monikko monikko Perhe työssä, työ perheessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "monikko monikko Perhe työssä, työ perheessä"

Transkriptio

1 Merja Turpeinen ja Minna Toivanen Perhe työssä, työ perheessä Työn ja perheen yhteensovittamisen rajat ja mahdollisuudet työorganisaatiotoimijoiden, perheen ja sukupuolen näkökulmasta monikko monikko

2 MONIKKO-hanketta ( ) on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto. MONIKKO sukupuolten tasa-arvo monimuotoisissa työyhteisöissä Oikoluku: Ulkoasu ja taitto: Paino: Julia Evans Innocorp Oy Frenckellin kirjapaino Oy, Espoo Helsinki 2008 ISBN (nid.) ISBN (pdf)

3 Merja Turpeinen ja Minna Toivanen Perhe työssä, työ perheessä Työn ja perheen yhteensovittamisen rajat ja mahdollisuudet työorganisaatiotoimijoiden, perheen ja sukupuolen näkökulmasta MONIKKO-hanke 2008

4

5 Kiitokset PERHE TYÖSSÄ, TYÖ PERHEESSÄ -kirjan tulokset pohjautuvat haastatteluaineistoon, joka on kerätty Työ, perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit -hankkeessa. Hanke oli osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa ja Työterveyslaitoksen koordinoimaa MONIKKO-hanketta. MONIKKO oli vuosina toteutettu tutkimus- ja kehittämishanke, jolla tähdättiin tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämiseen työpaikoilla. MONIKKO-hankkeen johtajaa Kaisa Kauppista kiitämme luottamuksesta saimme työstää hankkeesta ja tutkimusraportista oman näköisemme. Työ, perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit -hankkeen toteuttivat Työterveyslaitoksen tutkijat. Kiitämme tutkija Susan Eriksson-Pielaa, joka oli mukana käynnistämässä hanketta, vei hanketta suunnitelmasta käytäntöön ja teki muun muassa lukuisia haastatteluja työpaikoilla. Hankkeen kehittämisosuuden puolestaan toteutti innostavasti kouluttaja Juha Jämsä kiitos sinulle. Tutkimuksen ensimmäisiä versioita ovat kommentoineet Jari Hakanen ja Ari Väänänen Työterveyslaitokselta, kiitos teille molemmille eteenpäin vieneistä ajatuksista. Lisäksi kiitämme monista isoista ja pienistä käytännön avuista Auli Airilaa, Ari Haapasta, Kaisa Eskolaa, Susanna Vannista, Julia Evansia, Tarita Tuomolaa, Merja Heiskasta, Mari Kupiaista ja Taija Veriö-Piispasta. Työ, perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit -hanke toteutettiin viidessä, eri toimialalla toimivassa pk-yrityksessä. Lopuksi haluammekin esittää erityisen kiitoksemme kaikille teille, jotka tulitte haastateltaviksemme annoitte meille aikaanne ja ajatuksianne. Kiitämme myös lämpimästi kaikkia yhteistyötä kanssamme tehneitä yrityksiä. Helsingissä joulukuussa 2007 Merja ja Minna Perhe työssä, työ perheessä 5

6 Sisältö PROLOGI Miksi työn ja perheen yhteensovittamisen käytännöt muuttuvat niin hitaasti? 9 Johdanto 10 Perhe työssä, työ perheessä missä menevät yhteensovittamisen rajat? 10 Millä perusteella työn ja perheen yhteensovittamisen ratkaisuja tehdään? 11 Miksi valinnat myötäilevät perinteisiä sukupuolirooleja? 13 Tutkimusasetelma 16 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset 16 Pk-sektorilla kerätty haastatteluaineisto 17 Työn ja perheen yhteensovittaminen eri työntekijäryhmissä yksityisellä sektorilla 19 Positionnin teoria tutkimuksen lähestymistapana ja analyysimenetelmänä 23 Positioinnin teorian perusteet 23 Analyysin eteneminen 26 Yhteenveto: Tutkimuksen tausta, tavoite ja päämäärät 27 EPISODI I Haastattelijat ja haastateltavat kehittämässä työn ja perheen yhteensovittamista 29 Tutkimushaastattelujen tavoitteena työn ja perheen yhteensovittamisen kehittäminen 32 Tutkimushaastattelut vuorovaikutustilanteena muodollisena episodina 32 Haastattelutilanteiden järjestäytyneisyys ja haastattelijan ja haastateltavan roolit 32 Haastattelujen tavoitteellisuus työn ja perheen yhteensovittamisen kehittäminen 34 Poikkeamat tutkimushaastattelutilanteen järjestäytyneisyydessä 37 Työn ja perheen yhteensovittamisen tarkastelu eri näkökulmista 40 Tutkimustulosten lukuohjeita 43 EPISODI II Joustetaan ja sumplitaan, kunhan työt tulevat tehdyksi. 45 Perhevelvollisuuksien hoidon rajat ja mahdollisuudet työorganisaatioissa 47 Miten työn ja perheen yhteensovittaminen näkyy työorganisaatioiden toiminnassa? 47 Työn ja perheen yhteensovittamisen rationaliteetit työorganisaatioissa 49 Yrityksen perustehtävä ja resurssit 50 Organisaation rakenne ja piirteet 52 Organisaation toimintatavat ja kulttuuri 56 Toimintaympäristö 60 Yhteenveto: työorganisaation rationaliteetit työn ja perheen yhteensovittamisessa 62 Työn ja perheen yhteensovittamisen moraali työorganisaatioissa 63 Yrityksen liiketaloudellinen näkökulma yhteensovittamiseen 63 Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet yhteensovittajana 69 Yhteensovittaminen esimiehen työssä 76 Työyhteisön moraali työn ja perheen yhteensovittamisessa 80 Yhteenveto: työorgansiaatiotoimijoiden moraali työn ja perheen yhteensovittamisessa 86

7 EPISODI III Tavoitteena perheen ja lasten paras. 89 Perheoikeuksien käytön ja perheen hyvinvoinnin turvaamisen rajat ja mahdollisuudet perheissä 91 Työn ja perheen yhteensovittamista ja erillään pitoa perheissä 91 Työn ja perheen yhteensovittamisen rationaliteetit perheissä 98 Perheen rakenne ja piirteet 98 Perheen taloudelliset ja sosiaaliset resurssit 99 Perheenjäsenten yksilölliset piirteet ja toimintatavat 102 Ansiotyö perheessä 103 Toimintaympäristö 108 Yhteenveto: työn ja perheen yhteensovittamisen rationaliteetit perheissä 109 Työn ja perheen yhteensovittamisen moraali perheessä 110 Perheen hyvinvoinnista vastaava työn ja perheen yhteensovittajana 110 Hyvä vanhempi työn ja perheen yhteensovittajana 112 Yhteenveto: työn perheen yhteensovittamisen moraali perheissä 117 EPISODI IV Ei kai ihan kaikkia töitä voi jakaa tasan naisten ja miesten kesken? 119 Sukupuolten välisen tasa-arvon ja tasapuolisen työnjaon rajat ja mahdollisuudet työssä ja perheissä 121 Sukupuoli ja tasa-arvo työssä 121 Työelämän sukupuolen mukaisen eriytymisen purkaminen muutoksen rationaaliset esteet 122 Sukupuoli ja työn ja perheen yhteensovittamisen rationaliteetit työorganisaatiossa 126 Sukupuoli ja työn ja perheen yhteensovittamisen moraali työorganisaatioissa 129 Työelämän sukupuolittuneisuuden purku: perhevelvollisuuksien tasaisemman jaon mahdollisuudet ja keinot työpaikoilla 139 Yhteenveto: sukupuolen mukaan eriytyneet työn ja perheen yhteensovittamisen rationaliteetit ja moraliteetit työssä 141 Sukupuoli ja tasa-arvo perheessä 143 Sukupuolen mukaan eriytyneet rationaliteetit perheessä tasajaon esteenä 146 Sukupuolen mukaan eriytyneet moraliteetit perheessä 155 Sukupuolen mukaan eriytyneen työnjaon muutoksen rajat ja mahdollisuudet 160 Yhteenveto: Sukupuolen mukaan eriytyneet työn ja perheen yhteensovittamisen rationaliteetit ja moraliteetit perheessä 162 EPILOGI Työn ja perheen yhteensovittamisen käytäntöjen muutos 165 Tutkimustulosten yhteenveto ja pohdinta 166 Loppuyhteenveto: Työn ja perheen yhteensovittamisen rajat ja mahdollisuudet 166 Pohdintaa 175 Työn ja perheen yhteensovittamisen rationaliteetit ja moraliteetit ja toimijoihin kohdistuvat ristiriitaiset odotukset 177 Yksilön valinnanmahdollisuudet 178 Tutkimuksen arviointia 180 Työn ja perheen yhteensovittamisen käytäntöjen muutos ja kehittäminen 182 Lähteet 1 85

8

9 PROLOGI Miksi työn ja perheen yhteensovittamisen käytännöt muuttuvat niin hitaasti? Perhe työssä, työ perheessä 9

10 Johdanto Perhe työssä, työ perheessä missä menevät yhteensovittamisen rajat? Saako perhe näkyä työssä ja työ perheessä? On esitetty, että raja työn ja perheen välillä hämärtyy (Antila 2005), 'tiukka raja työajan ja oman ajan välillä on murenemassa', 'työn pitkä käsivarsi tulee kotiin' (Antila 2004; Julkunen, R. ym. 2004) ja 'palkansaajien vapaa-aika on aiempaa suojattomampi' (Antila 2004). Moni kuitenkin haluaa säilyttää selkeän rajan työn ja muun elämän välillä. Työministeriön vuonna 2004 toteuttamassa tutkimuksessa työntekijöistä 78 % ja alemmista toimihenkilöistä 67 % oli sitä mieltä, että työt on tehtävä työpaikalla, ylemmistä toimihenkilöistä tätä mieltä oli selvästi harvempi (Uhmavaara ym. 2005). Kuitenkin vuonna 2003 yksityisen sektorin työntekijöistä noin joka kymmenes oli useita kertoja viikossa yhteydessä työpaikkaan tai asiakkaisiin työajan ulkopuolella, noin kolmannes harvemmin (alemmat toimihenkilöt 17 ja 44 %, ylemmät toimihenkilöt 41 ja 42 %). Kaikissa henkilöstöryhmissä miehet pitivät naisia enemmän työasioihin liittyvää yhteydenpitoa vapaa-ajalla. Kaikkiaan yksityisen sektorin miespalkansaajista 62 % hoiti yhteydenpitoa työasioissa omalla ajallaan, naisista 48 %. (Antila 2004.) Työn ja perheen välistä rajaa ja eri elämänalueiden välistä vuorovaikutusta on konkreettisten työtehtävien paikantumisen lisäksi tarkasteltu laajoihin empiirisiin aineistoihin pohjautuvissa yksilöpsykologisissa tutkimuksissa stressiteoreettisesta näkökulmasta. On esitetty, että eri elämänalueet voivat tukea, mutta myös kuormittaa toisiaan. Työ saattaa heijastua kotiin ja koti työhön ja tämä vuorovaikutus voi olla sävyltään myönteistä tai kielteistä (Grzywacz & Marks 2000). Parhaimmillaan sekä työ että perhe ovat tärkeitä voimavarojen ja energian lähteitä (Hakanen 2005), jolloin perhe antaa voimavaroja työhön ja päinvastoin. Eri elämänalueiden vuorovaikutuksen tutkimuksessa on keskitytty analysoimaan yksilön näkökulmasta ristiriitakokemusten syitä ja seurauksia sekä onnistuneen tasapainon edellytyksiä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on muun muassa tutkittu työn luonnetta ja työn piirteitä kuvaavien tekijöiden yhteyttä ristiriitakokemuksiin. Tutkimuksessa eri elämänalueiden yhteensovittamisen ongelmallisuus on näyttäytynyt yksilön kokemina ristiriitoina tai konflikteina, jotka lopulta heijastuvat hyvinvointiongelmiksi tai organisaation ongelmiksi. Työn ja perheen yhteensovittamisongelmien on havaittu olevan yhteydessä erilaisiin terveys- ja hyvinvointiongelmiin, muun muassa psyykkiseen oireiluun ja viime kädessä lisääntyviin sairauspoissaoloihin. (Bellavia & Frone 2004; Geurts & Demerouti 2003; Toivanen ym. 2005; Väänänen ym. 2007a ja 2007b.) 10 Perhe työssä, työ perheessä

11 Toimija, useimmiten työntekijä, määrittyy tutkimusten valossa jossain määrin ulkoa ohjautuvana, ympäristön vaatimuksiin ja realiteetteihin reagoivana, jolloin ei huomioida subjektiivista kokemusta eri elämänalueista ja niihin liittyviä toiveita ja tarpeita, eikä laajempaa kulttuurista kontekstia, kuten yhteiskunnan normeja ja arvoja. Samoin työn ja perheen yhteensovittamisen tutkimus on usein jäänyt irrallisiksi työorganisaatioiden ja perheiden käytännöistä. Kuitenkin yksilö toimii ja tekee ratkaisuja sekä työssä että perheessä erilaisissa rooleissa ja asemissa, joihin voi liittyä erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Ei ole olemassa yhtä työn ja perheen yhteensovittamisen ristiriitaa tai ongelmaa, vaan eri elämänalueiden välinen suhde saattaa näyttäytyä hyvin erilaisena eri rooleista käsin katsottuna. Tämän tutkimuksen yksi tarkoitus onkin etsiä perhe työstä ja työ perheestä. Miten perhe näkyy työorganisaatioiden käytännöissä ja työ perheen arjessa? Mitä sovitetaan, kun sovitetaan työtä ja perhettä yhteen? Milloin työn ja perheen vuorovaikutuksesta tulee ongelma? Millä perusteella työn ja perheen yhteensovittamisen ratkaisuja tehdään? Miten työpaikalla suhtaudutaan perhevelvollisuuksiin? Millaisia mahdollisuuksia on työn ja perheen yhteensovittamiseen työpaikoilla ja perheissä? Työn ja perheen yhteensovittaminen on nostettu viime vuosina yhdeksi tärkeäksi työ-, perhe- sekä tasa-arvopolitiikan teemaksi. On peräänkuulutettu työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia perheystävällisiä käytäntöjä ja perhemyönteistä yrityskulttuuria. Thompson ym. (1999) on määritellyt perheystävälliseksi organisaation, jossa johto ja esimiehet suhtautuvat myönteisesti henkilöstön perhe-elämään sekä työn ja perheen yhdistämisen vaatimuksiin, perheen ja yksityiselämän huomioimisesta työssä ei aiheudu työntekijälle kielteisiä uraseuraamuksia, eikä työntekijään kohdistu sellaisia aikapaineita tai työaikaodotuksia, jotka kohtuuttomasti häiritsevät hänen perhe- tai yksityiselämäänsä (Mauno & Pyykkö 2004). Perheystävällisen organisaatiokulttuurin on esitetty olevan yhteydessä työn ja perheen onnistuneeseen yhteensovittamiseen, työtyytyväisyyteen ja organisaatioon sitoutumiseen sekä vähentävän stressioireita, (sairas)poissaoloja, työpaikan vaihtohalukkuutta sekä lisäävän koettua terveyttä (mm. Allen 2001; Mauno ym. 2005; Thompson ym. 1999). Perheystävällistä organisaatiokulttuuria koskevaa tutkimusta on motivoinut muun muassa käsitys perheystävällisyyden hyödyistä sekä työantajalle että työntekijälle. Työnantajalle perheystävällisyyden hyötynä on esitetty työntekijän kvalifikaatioiden, esimerkiksi jaksamisen ja työasenteiden parantuminen. Viime kädessä sujuvan työn ja perheen yhteensovittamisen on Perhe työssä, työ perheessä 11

12 nähty ilmenevän jopa tuloksellisuuden kasvuna (ks. esim. Savolainen ym. 2004). Työntekijän näkökulmasta organisaatiokulttuurin perheystävällisyyden on esitetty toimivan välittäjän roolissa ja helpottavan työntekijää tasapainoilussa työn ja perheen välillä. Organisaatioiden työkulttuurista on myös etsitty syitä siihen, miksi työntekijät käyttävät työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia työaikaratkaisuja ja perhevelvollisuuksien hoitoon tarkoitettuja perhevapaita niin vähän. Organisaationkulttuurin perheystävällisyys onkin ymmärretty tekijäksi, jonka oletetaan vaikuttavan joko myönteisesti tai kielteisesti henkilöstön halukkuuteen hyödyntää työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia järjestelyjä. Työntekijät eivät esimerkiksi aina koe olevansa oikeutettuja perhe-etuuksien käyttöön (esim. Allen 2001; Mauno ja Pyykkö 2004; Geurts & Demerouti 2003). Myös muilla tahoilla on etsitty ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä eri elämänalueiden tasapainon saavuttamiseksi, muun muassa perheoikeuksia on kehitetty entistä moninaisemmiksi ja joustavimmiksi. Perinteisten äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaan ohella on esimerkiksi isille tarjolla ns. bonusvapaajärjestelmä. Lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus pitää vanhempain- ja hoitovapaa osittaisena, jolloin vanhemmat voivat hoitaa lasta esimerkiksi vuorotellen. Oikeus työviikon lyhentämiseen on voimassa lapsen toisen luokan loppuun saakka. Vaikka työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tukeva, perhemyönteisyyttä korostava ideologia on nostettu tutkimuksissa esiin ja erilaisia yhteensovittamista helpottavia käytäntöjä ja järjestelmiä on kehitetty, ei eri elämänalueiden ristiriitakokemusten yleisyydessä ole tapahtunut mainittavia muutoksia. Esimerkiksi vuosien 1997 ja 2006 välillä ei ristiriitakokemusten yleisyydessä ole juuri tapahtunut muutoksia. Vuonna 2006 työssä olevista 41 % tunsi laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi vähintään silloin tällöin. Vastaavasti kotiasioista johtuvia keskittymisvaikeuksia töissä tunsi 16 %. (Toivanen & Kauppinen 2007.) Perheen ja kodin arvostuksen vahvuudesta Suomalaisten palkansaajien keskuudessa kertoo puolestaan Tilastokeskuksen Työolotutkimus: alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmista melkein kaikki pitivät perhettä erittäin tärkeänä elämänalueena (Sutela 2005). Kuitenkin lähes kaksi kolmesta palkansaajasta kokee Antilan (2005) mukaan paljon tai melko paljon riittämättömyyden tunnetta kotona. Usein työ hallitsee ajankäyttöä, eikä Suomessa juurikaan käytetä osaaikatyötä keinona työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi, kuten esimerkiksi Ruotsissa tai Hollannissa. Vuonna 2003 osa-aikatyötä teki miespalkansaajista 6 %, kun vastaava osuus oli naisilla 13 %. Osa-aikatyötä tekevistä naisista 9 % ilmoitti osa-aikaisuuden syyksi lasten tai omaisten hoidon, miehistä 1 %. (Lehto & Sutela 2004.) Myös osittaista hoitovapaata on käytetty varsin vähän (Sutela 2005). Aikaisemmissa tutkimuksissa onkin havaittu, että tietyn elämänalueen tärkeänä pitäminen ei välttämättä heijastu suoranaisesti käytettyyn aikaan tällä elämänalueella. Esimerkiksi ansiotyö voi näyttäytyä omana panostuksena perheen hyväksi, vaikka se samalla merkitsisi perheestä erossa olemista (Toivanen ym. 2005). Sovitettaessa eri elämänalueita yhteen, joudutaan miettimään sekä konkreettisia toimintaan ja ajankäyttöön liittyviä valintoja että eri elämänalueille liitty- 12 Perhe työssä, työ perheessä

13 viä arvoja. Perhemyönteisyys ja perhe voivat olla arvoja sinänsä. Työn ja perheen yhteensovittamisen valinnat tehdään kuitenkin työorganisaatioissa ja perheissä tiettyjen realiteettien puitteissa. Tutkimuksessamme paikannamme, millaisia rajoja ja mahdollisuuksia työpaikoilla ja perheissä on eri elämänalueiden yhteensovittamiseen. Millaisilla perusteilla valintoja tehdään? Miksi valinnat myötäilevät perinteisiä sukupuolirooleja? Kun lapsi sairastuu kuka jää kotiin hoitamaan lasta? Kun vanhempainloma alkaa jääkö kotiin nainen vai mies? Työn ja perheen yhteensovittaminen on viime vuosina ollut yksi tasa-arvopolitiikan keskeinen teema, ja esimerkiksi lainsäädäntöön on tehty uudistuksia sukupuolen mukaan eriytyneiden perheoikeuksien käytön tasapuolistamiseksi. Huolimatta lainsäädännöllisistä uudistuksista, äidit käyttävät perhevapaita edelleen huomattavasti enemmän kuin isät: vuonna 2005 äidit pitivät 94,5 % kaikista vanhempainpäivärahapäivistä (Kellokumpu 2007). Vanhempainvapaata, hoitovapaata tai osittaista hoitovapaata hyödyntää miehistä vain harva. Näistäkin valtaosalla vapaa kestää alle kaksi kuukautta, vaikka Suomessa molemmilla lapsen kanssa samassa taloudessa elävillä vanhemmilla on periaatteessa tasavertainen mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lapsia äitiysvapaan päätyttyä työsuhteen katkeamatta. Suomessa asenteiden tasolla kannatetaan tasa-arvoa niin kotona kuin työelämässä (ks. esim. Melkas 2004; Böök 1997). Vuoden 2004 Tasa-arvobarometrin mukaan sekä naiset että miehet ovat lähes yksimielisiä naisten oikeudesta käydä töissä perhetilanteesta riippumatta, samoin valtaosa miehistä ja naisista arvioi, että miesten tulisi osallistua enemmän lastensa hoitoon ja kasvatukseen (Melkas 2004). Ainoastaan runsaat 10 % pienten lasten isistä katsoi vuonna 2005 vastuun kotitöistä ja lastenkasvatuksesta kuuluvan naiselle ja vajaa kolmannes koki, että isän rooliin kuuluu keskittyminen perheen elättämiseen ja äiti hoitaa lapsen kun tämä on vauva (Paajanen 2006). Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu muiden Pohjoismaiden maiden ohella vähiten traditionaalisten maiden joukkoon (Crompton 2006). Tosin myös muualla Euroopassa asenteet kotitöiden jaosta ja sukupuolirooleista ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä tasa-arvoa painottavampaan suuntaan (ks. esim. Sullivan 2004; McRae 2003; Scott ym. 1996). Kuitenkin käytännössä perinteiset sukupuoliroolit ovat edelleen läsnä Suomessa, ja myös laajemmin Euroopassa (ks. esim. Baxter 2000; Sullivan 2000). Perheissä naiset tekevät yhä miehiä enemmän kotitöitä ja kantavat kokonaisvaltaisen vastuun kodista. Esimerkiksi kotiasioiden laiminlyönnin tuntemusten on todettu koskettavan erityisesti alle kouluikäisten lasten äitejä (Toivanen Perhe työssä, työ perheessä 13

14 & Kauppinen 2007). Naiset myös kokevat miehiä useammin olevansa liikaa vastuussa kotitöistä vuonna 2004 kahden huoltajan lapsiperheiden äideistä 18 % koki usein olleensa liikaa vastuussa kotitöistä kun vastaava osuus oli isillä vain 3 % (Melkas 2004). Miehillä on puolestaan kokonaistyöaika, joka koostuu normaalista säännöllisestä työajasta sekä korvatuista ja ilman korvausta tehdyistä ylitöistä, naisten työaikaa suurempi (Kandolin 2007). Samoin miehet etenevät urallaan naisia nopeammin. Vuonna 2006 oli työssä olevista palkansaajamiehistä 26 % esimiesasemassa ja vastaavasti naisista ainoastaan 15 %, eikä osuuksissa ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna vuosiin 1997 ja 2003 (Toivanen & Kauppinen 2006). Samoin johtajista ja ylimmistä virkamiehistä on valtaosa miehiä (63 % vuonna 2006). Ero mies- ja naisjohtajien suhteellisessa määrässä on suurin yksityisen työnantajan palveluksessa, erityisesti suurissa yrityksissä ovat naisjohtajat yhä harvinaisia (Vanhala 2003). Lisäksi miesjohtajalla on muita miehiä useammin puoliso ja lapsia, mutta naisjohtajat ovat muita naisia useammin perheettömiä (Kaartovaara 2003), ja lapsettomista suomalaisista naisista on merkittävä osa hyvin koulutettuja ja työelämässä hyvin menestyviä (Wallenius 2003). Pitkän työviikon tekeminen ja työuran luominen on siis miesten keskuudessa tavallisempaa kuin naisten. Perhebarometrin (2006) mukaan kuitenkin 40 % pienten, alle 3-vuotiaiden esikoislasten isistä katsoi työn vievän liikaa aikaa perheeltä (Paajanen 2006). Työorganisaatioissa perinteiset sukupuoliroolit voivat näkyä perheellisten työntekijöiden työaikakäyttäytymisessä. Stakesin vuosina tehdyn perhevapaatutkimuksen mukaan 16 % kotoa työelämään palaavista äideistä aikoi työskennellä osa-aikaisesti, isistä osa-aikaisesti työskenteli ainoastaan 2 %. Vajaa kolmannes äideistä olisi halunnut siirtyä osa-aikatöihin, mutta ei pitänyt sitä mahdollisena taloudellisista syistä, työnsä luonteen vuoksi tai koska osa-aikatyötä ei ollut tarjolla (Lammi-Taskula & Salmi 2005). Sukupuolen mukaan segregoituneilla työmarkkinoilla perhevapaat koskevatkin erityisesti naisvaltaisten alojen työantajia ja työyhteisöjä. Tasa-arvobarometrin mukaan miesten ja naisten perhevapaisiin arvioidaan myös suhtauduttavan eri tavoin etenkin yksityisellä sektorilla: 41 % yksityisen sektorin palkansaajista katsoi, ettei miehellä ole vaikeuksia lähteä hoitovapaalle, kun vastaava osuus äitien hoitovapaaseen oli 69 % (Melkas 2004). Toisaalta perhevapaita käyttäneet isät itse olivat Takalan (2005) mukaan yleisesti ottaen kokeneet helpoksi sopia työnantajan kanssa vapaiden pitämisestä, samoin työtovereiden suhtautuminen perhevapaiden pitämiseen oli ollut pääasiassa myönteistä. Perhevapaista koituvat epäsuorat kustannukset, kuten sijaistyövoiman rekrytointi- ja koulutuskulut, näyttävät kuitenkin edelleen kasaantuvan naisvaltaisille aloille (Maliranta & Napari 2007). Näyttää siltä, että asennetasolla muutokset sukupuolten välisissä suhteissa ovat olleet huomattavasti suurempia kuin käytännössä. Käytäntöjen muutos on ollut hidasta, mutta sitä on tapahtunut. Lastenhoidossa ja kotitöissä tasapuolinen työnjako on hieman lisääntynyt (ks. esim. Sullivan 2004; Sullivan 2000). Miehet 14 Perhe työssä, työ perheessä

15 ovat muun muassa lisänneet kotitöihin käyttämäänsä aikaa ja vastaavasti naiset vähentäneet (Niemi & Pääkkönen 2001; Sullivan & Gershuny 2001; Sullivan 2000). Vuonna 2006 lapsiperheessä elävistä työssä käyvistä miehistä noin puolet arvioi lasten- ja kodinhoidon työnjaon tasapuoliseksi, naisista hieman harvempi (Toivanen & Kauppinen 2007). Kuitenkin valinnat myötäilevät edelleen usein perinteisiä sukupuolirooleja, joissa työ on miehen valtakunta ja koti naisen. Mikä estää käytäntöjen muutoksen näillä molemmilla elämänaloilla? Perinteisesti on ajateltu, että perhettä koskevat asiat kuuluvat ensisijaisesti naisille ja ovat vain yksityiselämän aluetta (esim. Kivimäki 2003). Elämänalueiden pitkälti sukupuolten mukaista jakoa on selitetty muun muassa valtaresurssiteorialla, sosialisaatio- ja sukupuolirooliteorialla (gender) sekä käytettävissä olevan ajan teorialla (Takala 2005). Valtaresurssiteorian mukaan yksilön resurssit, kuten tulot, koulutus ja ammattiasema vaikuttavat perheen valtasuhteisiin siten, että se jolla on enemmän valtaa, tekee vähemmän rutiiniluontoisia kotitöitä. Sosiaalisaatio- ja sukupuolirooliteoriassa taas kotitöiden nähdään määräytyvän kulttuurisista tekijöistä, kuten sukupuoleen liittyvistä odotuksista (gender), jotka edellyttävät naiselta suurempaa panostusta perhe-elämään ja mieheltä työelämään (esim. Frone & al. 1992). Käytettävissä olevan ajan teorian mukaan kotitöitä tekee enemmän se puoliso, jolla on vähiten muita aikasitoumuksia. Esitetyissä teorioissa yksilö on irrotettu niistä konkreettisista työorganisaatioiden ja perheiden käytännöistä ja todellisuudesta, joissa valintoja tehdään. Yksilöllisten valintojen kokonaisvaltainen ymmärtäminen edellyttää kuitenkin perheen, mutta myös työelämän ja työorganisaatoiden rakenteiden yksilöllisten valintojen rakenteellisten ehtojen ymmärtämistä. Työn ja perheen vuorovaikutuksen yhteyksien selvittämiseksi tarvitaankin syvempää tietoa työelämän ja perheiden virallisisista ja epävirallisista käytännöistä, jotka mahdollistavat tai estävät työn ja perheen joustavan vuorovaikutuksen (myös Kivimäki 2003). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten sukupuoli näkyy työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvissä ratkaisuissa työorganisaatiossa ja perheessä. Kuinka sukupuoli rajoittaa ja mahdollistaa valintojen tekoa? Perhe työssä, työ perheessä 15

16 Tutkimusasetelma Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää työn ja perheen yhteensovittamisen valintaperusteita työssä ja perheessä. Selvitämme mitä tai millaisia ovat työn ja perheen yhteensovittamisen rajat ja mahdollisuudet näillä eri elämänalueilla. Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Saako perhe näkyä työssä ja työ perheessä? Missä menee työn ja perheen raja? Empiirisestä aineistosta etsimme vastauksia seuraaviin tarkentaviin kysymyksiin: Miten haastatteluissa arvioitiin perheen näkyvän työorganisaatioiden käytännöissä ja työn perheen arjessa? Mitä sovitetaan, kun sovitetaan työtä ja perhettä yhteen? Milloin työn ja perheen vuorovaikutuksesta tulee ongelma? 2. Miten työpaikalla suhtaudutaan perhevelvollisuuksien hoitoon? Millä perusteilla työn ja perheen yhteensovittamisen ratkaisuja tehdään työpaikoilla ja perheissä? Empiiriselle aineistolle esitämme kysymyksen: Millaisia rajoja ja mahdollisuuksia työpaikoilla ja perheissä on eri elämänalueiden yhteensovittamiseen? 3. Miksi valinnat myötäilevät edelleen perinteisiä sukupuolirooleja? Empiirisestä aineistosta etsimme vastauksia tähän kolmanteen tutkimuskysymykseen seuraavien alakysymysten kautta: Missä ja miten sukupuolen arvioitiin näkyvän työorganisaatioiden toiminnassa ja perhe-elämässä? Mikä sukupuolessa tai sukupuoleen liittyvä määriteltiin työn ja perheen yhteensovittamisessa ongelmaksi tai ongelmien ratkaisuksi? Miten sukupuoli näkyy työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvissä ratkaisuissa? Kuinka sukupuoli esimerkiksi rajoittaa tai mahdollistaa valintojen tekoa? 16 Perhe työssä, työ perheessä

17 Pk-sektorilla kerätty haastatteluaineisto Tämän tutkimuksen empiirinen haastatteluaineisto on kerätty Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Työ, perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit -tutkimus- ja kehittämishankkeen yhteydessä. Hankkeessa tutkittiin miehen ja naisen vanhemmuuteen liittyviä merkityksiä ja niiden seurauksia työelämässä. Hanke toteutettiin viidessä, Uudellamaalla toimivassa pk-yrityksessä. Sukupuolijakaumaltaan yritykset olivat joko nais- tai miesvaltaisia: naisvaltaiset yritykset olivat terveysalan palveluja tuottava ja sosiaalialan palveluja tuottava yritys sekä elintarviketuotannon yritys ja miesvaltaiset taloteknisiä suunnittelupalveluja tuottava yritys ja metallituotannon yritys 1. Pienet ja keskisuuret yritykset valittiin kohderyhmäksi, koska yksityiseltä sektorilta ja etenkin pienemmistä työorganisaatioista on olemassa vähän tutkimustietoa työn ja perheen yhteensovittamisesta. Kun eri alojen yrityksiä rekrytoitiin hankkeeseen, ilmeni että lähinnä naisvaltaisilla aloilla oltiin kiinnostuneita hankkeesta ja työn ja perheen yhteensovittamisesta ylipäätään. Miesvaltaisista yrityksistä vain harva oli halukas lähtemään mukaan. Kieltäytymisen perusteeksi mainittiin useimmiten ajan puute tai se, ettei työn ja perheen yhteensovittamista pidetty yrityksen keskeisenä kehittämisen kohteena. Hankkeen kehittämisosio koostui yrityksissä toteutetuista pienimuotoisista työyhteisökartoituksista, josta asianosaisille jaettiin palautteet. Neljässä yrityksessä järjestettiin lisäksi koulutustilaisuuksia, joissa henkilöstöllä ja esimiehillä oli mahdollisuus ryhmätyömenetelmin pohtia työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksiä omassa työyhteisössään. Tutkimusta varten yrityksissä tehtiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja 2 sekä fokusryhmähaastatteluja 3 työntekijöille ja johdon edustajille. Yritysjohtajien, esimiesten ja henkilöstöjohdon haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Fokusryhmähaastatteluja tehtiin työntekijätasolla, mutta niitä pystyttiin järjestämään vain sosiaalipalvelu-, terveyspalvelu- ja suunnittelupalveluyrityksissä. Teollisuusyrityksissä henkilöstöä ei ollut mahdollista irrottaa tuotantolinjoilta useampia haastateltaviksi yhtä aikaa, joten näissä yrityksissä teemahaastattelua käytettiin myös työntekijöiden haastatteluissa. Molemmissa haastattelutyypeissä haastattelurunko muodostui seuraavista teemoista: työn luonne, työkulttuurin käytännöt, työn ja perheen yhteensovittamisen käytännöt, työn ja muun elämän välinen tasapaino sekä sukupuolten tasa-arvo työelämässä ja perheessä. 1 Jatkossa käytämme näistä organisaatioista lyhenteitä terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, talotekninen suunnittelu, elintarviketuotanto ja metallituotanto. 2 Haastattelu, jossa kysymykset on laadittu etukäteen tietystä teemasta, mutta haastateltavan annetaan tuoda esiin myös muita näkökohtia (esim. Hirsjärvi & Hurme 2001; Ruusuvuori & Tiittula 2005) 3 Ryhmäkeskustelu, johon on kutsuttu tietty joukko ihmisiä keskustelemaan tietyksi ajaksi ja tietystä aiheesta fokusoidusti, mutta vapaamuotoisesti. Ryhmäkeskustelun vetäjän roolina on pyrkiä tietoisesti saamaan aikaan keskustelua osallistujien välille (esim. Valtonen 2005). Perhe työssä, työ perheessä 17

18 Tämän tutkimuksen empiirisenä aineistona on: - 9 esimiesten/johdon teemahaastattelua - 3 työsuojeluvaltuutetun teemahaastattelua - 13 työntekijöiden teemahaastattelua - 9 työntekijöiden fokusryhmähaastattelua (4 6 työntekijää/ryhmä) Taulukossa 1 on esitetty haastattelut kohdeorganisaatioiden mukaan. Haastattelut tehtiin työpaikoilla työntekijöiden työajalla esimiesten suostumuksella. Haastatteluihin ja koulutustilaisuuksiin osallistuminen oli vapaaehtoista. Hyvän tutkimusetiikan mukaisesti tutkimusraportissa ei mainita yrityksiä eikä haastateltavia nimeltä tunnistettavuuden välttämiseksi. Teemahaastattelut kestivät minuuttia ja fokusryhmähaastattelut minuuttia. Tutkimusaineiston kerääminen yrityksissä aloitettiin lokakuussa 2005 ja se päättyi kesäkuussa Haastattelut toteuttivat hankkeen tutkijat Susan Eriksson-Piela ja Minna Toivanen. Ryhmähaastattelut tutkijat tekivät yhdessä. Haastattelut nauhoitettiin MiniDisc-nauhurilla ja kaikki nauhat litteroitiin. Taulukko 1. Tutkimuksen kohdeorganisaatiot ja niissä toteutetut työntekijöiden ja esimiesten/johdon haastattelut. Yritys Henkilöstön määrä Sukupuolijakauma Haastattelut Sosiaalipalveluja tuottava yritys Taloteknisiä suunnittelupalveluja tuottava yritys Terveyspalveluja tuottava yritys Elintarviketuotannon yritys Metallituotannon yritys naisvaltainen miesvaltainen naisvaltainen naisvaltainen miesvaltainen johtajan ja yksiköiden esimiesten haastattelut (3 haastattelua) 2 fokusryhmää (4 hlö/ryhmä) toimitusjohtajan ja talousjohtajan haastattelut (2 haastattelua) 1 fokusryhmä (5 hlö/ryhmä) johtavien hoitajien ja työsuojeluvaltuutettujen haastattelut (4 haastattelua) 6 fokusryhmää (4 6 hlö/ryhmä) tuotantopäällikön ja myymälävastaavan haastattelut (2 haastattelua) työntekijöiden yksilöhaastattelut (4 haastattelua) toimitusjohtajan, henkilöstöpäällikön ja työsuojeluvaltuutetun haastattelut (3 haastattelua) työntekijöiden yksilöhaastattelut (9 haastattelua) 18 Perhe työssä, työ perheessä

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen Tasaarvosuunnittelu kehittämisen työkaluna Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen Tutkimuksen tavoite tutkia työpaikkatasolla minkälaisia suoria ja epäsuoria kustannuksia perhevapaista aiheutuu työnantajalle

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Perheen ja työn yhteensovitus

Perheen ja työn yhteensovitus Perheen ja työn yhteensovitus Mitä työpaikan perheystävällisyys tarkoittaa käytännössä? 18.4.2013 Anna Kokko, Projektipäällikkö, Väestöliitto etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi Miten työpaikan perheystävällisyys

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen.

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. kyselyyn vastataan vain yhden kerran valitse kokemukseesi parhaiten sopivat

Lisätiedot

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto HENRY FOORUMI 6.11.2012 Euroopassa tavoitteena: VÄESTÖLIITTO Anna Kokko, 6.11.2012 2 Työlainsäädäntö toiminta Perhevapaalainsäädäntö

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Lasku lapsensaannista

Lasku lapsensaannista Lasku lapsensaannista Sami Napari (ETLA) Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena hankkeen päätösseminaari 31.1.2008 Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne Perhevapaiden kustannukset yritystasolla Maliranta

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hallitse työmatkat työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta 2 Tutkimus: Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset Tutkimusryhmä Barbara Bergbom,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen.

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. Suomen evankelisluterilainen kirkko Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. kyselyyn vastataan vain yhden kerran

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla KAIKILLA MAUSTEILLA - Julkistamisseminaari Tilastokeskuksessa 2.6.2006 Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla Juha Antila SAK Pekka Ylöstalo TM 1. Mitä tarkoitetaan proaktiivisella toimintatavalla?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Työn ja yksityiselämän tasapaino - ristiriitaa vai energiaa?

Työn ja yksityiselämän tasapaino - ristiriitaa vai energiaa? Työn ja yksityiselämän tasapaino - ristiriitaa vai energiaa? Uudista ja Uudistu 2003 23.9.2003 Inkeri Ruuska inkeri.ruuska@hut.fi Osa-alueet TYÖ PERHE SOSIAALISET SUHTEET MINÄ ITSE Työ hallitsee TYÖ TYÖ

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot