Kotitalouden opetustilat & työturvallisuus KAARINA AHO JA MARJAANA MANNINEN (TOIM.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitalouden opetustilat & työturvallisuus KAARINA AHO JA MARJAANA MANNINEN (TOIM.)"

Transkriptio

1 Kotitalouden opetustilat & työturvallisuus KAARINA AHO JA MARJAANA MANNINEN (TOIM.)

2 Opetushallitus ja tekijät Taitto: Elvi Turtiainen ISBN: Uudistettu 2. painos Edita Prima Oy, Helsinki

3 Sisältö ESIPUHE... 5 OPETUKSEN TAVOITTEET JA TYÖTAVAT... 7 OPETUSTILAT... 8 Tilojen määrä... 8 Tilojen koko... 9 Tilojen sijainti LVIS-SUUNNITTELU JA AKUSTINEN SUUNNITTELU LVI-suunnittelu Sähkösuunnittelu Akustinen suunnittelu OPETUSTILOJEN TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU JA VARUSTEET Yleisiä suunnitteluperiaatteita Opetus- ja ruokailutila Keittiötilat Vaatehuoltotila Ryhmätyötila Muut säilytystilat TYÖTURVALLISUUS Vaara- ja haittatekijöiden ehkäisy Elintarvikkeiden mikrobiologiset riskit Nuoret ja työlainsäädäntö Turvallisen ruoanvalmistuksen aakkoset Turvallisen työskentelyn ohjeet Paloturvallisuusohjeet Kotitalouden opetustilojen suunnittelu liikuntaesteisille soveltuviksi TAPAUSSELOSTUS KOTITALOUDEN OPETUSTILOJEN UUDENLAISESTA SUUNNITTELUSTA Keittiöiden toimivuus Ergonomia Energia- ja ympäristönäkökohdat Hygieniakasvatus tärkeä osa suunnittelua Vaatehuoltotilojen toimivuus Tieto- ja viestintätekniikan suunnittelu Kirjallisuutta LIITTEET Esimerkkipiirustus Hankinnat kotitalouden opetustiloihin Varoitusmerkit

4 4

5 ESIPUHE Kotitalousopetuksen opetussuunnitelman perusteissa edellytetään, että kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaat saavat runsaasti käytännön harjoitusta erilaisissa kodin töissä. Tätä varten tarvitaan hyvin suunnitellut opetustilat, joissa opetusta voidaan toteuttaa eri tavoin ja joissa oppilaille tarjoutuu mahdollisuuksia monipuolisiin oppimiskokemuksiin ja turvalliseen työskentelyyn. Hyvissä opetustiloissa oppilaat voivat myös tutustua keittiösuunnittelun onnistuneisiin toteutuksiin, esimerkiksi ergonomisiin ratkaisuihin, koneiden sijoitteluun ja materiaalivalintoihin. Tässä julkaisussa tuodaan esiin näkemyksiä kotitalouden opetustilojen teknisestä ja toiminnallisesta suunnittelusta ja varusteista. Näkemykset eivät ole normeja, sillä koulujen huonetilojen suunnittelua ei nykyisin sidota määräyksillä, vaan opetustilat suunnitellaan ja rakennetaan kussakin koulussa määriteltyjen tarpeiden pohjalta. Liitteenä oleva esimerkkipiirustus pohjautuu ekologiseen suunnitteluun ja tehokkaaseen tilamitoitukseen. Siinä kuvataan yksi opetustilamalli, joka soveltuu sekä peruskorjaukseen että uudisrakentamiseen ja jota voidaan muunnella koulun tarpeiden ja tilojen mukaisesti. Opettajien näkemykset vaihtelevat siitä, millaiset tilat ovat opetussuunnitelman painotusten ja oppilaiden työskentelyn kannalta parhaat. Siksi on tärkeää, että koulun kotitalousopettaja on mukana suunnittelussa heti alkuvaiheesta lähtien ja myös toteutusprosessin aikana. On kuitenkin hyvä pyrkiä tiettyihin yleispäteviin ratkaisuihin, jotta opetustiloissa voidaan edelleen työskennellä tehokkaasti opettajan mahdollisesti vaihduttua. Kirjassa tarkastellaan myös työturvallisuuden merkitystä opetustilojen suunnittelussa ja kotitalousopetuksessa. Perusopetus- ja lukiolakien perusteella oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, mikä on pidettävä mielessä opetustilan suunnittelussa. Lisäksi työturvallisuuslaki edellyttää, että työsuojeluvelvoitteet otetaan huomioon jo työn ja työpaikan suunnittelussa. Kirjan loppuosassa on turvallisen työskentelyn ohjeita, sillä sekä opettajan että oppilaiden tulee noudattaa työturvallisuuslainsäädäntöä. Muutama asia on esitetty sekä keittiösuunnittelu- että työturvallisuusosiossa, jotta ne korostuisivat sellaisellekin lukijalle, joka keskittyy vain osaan tekstiä. 5

6 Julkaisun on kirjoittanut työryhmä, johon ovat kuuluneet KM, ktao Mirja Hannula ja lehtori, työsuojeluvaltuutettu Leena Vuorinen sekä Opetushallituksesta yliarkkitehti Reino Tapaninen, opetusneuvos Juhani Uurto ja ylitarkastaja Kaarina Aho. Esimerkkipiirustuksen ovat laatineet arkkitehti Simo Rautamäki ja sisustusarkkitehti Leena Kolinen. Tapausselostuksen kotitalouden opetustilojen suunnittelusta on kirjoittanut tutkija Anne Malin Työtehoseurasta. Kotitalousopettajien liitto ry:n peruskoulutoimikunta on antanut kirjasta lausunnon, jonka pohjalta tekstiä on tarkistettu. Uudistetusta painoksesta on vastannut Opetushallituksesta ylitarkastaja Marjaana Manninen. 6

7 Opetuksen tavoitteet ja työtavat Kotitalousopetuksen järjestämisen lähtökohtana ovat valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuodelta Kotitalousopetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon kotitalousopetuksen toiminnallinen luonne ja työharjoituksiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat. Oppilaat harjaantuvat opiskelussaan ottamaan vastuuta ja tekemään erilaisia valintoja omaa terveyttään, ihmissuhteitaan, talouttaan, kotia ja perhettä sekä lähiympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen koskevissa kysymyksissä. Taitojen kehittyessä ja tietojen lisääntyessä oppimisen näkökulma laajenee. Tavoitteena on oppia arvioimaan kotitalouksien toiminnan ja kuluttajan valintojen merkitystä ympäristölle ja ymmärtämään kotitalouksien asemaa yhteiskunnan osana. Kotitalousopetuksen sisältöalueita ovat perhe ja yhdessä eläminen, ravitsemus ja ruokakulttuuri, kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta sekä koti ja ympäristö. Opetuksen lähtökohtana on oppilas ja hänen lähiympäristönsä: miten oppilas suoriutuu käytännön tehtävissään, miten hän ymmärtää arkitoimintojen taustalla olevia ilmiöitä ja ratkaisee ongelmia muuttuvissa oloissa sekä miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Kotitaloudessa tietojen ja taitojen yhteys on välitön, ja tavoitteena on edetä muistitiedosta ymmärrettyyn tietoon. Oppilas oppii etsimään tietoa valintojensa tueksi ja käytännön harjoituksissa yhdistämään ja soveltamaan tietojaan ja taitojaan erilaisissa tilanteissa. Oppilaiden vuorovaikutus- ja päätöksentekotaidot kehittyvät, kun he toimivat yhdessä ja harjoittelevat ottamaan vastuutta oman ryhmän toiminnasta. Opetuksessa tulee varata riittävästi aikaa käytännön työtaitojen harjaannuttamiseen. Kotitalouden oppimisympäristö koulussa muodostuu opetustilanteesta ja kotitalouden opetustilojen fyysisestä ympäristöstä, jossa tulisi voida käyttää monipuolisia opiskelumenetelmiä ja työtapoja. Työvälineiden ja materiaalien tulee antaa mahdollisuus aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Suunnittelussa on olennaista pohtia kotitalousopetuksen taidollisia tavoitteita. Suurimmat vaatimukset tiloille asettavat käytännön työtaidot, joista esimerkkejä ovat ateria- ja rahankäytön suunnittelun ja erilaisten ruoanvalmistusmenetelmien hallinta, vaatehuoltoon ja kotitalouden puhtaanapitoon liittyvät taidot, ergonominen työskentely ja työympäristön työturvallisuudesta huolehtiminen sekä jätteiden 7

8 kierrätys ja lajittelu. Kotitalouden opetustilojen säilytystilat, ergonomiset ratkaisut, koneiden sijoittelu ja materiaalivalinnat tarjoavat myös monia esimerkkejä asumisen ja keittiösuunnittelun hyvistä ratkaisuista. Opetustilojen suunnittelussa on myös otettava huomioon, että opiskelussa vaihtelevat ja täydentävät toisiaan yksilölliset käytännön harjoitukset ja yhteistoiminnallinen työskentely parin kanssa tai ryhmässä. Näyttelyjen järjestäminen, tuotteiden havainnointi, testaus ja vertailu sekä käytännön töiden ja erilaisten ongelmanratkaisutilanteiden harjoittelu yhdessä monipuolisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn kanssa luovat pohjaa oman arjen hallinnalle. Tämän julkaisun liitteenä (liite 1) on esimerkkipiirustus (kalustusmerkinnöillä varustettu pohjapiirustus) kotitalouden opetustilasta. Piirustuksen tarkoituksena on antaa tietoja siitä, minkälaisia asioita tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa kotitalouden opetustilaa ja sen kalustamista ja varustamista. Esimerkkipiirustus ei välttämättä sovellu sellaisenaan kaikkiin kouluihin, koska koulut voivat opetussuunnitelmissaan painottaa erilaisia asioita. Painotus saattaa kohdistua sellaisiinkin aihepiireihin ja sisältöihin, jotka ehkä edellyttävät enemmän tilaa kuin esimerkkipiirustuksessa on. Näin ollen kotitalouden opetustilaa suunniteltaessa lähtökohtina ovat aina koulun omat tavoitteet ja tarpeet. Suunnittelussa pyritään sellaisiin yleispäteviin ratkaisuihin, että opetustiloissa ei jouduta tekemään muutoksia, jos opettaja vaihtuu. Opetustilat Tilojen määrä Kotitalouden opetustilojen tarve, toisin sanoen tilojen määrä ja koko, määräytyy opetuksen viikkotuntimäärien ja opetusryhmien koon perusteella. Lähtökohtana on, että yksi opetustila tarvitaan, jos viikkotuntimäärä on enintään 27. Sellaisissa kouluissa, joissa työjärjestystä laadittaessa ei tarvitse ottaa huomioon oppilaiden koulukuljetuksia, voidaan yhden opetustilan käyttökapasiteetiksi laskea 30, jopa 32 viikkotuntia. Kun mainittu viikkotuntimäärä 27 (tai 30) ylittyy monella tunnilla, tarvitaan toinen opetustila. Kolmas opetustila on tarpeen, jos viikkotuntimäärä on yli 54 (tai 60) viikkotuntia jne. Tiloja suunniteltaessa ei oteta huomioon tilapäisiä vaihteluja viikkotuntien määrässä, vaan tilantarve mitoitetaan pitkäaikaiseen käyttöön, kuten koulurakenta- 8

9 misessa yleensäkin. Tämä edellyttää oppilas- ja viikkotuntimäärien ennakoimista noin 10 vuoden ajanjaksolle. Kurssimuotoisessa opiskelussa opetustunnit saattavat jakautua epätasaisesti lukuvuoden eri viikoille. Tällöin lukuvuoden kokonaistuntimäärä jaetaan lukuvuoden työviikkojen määrällä, jotta saadaan selville keskimääräinen viikkotuntien määrä. Sen perusteella arvioidaan opetustilojen tarve kuten edellä on selvitetty. Tilojen koko Kotitalouden opetustilaa suunniteltaessa selvitetään ensin, minkä kokoisia opetusryhmät tavallisimmin ovat. Opetusryhmien kokoa harkittaessa on arvioitava, minkä kokoinen ryhmä on tehokkaan työskentelyn, opettajan ohjauksen ja valvonnan sekä työturvallisuuden kannalta sopiva. Jos opetustilassa työskentelee 16 oppilasta, tarvitaan opetussuunnitelman tavoitteet huomioon ottaen pinta-alaksi noin 130 m2. Liitteenä olevassa esimerkkipiirustuksessa on lähtökohtana pidetty juuri 16 oppilaan tarvitsemia opetustiloja. Jos kotitalouden opetusryhmät ovat pysyvästi sitä pienempiä, otetaan se huomioon opetustilan mitoituksessa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että tällöinkin kaikki kotitalouden opiskeluun liittyvät toiminnot on voitava toteuttaa, joten tila joudutaan suunnittelemaan esimerkkipiirustuksesta poiketen. Mikäli koulu tarvitsee useampia kotitalouden opetustiloja kuin yhden ja tavallisin ryhmäkoko on 16 oppilasta, rakennetaan noin 130 m 2 :n suuruisia tiloja niin monta kuin viikkotuntimäärät edellyttävät. Tässä julkaisussa opetustilan suunnittelu lähtee siitä, että kukin kotitalouden opetustila on itsenäinen kokonaisuus, joten kahdella tai useammalla opetustilalla ei ole yhteistä tilaa. Opetustilan suunnittelussa on otettava huomioon se, jos esimerkiksi kansalaisopisto tai järjestöt ja yhdistykset käyttävät kotitalouden opetustilaa koulutyön ulkopuolisena aikana. Ongelmattoman yhteiskäytön edellytyksenä on, että koulun ulkopuolisilla käyttäjillä on myös omia lukittavia säilytystiloja, joissa voidaan säilyttää esimerkiksi elintarvikkeita. Kalusteet ja työvälineet ovat yleensä yhteiskäytössä. Liitteenä olevassa esimerkkipiirustuksessa on otettu huomioon vain koulun omat tarpeet, ja yhteiskäyttöön soveltuvat opetustilat saattavat edellyttää pinta-alan lisäämistä muutamilla neliömetreillä, jotta tarvittavat säilytystilat olisi mahdollista rakentaa kotitalouden tilaan. Koulun ulkopuolisia käyttäjiä varten rakennettuun tai saneerattuun lisäpinta-alaan ei kuitenkaan voida saada valtionapua peruskoulun rakentamiseen tarkoitetuista määrärahoista. 9

10 Tilojen sijainti Parhaimmassa tapauksessa kotitalouden opetustilat sijoitetaan koulurakennuksen ensimmäiseen, maan tasolla olevaan kerrokseen siten, että opetuksessa tarvittavien raaka-aineiden toimittajat voivat päästä jakeluautolla mahdollisimman lähelle opetustilaa. Myös työskentelyssä syntyvät jätteet tulisi voida kuljettaa pois mahdollisimman vaivattomasti. Koulun keittiötilojen sijainnilla on samat vaatimukset ja siksi kotitalouden opetustila ja koulun keittiötilat sijoitetaan toistensa välittömään läheisyyteen siten, että niillä on yhteinen huoltopiha purkaus- ja lastauslaitureineen. Huoltoliikenteen ajotiet rakennetaan aina kun se vain on mahdollista muualle kuin oppilaiden välituntipihalle. Mikäli koululle hankitaan suuria eriä sellaisia elintarvikkeita, joita tarvitaan myös kotitalouden opetuksessa, ne voidaan välivarastoida koulun keittiötilojen yhteydessä oleviin varastoihin. Myös tästä syystä koulun keittiötilat ja kotitalouden opetustilat on hyvä sijoittaa toistensa läheisyyteen. Kotitalouden opetuksessa on sellaisia osa-alueita, jotka liittyvät läheisesti tekstiilityöhön ja myös luonnontieteisiin. Näiden oppiaineiden välisen yhteistyön helpottamiseksi on suotavaa, että kotitalouden opetustilat sijaitsevat tekstiilityön sekä fysiikan, kemian ja biologian opetustilojen läheisyydessä. Kotitalouden opetuksessa voidaan hyödyntää myös koululla mahdollisesti olevaa kasvimaata ja kasvihuonetta, joiden ylläpito kuuluu tavallisimmin luonnontieteiden opetukseen. Kotitalouden opetustilojen sijoituksessa otetaan huomioon myös ilmansuunnat siten, ettei auringon säteily lisää jo muutoinkin opetustilassa syntyvää lämpökuormaa. Näin ollen kotitalouden opetustilojen ikkunat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan rakennuksen pohjois- tai itäsivulle. Mikäli kotitalouden opetustilat sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen, kuten tavoite on, tulisi välttää ikkunoiden sijoittamista välituntipihan puolelle, koska työskentely kotitalouden opetustiloissa saattaisi välituntien aikana häiriintyä ulkoa tulevien ärsykkeiden vuoksi. Jos koululle rakennetaan tai saneerataan useita kotitalouden opetustiloja, sijoitetaan ne toistensa yhteyteen. Tällöin huoltoliikenteen järjestelyitä on vähemmän ja myös sellaiset työvälineet tai koneet, joita ei vähäisen käyttötarpeen vuoksi ole perusteltua hankkia kuin yksi koulua kohti, ovat helpommin käytettävissä. Jos opetustiloja on useita, voidaan niiden yhteyteen sijoittaa kotitalouden opettajia varten erillinen työhuone, joka kuuluu opettajien työskentelytilojen kiintiöön. 10

11 Kotitalouden opetustilojen sijoituksessa otetaan huomioon myös tilojen ulkopuoliset käyttäjät. Yleisenä tavoitteena koulurakennuksen ulkopuolisen käytön valvonnan helpottamiseksi on, että jokainen ulkopuolinen käyttäjä kulkee vahtimestarin tai muun koulurakennuksen käytönvalvojan työpisteen kautta. Suurissa kouluissa tämä tavoite saattaa olla vaikeasti toteutettavissa ja ulkopuoliset käyttäjät joutuvat kulkemaan kotitalouden tiloihin monien käytävien kautta. Tämän välttämiseksi voidaan harkita ulkopuolisille käyttäjille tarkoitettua erillistä sisäänkäyntiä kotitaloustiloihin ja siihen liittyvän valvonnan järjestelyä. LVIS-suunnittelu ja akustinen suunnittelu LVI-suunnittelu Tilojen LVI-suunnittelussa on noudatettava Suomen rakentamismääräys-kokoelman osan D2 määräysten ja ohjeiden lisäksi Sisäilmayhdistyksen Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus -95 -julkaisun ohjeita. Opetustilassa tulee voida tehostaa ilmanvaihtoa riittävästi ruoanvalmistuksen aikana. Tehostettua ilmanvaihtoa säädetään käsiohjauksella opetustiloissa, ja mekanismin kytkin varustetaan merkkivalolla ja aikarajoittimella. Tehokkaan ilmanvaihdon aikaansaamiseksi ikkunoissa tulee olla avattavat tuuletusikkunat tai tuuletusluukut, ja tuuletusikkunoiden tulisi olla malliltaan mieluummin korkeita ja kapeita kuin neliömäisiä. Työpisteiden höyrynpoisto voidaan järjestää liesien yläpuolisten höyrykupujen avulla. Höyrykupujen alareunan tulisi olla vähintään mm:n korkeudella lattiasta. Mikäli opetustilan kattopinnasta halutaan selkeä ja rauhallinen, voidaan höyrykupujen tilalle asentaa ilmastointikatto, joka myös avartaa näkyvyyttä. Ilmastointikatto sisältää tulo- ja poistoilmayksiköt, valaisimet sekä tulo- ja poistoilmayksiköiden väliset kattoelementit. Ilmastointikattoa käytettäessä mitoitusilmavirran tulee olla vähintään 6 dm 3 / s / m 2. 11

12 Sähkösuunnittelu Sähkölaitteet on suunniteltava lakien, määräysten ja seuraavassa esitettyjen ohjeiden mukaisesti. Mikäli pistorasiat sijoittuvat sellaisten kalusteosien läheisyyteen, jotka sijaitsevat maahan johtavassa yhteydessä, on käytettävä vikavirtakytkintä. Hätäkytkimen tulee olla helposti käytettävissä, jotta virran voi katkaista kerralla koko opetustilan kojeista ja pistorasioista, lukuun ottamatta astianpesukoneita, kylmälaitteita ja valaisimia. Vain opettaja voi ottaa järjestelmän uudelleen käyttöön. Pistorasioita tulee olla riittävästi, ja niiden tulisi lisäksi olla näkyvillä ja helposti käytettävissä. Astianpesukoneet tulisi varustaa kosketusanturilla, joka laukaisee vedensyötön sulkevan magneettiventtiilin mahdollisen vesivahingon vaaran yhteydessä. Suunniteltavien valaistustasojen tulee noudattaa Suomen Valoteknillisen Seuran valaistussuosituksia. Demonstraatiota varten asennetaan tarvittaessa kohdevalaistus, joka on säädettävä. Valaistuksien kytkemisessä otetaan huomioon taulun, piirtoheittimen, television yms. asettamat vaatimukset, esimerkiksi taulun läheisyydessä on kaksi ja muualla opetustilassa toiset kaksi syttymisryhmää. 12

13 Atk-päätekaapelointi ja puhelinjärjestelmän johdotus on hyvä toteuttaa yleisen kaapelointijärjestelmän kategoria 5:n mukaisesti. Tulevaisuuden tarpeita varten tulisi järjestelmän pisteitä asentaa ryhmätyötilaan kolme liitäntää ja opettajanpöydän yhteyteen yksi liitäntä. Opettajanpöydän yhteydessä olevan atk-pisteen ja television liitäntäpaikan välille suositellaan asennettavaksi audio-videojohdotus. Akustinen suunnittelu Kotitalouden opetustilojen meluttomuus on suunnittelutavoite, joka vaikuttaa keskeisesti tilojen ergonomiaan ja käyttömukavuuteen. Puheen tajuttavuus on akustisesti mitoittava tekijä samalla tavalla kuin muissakin opetustiloissa. Kotitaloustilojen melu syntyy pääosin kotitalouskoneista, joten laitteiden riittävä hiljaisuus on varmistettava. Yleisin akustinen ongelma on ilmastoinnin ja koneellisen astianpesun melun torjunta. Astioiden käsittelyn kolina voi kuulua ympäristöön myös rakennusrunkoa pitkin, varsinkin jos pöydät on kiinnitetty seiniin ilman joustavia välikappaleita. Putkivedot on tarvittaessa kannatettava joustavasti rakenteista. Akustiikkaa koskevaa lisätietoa saa Opetushallituksen julkaisusta Koulujen akustinen suunnitteluopas (Raporttisarja 71/1994). Katso myös tämän julkaisun Vaara- ja haittatekijöiden ehkäisy -luvusta kohtaa Melu. 13

14 Opetustilojen toiminnallinen suunnittelu ja varusteet Yleisiä suunnitteluperiaatteita Hyvin suunnitellut opetustilat luovat oppilaille kotitalouden oppimisympäristön, jossa heille tarjoutuu monipuolisia oppimiskokemuksia. Opettajille ne antavat erilaisia mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa opetusta. Opetusryhmän koko tulee suhteuttaa opetustilojen tarjoamiin opetuksen mahdollisuuksiin unohtamatta työturvallisuutta. Jotta opetustilat soveltuisivat erilaisiin opetuksellisiin ratkaisuihin, tulee opettajan osallistua niiden suunnitteluun ja varustamiseen jo rakennushankkeen alkuvaiheesta lähtien. Lähtökohtina opetustilojen suunnittelulle ovat kotitalousopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Kotitalousopetuksen toiminnalliset tavoitteet asettavat tiloille vaatimuksia, joihin suunnittelussa ja rakentamisessa on kyettävä vastaamaan. Päivittäisten kotitalouden toimintojen opiskelu edellyttää muun muassa, että monipuolisia ruoanvalmistusmenetelmiä, jätteiden lajittelua sekä asunnon hoidon ja vaatehuollon töitä on voitava harjoitella käytännössä. Koska tietoverkkojen tarjoamat mahdollisuudet muuttavat oppimisen luonnetta luokkahuonekeskeisyydestä kohti avoimempaa oppimisympäristöä, varustetaan kotitaloudenkin opetustilat tietokoneilla opetuksessa tarvittavine ohjelmineen sekä Internet-yhteyksillä. Opetustilojen sisustamisessa on keskeistä viihtyisyys, valvottavuus, turvallisuus ja materiaalien helppohoitoisuus. Tilojen runsas päivittäinen käyttö vaatii kalusteilta, koneilta ja laitteilta tavallista kotitalouskäyttöä enemmän, ja siksi kalusteiden kestävyyteen ja puhdistettavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota jo valintavaiheessa. Sisustusmateriaalien valinnalla voidaan vaikuttaa suuresti myös työturvallisuuteen. Esimerkiksi opetustilan lattiamateriaalin on oltava sellainen, ettei se kastuessaankaan ole liukas. Kotitalouden opetustilat jakautuvat seuraaviin toiminta-alueisiin: eteistilat, tietopainotteiseen opetukseen ja ruokailuun tarkoitettu tila, keittiötilat, vaatehuoltotila, wc- ja suihkutila sekä ryhmätyötila, joka soveltuu monipuolisiin ryhmätyöharjoituksiin. Kullekin toiminta-alueelle sijoitetaan tarvittavat säilytystilat. Eteistiloihin sijoitetaan naulakot oppilaiden päällysvaatteille ja taso kengille sekä hyllyt laukkuja varten. Myös opetustilassa tarvittavia esiliinoja ja päähineitä säilytetään eteistiloissa. 14

15 Opetus- ja ruokailutila Tietopainotteiseen opetukseen ja ruokailuun tarvittavan tilan yhdistäminen on käytännöllinen ratkaisu. Tila sisustetaan työpöydillä, joiden muoto tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia opetusjärjestelyissä. Tuolien valinnassa on tärkeää, että ne soveltuvat erikokoisille oppilaille ja että ne voidaan tarvittaessa koota päällekkäin. 15

16 Opetustilaan sijoitetaan tussi- tai liitutaulu, valkokangas ja piirtoheitin tai dokumenttikamera. Piirtoheittimelle tai dokumenttikameralle varataan paikka opettajanpöydän päässä, ja se sijoitetaan siirrettävään vaunuun, jolloin sitä voidaan käyttää eri puolilla opetustilaa. Valkokangas asennetaan kiskoon. Tietokoneet ja verkkoyhteydet sijoitetaan erilaisia käyttötilanteita huomioon ottaen. Kannettavat tietokoneet ja langaton verkkoyhteys mahdollistavat joustavan käytön erilaisissa opetustilanteissa. Dataprojektorin käyttämiseen opetustilanteissa varataan mahdollisuus. Televisio- ja video/dvd-yhdistelmän asentaminen seinälle tai kattoon säästää tilaa. Diaprojektori ja siirtoheitin säilytetään tieto-opetustilan välittömässä läheisyydessä. Taulun alapuolelle opettajanpöydän taakse varataan tila kaapistolle, jossa voidaan säilyttää esimerkiksi julisteita ja kuvatauluja. Kaapiston syvyys saa olla mm, jotta taululle kirjoittaminen sujuu vaivattomasti. Kuva 1. Kuvataulujen säilytyslaatikko opettajanpöydän takana Myllymäen koulussa Vantaalla. (Kuva Leena Vuorinen) 16

17 Keittiötilat Keittiötilojen suunnittelussa on keskeistä sijoittaa eri toiminnot niin, että edestakaista liikkumista luokassa voidaan vähentää. Kulkureittien suunnittelu ja toimintojen keskittäminen on tärkeää, koska niiden avulla voidaan vaikuttaa opetustilanteen sujumiseen. Esimerkiksi käsienpesualtaat sijoitetaan siten, että oppilaat voivat pestä kätensä heti opetustilaan tullessaan. Ruokailu- ja tarjoiluastioiden säilytystilojen sijoittaminen astianpesukoneiden läheisyyteen vähentää myös liikkumisen tarvetta, mikä rauhoittaa opetustilannetta. Astiakaappien malliin ja kokoon vaikuttavat käytettävissä oleva tila sekä ruokailuja tarjoiluastioiden määrä. Jos astianpesukoneet sijoitetaan lattiatasolle, ne varustetaan kaatumisen-estosuojilla. Koneiden sijoittamista vierekkäin tulee välttää, jotta niiden täyttö ja tyhjentäminen sujuvat joustavasti. Astianpesukoneiden läheisyyteen sijoitettavat vaunut ovat yksi vaihtoehto astioiden kuljetukseen luokassa. Jätteiden lajittelu hoidetaan opetustilassa keskitetysti. Lajittelukeskukseen varataan riittävästi tilaa biojätteelle, sekajätteelle, paperille, pahville, maito- ja mehupurkeille, metallille sekä lasille. Työskentelyssä syntyvä ruokajäte kerätään työpisteissä esimerkiksi helposti puhdistettaviin muovirasioihin ja käsitellään kuten muutkin jätteet opetustilan jäteaseman yhteydessä. Bio- ja sekajäteastiat tyhjennetään päivittäin ja niiden valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota puhdistettavuuteen. Biojäteastia sijoitetaan siten, että se on helppo ottaa esille. Jäteastioiden pesupiste sijoitetaan jätteiden lajittelukeskukseen. Jää-viileäkaappi sijoitetaan opettajanpöydän läheisyyteen, jotta sen käyttöä on helppo valvoa. Myös pakastimen sijoituspaikkaa suunniteltaessa on otettava huomioon sen valvottavuus. Pakastimeen olisi hyvä sisältyä myös pakasteiden hidasta sulattamista varten osasto, jonka lämpötila on 0 C. Ovien sopiva aukeamissuunta lisää sekä jää-viileäkaapin että pakastimen käyttömukavuutta. Jää-viileäkaapin vieressä tarvitaan laskutaso, jollaisena tarvittaessa voi toimia myös siirrettävä vaunu. 17

18 Keittiötilan työyksiköt suunnitellaan yleensä neljän oppilaan työskentelypaikoiksi. U-keittiössä kalusteet on sijoitettu yhtäjaksoisesti kolmelle seinälle. Toinen vaihtoehto on II-keittiö, jossa kalusteet ovat vastakkaisilla seinillä. U- tai II-keittiöissä vastakkaisten kalusteiden väliin tulee vapaata tilaa vähintään mm uunien käytön turvallisuuden lisäämiseksi. Työyksikössä tarvitaan jokaista oppilasta kohti työpöytätilaa mm. Työyksiköt varustetaan vetolaatikostoilla, jolloin työpöydän alla oleva tila saadaan tehokkaimmin käyttöön. U-keittiön nurkkakaappien valintaan kannattaa kiinnittää huomiota, jotta niissä voidaan säilyttää esimerkiksi harvoin käytettäviä astioita ja kodinkoneita. Esimerkkipiirustuksessa on nurkassa karusellikaappi, toinen vaihtoehto voisi olla kulmahyllykaappi. Yksi työyksiköistä suunnitellaan sellaiseksi, että se on muunneltavissa liikuntaesteisten oppilaiden käyttöön. Kuva 2. Iitin yläasteella työpöytien väliin on sijoitettu teline kirjoja ja työohjeita varten. Teline on irrallinen ja se poistetaan silloin, kun laajempaa tilaa tarvitaan käyttöön. (Kuva Seija Lintukangas) 18

19 Työyksiköihin hankitaan hankintaluettelon mukaiset työvälineet (liite 2). Mikroaaltouunin mallin valinnassa on kiinnitettävä huomiota sen sijoituspaikan ja käytön vaatimuksiin. On tarkistettava, että uunin luukun aukeamissuunta on sopiva ja että vieressä on laskutilaa. Mikroaaltouuni voidaan sijoittaa kahden työyksikön väliselle työpöydälle, jolloin samaa mikroaaltouunia voivat käyttää kahden työyksikön oppilaat. Toinen vaihtoehto on sijoittaa mikroaaltouuni jokaiseen työyksikköön, jolloin sen sijoituspaikkana voisi olla kaapisto. Liesien valinnassa tärkeää on kestävyys, helppokäyttöisyys ja puhdistettavuus. Osa uuneista voisi olla kiertoilmauuneja. Esimerkkinä tarvitaan ainakin yksi keraaminen liesitaso, joka voidaan sijoittaa esimerkiksi ryhmätyötilaan. Liesien sijoittamisesta työyksiköiden päähän voi aiheutua vaaratilanteita, joten lieden molemmille puolille suositellaan laskutasoa. Työyksiköissä liesien toiselle puolelle sijoitetaan 300 mm leveä työvälinelaatikosto. Silloin lieden käyttö onnistuu myös laatikoston yli ja laskennallisesti voidaan varata yksi liedensivu oppilasta kohti. Jätehuolto opetustilassa kannattaa hoitaa keskitetysti. Jokaiseen työyksikköön on kuitenkin varattava pienet bio- ja sekajäteastiat, jotka tyhjennetään opiskelujakson aikana opetustilan yhteisiin astioihin. Jos työyksiköihin sijoitetaan kiinteät lajitteluastiat, on niiden puhdistettavuus tarkistettava jo hankintavaiheessa. Vaatehuoltotila Vaatehuoltotilaan varataan paikka likapyykin lajitteluun ja säilytykseen, pyykin kone- ja käsinpesuun, kuivaukseen ja jälkikäsittelyyn sekä puhtaan pyykin säilytykseen. Pyykin lajittelupisteeseen sijoitetaan esimerkiksi kaksi komerokaappia, joissa on riittävä määrä lankakoreja. Pyykinpesukoneen malli valitaan käytettävissä olevan tilan mukaan ja käsinpesuun varataan pesuallas. Vaatehuoltotilaan voidaan sijoittaa sekä pyykin kuivausrumpu että kuivauskaappi ja vaatehuoltotila varustetaan lattiakaivolla. Myös pyykin tasokuivausta varten tarvitaan oma paikka. 19

20 Vaatehuoltotilaan varataan tila kahdelle silityspaikalle, mankelille ja pyykin vetolaitteelle. Silityspaikkojen sijoittamisessa on otettava huomioon sekä oikea- että vasenkätisten silittäjien tilatarpeet. Vaatehuoltotiloissa tarvitaan säilytystilaa sekä puhtaiden pyyheliinojen, pöytäliinojen ja esiliinojen säilyttämistä varten että silitystarvikkeille ja pyykinpesussa tarvittaville pesuaineille. Ryhmätyötila Ryhmätyötilassa on oltava mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Ryhmätyötilaan sijoitetaan tietokone sekä puhelin- ja verkkoyhteydet. Lisäksi varataan säilytystilaa erilaiselle oppimateriaalille, kuten kirjoille, lehdille, esitteille, tuote- ja pakkausnäytteille, videoille, dioille ja julisteille. Säilytystilaa tarvitaan myös keskeneräisille ryhmätyöaineistoille. Ryhmätyötilaan sijoitetaan myös keittiöyksikkö, joka voi olla I:n tai L:n muotoinen. Keittiö suunnitellaan sellaiseksi, että sitä voidaan käyttää keittiösuunnittelun esimerkkinä: lieden ja vesipisteen väliin tulee jäädä vapaata työpöytätilaa vähintään 600 mm, lieden molemmille puolille varataan laskutilaa ja liesituulettimen tulee olla helposti puhdistettava. Ryhmätyötilan ruokailu- ja työpöydäksi valitaan monikäyttöinen malli, jolloin sitä voidaan käyttää keittiön työpöytänä tai kirjallisiin tehtäviin. Tila sijoitetaan niin, että sitä voidaan valvoa. Muut säilytystilat Kuivien elintarvikkeiden varasto sijoitetaan ulko-oven läheisyyteen, jotta tavaroiden tuominen sujuu vaivattomasti. Kuiva-ainevarasto varustetaan hyllyillä, ja sen oven tulee olla lukittava. Siivousvälinekaapin sijoituspaikkaa suunniteltaessa otetaan huomioon vesipisteen läheisyys. Siivousvälinekaapissa tai sen välittömässä läheisyydessä olevassa kaapissa säilytetään opetuksessa tarvittavat ylläpitosiivouksen siivousaineet ja -välineet sekä harvoin tarvittavat siivousaine- ja välinenäytteet. Siivouskaapiksi valitaan sokkeliton, normaalia komerokaappia leveämpi malli, jossa on siivousvälinepidikkeet. 20

21 Työturvallisuus Työturvallisuuslaissa ( /738) kiinnitetään erityistä huomiota tapaturmien, ammattitautien ja terveydellisten haittojen ehkäisyyn. Työturvallisuuslaki 10 1 mom.: Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: 1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara kiinnittäen huomiota erityisesti kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyviin 5 luvussa tarkoitettuihin vaaroihin ja haittoihin; 2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet; 3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä; 4) työn kuormitustekijät; ja 5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara. Työturvallisuuslain mukaan terveyden ylläpitoon kuuluu sekä fyysisen että henkisen terveyden turvaaminen ja ylläpitäminen työssä. Kotitalousopettajan terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää esimerkiksi siten, että opetusryhmiä ei järjestetä liian suuriksi, työpaikan tekniset puutteet poistetaan ja opettaja perehdytetään riittävästi työhönsä. Myös oppilaiden työskentelyyn koulussa ja työharjoittelussa sovelletaan työturvallisuuslakia. Muita yleisiä työturvallisuuteen liittyviä seikkoja selvitetään Kunnallisen alan yleisessä työsuojeluoppaassa sekä erityisesti Opetusalan työsuojeluoppaassa. Töiden ja tilojen järjestelyissä tulee lisäksi noudattaa Työsuojeluhallituksen laatimia turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita, nuorten työntekijöiden työsuojelusta annettuja säädöksiä ja ohjeita sekä mm. elintarvikelakia, kemikaalilakia, terveydenhuoltolakia ja jätehuoltolakia. Opetusala poikkeaa muista aloista siinä, että opettajilla on erityinen vastuu oppilaan ohjaamisesta ja valvonnasta. Oppilaiden koulussa omaksumat turvalliset ja terveelliset työtavat sekä myönteiset asenteet työsuojelua kohtaan vaikuttavat myös tulevaisuudessa työelämään. On 21

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Kampaamo, parturi, kauneushoitola, jalkahoitola tai tatuointi-/lävistysliike. Espoon seudun ympäristöterveys Ohje 27.4.2009

Kampaamo, parturi, kauneushoitola, jalkahoitola tai tatuointi-/lävistysliike. Espoon seudun ympäristöterveys Ohje 27.4.2009 Kampaamo, parturi, kauneushoitola, jalkahoitola tai tatuointi-/lävistysliike Espoon seudun ympäristöterveys Ohje 27.4.2009 ESPOON KAUPUNKI OHJE 2 (6) ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYS KAMPAAMON, PARTURIN,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

PERHENEUVOLAN JA AIKUISSOSIAALITYÖTILOJEN YLLÄPITOSIIVOUS

PERHENEUVOLAN JA AIKUISSOSIAALITYÖTILOJEN YLLÄPITOSIIVOUS TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 4 C 1 (5) Perheneuvolan ja aikuissosiaalityötilojen ylläpitosiivouksen palvelukuvaus 18.4.2012 1751/02.08.00/2012 PERHENEUVOLAN JA AIKUISSOSIAALITYÖTILOJEN YLLÄPITOSIIVOUS LEIKKI-

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Siivouspalvelukuvaus Liite 3

Siivouspalvelukuvaus Liite 3 1 Siivouspalvelukuvaus Liite 3 Asiakas Sopimuskohde / osoite Wiitaunioni; siivouspalvelut Kuntoutumiskeskus Miekku Haapaniementie 27 44 500 VIITASAARI Siivottava pinta-ala 440,40 m 2 Työaika on 2,0 h/kerta;

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus 1 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus Omavalvontasuunnitelmassa pyritään kuvailemaan elintarvikehuoneiston toimintaa mahdollisimman

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE AURINKOVARJON JALKAAN KIINNITETTÄVÄ LÄMMITIN P1500

KÄYTTÖOHJE AURINKOVARJON JALKAAN KIINNITETTÄVÄ LÄMMITIN P1500 KÄYTTÖOHJE AURINKOVARJON JALKAAN KIINNITETTÄVÄ LÄMMITIN P1500 Lue käyttöohje ennen lämmittimen käyttöönottoa Käytä lämmitintä ainoastaan käyttöohjeiden mukaisesti. Muu käyttö voi aiheuttaa tulipalon, sähköiskun

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

F.E. Sillanpään lukion järjestyssäännöt

F.E. Sillanpään lukion järjestyssäännöt F.E. Sillanpään lukion järjestyssäännöt OPETUSHALLITUKSEN OHJEIDEN MUKAISET JÄRJESTYSSÄÄNNÖT HÄMEENKYRÖN KUNTA F.E. Sillanpään lukio Sisällys 1 Koulun nimi... 3 2 Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen...

Lisätiedot

BL-2 BLENDER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL

BL-2 BLENDER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL BL-2 BLENDER NO SE DK FI GB BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM Käyttöohje Tehosekoitin Malli Blender BL-2 FI TÄRKEITÄ TURVALLISUUSOHJEITA Sähkölaitteita

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo 13.-14.10.2016 Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä Rankkaa säädöstekstiä louhintaräjähteiden säilytyksestä Räjähteiden turvallisuussäädökset

Lisätiedot

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA MUSTIKKAHAAN HUOLTO OY Versio 2016 OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiölaki 5. luku 2, osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle,

Lisätiedot

Siivouspalvelukuvaus LIITE 2

Siivouspalvelukuvaus LIITE 2 1 Siivouspalvelukuvaus LIITE 2 Asiakas Sopimuskohde / osoite Ylläpitosiivous Wiitaunioni; siivouspalvelut Muurasjärven kotipalvelu Toukolantie 7 44 880 Muurasjärvi Siivottava pinta-ala 49,5 m2 Säännöllisin

Lisätiedot

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA Terveydensuojelujaosto 43 16.06.2015 MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA TERVSJST 16.06.2015 43 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE

SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE Onnittelemme uuden tuotteen valinnasta. Noudata käytössä näitä ohjeita ja säilytä ohjeet aina tuotteen mukana. Huom! 1.Kytke laite maadoitettuun pistorasiaan, jonka

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

TURVALLISESTI OMASSA KODISSA

TURVALLISESTI OMASSA KODISSA TURVALLISESTI OMASSA KODISSA ASUKKAALLE: Turvallisesti omassa kodissa -oppaasta löydät ohjeita, joiden avulla voit lisätä kotisi paloturvallisuutta. Oppaassa on myös ohjeita, kuinka toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 800W/1200W PTC-lämpöelementti Alhainen melutaso Kaksinkertainen ylikuumenemissuoja Kaatumissuoja Irroitettava ilmansuodatin

Lisätiedot

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10.

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. 2013 Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

Vatialan koulun järjestyssäännöt

Vatialan koulun järjestyssäännöt Alkaen 2016 Vatialan koulun järjestyssäännöt OPETUSHALLITUKSEN OHJEIDEN MUKAISET JÄRJESTYSSÄÄNNÖT KANGASALAN KUNTA VATIALAN KOULU Vatialantie 17, 36240 Kangasala OHJE 23.3.2016 1/012/2016 Voimassaoloaika

Lisätiedot

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Rysätie 11, PL 2415, 02070 Espoon Kaupunki

Toimipaikan osoite Rysätie 11, PL 2415, 02070 Espoon Kaupunki ESPOON KAUPUNKI TARKASTUSKERTOMUS 1(5) 1. TOIMIJAN JA TOIMIPAIKAN TIEDOT Toimijan nimi (Yrityksen nimi) Espoon kaupunki/sotet Toimijan osoite PL 2415, 02260 Espoo Laskutusosoite Y-tunnus 0101263-6 Puhelin

Lisätiedot

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Toiminnallisuuteen vaikuttaa: -sujuva materiaalivirta, lyhyet siirtymiset -ristikkäisten toimintojen välttäminen -teknisillä ratkaisuilla tuotannon

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 24 Karkaisu ja jäähdytys Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class-tiloihin sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 B-2170 Merkkivalojen selitys Keltainen merkkivalo (1) Alilämpötilan näyttö Punainen merkkivalo (2) Tyhjän säiliön näyttö STOP MAHDOLLISET VIAT Jos laite ei toimi moitteettomasti,

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Kunnon välineillä siivous sujuu

Kunnon välineillä siivous sujuu Kunnon välineillä siivous sujuu Siivoaminen on tärkeää näkymätöntä työtä, jonka ansiosta pinnat pysyvät hyvinä, viihtyvyys lisääntyy, eivätkä mikrobit pääse lisääntymään. Jotta siivoustyö sujuisi mahdollisimman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten puhdistuspalvelut 20 osp

Sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten puhdistuspalvelut 20 osp Sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten puhdistuspalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään ja valmistautuu työhönsä palvelukuvauksen ja asiakkaan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Näyttöympäristö ruokaravintolat, henkilöstöravintolat, kahvilat, pikaruokaravintolat, jakelukeittiöt, grillit jne

Näyttöympäristö ruokaravintolat, henkilöstöravintolat, kahvilat, pikaruokaravintolat, jakelukeittiöt, grillit jne Ruokapalveluissa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: kunnostaa asiakas- tai työtiloja suurentaa ja pienentää ohjeita muuntaa ohjeita erityisruokavalioihin (laktoositon,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Sekoitinsarja Käyttöohje

Sekoitinsarja Käyttöohje Sekoitinsarja Käyttöohje Lue ohjekirja huolellisesti ennen laitteen käyttöönottoa. Käytä laitetta vain käyttöohjeen mukaisesti. Säilytä ohjekirja lukemiseksi tulevaisuudessa. TURVALLISUUS Laite ei ole

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

TYÖVÄENOPISTOJEN YLLÄPITOSIIVOUS

TYÖVÄENOPISTOJEN YLLÄPITOSIIVOUS TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 4 E 1 1(9) Työväenopistojen ylläpitosiivouksen palvelukuvaus 18.4.2012 1751/02.08.00/2012 TYÖVÄENOPISTOJEN YLLÄPITOSIIVOUS OPETUSTILAT pulpetit ja työpöydät taulut ja taulukourut

Lisätiedot

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi Käyttöohje XKM RS232 fi-fi Lue ehdottomasti tämä käyttöohje ennen laitteen asennusta ja käyttöönottoa. Perehtymällä käyttöohjeeseen vältät mahdolliset vahingot ja laitteesi rikkoontumisen. M.-Nr. 07 700

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin

Lisätiedot

x.11.2013 Sipoon kunta, Tekniikka- ja ympäristöosasto, Toimitilat. PL 7, 04131 Sipoo Mårtenspy skola, Martinkyläntie 485, 04240 Talma.

x.11.2013 Sipoon kunta, Tekniikka- ja ympäristöosasto, Toimitilat. PL 7, 04131 Sipoo Mårtenspy skola, Martinkyläntie 485, 04240 Talma. 1 (10) Vuokranantaja: Vuokralainen: Sipoon kunta, Tekniikka- ja ympäristöosasto, Toimitilat. PL 7, 04131 Sipoo Sipoon Kunta, Sivistysosasto, Kansalaisopisto PL 7, 04131 Sipoo Vuokrakohde: Mårtenspy skola,

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot