30Vuotta! Asukaslehti. Lähidemokratiatoimintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "30Vuotta! Asukaslehti. Lähidemokratiatoimintaa"

Transkriptio

1 Asukaslehti Keskusta Raksila Intiö Myllytulli Meritulli Kuusiluoto Hollihaka Lyötty Limingantulli Heinäpää Nuottasaari 2 Kevät 2008 KATOPPA 2008 Lähidemokratiatoimintaa Oulussa 30Vuotta!

2 Lähidemokratiatoimintaa Oulussa jo 30 vuotta Oulun kaupungissa lähidemokratiatoimintaa on kehitetty jo 30 vuotta. Nykyisin eri asuinalueiden asukasyhdistykset ja suuralueitten alueelliset yhteistyöryhmät toimivat lisääntyvien mahdollisuuksien ja haasteiden parissa, noudattaen Oulun kaupungin osallistumisen ja vaikuttamisen strategiaa. Moniammatillisuutta ja verkostoitumista korostetaan. Mikäli ihmiset kokevat toiminnan mielekkääksi, he myös sitoutuvat siihen. Lehtikirjoitusten ja kannanottojen määrä osoittaa, että kaupungin asukkaat ovat enenevässä määrin kiinnostuneet oman asuinympäristönsä viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Asukasyhdistykset ja suuralueitten yhteistyöryhmät ovat saaneet Oulun kaupungilta erittäin merkittävää ja tärkeää tukea toimintaansa: kaupungin luottamushenkilöistä on valittu lähidemokratiatoimikunta, keskushallinnossa on lähidemokratian koordinaattori ja suunnitteluassistentti, kaupunki palkkaa suuralueille aluetyöntekijät ja jakaa alueiden toimintaan vuosittain budjetoidun määrärahan. Asukasyhdistyksille ja suuralueiden yhteistyöryhmille kaupungin taloudellinen tuki on mahdollistanut mm. asukastupatoiminnan aloittamisen. Asukastupaverkoston luominen on Suomenkin mittakaavassa ainutkertaista. Suuralueiden alueellisten yhteistyöryhmien ja asukasyhdistysten toiminta tarjoaa oululaisille laajat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Yhteistyöryhmän toiminta Keskusta Heinäpään suuralueen yhteistyöryhmän yhtenä toiminta-ajatuksena on saada alueen eri toimijat ja asukkaat käymään keskinäisiä neuvotteluja, suunnittelemaan ja toteuttamaan asioita, jotka parantavat ja kehittävät suuralueen asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Yhteistyöhön on kutsuttu suuralueen asukasyhdistykset, eri järjestöt ja yhdistykset, poliittiset päättäjät, Oulun kaupungin eri sektorien edustajat sekä viranomaiset. Yhteistyöryhmän toimintamuoto on verkostoituminen eri sidosryhmiin. Haasteena on saada kaikenikäiset Keskusta Heinäpään suuralueella asuvat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöään ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, lisätä yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta sekä luoda kanava eri toimijoiden ja asukkaiden toimenpide-ehdotuksille. Yhteistyöryhmän toiminnassa korostuvat arvot luovuus, rohkeus, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus. Tavoitteena on luoda kaupungin keskustaan kaikenikäisille turvallinen ja virikkeellinen asuinympäristö kestävän kehityksen lähtökohdista. Asukasyhdistystoiminta Meritulli Heinäpään asukasyhdistys ry on sen perustamisesta lähtien ollut mukana Oulun kaupungin lähidemokratiatoiminnassa ja vastannut Keskusta Heinäpään suuralueen Katoppa-asukastuvan toiminnasta. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on myös edistää toiminta-alueen asukkaiden yhteisiä asumiseen liittyviä asioita: alueen viihtyvyyttä, palvelutasoa sekä omaleimaisuuden ja kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä. Yhdistys toteuttaa tätä tarkoitustaan siten, että se tekee esityksiä ja aloitteita viranomaisille ja eri yhteisöille sekä avustaa jäseniään ohjaamalla ja neuvomalla. Lisäksi seuraa kaupungin viranomaisten, virastojen ja muiden toimielinten toimintaa sekä ottaa kantaa ja vaikuttaa esityksin kaavoitus-, rakennus- yms. suunnitelmiin, näin tukien alueen kulttuurin säilymistä. Yhdistys harjoittaa tiedotus- ja koulutustoimintaa, järjestää asukaslähtöistä harrastustoimintaa, tekee tarkoitustaan edistävää yhteistyötä muiden yhteisöjen kanssa, sekä tukee alueellisen identiteetin ja yhteisöllisyyden kehittämistä. Tavoitteena on yhdessä tekemisen ilo, uuden oppiminen ja vaikuttaminen asuinympäristön viihtyvyyteen. Suuntaamme eteenpäin kohti monikulttuurisia positiivisia haasteita ja toivomme saavamme mahdollisimman paljon eriikäisiä asukkaita mukaan toimintaamme. Keskusta Heinäpään suuralueen yhteistyöryhmä ja Meritulli Heinäpään asukasyhdistys ry. onnittelee Oulun kaupungin lähidemokratiatoiminnan 30 vuotis taivalta. Jukka Lappalainen Keskusta-Heinäpään yhteistyöryhmän ja Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n puheenjohtaja 30Vuotta! KATOPPA

3 Vahvistuva kansalaisyhteiskunta Lähidemokratian kolme vuosikymmentä: Kaupunginosahallinnon kokeilua valmisteleva toimikunta tiedotti Oulun kaupunginkanslian tiedotteella : Kaupunginosahallinnon kokeilu vuodeksi Ouluun. Vuoden kestävää kaupunginosahallinnon kokeilua Ouluun ehdottaa asiaa valmistellut toimikunta. Kokeilu toimeenpantaisiin kolmella alueella ennen seuraavia vuonna 1980 pidettäviä kunnallisvaaleja. Oulujoen pohjoispuolella kaupunginosavaltuustot toimisivat Rajakylän ja Myllyojan kaupunginosissa sekä näiden lähistöön rajatuilla alueilla. Oulujoen eteläpuolella kokeilualueena olisi Kaukovainion kaupunginosa. Toimikunta on valinnut kokeilualueet niin, että ne väestöpohjaltaan ( ) asukasta vastaavat suurehkoa maalaiskuntaa ja että ne alueellisesti ovat selviä kokonaisuuksia. Lausuntojen antaminen kaupunginosavaltuustojen kokeilussa tapahtuisi kaupunginhallituksen ja eri lautakuntien pyynnöstä asioista, jotka koskevat esimerkiksi kaupunginosan kaavoitus-, toimintaja talous-, asuntotuotanto-, lasten päivähoito- ja liikennesuunnitelmia sekä vapaaajanviettoa ja yleensä palvelutasoa. Yhtenä kaupunginosavaltuuston tehtävänä olisi järjestää asukkaille tiedotusta kaupunginosaa koskevista suunnitelmista ja asioista. Yleisö pääsisi vapaasti seuraamaan osavaltuustojen kokouksia. Näin siis vuonna Paljon on virrannut vettä Oulujoessa ja sen myötä kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen tuttavallisesti lähidemokratiatoiminta on kasvanut vuosikymmenten yhteisen tekemisen tuloksena ainoalaatuisiin mittasuhteisiin Suomessa. Tänä päivänä lähidemokratiatoimijoiden verkosto muodostuu 34 lähidemokratiayhteisöstä, 11 asukastuvasta vuosittaisella asiakaskäynnillä sekä 14:sta alueellisesta yhteistyöryhmästä. Lähidemokratia, kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen sisältyy Oulun kaupungin pitkän aikavälin suunnitteluun ja päätöksentekoon - kaupungin strategiaan sekä eri hallinnonalojen keskeisiin tavoitteisiin. Tavoitteena on aktiivinen kuntalaisuus omaehtoisesti ja monimuotoisesti, kullekin sopivalla tavalla. Osallisuuden ja vaikuttamisen strategian kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa Päätöstä edelsi pitkä lähidemokratiatoiminnan kehittämisen prosessi. Maarit Alikoski Aluevaltuustokokeilu toteutettiin kaksi vuotisena vuosina ; toimintaa päätettiin kehittää edelleen. Lähidemokratiakokeiluun vuosina osallistui kuusi eri tyyppistä asukasyhteisöä. Kokemukset kokeilusta olivat hyviä ja toiminta vakinaistettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna Tuolloin toimintaan hakeutui mukaan 16 asukasyhteisöä. Vuodesta 1982 vuoteen 1991 lähidemokratiayhteistyötä yhteisöjen kanssa toteuttivat silloiset tiedottajat Sirkka Keränen ja Tero Ollanketo. Vuosina lähidemokratiaa kehitettiin myös Pateniemen aluehallintokokeilussa luvun loppupuoli oli voimakasta kehittämishankkeiden aikaa: mm. sosiaali- ja terveysministeriön lähipalveluhankkeessa kehitettiin palvelujen ja asukkaiden yhteistyömuotoja. Ensimmäinen asukastupa avattiin Rajakylään kesällä 1996 osana Valtion asuntorahaston kansallista lähiöohjelmaa. Tutustujia ja tupatoiminnan ihastelijoita piisasi tuolloin bussilasteittain eri puolilta Suomea. Innostus tupatoimintaan oli mukaansa tempaavaa ja tupatoiminta lähti laajenemaan intensiivisesti Oulun kaupungissa. Nyt asukastupien verkosto on komeaa luettavaa ja ennen kaikkea hienoa asukasyhteisöjen ja Oulun kaupungin kumppanuustoimintaa: Kaakkuri, Karjasilta, Kaukovainio, Keskusta-Heinäpää, Lintulampi, Maikkula, Myllyoja, Oulunsuu, Puolivälinkangas, Rajakylä, Tuira! Sisäasiainministeriön osallisuushankkeeseen osallistuminen oli keskeisessä roolissa luotaessa pohjaa kaupunginvaltuuston vuoden 2000 päätökselle käynnistää Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen strategian ja toimenpideohjelman laadinta. Toimenpideohjelma laadittiin valtuustoryhmien, hallintokuntien ja lähidemokratiayhteisöjen yhteistyönä. Alueellinen yhteistyö käynnistyi keväällä Tänä päivänä alueellinen toiminta toteutuu monimuotoisesti lasten ja nuorten osallisuutena, lapsiperheiden ja ikäihmisten hyvinvointia tukevana toimintana, kulttuurin ja liikunnan aktiviteetteina, kestävän kehityksen alueellisina toimina sekä asuinalueiden turvallisuuden edistämisenä. Toiminta tavoittaa vuosittain tuhansia ja tuhansia eri ikäisiä oululaisia. Alueellinen yhteistyö, asukastupatoiminta sekä lähidemokratiayhteisöjen muut toimintamuodot ovat osoittaneet, että oululaiset osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti, kun heille tarjotaan konkreettinen mahdollisuus. Monipuolisesti toimiva kansalaisyhteiskunta on merkittävä osa hyvinvoivaa ja menestyvää kuntaa. Tulevaisuuden keskeiset kehittämishaasteet ovat asukkaiden omaehtoisen toiminnan vahvistaminen sekä lähidemokratian ja julkisten palvelujen yhteistyön kehittäminen. Arjen hyvinvointi ja toimivat palvelut vaativat tulevina aikoina meidän kaikkien yhteistyötä, yhteistyötä ja yhteistyötä. Kolme lähidemokratian vuosikymmentä osoittavat, että halutessamme voimme onnistua jatkossa vielä paremmin. Maarit Alikoski Oulun kaupunki Keskushallinto 4 KATOPPA 2008

4 Asukastupatoiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä Kaupungissamme on yksitoista asukastupaa. Kaupunki luo edellytykset tupatoiminnalle maksamalla niiden ylläpitokustannukset, avustaa toimintarahalla ja tukee pitkäaikaistyöttömien työllistämistä Oulu-lisällä. Asukastupatoiminnassa eri asuinalueilla korostuu omaleimaisuus ja se on hyvä asia. Alueelliset asukasyhdistykset hoitavat ja vastaavat tupatoiminnasta mm. palkkaamalla asukastuville henkilökuntaa tarpeen mukaan. Alueen asukkaiden muodostama asukasyhdistys voi ottaa vastuulleen myös asukasyhdistystoimintaa huomattavasti laajemman saran palvelutuotantoineen, jonka kohteena ovat ensisijaisesti ne alueen asukkaat joilla on vähemmän ja jotka ovat vaarassa pudota yhteiskunnan rattaasta. Asukastupatoiminnalla voidaan lisätä alueen asukkaiden hyvinvointia laaja-alaisesti ja tukea heidän psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyään. Tarkoituksena on yksinäisten ihmisten kannustaminen sosiaaliseen kanssakäymiseen ja sosiaalisen verkoston luomiseen, mikä puolestaan tukee yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuun kantamista ehkäisten samalla yksin jäämistä ja masentuneisuutta. Asukastuvilla voidaan myös järjestää toimintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa joka on ennaltaehkäisevää ja tukee asukkaiden hyvinvointia sekä terveitä elämäntapoja. Oulun asukastupatoimintamallia viedään myös muualle Suomeen. Asukastupatoiminta Asukastupa fyysisenä tilana on vakiinnuttanut paikkansa alueen asukkaiden olohuoneena. Tupa on monille ihmisille ainut paikka solmia sosiaalisia kontakteja, ruokailla edullisesti ja saada erilaisia hyvinvointipalveluja. Asukastupa on tullut tutuksi kohtaamis- ja harrastustoimintojen paikkana. Oulun kaupunki on hankkinut asukastuville atk-laitteita, jotka ovat vapaasti käytettävissä nettiyhteyksineen. Tuvilla pidetään myös atk-kursseja työttömille, työllistetyille, ikäihmisille, vajaakuntoisille ja muille alueen asukkaille. Kurssit ehkäisevät asukkaiden syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta ja antavat valmiuksia osallistua vuoropuheluun päättäjien kanssa. Asukastuvilta saa myös ohjausta matkapuhelimien käytössä. Tuvat toimivat tietotyötoreina. Asukastuvilla voi mittauttaa verenpaineen. Lisäksi annamme opastusta Kelan, opintotukikeskuksen ja työvoimatoimiston lomakkeiden täyttämisessä. Asukastupien henkilökunta auttaa asukkaita myös virastoasioinnissa ja järjestää tarvittaessa verkostopalavereita. Asukastuvilta saa myös kotipalvelutyöntekijöitä. Heidän tehtäviinsä kuuluu asiointiavun antaminen, siivous, pyykinpesu, silitys, saattoapu terveyskeskuksissa tai esim. asioitaessa kaupungilla. Eri alueitten asukasyhdistykset ja asukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämässä asukastupatoimintaa, tuomalla konkreettisia muutos ja parannusehdotuksia toimintaan. Asukkaat ovat olleet mukana myös monenlaista tapahtumaa järjestämässä. Vapaaehtoistoimijoiden määrä on kasvussa. Onneksi! meillä on lähidemokratiatoimintaa Tuija Pohjola Kaupungin hallituksen puheenjohtaja Lintulammen asukasyhdistys ry:n puheenjohtaja KATOPPA

5 Lähidemokratia ja kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta KEVÄT 2008 Keskusta-Heinäpään suuralueen asukaslehden toimittavat yhdessä suuralueen yhteityöryhmä ja Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry. Katoppa-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Asukaslehti jaetaan ilmaisjekeluna Kalevan yhteydessä jokaiseen talouteen Oulun alueilla: Oulun keskusta, Raksila, Intiö, Myllytulli, Meritulli, Kuusiluoto, Lyötty, Limingantulli, Heinäpää, Hollihaka ja Nuottasaari. Asukkaita alueella on Toimitus Keskusta-Heinäpään asukastupa Katoppa. Käyntiosoite: Kauppurienkatu 23, Oulu Puh Sähköposti: Toimituskunta Jukka Lappalainen, päätoimittaja Puh Sähköposti: Toni Pyykkönen, toimitussihteeri Puh Sähköposti: Jukka Kärkkäinen, toimittaja Puh Sähköposti: Teresa Kellokumpu, toimittaja Puh Sähköposti: Henna Ukonmaanaho, toimittaja Puh Sähköposti: Markku Kovaniemi, toimittaja Puh Sähköposti: Rauni Kemi, toimittaja Puh KATOPPA 2008 Ekologiset painotukset liitetään usein vahvasti kestävän kehityksen teemaan. Onkin ilahduttavaa havaita ympäristötietoisuuden saavuttaneen useimmat meistä, ja yhä kasvavassa määrin on nähtävissä aktiivista toimintaa elinympäristömme hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kestävään kehitykseen kuuluu kuitenkin ekologisen ajattelun lisäksi kaksi, toisten määritelmien mukaan myös jopa kolme muutakin ulottuvuutta: taloudellinen, sosiaalinen ja myös kulttuurinen ulottuvuus. Taloudellisen kestävän kehityksen pohjana on tasainen taloudellinen kasvu, joka ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on puolestaan sosiaalisen kestävyyden perusta. Sosiaalista kestävyyttä vaalivat mekanismit taas auttavat osaltaan lievittämään niitä vaikeuksia, joita nopeasti muuttuvassa maailmantaloudessa voi syntyä. Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Toiminnan keskiössä on ihminen. Kestävään kehitykseen vaikuttaa olennaisesti se, kuinka taloudellinen ja muu yhteiskunnan kehitys edistää asukkaiden hyvinvointia. Kansalaisten perushyvinvointi on yksi tärkeä edellytys kestävän kehityksen edistämiselle. Lähidemokratiatoiminnassa korostuu ekologisten painotusten lisäksi kestävän kehityksen sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus yhteisöllisyyden vahvistumisen kautta. Yhteisillä asukastuvilla tullaan tutuiksi oman alueen ihmisten kanssa, ja toteuttamalla mieltä kohottavia asioita yhdessä toisten kanssa perushyvinvointi lisääntyy. Kulttuuriperintöjä siirretään toiminnan ohella sukupolvelta toiselle. Lähidemokratiatoiminta juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan teemalla Kulttuurit kunniaan, ja eri puolilla kaupunkia tapahtuu sen tiimoilta monia mielenkiintoisia juttuja. Erityisesti viikolla 20 tapahtuu olkaahan kuulolla! Lopuksi mietelmiä: Mikäs se tekeekään ihmisen onnelliseksi? Viisaiden mukaan ainakin se, kun voi tehdä toisen ihmisen onnelliseksi. Mikä taas pelottaa ihmistä? Ilmeisimmin se, mitä ei tunneta. Tullaan siis tutuiksi, otetaan huomioon, suvaitaan, ollaan luovia ja rohkeita. Ja osallistumisestahan kaikki lähtee liikkeelle. Uusi aluetyöntekijä Tämän myötä uusi Keskusta Heinäpää ja Puolivälinkangas -suuralueiden aluetyöntekijä sekä Oulun kaupungin keskushallinnon projektisuunnittelija Satu Kaattari-Manninen esittäytyy. Työhistoriaan lukeutuu varsin moninaisia tehtäviä yksityisen ja julkisen sektorin projekteista ja hankkeista. Perheeseen kuuluu kaksi pientä lasta, kaksi kissaa ja yksi mies. Harrastustoiminnasta voi mainita kalastus- ja sienestyshimon lisäksi rakkauden harrastajateatteritoimintaa kohtaan. Hyvä ruoka, ystävät ja tuttavat sekä musiikki inspiroivat aina. Tullaan tutuiksi! Satu Kaattari-Manninen Toimistoni löytyy kaupungintalolta, Kirkkokatu 2 A, Oulun kaupunki

6 Keskusta viihtyisäksi ja eläväksi Pohjolan valkea kaupunki oli ennen vanhaan kaupunkimme imagoa kuvaava nimitys. Sittemmin keskustassa, erään portin pielessä, on lukenut: Oulu Paska kaupunni. Tällaista ilmaisua emme halua huumorin varjollakaan hyväksyä. Oulun kaupungin strategiaan on mm. kirjattu, että Oulu on paras ja elinvoimaisin kaupunki koko Pohjolassa. Tavoitteeseen pääsemiseksi on myös tosissaan tehtävä työtä ja suunniteltava tulevaisuutta järkevästi. Oulu, teknologiakaupunki Olemme saaneet mainetta teknologialuovuudesta ja -osaamisesta. Oulu on vaihtelevista suhdanteista huolimatta luovinut itsensä köyhyydestä hyvinvointiin. Kaupunki on myös kiitettävästi kehittänyt kaupunkirakennetta ja kulttuuria monin tavoin. Ei riittävästi sanovat asukkaat. Tyytymättömyyttä huudetaan joka puolelta, ja rahan tarvetta löytyy. Toivo Pekkasen lause Tyytymättömyys ei kuole kun sen toivomukset toteutetaan on valitettavan totta. Tosiasiassa meidän on arvioitava saadaksemme jotain muuta, mistä voimme luopua. Oulu on kaunis kulttuurikaupunki Oulun kaupunki on tehnyt paljon kaupungin ulkonäön parantamiseksi perkaamalla suiston rannat siisteiksi, täten avaamalla meren kaikkien oululaisten nähtäväksi, sekä liikunnan edistämiseksi esim. rakentamalla maan parhaat pyörätiet. Plaanaojan kivetys ja valaistus on onnistunut hienosti. Yritykset ja yksityishenkilöt ovat kiitettävästi antaneet apua Oulu-imagon parantamiseksi. Oulussa on paljon hyviä taiteilijoita. Kuuluisuuksia esiintyy useissa kulttuuritapahtumissa. Lapsikulttuuri on saanut mainetta. Kesällä toimii teatteri Hupisaarilla ja Toppilan Möljällä, luonnon tarjoamassa kauniissa ympäristössä. Kulttuurikaupunki-imagoa kehitetään koko ajan. Kävelyretki suiston rantoja pitkin ja Pikisaaren sillan yli keskustaa kohti tarjoaa oululaisille ja turisteille todella hienon nautinnon. Lyseo, Tuomiokirkon torni, Uusi Seurahuone ja koko Rantakadun arkkitehtuuri kauppahalleineen ja aittoineen on esittelemisen arvoinen kulttuurikokemus. Iltavalaistuksessa se on upea. Jos pysähdymme Raatinsaaren ja Pikisaaren väliselle sillalle silmäilemään maisemia, näemme Oulun Pohjolan valkeana kaupunkina. Oululla on luonnon tarjoamaa kauneutta, jota meidän on vaalittava: vehmas Hietasaari kulttuuriperintöineen, Hupisaaret viehättävine siltoineen ja puistopolkuineen. Meressä ovat kauniit vesisuihkut, Nallikarissa loistavat hiekkarannat. Nallikarista vetovoimainen turistinähtävyys Nallikarista voisi tehdä huikean upean vesiuimalan, johon olisi mahdollista tehdä maankuulu vesipuisto lapsille. Rakentamalla mereen riittävän syvä, suuri uimaallas saataisiin aikuisillekin kunnon uintimahdollisuudet. Edenin uima-allas ei ole nimittäin tällä hetkellä riittävä aikuisille. Hyvin suunniteltuna ja sponsoroituna Nallikarista saisi laajan ja hienon vesipuistohotelli-alueen, joka voisi olla vetovoimaisin koko Pohjolassa. Tori eläväksi ja siistiksi Oulun tori, joka sijaitsee hienolla paikalla merenrannalla, on talvella kuin hyljätty aave. Oulun kaupungin on herättävä! Ennen kaikkea torille on saatava siistit käymälät, kukkaistutuksia, katettuja tiloja, penkkejä, enemmän myyntikojuja ja kukkakauppiaita, sekä ohjelmaa. Miten viehättävää onkaan tavata alkukesällä nuoria myymässä kielo- ja kullerokimppuja hallin edessä. Itse Kauppahallin ovat oululaiset melkein unohtaneet. Sen vuokrat ovat korkeita; kauppiaita täytyisi tukea, jotta hallitoiminta jatkuisi ja uusia yrittäjiä saataisiin hallikauppaan. Halliin on mukava mennä syömään lohisoppaa tai juomaan aamukahvit ja tavata tuttuja. Tehkäämme Oulun torista mainettaan siistimpi ja viihtyisämpi ja hallista hyvä kauppapaikka. Olisi hienoa jos torinrannasta lähtisi pieni laiva prutkuttamaan Hietasaareen ja takaisin. Ennen vanhaan oli Airi-laiva. Keskusta kaipaa uudistumista Oulun keskusta on ruma. Oululaiset ovat monin yleisökirjoituksin esittäneet mielipiteitä ja ideoita keskustan viihtyvyyden parantamiseksi. He kaipaavat katettuja kävelyteitä, kukkaistutuksia ja levähdyspaikkoja, vessoja ja roskalaatikoita. Roskaaminen on oululaisten perisynti. Papereita ja ruuantähteitä leviää kaikissa paikoissa, kaduilla ja puistoissa. Koiran jätöksiä tarttuu kenkiin kaduilla, puistoteillä ja ruohikoilla. Kamalia töherryksiä ja graffitin yrityksiä näkyy talojen seinissä. Uudet maalipinnat töhritään välittömästi. Turistitkin ihmettelevät sotkujamme. Kaupungille ja taloyhtiöille tämä tulee kalliiksi. Valvontakameroita on lisättävä, jotta tekijät joutuvat vastuuseen. Pyöriä lojuu ympäriinsä ja telineet ovat täynnä unohdettuja pyöriä. Jopa mereen heitetään pyöriä. Kesällä apuvoimia siisteyden ylläpitoon tarvitaan runsaasti. Onkohan nuoria palkattu riittävästi kesätöihin? Kouluissa olisi syytä antaa nuorille tietoa ympäristöasioista ja siisteysvalistusta. Vanhemmat, opettakaa lapsenne kunnioittamaan luontoa ja ohjatkaa lapsianne ympäristön vaalimiseen! Uusi sukupolvi saisi nauttia hyvinvoivasta ja kauniista Oulun kaupungista. Tehkäämme Oulusta osaava ja viihtyisä kulttuurikaupunki! Käyttäkäämme teknologiaa myös kauneuden ja viihtyisyyden edistämiseen! Maarit Raitio Keskusta-Heinäpään suuralueen Ympäristö ja turvallisuustoimikunnan puheenjohtaja KATOPPA

7 Oulun sosiaali- ja terveystoimen uudistus etenee Kaupunkimme sosiaali- ja terveystoimen toiminnan ja organisaation uudistaminen perustuu vuoden 1998 kesäkuussa tehtyyn kaupunginvaltuuston päätökseen. Silloin linjattiin tulevaisuuden tavoitteet Oulun keskeisissä peruspalveluissa seuraavalla tavalla: Keskeiset peruspalvelut sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa tulee tuottaa nykyistä pienemmin kustannuksin. Lisäksi päätöksessä edellytettiin, että palvelut voidaan jatkossa tuottaa nykyistä halvemmalla, tehokkaammalla ja kilpailukykyisemmällä organisaatiolla. Syntyi oma oululainen malli, joka nimettiin ydinkunta-palvelukunta malliksi. Tässä mallissa valtuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat muodostavat ydinkunnan ja päättävät mitä palveluja kuntalaisille järjestetään. Näin korostuvat luottamushenkilöiden poliittinen näkemys, arvomaailma sekä valinnat. Palveluista vastaavat kaupungin omat palvelu- ja tuotantoyksiköt sekä erillisten päätösten mukaan yksityiset palveluiden tuottajat eri järjestöt mukaan lukien. Yksittäiset pienet kokeilut käynnistettiin vuoden 2001 alussa ja koko hallintokuntaa koskeva kehittämisohjelma valmistui vuoden 2005 keväällä. Ohjelma on laaja kokonaisuus, jonka keskeisimpiä osia ovat hallintokunnan toimintojen eriyttäminen tilaajaan ja tuottajaan, kaikkien palveluiden tuotteistaminen hinnoitteluineen sekä palveluiden laadun määrittäminen henkilömitoituksineen. Tilaaja muodostuu lautakunnasta ja suppeasta viranhaltijatiimistä, jota sosiaalija terveystoimen johtaja vetää. Lautakunnan ja johtavien viranhaltijain toimenkuvat muuttuivat ja täsmentyivät aikaisempaan verrattuna huomattavasti. Tehtävänä on määritellä tarvittavien palveluiden tarve, huolehtia niiden järjestämisestä eri lakien ja valtuuston päätösten edellyttämällä tavalla sekä vastata talousarvion valmistelusta ja toiminnan ja talouden seurannasta. Valtaosa henkilökunnasta, noin 3500 viranhaltijaa ja työntekijää siirtyi muutoksessa palveluista vastaavan johtokunnan alaisuuteen. Palvelutuotanto organisoitiin uudelleen siten, että se toiminnoittain vastaa tilaajajohtajien vastuualueita. Johtamisjärjestelmä uudistettiin kaikkien toimintojen kohdalla saman perusmallin mukaisesti. Uudistuksen keskeisin muutos on mielestäni työpaikkatason vastuiden uudelleen järjestäminen. Palveluesimiehet vastaavat oman yksikkönsä henkilöstöjohtamisesta, talouden ja toiminnan suunnittelusta sen seurannasta sekä sisäisestä tiedottamisesta. Ylempi esimiestaso, palvelujohtajat, vastaa oman yksikkönsä talouden kokonaissuunnittelusta ja palveluiden kustannusten muodostumisesta,sekä käyvät tarvittavat neuvottelut tilaajan kanssa ja esittelee asiat luottamushenkilötasolle, johtokunnalle. Voidaanko jo nyt arvioida uudistuksen tuloksia? Mielestäni tuloksia on selvästi nähtävissä. Samalla kun palveluiden hinnoittelun ja laadun määrittäminen on edennyt on voitu siirtyä aina valtuustasoa myöten aikaisempaan verrattuna huomattavasti täsmällisempään vuoropuheluun ja päätöksentekoon. Toiminta on menneeseen verrattuna läpinäkyvää. Jos palveluja lisätään tiedetään yksikköhintojen perusteella niiden kustannukset. Talouden seuranta on kehittynyt. Seuraavan vuoden ja vuosien toiminnan ja talouden suunnittelu aikaisempaa luotettavammalla perustalla. On kuitenkin tarpeen todeta, että uudistettu toimintaorganisaatio ja malli ei korjaa automaattisesti olevia puutteita. Kehittämistä vaativat asiat on tunnistettava ja rohkeasti nostettava esille keskustelun kohteeksi ja korjattaviksi. Päättymässä olevan valtuustokauden aikana on sosiaali- ja terveystoimen ohella myös muissa hallintokunnissa edistytty. Toteutettu kehitystyö tulee suunnitelmallisella koulutuksella ja tiedotuksella antaa erityisesti luottamushenkilöhallinnossa tulevien toimijoiden työn perustaksi, silloin mahdollisille korjaustoimillekin löytyy asiallinen perusta. Raimo Järvenpää Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja 8 KATOPPA 2008

8 Kutsu 30Vuotta! Oulun lähidemokratiatoiminta täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Keskusta-Heinäpään suuralueen yhteistyöryhmä juhlistaa Kulttuurit kunniaan - teemaa järjestämällä Oulun murteella tarinoiden maailmanennätyskokeen. Avaustapahtuma on kaupungintalon juhlasalissa maanantaina klo Tarinat jatkuvat Katoppa-asukastuvalla, Kauppurienkatu 23 (Talousseuran talo) ti pe klo Tuvalla on valokuva- ja taidenäyttely Oulun historiasta. Ohjelma Avaus Oulun kaupunki / Kansiliapäällikkö Kalervo Ukkola Järjestäjän tervehdys Keskusta-Heinäpään yhteistyöryhmä / puheenjohtaja Jukka Lappalainen Kitaransoittoa Lukuteatteri Fingerstyle club / Markku Jesiöjärvi, Arttu Mäkelä Kaksinpuhelua Oulun kielellä Käsikirjoitus: Anna Jung ( Ringa Nordbo) vuodelta 1921 Henkilöt: Minna Kuusisto, Katoppa Puvustus: Raimo Ritola, Katoppa Oulun Työväen Näyttämö Laulua ja soittoa Jouko Maijala, Olavi Niemi Amppakeijarina merimaisa Oulusa Heinäpää-valssi Tarijottaan enkkomikahavet ja vyllinkikaakkua juhulasalin lämpiösä Tervetulua! 30Vuotta! KATOPPA

9 Erkkulin sanakirja on ilmestynyt! OOPPA ÖLÖVINÄ Kirjassa on paljon hymyä. Aurinko välkehtii sanojen kautta. Ne kertovat tuhansia tarinoita. Yksi sana voi avata muistot Heinäpäässä olleesta kodista. Kuuluu kilinää, kalketta, naurua, itkua, soittoa, lehmän yninää, kiireisiä askelia ja elämän tuoksuja. Torikadulla näkee ikkunasta, kuinka kolme jykevää miestä istuu köökissä pöydän ääressä. Miehen kädessä on kynä, jolla hän kirjoittaa ruskeaan kauppapaperiin. Välillä he makustelevat sanaa suussaan kuin makeaa kompiaista. Sana nousee, laskee, laajenee ja supistuu. Miehet nyökkäävät hyväksyvästi. Hahmot kumartuvat muistiinpanojensa puoleen. Tuskin he tietävät, että siinä syntyy oululaista murrehistoriaa. Oli vain saatava puhuttu tai kuultu yksittäinen sana sitomaan tarinan ainekset yhteen. Syntyi puhetta paperille. Tarinat, kertomisen taito ja lahjakkuus ovat synnyttäneet tämän onnellisen kirjan sanat. Kirja on kiitos heinäpääläisten Kustaa Lipposen ja hänen poikiensa Eino ja Heikki Lipposen keräystyölle. Omaiset ovat tehneet arvokkaan kulttuurityön arkistojen säilymisessä. Kirjan sanat, alkuperäisessä muodossaan, ovat keskeistä oululaista kaupunkihistoriaa. Tämän kirjan sanat ovat oululaisten omaa puhetta, sitä kuuluisaa Oulun murretta, rakasta, kotoista, mutta samalla osin jo uhanalaista. Sanat oli pakko ottaa talteen, etteivät ne katoa. Näin lienevät Lipposet, isä ja pojat, ajatelleet. Tämä sanakirja on koottu heidän arvokkaan keräelmänsä pohjalta. Ota, arvoisa lukija, sanat vastaan. Käytä niitä. OOPPA ÖLÖVINÄ ilmestyy vkolla 20. Myytävänä Katoppa-asukastuvalla ja Yöttömön Yön kirjamessuilla Tuotto käytetään kulttuurityön vaalimiseen. 10 KATOPPA 2008

10 TERVETULOA KATOPPA-ASUKASTUVALLE Asukastupa on alueesi asukkaiden ja toimijoiden oma paikka Oulun keskustassa. Tervetulleita ovat kaikki nälkäiset lounastajat, herkkusuut, lukijat, tv:n katselijat sekä seuraa ja toimintaa kaipaavat kävijät. Ovet ovat avoinna ympäri vuoden! Meillä on huoneellinen tietokoneita käytettävissäsi: voit hoitaa verkkopankkiasioita, pitää yhteyttä ystäviisi tai etsiä tietoa Internetistä. Opastamme Sinua mielellämme tietokoneen käytössä. Keittiömestarimme kokkaavat Sinulle maukkaan ja reilun mutta edullisen lounaan kolmena päivänä viikossa pullakahveilla voit herkutella joka arkipäivä! Voit myös lukea päivän lehdet ja valita kirjastonurkkauksesta lisää luettavaa. Aulassa on suuri tv, ja kanavan saat valita ihan itse. Voit seurustella toisten kanssa tai nauttia vain omasta seurastasi. Päivittäisten ilojen lisäksi tuvalla järjestetään mukavia tapahtumia: tarkempia tietoja saat kysymällä meiltä, mutta kannattaa myös seurata ilmoittelua ilmoitustaulullamme, lehdissä ja kotisivuillamme. Käy tuvalla! KATOPPA-ASUKASTUPA puh Osoite: Kauppurienkatu 23, Oulu Puh: Kotisivu: Sähköposti: Avoinna: ma pe klo 9 15 Murretarinoiden maailmanennätyskoe Katoppa-asukastuvalla seuraavasti: Tiistaina klo 13 14: Lauri Pohjola: Jäilellähtö Tarinat: Holokvistin auksuuni, Rakkaus ja pottumaa, Punanen YKukko valakijasa kaupungisa, Kun me kävimmä sottaa, Pölövästi. Lukijoina Veikko Kemi, Maisa Nurmiala, Minna Kuusisto, Jukka Lappalainen ja Raimo Ritola Keskiviikkona klo 13-14: Aaro Mäntykivi: Ooostakaa Kalevaaaa Tarinat: Me puhhuimma viaraita kiäliä, Kiusantekua Eetvartin puajisa, Se kauhia lujejahti, Tervaporvarin puumerkki ja ensimmäinen tappelu, Sirkuksesa Heinätorilla. Lukijoina: Maarit Raitio, Sulo Lehto, Seija Väliaho, Jouko Maijala ja Matti Päivärinta Torstaina klo 13-14: Matti Pääkkönen: Oulun Seudun murrekirja Tarinat: Pikisaarella oli mukava asua, Sontatie Pikisaarelta kaupunkiin, Tervaveneet ja tervajunnut, Täälä selekiällä merellä seilailee, Herraskeppi ja maisterinkeppi, Paketit kulkivat Hietasaareen, Kaupunkilaisten maat ja karjat, Tuliaissika, Ei kannata valita. Lukijoina: Anne Kangas, Heidi Lumme, Rauni Kemi, Jaakko Manninen, Kirsti Hiironen ja Raimo Ritola Perjantai klo 13-14: Jukka Ukkola: Ookko nä, Esko Viirret: Avojalakasen akkuna Sana avaa tarinan kertojina järjestäjä, lukijat ja yleisö. Ilimineerataan lopputulos. Kulttuuriviikon päätöstilaisuus perjantaina klo 18. Heinäpään seurakuntatalon kirkkosalissa. Virsilaulutilaisuutta johtaa Esko Laukkanen. Kahvit tarjoamme alasalissa. Kutsujina ja järjestäjinä: Keskusta-Heinäpään suuralueen yhteistyöryhmä Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry Meriheinä KATOPPA

11 MERITULLI-HEINÄPÄÄN ASUKASYHDISTYS RY Takapihan puutarhamarkkinat viikolla 24. Ma Paikalla hortonomi Sanna Ruonala neuvomassa ja opastamassa puutarhanhoitoon ja istutuksiin liittyvissä asioissa. Kesäkukkien taimimyyntiä ja sekä taimenvaihtoa. Pihalla makkaranpaistoa grillissä. OOPPERAMATKA NIVALAAN Lauantaina kesäkuun 14 päivänä lähdemme asukastuvan pihalta klo 9.00 linja-autolla Nivalaan katsomaan oopperaesitystä JOUTILAS MIES. Palaamme illalla takaisin n. klo Ilmoittaudu ja varaa oopperalippusi hintaan 38 Leilalta puh LIITY JÄSENEKSI MERITULLI-HEINÄPÄÄN ASUKASYHDISTYS RY:n Jäsenmaksu, varsinainen jäsen 10 e vuosi Kannatusjäsen, henkilöt alueen ulkopuolelta 12 e vuosi Kannatusjäsen yritykset 50 e vuosi/ + linkit nettiin Saajan tilinumero Viitenro 1009 Jos maksat tilisiirrolla laita viestikohtaan osoite ja puhelinnumero SÄÄNNÖLLISET KERHOTAPAHTUMAT ATK-KURSSITUSTA SENIOIREILLE tietoa annetaan asukastuvalla. SENIORI-KUNTOSALI Intiön Hoivakoti, Upseerinkatu 2, Oulu Maanantaina klo Keskiviikkona klo Torstaina klo Ilmoittaudu asukastuvalle puh /tupatyöntekijä POSLIININMAALAUSKERHO Kokoontuu tiistaisin alkaen klo Kerhon päättäjäisiä vietetään Kerho viettää kesälomaa ja aloittaa syksyllä Ilmoittaudu ja kysy vapaita paikkoja ohjaaja Manja Isokoskelta puh Opastettu kiertoajelu HEINÄPÄÄ SATA TARINAA Sai alkunsa murrekerhosta, jossa alueen asukkaat ovat kokoontuneet muistelemaan ja tapaamaan lapsuutensa heinäpääläisiä. Kirjoituksia ja tarinoita on kertynyt jo tuhansia. Ryhmä pitää kesätaukoa ja aloittaa jälleen torstaina syyskuun 18 päivänä. Kokoontumispaikka ilmoitetaan tuvalla. Yhteyshenkilöinä toimivat Raimo Ritola ja Jukka Lappalainen. URANTIA LUKUPIIRI Kaikille avoin URANTIA-kirjan luku- ja keskustelupiiri kokoontuu joka toinen torstai. Viimeinen kokoontuminen ennen kesätauolle siirtymistä on toukokuun 22 päivä. Aloitamme syksyllä torstaina 18 päivänä syyskuuta klo Yhteyshenkilö Reijo Hamari puh KOTISEUTUKERHO Me Oulaistelaiset KATOPPA asukastuvan toiminnalle lämpimät kiitokset. Olemme kokoontuneet siellä talvisaikaan joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Kesän aikana teemme mm. sieni ja marjaretken Rokualle keskiviikkona klo aloitamme tutuksi tulleessa paikassa. Säännöllinen aika ja paikka ovat olleet kerhomme toiminnalle täysosuma, mitä todistaa yhä kasvava joukkomme. Tervetuloa mukaan muistelemaan synnyinseutuamme monin eri tavoin. Kaarlo Heikkilä puh , Enni Leskelä puh PotnaPekka kiertoajelu keskiviikkona klo Matkaan mahtuu 40 aikuista Lähtö: Katoppa-asukastuvalta Kauppurienkatu Oulu Matkan oppaana Tuula Kareinen Oulun kaupungin matkailuneuvonta Ilmoittautumiset ja tiedustelut Katoppa-asukastupa puh Matkan järjestää: Suuralueen yhteistyöryhmä ja NAISTEN AA-RYHMÄ ASTE Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys Kokoontuu maanantaisin klo Yhteyshenkilö Anita puh KATOPPA 2008

12 Nuorison Idols -laulajakisa! Nuorisolle suunnattu Idols-laulajakisa järjestetään perjantaina klo alkaen Nuortenkahvila Bysiksessä, osoite: Hallituskatu 5 A Oulu). Osallistuvilta vaaditaan; pelkäämättömyyttä ja itsensä likoon laittamista sekä riskinoton kykyä. Huumorinpilke silmäkulmassa ei myöskään ole pahitteeksi. Nuorison Idols - laulajakisan voittaja palkitaan. Tapahtuma on suunnattu vuotiaille nuorille ja on päihteetön tilaisuus. Nuorison Idols -laulajakilpailun järjestävät yhteistyössä Keskusta-Heinäpään suuralueen yhteistyöryhmä, Oulun kaupungin Nuorisoasiainkeskus ja Oulun Walkers ry. (Huom. muutokset mahdollisia.) Päästä luovuutesi ja rohkeutesi valloilleen! Osallistu lähidemokratian 30. juhlavuoden logon suunnittelukilpailuun. Suunnittele logo lähidemokratiatoiminnalle! Kilpailu on avoin kaikille. Toteuttamistapa on vapaa. Lähetä ehdotuksesi mennessä osoitteella: Oulun kaupunki, Keskushallinto, Marja-Liisa Leinonen, PL 1, Oulu. Pääpalkintona suunnittelukilpailussa on digikamera. Lisäksi arvotaan kaikkien osallistuneiden kesken Oulun kaupungin markkinointituotteita. Voittajalogon 30-vuotiaalle lähidemokratiatoiminnalle valitsee raati, johon kuuluvat graafinen suunnittelija, asukkaiden edustajat ja lähidemokratiatoimikunnan edustajat. Osallistu ja vaikuta! Tutustu tarkemmin lähidemokratiatoimintaan osoitteessahttp://www.ouka.fi/lahidemokratia/ KATOPPA

13 Meritulli-Heinäpää asukasyhdistys ry. asukastupa puh Avoinna ma pe Kauppurienkatu 23, Oulu Y KOPIOT JA TULOSTEET...0,20 /kpl ASUKASTUVALLA EDULLINEN KOTILOUNAS Ruokailuun on mahdollisuus kolmena päivänä viikossa: tiistaina, keskiviikkona ja torstaina klo Hyvää kotiruokaa lautasannoksina. Lounas sisältää lämpimän ruoan, ruokajuoman, leivän & levitteet sekä kahvin. Hinta on 4 euroa, kotipakettiin 3,50 euroa. Ruokalista osoitteessa Kahvi...0,50 Pulla...0,50 KORJAUSOMPELIMON HINNAT ALKAEN (e) Lahkeiden lyhennys Suora koneella...5,00 Suora käsin...8,00 Upslaaki...9,00 Helman lyhennys Hame/Mekko Koneella...8,00 Käsin...12,00 Takki/jakku Koneella...8,00 Käsin...12,00 Talvitakit... alk. 12,00 Hihojen lyhennys koneella Puserot, mekot ja takit/jakut...alk. 5,00 Vuorilliset takit...9,00 Muodon muutokset Levennys/kavennus alk...7,00 Paikkaukset...alk. 4,00 Vetoketjun vaihto Housut/hame...8,00 Takki, vuoriton...10,00 Takki, vuorillinen...15,00 Ei koske nahka eikä untuvatakkeja. Verhot Ylä- ja alakäänne... 4,00/kpl Kapat, ylä- ja alakäänne...1,20/metri Rypytysnauhan ompelu...1,50/verho Kapat...0,50/metri Muut korjaus- ja ompelupalvelut sopimuksesta. Tarvittavan materiaalin, vetoketjut, napit, nauhat ja erikoisemman väriset ompelulangat tuo asiakas. 14 KATOPPA 2008

14 Heinäpäästä ei kuulu mitään hyvää Olen lukenut, penkonut tietoja, kuunnellut ihmisiä ja saanut tietoa. Olen tullut siihen tulokseen, että Heinäpäästä kuuluu paljon ääniä. Elämän ääniä. Kuulen lasten temmellysääniä, jotka kiirivät pihoilta, solista, piharakennuksista, kuulen astioiden kilahtelua, maidon ensisuihkun sinkkiämpärin pohjaan, hevosten hirnahtelua, tömistelyä talleissa, lehmän yninää, räpättimen terävät äänet, kuulen avonaisesta akkunasta gramofonin soiton, laulua, hoilotusta, sepän kalkatuksen, kirveen hiontaa, voimasanoja, viheltelyä, virren veisuuta, naurua, itkua, mekastusta, hevoskärryjen kolinan, kiihkeää puhetta, kuiskauksia, puuvasaran pauketta, naulan iskuäänet, sahausta, puiden halkomista, palokunnan tuuttauksen, riitelyä, päivittelyä, mankelin kirahdukset, porstan terävät karahdukset, äkkilähdön saatehuudot, oven paukahdukset, akkunoiden helinät, villivaunun pyörän hankausäänet, sian röhkintää, kuiskauksia, nimiä, äiti, isä, lasten näytelmä-äänet, kottikärryn ja mukulakiven kolkkeen, ähinää, puhinaa, huokauksia, hiljaisuutta ja niin edelleen. Heinäpäässä tapahtuu, on liikettä, joista äänet syntyvät. Jos hieman hirtehisesti sanoo, niin Heinäpäässä ei ole oltu paikallaan. Vauhti on ollut niin kovaa, nimenomaan muutoksen vauhti, että suhteellisen nuorta Heinäpäätä, rakennusten osalta, ei ole enää olemassa. Ja kuitenkin se on. Se on ihmisten mielissä, muistissa, kirjoituksissa, kuvissa. Heinäpää on vahva mielenmaisema. Mitä haemme? Tarkoitus on hakea tarinoita, kertomuksia, taustatietoja, valokuvia, muistiinpanoja, runoja, lauluja, käsikirjoituksia, sävellyksiä, jotka jotenkin koskevat Heinäpäätä. Kuvauksia perhe-elämästä, työstä, huvista, ikävistä ja hauskoista tapahtumista. Talot ja pihapiirit ovat oivia tarinalähteitä. Kertomuksia ihmisistä, legendoista, puurtajista, joutenolijoista. Merkkihenkilöistä haluamme kuulla, samoin haluamme nostaa tavallisen ihmisen eturiviin. Erityisesti kaipaamme naisten ja tyttöjen kertomuksia, kodista, perheistä, työstä, sattumuksista. Mitä tapahtui kun solokkuämpäri kaatui lattialle? Miten kävi piipisaksien kanssa? Makua ja tuoksua köökin puolelta. Käsityöt, alaköökin tapahtumia, saunat ja saavit. Käsittelemme kaikki niille kuuluvalla arvolla. Kaikista meille toimitetuista aineistoista ja niiden käytöstä sovimme ao:n henkilön kanssa erikseen, miten käytetään, mainitaanko nimet, saako niitä esittää Heinäpää - Sata tarinaa ryhmässä, muissa tilaisuuksissa, saako niistä ottaa kopioita. Saako kuvia käsitellä? Valokuvat siirretään cd-levykkeelle, jonka kopio annetaan kiitoksena. Näinollen kuvat eivät jää haltuumme, ellei joku halua lahjoittaa. Toiminta ei ole kaupallista, eikä makseta palkkioita. Jos joku ihmeellinen taho haluaa antaa tukea esim. materiaalihankintoihin, niin siitä sovitaan erikseen. Kaikki ai- neisto säilytetään. Kustannuksista sovitaan Meriheinä ry:n ja Keskusta-Heinäpään yhteistyöryhmän kanssa. Aineiston voi toimittaa asukastuvalle, Kauppurienkatu 23, tai Raimo Ritolalle, Isokatu 5A1, Oulu Puh , Sähköposti: rairito(at)baanamail.fi Voidaan käydä myös kotikäyntejä. Luottamus on ykkösasia. RUMP RUMP RELLAA, REKA REKA RELLAA, SEISAHDUPPAS SEKARLO, MI VASTOIN KÄY, MI VASTOIN KÄY, AHNESTIPPA KALLISTA RÖÖRÄÄ ESIKUNTA ARESTIPA RÖSKYTÄ RÖS Raimo Ritola välihäläppäri Mamma se lähti torille torille, torille... Tule sinä mukahan, mukahan, mukahan... Keskellä toria me leikittiin, leikittiin, leikittiin... KATOPPA

15 Heinäpää - sata tarinaa Pyykkäri ja silittäjä TÄMÄ ON KUVAUS 1950-LUVULTA Likapyykkiä kerättiin ulkovajaan ja pyykkipäivän edellisenä iltana vaatteet laitettiin kylmään pulveriveteen likoamaan, valkoiset vaatteet omaan saaviin ja värilliset omaansa. Jo hyvissä ajoin pyykkipäivän aamulla laitettiin alaköökin muuripadan alle tuli. Veden piti olla kuumaa pyykkärin tullessa. - Sieltähän Kokkoska jo tuleekin. Juodaanpa tässä ensin kahvit ja kerrotte kuulumisia. Kahvin kanssa oli hyvät voileivät ja nisuakin. Niin Kokkoska lähti pyykkimääränsä tykö. Usein oli parikymmentä lakanaa, samanverran tyynynpäällisiä, pyyhkeitä, miesten alusvaatteita, paitoja, mutta vähemmän naisten ja lasten vaatteita, koska ne pestiin itse erikseen. Pyykkärillä oli apuna pyykkilauta, keltasta pyykkisaippuaa ja pyykkisaavi. Aluksi otettiin vaatteet likovedestä, muuripadasta kauhottiin kuumaa vettä ja johdosta kylmää vettä. Näin saatiin passeli vesi ensimmäiseen hieromakertaan. Käsin pyykkilaudan kanssa hierottiin jokainen vaatekappale ja laitettiin eri saaviin ja kuumaa vettä päälle. Tätä rataa pyykin käsittely jatkui koko päivän. Välillä pyykkäriä syötettiin ja kahvitettiin. Likaisempia vaatteita hierottiin toisen kerran. Seuraavana päivänä pyykki keitettiin. Muuripataan vuoltiin pyykkisaippuaa ja myös pyykkipulveria sekaan. Kunhan vaatteet olivat kiehuneet, nostettiin survinpulikalla tulikuumat vaatteet saavista ja sitten oli kylmän veden vuoro huuhtoa vaatteet. Alakööki oli kostea ja täynnä höyryä. Sillä aikaa oli koko pihan yli pingotettu pyykkinarut. Tätä liputusta kesti joskus vain päivän, mutta huonolla ilmalla monta päivää, ennen kuin vaatteet olivat niin kuivia, että saattoi mankeloida. Pyykkärin työ loppui usein kahteen päivään. Lakanat vedettiin ja muut liinavaatteet laskostettiin pärekoriin mankelointia varten. Raskas ja suuri mankeli oli Koiton talossa. Yksin ei ollut asiaa mankeloimaan, työssä tarvitsi olla kaksi henkilöä. Isommat liinat ja miesten pyhäpaidat vietiin silittäjälle. Ida Granath elätti itsensä silitystyöllä niin kuin pyykkärit pyykinpesulla. Idan kodissa leijaili vastustamaton puhtaan vaatteen tuoksu. Ulkoilma antoi vaatteille raikkautta ja kun siihen yhdistettiin puuhellasta tuleva lämpö ja silitysraudan hohde, vallitsi unohtumaton ilmapiiri. Tyttäret, vaimot, vanhatpiiat, kätilöt, hoitajat, tippaiitat, ruustinnat, pastorskat, papinrouvat, fröökynät, mamsellit, puotineidot. Monessa liemessä keitetään, monessa pyörteessä uitetaan, akanvirroissa kamppaillaan, sinnikkyyttä koetellaan. Leila Mikkola 16 KATOPPA 2008

16 Tätini Riiku Heinäpää - sata tarinaa Taidan terästää itseäni ja alan kirjoitella sitä ja tätä. Eihän minun höpötykseni ole mistään kotoisin, mutta kuitenkin. Virheitä tulee melkein joka lauseeseen, mutta haitanneeko tuo? Minut sai innostamaan viime torstaina käyty keskustelu Heinäpään muisteloista. Niitä kyllä riittää, jos saa ne muodostettua tähän paperille. Kaikki mitä muistan Riikutädistä, on historiaa. Hän asui koko minun lapsuuteni ja nuoruuteni samassa talossa. Tässä vähän taustatietoja hänestä. Oli heinäkuu vuonna 1877, unikeonpäivä, kun täti syntyi Kärsämäellä. Koti oli sellainen pienviljelijän tila. Lapsia oli useita, mutta en muista, kuinka monta. Täti joutui huutolaiseksi Kärsämäen pappilaan. Sellainen pikkupiika hänestä tuli, että sai oppia lukemaan ja laskemaan. Siellä hän oppi myös jäätelönteon. Nälkävuodet olivat takanapäin, mutta ruokaa oli vielä niukasti. Täti sairastui tuberkeliin, jonka seurauksena hänelle kasvoi kyttyrä ja hän jäi pieneksi. Taisi olla korkeintaan metrineljäkymmentä. Me lapset mitattiin aina, kuka on jo tädin kokoinen. Katajan talossa oli jokaisella oma liiteri, mutta ei yhtään ylimääräistä varastoa. Paikka jäätelöhuoneelle täytyi löytyä, mutta eihän tädin liiteri sopinut sellaiseen käyttöön, kun se oli tunkion vierellä. Vaihto kävi niin, että meille tuli tunkion viereinen liiteri ja tädille meidän liiteri, koska se oli koko pytingin päässä. Meille tämä vaihtokauppa sopi aivan hyvin, kun meillä oli hevosia. Näin alkoi jäätelöhuoneen sisustaminen. Lattia valettiin ja seiniin laitettiin pinkopahvi. Vettä sinne ei tullut, mutta kyllä se kaikki riteerit täytti. Palosolassa oli jääkellari. Se tosin oli maan päällä. Sellainen muhilla täytetty törökäs, johon hevosilla tuotiin isoja jäätelejä. Aamulla ensimmäiseksi täti itse keitti seoksen. Siihen tuli kermaa, munia, liivatetta, vaniljatanko-ja ja sokeria. Tämä keitos oli hyvin tärkeä toimitus. Harmaja emalikattila ja iso kauha, ne olivat työkalut, joilla jäätelönteko alkoi. Seos sai jäähtyä, jonka jälkeen se vietiin sinne jäätelöhuoneeseen kirnuttavaksi. Kirnu oli sellainen puinen pytty, jonka sisällä oli teräsastia ja sen sisällä mäntä, jota veivattiin. Teräsastian ja puisen kehikon välissä oli jäitä. Kirnun pyörittäminen taisi olla voimia kysyvää hommaa, sillä täti halusi mielellään meidän äidin kirnun pyörittäjäksi. Äiti oli tällainen iso ja vankka, niin kuin minäkin. Sen jälkeen jäätelö laitettiin kärryihin sopivaan astiaan ja ympärille jäitä. Ruuti-laatikko oli kärryjen päällä, jotta asiakkaat näkivät valita, minkä ostavat. Viisikymmentäpenniä, markan ja kaksimarkkaa olivat annosten hinnat. Palvelijoita oli jopa kuusi, sillä myyjiä täytyi olla useampaan pisteeseen. Kärryt työnnettiin myyjän voimilla myyntipaikalle. Nuorten tyttöjen mielestä päivät olivat pitkiä. Meidän Asta ja Aino olivat myös niitä nuorimpia apulaisia aina kesäisin. Tädillä oli myös nakkikärryt yön aikaan, mutta niissä olivat täysikäiset myyjät. Vielä näitä muistoja, jotka ovat minulle tärkeitä, vaikka eihän nämä juuri ketään kiinnosta. Sekin oli yksi kohokohta, kun täti lähti rahatoimikamarille ja pankkiin. Hänellä oli viininpunainen leninki, kaunis kiiltävä hattu, jossa oli kukkakoriste reunassa, musta käsilaukku, joka melkein viilsi maata kun tädillä olivat pitkät kädet. Taisi unohtua, että mustat korkeakorkoset kengät, oli myös. Näitä me lapset ihailtiin, eihän meidän äiti noin hienona kulkenut. Täti oli hyvin oikeudenmukainen ja hän neuvoi aina tarvittaissa. Joskus kävi niin, että vieraat lapset nimittivät häntä rumasti, joko kyttyräseläksi tai pikku-riikuksi. Se oli ikävää kuultavaa, eihän niin saanut tehdä. Täti oli kissaihminen. Hänellä saattoi olla useita kissoja yhtäaikaa. Kortteerimiehiä hän piti aina. Niitä oli joitakin, vaikka asunto ei ollut iso. Huone ja vinttikamari. Siihen oli sijoitettu myös palvelijat. Aili Haataja KATOPPA

17 Y 18 KATOPPA 2008

18 Heinäpään pyllistys Heinäpää - sata tarinaa Yksi legendaarisimmista urheiluseuroista, joita Oulussa on vaikuttanut, on Heinäpään Pyllistys. Nimi oli täysin epävirallinen, mutta tuo vuotisten nuorten miesten seura harrasti 50-luvun alkuvuosina monipuolista urheilutoimintaa kesällä Heinäpään pelloilla ja talvella lähellä olevalla paanalla. Mukana kesäisin vaikuttamassa olivat ainakin seuraavat kaverit: Väinö Tuhkanen, VR:n vaihdemiehiä, edustanut aikoinaan Viipurin Voimailijoita, Jaakko Eskelinen, myöhemmin opettaja, Matti ja Lauri Lohi, Kalle, Kauko ja Keijo Häck, Eino Ollila, Seppo Pennilä, Toppilan oluttehtaan miehiä, Ilkka ja Jorma Pennilä, Jorma Permola ja Kelhän veljekset Eero (myöh. Oulun Ynnin urheilijoiden puh.joht, kuljetuspäällikkö), Väinö (myöh. fyysikko) ja allekirjoittanut. Talvisin joukkue kasvoi ihan toisiin lukemiin, mutta suurin osa miehistä ei edes tiennyt kuuluvansa Pyllistykseen. Talvisin jääpalloa pelasivat jo mainittujen lisäksi ainakin seuraavat: Oulu-yhtiöllä töissä olevat Mähösen veljekset Mane, Pena ja Matti, Ahti Kaijankoski, ravimies, Kalle Kulmala, Hannu Vanhala, yks Långströmin poika, Jorma ja Esko Pikku Esko Hentilä (Jormasta tuli SKDL:n pääsihteeri), Arvo Häkkilä, Reijo Niekku Niemelä, Allu Koskela, Paavo Manninen, Jaakko Manninen, Juhani Pekkala ja Heikki Juustila. Kesällä joka sunnuntaiaamuna vaelsi mieslauma, osa heistä vielä lapsia, läheiselle niitylle ja aloitti rajun kuulantyöntöskapan, nimittäin 13-ottelun. Kannattaa muistaa, että ei ollut televisiota eikä juuri muitakaan houkutuksia, joten poikien piti keksiä omat huvituksensa. Siis 13 kovaa lajia joka sunnuntaiaamu ja välineenä miesten viiden kilon kuula. Oli oikean ja vasemman käden työntö, päänyliheitto takaperin, päänyliheitto etuperin, rinnaltatyöntö, vasemman puolen ja oikean puolen kädellä tehty heilautussuoritus, kuulanheitto haarojen välistä seisten taaksepäin ja sama etuperin. Lopuksi oli haarojen välistä kyykyllään heitetyt lirputukset ja lärpytykset. Seuraavassa lajit tarkasti: Oikean käden työntö Vasemman käden työntö Heitto oikealla kädellä (sivulta) Heitto vasemmalla kädellä (sivulta) Heitto kahdella kädellä oikealta Heitto kahdella kädellä vasemmalta Työntö rinnalta eteenpäin kahdella kädellä Heitto eteenpäin kahdella kädellä kuula alhaalla haarain välissä Heitto eteenpäin niskan takaa kahdella kädellä Heitto taaksepäin niskan takaa kädet alhaalla (kaksi kättä) Heitto taaksepäin haarain väistä kahdella kädellä Lirputukset: heitto eteenpäin kyykyllään haarain välistä Lärpytykset: heitto eteenpäin seisoaltaan haarain välistä Kaikki suoritukset mitattiin ja tulokset merkittiin kirjaan. Kirjaa piti Jaakko Eskelinen. Siellä oli oma sivunsa vielä lisäksi ennätyksille: omat ennätykset eri lajeissa, ME:t yhteistuloksissa ja eri lajeissa. Eino Ollila ja Jorma Permola olivat kovia miehiä, sillä jompikumpi yleensä voitt, yhteistuloksen ja monta eri lajiakin. Väinö Tuhkanen oli muita vanhempi mutta erityisen innokas urheilumies ja Viipurista kotoisin. Hän oli lyhyt tanakka äijä, jolle loppulajit eli lirputukset ja lärpytykset olivat hankalia. Niissä miehen piti laskeutua ihan kyykkyyn ja jalkojen välistä pistää kuula haarojen välistä liikkeelle. Kerran sattui läheltä piti tilanne. Häckin veljeksistä nuorin eli n. 7-vuotias Keijo lähti juoksemaan poikki kentän juuri samaan aikaan kun Jorma Permola työnsi. Kuula oli juuri osumassa Keijoa päähän, kun isoveli Kalle työnsi sen ilmasta sivummalle ja turvallisemmalle alueelle. Muita kesälajeja olivat ainakin pesäpallo, pingis, pituushyppy ja korkeus- ja seiväshyppy, jossa vapa oli rottinkia. Veljeni Eero oli tässä lajissa kova sana. Urheileminen oli yhdessäoloa, hauskanpitoa halvalla. Vitsailtiin vain siitä, että porukan täytyi siirtyä lähes joka kesä yhä kauemmas niityille lähes joka kesä, sillä asutus alkoi työntyä syvemmälle Heinäpään pelloille. Ensin olimme Kankaan talon aidan takana, mutta sittemmin yhä syvemmällä niityillä. Lopulta olimme jo lähellä postiautovarikkoa, jossa pelattiin lentopalloa. Oltiin sentään lähdetty liikkeelle entisen Kansakatu 71:n aidan takaa. Kuoppapallo oli hauska kesäpeli. Maahan kaivettiin pienet kuopat, joita oli yksi vähemmän kuin oli pelaajia. Jokaisella leikkijällä oli mailana ns. lättänä, jonka lapa oli leveähkö, jotta sillä osui hyvin palloon. Yksi oli ns. heittäjä, joka yritti pallon heittämällä osua johonkin pelaajaan ja päästä näin kuopan vartijaksi: osuman saanut pelaaja joutui vuorostaan heittäjäksi. Pelin idea ja hauskuus oli siinä, että kuoppia yritettiin vallata. Maila oli siis pidettävä kuopassa, ettei joku muu ehtinyt tökätä siihen mailaansa. Joskus kuoppia ihan reilusti vaihdettiin keskenään. Heittäjä pääsi kuopan vartijaksi myös valtaamalla äkkiä jonkin tyhjäksi jääneen kuopan. KUOPPAPELIN SÄÄNNÖT: Maahan kaivetaan pienet kuopat, joita on yksi vähemmän kuin pelaajia. Jokaisella pelaajalla on pieni maila, ns. lättänä, jonka lapa on leveähkö. Yksi on heittäjä, joka yrittää pallollaan osua johonkin kuoppaa kepillään hallussaan pitävään pelaajaan. Palloa torjutaan ja lyödään lättänällä. Jos heittäjä osuu, osuman saanut joutuu heittäjäksi. Heitettyä palloa saa lyödä heti, kun se on vapaa pelattavaksi. Heittäjän pitää heittää sieltä, mihin pallo putoaa. Pelin idea ja hauskuus on siinä, että pelaajan tulee periaatteessa pitää KATOPPA

19 Heinäpään pyllistys mailaa koko ajan kuopassa. Jos maila ei ole kuopassa, joku muu (myös heittäjä) voi työntää mailansa siihen, jolloin kuopan menettänyt joutuu heittäjäksi, ellei hän ehdi vallata jotain vapaana olevaa kuoppaa. Jos kuoppa on vallattu, kuopan menettänyt joutuu heittäjäksi, ellei hän saa muuta kuoppaa vallattua. Heittäjäksi joutuu myös aina, jos pelaajaan osuu pallo. Kyseessä on mahtava vapaa-ajan peli, joka on syytä viedä mökeille ja rannoille ja sitä tietä maailmalle! Peli oli ja on hauska ja vaatii tiettyjä nopeita hoksottimia. Myös nykylapset tykkäävät tästä pelistä, jota voi pelata myös nurmikolla, kun kuopat korvataan vaikkapa vadeilla tai muilla vastaavilla esineillä. Huom! Kuoppia voi vaihtaa myös vapaaehtoisesti, jolloin kentällä alkaa parhaimmillaan käydä aikamoinen vilske. Palauttakaa, hyvät heinäpääläiset, tämä kaikkien pelien kruunaamaton kuningas, sille kuuluvaan arvoonsa. Ottakaa se kesäisten harrastustenne joukkoon lastenlastenne kanssa. Talvella pelattiin jääpalloa lähinnä sunnuntaiaamuisin. Kenttä oli Uudenkadun ja Isonkadun välisellä alueella, jota reunusti toiselta puolelta Laitakatu ja toiselta puolelta Puistokatu. Koska kaikilla ei ollut luistimia, pelattiin jalkaisin. Verhon raosta vain vilkaisin, oliko kentällä poikia. Jos oli, niin ei kun kengät jalkaan ja paanalle. Parisenkymmentä poika oli lähes joka kerta koossa. Pallo liikkui ja pojat juoksivat. Erityisen taitava pallonkäsittelija oli Niekku Niemelä ja hyvin taitava suustaan oli Mähösen Mane, eikä paljon jäänyt jälkeen hänen veljensä Pena. Myös Juustilan Heikki (myöh. lääkäri) oli varsinainen mailavirtuoosi. Mailoina olivat tavallisesti hyvin arvostetut Velikat, joillakin myös vähemmän arvostettu Vinha tai Nokka. Mailoja korjattiin Rasilan puusepänliikkeessä, joka oli Uudellakadulla, lähellä kenttää. Kun myöhemmin siirryttiin luistimiin, Kulmalan Kalle jallitti vastustajia mennen tullen. Vanttuun vain poika pisti joka kerta suuhunsa, kun erityisen taitavasti ohitti vastustajan. Sillä hän osoitti hyvää mieltään. Arvo Häkkilästä tuli myöhemmin kovan luokan jalkapalloilija OTP:hen. Tyypillistä oli kyllä sekin, että pienempien poikien pelissä ei Köpiä eikä veljeäni Vänneä saatu valita samalle puolelle. Ahti Kaijankoski, hevos- ja ravimies, oli innokas jääpalloilija. Ahti tuli kentälle ja sanoa tokaisi ensi sanoikseen: Pojat, eiköhän panna käyntiin pikkupeli, pojat, pikkupeli ois kiva, jooko? Iltaisin oltiin samalla kentällä väkisillä. Tähdet vain kiiluivat taivaalla, ja Laitakadun himmeät lamput loivat vähän valonpoikasta kentälle. Mutta siinä luisteltiin kentän päästä päähän. eli kahakätteen, kun iänikuisista Nurmiksista oli jo päästy eroon ja joka pojalla oli hokkarit. Ensin kylläkin pojat vilkaisivat, oliko Viksu, kaikkien ihailema unelmien tyttölapsi Siekkisen talosta, jo tullut kentälle. Jos oli, luisteltiin vähän kovempaa ja kaaret ja rinkulat olivat sitäkin näyttävämpiä. Veljeni Vänne oli yleensä viimeinen kaveri, joka väkisillä oltaessa vielä täytyi ottaa kiinni: poika oli älyttömän nopea luistelija ja kärppänä suhahteli muiden ohi. Kerran Jorma Hentilä joutui ekana ajamaan muita takaa, kun oltiin väkisillä, ja eiköhän kaveri keksinyt ruveta jahtaamaan minua. Tiesin, että Jorma ei ollut siihen aikaan mikään erityinen luistelija, joten arvelin jallittavani hänet helposti, mutta poikapa ei antanut periksi. Ei millään. Kun puoli tuntia oli luisteltu, luovutin: luistelin sivulle, kiipesin lumivallien yli ja painelin kotiin. Jorma huuteli perään: Älä ny luovuta. Mutta meikä vain häipyi. Se harmittaa vieläkin. Eikä päivä sunnuntaina suinkaan päättynyt tähän. Jos Opsilla tai Olssilla oli peli, vaelsi sankka mies- ja poikalauma Heinäpäästäkin Oulun Keskuskentälle, jonka lumivallien päällä seisoskeli -30 C-asteen pakkasessa parhaimmillaan 3000 jääpallohullua oululaista ja katseli, kun Aho-Alli- kainen-alatalo jallitti mennen tullen vastustajia. Suuri ihme tapahtui väliajalla: nuo 3000 palelevaa, tutisevaa, hampaita kalisuttavaa, punanokkaista, korvalehtiä painelevaa, räkää valuvaa kansalaista tunkeutui yhtä aikaa urheilukentän pieneen 20 x 20 neliömetrin kahvioon huojumaan ja heilumaan, höyryämään ja hörisemään, sitä sun tätä höpisemään, sanalla sanoen raataamaan. Oli niin ahdasta, että kukaan ei pystynyt yleensä ostamaan mitään. Nyt ei ole enää Keskuskenttää. Nyt Heinäpäänkin legendaarinen kenttä on puistona. Laitakatuakaan ei enää ole. Luistimetkin ovat naulassa, ja osa pojistakin on jo nurmen alla. Tähdet kiiluvat kuitenkin yhä, ja niiden valo on sama ja muisto noista tapahtumista helää. Kyösti Kelhä lehtori emeritus 20 KATOPPA 2008

20 Takaisin kotiin Heinäpää - sata tarinaa Tuo tunne valtasi mieleni muuttaessani viime syksynä joen pohjoispuolelta Meritullin alueelle. Tunne on luonnollinen, olenhan viettänyt lapsuuteni, nuoruuteni ja osan nuorta aikuisuuttani Heinäpäässä. Niinpä palasin tuttuihin, joskin kovasti muuttuneisiin lapsuuteni maisemiin, melkein kotiin Heinäpäähän. Hetikohta muuton jälkeen kävin tutustumiskäynnillä Katoppa-asukastuvalla. Samalla liityin Meri tulli-heinäpään asukasyhdistyksen jäseneksi. Tämähän on minulle kotiseutuyhdistys! Heinäpää merkitsee minulle tuhansia muistoja, jotka lienevät matkan varrella osin kultautuneet. Siksipä tunsin heti omakseni Heinäpää sata tarinaa - tapaamiset. Tapaamisissa huomasin, että enpä ollut ainut entinen heinäpääläinen muistoineen. Tarinoita on tullut pilvin pimein, ja tapaami sissa on ollut väkeä salin täydeltä. Erityisen ilahduttavaa minulle on ollut tavata siellä henkilöitä, joita en ole jopa kymmeniin vuosiin nähnyt: luokkatovereita ja lapsuuden leikkitovereita. Lapsuudestani muistan, etten silloin ymmärtänyt sitä kaihoa, jolla Karjalasta tulleet evakot koti seutuaan muistelivat. Nyt minä sen ymmärrän. Heinäpää-tapaamisissa miltei jokaisessa puheenvuo rossa on lopuksi todettu, että Heinäpää oli maailman paras paikka asua ja elää. Tapaamisia jatketaan niin kauan kuin tarinoita riittää. Pallo on myös Sinulla, hyvä lukija. Kirjoita oma tarinasi/muistelosi jälkipolville tallennettavaksi. Sen voit tuoda esim. asukastuvalle tai tapaa misissa Ritolan Raimolle. Ja vielä asiaa Meritulli-Heinäpään asukasyhdistyksestä: Maaliskuussa pidetyssä asukasyhdistyksen vuosikokouksessa tulin valituksi yhdistyksen hallituksen jäseneksi. Hallituksen järjestäytyessä minun osakseni lankesi jäsenvastaavan tehtävä. Toivotan lämpimästi kaikki alueemme asukkaat yhdistyksemme jäseniksi! Yritän parhaani mukaan toimia yhdyssiteenä jäsenistön ja yhdistyksen välillä. Jos Sinulla on toiveita & vinkkejä toimintamme kehit tämiseksi, kerro se minulle. Voit soitella, ja jos näet minut asukastuvalla, tartu vain hihasta ja kerro asiasi. (Tietysti muutkin hallituksen jäsenet kuulevat mieluusti Sinua). Rauni Kemi puh Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry. jäsenvastaava Puh KATOPPA

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Millaisena asukkaat näkevät Oulun ilmeen OULUN ARKKITEHTUURIOHJELMAN KYSELY OULUN ILME

Millaisena asukkaat näkevät Oulun ilmeen OULUN ARKKITEHTUURIOHJELMAN KYSELY OULUN ILME Millaisena asukkaat näkevät Oulun ilmeen OULUN ARKKITEHTUURIOHJELMAN KYSELY OULUN ILME 19.03.-15.05.2015 HARAVA Karttapohjainen kyselypalvelu Edistää kansalaisten ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta , KUKE

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta , KUKE Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta 20.11.2014, KUKE Oulun kaupunki TULOSLASKELMA TOT/ BUDJ/ TOT-% ENNUSTE YLITYS+ YLITYS+ TOT KUMUL TOT ED. KUMUL VUOSI ALITUS- ALITUS- % ED. VUOSI VUOSI Toimintatuotot

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon 1 Esiselvitys: Oulun kaupungin yhteisötoiminnan palvelukonseptin kehittäminen ja sosiaalinen yrittäjyys - PALKE -hanke 1.6.2009-31.12.2009

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin,

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin, Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry TOIMISTO AVOINNA: Vartiokuja 1 20700 TURKU tiistai keskiviikko 9:00 15:00 Puh. (02) 231 9632 torstai 9:00 17:00 e-mail: toimisto@tsey.fi Internetsivut: www.tsey.fi torstaikerhoiltaisin

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA Susanna K. Lehto. Lasten ja nuorten taidekeskuksen arkisto Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja tapahtumiin! Pelattava näyttely

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu

Lisätiedot

OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA

OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA OULUNKYLÄN OMAISRYHMÄ JOKA TOINEN tiistai KLO 13.30-15.00 Oulunkylän Kirkko, Teinintie 10 Takkahuone 2 krs. OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA Kevät

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Uusi suunta turvallisuustyöryhmällä

Uusi suunta turvallisuustyöryhmällä Reijo Valta Uusi suunta turvallisuustyöryhmällä turvallisia sanoja porrastettuna Osuuskunta Jyväs-Ainola ISBN 978-952-5353-38-9 Kopijyvä Jyväskylä I Tulevat vaalit Oulussa ovat erittäin ratkaisevat tehdään

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016

Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016 Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016 Viikko 5 (1.2. 7.2.) Ma 1.2. - Klo 9.00-14.00 Kädentaitopaja (0. krs). Mahdollisuus tehdä erilaisia tekstiilitöitä ja kädentaitoja oman mielen mukaan. Materiaalimaksu.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO. Kerhossa tarjolla kahvia ja pullaa hintaan 2.

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO. Kerhossa tarjolla kahvia ja pullaa hintaan 2. Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO Keskiviikkoisin Klo 10.00 11.30 Marjaniementie 74, tapaaminen aulassa Kerhossa tarjolla kahvia ja

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

PALLO JALASSA VAI HUKASSA?

PALLO JALASSA VAI HUKASSA? Wanuvan toimintapäivä aloitettiin Vauhtikellarissa, erilaisilla leikkimielisillä kilpailuilla. Vetäjänä ja tuomarina kisoissa toimi Eetu Putkinen, joka työskentelee Vauhtikellarissa ja Energy Fitness Clubilla.

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

OULUN KAUPUNKI, KONSERNIPALVELUT KUNTALAISVAIKUTTAMINEN JA YHTEISÖTOIMINTA ASUKASTUPATOIMINNAN KEHITTÄMINEN; ASUKASTUPIEN NYKYTILAN KARTOITUS

OULUN KAUPUNKI, KONSERNIPALVELUT KUNTALAISVAIKUTTAMINEN JA YHTEISÖTOIMINTA ASUKASTUPATOIMINNAN KEHITTÄMINEN; ASUKASTUPIEN NYKYTILAN KARTOITUS OULUN KAUPUNKI, KONSERNIPALVELUT KUNTALAISVAIKUTTAMINEN JA YHTEISÖTOIMINTA ASUKASTUPATOIMINNAN KEHITTÄMINEN; ASUKASTUPIEN NYKYTILAN KARTOITUS RAPORTTI VESA JURMU 2012 2(10) SISÄLLYSLUETTELO 1. ASUKASTUPAKARTOITUKSEN

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

20.- 21.11.2013. Knowhow- messujen yhteydessä vuoden merki5ävin tapahtuma Nuoremme ja Suomen menestys Get a life! Yhteistyössä:

20.- 21.11.2013. Knowhow- messujen yhteydessä vuoden merki5ävin tapahtuma Nuoremme ja Suomen menestys Get a life! Yhteistyössä: 20.21.11.2013 Knowhowmessujen yhteydessä vuoden merki5ävin tapahtuma Nuoremme ja Suomen menestys Get a life! Yhteistyössä: KNOWHOW 20.21.11.2013 Koulutus Työelämä RekrytoinA Knowhowmessut kokoaa saman

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Oulun kaupungin vanhusneuvoston kokous 1/2013

Oulun kaupungin vanhusneuvoston kokous 1/2013 Pöytäkirja 1/2013 1(5) Oulun kaupungin vanhusneuvoston kokous 1/2013 Aika: ke 27.3.2013 klo 13.00 16.00 Paikka: Kaupungintalo, Oulu, Kirkkokatu 2a, kokoushuone 120 Läsnä: Antero Juntunen, puheenjohtaja

Lisätiedot

TIEDOTE 1 ROLLO-UINNIT 10.-12.6.2016 ROLLO-LEIRI 13.-15.6.2016. Suomen Uimaliitto

TIEDOTE 1 ROLLO-UINNIT 10.-12.6.2016 ROLLO-LEIRI 13.-15.6.2016. Suomen Uimaliitto TIEDOTE 1 ROLLO-UINNIT 10.-12.6.2016 ROLLO-LEIRI 13.-15.6.2016 Suomen Uimaliitto 2 Tervehdys Tampereelta! Tätä kirjoittaessani joulukuun alkupuolella vesisateen ropistessa ikkunaan täällä Mansessa nääs

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 6/2013

Jalkapallojaoston tiedote 6/2013 Tampereen Kisatoverit Jalkapallojaosto, Roope Nutikka 2013 1 SISÄLTÖ 1) Taito-, kyky- ja maalivahtikoulu 3 2) Jalitsu-hallin talkoot 3 3) Jalkapallojaoston kehityspalaveri 4 4) E-valmentajakurssi 5 5)

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Näkövammaistyö Syksy 2015 Kesä

Näkövammaistyö Syksy 2015 Kesä Näkövammaistyö Syksy 2015 Kesä 2016 1 Tervetuloa mukaan! Espoon seurakunnat järjestävät näkövammaisille monenlaisia kohtaamisen paikkoja. Tästä esitteestä löydät kaikki tiedot näkövammaisten syksyn 2015

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

TARINARINKI POHJOIS-HAAGAN SETLEMENTTIASUNNOT 15 B

TARINARINKI POHJOIS-HAAGAN SETLEMENTTIASUNNOT 15 B TARINARINKI POHJOIS-HAAGAN SETLEMENTTIASUNNOT Eliel Saarisen tie 15 B Huom. Kysy ohjaajalta ovikoodi. joka parittoman viikon KESKIVIIKKO KLO 14.00 15.30 Senioritoiminta järjestää kaikille ikääntyneille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot