Kotitalouden opetustilat & työturvallisuus KAARINA AHO JA MARJAANA MANNINEN (TOIM.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitalouden opetustilat & työturvallisuus KAARINA AHO JA MARJAANA MANNINEN (TOIM.)"

Transkriptio

1 Kotitalouden opetustilat & työturvallisuus KAARINA AHO JA MARJAANA MANNINEN (TOIM.)

2 Opetushallitus ja tekijät Taitto: Elvi Turtiainen ISBN: Uudistettu 2. painos Edita Prima Oy, Helsinki

3 Sisältö ESIPUHE... 5 OPETUKSEN TAVOITTEET JA TYÖTAVAT... 7 OPETUSTILAT... 8 Tilojen määrä... 8 Tilojen koko... 9 Tilojen sijainti LVIS-SUUNNITTELU JA AKUSTINEN SUUNNITTELU LVI-suunnittelu Sähkösuunnittelu Akustinen suunnittelu OPETUSTILOJEN TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU JA VARUSTEET Yleisiä suunnitteluperiaatteita Opetus- ja ruokailutila Keittiötilat Vaatehuoltotila Ryhmätyötila Muut säilytystilat TYÖTURVALLISUUS Vaara- ja haittatekijöiden ehkäisy Elintarvikkeiden mikrobiologiset riskit Nuoret ja työlainsäädäntö Turvallisen ruoanvalmistuksen aakkoset Turvallisen työskentelyn ohjeet Paloturvallisuusohjeet Kotitalouden opetustilojen suunnittelu liikuntaesteisille soveltuviksi TAPAUSSELOSTUS KOTITALOUDEN OPETUSTILOJEN UUDENLAISESTA SUUNNITTELUSTA Keittiöiden toimivuus Ergonomia Energia- ja ympäristönäkökohdat Hygieniakasvatus tärkeä osa suunnittelua Vaatehuoltotilojen toimivuus Tieto- ja viestintätekniikan suunnittelu Kirjallisuutta LIITTEET Esimerkkipiirustus Hankinnat kotitalouden opetustiloihin Varoitusmerkit

4 4

5 ESIPUHE Kotitalousopetuksen opetussuunnitelman perusteissa edellytetään, että kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaat saavat runsaasti käytännön harjoitusta erilaisissa kodin töissä. Tätä varten tarvitaan hyvin suunnitellut opetustilat, joissa opetusta voidaan toteuttaa eri tavoin ja joissa oppilaille tarjoutuu mahdollisuuksia monipuolisiin oppimiskokemuksiin ja turvalliseen työskentelyyn. Hyvissä opetustiloissa oppilaat voivat myös tutustua keittiösuunnittelun onnistuneisiin toteutuksiin, esimerkiksi ergonomisiin ratkaisuihin, koneiden sijoitteluun ja materiaalivalintoihin. Tässä julkaisussa tuodaan esiin näkemyksiä kotitalouden opetustilojen teknisestä ja toiminnallisesta suunnittelusta ja varusteista. Näkemykset eivät ole normeja, sillä koulujen huonetilojen suunnittelua ei nykyisin sidota määräyksillä, vaan opetustilat suunnitellaan ja rakennetaan kussakin koulussa määriteltyjen tarpeiden pohjalta. Liitteenä oleva esimerkkipiirustus pohjautuu ekologiseen suunnitteluun ja tehokkaaseen tilamitoitukseen. Siinä kuvataan yksi opetustilamalli, joka soveltuu sekä peruskorjaukseen että uudisrakentamiseen ja jota voidaan muunnella koulun tarpeiden ja tilojen mukaisesti. Opettajien näkemykset vaihtelevat siitä, millaiset tilat ovat opetussuunnitelman painotusten ja oppilaiden työskentelyn kannalta parhaat. Siksi on tärkeää, että koulun kotitalousopettaja on mukana suunnittelussa heti alkuvaiheesta lähtien ja myös toteutusprosessin aikana. On kuitenkin hyvä pyrkiä tiettyihin yleispäteviin ratkaisuihin, jotta opetustiloissa voidaan edelleen työskennellä tehokkaasti opettajan mahdollisesti vaihduttua. Kirjassa tarkastellaan myös työturvallisuuden merkitystä opetustilojen suunnittelussa ja kotitalousopetuksessa. Perusopetus- ja lukiolakien perusteella oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, mikä on pidettävä mielessä opetustilan suunnittelussa. Lisäksi työturvallisuuslaki edellyttää, että työsuojeluvelvoitteet otetaan huomioon jo työn ja työpaikan suunnittelussa. Kirjan loppuosassa on turvallisen työskentelyn ohjeita, sillä sekä opettajan että oppilaiden tulee noudattaa työturvallisuuslainsäädäntöä. Muutama asia on esitetty sekä keittiösuunnittelu- että työturvallisuusosiossa, jotta ne korostuisivat sellaisellekin lukijalle, joka keskittyy vain osaan tekstiä. 5

6 Julkaisun on kirjoittanut työryhmä, johon ovat kuuluneet KM, ktao Mirja Hannula ja lehtori, työsuojeluvaltuutettu Leena Vuorinen sekä Opetushallituksesta yliarkkitehti Reino Tapaninen, opetusneuvos Juhani Uurto ja ylitarkastaja Kaarina Aho. Esimerkkipiirustuksen ovat laatineet arkkitehti Simo Rautamäki ja sisustusarkkitehti Leena Kolinen. Tapausselostuksen kotitalouden opetustilojen suunnittelusta on kirjoittanut tutkija Anne Malin Työtehoseurasta. Kotitalousopettajien liitto ry:n peruskoulutoimikunta on antanut kirjasta lausunnon, jonka pohjalta tekstiä on tarkistettu. Uudistetusta painoksesta on vastannut Opetushallituksesta ylitarkastaja Marjaana Manninen. 6

7 Opetuksen tavoitteet ja työtavat Kotitalousopetuksen järjestämisen lähtökohtana ovat valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuodelta Kotitalousopetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon kotitalousopetuksen toiminnallinen luonne ja työharjoituksiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat. Oppilaat harjaantuvat opiskelussaan ottamaan vastuuta ja tekemään erilaisia valintoja omaa terveyttään, ihmissuhteitaan, talouttaan, kotia ja perhettä sekä lähiympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen koskevissa kysymyksissä. Taitojen kehittyessä ja tietojen lisääntyessä oppimisen näkökulma laajenee. Tavoitteena on oppia arvioimaan kotitalouksien toiminnan ja kuluttajan valintojen merkitystä ympäristölle ja ymmärtämään kotitalouksien asemaa yhteiskunnan osana. Kotitalousopetuksen sisältöalueita ovat perhe ja yhdessä eläminen, ravitsemus ja ruokakulttuuri, kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta sekä koti ja ympäristö. Opetuksen lähtökohtana on oppilas ja hänen lähiympäristönsä: miten oppilas suoriutuu käytännön tehtävissään, miten hän ymmärtää arkitoimintojen taustalla olevia ilmiöitä ja ratkaisee ongelmia muuttuvissa oloissa sekä miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Kotitaloudessa tietojen ja taitojen yhteys on välitön, ja tavoitteena on edetä muistitiedosta ymmärrettyyn tietoon. Oppilas oppii etsimään tietoa valintojensa tueksi ja käytännön harjoituksissa yhdistämään ja soveltamaan tietojaan ja taitojaan erilaisissa tilanteissa. Oppilaiden vuorovaikutus- ja päätöksentekotaidot kehittyvät, kun he toimivat yhdessä ja harjoittelevat ottamaan vastuutta oman ryhmän toiminnasta. Opetuksessa tulee varata riittävästi aikaa käytännön työtaitojen harjaannuttamiseen. Kotitalouden oppimisympäristö koulussa muodostuu opetustilanteesta ja kotitalouden opetustilojen fyysisestä ympäristöstä, jossa tulisi voida käyttää monipuolisia opiskelumenetelmiä ja työtapoja. Työvälineiden ja materiaalien tulee antaa mahdollisuus aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Suunnittelussa on olennaista pohtia kotitalousopetuksen taidollisia tavoitteita. Suurimmat vaatimukset tiloille asettavat käytännön työtaidot, joista esimerkkejä ovat ateria- ja rahankäytön suunnittelun ja erilaisten ruoanvalmistusmenetelmien hallinta, vaatehuoltoon ja kotitalouden puhtaanapitoon liittyvät taidot, ergonominen työskentely ja työympäristön työturvallisuudesta huolehtiminen sekä jätteiden 7

8 kierrätys ja lajittelu. Kotitalouden opetustilojen säilytystilat, ergonomiset ratkaisut, koneiden sijoittelu ja materiaalivalinnat tarjoavat myös monia esimerkkejä asumisen ja keittiösuunnittelun hyvistä ratkaisuista. Opetustilojen suunnittelussa on myös otettava huomioon, että opiskelussa vaihtelevat ja täydentävät toisiaan yksilölliset käytännön harjoitukset ja yhteistoiminnallinen työskentely parin kanssa tai ryhmässä. Näyttelyjen järjestäminen, tuotteiden havainnointi, testaus ja vertailu sekä käytännön töiden ja erilaisten ongelmanratkaisutilanteiden harjoittelu yhdessä monipuolisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn kanssa luovat pohjaa oman arjen hallinnalle. Tämän julkaisun liitteenä (liite 1) on esimerkkipiirustus (kalustusmerkinnöillä varustettu pohjapiirustus) kotitalouden opetustilasta. Piirustuksen tarkoituksena on antaa tietoja siitä, minkälaisia asioita tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa kotitalouden opetustilaa ja sen kalustamista ja varustamista. Esimerkkipiirustus ei välttämättä sovellu sellaisenaan kaikkiin kouluihin, koska koulut voivat opetussuunnitelmissaan painottaa erilaisia asioita. Painotus saattaa kohdistua sellaisiinkin aihepiireihin ja sisältöihin, jotka ehkä edellyttävät enemmän tilaa kuin esimerkkipiirustuksessa on. Näin ollen kotitalouden opetustilaa suunniteltaessa lähtökohtina ovat aina koulun omat tavoitteet ja tarpeet. Suunnittelussa pyritään sellaisiin yleispäteviin ratkaisuihin, että opetustiloissa ei jouduta tekemään muutoksia, jos opettaja vaihtuu. Opetustilat Tilojen määrä Kotitalouden opetustilojen tarve, toisin sanoen tilojen määrä ja koko, määräytyy opetuksen viikkotuntimäärien ja opetusryhmien koon perusteella. Lähtökohtana on, että yksi opetustila tarvitaan, jos viikkotuntimäärä on enintään 27. Sellaisissa kouluissa, joissa työjärjestystä laadittaessa ei tarvitse ottaa huomioon oppilaiden koulukuljetuksia, voidaan yhden opetustilan käyttökapasiteetiksi laskea 30, jopa 32 viikkotuntia. Kun mainittu viikkotuntimäärä 27 (tai 30) ylittyy monella tunnilla, tarvitaan toinen opetustila. Kolmas opetustila on tarpeen, jos viikkotuntimäärä on yli 54 (tai 60) viikkotuntia jne. Tiloja suunniteltaessa ei oteta huomioon tilapäisiä vaihteluja viikkotuntien määrässä, vaan tilantarve mitoitetaan pitkäaikaiseen käyttöön, kuten koulurakenta- 8

9 misessa yleensäkin. Tämä edellyttää oppilas- ja viikkotuntimäärien ennakoimista noin 10 vuoden ajanjaksolle. Kurssimuotoisessa opiskelussa opetustunnit saattavat jakautua epätasaisesti lukuvuoden eri viikoille. Tällöin lukuvuoden kokonaistuntimäärä jaetaan lukuvuoden työviikkojen määrällä, jotta saadaan selville keskimääräinen viikkotuntien määrä. Sen perusteella arvioidaan opetustilojen tarve kuten edellä on selvitetty. Tilojen koko Kotitalouden opetustilaa suunniteltaessa selvitetään ensin, minkä kokoisia opetusryhmät tavallisimmin ovat. Opetusryhmien kokoa harkittaessa on arvioitava, minkä kokoinen ryhmä on tehokkaan työskentelyn, opettajan ohjauksen ja valvonnan sekä työturvallisuuden kannalta sopiva. Jos opetustilassa työskentelee 16 oppilasta, tarvitaan opetussuunnitelman tavoitteet huomioon ottaen pinta-alaksi noin 130 m2. Liitteenä olevassa esimerkkipiirustuksessa on lähtökohtana pidetty juuri 16 oppilaan tarvitsemia opetustiloja. Jos kotitalouden opetusryhmät ovat pysyvästi sitä pienempiä, otetaan se huomioon opetustilan mitoituksessa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että tällöinkin kaikki kotitalouden opiskeluun liittyvät toiminnot on voitava toteuttaa, joten tila joudutaan suunnittelemaan esimerkkipiirustuksesta poiketen. Mikäli koulu tarvitsee useampia kotitalouden opetustiloja kuin yhden ja tavallisin ryhmäkoko on 16 oppilasta, rakennetaan noin 130 m 2 :n suuruisia tiloja niin monta kuin viikkotuntimäärät edellyttävät. Tässä julkaisussa opetustilan suunnittelu lähtee siitä, että kukin kotitalouden opetustila on itsenäinen kokonaisuus, joten kahdella tai useammalla opetustilalla ei ole yhteistä tilaa. Opetustilan suunnittelussa on otettava huomioon se, jos esimerkiksi kansalaisopisto tai järjestöt ja yhdistykset käyttävät kotitalouden opetustilaa koulutyön ulkopuolisena aikana. Ongelmattoman yhteiskäytön edellytyksenä on, että koulun ulkopuolisilla käyttäjillä on myös omia lukittavia säilytystiloja, joissa voidaan säilyttää esimerkiksi elintarvikkeita. Kalusteet ja työvälineet ovat yleensä yhteiskäytössä. Liitteenä olevassa esimerkkipiirustuksessa on otettu huomioon vain koulun omat tarpeet, ja yhteiskäyttöön soveltuvat opetustilat saattavat edellyttää pinta-alan lisäämistä muutamilla neliömetreillä, jotta tarvittavat säilytystilat olisi mahdollista rakentaa kotitalouden tilaan. Koulun ulkopuolisia käyttäjiä varten rakennettuun tai saneerattuun lisäpinta-alaan ei kuitenkaan voida saada valtionapua peruskoulun rakentamiseen tarkoitetuista määrärahoista. 9

10 Tilojen sijainti Parhaimmassa tapauksessa kotitalouden opetustilat sijoitetaan koulurakennuksen ensimmäiseen, maan tasolla olevaan kerrokseen siten, että opetuksessa tarvittavien raaka-aineiden toimittajat voivat päästä jakeluautolla mahdollisimman lähelle opetustilaa. Myös työskentelyssä syntyvät jätteet tulisi voida kuljettaa pois mahdollisimman vaivattomasti. Koulun keittiötilojen sijainnilla on samat vaatimukset ja siksi kotitalouden opetustila ja koulun keittiötilat sijoitetaan toistensa välittömään läheisyyteen siten, että niillä on yhteinen huoltopiha purkaus- ja lastauslaitureineen. Huoltoliikenteen ajotiet rakennetaan aina kun se vain on mahdollista muualle kuin oppilaiden välituntipihalle. Mikäli koululle hankitaan suuria eriä sellaisia elintarvikkeita, joita tarvitaan myös kotitalouden opetuksessa, ne voidaan välivarastoida koulun keittiötilojen yhteydessä oleviin varastoihin. Myös tästä syystä koulun keittiötilat ja kotitalouden opetustilat on hyvä sijoittaa toistensa läheisyyteen. Kotitalouden opetuksessa on sellaisia osa-alueita, jotka liittyvät läheisesti tekstiilityöhön ja myös luonnontieteisiin. Näiden oppiaineiden välisen yhteistyön helpottamiseksi on suotavaa, että kotitalouden opetustilat sijaitsevat tekstiilityön sekä fysiikan, kemian ja biologian opetustilojen läheisyydessä. Kotitalouden opetuksessa voidaan hyödyntää myös koululla mahdollisesti olevaa kasvimaata ja kasvihuonetta, joiden ylläpito kuuluu tavallisimmin luonnontieteiden opetukseen. Kotitalouden opetustilojen sijoituksessa otetaan huomioon myös ilmansuunnat siten, ettei auringon säteily lisää jo muutoinkin opetustilassa syntyvää lämpökuormaa. Näin ollen kotitalouden opetustilojen ikkunat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan rakennuksen pohjois- tai itäsivulle. Mikäli kotitalouden opetustilat sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen, kuten tavoite on, tulisi välttää ikkunoiden sijoittamista välituntipihan puolelle, koska työskentely kotitalouden opetustiloissa saattaisi välituntien aikana häiriintyä ulkoa tulevien ärsykkeiden vuoksi. Jos koululle rakennetaan tai saneerataan useita kotitalouden opetustiloja, sijoitetaan ne toistensa yhteyteen. Tällöin huoltoliikenteen järjestelyitä on vähemmän ja myös sellaiset työvälineet tai koneet, joita ei vähäisen käyttötarpeen vuoksi ole perusteltua hankkia kuin yksi koulua kohti, ovat helpommin käytettävissä. Jos opetustiloja on useita, voidaan niiden yhteyteen sijoittaa kotitalouden opettajia varten erillinen työhuone, joka kuuluu opettajien työskentelytilojen kiintiöön. 10

11 Kotitalouden opetustilojen sijoituksessa otetaan huomioon myös tilojen ulkopuoliset käyttäjät. Yleisenä tavoitteena koulurakennuksen ulkopuolisen käytön valvonnan helpottamiseksi on, että jokainen ulkopuolinen käyttäjä kulkee vahtimestarin tai muun koulurakennuksen käytönvalvojan työpisteen kautta. Suurissa kouluissa tämä tavoite saattaa olla vaikeasti toteutettavissa ja ulkopuoliset käyttäjät joutuvat kulkemaan kotitalouden tiloihin monien käytävien kautta. Tämän välttämiseksi voidaan harkita ulkopuolisille käyttäjille tarkoitettua erillistä sisäänkäyntiä kotitaloustiloihin ja siihen liittyvän valvonnan järjestelyä. LVIS-suunnittelu ja akustinen suunnittelu LVI-suunnittelu Tilojen LVI-suunnittelussa on noudatettava Suomen rakentamismääräys-kokoelman osan D2 määräysten ja ohjeiden lisäksi Sisäilmayhdistyksen Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus -95 -julkaisun ohjeita. Opetustilassa tulee voida tehostaa ilmanvaihtoa riittävästi ruoanvalmistuksen aikana. Tehostettua ilmanvaihtoa säädetään käsiohjauksella opetustiloissa, ja mekanismin kytkin varustetaan merkkivalolla ja aikarajoittimella. Tehokkaan ilmanvaihdon aikaansaamiseksi ikkunoissa tulee olla avattavat tuuletusikkunat tai tuuletusluukut, ja tuuletusikkunoiden tulisi olla malliltaan mieluummin korkeita ja kapeita kuin neliömäisiä. Työpisteiden höyrynpoisto voidaan järjestää liesien yläpuolisten höyrykupujen avulla. Höyrykupujen alareunan tulisi olla vähintään mm:n korkeudella lattiasta. Mikäli opetustilan kattopinnasta halutaan selkeä ja rauhallinen, voidaan höyrykupujen tilalle asentaa ilmastointikatto, joka myös avartaa näkyvyyttä. Ilmastointikatto sisältää tulo- ja poistoilmayksiköt, valaisimet sekä tulo- ja poistoilmayksiköiden väliset kattoelementit. Ilmastointikattoa käytettäessä mitoitusilmavirran tulee olla vähintään 6 dm 3 / s / m 2. 11

12 Sähkösuunnittelu Sähkölaitteet on suunniteltava lakien, määräysten ja seuraavassa esitettyjen ohjeiden mukaisesti. Mikäli pistorasiat sijoittuvat sellaisten kalusteosien läheisyyteen, jotka sijaitsevat maahan johtavassa yhteydessä, on käytettävä vikavirtakytkintä. Hätäkytkimen tulee olla helposti käytettävissä, jotta virran voi katkaista kerralla koko opetustilan kojeista ja pistorasioista, lukuun ottamatta astianpesukoneita, kylmälaitteita ja valaisimia. Vain opettaja voi ottaa järjestelmän uudelleen käyttöön. Pistorasioita tulee olla riittävästi, ja niiden tulisi lisäksi olla näkyvillä ja helposti käytettävissä. Astianpesukoneet tulisi varustaa kosketusanturilla, joka laukaisee vedensyötön sulkevan magneettiventtiilin mahdollisen vesivahingon vaaran yhteydessä. Suunniteltavien valaistustasojen tulee noudattaa Suomen Valoteknillisen Seuran valaistussuosituksia. Demonstraatiota varten asennetaan tarvittaessa kohdevalaistus, joka on säädettävä. Valaistuksien kytkemisessä otetaan huomioon taulun, piirtoheittimen, television yms. asettamat vaatimukset, esimerkiksi taulun läheisyydessä on kaksi ja muualla opetustilassa toiset kaksi syttymisryhmää. 12

13 Atk-päätekaapelointi ja puhelinjärjestelmän johdotus on hyvä toteuttaa yleisen kaapelointijärjestelmän kategoria 5:n mukaisesti. Tulevaisuuden tarpeita varten tulisi järjestelmän pisteitä asentaa ryhmätyötilaan kolme liitäntää ja opettajanpöydän yhteyteen yksi liitäntä. Opettajanpöydän yhteydessä olevan atk-pisteen ja television liitäntäpaikan välille suositellaan asennettavaksi audio-videojohdotus. Akustinen suunnittelu Kotitalouden opetustilojen meluttomuus on suunnittelutavoite, joka vaikuttaa keskeisesti tilojen ergonomiaan ja käyttömukavuuteen. Puheen tajuttavuus on akustisesti mitoittava tekijä samalla tavalla kuin muissakin opetustiloissa. Kotitaloustilojen melu syntyy pääosin kotitalouskoneista, joten laitteiden riittävä hiljaisuus on varmistettava. Yleisin akustinen ongelma on ilmastoinnin ja koneellisen astianpesun melun torjunta. Astioiden käsittelyn kolina voi kuulua ympäristöön myös rakennusrunkoa pitkin, varsinkin jos pöydät on kiinnitetty seiniin ilman joustavia välikappaleita. Putkivedot on tarvittaessa kannatettava joustavasti rakenteista. Akustiikkaa koskevaa lisätietoa saa Opetushallituksen julkaisusta Koulujen akustinen suunnitteluopas (Raporttisarja 71/1994). Katso myös tämän julkaisun Vaara- ja haittatekijöiden ehkäisy -luvusta kohtaa Melu. 13

14 Opetustilojen toiminnallinen suunnittelu ja varusteet Yleisiä suunnitteluperiaatteita Hyvin suunnitellut opetustilat luovat oppilaille kotitalouden oppimisympäristön, jossa heille tarjoutuu monipuolisia oppimiskokemuksia. Opettajille ne antavat erilaisia mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa opetusta. Opetusryhmän koko tulee suhteuttaa opetustilojen tarjoamiin opetuksen mahdollisuuksiin unohtamatta työturvallisuutta. Jotta opetustilat soveltuisivat erilaisiin opetuksellisiin ratkaisuihin, tulee opettajan osallistua niiden suunnitteluun ja varustamiseen jo rakennushankkeen alkuvaiheesta lähtien. Lähtökohtina opetustilojen suunnittelulle ovat kotitalousopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Kotitalousopetuksen toiminnalliset tavoitteet asettavat tiloille vaatimuksia, joihin suunnittelussa ja rakentamisessa on kyettävä vastaamaan. Päivittäisten kotitalouden toimintojen opiskelu edellyttää muun muassa, että monipuolisia ruoanvalmistusmenetelmiä, jätteiden lajittelua sekä asunnon hoidon ja vaatehuollon töitä on voitava harjoitella käytännössä. Koska tietoverkkojen tarjoamat mahdollisuudet muuttavat oppimisen luonnetta luokkahuonekeskeisyydestä kohti avoimempaa oppimisympäristöä, varustetaan kotitaloudenkin opetustilat tietokoneilla opetuksessa tarvittavine ohjelmineen sekä Internet-yhteyksillä. Opetustilojen sisustamisessa on keskeistä viihtyisyys, valvottavuus, turvallisuus ja materiaalien helppohoitoisuus. Tilojen runsas päivittäinen käyttö vaatii kalusteilta, koneilta ja laitteilta tavallista kotitalouskäyttöä enemmän, ja siksi kalusteiden kestävyyteen ja puhdistettavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota jo valintavaiheessa. Sisustusmateriaalien valinnalla voidaan vaikuttaa suuresti myös työturvallisuuteen. Esimerkiksi opetustilan lattiamateriaalin on oltava sellainen, ettei se kastuessaankaan ole liukas. Kotitalouden opetustilat jakautuvat seuraaviin toiminta-alueisiin: eteistilat, tietopainotteiseen opetukseen ja ruokailuun tarkoitettu tila, keittiötilat, vaatehuoltotila, wc- ja suihkutila sekä ryhmätyötila, joka soveltuu monipuolisiin ryhmätyöharjoituksiin. Kullekin toiminta-alueelle sijoitetaan tarvittavat säilytystilat. Eteistiloihin sijoitetaan naulakot oppilaiden päällysvaatteille ja taso kengille sekä hyllyt laukkuja varten. Myös opetustilassa tarvittavia esiliinoja ja päähineitä säilytetään eteistiloissa. 14

15 Opetus- ja ruokailutila Tietopainotteiseen opetukseen ja ruokailuun tarvittavan tilan yhdistäminen on käytännöllinen ratkaisu. Tila sisustetaan työpöydillä, joiden muoto tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia opetusjärjestelyissä. Tuolien valinnassa on tärkeää, että ne soveltuvat erikokoisille oppilaille ja että ne voidaan tarvittaessa koota päällekkäin. 15

16 Opetustilaan sijoitetaan tussi- tai liitutaulu, valkokangas ja piirtoheitin tai dokumenttikamera. Piirtoheittimelle tai dokumenttikameralle varataan paikka opettajanpöydän päässä, ja se sijoitetaan siirrettävään vaunuun, jolloin sitä voidaan käyttää eri puolilla opetustilaa. Valkokangas asennetaan kiskoon. Tietokoneet ja verkkoyhteydet sijoitetaan erilaisia käyttötilanteita huomioon ottaen. Kannettavat tietokoneet ja langaton verkkoyhteys mahdollistavat joustavan käytön erilaisissa opetustilanteissa. Dataprojektorin käyttämiseen opetustilanteissa varataan mahdollisuus. Televisio- ja video/dvd-yhdistelmän asentaminen seinälle tai kattoon säästää tilaa. Diaprojektori ja siirtoheitin säilytetään tieto-opetustilan välittömässä läheisyydessä. Taulun alapuolelle opettajanpöydän taakse varataan tila kaapistolle, jossa voidaan säilyttää esimerkiksi julisteita ja kuvatauluja. Kaapiston syvyys saa olla mm, jotta taululle kirjoittaminen sujuu vaivattomasti. Kuva 1. Kuvataulujen säilytyslaatikko opettajanpöydän takana Myllymäen koulussa Vantaalla. (Kuva Leena Vuorinen) 16

17 Keittiötilat Keittiötilojen suunnittelussa on keskeistä sijoittaa eri toiminnot niin, että edestakaista liikkumista luokassa voidaan vähentää. Kulkureittien suunnittelu ja toimintojen keskittäminen on tärkeää, koska niiden avulla voidaan vaikuttaa opetustilanteen sujumiseen. Esimerkiksi käsienpesualtaat sijoitetaan siten, että oppilaat voivat pestä kätensä heti opetustilaan tullessaan. Ruokailu- ja tarjoiluastioiden säilytystilojen sijoittaminen astianpesukoneiden läheisyyteen vähentää myös liikkumisen tarvetta, mikä rauhoittaa opetustilannetta. Astiakaappien malliin ja kokoon vaikuttavat käytettävissä oleva tila sekä ruokailuja tarjoiluastioiden määrä. Jos astianpesukoneet sijoitetaan lattiatasolle, ne varustetaan kaatumisen-estosuojilla. Koneiden sijoittamista vierekkäin tulee välttää, jotta niiden täyttö ja tyhjentäminen sujuvat joustavasti. Astianpesukoneiden läheisyyteen sijoitettavat vaunut ovat yksi vaihtoehto astioiden kuljetukseen luokassa. Jätteiden lajittelu hoidetaan opetustilassa keskitetysti. Lajittelukeskukseen varataan riittävästi tilaa biojätteelle, sekajätteelle, paperille, pahville, maito- ja mehupurkeille, metallille sekä lasille. Työskentelyssä syntyvä ruokajäte kerätään työpisteissä esimerkiksi helposti puhdistettaviin muovirasioihin ja käsitellään kuten muutkin jätteet opetustilan jäteaseman yhteydessä. Bio- ja sekajäteastiat tyhjennetään päivittäin ja niiden valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota puhdistettavuuteen. Biojäteastia sijoitetaan siten, että se on helppo ottaa esille. Jäteastioiden pesupiste sijoitetaan jätteiden lajittelukeskukseen. Jää-viileäkaappi sijoitetaan opettajanpöydän läheisyyteen, jotta sen käyttöä on helppo valvoa. Myös pakastimen sijoituspaikkaa suunniteltaessa on otettava huomioon sen valvottavuus. Pakastimeen olisi hyvä sisältyä myös pakasteiden hidasta sulattamista varten osasto, jonka lämpötila on 0 C. Ovien sopiva aukeamissuunta lisää sekä jää-viileäkaapin että pakastimen käyttömukavuutta. Jää-viileäkaapin vieressä tarvitaan laskutaso, jollaisena tarvittaessa voi toimia myös siirrettävä vaunu. 17

18 Keittiötilan työyksiköt suunnitellaan yleensä neljän oppilaan työskentelypaikoiksi. U-keittiössä kalusteet on sijoitettu yhtäjaksoisesti kolmelle seinälle. Toinen vaihtoehto on II-keittiö, jossa kalusteet ovat vastakkaisilla seinillä. U- tai II-keittiöissä vastakkaisten kalusteiden väliin tulee vapaata tilaa vähintään mm uunien käytön turvallisuuden lisäämiseksi. Työyksikössä tarvitaan jokaista oppilasta kohti työpöytätilaa mm. Työyksiköt varustetaan vetolaatikostoilla, jolloin työpöydän alla oleva tila saadaan tehokkaimmin käyttöön. U-keittiön nurkkakaappien valintaan kannattaa kiinnittää huomiota, jotta niissä voidaan säilyttää esimerkiksi harvoin käytettäviä astioita ja kodinkoneita. Esimerkkipiirustuksessa on nurkassa karusellikaappi, toinen vaihtoehto voisi olla kulmahyllykaappi. Yksi työyksiköistä suunnitellaan sellaiseksi, että se on muunneltavissa liikuntaesteisten oppilaiden käyttöön. Kuva 2. Iitin yläasteella työpöytien väliin on sijoitettu teline kirjoja ja työohjeita varten. Teline on irrallinen ja se poistetaan silloin, kun laajempaa tilaa tarvitaan käyttöön. (Kuva Seija Lintukangas) 18

19 Työyksiköihin hankitaan hankintaluettelon mukaiset työvälineet (liite 2). Mikroaaltouunin mallin valinnassa on kiinnitettävä huomiota sen sijoituspaikan ja käytön vaatimuksiin. On tarkistettava, että uunin luukun aukeamissuunta on sopiva ja että vieressä on laskutilaa. Mikroaaltouuni voidaan sijoittaa kahden työyksikön väliselle työpöydälle, jolloin samaa mikroaaltouunia voivat käyttää kahden työyksikön oppilaat. Toinen vaihtoehto on sijoittaa mikroaaltouuni jokaiseen työyksikköön, jolloin sen sijoituspaikkana voisi olla kaapisto. Liesien valinnassa tärkeää on kestävyys, helppokäyttöisyys ja puhdistettavuus. Osa uuneista voisi olla kiertoilmauuneja. Esimerkkinä tarvitaan ainakin yksi keraaminen liesitaso, joka voidaan sijoittaa esimerkiksi ryhmätyötilaan. Liesien sijoittamisesta työyksiköiden päähän voi aiheutua vaaratilanteita, joten lieden molemmille puolille suositellaan laskutasoa. Työyksiköissä liesien toiselle puolelle sijoitetaan 300 mm leveä työvälinelaatikosto. Silloin lieden käyttö onnistuu myös laatikoston yli ja laskennallisesti voidaan varata yksi liedensivu oppilasta kohti. Jätehuolto opetustilassa kannattaa hoitaa keskitetysti. Jokaiseen työyksikköön on kuitenkin varattava pienet bio- ja sekajäteastiat, jotka tyhjennetään opiskelujakson aikana opetustilan yhteisiin astioihin. Jos työyksiköihin sijoitetaan kiinteät lajitteluastiat, on niiden puhdistettavuus tarkistettava jo hankintavaiheessa. Vaatehuoltotila Vaatehuoltotilaan varataan paikka likapyykin lajitteluun ja säilytykseen, pyykin kone- ja käsinpesuun, kuivaukseen ja jälkikäsittelyyn sekä puhtaan pyykin säilytykseen. Pyykin lajittelupisteeseen sijoitetaan esimerkiksi kaksi komerokaappia, joissa on riittävä määrä lankakoreja. Pyykinpesukoneen malli valitaan käytettävissä olevan tilan mukaan ja käsinpesuun varataan pesuallas. Vaatehuoltotilaan voidaan sijoittaa sekä pyykin kuivausrumpu että kuivauskaappi ja vaatehuoltotila varustetaan lattiakaivolla. Myös pyykin tasokuivausta varten tarvitaan oma paikka. 19

20 Vaatehuoltotilaan varataan tila kahdelle silityspaikalle, mankelille ja pyykin vetolaitteelle. Silityspaikkojen sijoittamisessa on otettava huomioon sekä oikea- että vasenkätisten silittäjien tilatarpeet. Vaatehuoltotiloissa tarvitaan säilytystilaa sekä puhtaiden pyyheliinojen, pöytäliinojen ja esiliinojen säilyttämistä varten että silitystarvikkeille ja pyykinpesussa tarvittaville pesuaineille. Ryhmätyötila Ryhmätyötilassa on oltava mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Ryhmätyötilaan sijoitetaan tietokone sekä puhelin- ja verkkoyhteydet. Lisäksi varataan säilytystilaa erilaiselle oppimateriaalille, kuten kirjoille, lehdille, esitteille, tuote- ja pakkausnäytteille, videoille, dioille ja julisteille. Säilytystilaa tarvitaan myös keskeneräisille ryhmätyöaineistoille. Ryhmätyötilaan sijoitetaan myös keittiöyksikkö, joka voi olla I:n tai L:n muotoinen. Keittiö suunnitellaan sellaiseksi, että sitä voidaan käyttää keittiösuunnittelun esimerkkinä: lieden ja vesipisteen väliin tulee jäädä vapaata työpöytätilaa vähintään 600 mm, lieden molemmille puolille varataan laskutilaa ja liesituulettimen tulee olla helposti puhdistettava. Ryhmätyötilan ruokailu- ja työpöydäksi valitaan monikäyttöinen malli, jolloin sitä voidaan käyttää keittiön työpöytänä tai kirjallisiin tehtäviin. Tila sijoitetaan niin, että sitä voidaan valvoa. Muut säilytystilat Kuivien elintarvikkeiden varasto sijoitetaan ulko-oven läheisyyteen, jotta tavaroiden tuominen sujuu vaivattomasti. Kuiva-ainevarasto varustetaan hyllyillä, ja sen oven tulee olla lukittava. Siivousvälinekaapin sijoituspaikkaa suunniteltaessa otetaan huomioon vesipisteen läheisyys. Siivousvälinekaapissa tai sen välittömässä läheisyydessä olevassa kaapissa säilytetään opetuksessa tarvittavat ylläpitosiivouksen siivousaineet ja -välineet sekä harvoin tarvittavat siivousaine- ja välinenäytteet. Siivouskaapiksi valitaan sokkeliton, normaalia komerokaappia leveämpi malli, jossa on siivousvälinepidikkeet. 20

21 Työturvallisuus Työturvallisuuslaissa ( /738) kiinnitetään erityistä huomiota tapaturmien, ammattitautien ja terveydellisten haittojen ehkäisyyn. Työturvallisuuslaki 10 1 mom.: Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: 1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara kiinnittäen huomiota erityisesti kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyviin 5 luvussa tarkoitettuihin vaaroihin ja haittoihin; 2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet; 3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä; 4) työn kuormitustekijät; ja 5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara. Työturvallisuuslain mukaan terveyden ylläpitoon kuuluu sekä fyysisen että henkisen terveyden turvaaminen ja ylläpitäminen työssä. Kotitalousopettajan terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää esimerkiksi siten, että opetusryhmiä ei järjestetä liian suuriksi, työpaikan tekniset puutteet poistetaan ja opettaja perehdytetään riittävästi työhönsä. Myös oppilaiden työskentelyyn koulussa ja työharjoittelussa sovelletaan työturvallisuuslakia. Muita yleisiä työturvallisuuteen liittyviä seikkoja selvitetään Kunnallisen alan yleisessä työsuojeluoppaassa sekä erityisesti Opetusalan työsuojeluoppaassa. Töiden ja tilojen järjestelyissä tulee lisäksi noudattaa Työsuojeluhallituksen laatimia turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita, nuorten työntekijöiden työsuojelusta annettuja säädöksiä ja ohjeita sekä mm. elintarvikelakia, kemikaalilakia, terveydenhuoltolakia ja jätehuoltolakia. Opetusala poikkeaa muista aloista siinä, että opettajilla on erityinen vastuu oppilaan ohjaamisesta ja valvonnasta. Oppilaiden koulussa omaksumat turvalliset ja terveelliset työtavat sekä myönteiset asenteet työsuojelua kohtaan vaikuttavat myös tulevaisuudessa työelämään. On 21

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 351 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen

Lisätiedot

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet SALAMANTERI OS200 Asennus- ja käyttöohjeet SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 2. Turvaohjeet... 3 3. Asennus... 3 4. Laitteen kuljetus ja siirto... 3 5. Käyttöpaneeli... 4 6. Käyttö... 4 7. Puhdistus ja

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki (738/2002)

Työturvallisuuslaki (738/2002) Työturvallisuuslaki (738/2002) Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain 1 :ssä on säännös lain tarkoituksesta. Sen mukaan lain tarkoituksena on työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi parantaa

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Siivouspalvelukuvaus LIITE 1

Siivouspalvelukuvaus LIITE 1 Siivouspalvelukuvaus LIITE 1 Asiakas Sopimuskohde / osoite Ylläpitosiivous Wiitaunioni; siivouspalvelut Muurasjärven ala-aste; A-rakennus Ristimäentie 9 44 880 Muurasjärvi Siivottava pinta-ala 559,40 m2

Lisätiedot

Siivouspalvelukuvaus Liite 2

Siivouspalvelukuvaus Liite 2 1 Siivouspalvelukuvaus Liite 2 Asiakas Sopimuskohde / osoite Wiitaunioni; siivouspalvelut Päiväkoti Tuulentupa Työväentalontie 2 44 500 VIITASAARI Siivottava pinta-ala 161,0 m2 Päivittäinen työaika 1,75

Lisätiedot

Kampaamo, parturi, kauneushoitola, jalkahoitola tai tatuointi-/lävistysliike. Espoon seudun ympäristöterveys Ohje 27.4.2009

Kampaamo, parturi, kauneushoitola, jalkahoitola tai tatuointi-/lävistysliike. Espoon seudun ympäristöterveys Ohje 27.4.2009 Kampaamo, parturi, kauneushoitola, jalkahoitola tai tatuointi-/lävistysliike Espoon seudun ympäristöterveys Ohje 27.4.2009 ESPOON KAUPUNKI OHJE 2 (6) ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYS KAMPAAMON, PARTURIN,

Lisätiedot

KYLPYHUONEEN LÄMMITIN

KYLPYHUONEEN LÄMMITIN KYLPYHUONEEN LÄMMITIN Mallit: ETG500, ETG700, ETG100 Kuvassa oleva lämmitin on malli, eikä välttämättä vastaa paketissa olevaa tuotetta. Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen lämmittimen käyttöönottoa.

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Eija Paukkuri, kehittämispäällikkö Kasvatus- ja opetuskeskus, Nokia 6.6.2013

Eija Paukkuri, kehittämispäällikkö Kasvatus- ja opetuskeskus, Nokia 6.6.2013 Eija Paukkuri, kehittämispäällikkö Kasvatus- ja opetuskeskus, Nokia 6.6.2013 kuulutusjärjestelmä on puutteellinen tai sitä ei ole kaiuttimia ei ole kaikkiin opetustiloihin ovien lukitus on puutteellinen

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi

Lisätiedot

OIVA valvontatietojen julkistaminen

OIVA valvontatietojen julkistaminen OIVA valvontatietojen julkistaminen Oiva- asteikko 2 Miten luet Oivaraporttia Tarkastettavat asiat koottu 18 ryhmään vähittäismyynti ja tarjoilu 1. Omavalvontasuunnitelma 2. Tilojen ja välineiden soveltuvuus,

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

JOPO - Työssäoppimisjakso

JOPO - Työssäoppimisjakso 2010 JOPO - Työssäoppimisjakso Oulunsalon yläaste 12.1.2010 Yhteystiedot Oulunsalon yläaste Opintie 6 90460 Oulunsalo Seppo Pasanen 050 388 6990 rehtori seppo.pasanen@oulunsalo.fi Maria Kauppinen 050 388

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Kotitalouksien sähköpalojen torjunta

Kotitalouksien sähköpalojen torjunta Suojeluohje 3/2008 Sisältö 1. Suojeluohjeen tarkoitus... 1 2. Suojeluohjeen velvoittavuus... 1 3. Sähköasennusten määräaikaistarkastukset... 1 4. Sähköasennukset... 1 5. Sulakkeen palaminen tai johtosuojan

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen MÄÄRITELMÄ Työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen, on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta,

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

TÄRKEÄT TURVATOIMENPITEET

TÄRKEÄT TURVATOIMENPITEET keraamisen kulhon käyttöohjeet Sisällysluettelo Keraamisen kulhon TURVALLISUUS Tärkeät turvatoimenpiteet...5 keraamisen kulhon käyttö Keraamisen kulhon kiinnittäminen...6 Keraamisen kulhon irrottaminen...7

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus 1 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus Omavalvontasuunnitelmassa pyritään kuvailemaan elintarvikehuoneiston toimintaa mahdollisimman

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Asiakirjatyyppi 1/6 28.11.2012

Asiakirjatyyppi 1/6 28.11.2012 Asiakirjatyyppi 1/6 PALVELUKUVAUS Ojoisten Lasten talo, (päiväkoti, esikoulu, koulu ja neuvola) (elokuu 2013) Ylläpitosiivous Tuulikaapit Märkäeteiset Ovista ja ovenpielistä likaantuneiden kohtien pyyhintä

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset lasten ruokailussa. Virpi Rossi Johtava ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupunki 11.2.2014 Karoliina Väisänen lehtori JAMK

Hygieniavaatimukset lasten ruokailussa. Virpi Rossi Johtava ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupunki 11.2.2014 Karoliina Väisänen lehtori JAMK Hygieniavaatimukset lasten ruokailussa Virpi Rossi Johtava ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupunki 11.2.2014 Karoliina Väisänen lehtori JAMK 14.2.2014 Ilmoitettu elintarvikehuoneisto Päiväkotien

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Kiinteistönomistajan ja asukkaan välinen. vastuunjakotaulukko 2.12.2015. Lämmitys. Ilmanvaihto

Kiinteistönomistajan ja asukkaan välinen. vastuunjakotaulukko 2.12.2015. Lämmitys. Ilmanvaihto Kiinteistönomistajan ja asukkaan välinen 2.12.2015 vastuunjakotaulukko Tämä taulukko määrittelee asukkaan ja kiinteistön omistajan väliset vastuut asunnon hoidossa. Epäselvissä tilanteissä ota yhteyttä

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI TARKASTUSKERTOMUS 1 (5) Nro: 09/3025. Osallistujat Rehtori Ensio Vatanen

ITÄ-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI TARKASTUSKERTOMUS 1 (5) Nro: 09/3025. Osallistujat Rehtori Ensio Vatanen ITÄ-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI TARKASTUSKERTOMUS 1 (5) Päivämäärä 13.5.2009 TYÖSUOJELUTARKASTUS Tarkastuspäivä ja aika 6.5.2009 klo 11.30 13.45 Työnantaja Postiosoite Työpaikka Postiosoite Tarkastuksen aihe

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PÖYTÄUUNI KAHDELLA KEITINALUEELLA

KÄYTTÖOHJE PÖYTÄUUNI KAHDELLA KEITINALUEELLA KÄYTTÖOHJE PÖYTÄUUNI KAHDELLA KEITINALUEELLA MALLIN NUMERO EO 7150, EO 7143 Tuote on EU-n direktiivien 2006/95/EC (LVD) ja 2004/108/EC (EMC) mukainen. TEKNISET TIEDOT Virtajännite 220-240V~ 50Hz Teho:

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Cold Line -kylmäkalusteet

Cold Line -kylmäkalusteet Cold Line -kylmäkalusteet ENERGIATEHOKKUUS SÄÄSTÄÄ LUONTOA JA KUSTANNUKSIA Cold Line Elintarvikkeiden ja juo Cold Line -tuoteryhmä on eurooppalaisen kylmäkalustestandardin mukainen, erityisesti ravintoloiden

Lisätiedot

Miten saamme aikaan paremman työpäivän?

Miten saamme aikaan paremman työpäivän? Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä

Lisätiedot

Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan Tehtaalla

Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan Tehtaalla Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan Tehtaalla Tärkeä tuoteturvallisuus Tämä esite on tarkoitettu koko Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaan henkilöstölle,

Lisätiedot

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 1 Tilapäisen tulityön suorittaminen Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 2 Sisällys Tilapäisen tulityön suorittaminen... 1 Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

Säilytystilaa kodin kaikkiin tiloihin.

Säilytystilaa kodin kaikkiin tiloihin. Ideakuvastosta saat vinkkeä miten voit rakentaa kodin säilytystilat toimiviksi ja ilmeeltään yhtenäisiksi. Mitä pienempi asunto, sitä tärkeämpää on osata ottaa kaikki tila käyttöön. Mallisto on erittäin

Lisätiedot

Laki nuorista työntekijöistä

Laki nuorista työntekijöistä Laki nuorista työntekijöistä N:o 998/1993 Muutokset: 687/1995, 408/1996, 859/1996, 16/1997, 754/1998, 57/2001 ja 746/2002 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työhön, jota alle

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kotitalous 7. VUOSILUOKKA, KURSSIT 1 3

Kotitalous 7. VUOSILUOKKA, KURSSIT 1 3 Kotitalous OPPIAINEEN KUVAUS Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Asiakirjatyyppi 1/6 25.1.2013

Asiakirjatyyppi 1/6 25.1.2013 Asiakirjatyyppi 1/6 PALVELUKUVAUS Ojoisten Lasten talo, (päiväkoti, esikoulu, koulu ja neuvola) (elokuu 2013) Ylläpitosiivous Tuulikaapit Märkäeteiset Ovista ja ovenpielistä likaantuneiden kohtien pyyhintä

Lisätiedot

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA MUSTIKKAHAAN HUOLTO OY Versio 2016 OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiölaki 5. luku 2, osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle,

Lisätiedot

Spinn Blender. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual BL-5W

Spinn Blender. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual BL-5W Spinn Blender Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual Ugit officia porem et ent, inctorem resent volorumqui bearum corestota et ut am quo magnihitae. BL-5W BL-5W_Spinn_IM_Wilfa.indd

Lisätiedot

Säilytystilaa kodin kaikkiin tiloihin.

Säilytystilaa kodin kaikkiin tiloihin. Ideakuvastosta saat vinkkeä miten voit rakentaa kodin säilytystilat toimiviksi ja ilmeeltään yhtenäisiksi. Mitä pienempi asunto, sitä tärkeämpää on osata ottaa kaikki tila käyttöön. Mallisto on erittäin

Lisätiedot

Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Sucros Oy:n tehtaalla

Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Sucros Oy:n tehtaalla Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Sucros Oy:n tehtaalla Tämä esite on tarkoitettu SUCROS Oy:n henkilöstölle, ulkopuoliselle työvoimalle, vieraille sekä muille henkilöille, jotka

Lisätiedot

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA Terveydensuojelujaosto 43 16.06.2015 MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA TERVSJST 16.06.2015 43 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Keittiön n ilmastointi

Keittiön n ilmastointi Keittiön n ilmastointi TAVOITTEET Keittiön ilmastoinnin tavoitteet ovat: - korkea hygieniataso - terveellinen, turvallinen ja viihtyisä työympäristö Ruoan valmistus ja elintarviketuotanto edellyttävät,

Lisätiedot

RUUANKULJETUSVAUNU METOS TERMIA 1000, 1500 H, HL, I

RUUANKULJETUSVAUNU METOS TERMIA 1000, 1500 H, HL, I RUUANKULJETUSVAUNU METOS TERMIA 1000, 1500 H, HL, I Asennus- ja käyttöohjeet 3755281 3755280 3755279 3755278 3755277 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...3 1.1. Käsikirjassa käytetyt merkinnät...3 1.2. Laitteessa

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

TURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti.

TURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Oma turvallisuuteni Valitse kyllä tai ei. TURVALLISESTI Tiedän hätänumeron. kyllä ei KODISSANI Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Huoneessani on toimiva palovaroitin. Tiedän, mitä

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi 10.2.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri 1 työturvallisuus on kiinteä

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Rysätie 11, PL 2415, 02070 Espoon Kaupunki

Toimipaikan osoite Rysätie 11, PL 2415, 02070 Espoon Kaupunki ESPOON KAUPUNKI TARKASTUSKERTOMUS 1(5) 1. TOIMIJAN JA TOIMIPAIKAN TIEDOT Toimijan nimi (Yrityksen nimi) Espoon kaupunki/sotet Toimijan osoite PL 2415, 02260 Espoo Laskutusosoite Y-tunnus 0101263-6 Puhelin

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 (10p.) Toimintaympäristön esittely

TEHTÄVÄ 1 (10p.) Toimintaympäristön esittely TEHTÄVÄ 1 (10p.) Toimintaympäristön esittely Esittele saamasi toimintaympäristö työpaikkaan tulleelle uudelle toimitilahuoltajalle. Hän on ensimmäistä päivää töissä ja tehtävänäsi on esittelellä hänelle

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 27 Puhallusvillan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1

Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1 Loimaan kaupunki Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1 1.YHTEISKOULU, HIRVIKOSKEN YHTENÄISKOULU JA KESKUSKOULU Työkorkeus ylläpitosiivouksessa on ylettyvyyskorkeus, harvemmin

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT A. YLEISET SÄÄNNÖT 1. Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Lisätiedot

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT Hankkeeseen ryhtyvät Maatilan rakennustyömaa on yhteinen työpaikka Yksi kokonaisuutta hallitseva työnantaja Työpaikka, jossa toimii useampi kuin

Lisätiedot