RAUMAN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOTEEN 2012

Transkriptio

1 RAUMAN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOTEEN 2012 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Päivitys sosiaali- ja terveyslautakunta

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO VANHUSTYÖN ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET VÄESTÖN KEHITYS Palvelutarpeen arviointia väestön ikääntymisen perusteella VANHUSTYÖTÄ OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Sosiaalihuoltolaki ja -asetus Kansanterveyslaki Erikoissairaanhoitolaki IKÄIHMISTEN OMAT NÄKEMYKSET Yhteenveto tehdystä kyselystä Ikäihmisten Neuvostolle Ennaltaehkäisevät kotikäynnit VANHUSTYÖN PALVELUJEN LAATU HENKILÖSTÖ VANHUSTYÖSSÄ Henkilöstö vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaalassa Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen SEURANTA- JA TILASTOINTIMENETELMÄT TIETOJÄRJESTELMÄT KOTIUTUS- JA SIJOITUSTOIMINTA Siirtoviivetoiminta KOTIIN ANNETTAVAT PALVELUT Kotipalvelu Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat Kotipalvelun tukipalveluasiakkaat Omaishoito Lyhytaikaishoito Kotisairaanhoito Kotikäyntityö Muistipoliklinikka ja muistihoitajan työ osana kotisairaanhoidon toimintaa... 20

3 12. KOTIHOITOA TUKEVAT MUUT PALVELUT Terveyskeskuksen avoterveydenhuolto Kuntoutuksen palveluja ikäihmisille Veteraanipalvelut Sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja Yksityiset palveluseteliyrittäjät Seurakunnan palveluja ikäihmisille Vapaaehtoistyö Kulttuuri- ja vapaa-aika Kansalaisopisto Kirjasto Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Museo Musiikkiopisto Seudullinen kulttuuriyhteistyö Yhdistykset ja järjestöt Liikenne, rakentaminen ja kaavoitus Liikenne Rakennukset Kunnallistekniikka Kaava-asiat ASUMISPALVELUT Tehostettu palveluasuminen Muu palveluasuminen LAITOSPALVELUT Vanhainkodit Terveyskeskuksen sairaala Erikoissairaanhoito IKÄIHMISTEN PALVELUJEN LAATUSUOSITUS Sosiaali- ja terveysministeriö: Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2008) Laatusuosituksen mukaiset tavoitteet Raumalla... 35

4 16. YHTEENVETO NYKYTILASTA IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA VUOTEEN Vanhustyön visio Vanhustyön strategiset tavoitteet VANHUSTYÖN MENESTYSTEKIJÄT VUOTEEN Ennaltaehkäisevällä työllä ja terveyden edistämisellä myöhennetään palvelujen tarvetta Vanhusten sairauksiin reagoidaan nopeasti Terveyskeskuksen sairaalan toiminta tukee kotihoitoa Lääkärin ja muun henkilöstön yhteistyö on hyvä Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoidonporrastus on toimiva Kotihoidosta vaihtoehto sairaalaan ottamiselle Tarjolla ovat riittävät ja tarpeen mukaiset kotiin annettavat palvelut Ympärivuorokautinen palveluasuminen ja laitospalvelut turvataan tarvitsijoille Palvelut ovat oikein kohdennettuja, laadukkaita ja taloudellisia VANHUSTYÖN KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOTEEN 2012 JA LISÄKUSTANNUKSET VUOSITTAIN... 49

5 1 1. JOHDANTO Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (STM 2008:3) tavoitteena on lisätä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Suosituksessa esitetään ikääntyneiden palveluiden laadun parantamiseksi linjauksia kolmelle osa-alueelle: 1) hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja palvelurakenteeseen, 2) henkilöstöön ja johtamiseen, 3) asuin- ja hoitoympäristöihin. Erilaisilla valinnoilla on erilaiset seuraukset ikäihmisten hyvinvointiin ja kustannuksiin. Palvelurakenteen tavoitteellinen muuttaminen lisäämällä kotona asumista tukevia palveluja ja vähentämällä laitoshoitoa hillitsee toteutuessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Mikäli rakennemuutosta ei tehdä, on kustannuksia vaikea hallita tilanteessa, jossa väestön ikärakenne muuttuu nopeasti ja palvelutarpeet kasvavat. Suositus on tarkoitettu ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. Suosituksen avulla kunnat voivat kehittää ikäihmisten palveluita pitkäjänteisesti, paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien. Suositus korostaa myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta ja painottaa myös kuntalaisten, asiakkaiden ja omaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. Väestön ikääntymiseen varautumisessa on ikääntyneiden palveluiden ohella suunnittelun keskiöön nostettava yhteiskunnan tarve sopeutua entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin huomattavasti laajemmin. Kyse on ikääntymisen valtavirtaistamisesta kaikkeen toimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohella merkittäviä ratkaisuja tehdään asumis-, kulttuuri-, liikenne- ja sivistyspalveluiden sekä yhdyskuntasuunnittelun alueella, järjestösektorilla ja yksityisissä palveluissa. Laatusuosituksessa strategian laadinnan lähtökohtana on kolmatta ja neljättä ikäänsä elävien kuntalaisten erilaiset tarpeet ja voimavarat sekä paikalliset olot. Strategiassa määritellään visio ja strategiset linjaukset ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen turvaamiseksi niin, että palveluiden painopiste on lähipalveluissa. Strategian seurannassa ja arvioinnissa käytetään yhteisesti sovittuja määrällisiä ja laadullisia arviointimenetelmiä ja indikaattoreita sekä vertailutietoa. Ikääntymispoliittisen strategian avulla koko kunta on ikääntyneiden asialla mikä merkitsee linjan ja painopisteiden valintaa ja asettumista tietyn kehittämisvaihtoehdon taakse. Rauman kaupungin ensimmäinen vanhuspoliittinen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma vuoteen 2010 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Tämän strategian ja kehittämisohjelman päivittäminen vuoteen 2012 saakka on tapahtunut siten, että sosiaali-, terveys-, liikunta-, kulttuuri-, ja tekninen toimi sekä muut yhteistyökumppanit ovat tarkistaneet omat nykytilansa, tavoitteensa ja toimenpide-ehdotuksensa. Myös ikäihmisten omia näkemyksiä on kartoitettu siten, että kesällä 2007 lähetettiin 14 eläkeläisjärjestölle kysely ikäihmisten palveluista Raumalla. Vastauksia saatiin kahdeksalta järjestöltä. Kyselyssä käytettiin samaa lomakkeistoa kuin edellisen strategian laadinnan yhteydessä.

6 2. VANHUSTYÖN ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET 2 Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen mukaan lukien oikeus yhdenvertaisuuteen ja välttämättömään huolenpitoon. Ihmisarvoinen vanhuus edellyttää tietoisia arvovalintoja, jotka konkretisoidaan kehittämissuunnitelmissa ja talousarvioissa palveluiden määrällisiksi ja laadullisiksi tavoitteiksi. Keskeinen perusarvo on ihmisarvon kunnioittaminen. Jokaiselle on turvattava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun asuin- ja hoitopaikasta ja hoidon ja palvelun tarpeesta riippumatta. Ihmisarvoisen elämän turvaavia eettisiä periaatteita ovat: - itsemääräämisoikeus, jonka toteutuminen edellyttää, että ikääntynyt ihminen pystyy tekemään tietoisia valintoja ja että hän saa päätöksentekoaan varten tietoa ja muuta tukea - oikeudenmukaisuus, joka liittyy inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen ja hyvinvointiin. Palvelujen oikeudenmukainen kohdentaminen edellyttää ikäihmisten yhdenvertaisuuden turvaavaa palvelutarpeen arviointia ja palveluiden yhtenäisiä myöntämisperusteita. - osallisuus, jota voidaan tarkastella sekä yksilön että laajemmin koko yhteiskunnan tasolla. Yksilön tasolla kyse on osallisuuden periaatteen tekemisestä näkyväksi ikääntyneiden palveluissa, sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja vahvistamisesta sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaamisesta niin, että ihminen on iäkkäänäkin yhteisönsä täysivaltainen jäsen. - yksilöllisyys, joka korostaa ihmisen näkemistä ainutlaatuisena, yksilöllisenä persoonana. Yksilöllisyys on vapautta ja valinnanmahdollisuuksia, mutta myös vastuunottoa omasta elämästä. - turvallisuus, joka tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden luomista. Ensimmäisen vanhuspoliittisen strategiatyön alussa kysyttiin kaikilta silloisen ohjausryhmän jäseniltä mitkä arvot ja periaatteet tulisi asettaa etusijalle vanhustyössä. Vastauksissa tuli esille vanhusten kunnioittaminen ja arvostaminen, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja vanhusten oikeus hyvään elämään. Vastauksissa korostuivat palveluiden järjestämisessä kotihoidon ensisijaisuus, ennaltaehkäisevä työ ja kuntouttava työote. Nämä arvot ja periaatteet ovat edelleen ensisijaisen tärkeitä. Ikäihmisten Neuvoston jäsenille keväällä 2004 tehdyssä kyselyssä nousivat esille kotona asuminen ja sen tukeminen mahdollisimman pitkään, liikkumisen mahdollistaminen ja tiedonsaanti. Kesällä 2007 tehdyssä kyselyssä nousivat erityisesti esille sairaala- ja terveyskeskuspalvelut. Lähes kaikissa vastauksissa tuli selkeästi esille, että terveyspalveluja ei saa siirtää pois Raumalta.

7 3 3. VÄESTÖN KEHITYS Vanhusten ikäennuste Raumalla yhteensä lisäys Taulukossa mukaan on laskettu myös vuoden 2008 osalta Lapin kunnan väestö. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaiset ikäryhmien prosentuaaliset osuudet Suomessa ja Raumalla vuoteen 2025 asti tarkasteltuna: ,9 % 9,1 % 9,5 % 10,5 % 11,9 % 13,0 % 12,2 % v.suomi Rauma 10,0 % 10,1 % 10,5 % 11,7 % 13,2 % 14,5 % 12,9 % ,9 % 5,9 % 6,0 % 6,1 % 6,3 % 7,2 % 9,4 % v.suomi Rauma 6,7 % 6,7 % 6,8 % 7,1 % 7,4 % 8,5 % 11,1 % 85-1,9 % 2,0 % 2,1 % 2,3 % 2,5 % 2,8 % 3,3 % Suom i Rauma 2,3 % 2,3 % 2,4 % 2,6 % 3,0 % 3,3 % 3,9 %

8 3.1 Palvelutarpeen arviointia väestön ikääntymisen perusteella 4 Kansallisten ja kansainvälisten arvioiden mukaan päivittäistä avuntarvetta esiintyy kotona asuvista henkilöistä joka kolmannella tai neljännellä yli 75-vuotiaalla (25-30 %) joka toisella yli 85-vuotiaalla (50 %) vuosi v.yht % yli 85-v.yht % yhteensä lisäys ed Päivittäistä apua tarvitsevia voidaan arvioida olevan vuodesta 2009 vuoteen 2012 mennessä iän perusteella henkilöä ja vuoteen 2025 mennessä henkilöä enemmän kuin vuonna Vuosittain apua tarvitsevien määrä kasvaa keskimäärin 3 %. Dementia on yksi tärkeimmistä tarveindikaattoreista. Dementoivat sairaudet johtavat yleisesti toimintakyvyn alenemiseen ja ensin avopalvelujen ja myöhemmin laitoshoidon tarpeeseen. Suomessa noin 7 % yli 65-vuotiaista ja 35 % yli 85- vuotiaista kärsii vähintään keskivaikeasta dementiasta. (Stakes, Raportteja 259, Helsinki 2001) Raumalla dementiaa sairastavia on vuonna 2000 ollut 537, ennusteiden mukaan v henkilöä ja v ennusteen mukaan 822 henkilöä. (Dementiaselvitys Raumalla, 2001)

9 5 4. VANHUSTYÖTÄ OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ 4.1 Sosiaalihuoltolaki ja -asetus Sosiaalihuoltolaki ( 17) ja - asetus ( 13) velvoittavat kunnan huolehtimaan sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen. Kunnan on huolehdittava seuraavien ikäihmisten palvelujen järjestämisestä ( 17): 1) sosiaalityö 2) kasvatus- ja perhetoiminta 3) kotipalvelut 4) asumispalvelut 5) laitoshuolto 6) perhehoito 7) omaishoidon tuki sekä 8) vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella. Asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Laitoshuollolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan muita sosiaalipalveluja hyväksi käyttäen. Omaishoidon tuella (Laki omaishoidon tuesta /937) tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

10 6 4.2 Kansanterveyslaki Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön ja hänen elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa. Kansanterveyslain mukaan tulee kunnan mm. järjestää asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen kuntoutukseen luetaan kuntouttavien hoitotoimenpiteiden lisäksi kuuluvaksi neuvonta, kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinehuolto sekä sopeutumisvalmennusja ohjaustoiminta ja muut näihin rinnastettavat toiminnat. Terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Terveyskeskuksen sairaansijalle on ensisijaisesti otettava hoidettavaksi potilas, jota sairauden laatu sekä tutkimuksen, hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen tarve taikka toipilasaste huomioon ottaen voidaan siellä tarkoituksenmukaisimmin hoitaa. Kiireellisen laitoksessa järjestettävän sairaanhoidon tarpeessa oleva henkilö on aina otettava terveyskeskuksen sairaansijalle hoidettavaksi tai, mikäli siellä ei voida järjestää tarvittavaa tutkimusta tai hoitoa, ohjattava tai toimitettava asianmukaiseen sairaanhoitolaitokseen. Terveyskeskuksen vastaava lääkäri päättää siitä, järjestetäänkö potilaan sairaanhoito avosairaanhoitona, kotisairaanhoito mukaan luettuna, vai ottamalla potilas terveyskeskuksen sairaansijalle hoidettavaksi. Niin ikään hän päättää potilaan siirrosta toiseen sairaanhoitolaitokseen. Kunnan tulee suunnitellessaan ja kehittäessään kansanterveystyötä olla yhteistyössä asianomaisen sairaanhoitopiirin kanssa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. 4.3 Erikoissairaanhoitolaki Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Kunnan on huolehdittava siitä, että henkilö saa tarpeellisen erikoissairaanhoidon. Tämän velvoitteen mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Valmisteilla on uudistus, jossa hallitusohjelman mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään terveydenhuoltolaiksi.

11 5. IKÄIHMISTEN OMAT NÄKEMYKSET 7 Ikäihmisten Neuvosto on perustettu Raumalle vuonna Neuvostoon nimeää jokainen raumalainen eläkeläis- ja vanhusjärjestö yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta, tekninen lautakunta, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta sekä Rauman seurakunnan kirkkoneuvosto nimeää alaisensa viranhaltijan asiantuntijajäseneksi. Kaupunginhallitus nimeää neuvostoon oman edustajansa ja hänen varaedustajansa. Neuvoston toimikausi on valtuuston nelivuotiskausi. Neuvoston sihteerinä toimii sosiaalikeskuksen viranhaltija ja puheenjohtajana vuoden kerrallaan järjestöjen edustajista valittu henkilö. Ikäihmisten Neuvoston tehtäviä ovat: - seurata yhteiskunnallista kehitystä vanhuksia ja eläkeläisiä koskevissa asioissa - järjestää keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia - tehdä esityksiä ja aloitteita - tehdä esityksiä järjestöjen vuosiavustusten jakoperusteista - antaa lausuntoja suunnitelmista, aloitteista ja esityksistä Neuvosto kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. 5.1 Yhteenveto tehdystä kyselystä Ikäihmisten Neuvostolle Ikäihmisten neuvoston jäsenille tehtiin kesällä 2007 kysely, jossa saatiin selville ikäihmisten omia kommentteja, mielipiteitä ja toimintaehdotuksia. Kysely lähetettiin 14 yhdistykselle, ja vastauksia saatiin yhteensä kahdeksan kappaletta. Ensimmäisenä väitteenä oli, että Rauma on mielestäni ikäihmisille hyvä kaupunki. Täysin samaa mieltä oli yksi vastaajista, jonka mielestä kaupungin koko on toistaiseksi sopiva. Suurin osa oli jokseenkin samaa mieltä ja perusteluja tyytyväisyydelle oli myös kaupungin koko ja se, että palvelut ovat lähellä ja välimatkat pieniä. Myös yksi vastaaja oli täysin eri mieltä väitteen kanssa, koska vastustaa sairaalan toimintojen siirtämistä Poriin. Seuraavassa kysymyksessä pyydettiin mainitsemaan hyviä peruspalveluja Raumalla ja peruspalveluihin useimmat olivatkin tyytyväisiä. Hyviä peruspalveluja kerrottiin olevan muun muassa kotihoito, taksipalvelu, ruokapalvelu, liikuntapalvelu sekä siivouspalvelu. Palveluja, joita vastaajien mielestä tulisi parantaa, on ainakin omaishoitotilanne, terveyspalvelut ja kotipalvelut. Mainittiin myös, että kuljetuspalveluiden pitäisi kattaa kaikki matkat eli myös lääkärissäkäynnit, eikä pelkästään virkistysmatkoja. Myös tuotiin esille ehdotuksia, miten palveluita voitaisiin parantaa. Esitettiin, että yksinäisiä vanhuksia pitäisi käydä katsomassa ja auttamassa enemmän, koska kaikki eivät välttämättä osaa hakea itse apua. Henkilökuntaa ja ammattitaitoa kaivataan lisää kotipalveluun, hoitolaitoksiin ja sairaalaan. Myös maksuttomia palveluita tarvitaan lisää, koska monella vanhuksella ei ole varaa edes tavallisiin peruspalveluihin.

12 8 Valtaosa vastaajista oli myös sitä mieltä, että ikäihmisiä koskevista asioista saa riittävästi tietoa. Kuitenkin parannettavaa tässäkin asiassa on. Kaupungin tiedotuslehteä pidetään hyvänä, mutta uskotaan, että se ei ole tarpeeksi kiinnostava, jotta sitä luettaisiin. Kehotettiin laittamaan enemmän tiedotusasioita paikallisiin lehtiin, koska sieltä vanhukset eniten lukevat heitä koskevia asioita. Mainittiin myös, että asiat pitää kertoa tiedotteissa tarpeeksi selvästi, jotta asiat menisivät perille Asunto-asioissa vastaajien mukaan olisi parantamisen varaa siten, että vanhuksille olisi paremmat ja kodintuntuisemmat asumismahdollisuudet. Myös sairaala- ja terveyskeskuspalvelut tulivat esiin tässäkin kohdassa. Kuljetuspalveluita tulisi parantaa esimerkiksi sillä, että paikallisliikenne kiertäisi nykyistä useimmilla reiteillä. Toivottiin myös, että paikallisliikenne toimisi myös kesä-viikonloppuisin muun muassa kulttuuritapahtumien ja kirkossa käymisten takia. Lisäksi hälytysrannekkeita toivottiin jokaiselle. Viimeisenä oli mahdollisuus kertoa muita kommentteja, ideoita ja mielipiteitä ja kuusi vastaajaa kahdeksasta ehdotti seuraavia asioita: sairaalapalvelut on pysyttävä Raumalla liikuntatiloja ja toimintaa päiväsaikaan vanhuksille kaupunki voisi järjestää juhlavuoden kunniaksi vanhuksille juhlan, jossa olisi esitelmöimässä terveydenalan, sosiaalitoimen ja seurakunnan edustajia. Ehdotettiin myös, että kaupunki palkkaisi työttömiä tekemään pieniä askareita vanhuksille, jotka eivät niihin itse pysty. Tällaisia voisivat olla siivous, pyykinpesu, ulkoilu ja kaupassa käynti. Tärkeimmäksi asiaksi tässä kyselyssä nousi siis sairaala- ja terveyskeskuspalvelut. Lähes kaikilla vastaajilla oli jyrkkä mielipide, että erikoissairaanhoidon palveluja ei saa siirtää Poriin. Kommenteissa korostettiin sitä, että on hyvin tärkeää pitää palvelut Raumalla vanhusten takia. Ensiapua tarvitaan ehdottomasti Raumalla jatkossakin, myös sairaalaan ja terveyskeskukseen kaivataan lisää ammattitaitoista henkilökuntaa, eikä suinkaan koko palvelua pois. Vedottiin myös siihen seikkaan, että kaikilla vanhusten omaisilla ei välttämättä ole mahdollisuutta mennä Poriin katsomaan heitä tarpeeksi usein. Nähtiin myös että dementia yksikön paikkoihin tulee tulevaisuudessa olemaan lisää tarvetta. 5.2 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Raumalla aloitettiin ehkäisevät kotikäynnit ikäihmisille syksyllä Kotikäynnit kohdennettiin kaikille 1922 syntyneille raumalaisille, jotka eivät olleet kunnallisen kotipalvelun asiakkaina tai laitoshoidossa. Kutsukirje lähetettiin 183:lle, joista haastatteluun osallistui 135 vanhusta. Suurin osa (65 %) heistä oli naisia. Kotikäynnit teki sosiaalitoimen toimintaterapeutti ja ne toteutettiin välisenä aikana. Ehkäisevien kotikäyntien tarkoituksena oli kartoittaa ikäihmisten kotona selviytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli saada tietoa heidän toimintakyvystä ja terveydentilasta, asumisolosuhteista sekä ennakoida mahdollista avun ja palvelujen tarvetta. Kotikäyntien tavoitteena oli tiedon

13 9 jakaminen ajankohtaisista asioista ja palveluista sekä turvallisuuden tunteen lisääntyminen. Tavoitteena oli, että tiedon saanti ja oikea-aikainen palveluiden käyttö sekä turvallisuuden tunne lisäävät ikääntyvien mahdollisuuksia asua pidempään kotona. Kotikäynnit dokumentoitiin Suomen Kuntaliiton Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille - hanketta varten kehitetylle haastattelulomakkeelle. Saatu aineisto analysoitiin tilastollisesti ja laadullista sisällön analyysiä käyttämällä. Raportti kotikäynneistä on valmistunut Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijan päättötyönä. Kotikäynneillä havaittiin tiettyjä asioita, jotka erityisesti kiinnostivat ikääntyneitä. Tällaisia asioita olivat muistin heikkenemiseen ja dementiaan liittyvät asiat, henkilökohtainen turvallisuus sekä kodin turvallisuus, apuvälineet (tietämättömyys perusapuvälineistä, hankintapaikoista ym. apuvälineisiin liittyvistä asioista), asunnon muutostyöt, kotihoidon palvelut ja toimeentuloon liittyvät asiat. Tulosten mukaan 80-vuotiaat raumalaiset kokivat terveydentilansa ja toimintakykynsä suhteellisen hyväksi. Yli puolet koki terveydentilansa tyydyttäväksi ja vajaa kolmannes melko hyväksi. Lähes kaikki ikäihmiset kokivat selviytyvänsä päivittäisistä perustoiminnoista itsenäisesti. Eniten tuotti vaikeuksia raskaista kotitöistä (siivous, ikkunoiden pesu) selviytyminen. Suurin osa ei selviytynyt näistä toimista itsenäisesti. Kevyemmistä arkipäivän askareista (ruuanlaitto, tiskaus, pyykinpesu) enemmistö ikäihmisistä selviytyi omin voimin. Kotonaan 80-vuotiaat raumalaiset selviytyivät joko itsenäisesti tai läheistensä antaman avun turvin. Avuntarpeista selvimmin tuli esille siivousavun tarve. Asioiden hoitamiseen osa ikäihmisistä tarvitsi kuljetusapua. Avun he saivat enimmäkseen puolisolta tai lapsilta. Kunnan ja yksityisten tarjoamia palveluja ikäihmiset käyttivät vähän kotona selviytymisen tukena. Suurin osa raumalaisista ikäihmisistä asui yksin. Puolet heistä asui kerrostaloasunnossa ja valtaosassa näistä taloista oli hissi. Asunnot olivat varustelutasoltaan hyviä. Suurin osa ikäihmisistä koki, ettei tarvinnut kotona selviytymistä tukevia muutostöitä asuntoonsa. Asuinympäristöön he olivat yleisesti tyytyväisiä. Kaunis ja rauhallinen ympäristö, palvelut lähellä ja hyvät naapurit tekivät ikäihmisten mielestä asuinympäristön hyväksi asua. Vaikeutena koettiin huonot kulkuyhteydet ja hissittömät kerrostalot. Vastausten mukaan lähes kaikki haluaisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Ikäihmiset olivat enimmäkseen tyytyväisiä elämäntilanteeseensa. Elämäntilannetta heikentävinä tekijöinä tuli esille yksinäisyys ja suru läheisen kuolemasta tai sairaudesta. Murhetta tuotti myös huoli omasta terveydentilasta ja toimeentulosta. Ehkäisevät kotikäynnit jatkuivat Länsi-Suomen lääninhallituksen ja kaupungin puoliksi rahoittamassa 3-vuotisessa Kotihoitoasema Metso-hankkeessa vuosina Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää Raumalle toimintamalli, joka mahdollistaa ikääntyvien kuntalaisten, omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa sekä dementoituvien ja heidän läheistensä selviytymisen kodeissaan turvallisesti ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään.

14 10 Hankkeessa oli kolme osa-aluetta: 1. Ehkäisevän työn malli kotihoitoa tukemassa 2. Palvelusetelikokeilu omaishoidossa 3. Dementiaan liittyvän osaamisen turvaaminen seudullisena palveluna Ehkäisevä työ toteutettiin pilottialueella (Rauman pohjoinen kotipalvelun alue): a) kotipalvelun ohjaajan tekeminä ennaltaehkäisevinä kotikäynteinä alueen 83- vuotiaille ja vanhemmille ikäluokille niin, että kotikäyntien kokonaismäärä oli noin 100 vuodessa. Heille annettiin myös mahdollisuus osallistua sairaanhoitajan tekemään ikäkausi-tarkastukseen. b) kotisairaanhoidon sairaanhoitajan ikäkausitarkastuksena 77-vuotiaille, jotka halutessaan saivat kotipalvelun ohjaajan tekemän ehkäisevän kotikäynnin. Sairaanhoitajat antoivat lisäksi terveysneuvontaa ja ohjausta avoimena vastaanottona. Kaikilla oli lisäksi mahdollisuus toimintaterapeutin tekemään kotikäyntiin. Lisäksi toimintaterapeutti teki uusintakäynnin koko kaupungin alueella 1922 syntyneille, joille oli tehty ennaltaehkäisevä kotikäynti vuosien aikana. Hankkeen päättymisen jälkeen oli tarkoitus laajentaa toiminta koko kaupunkia koskevaksi vakiintuneeksi toiminnaksi. Resurssipulan vuoksi toiminnan jatkuminen on kuitenkin viivästynyt niin, että ehkäisevä työ on käynnistetty vuonna Hankkeen tuloksena saatiin sosiaali- ja terveystoimen ehkäisevä yhteistyömalli siirrettäväksi muille Rauman kotipalvelualueille. Hankkeen loppuarvioinnissa päädyttiin siihen, että hyvän ja tuloksekkaan yhteistyön perusedellytys on sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden toimiminen samoissa tiloissa. Suunnittelu, toteutus ja asiakkaan parhaaksi tehtävä työ on tällöin sujuvaa. Myös vaikeissa tilanteissa on helpompi löytää ratkaisut, kun ajan tasalla olevan tiedonkulun ja moniammatillisen asiantuntemuksen hyödyntäminen on mahdollista. 6. VANHUSTYÖN PALVELUJEN LAATU Sosiaalitoimen vanhustyössä toteutettiin vv koko kotipalvelun, asumispalvelut ja laitoshoidon kattava laatuhanke, jonka tavoitteena oli edistää yksiköissä hoidon ja palvelun laadunhallintaa. Hankkeen aikana kaikkiin yksiköihin luotiin toiminnan ohjausjärjestelmä, joka dokumentoitiin laatukäsikirjaksi. Laatukäsikirjat tarkistetaan ja päivitetään vuosittain. Laatukäsikirjassa kuvataan yksikön toiminta-ajatus, arvot ja toiminta-periaatteet, hoidon ja palvelun sisältö ja pääprosessit sekä toiminnan suunnittelu, arviointi ja kehittäminen. Laatuhankkeen myötä koko vanhustyöhön luotiin asiakaspalautejärjestelmä, johon sisältyvät mm. joka toinen vuosi toteutettavat asiakastyytyväisyyskyselyt. Kotipalvelu on ollut mukana valtakunnallisessa kotipalvelu ja kotihoito osana kuntien palvelujärjestelmää - hankkeessa vuosina Hankkeen päätavoitteena oli saada pysyviä parannuksia kotipalvelun palveluissa. Kotipalvelun sisältöä, laatua ja vaikuttavuutta lähdettiin kehittämään ottamalla

15 11 huomioon asiakkaan kokema laatu, ammatillisen työn laatu, johtamisen laatu, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö ja palveluketjujen toimivuus sekä toiminnan vaikuttavuus ja taloudellisuus. Näiden arvioimiseksi kehitettiin kuntien käyttöön käytännönläheinen kotihoidon arviointikriteeristö. Nämä kotihoidon laadun itsearvioinnin kriteerit on otettu käyttöön kotipalvelussa. 7. HENKILÖSTÖ VANHUSTYÖSSÄ 7.1 Henkilöstö vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaalassa Ympärivuorokautisen hoidon kehittämisen tavoitteena on turvata hyvä hoito, jonka laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5-0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Hyvä henkilöstön mitoitus on 0,7-0,8. Mikäli lääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastoilla, vähimmäismitoitus on 0,6-0,7 ja hyvä mitoitus 0,8 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. ( STM 2008:3; Ikäihmisten palvelujen laatusuositus) Vanhainkodeissa oli vuonna 2008 yhteensä vakinaista henkilökuntaa työntekijää (paikkoja Kaunisjärvellä, Uudellalahdella ja Marttilanmäellä yhteensä 207). Lisäksi on ollut lupa palkata edelleen työllistämistuella/ tilapäisellä rahoituksella 9 hoitajaa, joten henkilöstön kokonaismäärä on Lisäksi Kaunisjärven osalta siivoustyöntekijät ovat teknisen viraston työntekijöitä eivätkä siis ole em. luvussa. Myös Uudenlahden vanhainkodin neljä siivoustyötä tekevää osastoapulaista ovat vuoden 2009 alusta lukien kaupungin puhtauspalvelun työntekijöitä. Rauman vanhainkodeissa hoitotyöntekijöiden mitoitus asukasta kohti on Pitkäaikaishoidon palveluissa mitoitus kuitenkin vaihtelee myös vanhainkotien osastoilla ja lisäksi Kaunisjärven dementiaosastolla ja lyhytaikaishoidon osastolla mitoitus on hieman korkeampi. Terveyskeskussairaalassa on käytössä 108 sairaansijaa. Henkilöstön muodostaa 106 vakinaista työntekijää vuoden 2008 alusta lukien. Hoitohenkilöstöstä 79,25 osallistuu välittömään hoitotyöhön, jolloin hoitajamitoitus terveyskeskussairaalassa on potilasta kohti 0, Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen Vanhustyö edellyttää työntekijöiltään hyvin laajaa ja monipuolista osaamista. Ajan tasalla olevan ammattitaidon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa tietojen päivitystä ja uuden tiedon oppimista. Lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite koskee kaikkia hoitotyöntekijöitä. Vanhustyötä tekevän henkilöstön keski-ikä on korkea, joten monilla ammattiin valmistumisesta on jo kulunut pitkä aika ja näin ollen täydennyskoulutuksen tarve korostuu. Kaupungin vanhainkotien henkilöstön keski-ikä 2008 oli 46 vuotta ja

16 12 kotipalveluhenkilöstön keski-ikä 47 vuotta. Terveyskeskuksen koko henkilöstön keski-ikä oli v 5 kk. Sairaalahenkilöstön keski-ikä oli 48 v 7 kk. Henkilöstön koulutustasoa on jo menneinä vuosina nostettu, mutta tulevaisuudessa eläkkeelle siirtymisten myötä on vielä mahdollisuus tarvittaessa miettiä toimien pätevyysvaatimuksia. 8. SEURANTA- JA TILASTOINTIMENETELMÄT RAVA -toimintakykymittari on työkalu, jota voidaan käyttää ikääntyvän asiakkaan toimintakyvyn ja päivittäisen avun tarpeen arvioinnin välineenä. Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon toiminta, suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke. Mittarin avulla asiakkaalle lasketaan RAVA -indeksi, jota voidaan hyödyntää: 1) Yksittäisen henkilön - avuntarpeen ja toimintakyvyn arviointiin - hoidon, hoivan ja palvelun tarpeen suunnitteluun ja arviointiin (hoito- ja palvelusuunnitelma) - muutosten seuranta - palveluun tai hoitoon liittyvien asioiden todentamiseen, perusteluihin ja valintoihin 2) Toimintayksikön kehittämisessä ja arvioinnissa - voidaan tehdä vertailuja eri yksiköiden, osastojen ja tiimien välillä - vahvistaa johtamista ja käyttää apuvälineenä henkilöstötarpeen arviointiin, resurssisuunnitteluun ja kustannusten arviointiin - määritellä asiakas- ja palvelumaksuja 3) Kunnan ja valtakunnan tasolla - omaishoidon tuen määrittämisessä - palveluiden arvioinnissa ja päätöksenteossa - palvelurakenteen ohjauksessa ja arvioinnissa - valtakunnallisissa poikkileikkaustutkimuksissa MMSE (Mini-Mental State Examination) sisältää kysymyksiä orientoitumisesta aikaan ja paikkaan sekä lyhyitä esimerkkejä muistia, keskittymistä ja hahmottamista arvioivia tehtäviä. MMSE:lla saadaan karkea yleiskäsitys potilaan mahdollisesta kognitiivisesta eli älyllisestä heikentymisestä. CERAD testistöä suositellaan käytettäväksi dementian varhaisvaiheen tutkimuksissa. Siinä tehtävät arvioidaan sekä välitöntä että viivästettyä muistia, nimeämistä, hahmottamista ja toiminnan ohjausta sekä kielellistä sujuvuutta. Tehtäväsarja ottaa huomioon ne keskeiset kognition osa-alueet, jotka heikentävät erityisesti dementioiden alkuvaiheissa.

17 13 CERAD-tehtäväsarja lyhyesti - testaa kielellistä sujuvuutta - ja nimeämistä - sisältää Mini-Mental State Examination testin - mittaa sanaluettelon mieleen painamista, välitöntä mieleen palauttamista/ viivästettyä mieleenpalautusta - arvioi piirroksien kopiointia - ja piirrosten viivästettyä mieleenpalautusta - testaa kellotaulun piirtämistä Cerad testistö on käytössä perusterveydenhuollossa, MMSE-testiä käytetään kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Valtakunnallisesti käytössä on HILMO eli hoitoilmoitusrekisteröinti. Tilastosta saadaan muun muassa asiakkaiden ikä-, sukupuoli- ja hoidettavuustietoja sekä vertailutietoja koko maan tasolla. Stakes kerää vuosittain terveydenhuollon palveluntuottajilta hoitoilmoitukset päättyneistä hoitojaksoista, kaikista vuodeosastoilta poistetuista potilaista sekä päiväkirurgian potilaiden poliklinikkakäynneistä. Lisäksi vuoden viimeisenä päivänä sairaalassa olevista potilaista tehdään potilaslaskenta, johon kerätään perustietolomakkeelta kaikki muut tiedot paitsi poistumistiedot. Stakes kerää tiedot myös vanhainkotien ja tehostetun palveluasumisyksikköjen päättyneistä hoitojaksoista sekä vuoden viimeisen päivän asukastilanteista. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon osalta asiakastietoja kerätään joka vuoden marraskuun viimeisen päivän tilanteen mukaan. 9. TIETOJÄRJESTELMÄT Sosiaalitoimen vanhustyön tulosalueen tietojärjestelmät ovat olleet lähinnä laskutusohjelmia ja uusien järjestelmien tarve on ollut mitä ilmeisin. Rauman kansanterveystyön kuntayhtymä otti käyttöön TietoEnatorin Healthcare & Wellfare Oy:n toimittaman Potilas- ja asiakastietojärjestelmä Effican porrastetusti vuoden 2006 alusta alkaen. Sosiaalitoimen vanhustyössä tehtiin hankintapäätös uuden tietojärjestelmän hankinnasta vuoden 2007 alussa. Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän kanssa yhteensopiva sähköinen potilaskertomusjärjestelmä saatiin kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa käyttöön vuoden 2007 aikana ja vanhainkodeissa vuoden 2008 keväällä. Sosiaalitoimi käyttää Effica-tietojärjestelmää terveyskeskuksen Effica-palvelimella samassa tietoverkossa ja käyttää kuntayhtymän Efficaan syntyneitä asiakastietoja sovittujen käyttöoikeuksien rajoissa. Tähän liittyy myös sosiaalikeskuksen taloushallinnon liittymän vaihto.

18 14 Tietojärjestelmän avulla saavutettava hyöty: Kaikille toiminnoille yhteinen asiakastietojärjestelmä ja terveyskertomus Mahdollistavat saumattomat hoitoketjut ja nopean tiedonvälityksen Mahdollistaa tilastoinnin, kotihoidon laskutuksen ja johdon raportoinnin kehittämisen Mahdollistaa vanhainkotien tilastoinnin, laskutuksen ja johdon raportoinnin kehittämisen Effica Kotihoidon käyttöönoton aiheuttama muutos työtavoissa on koskenut sosiaalikeskuksessa noin 110 henkilön jokapäiväistä työtä ja noin 20 henkilön työtä terveyskeskuksen kotisairaanhoidossa. Effica Osastonhallinnan käyttöönoton aiheuttama muutos työtavoissa puolestaan koskee vanhainkotien osastoilla noin 140 henkilön jokapäiväistä työtä. Käyttöönoton valmistelu aloitettiin syksyllä 2006 koko sosiaalikeskuksen vanhustyön henkilökunnan ATK-osaamiskartoituksella sekä laajamittaisella ATKkoulutuksella. Kaikkiaan tähän koulutukseen osallistui 122 työntekijää. Varsinaiseen Effica-tietojärjestelmän vaatimaan viiden päivän koulutukseen ovat osallistuneet kotipalvelun ja kotisairaanhoidon pää- ja vastuukäyttäjät sekä neljän päivän koulutukseen kaikki peruskäyttäjät. Vanhainkodeissa ohjelman koulutuspäiviä on ollut jokaiselle hoitotyöntekijälle kaksi. 10. KOTIUTUS- JA SIJOITUSTOIMINTA Sosiaalitoimessa käynnistettiin uusi toimintamalli, jonka tarkoituksena oli vauhdittaa kotiutustoimintaa sairaaloista sekä tehostaa jatkosijoituksia. Tähän tehtävään nimettiin yksi vanhustyön johtaja, joka ryhtyi toteuttamaan kotiutuskoordinaattorin toimenkuvaa. Kotiutuskoordinaattorin toimenkuvaan kuuluu asiakkaan edustajana toimiminen tiiviissä yhteistyössä yli organisaatiorajojen. Yhteistyötahoja ovat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköt sekä yksityiset palveluntuottajat. Toimintaa vauhditti vielä helmikuussa 2006 voimaan tullut erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksu, joka pakotti perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehostamaan ja nopeuttamaan toimintaansa, jotta sakkomaksuilta vältyttäisiin. Tuolloin siirrettiin yksi sairaanhoitaja myös terveyskeskussairaalan hoitotyöstä 50 % kotiutuskoordinaattorin tehtäviin. Kotiutuskoordinaattorin tehtävä muutettiin kokoaikaiseksi keväällä 2009 Nykyisin terveyskeskussairaalan toiminnan tehostamiseksi on pyritty potilaiden yhä suunnitelmallisempaan, mahdollisimman varhaiseen ja hallitumpaan kotiuttamiseen järjestämällä laajoja hoitokokouksia. Näissä kokouksissa tiimi arvioi yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa hoidon- ja palvelutarpeen sekä suunnittelee tarvittavat avut kotiin, jotta asiakas pystyy mahdollisimman pitkään asumaan omassa kodissaan yksin ja/tai läheistensä tuella. Käytettävissä olevia

19 15 keinoja ovat erilaiset tukipalvelut (mm. ateria-, turvapuhelin-, kauppa-asiointi-, saunotus- ja pyykinkuljetuspalvelut sekä päiväkeskustoiminta), kotisairaanhoidon ja kotipalvelun palvelut, yöpartiokäynnit, kotipalvelun ostopalvelusetelit, intervallihoitojaksot, kuljetuspalvelu, apuvälineiden järjestäminen ja mahdollisesti asunnon muutostöiden toteuttaminen. Lisäksi informoidaan vapaaehtoistoimijoista, joilta on mahdollisuus saada asiointi-, ulkoilu- ja saattoapua. Terveyskeskussairaalan hoitojaksot ovat lyhentyneet edellä mainittuja keinoja käyttäen kaikilla sairaalan osastoilla. Keskimääräiset hoitoajat vuonna 2008 ovat pääasiassa päivystyksestä potilaita vastaanottavalla akuuttiosastoilla 16 päivää ja pitempiaikaista hoitoa ja kuntoutusta tarjoavilla osastoilla 40 päivää. Mikäli kotona selviytyminen nähdään mahdottomana, ohjataan vanhusta tai hänen asioidensa hoitajaa tekemään SAS-työryhmälle (Selvitä-Arvioi-Sijoita) hakemus tehostettuun palveluasumiseen / vanhainkotiin. SAS-työryhmä, johon kuuluvat terveyskeskuksesta lääkäri ja kotisairaanhoidon terveydenhoitaja sekä sosiaalitoimesta kotiutuskoordinaattori ja toimintaterapeutti, kokoontuu kerran viikossa käsittelemään hakemukset. Hakemuksen perustietojen lisäksi liitteenä pitää olla lääkärinlausunto, hoitajien sanallinen arvio päivittäisten toimintojen sujumisesta, RAVA-indeksi ja MMSE-testi. Toimintakyvyn arvioinnissa työvälineenä on käytetty RAVA-indeksiä ja sen viitteellisinä suositusrajoina seuraavia: RAVA Viitteellinen suositus Kotihoito Tehostettu palveluasuminen 3.00 Laitospalvelut /vanhainkoti, terveyskeskussairaala SAS-työryhmä tekee joko myönteisen tai kielteisen päätöksen ja myönteisessä päätöksessään arvioi, mikä sijoituspaikka on tarkoituksenmukainen. Sosiaalitoimen kotiutuskoordinaattori tekee SAS-työryhmän kirjalliset päätökset ja lähettää päätöksestä kirjallisen vastauksen hakijalle tai hänen asioiden hoitajalle. Päätöksen yhteydessä SAS-työryhmä arvioi myös miten ja missä vanhus odottaa vapautuvaa hoitopaikkaa. Asiakasta pyritään ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan odottamaan paikkaa kotiin yksilöllisesti suunniteltujen apujen turvin tai vuorohoitoon kotiin ja lyhytaikaishoidon yksikköön. Vain todella huonokuntoiset tai vaikeasti dementoituneet vanhukset jäävät sairaalaan odottamaan vapautuvaa paikkaa.

20 SAS-työryhmän päätösten määrä: koko vuosi kielteiset päätökset v päätöstä 50 v päätöstä 30 v päätöstä 14 v päätöstä 12 v päätöstä Asiakkaiden ja omaisten ohjauksessa ja informoinnissa on onnistuttu, koska enää ei tule hakemuksia varmuuden vuoksi. SAS-työryhmän pitkäaikaiset sijoitukset: vanhainkotiin teh.palv.asuntoon yhteensä v v v v v , lisäksi sijoitettu yksityisiin palveluihin Siirtoviivetoiminta Kotiutuskoordinaattorit vastaanottavat kaikkina arkipäivinä siirtoviiveilmoituksia erikoissairaanhoidosta. He kiertävät aluesairaalan osastot kaksi kertaa viikossa ja tuolloin sieltä saadaan tiedot potilaista, jotka eivät enää tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja, vaan ovat ns. siirtovalmiita. Lääkärien ja hoitohenkilökunnan kanssa keskustellaan potilaan tilasta ja arvioidaan, minkälainen jatkosijoitus on tarpeen. Tavallisimmat jatkosijoituspaikat ovat terveyskeskuksen sairaala tai lyhytaikaishoidon kunnallinen tai yksityinen paikka. Toisinaan jatkohoidon tarve voi täyttyä kotiin annettavien palvelujen turvin. Tässä vaiheessa siirtoaikataulu on tiukka, koska siirtoviivemaksua aletaan periä jo toisesta päivästä lähtien ilmoituksen antamisesta (eli järjestelyaikaa on yksi kokonainen välipäivä). Näin ollen kotipalvelujen suunnittelu ja järjestäminen jääkin usein toteutettavaksi terveyskeskuksen sairaalassa tai lyhytaikaishoidon yksikössä Kaunisjärvellä. Päivystyksen tarkkailusta otetaan myös yhteyttä kotiutuskoordinaattoreihin, kun on kyseessä potilas, joka ei tarvitse sairaalatason jatkohoitoa, mutta joka pärjäisi mahdollisesti kotona tukipalvelujen turvin tai joka tarvitsisi mahdollisesti lyhytaikaista intervallijaksoa hoitolaitoksessa tai vanhainkodissa. Tällöin arvioidaan ja selvitetään lyhytaikaishoitojakson mahdollisuus jatkohoidoksi tai mikäli entuudestaan on jo suhde kotipalveluun, mietitään ovatko ne palvelut riittävät vai pitääkö niitä tilapäisesti tai pysyvästi lisätä niin, että potilas voidaan kotiuttaa. Käytössä on myös kotipalvelun tilapäinen ostopalveluseteli, joka voidaan nopeasti myöntää määräajaksi asiakkaalle ja sen avulla hän voi ostaa tarvitsemansa palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta. Siirtoviiveilmoituksia raumalaisista potilaista tuli vuonna 2008 yhteensä 537, joista Rauman aluesairaalasta 284 ja Satakunnan Keskussairaalasta 253. Sijoituksia tehtiin lukumääräisesti eniten terveyskeskukseen (390) ja intervallihoitoon (25). Toimenpiteitä ei aiheutunut 107 tapauksessa (kotiin 43, peruttu 53 ja exitus 11). Siirtoviivevuorokausia oli yhteensä 239 vuorokautta.