista ja siisteysvalistusta. Vanhemmat, opettakaa lapsenne kunnioittamaan luontoa ja ohjatkaa lapsianne ympäristön vaalimiseen! Uusi sukupolvi saisi nauttia hyvinvoivasta ja kauniista Oulun kaupungista. Tehkäämme Oulusta osaava ja viihtyisä kulttuurikaupunki! Käyttäkäämme teknologiaa myös kauneuden ja viihtyisyyden edistämiseen! Maarit Raitio Keskusta-Heinäpään suuralueen Ympäristö ja turvallisuustoimikunnan puheenjohtaja KATOPPA

7 Oulun sosiaali- ja terveystoimen uudistus etenee Kaupunkimme sosiaali- ja terveystoimen toiminnan ja organisaation uudistaminen perustuu vuoden 1998 kesäkuussa tehtyyn kaupunginvaltuuston päätökseen. Silloin linjattiin tulevaisuuden tavoitteet Oulun keskeisissä peruspalveluissa seuraavalla tavalla: Keskeiset peruspalvelut sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa tulee tuottaa nykyistä pienemmin kustannuksin. Lisäksi päätöksessä edellytettiin, että palvelut voidaan jatkossa tuottaa nykyistä halvemmalla, tehokkaammalla ja kilpailukykyisemmällä organisaatiolla. Syntyi oma oululainen malli, joka nimettiin ydinkunta-palvelukunta malliksi. Tässä mallissa valtuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat muodostavat ydinkunnan ja päättävät mitä palveluja kuntalaisille järjestetään. Näin korostuvat luottamushenkilöiden poliittinen näkemys, arvomaailma sekä valinnat. Palveluista vastaavat kaupungin omat palvelu- ja tuotantoyksiköt sekä erillisten päätösten mukaan yksityiset palveluiden tuottajat eri järjestöt mukaan lukien. Yksittäiset pienet kokeilut käynnistettiin vuoden 2001 alussa ja koko hallintokuntaa koskeva kehittämisohjelma valmistui vuoden 2005 keväällä. Ohjelma on laaja kokonaisuus, jonka keskeisimpiä osia ovat hallintokunnan toimintojen eriyttäminen tilaajaan ja tuottajaan, kaikkien palveluiden tuotteistaminen hinnoitteluineen sekä palveluiden laadun määrittäminen henkilömitoituksineen. Tilaaja muodostuu lautakunnasta ja suppeasta viranhaltijatiimistä, jota sosiaalija terveystoimen johtaja vetää. Lautakunnan ja johtavien viranhaltijain toimenkuvat muuttuivat ja täsmentyivät aikaisempaan verrattuna huomattavasti. Tehtävänä on määritellä tarvittavien palveluiden tarve, huolehtia niiden järjestämisestä eri lakien ja valtuuston päätösten edellyttämällä tavalla sekä vastata talousarvion valmistelusta ja toiminnan ja talouden seurannasta. Valtaosa henkilökunnasta, noin 3500 viranhaltijaa ja työntekijää siirtyi muutoksessa palveluista vastaavan johtokunnan alaisuuteen. Palvelutuotanto organisoitiin uudelleen siten, että se toiminnoittain vastaa tilaajajohtajien vastuualueita. Johtamisjärjestelmä uudistettiin kaikkien toimintojen kohdalla saman perusmallin mukaisesti. Uudistuksen keskeisin muutos on mielestäni työpaikkatason vastuiden uudelleen järjestäminen. Palveluesimiehet vastaavat oman yksikkönsä henkilöstöjohtamisesta, talouden ja toiminnan suunnittelusta sen seurannasta sekä sisäisestä tiedottamisesta. Ylempi esimiestaso, palvelujohtajat, vastaa oman yksikkönsä talouden kokonaissuunnittelusta ja palveluiden kustannusten muodostumisesta,sekä käyvät tarvittavat neuvottelut tilaajan kanssa ja esittelee asiat luottamushenkilötasolle, johtokunnalle. Voidaanko jo nyt arvioida uudistuksen tuloksia? Mielestäni tuloksia on selvästi nähtävissä. Samalla kun palveluiden hinnoittelun ja laadun määrittäminen on edennyt on voitu siirtyä aina valtuustasoa myöten aikaisempaan verrattuna huomattavasti täsmällisempään vuoropuheluun ja päätöksentekoon. Toiminta on menneeseen verrattuna läpinäkyvää. Jos palveluja lisätään tiedetään yksikköhintojen perusteella niiden kustannukset. Talouden seuranta on kehittynyt. Seuraavan vuoden ja vuosien toiminnan ja talouden suunnittelu aikaisempaa luotettavammalla perustalla. On kuitenkin tarpeen todeta, että uudistettu toimintaorganisaatio ja malli ei korjaa automaattisesti olevia puutteita. Kehittämistä vaativat asiat on tunnistettava ja rohkeasti nostettava esille keskustelun kohteeksi ja korjattaviksi. Päättymässä olevan valtuustokauden aikana on sosiaali- ja terveystoimen ohella myös muissa hallintokunnissa edistytty. Toteutettu kehitystyö tulee suunnitelmallisella koulutuksella ja tiedotuksella antaa erityisesti luottamushenkilöhallinnossa tulevien toimijoiden työn perustaksi, silloin mahdollisille korjaustoimillekin löytyy asiallinen perusta. Raimo Järvenpää Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja 8 KATOPPA 2008

8 Kutsu 30Vuotta! Oulun lähidemokratiatoiminta täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Keskusta-Heinäpään suuralueen yhteistyöryhmä juhlistaa Kulttuurit kunniaan - teemaa järjestämällä Oulun murteella tarinoiden maailmanennätyskokeen. Avaustapahtuma on kaupungintalon juhlasalissa maanantaina klo Tarinat jatkuvat Katoppa-asukastuvalla, Kauppurienkatu 23 (Talousseuran talo) ti pe klo Tuvalla on valokuva- ja taidenäyttely Oulun historiasta. Ohjelma Avaus Oulun kaupunki / Kansiliapäällikkö Kalervo Ukkola Järjestäjän tervehdys Keskusta-Heinäpään yhteistyöryhmä / puheenjohtaja Jukka Lappalainen Kitaransoittoa Lukuteatteri Fingerstyle club / Markku Jesiöjärvi, Arttu Mäkelä Kaksinpuhelua Oulun kielellä Käsikirjoitus: Anna Jung ( Ringa Nordbo) vuodelta 1921 Henkilöt: Minna Kuusisto, Katoppa Puvustus: Raimo Ritola, Katoppa Oulun Työväen Näyttämö Laulua ja soittoa Jouko Maijala, Olavi Niemi Amppakeijarina merimaisa Oulusa Heinäpää-valssi Tarijottaan enkkomikahavet ja vyllinkikaakkua juhulasalin lämpiösä Tervetulua! 30Vuotta! KATOPPA

9 Erkkulin sanakirja on ilmestynyt! OOPPA ÖLÖVINÄ Kirjassa on paljon hymyä. Aurinko välkehtii sanojen kautta. Ne kertovat tuhansia tarinoita. Yksi sana voi avata muistot Heinäpäässä olleesta kodista. Kuuluu kilinää, kalketta, naurua, itkua, soittoa, lehmän yninää, kiireisiä askelia ja elämän tuoksuja. Torikadulla näkee ikkunasta, kuinka kolme jykevää miestä istuu köökissä pöydän ääressä. Miehen kädessä on kynä, jolla hän kirjoittaa ruskeaan kauppapaperiin. Välillä he makustelevat sanaa suussaan kuin makeaa kompiaista. Sana nousee, laskee, laajenee ja supistuu. Miehet nyökkäävät hyväksyvästi. Hahmot kumartuvat muistiinpanojensa puoleen. Tuskin he tietävät, että siinä syntyy oululaista murrehistoriaa. Oli vain saatava puhuttu tai kuultu yksittäinen sana sitomaan tarinan ainekset yhteen. Syntyi puhetta paperille. Tarinat, kertomisen taito ja lahjakkuus ovat synnyttäneet tämän onnellisen kirjan sanat. Kirja on kiitos heinäpääläisten Kustaa Lipposen ja hänen poikiensa Eino ja Heikki Lipposen keräystyölle. Omaiset ovat tehneet arvokkaan kulttuurityön arkistojen säilymisessä. Kirjan sanat, alkuperäisessä muodossaan, ovat keskeistä oululaista kaupunkihistoriaa. Tämän kirjan sanat ovat oululaisten omaa puhetta, sitä kuuluisaa Oulun murretta, rakasta, kotoista, mutta samalla osin jo uhanalaista. Sanat oli pakko ottaa talteen, etteivät ne katoa. Näin lienevät Lipposet, isä ja pojat, ajatelleet. Tämä sanakirja on koottu heidän arvokkaan keräelmänsä pohjalta. Ota, arvoisa lukija, sanat vastaan. Käytä niitä. OOPPA ÖLÖVINÄ ilmestyy vkolla 20. Myytävänä Katoppa-asukastuvalla ja Yöttömön Yön kirjamessuilla Tuotto käytetään kulttuurityön vaalimiseen. 10 KATOPPA 2008

10 TERVETULOA KATOPPA-ASUKASTUVALLE Asukastupa on alueesi asukkaiden ja toimijoiden oma paikka Oulun keskustassa. Tervetulleita ovat kaikki nälkäiset lounastajat, herkkusuut, lukijat, tv:n katselijat sekä seuraa ja toimintaa kaipaavat kävijät. Ovet ovat avoinna ympäri vuoden! Meillä on huoneellinen tietokoneita käytettävissäsi: voit hoitaa verkkopankkiasioita, pitää yhteyttä ystäviisi tai etsiä tietoa Internetistä. Opastamme Sinua mielellämme tietokoneen käytössä. Keittiömestarimme kokkaavat Sinulle maukkaan ja reilun mutta edullisen lounaan kolmena päivänä viikossa pullakahveilla voit herkutella joka arkipäivä! Voit myös lukea päivän lehdet ja valita kirjastonurkkauksesta lisää luettavaa. Aulassa on suuri tv, ja kanavan saat valita ihan itse. Voit seurustella toisten kanssa tai nauttia vain omasta seurastasi. Päivittäisten ilojen lisäksi tuvalla järjestetään mukavia tapahtumia: tarkempia tietoja saat kysymällä meiltä, mutta kannattaa myös seurata ilmoittelua ilmoitustaulullamme, lehdissä ja kotisivuillamme. Käy tuvalla! KATOPPA-ASUKASTUPA puh Osoite: Kauppurienkatu 23, Oulu Puh: Kotisivu: Sähköposti: Avoinna: ma pe klo 9 15 Murretarinoiden maailmanennätyskoe Katoppa-asukastuvalla seuraavasti: Tiistaina klo 13 14: Lauri Pohjola: Jäilellähtö Tarinat: Holokvistin auksuuni, Rakkaus ja pottumaa, Punanen YKukko valakijasa kaupungisa, Kun me kävimmä sottaa, Pölövästi. Lukijoina Veikko Kemi, Maisa Nurmiala, Minna Kuusisto, Jukka Lappalainen ja Raimo Ritola Keskiviikkona klo 13-14: Aaro Mäntykivi: Ooostakaa Kalevaaaa Tarinat: Me puhhuimma viaraita kiäliä, Kiusantekua Eetvartin puajisa, Se kauhia lujejahti, Tervaporvarin puumerkki ja ensimmäinen tappelu, Sirkuksesa Heinätorilla. Lukijoina: Maarit Raitio, Sulo Lehto, Seija Väliaho, Jouko Maijala ja Matti Päivärinta Torstaina klo 13-14: Matti Pääkkönen: Oulun Seudun murrekirja Tarinat: Pikisaarella oli mukava asua, Sontatie Pikisaarelta kaupunkiin, Tervaveneet ja tervajunnut, Täälä selekiällä merellä seilailee, Herraskeppi ja maisterinkeppi, Paketit kulkivat Hietasaareen, Kaupunkilaisten maat ja karjat, Tuliaissika, Ei kannata valita. Lukijoina: Anne Kangas, Heidi Lumme, Rauni Kemi, Jaakko Manninen, Kirsti Hiironen ja Raimo Ritola Perjantai klo 13-14: Jukka Ukkola: Ookko nä, Esko Viirret: Avojalakasen akkuna Sana avaa tarinan kertojina järjestäjä, lukijat ja yleisö. Ilimineerataan lopputulos. Kulttuuriviikon päätöstilaisuus perjantaina klo 18. Heinäpään seurakuntatalon kirkkosalissa. Virsilaulutilaisuutta johtaa Esko Laukkanen. Kahvit tarjoamme alasalissa. Kutsujina ja järjestäjinä: Keskusta-Heinäpään suuralueen yhteistyöryhmä Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry Meriheinä KATOPPA

11 MERITULLI-HEINÄPÄÄN ASUKASYHDISTYS RY Takapihan puutarhamarkkinat viikolla 24. Ma Paikalla hortonomi Sanna Ruonala neuvomassa ja opastamassa puutarhanhoitoon ja istutuksiin liittyvissä asioissa. Kesäkukkien taimimyyntiä ja sekä taimenvaihtoa. Pihalla makkaranpaistoa grillissä. OOPPERAMATKA NIVALAAN Lauantaina kesäkuun 14 päivänä lähdemme asukastuvan pihalta klo 9.00 linja-autolla Nivalaan katsomaan oopperaesitystä JOUTILAS MIES. Palaamme illalla takaisin n. klo Ilmoittaudu ja varaa oopperalippusi hintaan 38 Leilalta puh LIITY JÄSENEKSI MERITULLI-HEINÄPÄÄN ASUKASYHDISTYS RY:n Jäsenmaksu, varsinainen jäsen 10 e vuosi Kannatusjäsen, henkilöt alueen ulkopuolelta 12 e vuosi Kannatusjäsen yritykset 50 e vuosi/ + linkit nettiin Saajan tilinumero Viitenro 1009 Jos maksat tilisiirrolla laita viestikohtaan osoite ja puhelinnumero SÄÄNNÖLLISET KERHOTAPAHTUMAT ATK-KURSSITUSTA SENIOIREILLE tietoa annetaan asukastuvalla. SENIORI-KUNTOSALI Intiön Hoivakoti, Upseerinkatu 2, Oulu Maanantaina klo Keskiviikkona klo Torstaina klo Ilmoittaudu asukastuvalle puh /tupatyöntekijä POSLIININMAALAUSKERHO Kokoontuu tiistaisin alkaen klo Kerhon päättäjäisiä vietetään Kerho viettää kesälomaa ja aloittaa syksyllä Ilmoittaudu ja kysy vapaita paikkoja ohjaaja Manja Isokoskelta puh Opastettu kiertoajelu HEINÄPÄÄ SATA TARINAA Sai alkunsa murrekerhosta, jossa alueen asukkaat ovat kokoontuneet muistelemaan ja tapaamaan lapsuutensa heinäpääläisiä. Kirjoituksia ja tarinoita on kertynyt jo tuhansia. Ryhmä pitää kesätaukoa ja aloittaa jälleen torstaina syyskuun 18 päivänä. Kokoontumispaikka ilmoitetaan tuvalla. Yhteyshenkilöinä toimivat Raimo Ritola ja Jukka Lappalainen. URANTIA LUKUPIIRI Kaikille avoin URANTIA-kirjan luku- ja keskustelupiiri kokoontuu joka toinen torstai. Viimeinen kokoontuminen ennen kesätauolle siirtymistä on toukokuun 22 päivä. Aloitamme syksyllä torstaina 18 päivänä syyskuuta klo Yhteyshenkilö Reijo Hamari puh KOTISEUTUKERHO Me Oulaistelaiset KATOPPA asukastuvan toiminnalle lämpimät kiitokset. Olemme kokoontuneet siellä talvisaikaan joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Kesän aikana teemme mm. sieni ja marjaretken Rokualle keskiviikkona klo aloitamme tutuksi tulleessa paikassa. Säännöllinen aika ja paikka ovat olleet kerhomme toiminnalle täysosuma, mitä todistaa yhä kasvava joukkomme. Tervetuloa mukaan muistelemaan synnyinseutuamme monin eri tavoin. Kaarlo Heikkilä puh , Enni Leskelä puh PotnaPekka kiertoajelu keskiviikkona klo Matkaan mahtuu 40 aikuista Lähtö: Katoppa-asukastuvalta Kauppurienkatu Oulu Matkan oppaana Tuula Kareinen Oulun kaupungin matkailuneuvonta Ilmoittautumiset ja tiedustelut Katoppa-asukastupa puh Matkan järjestää: Suuralueen yhteistyöryhmä ja NAISTEN AA-RYHMÄ ASTE Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys Kokoontuu maanantaisin klo Yhteyshenkilö Anita puh KATOPPA 2008

12 Nuorison Idols -laulajakisa! Nuorisolle suunnattu Idols-laulajakisa järjestetään perjantaina klo alkaen Nuortenkahvila Bysiksessä, osoite: Hallituskatu 5 A Oulu). Osallistuvilta vaaditaan; pelkäämättömyyttä ja itsensä likoon laittamista sekä riskinoton kykyä. Huumorinpilke silmäkulmassa ei myöskään ole pahitteeksi. Nuorison Idols - laulajakisan voittaja palkitaan. Tapahtuma on suunnattu vuotiaille nuorille ja on päihteetön tilaisuus. Nuorison Idols -laulajakilpailun järjestävät yhteistyössä Keskusta-Heinäpään suuralueen yhteistyöryhmä, Oulun kaupungin Nuorisoasiainkeskus ja Oulun Walkers ry. (Huom. muutokset mahdollisia.) Päästä luovuutesi ja rohkeutesi valloilleen! Osallistu lähidemokratian 30. juhlavuoden logon suunnittelukilpailuun. Suunnittele logo lähidemokratiatoiminnalle! Kilpailu on avoin kaikille. Toteuttamistapa on vapaa. Lähetä ehdotuksesi mennessä osoitteella: Oulun kaupunki, Keskushallinto, Marja-Liisa Leinonen, PL 1, Oulu. Pääpalkintona suunnittelukilpailussa on digikamera. Lisäksi arvotaan kaikkien osallistuneiden kesken Oulun kaupungin markkinointituotteita. Voittajalogon 30-vuotiaalle lähidemokratiatoiminnalle valitsee raati, johon kuuluvat graafinen suunnittelija, asukkaiden edustajat ja lähidemokratiatoimikunnan edustajat. Osallistu ja vaikuta! Tutustu tarkemmin lähidemokratiatoimintaan osoitteessahttp://www.ouka.fi/lahidemokratia/ KATOPPA

13 Meritulli-Heinäpää asukasyhdistys ry. asukastupa puh Avoinna ma pe Kauppurienkatu 23, Oulu Y KOPIOT JA TULOSTEET...0,20 /kpl ASUKASTUVALLA EDULLINEN KOTILOUNAS Ruokailuun on mahdollisuus kolmena päivänä viikossa: tiistaina, keskiviikkona ja torstaina klo Hyvää kotiruokaa lautasannoksina. Lounas sisältää lämpimän ruoan, ruokajuoman, leivän & levitteet sekä kahvin. Hinta on 4 euroa, kotipakettiin 3,50 euroa. Ruokalista osoitteessa Kahvi...0,50 Pulla...0,50 KORJAUSOMPELIMON HINNAT ALKAEN (e) Lahkeiden lyhennys Suora koneella...5,00 Suora käsin...8,00 Upslaaki...9,00 Helman lyhennys Hame/Mekko Koneella...8,00 Käsin...12,00 Takki/jakku Koneella...8,00 Käsin...12,00 Talvitakit... alk. 12,00 Hihojen lyhennys koneella Puserot, mekot ja takit/jakut...alk. 5,00 Vuorilliset takit...9,00 Muodon muutokset Levennys/kavennus alk...7,00 Paikkaukset...alk. 4,00 Vetoketjun vaihto Housut/hame...8,00 Takki, vuoriton...10,00 Takki, vuorillinen...15,00 Ei koske nahka eikä untuvatakkeja. Verhot Ylä- ja alakäänne... 4,00/kpl Kapat, ylä- ja alakäänne...1,20/metri Rypytysnauhan ompelu...1,50/verho Kapat...0,50/metri Muut korjaus- ja ompelupalvelut sopimuksesta. Tarvittavan materiaalin, vetoketjut, napit, nauhat ja erikoisemman väriset ompelulangat tuo asiakas. 14 KATOPPA 2008

14 Heinäpäästä ei kuulu mitään hyvää Olen lukenut, penkonut tietoja, kuunnellut ihmisiä ja saanut tietoa. Olen tullut siihen tulokseen, että Heinäpäästä kuuluu paljon ääniä. Elämän ääniä. Kuulen lasten temmellysääniä, jotka kiirivät pihoilta, solista, piharakennuksista, kuulen astioiden kilahtelua, maidon ensisuihkun sinkkiämpärin pohjaan, hevosten hirnahtelua, tömistelyä talleissa, lehmän yninää, räpättimen terävät äänet, kuulen avonaisesta akkunasta gramofonin soiton, laulua, hoilotusta, sepän kalkatuksen, kirveen hiontaa, voimasanoja, viheltelyä, virren veisuuta, naurua, itkua, mekastusta, hevoskärryjen kolinan, kiihkeää puhetta, kuiskauksia, puuvasaran pauketta, naulan iskuäänet, sahausta, puiden halkomista, palokunnan tuuttauksen, riitelyä, päivittelyä, mankelin kirahdukset, porstan terävät karahdukset, äkkilähdön saatehuudot, oven paukahdukset, akkunoiden helinät, villivaunun pyörän hankausäänet, sian röhkintää, kuiskauksia, nimiä, äiti, isä, lasten näytelmä-äänet, kottikärryn ja mukulakiven kolkkeen, ähinää, puhinaa, huokauksia, hiljaisuutta ja niin edelleen. Heinäpäässä tapahtuu, on liikettä, joista äänet syntyvät. Jos hieman hirtehisesti sanoo, niin Heinäpäässä ei ole oltu paikallaan. Vauhti on ollut niin kovaa, nimenomaan muutoksen vauhti, että suhteellisen nuorta Heinäpäätä, rakennusten osalta, ei ole enää olemassa. Ja kuitenkin se on. Se on ihmisten mielissä, muistissa, kirjoituksissa, kuvissa. Heinäpää on vahva mielenmaisema. Mitä haemme? Tarkoitus on hakea tarinoita, kertomuksia, taustatietoja, valokuvia, muistiinpanoja, runoja, lauluja, käsikirjoituksia, sävellyksiä, jotka jotenkin koskevat Heinäpäätä. Kuvauksia perhe-elämästä, työstä, huvista, ikävistä ja hauskoista tapahtumista. Talot ja pihapiirit ovat oivia tarinalähteitä. Kertomuksia ihmisistä, legendoista, puurtajista, joutenolijoista. Merkkihenkilöistä haluamme kuulla, samoin haluamme nostaa tavallisen ihmisen eturiviin. Erityisesti kaipaamme naisten ja tyttöjen kertomuksia, kodista, perheistä, työstä, sattumuksista. Mitä tapahtui kun solokkuämpäri kaatui lattialle? Miten kävi piipisaksien kanssa? Makua ja tuoksua köökin puolelta. Käsityöt, alaköökin tapahtumia, saunat ja saavit. Käsittelemme kaikki niille kuuluvalla arvolla. Kaikista meille toimitetuista aineistoista ja niiden käytöstä sovimme ao:n henkilön kanssa erikseen, miten käytetään, mainitaanko nimet, saako niitä esittää Heinäpää - Sata tarinaa ryhmässä, muissa tilaisuuksissa, saako niistä ottaa kopioita. Saako kuvia käsitellä? Valokuvat siirretään cd-levykkeelle, jonka kopio annetaan kiitoksena. Näinollen kuvat eivät jää haltuumme, ellei joku halua lahjoittaa. Toiminta ei ole kaupallista, eikä makseta palkkioita. Jos joku ihmeellinen taho haluaa antaa tukea esim. materiaalihankintoihin, niin siitä sovitaan erikseen. Kaikki ai- neisto säilytetään. Kustannuksista sovitaan Meriheinä ry:n ja Keskusta-Heinäpään yhteistyöryhmän kanssa. Aineiston voi toimittaa asukastuvalle, Kauppurienkatu 23, tai Raimo Ritolalle, Isokatu 5A1, Oulu Puh , Sähköposti: rairito(at)baanamail.fi Voidaan käydä myös kotikäyntejä. Luottamus on ykkösasia. RUMP RUMP RELLAA, REKA REKA RELLAA, SEISAHDUPPAS SEKARLO, MI VASTOIN KÄY, MI VASTOIN KÄY, AHNESTIPPA KALLISTA RÖÖRÄÄ ESIKUNTA ARESTIPA RÖSKYTÄ RÖS Raimo Ritola välihäläppäri Mamma se lähti torille torille, torille... Tule sinä mukahan, mukahan, mukahan... Keskellä toria me leikittiin, leikittiin, leikittiin... KATOPPA

15 Heinäpää - sata tarinaa Pyykkäri ja silittäjä TÄMÄ ON KUVAUS 1950-LUVULTA Likapyykkiä kerättiin ulkovajaan ja pyykkipäivän edellisenä iltana vaatteet laitettiin kylmään pulveriveteen likoamaan, valkoiset vaatteet omaan saaviin ja värilliset omaansa. Jo hyvissä ajoin pyykkipäivän aamulla laitettiin alaköökin muuripadan alle tuli. Veden piti olla kuumaa pyykkärin tullessa. - Sieltähän Kokkoska jo tuleekin. Juodaanpa tässä ensin kahvit ja kerrotte kuulumisia. Kahvin kanssa oli hyvät voileivät ja nisuakin. Niin Kokkoska lähti pyykkimääränsä tykö. Usein oli parikymmentä lakanaa, samanverran tyynynpäällisiä, pyyhkeitä, miesten alusvaatteita, paitoja, mutta vähemmän naisten ja lasten vaatteita, koska ne pestiin itse erikseen. Pyykkärillä oli apuna pyykkilauta, keltasta pyykkisaippuaa ja pyykkisaavi. Aluksi otettiin vaatteet likovedestä, muuripadasta kauhottiin kuumaa vettä ja johdosta kylmää vettä. Näin saatiin passeli vesi ensimmäiseen hieromakertaan. Käsin pyykkilaudan kanssa hierottiin jokainen vaatekappale ja laitettiin eri saaviin ja kuumaa vettä päälle. Tätä rataa pyykin käsittely jatkui koko päivän. Välillä pyykkäriä syötettiin ja kahvitettiin. Likaisempia vaatteita hierottiin toisen kerran. Seuraavana päivänä pyykki keitettiin. Muuripataan vuoltiin pyykkisaippuaa ja myös pyykkipulveria sekaan. Kunhan vaatteet olivat kiehuneet, nostettiin survinpulikalla tulikuumat vaatteet saavista ja sitten oli kylmän veden vuoro huuhtoa vaatteet. Alakööki oli kostea ja täynnä höyryä. Sillä aikaa oli koko pihan yli pingotettu pyykkinarut. Tätä liputusta kesti joskus vain päivän, mutta huonolla ilmalla monta päivää, ennen kuin vaatteet olivat niin kuivia, että saattoi mankeloida. Pyykkärin työ loppui usein kahteen päivään. Lakanat vedettiin ja muut liinavaatteet laskostettiin pärekoriin mankelointia varten. Raskas ja suuri mankeli oli Koiton talossa. Yksin ei ollut asiaa mankeloimaan, työssä tarvitsi olla kaksi henkilöä. Isommat liinat ja miesten pyhäpaidat vietiin silittäjälle. Ida Granath elätti itsensä silitystyöllä niin kuin pyykkärit pyykinpesulla. Idan kodissa leijaili vastustamaton puhtaan vaatteen tuoksu. Ulkoilma antoi vaatteille raikkautta ja kun siihen yhdistettiin puuhellasta tuleva lämpö ja silitysraudan hohde, vallitsi unohtumaton ilmapiiri. Tyttäret, vaimot, vanhatpiiat, kätilöt, hoitajat, tippaiitat, ruustinnat, pastorskat, papinrouvat, fröökynät, mamsellit, puotineidot. Monessa liemessä keitetään, monessa pyörteessä uitetaan, akanvirroissa kamppaillaan, sinnikkyyttä koetellaan. Leila Mikkola 16 KATOPPA 2008

16 Tätini Riiku Heinäpää - sata tarinaa Taidan terästää itseäni ja alan kirjoitella sitä ja tätä. Eihän minun höpötykseni ole mistään kotoisin, mutta kuitenkin. Virheitä tulee melkein joka lauseeseen, mutta haitanneeko tuo? Minut sai innostamaan viime torstaina käyty keskustelu Heinäpään muisteloista. Niitä kyllä riittää, jos saa ne muodostettua tähän paperille. Kaikki mitä muistan Riikutädistä, on historiaa. Hän asui koko minun lapsuuteni ja nuoruuteni samassa talossa. Tässä vähän taustatietoja hänestä. Oli heinäkuu vuonna 1877, unikeonpäivä, kun täti syntyi Kärsämäellä. Koti oli sellainen pienviljelijän tila. Lapsia oli useita, mutta en muista, kuinka monta. Täti joutui huutolaiseksi Kärsämäen pappilaan. Sellainen pikkupiika hänestä tuli, että sai oppia lukemaan ja laskemaan. Siellä hän oppi myös jäätelönteon. Nälkävuodet olivat takanapäin, mutta ruokaa oli vielä niukasti. Täti sairastui tuberkeliin, jonka seurauksena hänelle kasvoi kyttyrä ja hän jäi pieneksi. Taisi olla korkeintaan metrineljäkymmentä. Me lapset mitattiin aina, kuka on jo tädin kokoinen. Katajan talossa oli jokaisella oma liiteri, mutta ei yhtään ylimääräistä varastoa. Paikka jäätelöhuoneelle täytyi löytyä, mutta eihän tädin liiteri sopinut sellaiseen käyttöön, kun se oli tunkion vierellä. Vaihto kävi niin, että meille tuli tunkion viereinen liiteri ja tädille meidän liiteri, koska se oli koko pytingin päässä. Meille tämä vaihtokauppa sopi aivan hyvin, kun meillä oli hevosia. Näin alkoi jäätelöhuoneen sisustaminen. Lattia valettiin ja seiniin laitettiin pinkopahvi. Vettä sinne ei tullut, mutta kyllä se kaikki riteerit täytti. Palosolassa oli jääkellari. Se tosin oli maan päällä. Sellainen muhilla täytetty törökäs, johon hevosilla tuotiin isoja jäätelejä. Aamulla ensimmäiseksi täti itse keitti seoksen. Siihen tuli kermaa, munia, liivatetta, vaniljatanko-ja ja sokeria. Tämä keitos oli hyvin tärkeä toimitus. Harmaja emalikattila ja iso kauha, ne olivat työkalut, joilla jäätelönteko alkoi. Seos sai jäähtyä, jonka jälkeen se vietiin sinne jäätelöhuoneeseen kirnuttavaksi. Kirnu oli sellainen puinen pytty, jonka sisällä oli teräsastia ja sen sisällä mäntä, jota veivattiin. Teräsastian ja puisen kehikon välissä oli jäitä. Kirnun pyörittäminen taisi olla voimia kysyvää hommaa, sillä täti halusi mielellään meidän äidin kirnun pyörittäjäksi. Äiti oli tällainen iso ja vankka, niin kuin minäkin. Sen jälkeen jäätelö laitettiin kärryihin sopivaan astiaan ja ympärille jäitä. Ruuti-laatikko oli kärryjen päällä, jotta asiakkaat näkivät valita, minkä ostavat. Viisikymmentäpenniä, markan ja kaksimarkkaa olivat annosten hinnat. Palvelijoita oli jopa kuusi, sillä myyjiä täytyi olla useampaan pisteeseen. Kärryt työnnettiin myyjän voimilla myyntipaikalle. Nuorten tyttöjen mielestä päivät olivat pitkiä. Meidän Asta ja Aino olivat myös niitä nuorimpia apulaisia aina kesäisin. Tädillä oli myös nakkikärryt yön aikaan, mutta niissä olivat täysikäiset myyjät. Vielä näitä muistoja, jotka ovat minulle tärkeitä, vaikka eihän nämä juuri ketään kiinnosta. Sekin oli yksi kohokohta, kun täti lähti rahatoimikamarille ja pankkiin. Hänellä oli viininpunainen leninki, kaunis kiiltävä hattu, jossa oli kukkakoriste reunassa, musta käsilaukku, joka melkein viilsi maata kun tädillä olivat pitkät kädet. Taisi unohtua, että mustat korkeakorkoset kengät, oli myös. Näitä me lapset ihailtiin, eihän meidän äiti noin hienona kulkenut. Täti oli hyvin oikeudenmukainen ja hän neuvoi aina tarvittaissa. Joskus kävi niin, että vieraat lapset nimittivät häntä rumasti, joko kyttyräseläksi tai pikku-riikuksi. Se oli ikävää kuultavaa, eihän niin saanut tehdä. Täti oli kissaihminen. Hänellä saattoi olla useita kissoja yhtäaikaa. Kortteerimiehiä hän piti aina. Niitä oli joitakin, vaikka asunto ei ollut iso. Huone ja vinttikamari. Siihen oli sijoitettu myös palvelijat. Aili Haataja KATOPPA

17 Y 18 KATOPPA 2008

18 Heinäpään pyllistys Heinäpää - sata tarinaa Yksi legendaarisimmista urheiluseuroista, joita Oulussa on vaikuttanut, on Heinäpään Pyllistys. Nimi oli täysin epävirallinen, mutta tuo vuotisten nuorten miesten seura harrasti 50-luvun alkuvuosina monipuolista urheilutoimintaa kesällä Heinäpään pelloilla ja talvella lähellä olevalla paanalla. Mukana kesäisin vaikuttamassa olivat ainakin seuraavat kaverit: Väinö Tuhkanen, VR:n vaihdemiehiä, edustanut aikoinaan Viipurin Voimailijoita, Jaakko Eskelinen, myöhemmin opettaja, Matti ja Lauri Lohi, Kalle, Kauko ja Keijo Häck, Eino Ollila, Seppo Pennilä, Toppilan oluttehtaan miehiä, Ilkka ja Jorma Pennilä, Jorma Permola ja Kelhän veljekset Eero (myöh. Oulun Ynnin urheilijoiden puh.joht, kuljetuspäällikkö), Väinö (myöh. fyysikko) ja allekirjoittanut. Talvisin joukkue kasvoi ihan toisiin lukemiin, mutta suurin osa miehistä ei edes tiennyt kuuluvansa Pyllistykseen. Talvisin jääpalloa pelasivat jo mainittujen lisäksi ainakin seuraavat: Oulu-yhtiöllä töissä olevat Mähösen veljekset Mane, Pena ja Matti, Ahti Kaijankoski, ravimies, Kalle Kulmala, Hannu Vanhala, yks Långströmin poika, Jorma ja Esko Pikku Esko Hentilä (Jormasta tuli SKDL:n pääsihteeri), Arvo Häkkilä, Reijo Niekku Niemelä, Allu Koskela, Paavo Manninen, Jaakko Manninen, Juhani Pekkala ja Heikki Juustila. Kesällä joka sunnuntaiaamuna vaelsi mieslauma, osa heistä vielä lapsia, läheiselle niitylle ja aloitti rajun kuulantyöntöskapan, nimittäin 13-ottelun. Kannattaa muistaa, että ei ollut televisiota eikä juuri muitakaan houkutuksia, joten poikien piti keksiä omat huvituksensa. Siis 13 kovaa lajia joka sunnuntaiaamu ja välineenä miesten viiden kilon kuula. Oli oikean ja vasemman käden työntö, päänyliheitto takaperin, päänyliheitto etuperin, rinnaltatyöntö, vasemman puolen ja oikean puolen kädellä tehty heilautussuoritus, kuulanheitto haarojen välistä seisten taaksepäin ja sama etuperin. Lopuksi oli haarojen välistä kyykyllään heitetyt lirputukset ja lärpytykset. Seuraavassa lajit tarkasti: Oikean käden työntö Vasemman käden työntö Heitto oikealla kädellä (sivulta) Heitto vasemmalla kädellä (sivulta) Heitto kahdella kädellä oikealta Heitto kahdella kädellä vasemmalta Työntö rinnalta eteenpäin kahdella kädellä Heitto eteenpäin kahdella kädellä kuula alhaalla haarain välissä Heitto eteenpäin niskan takaa kahdella kädellä Heitto taaksepäin niskan takaa kädet alhaalla (kaksi kättä) Heitto taaksepäin haarain väistä kahdella kädellä Lirputukset: heitto eteenpäin kyykyllään haarain välistä Lärpytykset: heitto eteenpäin seisoaltaan haarain välistä Kaikki suoritukset mitattiin ja tulokset merkittiin kirjaan. Kirjaa piti Jaakko Eskelinen. Siellä oli oma sivunsa vielä lisäksi ennätyksille: omat ennätykset eri lajeissa, ME:t yhteistuloksissa ja eri lajeissa. Eino Ollila ja Jorma Permola olivat kovia miehiä, sillä jompikumpi yleensä voitt, yhteistuloksen ja monta eri lajiakin. Väinö Tuhkanen oli muita vanhempi mutta erityisen innokas urheilumies ja Viipurista kotoisin. Hän oli lyhyt tanakka äijä, jolle loppulajit eli lirputukset ja lärpytykset olivat hankalia. Niissä miehen piti laskeutua ihan kyykkyyn ja jalkojen välistä pistää kuula haarojen välistä liikkeelle. Kerran sattui läheltä piti tilanne. Häckin veljeksistä nuorin eli n. 7-vuotias Keijo lähti juoksemaan poikki kentän juuri samaan aikaan kun Jorma Permola työnsi. Kuula oli juuri osumassa Keijoa päähän, kun isoveli Kalle työnsi sen ilmasta sivummalle ja turvallisemmalle alueelle. Muita kesälajeja olivat ainakin pesäpallo, pingis, pituushyppy ja korkeus- ja seiväshyppy, jossa vapa oli rottinkia. Veljeni Eero oli tässä lajissa kova sana. Urheileminen oli yhdessäoloa, hauskanpitoa halvalla. Vitsailtiin vain siitä, että porukan täytyi siirtyä lähes joka kesä yhä kauemmas niityille lähes joka kesä, sillä asutus alkoi työntyä syvemmälle Heinäpään pelloille. Ensin olimme Kankaan talon aidan takana, mutta sittemmin yhä syvemmällä niityillä. Lopulta olimme jo lähellä postiautovarikkoa, jossa pelattiin lentopalloa. Oltiin sentään lähdetty liikkeelle entisen Kansakatu 71:n aidan takaa. Kuoppapallo oli hauska kesäpeli. Maahan kaivettiin pienet kuopat, joita oli yksi vähemmän kuin oli pelaajia. Jokaisella leikkijällä oli mailana ns. lättänä, jonka lapa oli leveähkö, jotta sillä osui hyvin palloon. Yksi oli ns. heittäjä, joka yritti pallon heittämällä osua johonkin pelaajaan ja päästä näin kuopan vartijaksi: osuman saanut pelaaja joutui vuorostaan heittäjäksi. Pelin idea ja hauskuus oli siinä, että kuoppia yritettiin vallata. Maila oli siis pidettävä kuopassa, ettei joku muu ehtinyt tökätä siihen mailaansa. Joskus kuoppia ihan reilusti vaihdettiin keskenään. Heittäjä pääsi kuopan vartijaksi myös valtaamalla äkkiä jonkin tyhjäksi jääneen kuopan. KUOPPAPELIN SÄÄNNÖT: Maahan kaivetaan pienet kuopat, joita on yksi vähemmän kuin pelaajia. Jokaisella pelaajalla on pieni maila, ns. lättänä, jonka lapa on leveähkö. Yksi on heittäjä, joka yrittää pallollaan osua johonkin kuoppaa kepillään hallussaan pitävään pelaajaan. Palloa torjutaan ja lyödään lättänällä. Jos heittäjä osuu, osuman saanut joutuu heittäjäksi. Heitettyä palloa saa lyödä heti, kun se on vapaa pelattavaksi. Heittäjän pitää heittää sieltä, mihin pallo putoaa. Pelin idea ja hauskuus on siinä, että pelaajan tulee periaatteessa pitää KATOPPA

19 Heinäpään pyllistys mailaa koko ajan kuopassa. Jos maila ei ole kuopassa, joku muu (myös heittäjä) voi työntää mailansa siihen, jolloin kuopan menettänyt joutuu heittäjäksi, ellei hän ehdi vallata jotain vapaana olevaa kuoppaa. Jos kuoppa on vallattu, kuopan menettänyt joutuu heittäjäksi, ellei hän saa muuta kuoppaa vallattua. Heittäjäksi joutuu myös aina, jos pelaajaan osuu pallo. Kyseessä on mahtava vapaa-ajan peli, joka on syytä viedä mökeille ja rannoille ja sitä tietä maailmalle! Peli oli ja on hauska ja vaatii tiettyjä nopeita hoksottimia. Myös nykylapset tykkäävät tästä pelistä, jota voi pelata myös nurmikolla, kun kuopat korvataan vaikkapa vadeilla tai muilla vastaavilla esineillä. Huom! Kuoppia voi vaihtaa myös vapaaehtoisesti, jolloin kentällä alkaa parhaimmillaan käydä aikamoinen vilske. Palauttakaa, hyvät heinäpääläiset, tämä kaikkien pelien kruunaamaton kuningas, sille kuuluvaan arvoonsa. Ottakaa se kesäisten harrastustenne joukkoon lastenlastenne kanssa. Talvella pelattiin jääpalloa lähinnä sunnuntaiaamuisin. Kenttä oli Uudenkadun ja Isonkadun välisellä alueella, jota reunusti toiselta puolelta Laitakatu ja toiselta puolelta Puistokatu. Koska kaikilla ei ollut luistimia, pelattiin jalkaisin. Verhon raosta vain vilkaisin, oliko kentällä poikia. Jos oli, niin ei kun kengät jalkaan ja paanalle. Parisenkymmentä poika oli lähes joka kerta koossa. Pallo liikkui ja pojat juoksivat. Erityisen taitava pallonkäsittelija oli Niekku Niemelä ja hyvin taitava suustaan oli Mähösen Mane, eikä paljon jäänyt jälkeen hänen veljensä Pena. Myös Juustilan Heikki (myöh. lääkäri) oli varsinainen mailavirtuoosi. Mailoina olivat tavallisesti hyvin arvostetut Velikat, joillakin myös vähemmän arvostettu Vinha tai Nokka. Mailoja korjattiin Rasilan puusepänliikkeessä, joka oli Uudellakadulla, lähellä kenttää. Kun myöhemmin siirryttiin luistimiin, Kulmalan Kalle jallitti vastustajia mennen tullen. Vanttuun vain poika pisti joka kerta suuhunsa, kun erityisen taitavasti ohitti vastustajan. Sillä hän osoitti hyvää mieltään. Arvo Häkkilästä tuli myöhemmin kovan luokan jalkapalloilija OTP:hen. Tyypillistä oli kyllä sekin, että pienempien poikien pelissä ei Köpiä eikä veljeäni Vänneä saatu valita samalle puolelle. Ahti Kaijankoski, hevos- ja ravimies, oli innokas jääpalloilija. Ahti tuli kentälle ja sanoa tokaisi ensi sanoikseen: Pojat, eiköhän panna käyntiin pikkupeli, pojat, pikkupeli ois kiva, jooko? Iltaisin oltiin samalla kentällä väkisillä. Tähdet vain kiiluivat taivaalla, ja Laitakadun himmeät lamput loivat vähän valonpoikasta kentälle. Mutta siinä luisteltiin kentän päästä päähän. eli kahakätteen, kun iänikuisista Nurmiksista oli jo päästy eroon ja joka pojalla oli hokkarit. Ensin kylläkin pojat vilkaisivat, oliko Viksu, kaikkien ihailema unelmien tyttölapsi Siekkisen talosta, jo tullut kentälle. Jos oli, luisteltiin vähän kovempaa ja kaaret ja rinkulat olivat sitäkin näyttävämpiä. Veljeni Vänne oli yleensä viimeinen kaveri, joka väkisillä oltaessa vielä täytyi ottaa kiinni: poika oli älyttömän nopea luistelija ja kärppänä suhahteli muiden ohi. Kerran Jorma Hentilä joutui ekana ajamaan muita takaa, kun oltiin väkisillä, ja eiköhän kaveri keksinyt ruveta jahtaamaan minua. Tiesin, että Jorma ei ollut siihen aikaan mikään erityinen luistelija, joten arvelin jallittavani hänet helposti, mutta poikapa ei antanut periksi. Ei millään. Kun puoli tuntia oli luisteltu, luovutin: luistelin sivulle, kiipesin lumivallien yli ja painelin kotiin. Jorma huuteli perään: Älä ny luovuta. Mutta meikä vain häipyi. Se harmittaa vieläkin. Eikä päivä sunnuntaina suinkaan päättynyt tähän. Jos Opsilla tai Olssilla oli peli, vaelsi sankka mies- ja poikalauma Heinäpäästäkin Oulun Keskuskentälle, jonka lumivallien päällä seisoskeli -30 C-asteen pakkasessa parhaimmillaan 3000 jääpallohullua oululaista ja katseli, kun Aho-Alli- kainen-alatalo jallitti mennen tullen vastustajia. Suuri ihme tapahtui väliajalla: nuo 3000 palelevaa, tutisevaa, hampaita kalisuttavaa, punanokkaista, korvalehtiä painelevaa, räkää valuvaa kansalaista tunkeutui yhtä aikaa urheilukentän pieneen 20 x 20 neliömetrin kahvioon huojumaan ja heilumaan, höyryämään ja hörisemään, sitä sun tätä höpisemään, sanalla sanoen raataamaan. Oli niin ahdasta, että kukaan ei pystynyt yleensä ostamaan mitään. Nyt ei ole enää Keskuskenttää. Nyt Heinäpäänkin legendaarinen kenttä on puistona. Laitakatuakaan ei enää ole. Luistimetkin ovat naulassa, ja osa pojistakin on jo nurmen alla. Tähdet kiiluvat kuitenkin yhä, ja niiden valo on sama ja muisto noista tapahtumista helää. Kyösti Kelhä lehtori emeritus 20 KATOPPA 2008

20 Takaisin kotiin Heinäpää - sata tarinaa Tuo tunne valtasi mieleni muuttaessani viime syksynä joen pohjoispuolelta Meritullin alueelle. Tunne on luonnollinen, olenhan viettänyt lapsuuteni, nuoruuteni ja osan nuorta aikuisuuttani Heinäpäässä. Niinpä palasin tuttuihin, joskin kovasti muuttuneisiin lapsuuteni maisemiin, melkein kotiin Heinäpäähän. Hetikohta muuton jälkeen kävin tutustumiskäynnillä Katoppa-asukastuvalla. Samalla liityin Meri tulli-heinäpään asukasyhdistyksen jäseneksi. Tämähän on minulle kotiseutuyhdistys! Heinäpää merkitsee minulle tuhansia muistoja, jotka lienevät matkan varrella osin kultautuneet. Siksipä tunsin heti omakseni Heinäpää sata tarinaa - tapaamiset. Tapaamisissa huomasin, että enpä ollut ainut entinen heinäpääläinen muistoineen. Tarinoita on tullut pilvin pimein, ja tapaami sissa on ollut väkeä salin täydeltä. Erityisen ilahduttavaa minulle on ollut tavata siellä henkilöitä, joita en ole jopa kymmeniin vuosiin nähnyt: luokkatovereita ja lapsuuden leikkitovereita. Lapsuudestani muistan, etten silloin ymmärtänyt sitä kaihoa, jolla Karjalasta tulleet evakot koti seutuaan muistelivat. Nyt minä sen ymmärrän. Heinäpää-tapaamisissa miltei jokaisessa puheenvuo rossa on lopuksi todettu, että Heinäpää oli maailman paras paikka asua ja elää. Tapaamisia jatketaan niin kauan kuin tarinoita riittää. Pallo on myös Sinulla, hyvä lukija. Kirjoita oma tarinasi/muistelosi jälkipolville tallennettavaksi. Sen voit tuoda esim. asukastuvalle tai tapaa misissa Ritolan Raimolle. Ja vielä asiaa Meritulli-Heinäpään asukasyhdistyksestä: Maaliskuussa pidetyssä asukasyhdistyksen vuosikokouksessa tulin valituksi yhdistyksen hallituksen jäseneksi. Hallituksen järjestäytyessä minun osakseni lankesi jäsenvastaavan tehtävä. Toivotan lämpimästi kaikki alueemme asukkaat yhdistyksemme jäseniksi! Yritän parhaani mukaan toimia yhdyssiteenä jäsenistön ja yhdistyksen välillä. Jos Sinulla on toiveita & vinkkejä toimintamme kehit tämiseksi, kerro se minulle. Voit soitella, ja jos näet minut asukastuvalla, tartu vain hihasta ja kerro asiasi. (Tietysti muutkin hallituksen jäsenet kuulevat mieluusti Sinua). Rauni Kemi puh Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry. jäsenvastaava Puh KATOPPA

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Haukipudas, asukkaita n. 19000 Kiiminki, asukkaita n. 13000 Oulu, asukkaita n. 143000 Oulunsalo, asukkaita n. 9700 Yli-Ii, asukkaita n. 2200 Oulu 2012 Uusi Oulu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta , KUKE

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta , KUKE Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta 20.11.2014, KUKE Oulun kaupunki TULOSLASKELMA TOT/ BUDJ/ TOT-% ENNUSTE YLITYS+ YLITYS+ TOT KUMUL TOT ED. KUMUL VUOSI ALITUS- ALITUS- % ED. VUOSI VUOSI Toimintatuotot

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Keskeiset tavoitteet - Saada alueen asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöään ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon - Asukkaat

Lisätiedot

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TERVETULOA MUKAAN! Taatalakeskus Sulkavuorenkatu 6 Tiedustelut p.050 438 4319 tai katharina.hau@tvpy.fi ESITTELYSSÄ LOKAKUUN RYHMIÄ: YMPÄRISTÖTAIDE-

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin,

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin, Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry TOIMISTO AVOINNA: Vartiokuja 1 20700 TURKU tiistai keskiviikko 9:00 15:00 Puh. (02) 231 9632 torstai 9:00 17:00 e-mail: toimisto@tsey.fi Internetsivut: www.tsey.fi torstaikerhoiltaisin

Lisätiedot

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Järjestelyt Kesäkisoihin ilmoittaudutaan paikan päällä riittävän hyvissä ajoin ennen kutakin lajia. Kisoja järjestävä siirtolapuutarha järjestää

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen valmistelu Oulun malliin

Yhteiskunnallisen yrityksen valmistelu Oulun malliin Yhteiskunnallisen yrityksen valmistelu Oulun malliin 12.5.2011 Projektipäällikkö Satu Kaattari Manninen Projektiasiantuntija Sirkka Liisa Mikkonen Oulun kaupunki, keskushallinto, yhteisötoiminta Yhteisöyritys-perustamisselvitys

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

OULUN KAUPUNKI, KONSERNIPALVELUT KUNTALAISVAIKUTTAMINEN JA YHTEISÖTOIMINTA ASUKASTUPATOIMINNAN KEHITTÄMINEN; ASUKASTUPIEN NYKYTILAN KARTOITUS

OULUN KAUPUNKI, KONSERNIPALVELUT KUNTALAISVAIKUTTAMINEN JA YHTEISÖTOIMINTA ASUKASTUPATOIMINNAN KEHITTÄMINEN; ASUKASTUPIEN NYKYTILAN KARTOITUS OULUN KAUPUNKI, KONSERNIPALVELUT KUNTALAISVAIKUTTAMINEN JA YHTEISÖTOIMINTA ASUKASTUPATOIMINNAN KEHITTÄMINEN; ASUKASTUPIEN NYKYTILAN KARTOITUS RAPORTTI VESA JURMU 2012 2(10) SISÄLLYSLUETTELO 1. ASUKASTUPAKARTOITUKSEN

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

Torstaina 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

Torstaina 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä TOIMINTAOHJELMA 1.6.-7.6.2015 PALVELUKESKUS AVOINNA; MA-TO 7.30-15.00, PE 7.30-15.00 ja LA 7.30-12.00 PALVELUKESKUS SIIRTYY KESÄAIKAAN! SULJEMME 1.6.-30.8. MAANANTAISTA PERJANTAIHIN KLO 15.00. Maanantaina

Lisätiedot

STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle

STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle Jalkautusta ja erilaisia mahdollisuuksia sen toteuttamiseksi pohdittu strategiatyöryhmässä Jalkautuksen toteutus 2010 2011 Jalkautus työryhmille 2010

Lisätiedot

Tekemisen iloa ja meninkiä lapsille ja nuorille JALASJÄRVELLÄ 2014. Jalasjärven kunta, nuorisotoimi ja liikuntatoimi 1

Tekemisen iloa ja meninkiä lapsille ja nuorille JALASJÄRVELLÄ 2014. Jalasjärven kunta, nuorisotoimi ja liikuntatoimi 1 Tekemisen iloa ja meninkiä lapsille ja nuorille JALASJÄRVELLÄ 2014 Jalasjärven kunta, nuorisotoimi ja liikuntatoimi 1 2 Hei! Tästä esitteestä löydät itsellesi monipuolista tekemistä ja toimintaa kesäloman

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille Hei! Tämähän on hieno juttu! Mielelläni lahjoittaisin lukutuokiota hoivakotiin. Mukavaa kun saa jakaa iloa muillekin. Lahjoittaja Marja Aaltonen Tämä ilahduttaisi kovasti meidän asukkaita eikä vaatisi

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 13:00-17:00 KANOOTTIRETKI OULUJOKISUISTOSSA (EI OPASTUSTA) Ohjelma alkaa Hietasaaren Vauhtipuistosta, josta saat tarvittavat varusteet, turvallisuusohjeet sekä reittiohjeistukset. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Asukastoiminta kannattaa

Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminnan edelläkävijä Asukastoiminta on asukkaiden omaehtoista yhteistoimintaa. Se tukee hyvää naapuruutta ja on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. On tutkittua tietoa, että

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

Akateemisen BeerPongin MM-kisojen säännöt

Akateemisen BeerPongin MM-kisojen säännöt Akateemisen BeerPongin MM-kisojen säännöt BeerPong on juomapeli, jossa tarkoituksena on saada vastustaja juomaan juomansa. BeerPong on herrasmiespeli. Pelit pelataan kerrasta poikki ja finaali paras kolmesta

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Vuonna 2012 asukastupien toimesta lähetetty aloite kaupungille toiminnanohjaajien palkkaamisesta.

Vuonna 2012 asukastupien toimesta lähetetty aloite kaupungille toiminnanohjaajien palkkaamisesta. Pasi Laukka Vuonna 2012 asukastupien toimesta lähetetty aloite kaupungille toiminnanohjaajien palkkaamisesta. Ajatustyö käynnistynyt yhdessä Oulun aikuiskoulutuskeskuksen ja Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla

Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla Lähde: Amob ideointipalveri 2010 Saarijärven koulu Kirkonrotta / Rönttö / Kymmenen tikkua laudalla: piilossa olija voi nähdä

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Oulun kaupungin vanhusneuvoston kokous 1/2013

Oulun kaupungin vanhusneuvoston kokous 1/2013 Pöytäkirja 1/2013 1(5) Oulun kaupungin vanhusneuvoston kokous 1/2013 Aika: ke 27.3.2013 klo 13.00 16.00 Paikka: Kaupungintalo, Oulu, Kirkkokatu 2a, kokoushuone 120 Läsnä: Antero Juntunen, puheenjohtaja

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma)

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Maanantai Kylpylä avoinna Klo 15.00- Majoittuminen hotelliin Tiistai Klo 09.00-10.00 Tuloinfo.

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. osallisuus: Oulun malli. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten ja nuorten. osallisuus: Oulun malli. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten ja nuorten osallisuus: Oulun malli Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä on osallisuus? Osallisuus viittaa kuulumisen ja mukana olemisen tunteeseen kokemukseen aidosta mahdollisuudesta

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot