IKÄIHMISTEN ELÄMINEN JA ASUMINEN ILTAKOTI RY:N PAL- VELUTALO ROSINASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄIHMISTEN ELÄMINEN JA ASUMINEN ILTAKOTI RY:N PAL- VELUTALO ROSINASSA"

Transkriptio

1 Mervi Kosonen, Terhi Laakkonen, Maria Mielikäinen IKÄIHMISTEN ELÄMINEN JA ASUMINEN ILTAKOTI RY:N PAL- VELUTALO ROSINASSA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Joulukuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Mervi Kosonen, Terhi Laakkonen, Maria Mielikäinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Nimeke Ikäihmisten eläminen ja asuminen Iltakoti ry:n palvelutalo Rosinassa Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ikäihmisten elämistä ja asumista Iltakoti ry:n palvelutalo Rosinassa. Tutkimuksemme on jatkoa edelliselle opinnäytetyöllemme, jonka tarkoituksena oli selvittää ikäihmisten elämistä ja asumista Iltakoti ry:n palveluasunnoissa sekä kartoittaa asukkaiden mahdollisia ideoita palveluasumisen kehittämiseksi Iltakoti ry:ssä. Palveluasuminen on asumismuoto, joka on tarkoitettu ikäihmisille sekä muille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea ja apua alentuneen toimintakykynsä tai puutteellisen asumisturvallisuutensa takia. Ikäihmisten määrän noustessa, myös palveluasumisen tarve kasvaa. Tämän vuoksi palveluasumisen kehittäminen on tärkeää. Tutkimus oli kvantitatiivinen survey tutkimus, jonka aineisto kerättiin kontrolloidulla, informoidulla kyselyllä. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä sekä muutaman avoimen kysymyksen palveluasumiseen liittyvistä osa-alueista. Kyselylomakkeita jaettiin 27:lle Iltakoti ry:n palvelutalo Rosinassa asuvalle ikäihmiselle, joista 23 osallistui tutkimukseen. Tutkimusaineisto analysointiin tilastollisesti sekä avointen kysymysten analysoimiseen käytettiin sisällön analyysiä. Tutkimuksestamme selvisi, että suurin osa ikäihmisistä pystyi liikkumaan sisätiloissa omatoimisesti ja ulkona apuvälineen turvin. Ikäihmisistä suurin osa oli usein yhteydessä muihin, mutta toivoivat silti yhteyttä pidettävän useammin. Suurella osalla ikäihmisistä oli mahdollisuus osallistua viriketoimintoihin. Valtaosa ei tuntenut koskaan oloaan yksinäiseksi tai syrjäytyneeksi ja he tunsivat olonsa turvalliseksi usein. Suurin osa selviytyi päivittäisistä toiminnoista omatoimisesti, eivätkä tarvinneet niihin lisäapua. Suuren osan mielestä palvelutaloasuminen on edistänyt heidän terveyttään. Asiasanat (avainsanat) Palveluasuminen, ikäihmiset, terveyden edistäminen Sivumäärä Kieli URN 48 s. + liitteet 7 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Saate + kyselylomake Ohjaavan opettajan nimi Liisa Huittinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Iltakoti ry

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Mervi Kosonen, Terhi Laakkonen, Maria Mielikäinen Degree programme and option Degree Programme in nursing Public Health Nurse Name of the bachelor's thesis Aged people living in Iltakoti ry s sheltered house Rosina Abstract The aim of the diploma work was to study the aged people living in Iltakoti ry s service house Rosina. Sheltered housing is a form of living, intended for aged and other people, who need support and help because of their decreased working capacity or insufficient living safety. By rising of the number of the aged people, the need of services will grow. For this cause it is important to develop sheltered housing. The study was a quantitative survey research, the material of which was collected by controlled, informed questioning. The inquiry form included both multiple choice and some open questions connected to the sectors of sheltered housing. The questionnaires were distributed for 27 aged people living in Iltakoti ry s sheltered house Rosina, and 23 of them participated in the survey. The material was analysed statistically and open questions were analysed by content analysis. The results of the study showed that most of the aged people could move inside with any help and outside with the help of aid equipment. Most of aged people were often in contact with others, but they wanted to have even more contacts. Most of the aged people had an opportunity to participate in activities. Most of them never felt themselves lonely or outsider and they felt to be safe. Most of the aged people survived of daily duties and they didn`t need any help. Most of the aged people felt that living in a sheltered house has promoted their health. Subject headings, (keywords) Aged people, sheltered housing, health promotion Pages Language URN 48 p. + appendices 7 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Accompanying note + questionnaire Tutor Liisa Huittinen Bachelor s thesis assigned by Iltakoti ry

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PALVELUASUMINEN Palveluasumisen määritelmä Palvelut Palveluasumisen laatusuositukset IKÄÄNTYMINEN Fyysinen ikääntyminen Psyykkinen ikääntyminen Sosiaalinen ikääntyminen ELÄMINEN JA ASUMINEN PALVELUTALOSSA Liikkuminen Sosiaaliset suhteet Virikkeet ja harrastustoiminta Yksinäisyys Syrjäytyneisyys Turvallisuus Päivittäiset toiminnot ILTAKOTI RY Palvelutalo Rosina Asunnot Palvelut Iltakoti ry:n toiminta- ja laatutavoitteet IKÄIHMISTEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN PALVELUTALOSSA Terveyden seurantatutkimukset terveyden edistämisen keinona Liikunta terveyden edistämisen keinona Psyykkinen toimintakyky terveyden edistämisen keinona Yksilöllisyyden ja tasavertaisuuden edistäminen Itsenäisen selviytymisen edistäminen OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMA TUTKIMUSMENETELMÄ... 19

5 8.1 Menetelmä Kokonaistutkimus Kyselylomake TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aineiston keruu Aineiston analysointi TULOKSET Taustatiedot Liikkuminen Sosiaaliset suhteet Virikkeet ja harrastustoiminta Yksinäisyys/syrjäytyneisyys Turvallisuus Päivittäiset toiminnot Terveyden edistäminen POHDINTA Johtopäätöksiä tuloksista ja tulosten tarkastelua Tulosten pohdintaa terveyden edistämisen näkökulmasta Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Ajatuksia opinnäytetyöprosessista Jatkotutkimusidea LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Väestön ikärakenteen vanheneminen on merkittävä muutos tulevina vuosina. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä tulee nousemaan vuodesta 1994 vuoteen 2030 lähes 70 prosenttia. Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. (Nieminen 1995, ) Ikäihmisten määrän noustessa, myös palveluasumisen tarve kasvaa. Tämän vuoksi palveluasumisen kehittäminen on tärkeää. Aiheen opinnäytetyöllemme saimme edellisestä opinnäytetyöstämme, jossa selvitimme ikäihmisten elämistä ja asumista Iltakoti ry:n palveluasunnoissa sekä kartoitimme asukkaiden mahdollisia ideoita palveluasumisen kehittämiseksi Iltakoti ry:ssä (Laakkonen ym. 2006). Työmme on jatkoa edelliselle työllemme. Halusimme nyt selvittää ikäihmisten elämistä ja asumista Iltakoti ry:n palvelutalo Rosinassa. Työmme toimeksiantaja oli Iltakoti ry, joka on Savonlinnassa toimiva rekisteröity palvelutaloyhdistys, jolla on palveluasuntoja ympäri kaupunkia. Palvelut on suunnattu vanhuksille ja vammaisille. Iltakoti ry:n palvelutalo Rosina on vuonna 1993 valmistunut ja siellä on 26 asuntoa hoivaa, huolenpitoa ja turvallisuutta tarvitseville ikäihmisille ja vammaisille. (Iltakoti ry 2005.) Keskeisiä käsitteitä työssämme ovat palveluasuminen ja ikäihmiset. Palveluasuminen tarkoittaa asumismuotoa, joka on suunnattu ikäihmisille ja muille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea puutteellisen asumisturvallisuutensa tai alentuneen toimintakykynsä vuoksi. (Kaakinen ym. 2002, 9; Karjalainen & Kivelä 1995, 90; Karjalainen & Kivelä 1994, 8; Päivärinta 1996, 15; Sosiaalihallitus 1989, 8; Åkerblom & Åkerblom 1994, 9.) Käytämme työssämme termiä ikäihmiset, koska mielestämme se on hyvä ja positiivinen sana kuvaamaan arvokasta vanhenemista. Vaaraman ym. (1999, 4) tutkimuksen tulosten mukaan kaikkien ikäryhmien mukaan ikääntymiseen liittyvät termit ovat parhaita ilmaisuja kuvaamaan yli 60-vuotiaita. Ilmaisuja ikäihmiset, ikääntyneet ihmiset ja iäkkäät ihmiset, kannattaa 40 % yli 60-vuotiaista. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää ikäihmisten elämistä ja asumista Iltakoti ry:n palvelutalo Rosinassa. Teimme opinnäytetyötämme terveyden edistämisen näkökulmasta. Maailman terveysjärjestön WHO:n (1986) määritelmän mukaan terveyden edistäminen on prosessi, joka antaa yhteisöille ja yksilöille entistä paremmat mahdolli-

7 suudet hallita terveyttään ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006.) 2 Tehtävänämme oli luoda kyselylomake, joka sisälsi monivalintakysymyksiä sekä muutaman avoimen kysymyksen palveluasumiseen liittyvistä osa-alueista, joita olivat muun muassa liikkuminen, sosiaaliset suhteet, yksinäisyys, turvallisuus ja terveyden edistäminen. Analysoimme vastaukset ja teimme niiden perusteella päätelmiä ikäihmisten elämisestä ja asumisesta palvelutalo Rosinassa.

8 2 PALVELUASUMINEN Palveluasumisen määritelmä Palveluasuminen on asumismuoto, joka on tarkoitettu ikäihmisille sekä muille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea ja apua alentuneen toimintakykynsä tai puutteellisen asumisturvallisuutensa takia. (Kaakinen ym. 2002, 9; Karjalainen & Kivelä 1994, 8; Karjalainen & Kivelä 1995, 90; Päivärinta 1996, 15; Sosiaalihallitus 1989, 8; Åkerblom & Åkerblom 1994, 9.) Kun henkilö tarvitsee itsenäiseen asumiseensa ja päivittäiseen selviytymiseensä kiinteästi tukea, mutta ei laitoshoitoa, on vaihtoehtona palveluasuminen (Sosiaalihallitus 1989, 8). Lisäämällä palveluasumista voidaan vaikuttaa, ettei laitoshoidon piiriin hakeudu sellaisia ikäihmisiä, jotka pystyvät riittävän hoidon ja avun turvin asumaan omassa kodissaan (Åkerblom & Åkerblom 1994, 24). Asumispalvelut ovat sosiaalihuoltolain määräämä sosiaalipalveluiden muoto ja osana avohoitoa. Sillä tarkoitetaan palvelu- ja tukiasuntojen järjestämistä. (Sosiaalihallitus 1989, 8.) Eläminen ja asuminen palveluasunnossa perustuu pääasiassa vuokrasopimukseen, kuitenkin joissakin tapauksissa myös hoitosopimukseen (Kaakinen ym. 2002, 9; Karjalainen & Kivelä 1994, 8; Sosiaalihallitus 1989, 8). Palveluasumista tarvitaan, koska se antaa mahdollisuuden oman elämäntavan säilyttämiseen ja itsenäiseen asumiseen voimien vähetessäkin. Se mahdollistaa laitoshoitoa korkeamman asumistason, itsemääräämisoikeuden sekä tehokkaamman avopalvelujen tarjonnan ja resurssien käytön. Palveluasuminen on kunnalle laitoshoitoa halvempaa. Palveluasuminen ottaa ihmisten omat toiveet ja muuttuvat tarpeet laitoshoitoa paremmin huomioon. (Karjalainen & Kivelä 1994, 8; Päivärinta 1996, 14-15; Sosiaalihallitus 1989, 8.) Eristäytyneisyys, yksinäisyys sekä asunnon syrjäinen sijainti ynnä muut sosiaaliset seikat saattavat aiheuttaa tarvetta palveluasumiselle. Kokemukset muissa pohjoismaissa osoittavat, että erittäin huonokuntoisetkin henkilöt voivat turvallisesti asua palveluasunnoissa, jos saavat riittävät palvelut tuekseen. (Sosiaalihallitus 1989, 8. Palveluasunto on asunto, johon on saatavissa asukkaan tarvitsemat ja haluamat palvelut.

9 4 Mitoitettaessa ja varustettaessa asuntoa on otettu huomioon asukkaan alentunut toimintakyky. Palveluasunto voi sijaita palvelutalossa, palveluasuntoryhmässä tai hajautettuna muun asutuksen joukkoon. Palveluasunto on jokaisen itsenäinen asunto. (Kaakinen ym. 2002, 9-10.) Kun ikäihminen ei enää selviydy tavallisessa asunnossaan avopalvelujenkaan turvin, mutta ei tarvitse tai ei halua ympärivuorokautista hoitoa vanhainkodissa tai sairaalassa, on vaihtoehtona palvelutalo. Palvelutaloasumisen tavoitteena on usein olla myös asukkaan viimeinen koti. (Koskinen ym. 1998, 242.) Palvelutalo on rakennus, jonka omistaa säätiö, kunta, yhdistys tai yksityinen taho. Palveluasuntojen lisäksi talossa on yhteisiä tiloja ja palveluita asukkaiden käyttöön. Myös ulkopuoliset voivat käyttää talon yhteisiä tiloja ja palveluita. (Kaakinen ym. 2002, 10.) 2.2 Palvelut Palveluasumiseen kuuluu asunto sekä asumiseen liittyvät välttämättömät palvelut. Palveluasunto voi olla ryhmä- tai yksityinen asunto, jossa palvelut ovat asiakkaan saatavilla jatkuvasti jopa vuorokauden ympäri. Peruspalveluina palveluasumisessa ovat ateria- ja hygieniapalvelut, siivousapu, asiointiapu ja välitön avunsaantimahdollisuus. (Karjalainen & Kivelä 1994, 8; Sosiaalihallitus 1989, 8; Åkerblom & Åkerblom 1994, 9.) Asukas voi valita tarvittavat ja haluamansa palvelut itse. Palvelut eivät sisälly automaattisesti vuokra- tai hoitosopimukseen vaan asukas maksaa niistä erikseen käytön mukaan. (Karjalainen & Kivelä 1994, 8; Sosiaalihallitus 1989, 8.) 2.3 Palveluasumisen laatusuositukset Ikäihmisten arvostaminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaaminen on palvelujen eettisenä lähtökohtana. Yksilöllisten voimavarojen ylläpito ja tukeminen on ikääntyvien hyvää hoitoa ja palvelua. Kuntouttava työote on osana kaikkea ikääntyneiden hoito- ja palvelutoimintaa. Kaikkia ikääntyneitä koskevien palveluiden tavoitteena on tukea hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista riippumatta heidän toimintakyvystään. Palvelutoiminnan tulee olla eettistä ja asiakaslähtöistä sekä perustua kuntouttavaan työotteeseen. Sen tulee noudattaa näyttöön ja käyvän hoidon suosituksiin perustuvia hoitokäytäntöjä sekä perus-

10 5 tua kirjallisiin hoitosopimuksiin ja palvelusuunnitelmiin. Palvelutoiminnan tulee lisäksi toteuttaa saumatonta yhteistyötä omaisten ja lähihenkilöiden sekä eri palveluntuottajien kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003 a, 13.) Palvelujen laadullisten ja määrällisten tavoitteiden toteuttamiselle osoitetaan paikallisten olosuhteiden pohjalta riittävät voimavarat, joita ovat henkilöstön kelpoisuus, koulutustaso ja määrä sekä toimitilat koti- ja laitoshoidossa. Palvelujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumiseksi tulee olla riittävä henkilöstömäärä. Henkilökuntaa mitoittaessa tulee ottaa huomioon muun muassa asiakkaiden avuntarve ja toimintakyky sekä intensiivistä hoitoa edellyttävien asiakkaiden määrä. Lisäksi tulee huomioida henkilöstön riittävyys erityistilanteissa sekä työvuoroissa ja työvuorojen suunnittelussa asiakkaiden tarpeista lähtien. Henkilöstön määrään vaikuttaa myös yksikön tarjoamat erilaiset palvelut sekä palvelujen hankkiminen ostopalveluina. Henkilöstön poissaolot, tehtävien organisointi ja työkäytännöt sekä toimintayksikön rakenteellinen toimivuus, paloturvallisuus ja koko vaikuttavat myös henkilöstön mitoitukseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003 a, ) Palveluiden tavoitteiden toteutumiseksi henkilöstön tulee olla ammattitaitoista ja hyvinvoivaa sekä työhönsä sitoutunutta. Lisäksi henkilöstön tulee olla motivoitunut ja soveltua työhönsä. Ammattitaidon täydentäminen tulisi olla mahdollista sekä koko henkilöstöä koskeva lyhyen ja pitkän aikavälin koulutussuunnitelma tulisi olla joka työyksikössä. Työyksikössä tulisi olla myös toimintaohjelma työkyvyn ylläpitämiseksi. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa vanhustyötä tekevillä olisi sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutus. Asiakkaiden hoidon jatkuvuus turvataan hyvällä henkilöstöpolitiikalla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003 a, ) Sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ylläpitää ja edistää hyvä ympäristö. Kuntien tehtävänä olisi arvioida ikääntyville tarkoitettujen asuntojen toimivuutta hoidon, varustuksen, esteettömyyden, paloturvallisuuden sekä yksikkö- ja ryhmäkokojen kannalta. Arvioinnin perusteella asetetaan tarpeet tärkeysjärjestykseen ja voidaan luoda näin kunnan hoitoympäristöjen parantamisohjelma, jota toteutetaan tavoitteiden mukaisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003 a, 16.) Ikääntyvien laadukkaan hoidon ja palvelujen sekä hyvinvoinnin turvaaminen on johtami-

11 6 sen tavoitteena. Poliittinen johto asettaa kokonaistavoitteet toiminnalle ja luo edellytykset tavoitteiden saavuttamiselle. Ammatillinen johto vastaa työyksiköissä siitä, että asetetut tavoitteet saavutetaan sekä huolehtii organisoinnista, toiminnan tuloksellisuudesta, kehittämistyöstä, uudistamisesta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Työyksikössä ja organisaatiossa tulisi olla ammattitaitoinen ja riittävä johto. Työyksikön tulisi myös kehittää toimintatapojaan, henkilöstön osaamista ja johtamista. Osaamisen kehittämisen sisältöjen tulee vastata kehittämistarpeita. On suositeltavaa, että kehittämistoiminta on yhtenäistä eri työntekijöiden kesken. Johdon tehtäviin kuuluu henkilöstön työssä jaksamisen ja työyhteisön toimivuuden turvaaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003 a, 17.) 3 IKÄÄNTYMINEN Ihmisen elämään kuuluu olennaisena osana ikääntyminen, joka toteutuu elämäntavan, elinympäristön ja perimän yhteisvaikutuksena. Fyysinen ikääntyminen on biologinen tapahtumasarja, joka on elimistölle ja elämälle haitallinen. Sosiaalinen ja psyykkinen ikääntyminen voivat puolestaan merkitä kehittymistä ja muutoksia parempaan suuntaan. (Koskinen ym. 1998, 91.) Henkilökohtaisesta hygieniasta ja päivittäisistä perustoiminnoista, kuten peseytymisestä ja pukeutumisesta, selviytymisessä arvioidaan lähinnä fyysistä toimintakykyä. Kodin ulkopuolisesta toiminnasta ja asioiden hoitamisesta, kuten raha-asioiden hoidosta ja kaupassa käynnistä, selviytyminen vaatii myös psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. (Laukkanen 2003, 258.) 3.1 Fyysinen ikääntyminen Ikääntymisen mukana elimistössä tapahtuu muutoksia, jotka vähentävät elimistön suoritus-, vastustus- ja sopeutumiskykyä (Heikkinen 2003, 330). Hermoston muutokset aiheuttavat reaktioajan pitenemistä. Päivittäiselle toimintakyvylle tärkeät tasapainoaisti ja koordinaatio myös heikkenevät. Lihasten voima vähenee, minkä takia vanhuksen on käytettävä samaan liikkeeseen enemmän voimaa kuin nuoren ja liikkeet väsyttävät enemmän. Iäkkäiden toimintakyvyn kannalta tärkeä vanhenemismuutos on luuston haurastuminen, koska se lisää alttiutta luunmurtumiin. (Koskinen ym. 1998, )

12 7 Toimintakyvyn heikkeneminen on ikääntyneiden mielestä keskeinen elämänlaatua heikentävä tekijä. Se vaikuttaa esimerkiksi elämään tyytyväisyyteen, elämän tarkoituksellisuuteen ja terveyden kokemiseen. Vaikeudet liikkumisessa vähentävät asioiden hoitoa kodin ulkopuolella, sosiaalisen osallistumisen mahdollisuuksia ja aiheuttavat yksinäisyyden tunnetta. (Heikkinen 2003, 332.) Karjalaisen ym. (1995, 71-72) tutkimuksen mukaan niiden naisten ja miesten fyysinen suoriutuminen, jotka asuvat palvelutalossa, oli selkeästi huonompi kuin laitosten ulkopuolella asuvien vastaavanikäisten henkilöiden suoriutuminen. Tutkimuksen mukaan vaikeuksia oli liikkumisessa ja päivittäisistä sekä muista toiminnoista selviytymisessä. Palvelutaloissa asuvat kuitenkin suoriutuivat syömisestä yhtä hyvin kuin muualla asuva suomalaisväestö. 3.2 Psyykkinen ikääntyminen Psyykkisen ikääntymisen myötä tapahtuu muutoksia älyllisissä toiminnoissa, esimerkiksi muistissa ja oppimisessa. Ikääntyminen heikentää muistia niin, että uusia asioita on vaikeampi painaa mieleen ja niiden mieleen palauttaminen on vaikeampaa kuin nuorempana. (Koskinen ym. 1998, ) Tämä voi vaikeuttaa asioiden hoitamista, esimerkiksi pankissa käymistä. Psyykkiseen puoleen kuuluvat persoonallisuus ja minäkuva sekä elämänhallinta. Tärkeänä osana on myös mielenterveys, jonka peruspilari on olla vuorovaikutussuhteessa ympäröivän kulttuurin ja toisten ihmisten kanssa kaikkina ikäkausina. (Koskinen ym. 1998, ) 3.3 Sosiaalinen ikääntyminen Sosiaalinen ikääntyminen sisältää erilaisia siirtymiä, menetyksiä ja voimavarojen lisääntymistä. Se merkitsee myös muutoksia ihmisen yhteiskunnallisessa asemassa, esimerkiksi työstä poisjäämistä. (Koskinen ym. 1998, 118.) Ikääntymisen sosiaaliset vaikutukset tulevat esille muun muassa jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ikäihmisille tärkeitä ovat perhesuhteet sekä ystävyyssuhteet. Useille ikäihmisille muodostuvat merkittäviksi ne ihmissuhteet, joita he kohtaavat käyttäessään erilaisia kulttuuri-, sosiaali- ja terveyspalveluja. Uusia ihmissuhteita syntyy

13 8 myös palvelu- ja laitosasumisessa muiden asukkaiden kanssa. Ikäihmisen sosiaalinen verkosto koostuu vuorovaikutussuhteista ja henkilökohtaisista kontakteista, jotka muodostavat hänen arkielämänsä perustan, jossa hän toimii ja elää. (Koskinen ym. 1998, 122.) 4 ELÄMINEN JA ASUMINEN PALVELUTALOSSA 4.1 Liikkuminen Kosusen (2003, 28) tutkimuksen mukaan suurin osa palvelutalon asukkaista liikkui ulkona omatoimisesti, muutama tarvitsi avustajaa aina. Melko pieni osa tarvitsi avustajaa joskus. Sisätiloissa liikkumisessa avustajaa tarvittiin vähemmän ulkona liikkumiseen verrattuna. Liikkumisessa apuväleistä eniten käytettiin rollaattoria ja keppiä. Päivittäisissä toiminnoissa apuvälineinä käytettiin muun muassa erilaisia tukikaiteita, kahvoja sekä tarttumapihtejä. Apuvälineitä käyttävistä asukkaista lähes kaikki pitivät omia apuvälineitään riittävinä ja vain pari tarvitsi mielestään lisää apuvälineitä. (Kosunen 2003, 28.) 4.2 Sosiaaliset suhteet Vaaraman (1999, 24 25) tutkimuksen mukaan suurella osalla suomalaisista ikääntyneistä on melko paljon ihmissuhteita. On kuitenkin ikääntyneitä, joilla on vähän tai ei lainkaan perheen ulkopuolisia ihmissuhteita. Lähes puolet 61 vuotta täyttäneistä on puhelinyhteydessä tai tapaa henkilökohtaisesti perhettään tai lähisukulaisiaan päivittäin tai lähes päivittäin. Viikoittain on yhteydessä perheeseensä tai lähisukulaisiin peräti 85 prosenttia. Ystäviinsä puolestaan on yhteydessä vähintään kerran viikossa yli 60-vuotiaista 74 prosenttia ja runsas kolmannes päivittäin ja lähes päivittäin. Monet ikääntyneet kokevat itsensä aika ajoin yksinäiseksi, vaikka kontaktien määrät lähisukulaisiin ja ystäviin ovat hyvät. Sosiaalinen kanssakäyminen palvelutaloissa asuvilla on melko runsasta. Sukulaiset, ystävät ja tuttavat vierailevat monen asukkaan luona melko usein. Asukkaiden keskuudessa

14 9 on myös henkilöitä, joiden sosiaalinen kanssakäyminen on vähäistä, mutta näiden henkilöiden osuus ei ole suuri. Palvelutaloon muuton jälkeen ei tapahdu merkittävästi sosiaalisten suhteiden vähenemistä. Suurimmalla osalla asukkaista yhteydenpito omaisiin ja ystäviin ei ole muuttunut muuton jälkeen. Vaikka monet ovat solmineet uusia ystävyyssuhteita palvelutalon asukkaiden kanssa, niin joka kolmas ei ole pystynyt rankentamaan uusia ystävyyssuhteita. Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain joka viides mies ja joka kuudes nainen haluaa lisätä kanssakäymistä toisten asukkaiden kanssa. (Karjalainen & Kivelä 1995, ) Tutkimuksessaan Kosunen (2003, 30) mainitsi ikäihmisten lähiverkoston koostuvan yleisistä lähiomaisista (lapset, miniät ja puoliso), ystävistä tai tuttavista. Naapureista, sukulaisista, palvelutalon henkilökunnasta tai jostain muusta henkilöstä muodostuva verkosto oli harvinaisempi. Asukkaista osa oli ilman lähiverkostoa. Toisiin asukkaisiin tutustuminen koettiin vaikeana palvelutalossa. Joidenkin asukkaiden kohdalla palvelutaloon muuttaminen oli karkottanut entiset tutut. Osa asukkaista viihtyi yksin. (Kosunen 2003, 30.) 4.3 Virikkeet ja harrastustoiminta Kosusen (2003, 15) tutkimuksesta selvisi, että suurin osa palvelutalon asukkaista ilmoitti kaipaavansa lisää yhteistoimintaa. Haastatteluista ilmeni, että huonompikuntoiset asukkaat kokivat toiminnan olevan suunnattu parempikuntoisille eivätkä sen takia olleet osallistuneet ryhmiin. Toiveinaan asukkaat ilmaisivat muun muassa ulkopuolisia esiintyjiä, nykyistä enemmän liikuntaa, laulutilaisuuksia, illanviettoja ja lukuhetkiä sekä pieniä matkoja esimerkiksi lähiympäristön kylpylöihin tai teatteriin. Vastauksista nousi esille myös toive ohjatusta toiminnasta, koska haastateltavat kokivat aloitekykynsä alentuneen. Ohjaajalta odotettiin ammattitaitoa jokaiselle sopivan ohjelman laatimiseen, jolloin huonompikuntoiset ja passiiviset asukkaatkin tulisi huomioitua. Vastauksista ilmeni myös palvelutalon harrastus- ja liikuntatilojen puutteellisuus, joka huononsi osallistumisaktiivisuutta, sillä kotoa muualle lähteminen koettiin vaikeana ja rajoittavana tekijänä. (Kosunen 2003, 25.)

15 4.4 Yksinäisyys 10 Useimmat ikäihmiset eivät tunne itseään yksinäiseksi sen useammin kuin nuoretkaan, vaikka yksinäisyyttä on usein pidetty vanhusten ongelmana. Oma sisäinen psyykkinen elämä ja ihmissuhteiden laatu ovat tärkeämpiä kuin se, montako ihmistä tapaa päivittäin. (Koskinen ym. 1998, ) Yleisempää yksinäisyyden tunne on selvästi niiden ikääntyneiden joukossa, jotka ovat tyytymättömiä elämäänsä tai joilla on huono terveys, vähäiset sosiaaliset kontaktit ja runsaasti vapaa-aikaa. Yksinäisyyden tunne on yleisempää yli 80-vuotiaiden ja yksin asuvien joukossa. (Vaarama ym. 1999, 27.) Palvelutaloissa asuvat kokevat yksinäisyyttä vain jonkin verran tiheämmin kuin laitosten ulkopuolella asuvat. Luultavimmin yksinäisyyttä vähentää se, että samassa yhteisössä asuu muita ja päivittäin voi olla kanssakäymisissä muiden kanssa. (Karjalainen & Kivelä 1995, 106.) Pirkko Routasalon (2004, 5-8) kirjoittaman artikkelin mukaan yksinäisyyden kokemus ei selity sillä, kuinka vähän tai paljon henkilö tapaa muita ihmisiä, vaan se on henkilön sisäinen ahdistava tunne. Henkilö, joka on muiden ihmisten ympäröimä, voi myös kokea yksinäisyyttä. Artikkelissa mainitun Vanhustyön keskusliiton tekemän tutkimuksen mukaan ikääntyneet kotona asuvat sekä ei-yksinäiset että yksinäiset henkilöt tapasivat lapsiaan ja ystäviään yhtä paljon sekä olivat puhelimitse yhteydessä läheisiin ihmisiinsä yhtä usein. Yksinäisyyden kokemusta eivät selittäneet puhelinkontaktien useus tai tapaamistiheys, vaan odotukset, joita henkilöt asettivat vuorovaikutukselle. Suomalaisten ikäihmisten yksinäisyyden kokemusta kartoitettiin kyselyllä, joka lähetettiin yli 6700 kotona tai palvelutalossa asuvalle 75 vuotta täyttäneelle henkilölle. Vastaajat mainitsivat yksinäisyyden syiksi puolison kuoleman, heikentyneen toimintakyvyn tai oman sairauden. Ystävien vähyys oli myös yleinen yksinäisyyden syy. Perhehuolet ja puutteelliset asuinolot aiheuttivat myös yksinäisyyttä, kuten myös elämän tarkoituksettomuus. Yksinäisyyttä kaikkein merkittävimmäksi selittäjäksi osoittautui masentuneisuus. Muita selittäviä tekijöitä olivat tarpeettomuuden tunne, pessimistinen elämänasenne ja heikentynyt subjektiivinen terveydentila. (Routasalo 2004, 5-8.)

16 11 Routasalon (2004, 5-8) mukaan yksinäisyyttä voi torjua ystävyyssuhteiden ylläpidon vaalimisella jo varhaisessa vaiheessa. Suuri ystävien verkosto mahdollistaa kanssakäymisen ja monenlaisten tapahtumien seuraamisen, eikä yksinäisyyteen ehdi käpertyä kun ympärillä on elämää. Oman toimintakyvyn ylläpito on toinen tärkeä asia. Fyysisen toimintakyvyn ylläpito vaatii itseltä liikkeelle lähtemistä, tietoista kunnosta huolehtimista sekä hakemista apua vaivoihin. Omien ratkaisujen tekeminen, ajan ja tapahtumien seuraaminen sekä mahdolliseen alakuloisuuteen avun hakeminen auttaa ylläpitämään psyykkistä toimintakykyä. Sosiaalista toimintakykyä voi ylläpitää olemalla vuorovaikutuksessa ympäristön sosiaalisen verkoston kanssa. Kosusen (2003, 30) tutkimuksessa yli puolet palvelutalon asukkaista ilmoitti kärsivänsä joskus tai usein yksinäisyydestä. Ikäihmiset nimesivät yksinäisyyden tunteeseen lasten asumisen etäällä, sairauden sekä samanhenkisten ihmisten puuttumisen. 4.5 Syrjäytyneisyys Kaisa Backmanin (2002, 5-7) kirjoittaman artikkelin mukaan tulevaisuudessa elämänhalunsa ja sosiaaliset kontaktinsa menettäneiden ikäihmisten määrä tulee kasvamaan. Osalla ikääntyvistä on sisäisiä että ulkoisia voimavaroja omavastuiseen itsestään huolehtimiseen. Ikääntyvien hoidossa ja palvelussa erityisenä haasteena ovat syrjäytymisvaarassa olevat itsensä huolenpidosta luovuttaneet henkilöt. Luovuttajilla on matala itsearvostus, joka saattaa olla yhteydessä negatiivisiin kokemuksiin ihmissuhteissa. Heidän menneisyyttään luonnehtivat menetykset, katkeroituminen ja vanhuuden kielteisenä kokeminen. Backmanin (2002) mukaan tutkimuksissa on havaittu vanhemman varhaisen menettämisen sekä avioliiton vaikeuksien ja avioeron olevan yhteydessä vanhuusiän depressioon. Luovuttamisen taustalla on usein sairastuminen akuutisti. Läheisen kuoleman aiheuttama suru voi olla myös alku luovuttamiselle. Syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden auttamiseksi tarvitaan Backmanin (2002, 5-7) mukaan moniammatillisella yhteistyöllä rakennettuja saumattomasti toimivia turvaverkkoja. Omaisten luontainen mukaan ottaminen hoidon ja palvelun suunnitteluun ja toteutukseen sekä omaishoitajien jaksamista tukevat järjestelyt ehkäisevät myös osaltaan ikääntyvien syrjäytymistä. Ikäihmisen elämäntarinan kuunteleminen ja keskusteluavun tarjoaminen voivat oleellisesti parantaa ikäihmisen elämänlaatua. Surutyössä tukeminen on ikääntyvien parissa toimittaessa myös tärkeä toiminta-alue.

17 4.6 Turvallisuus 12 Kosusen (2003, 29-30) tutkimuksen mukaan palvelutalon asukkaat kokivat olonsa turvalliseksi, vaikka joitakin uhkakuvia nostettiinkin esille. Ikäihmisten mielestä turvattomuus tarkoitti ulkoapäin tulevaa uhkaa, esimerkiksi väkivaltaa tai asunnon huonoa turvallisuutta. Vastaajien kokemia turvattomuutta aiheuttavia uhkakuvia olivat muun muassa tulipalon syttyminen ja mahdollisuus poistua kerrostalosta sekä ulkopuolisten henkilöiden tunkeutuminen asuntoon. 4.7 Päivittäiset toiminnot Kosusen (2003, 26) tutkimuksesta ilmeni, että ikäihmiset kokivat kotitöistä hankalimpana siivouksen. Yli puolet vastaajista ei kyenneet itse siivoamaan, osa vastaajista selvisi siivouksesta helposti. Pyykkipalvelua käytti suurin osa palvelutalon asukkaista, mutta osa pesi pyykkinsä itse. Ruuan valmistus tuotti ongelmia pääosalle asukkaista, joten he käyttivät etupäässä palvelutalon ruokapalvelua. Pariskuntien kohdalla vaimo huolehti ruuan valmistuksesta sekä muista kotitöistä. Hygieniasta huolehtiminen onnistui itsenäisesti suurimmalla osalla vastaajista. Lähes kaikki palvelutalon asukkaat saivat mielestään riittävästi apua päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen. He olivat varsin tyytyväisiä saamansa avun määrään. Vain yksi asukas tarvitsi apua lisää, sekä yksi ilmoitti pärjäävänsä ilman mitään apua. (Kosunen 2003, 29.) Kosusen (2003, 26) tutkimuksessa palvelutalon asukkaat kokivat päivittäisistä toiminnoista ongelmallisimpana pankki- ja maksuautomaattien käyttämisen. Yli puolet palvelutalon asukkaista ilmoitti, että he hoitivat pankkiasiat maksupalvelun kautta tai joku sukulainen hoiti ne hänen puolestaan. Hieman yli puolelle vastaajista julkisten kulkuvälineiden käyttö ei tuottanut ongelmia. Eniten julkisista kulkuneuvoista käytettiin linja-autoa. Osa vastaajista käytti taksia, koska tarvitsivat apua liikkumisen hankaluuden tai apuvälineen vuoksi. 5 ILTAKOTI RY

18 13 Savonlinnan Iltakoti ry perustettiin parantamaan ikäihmisten asunto-oloja ja elämisen laatua vuonna Iltakodin asunnot on suunnattu ikäihmisille ja vammaisille. Fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista pidetään huolta erilaisilla liikunta- ja virikekerhoilla sekä terveydenhoitopalveluilla. Asukastoimikunnat toimivat aktiivisesti taloissa. Toimintaan kuuluu myös säännöllisesti pidettävät asukaskokoukset, joissa on mahdollisuus asukashuoltajan lisäksi tavata isännöitsijä ja toiminnanjohtaja. Iltakoti ry:n vuokrataloihin haetaan erillisten hakemusten avulla ja valinnasta vastaavat Asuntopalvelun ja Iltakoti ry:n edustaja yhdessä. Iltakoti ry:n vuokratalokohteita löytyy eri puolilta kaupunkia niin taajamista kuin keskustastakin. (Iltakoti ry 2005.) Yhteensä Iltakoti ry:n palveluasunnoissa asuu noin 400 ikäihmistä ja vammaista. 5.1 Palvelutalo Rosina Iltakoti ry:ssä on mahdollisuus palveluasumiseen myös palvelutalo Rosinassa. Rosina on vuonna 1993 valmistunut palvelutalo, jossa on 26 asuntoa hoivaa, huolenpitoa ja turvallisuutta tarvitseville ikäihmisille ja vammaisille. Rosinan huoneistot ovat huoneen, parvekkeen, tupakeittiön sekä kylpyhuoneen sisältäviä vuokra-asuntoja. Asunnot sopivat hyvin myös pariskunnille. Kaikilla Rosinan asukkailla on käytössään henkilökohtainen turvaranneke ja hoitohenkilökunta on palvelutalossa paikalla 24 tuntia vuorokaudessa. Palvelutalo Rosinassa on saatavilla joka päivä aamupala, lounas sekä iltapala. Tämän lisäksi kanttiinissa on tarjolla päivittäin kahvia sekä tuoretta kahvileipää. Perushoidon ja huolenpidon lisäksi Rosinan palveluihin kuuluu viriketoiminta. Kampaamo ja kauneushoitola ovat samassa talossa ja fysioterapeutti käy pitämässä asukkaiden kuntoa yllä. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa ja lisäksi he maksavat erihintaisia palvelumaksuja sekä lääkemaksujaan. Palvelumaksu määritellään asukkaan toimintakunnon mukaan. (Iltakoti ry 2005.) 5.2 Asunnot Jo asuntojen suunnitteluvaiheessa lähtökohtana on asumisen helppous ja mukavuus. Asuinnoille on asetettu joitain erityisvaatimuksia, muun muassa pyörätuolimitoitus, riittävä valaistus, kynnyksettömyys ja hälytyslaitteet. Iltakoti ry:n rakennuksista suurin osa on portaattomia rivitaloja, mikä helpottaa asukkaiden liikkumista. (Roine 2002, 56.)

19 14 Iltakoti ry:n perusideana on ollut alusta alkaen asukaslähtöisyys. Hyvää asumistasoa pyritään pitämään yllä ensisijaisesti. Turvallisuudentunne on hyvin tärkeää vanhusten asuintalojen huollossa. (Roine 2002, 59.) 5.3 Palvelut Iltakoti ry:ssä on saatavilla monipuolisia palveluja, joilla pyritään vastaamaan asukkaiden tarpeisiin. Palveluilla halutaan ottaa huomioon erikuntoiset asukkaat sekä heidän toiveensa ja yksilöllisyytensä. Iltakoti ry tarjoaa palveluja, jotka ylläpitävät ikäihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Palveluita, joita Iltakoti ry tarjoaa, ovat muun muassa ateria-, fysioterapia-, kauneus- ja intervallipalvelut. (Iltakoti ry 2005.) Iltakoti ry:ssä toimii asumisneuvoja, joka pitää huolta asukkaiden hyvinvoinnista erilaisten hoitojen, neuvonnan ja ohjauksen avulla (Iltakoti ry 2005). Asumisneuvoja tutustuu asukkaisiin ja heidän tarpeisiinsa jo asunnon esittelystä sekä alkuhaastattelusta lähtien (Roine 2002, 63). Hän järjestää erilaisia tapahtumia, juhlia ja retkiä. Asumisneuvoja suunnittelee toimintaa eri yhteistyötahojen avulla. Hän keskittyy asukkaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. (Iltakoti ry 2005.) Palveluasukkaiden on mahdollisuus saada fysioterapia- sekä jalkaterapiapalveluita. Fysioterapeutin avulla asukkailla on mahdollisuus erilaisiin jumppiin ja yksilöllisiin hoitoihin. Liikuntaa ja kuntoutusta toteutetaan lääkärin lähetteellä sekä ilman. Halutessaan veteraanit voivat saada kuntoutusta palvelutalo Rosinassa sekä vuokratalo Venlassa. Asukkailla on myös mahdollisuus jalkojenhoitopalveluihin. Jalkojenhoitoa voi tilata ajanvarauksella jalkojenhoitajalta. Jalkojenhoitaja kiertää eri vanhusten vuokrataloissa tekemässä jalkojenhoitoja. (Iltakoti ry 2005.) Iltakoti ry:ssä on tarjolla monipuolisia virikkeitä. Siellä on erilaista päivätoimintaa ja virikkeitä palveluasuntojen asukkaille. Palvelutalo Rosinassa tarjotaan sekä ohjattuja että omatoimisia harrastusmahdollisuuksia asukkaille. Asukkaat voivat käydä muun muassa jumppaamassa, saunomassa ja askartelemassa. (Iltakoti ry 2005.) Palvelutalo Rosinasta löytyy myös Savonlinnan ammattiopiston ylläpitämä kauneussalonki. Salongista saa kosmetologi- ja kampaamopalveluita. (Iltakoti ry 2005.) Iltakoti

20 ry:ssä kauneudenhoitoon on panostettu, koska kauneudenhoito on tärkeää myös ikäihmisille. 15 Iltakoti ry:ssä on mahdollisuus myös intervallipalveluihin. Palvelutalo Rosinasta lyhytaikaispaikkoja löytyy yksi. Intervallihoito sisältää ruokailut, liinavaatteet, puhtauden ja tarvittavat hoidot. (Pasanen 2005.) Palvelutalo Rosinan asukkaille kuuluu peruspakettina ruoka, siivous, pyykinpesu, silitys ja niin edelleen. Sen lisäksi asukas voi ostaa lisäpalveluita, jolloin hoitopaketin hinta nousee. Vuokra-asuntojen asukkailla ei ole peruspalveluita valmiina vaan he ostavat tarvitsemansa palvelut. (Pasanen 2005.) 5.4 Iltakoti ry:n toiminta- ja laatutavoitteet Henkilökunta on yhdessä toiminnanjohtajan kanssa laatinut seuraavanlaiset talon toiminta- ja laatutavoitteet palveluasumista varten (Roine 2002, 67): 1. tavoitteena asukkaiden asuminen omassa kodissaan turvallisesti mahdollisimman pitkään 2. asukkaille mahdollisuus osallistua yhteisiin tapahtumiin ja toimintoihin 3. hoivatyön periaatteina ovat asukkaiden kunnioitus, itsemääräämisoikeuden säilyttäminen, tuttuus ja turvallisuus, palvelujen riittävyys ja asukkaiden omatoimisuuden tukeminen 4. ammattitaitoinen ja vastuuntuntoinen henkilökunta, jolle järjestetään lisäkoulutusta ja työnohjausta 5. työmotivaatiota pidetään yllä antamalla työntekijöille päätäntävaltaa ja samalla edellytetään sitoutumista vastuuseen 6. joustava yhteistyö kaupungin kotipalvelun, vammaishuollon ja terveydenhuollon kanssa 7. henkilökuntakeskusteluja, asukaskokouksia ja -kyselyjä, keskusteluja asukkaiden omaisten kanssa säännöllisesti sekä työilmapiirin tarkkailua. 6 IKÄIHMISTEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN PALVELUTALOSSA

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo

Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo PALVELUASUNTOHAKEMUS Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo Tarvittavat liitteet Lääkärintodistus

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

yksiöt (1h+tk+kh) 40-41,5 m² 16,12 /m² kaksiot (2h+k+kh) 50-67 m² 15,27 /m² kolmiot (3h+k+kh) 69-74 m² 14,96 /m²

yksiöt (1h+tk+kh) 40-41,5 m² 16,12 /m² kaksiot (2h+k+kh) 50-67 m² 15,27 /m² kolmiot (3h+k+kh) 69-74 m² 14,96 /m² CARITAS-KODIN PALVELUASUNTOJEN HAKEMINEN Caritas-Kodin palveluasuntoja vuokraa Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä. Caritas hoitaa asukasvalinnan sekä tuottaa asukkaiden palvelut. Palveluasunnot ovat tarkoitettu

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot