monikko monikko Perhe työssä, työ perheessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "monikko monikko Perhe työssä, työ perheessä"

Transkriptio

1 Merja Turpeinen ja Minna Toivanen Perhe työssä, työ perheessä Työn ja perheen yhteensovittamisen rajat ja mahdollisuudet työorganisaatiotoimijoiden, perheen ja sukupuolen näkökulmasta monikko monikko

2 MONIKKO-hanketta ( ) on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto. MONIKKO sukupuolten tasa-arvo monimuotoisissa työyhteisöissä Oikoluku: Ulkoasu ja taitto: Paino: Julia Evans Innocorp Oy Frenckellin kirjapaino Oy, Espoo Helsinki 2008 ISBN (nid.) ISBN (pdf)

3 Merja Turpeinen ja Minna Toivanen Perhe työssä, työ perheessä Työn ja perheen yhteensovittamisen rajat ja mahdollisuudet työorganisaatiotoimijoiden, perheen ja sukupuolen näkökulmasta MONIKKO-hanke 2008

4

5 Kiitokset PERHE TYÖSSÄ, TYÖ PERHEESSÄ -kirjan tulokset pohjautuvat haastatteluaineistoon, joka on kerätty Työ, perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit -hankkeessa. Hanke oli osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa ja Työterveyslaitoksen koordinoimaa MONIKKO-hanketta. MONIKKO oli vuosina toteutettu tutkimus- ja kehittämishanke, jolla tähdättiin tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämiseen työpaikoilla. MONIKKO-hankkeen johtajaa Kaisa Kauppista kiitämme luottamuksesta saimme työstää hankkeesta ja tutkimusraportista oman näköisemme. Työ, perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit -hankkeen toteuttivat Työterveyslaitoksen tutkijat. Kiitämme tutkija Susan Eriksson-Pielaa, joka oli mukana käynnistämässä hanketta, vei hanketta suunnitelmasta käytäntöön ja teki muun muassa lukuisia haastatteluja työpaikoilla. Hankkeen kehittämisosuuden puolestaan toteutti innostavasti kouluttaja Juha Jämsä kiitos sinulle. Tutkimuksen ensimmäisiä versioita ovat kommentoineet Jari Hakanen ja Ari Väänänen Työterveyslaitokselta, kiitos teille molemmille eteenpäin vieneistä ajatuksista. Lisäksi kiitämme monista isoista ja pienistä käytännön avuista Auli Airilaa, Ari Haapasta, Kaisa Eskolaa, Susanna Vannista, Julia Evansia, Tarita Tuomolaa, Merja Heiskasta, Mari Kupiaista ja Taija Veriö-Piispasta. Työ, perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit -hanke toteutettiin viidessä, eri toimialalla toimivassa pk-yrityksessä. Lopuksi haluammekin esittää erityisen kiitoksemme kaikille teille, jotka tulitte haastateltaviksemme annoitte meille aikaanne ja ajatuksianne. Kiitämme myös lämpimästi kaikkia yhteistyötä kanssamme tehneitä yrityksiä. Helsingissä joulukuussa 2007 Merja ja Minna Perhe työssä, työ perheessä 5

6 Sisältö PROLOGI Miksi työn ja perheen yhteensovittamisen käytännöt muuttuvat niin hitaasti? 9 Johdanto 10 Perhe työssä, työ perheessä missä menevät yhteensovittamisen rajat? 10 Millä perusteella työn ja perheen yhteensovittamisen ratkaisuja tehdään? 11 Miksi valinnat myötäilevät perinteisiä sukupuolirooleja? 13 Tutkimusasetelma 16 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset 16 Pk-sektorilla kerätty haastatteluaineisto 17 Työn ja perheen yhteensovittaminen eri työntekijäryhmissä yksityisellä sektorilla 19 Positionnin teoria tutkimuksen lähestymistapana ja analyysimenetelmänä 23 Positioinnin teorian perusteet 23 Analyysin eteneminen 26 Yhteenveto: Tutkimuksen tausta, tavoite ja päämäärät 27 EPISODI I Haastattelijat ja haastateltavat kehittämässä työn ja perheen yhteensovittamista 29 Tutkimushaastattelujen tavoitteena työn ja perheen yhteensovittamisen kehittäminen 32 Tutkimushaastattelut vuorovaikutustilanteena muodollisena episodina 32 Haastattelutilanteiden järjestäytyneisyys ja haastattelijan ja haastateltavan roolit 32 Haastattelujen tavoitteellisuus työn ja perheen yhteensovittamisen kehittäminen 34 Poikkeamat tutkimushaastattelutilanteen järjestäytyneisyydessä 37 Työn ja perheen yhteensovittamisen tarkastelu eri näkökulmista 40 Tutkimustulosten lukuohjeita 43 EPISODI II Joustetaan ja sumplitaan, kunhan työt tulevat tehdyksi. 45 Perhevelvollisuuksien hoidon rajat ja mahdollisuudet työorganisaatioissa 47 Miten työn ja perheen yhteensovittaminen näkyy työorganisaatioiden toiminnassa? 47 Työn ja perheen yhteensovittamisen rationaliteetit työorganisaatioissa 49 Yrityksen perustehtävä ja resurssit 50 Organisaation rakenne ja piirteet 52 Organisaation toimintatavat ja kulttuuri 56 Toimintaympäristö 60 Yhteenveto: työorganisaation rationaliteetit työn ja perheen yhteensovittamisessa 62 Työn ja perheen yhteensovittamisen moraali työorganisaatioissa 63 Yrityksen liiketaloudellinen näkökulma yhteensovittamiseen 63 Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet yhteensovittajana 69 Yhteensovittaminen esimiehen työssä 76 Työyhteisön moraali työn ja perheen yhteensovittamisessa 80 Yhteenveto: työorgansiaatiotoimijoiden moraali työn ja perheen yhteensovittamisessa 86

7 EPISODI III Tavoitteena perheen ja lasten paras. 89 Perheoikeuksien käytön ja perheen hyvinvoinnin turvaamisen rajat ja mahdollisuudet perheissä 91 Työn ja perheen yhteensovittamista ja erillään pitoa perheissä 91 Työn ja perheen yhteensovittamisen rationaliteetit perheissä 98 Perheen rakenne ja piirteet 98 Perheen taloudelliset ja sosiaaliset resurssit 99 Perheenjäsenten yksilölliset piirteet ja toimintatavat 102 Ansiotyö perheessä 103 Toimintaympäristö 108 Yhteenveto: työn ja perheen yhteensovittamisen rationaliteetit perheissä 109 Työn ja perheen yhteensovittamisen moraali perheessä 110 Perheen hyvinvoinnista vastaava työn ja perheen yhteensovittajana 110 Hyvä vanhempi työn ja perheen yhteensovittajana 112 Yhteenveto: työn perheen yhteensovittamisen moraali perheissä 117 EPISODI IV Ei kai ihan kaikkia töitä voi jakaa tasan naisten ja miesten kesken? 119 Sukupuolten välisen tasa-arvon ja tasapuolisen työnjaon rajat ja mahdollisuudet työssä ja perheissä 121 Sukupuoli ja tasa-arvo työssä 121 Työelämän sukupuolen mukaisen eriytymisen purkaminen muutoksen rationaaliset esteet 122 Sukupuoli ja työn ja perheen yhteensovittamisen rationaliteetit työorganisaatiossa 126 Sukupuoli ja työn ja perheen yhteensovittamisen moraali työorganisaatioissa 129 Työelämän sukupuolittuneisuuden purku: perhevelvollisuuksien tasaisemman jaon mahdollisuudet ja keinot työpaikoilla 139 Yhteenveto: sukupuolen mukaan eriytyneet työn ja perheen yhteensovittamisen rationaliteetit ja moraliteetit työssä 141 Sukupuoli ja tasa-arvo perheessä 143 Sukupuolen mukaan eriytyneet rationaliteetit perheessä tasajaon esteenä 146 Sukupuolen mukaan eriytyneet moraliteetit perheessä 155 Sukupuolen mukaan eriytyneen työnjaon muutoksen rajat ja mahdollisuudet 160 Yhteenveto: Sukupuolen mukaan eriytyneet työn ja perheen yhteensovittamisen rationaliteetit ja moraliteetit perheessä 162 EPILOGI Työn ja perheen yhteensovittamisen käytäntöjen muutos 165 Tutkimustulosten yhteenveto ja pohdinta 166 Loppuyhteenveto: Työn ja perheen yhteensovittamisen rajat ja mahdollisuudet 166 Pohdintaa 175 Työn ja perheen yhteensovittamisen rationaliteetit ja moraliteetit ja toimijoihin kohdistuvat ristiriitaiset odotukset 177 Yksilön valinnanmahdollisuudet 178 Tutkimuksen arviointia 180 Työn ja perheen yhteensovittamisen käytäntöjen muutos ja kehittäminen 182 Lähteet 1 85

8

9 PROLOGI Miksi työn ja perheen yhteensovittamisen käytännöt muuttuvat niin hitaasti? Perhe työssä, työ perheessä 9

10 Johdanto Perhe työssä, työ perheessä missä menevät yhteensovittamisen rajat? Saako perhe näkyä työssä ja työ perheessä? On esitetty, että raja työn ja perheen välillä hämärtyy (Antila 2005), 'tiukka raja työajan ja oman ajan välillä on murenemassa', 'työn pitkä käsivarsi tulee kotiin' (Antila 2004; Julkunen, R. ym. 2004) ja 'palkansaajien vapaa-aika on aiempaa suojattomampi' (Antila 2004). Moni kuitenkin haluaa säilyttää selkeän rajan työn ja muun elämän välillä. Työministeriön vuonna 2004 toteuttamassa tutkimuksessa työntekijöistä 78 % ja alemmista toimihenkilöistä 67 % oli sitä mieltä, että työt on tehtävä työpaikalla, ylemmistä toimihenkilöistä tätä mieltä oli selvästi harvempi (Uhmavaara ym. 2005). Kuitenkin vuonna 2003 yksityisen sektorin työntekijöistä noin joka kymmenes oli useita kertoja viikossa yhteydessä työpaikkaan tai asiakkaisiin työajan ulkopuolella, noin kolmannes harvemmin (alemmat toimihenkilöt 17 ja 44 %, ylemmät toimihenkilöt 41 ja 42 %). Kaikissa henkilöstöryhmissä miehet pitivät naisia enemmän työasioihin liittyvää yhteydenpitoa vapaa-ajalla. Kaikkiaan yksityisen sektorin miespalkansaajista 62 % hoiti yhteydenpitoa työasioissa omalla ajallaan, naisista 48 %. (Antila 2004.) Työn ja perheen välistä rajaa ja eri elämänalueiden välistä vuorovaikutusta on konkreettisten työtehtävien paikantumisen lisäksi tarkasteltu laajoihin empiirisiin aineistoihin pohjautuvissa yksilöpsykologisissa tutkimuksissa stressiteoreettisesta näkökulmasta. On esitetty, että eri elämänalueet voivat tukea, mutta myös kuormittaa toisiaan. Työ saattaa heijastua kotiin ja koti työhön ja tämä vuorovaikutus voi olla sävyltään myönteistä tai kielteistä (Grzywacz & Marks 2000). Parhaimmillaan sekä työ että perhe ovat tärkeitä voimavarojen ja energian lähteitä (Hakanen 2005), jolloin perhe antaa voimavaroja työhön ja päinvastoin. Eri elämänalueiden vuorovaikutuksen tutkimuksessa on keskitytty analysoimaan yksilön näkökulmasta ristiriitakokemusten syitä ja seurauksia sekä onnistuneen tasapainon edellytyksiä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on muun muassa tutkittu työn luonnetta ja työn piirteitä kuvaavien tekijöiden yhteyttä ristiriitakokemuksiin. Tutkimuksessa eri elämänalueiden yhteensovittamisen ongelmallisuus on näyttäytynyt yksilön kokemina ristiriitoina tai konflikteina, jotka lopulta heijastuvat hyvinvointiongelmiksi tai organisaation ongelmiksi. Työn ja perheen yhteensovittamisongelmien on havaittu olevan yhteydessä erilaisiin terveys- ja hyvinvointiongelmiin, muun muassa psyykkiseen oireiluun ja viime kädessä lisääntyviin sairauspoissaoloihin. (Bellavia & Frone 2004; Geurts & Demerouti 2003; Toivanen ym. 2005; Väänänen ym. 2007a ja 2007b.) 10 Perhe työssä, työ perheessä

11 Toimija, useimmiten työntekijä, määrittyy tutkimusten valossa jossain määrin ulkoa ohjautuvana, ympäristön vaatimuksiin ja realiteetteihin reagoivana, jolloin ei huomioida subjektiivista kokemusta eri elämänalueista ja niihin liittyviä toiveita ja tarpeita, eikä laajempaa kulttuurista kontekstia, kuten yhteiskunnan normeja ja arvoja. Samoin työn ja perheen yhteensovittamisen tutkimus on usein jäänyt irrallisiksi työorganisaatioiden ja perheiden käytännöistä. Kuitenkin yksilö toimii ja tekee ratkaisuja sekä työssä että perheessä erilaisissa rooleissa ja asemissa, joihin voi liittyä erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Ei ole olemassa yhtä työn ja perheen yhteensovittamisen ristiriitaa tai ongelmaa, vaan eri elämänalueiden välinen suhde saattaa näyttäytyä hyvin erilaisena eri rooleista käsin katsottuna. Tämän tutkimuksen yksi tarkoitus onkin etsiä perhe työstä ja työ perheestä. Miten perhe näkyy työorganisaatioiden käytännöissä ja työ perheen arjessa? Mitä sovitetaan, kun sovitetaan työtä ja perhettä yhteen? Milloin työn ja perheen vuorovaikutuksesta tulee ongelma? Millä perusteella työn ja perheen yhteensovittamisen ratkaisuja tehdään? Miten työpaikalla suhtaudutaan perhevelvollisuuksiin? Millaisia mahdollisuuksia on työn ja perheen yhteensovittamiseen työpaikoilla ja perheissä? Työn ja perheen yhteensovittaminen on nostettu viime vuosina yhdeksi tärkeäksi työ-, perhe- sekä tasa-arvopolitiikan teemaksi. On peräänkuulutettu työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia perheystävällisiä käytäntöjä ja perhemyönteistä yrityskulttuuria. Thompson ym. (1999) on määritellyt perheystävälliseksi organisaation, jossa johto ja esimiehet suhtautuvat myönteisesti henkilöstön perhe-elämään sekä työn ja perheen yhdistämisen vaatimuksiin, perheen ja yksityiselämän huomioimisesta työssä ei aiheudu työntekijälle kielteisiä uraseuraamuksia, eikä työntekijään kohdistu sellaisia aikapaineita tai työaikaodotuksia, jotka kohtuuttomasti häiritsevät hänen perhe- tai yksityiselämäänsä (Mauno & Pyykkö 2004). Perheystävällisen organisaatiokulttuurin on esitetty olevan yhteydessä työn ja perheen onnistuneeseen yhteensovittamiseen, työtyytyväisyyteen ja organisaatioon sitoutumiseen sekä vähentävän stressioireita, (sairas)poissaoloja, työpaikan vaihtohalukkuutta sekä lisäävän koettua terveyttä (mm. Allen 2001; Mauno ym. 2005; Thompson ym. 1999). Perheystävällistä organisaatiokulttuuria koskevaa tutkimusta on motivoinut muun muassa käsitys perheystävällisyyden hyödyistä sekä työantajalle että työntekijälle. Työnantajalle perheystävällisyyden hyötynä on esitetty työntekijän kvalifikaatioiden, esimerkiksi jaksamisen ja työasenteiden parantuminen. Viime kädessä sujuvan työn ja perheen yhteensovittamisen on Perhe työssä, työ perheessä 11

12 nähty ilmenevän jopa tuloksellisuuden kasvuna (ks. esim. Savolainen ym. 2004). Työntekijän näkökulmasta organisaatiokulttuurin perheystävällisyyden on esitetty toimivan välittäjän roolissa ja helpottavan työntekijää tasapainoilussa työn ja perheen välillä. Organisaatioiden työkulttuurista on myös etsitty syitä siihen, miksi työntekijät käyttävät työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia työaikaratkaisuja ja perhevelvollisuuksien hoitoon tarkoitettuja perhevapaita niin vähän. Organisaationkulttuurin perheystävällisyys onkin ymmärretty tekijäksi, jonka oletetaan vaikuttavan joko myönteisesti tai kielteisesti henkilöstön halukkuuteen hyödyntää työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia järjestelyjä. Työntekijät eivät esimerkiksi aina koe olevansa oikeutettuja perhe-etuuksien käyttöön (esim. Allen 2001; Mauno ja Pyykkö 2004; Geurts & Demerouti 2003). Myös muilla tahoilla on etsitty ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä eri elämänalueiden tasapainon saavuttamiseksi, muun muassa perheoikeuksia on kehitetty entistä moninaisemmiksi ja joustavimmiksi. Perinteisten äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaan ohella on esimerkiksi isille tarjolla ns. bonusvapaajärjestelmä. Lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus pitää vanhempain- ja hoitovapaa osittaisena, jolloin vanhemmat voivat hoitaa lasta esimerkiksi vuorotellen. Oikeus työviikon lyhentämiseen on voimassa lapsen toisen luokan loppuun saakka. Vaikka työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tukeva, perhemyönteisyyttä korostava ideologia on nostettu tutkimuksissa esiin ja erilaisia yhteensovittamista helpottavia käytäntöjä ja järjestelmiä on kehitetty, ei eri elämänalueiden ristiriitakokemusten yleisyydessä ole tapahtunut mainittavia muutoksia. Esimerkiksi vuosien 1997 ja 2006 välillä ei ristiriitakokemusten yleisyydessä ole juuri tapahtunut muutoksia. Vuonna 2006 työssä olevista 41 % tunsi laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi vähintään silloin tällöin. Vastaavasti kotiasioista johtuvia keskittymisvaikeuksia töissä tunsi 16 %. (Toivanen & Kauppinen 2007.) Perheen ja kodin arvostuksen vahvuudesta Suomalaisten palkansaajien keskuudessa kertoo puolestaan Tilastokeskuksen Työolotutkimus: alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmista melkein kaikki pitivät perhettä erittäin tärkeänä elämänalueena (Sutela 2005). Kuitenkin lähes kaksi kolmesta palkansaajasta kokee Antilan (2005) mukaan paljon tai melko paljon riittämättömyyden tunnetta kotona. Usein työ hallitsee ajankäyttöä, eikä Suomessa juurikaan käytetä osaaikatyötä keinona työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi, kuten esimerkiksi Ruotsissa tai Hollannissa. Vuonna 2003 osa-aikatyötä teki miespalkansaajista 6 %, kun vastaava osuus oli naisilla 13 %. Osa-aikatyötä tekevistä naisista 9 % ilmoitti osa-aikaisuuden syyksi lasten tai omaisten hoidon, miehistä 1 %. (Lehto & Sutela 2004.) Myös osittaista hoitovapaata on käytetty varsin vähän (Sutela 2005). Aikaisemmissa tutkimuksissa onkin havaittu, että tietyn elämänalueen tärkeänä pitäminen ei välttämättä heijastu suoranaisesti käytettyyn aikaan tällä elämänalueella. Esimerkiksi ansiotyö voi näyttäytyä omana panostuksena perheen hyväksi, vaikka se samalla merkitsisi perheestä erossa olemista (Toivanen ym. 2005). Sovitettaessa eri elämänalueita yhteen, joudutaan miettimään sekä konkreettisia toimintaan ja ajankäyttöön liittyviä valintoja että eri elämänalueille liitty- 12 Perhe työssä, työ perheessä

13 viä arvoja. Perhemyönteisyys ja perhe voivat olla arvoja sinänsä. Työn ja perheen yhteensovittamisen valinnat tehdään kuitenkin työorganisaatioissa ja perheissä tiettyjen realiteettien puitteissa. Tutkimuksessamme paikannamme, millaisia rajoja ja mahdollisuuksia työpaikoilla ja perheissä on eri elämänalueiden yhteensovittamiseen. Millaisilla perusteilla valintoja tehdään? Miksi valinnat myötäilevät perinteisiä sukupuolirooleja? Kun lapsi sairastuu kuka jää kotiin hoitamaan lasta? Kun vanhempainloma alkaa jääkö kotiin nainen vai mies? Työn ja perheen yhteensovittaminen on viime vuosina ollut yksi tasa-arvopolitiikan keskeinen teema, ja esimerkiksi lainsäädäntöön on tehty uudistuksia sukupuolen mukaan eriytyneiden perheoikeuksien käytön tasapuolistamiseksi. Huolimatta lainsäädännöllisistä uudistuksista, äidit käyttävät perhevapaita edelleen huomattavasti enemmän kuin isät: vuonna 2005 äidit pitivät 94,5 % kaikista vanhempainpäivärahapäivistä (Kellokumpu 2007). Vanhempainvapaata, hoitovapaata tai osittaista hoitovapaata hyödyntää miehistä vain harva. Näistäkin valtaosalla vapaa kestää alle kaksi kuukautta, vaikka Suomessa molemmilla lapsen kanssa samassa taloudessa elävillä vanhemmilla on periaatteessa tasavertainen mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lapsia äitiysvapaan päätyttyä työsuhteen katkeamatta. Suomessa asenteiden tasolla kannatetaan tasa-arvoa niin kotona kuin työelämässä (ks. esim. Melkas 2004; Böök 1997). Vuoden 2004 Tasa-arvobarometrin mukaan sekä naiset että miehet ovat lähes yksimielisiä naisten oikeudesta käydä töissä perhetilanteesta riippumatta, samoin valtaosa miehistä ja naisista arvioi, että miesten tulisi osallistua enemmän lastensa hoitoon ja kasvatukseen (Melkas 2004). Ainoastaan runsaat 10 % pienten lasten isistä katsoi vuonna 2005 vastuun kotitöistä ja lastenkasvatuksesta kuuluvan naiselle ja vajaa kolmannes koki, että isän rooliin kuuluu keskittyminen perheen elättämiseen ja äiti hoitaa lapsen kun tämä on vauva (Paajanen 2006). Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu muiden Pohjoismaiden maiden ohella vähiten traditionaalisten maiden joukkoon (Crompton 2006). Tosin myös muualla Euroopassa asenteet kotitöiden jaosta ja sukupuolirooleista ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä tasa-arvoa painottavampaan suuntaan (ks. esim. Sullivan 2004; McRae 2003; Scott ym. 1996). Kuitenkin käytännössä perinteiset sukupuoliroolit ovat edelleen läsnä Suomessa, ja myös laajemmin Euroopassa (ks. esim. Baxter 2000; Sullivan 2000). Perheissä naiset tekevät yhä miehiä enemmän kotitöitä ja kantavat kokonaisvaltaisen vastuun kodista. Esimerkiksi kotiasioiden laiminlyönnin tuntemusten on todettu koskettavan erityisesti alle kouluikäisten lasten äitejä (Toivanen Perhe työssä, työ perheessä 13

14 & Kauppinen 2007). Naiset myös kokevat miehiä useammin olevansa liikaa vastuussa kotitöistä vuonna 2004 kahden huoltajan lapsiperheiden äideistä 18 % koki usein olleensa liikaa vastuussa kotitöistä kun vastaava osuus oli isillä vain 3 % (Melkas 2004). Miehillä on puolestaan kokonaistyöaika, joka koostuu normaalista säännöllisestä työajasta sekä korvatuista ja ilman korvausta tehdyistä ylitöistä, naisten työaikaa suurempi (Kandolin 2007). Samoin miehet etenevät urallaan naisia nopeammin. Vuonna 2006 oli työssä olevista palkansaajamiehistä 26 % esimiesasemassa ja vastaavasti naisista ainoastaan 15 %, eikä osuuksissa ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna vuosiin 1997 ja 2003 (Toivanen & Kauppinen 2006). Samoin johtajista ja ylimmistä virkamiehistä on valtaosa miehiä (63 % vuonna 2006). Ero mies- ja naisjohtajien suhteellisessa määrässä on suurin yksityisen työnantajan palveluksessa, erityisesti suurissa yrityksissä ovat naisjohtajat yhä harvinaisia (Vanhala 2003). Lisäksi miesjohtajalla on muita miehiä useammin puoliso ja lapsia, mutta naisjohtajat ovat muita naisia useammin perheettömiä (Kaartovaara 2003), ja lapsettomista suomalaisista naisista on merkittävä osa hyvin koulutettuja ja työelämässä hyvin menestyviä (Wallenius 2003). Pitkän työviikon tekeminen ja työuran luominen on siis miesten keskuudessa tavallisempaa kuin naisten. Perhebarometrin (2006) mukaan kuitenkin 40 % pienten, alle 3-vuotiaiden esikoislasten isistä katsoi työn vievän liikaa aikaa perheeltä (Paajanen 2006). Työorganisaatioissa perinteiset sukupuoliroolit voivat näkyä perheellisten työntekijöiden työaikakäyttäytymisessä. Stakesin vuosina tehdyn perhevapaatutkimuksen mukaan 16 % kotoa työelämään palaavista äideistä aikoi työskennellä osa-aikaisesti, isistä osa-aikaisesti työskenteli ainoastaan 2 %. Vajaa kolmannes äideistä olisi halunnut siirtyä osa-aikatöihin, mutta ei pitänyt sitä mahdollisena taloudellisista syistä, työnsä luonteen vuoksi tai koska osa-aikatyötä ei ollut tarjolla (Lammi-Taskula & Salmi 2005). Sukupuolen mukaan segregoituneilla työmarkkinoilla perhevapaat koskevatkin erityisesti naisvaltaisten alojen työantajia ja työyhteisöjä. Tasa-arvobarometrin mukaan miesten ja naisten perhevapaisiin arvioidaan myös suhtauduttavan eri tavoin etenkin yksityisellä sektorilla: 41 % yksityisen sektorin palkansaajista katsoi, ettei miehellä ole vaikeuksia lähteä hoitovapaalle, kun vastaava osuus äitien hoitovapaaseen oli 69 % (Melkas 2004). Toisaalta perhevapaita käyttäneet isät itse olivat Takalan (2005) mukaan yleisesti ottaen kokeneet helpoksi sopia työnantajan kanssa vapaiden pitämisestä, samoin työtovereiden suhtautuminen perhevapaiden pitämiseen oli ollut pääasiassa myönteistä. Perhevapaista koituvat epäsuorat kustannukset, kuten sijaistyövoiman rekrytointi- ja koulutuskulut, näyttävät kuitenkin edelleen kasaantuvan naisvaltaisille aloille (Maliranta & Napari 2007). Näyttää siltä, että asennetasolla muutokset sukupuolten välisissä suhteissa ovat olleet huomattavasti suurempia kuin käytännössä. Käytäntöjen muutos on ollut hidasta, mutta sitä on tapahtunut. Lastenhoidossa ja kotitöissä tasapuolinen työnjako on hieman lisääntynyt (ks. esim. Sullivan 2004; Sullivan 2000). Miehet 14 Perhe työssä, työ perheessä

15 ovat muun muassa lisänneet kotitöihin käyttämäänsä aikaa ja vastaavasti naiset vähentäneet (Niemi & Pääkkönen 2001; Sullivan & Gershuny 2001; Sullivan 2000). Vuonna 2006 lapsiperheessä elävistä työssä käyvistä miehistä noin puolet arvioi lasten- ja kodinhoidon työnjaon tasapuoliseksi, naisista hieman harvempi (Toivanen & Kauppinen 2007). Kuitenkin valinnat myötäilevät edelleen usein perinteisiä sukupuolirooleja, joissa työ on miehen valtakunta ja koti naisen. Mikä estää käytäntöjen muutoksen näillä molemmilla elämänaloilla? Perinteisesti on ajateltu, että perhettä koskevat asiat kuuluvat ensisijaisesti naisille ja ovat vain yksityiselämän aluetta (esim. Kivimäki 2003). Elämänalueiden pitkälti sukupuolten mukaista jakoa on selitetty muun muassa valtaresurssiteorialla, sosialisaatio- ja sukupuolirooliteorialla (gender) sekä käytettävissä olevan ajan teorialla (Takala 2005). Valtaresurssiteorian mukaan yksilön resurssit, kuten tulot, koulutus ja ammattiasema vaikuttavat perheen valtasuhteisiin siten, että se jolla on enemmän valtaa, tekee vähemmän rutiiniluontoisia kotitöitä. Sosiaalisaatio- ja sukupuolirooliteoriassa taas kotitöiden nähdään määräytyvän kulttuurisista tekijöistä, kuten sukupuoleen liittyvistä odotuksista (gender), jotka edellyttävät naiselta suurempaa panostusta perhe-elämään ja mieheltä työelämään (esim. Frone & al. 1992). Käytettävissä olevan ajan teorian mukaan kotitöitä tekee enemmän se puoliso, jolla on vähiten muita aikasitoumuksia. Esitetyissä teorioissa yksilö on irrotettu niistä konkreettisista työorganisaatioiden ja perheiden käytännöistä ja todellisuudesta, joissa valintoja tehdään. Yksilöllisten valintojen kokonaisvaltainen ymmärtäminen edellyttää kuitenkin perheen, mutta myös työelämän ja työorganisaatoiden rakenteiden yksilöllisten valintojen rakenteellisten ehtojen ymmärtämistä. Työn ja perheen vuorovaikutuksen yhteyksien selvittämiseksi tarvitaankin syvempää tietoa työelämän ja perheiden virallisisista ja epävirallisista käytännöistä, jotka mahdollistavat tai estävät työn ja perheen joustavan vuorovaikutuksen (myös Kivimäki 2003). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten sukupuoli näkyy työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvissä ratkaisuissa työorganisaatiossa ja perheessä. Kuinka sukupuoli rajoittaa ja mahdollistaa valintojen tekoa? Perhe työssä, työ perheessä 15

16 Tutkimusasetelma Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää työn ja perheen yhteensovittamisen valintaperusteita työssä ja perheessä. Selvitämme mitä tai millaisia ovat työn ja perheen yhteensovittamisen rajat ja mahdollisuudet näillä eri elämänalueilla. Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Saako perhe näkyä työssä ja työ perheessä? Missä menee työn ja perheen raja? Empiirisestä aineistosta etsimme vastauksia seuraaviin tarkentaviin kysymyksiin: Miten haastatteluissa arvioitiin perheen näkyvän työorganisaatioiden käytännöissä ja työn perheen arjessa? Mitä sovitetaan, kun sovitetaan työtä ja perhettä yhteen? Milloin työn ja perheen vuorovaikutuksesta tulee ongelma? 2. Miten työpaikalla suhtaudutaan perhevelvollisuuksien hoitoon? Millä perusteilla työn ja perheen yhteensovittamisen ratkaisuja tehdään työpaikoilla ja perheissä? Empiiriselle aineistolle esitämme kysymyksen: Millaisia rajoja ja mahdollisuuksia työpaikoilla ja perheissä on eri elämänalueiden yhteensovittamiseen? 3. Miksi valinnat myötäilevät edelleen perinteisiä sukupuolirooleja? Empiirisestä aineistosta etsimme vastauksia tähän kolmanteen tutkimuskysymykseen seuraavien alakysymysten kautta: Missä ja miten sukupuolen arvioitiin näkyvän työorganisaatioiden toiminnassa ja perhe-elämässä? Mikä sukupuolessa tai sukupuoleen liittyvä määriteltiin työn ja perheen yhteensovittamisessa ongelmaksi tai ongelmien ratkaisuksi? Miten sukupuoli näkyy työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvissä ratkaisuissa? Kuinka sukupuoli esimerkiksi rajoittaa tai mahdollistaa valintojen tekoa? 16 Perhe työssä, työ perheessä

17 Pk-sektorilla kerätty haastatteluaineisto Tämän tutkimuksen empiirinen haastatteluaineisto on kerätty Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Työ, perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit -tutkimus- ja kehittämishankkeen yhteydessä. Hankkeessa tutkittiin miehen ja naisen vanhemmuuteen liittyviä merkityksiä ja niiden seurauksia työelämässä. Hanke toteutettiin viidessä, Uudellamaalla toimivassa pk-yrityksessä. Sukupuolijakaumaltaan yritykset olivat joko nais- tai miesvaltaisia: naisvaltaiset yritykset olivat terveysalan palveluja tuottava ja sosiaalialan palveluja tuottava yritys sekä elintarviketuotannon yritys ja miesvaltaiset taloteknisiä suunnittelupalveluja tuottava yritys ja metallituotannon yritys 1. Pienet ja keskisuuret yritykset valittiin kohderyhmäksi, koska yksityiseltä sektorilta ja etenkin pienemmistä työorganisaatioista on olemassa vähän tutkimustietoa työn ja perheen yhteensovittamisesta. Kun eri alojen yrityksiä rekrytoitiin hankkeeseen, ilmeni että lähinnä naisvaltaisilla aloilla oltiin kiinnostuneita hankkeesta ja työn ja perheen yhteensovittamisesta ylipäätään. Miesvaltaisista yrityksistä vain harva oli halukas lähtemään mukaan. Kieltäytymisen perusteeksi mainittiin useimmiten ajan puute tai se, ettei työn ja perheen yhteensovittamista pidetty yrityksen keskeisenä kehittämisen kohteena. Hankkeen kehittämisosio koostui yrityksissä toteutetuista pienimuotoisista työyhteisökartoituksista, josta asianosaisille jaettiin palautteet. Neljässä yrityksessä järjestettiin lisäksi koulutustilaisuuksia, joissa henkilöstöllä ja esimiehillä oli mahdollisuus ryhmätyömenetelmin pohtia työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksiä omassa työyhteisössään. Tutkimusta varten yrityksissä tehtiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja 2 sekä fokusryhmähaastatteluja 3 työntekijöille ja johdon edustajille. Yritysjohtajien, esimiesten ja henkilöstöjohdon haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Fokusryhmähaastatteluja tehtiin työntekijätasolla, mutta niitä pystyttiin järjestämään vain sosiaalipalvelu-, terveyspalvelu- ja suunnittelupalveluyrityksissä. Teollisuusyrityksissä henkilöstöä ei ollut mahdollista irrottaa tuotantolinjoilta useampia haastateltaviksi yhtä aikaa, joten näissä yrityksissä teemahaastattelua käytettiin myös työntekijöiden haastatteluissa. Molemmissa haastattelutyypeissä haastattelurunko muodostui seuraavista teemoista: työn luonne, työkulttuurin käytännöt, työn ja perheen yhteensovittamisen käytännöt, työn ja muun elämän välinen tasapaino sekä sukupuolten tasa-arvo työelämässä ja perheessä. 1 Jatkossa käytämme näistä organisaatioista lyhenteitä terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, talotekninen suunnittelu, elintarviketuotanto ja metallituotanto. 2 Haastattelu, jossa kysymykset on laadittu etukäteen tietystä teemasta, mutta haastateltavan annetaan tuoda esiin myös muita näkökohtia (esim. Hirsjärvi & Hurme 2001; Ruusuvuori & Tiittula 2005) 3 Ryhmäkeskustelu, johon on kutsuttu tietty joukko ihmisiä keskustelemaan tietyksi ajaksi ja tietystä aiheesta fokusoidusti, mutta vapaamuotoisesti. Ryhmäkeskustelun vetäjän roolina on pyrkiä tietoisesti saamaan aikaan keskustelua osallistujien välille (esim. Valtonen 2005). Perhe työssä, työ perheessä 17

18 Tämän tutkimuksen empiirisenä aineistona on: - 9 esimiesten/johdon teemahaastattelua - 3 työsuojeluvaltuutetun teemahaastattelua - 13 työntekijöiden teemahaastattelua - 9 työntekijöiden fokusryhmähaastattelua (4 6 työntekijää/ryhmä) Taulukossa 1 on esitetty haastattelut kohdeorganisaatioiden mukaan. Haastattelut tehtiin työpaikoilla työntekijöiden työajalla esimiesten suostumuksella. Haastatteluihin ja koulutustilaisuuksiin osallistuminen oli vapaaehtoista. Hyvän tutkimusetiikan mukaisesti tutkimusraportissa ei mainita yrityksiä eikä haastateltavia nimeltä tunnistettavuuden välttämiseksi. Teemahaastattelut kestivät minuuttia ja fokusryhmähaastattelut minuuttia. Tutkimusaineiston kerääminen yrityksissä aloitettiin lokakuussa 2005 ja se päättyi kesäkuussa Haastattelut toteuttivat hankkeen tutkijat Susan Eriksson-Piela ja Minna Toivanen. Ryhmähaastattelut tutkijat tekivät yhdessä. Haastattelut nauhoitettiin MiniDisc-nauhurilla ja kaikki nauhat litteroitiin. Taulukko 1. Tutkimuksen kohdeorganisaatiot ja niissä toteutetut työntekijöiden ja esimiesten/johdon haastattelut. Yritys Henkilöstön määrä Sukupuolijakauma Haastattelut Sosiaalipalveluja tuottava yritys Taloteknisiä suunnittelupalveluja tuottava yritys Terveyspalveluja tuottava yritys Elintarviketuotannon yritys Metallituotannon yritys naisvaltainen miesvaltainen naisvaltainen naisvaltainen miesvaltainen johtajan ja yksiköiden esimiesten haastattelut (3 haastattelua) 2 fokusryhmää (4 hlö/ryhmä) toimitusjohtajan ja talousjohtajan haastattelut (2 haastattelua) 1 fokusryhmä (5 hlö/ryhmä) johtavien hoitajien ja työsuojeluvaltuutettujen haastattelut (4 haastattelua) 6 fokusryhmää (4 6 hlö/ryhmä) tuotantopäällikön ja myymälävastaavan haastattelut (2 haastattelua) työntekijöiden yksilöhaastattelut (4 haastattelua) toimitusjohtajan, henkilöstöpäällikön ja työsuojeluvaltuutetun haastattelut (3 haastattelua) työntekijöiden yksilöhaastattelut (9 haastattelua) 18 Perhe työssä, työ perheessä

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelu

Fokusryhmäkeskustelu Fokusryhmäkeskustelu alkukartoituksen menetelmänä Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Perheystävällisyyden nykytilan arviointi (2016) Fokusryhmäkeskustelu tiedonkeruun menetelmänä pohjautuu laadullisen

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Alkukartoitus/LSKL

Perheystävällinen työpaikka. Alkukartoitus/LSKL Perheystävällinen työpaikka Alkukartoitus/LSKL Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl. fi www. lskl. fi Perheystävällinen työpaikka Perheystävällisyyden

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämä dokumentti toimii pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksessa ja ohjaa jatkossa kehittämissuunnitelman laatimista. 1. Alkukartoitus

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia?

Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia? Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia? ARTTU-kuntaseminaari, Helsinki 15.12.2011 Sari Pikkala Åbo Akademi & Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Isät perhepolitiikan keskiössä? Johanna Lammi-Taskula

Isät perhepolitiikan keskiössä? Johanna Lammi-Taskula Isät perhepolitiikan keskiössä? Johanna Lammi-Taskula Isät hallitusohjelmissa Lipponen2 1999: Selvitetään mahdollisuuksia luoda järjestelmä, joka takaa isälle oikeuden omaan kuukauden kestävään vanhempainlomaan.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA

KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA Työsuojelupaneeli VI KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA Minna Toivanen, Olli Viljanen & Minna Janhonen 10.12.2015 1 Työsuojelupaneeli VI Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu,

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla KAIKILLA MAUSTEILLA - Julkistamisseminaari Tilastokeskuksessa 2.6.2006 Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla Juha Antila SAK Pekka Ylöstalo TM 1. Mitä tarkoitetaan proaktiivisella toimintatavalla?

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Työsuojelupaneeli VII PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen 16.11.2016 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 1 Työsuojelupaneeli VII Työsuojelupaneeli

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot -hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Helsinki Sami Napari (ETLA) Esityksen rakenne! Johdanto

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Kunta-alalla työskentelee Suomessa noin 434 000 työntekijää. Tämä tarkoittaa

Kunta-alalla työskentelee Suomessa noin 434 000 työntekijää. Tämä tarkoittaa Työhyvinvointi, työnantajamaine ja työssä jatkaminen kuntatyössä Artikkeli kertoo tuoreista tuloksista, jotka on saatu Kevan toteuttamasta Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimuksesta. Pauli Forma

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä

Lisätiedot

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015 Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 01 Keva ja Tela Lisätietoja: Keva, työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma, puh. 00 0, pauli.forma(at)keva.fi Työeläkevakuuttajat TELA ry, toimitusjohtaja

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot