PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TOIJALAN KAUPUNKI TOIJALAN YLÄASTE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TOIJALAN KAUPUNKI TOIJALAN YLÄASTE"

Transkriptio

1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TOIJALAN KAUPUNKI TOIJALAN YLÄASTE 1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne Yhteistyö esi- ja perusopetuksen kesken LUKU OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Työtavat LUKU OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus huolto Kerhotoiminta LUKU ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain LUKU KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajat LUKU OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide...137

2 7.16 Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus LUKU OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset Liitteet Liite 1 Toijalan yläasteen kriisitoimintamalli Liite 2 Toijalan yläasteen oppilashuollon suunnitelma Liite 3 Toijalan yläasteen menettelyohjeet koskien oppilaiden päihteiden käyttöä Liite 4 Tuntijako 2004 Liite 5 Toijalan yläasteen järjestyssäännöt

3 1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen

4 opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen, (paikallisena painotuksena Vanajaveden suojelu) sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Toijalan perusopetuksessa arvostetaan lisäksi sivistystä, ajan antamista oppimiselle sekä kiireettömyyttä ja yleisen siisteyden ja kauneuden edistämistä. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista, Akaalaisuuden tiedostamista omaan kulttuuriperintöön tutustumisen kautta sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Toijalan perusopetuksessa pyritään edistämään oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä ja erilaisuuden suvaitsemista. Erityisesti painotetaan toisten ihmisten kunnioittamista, kykyä empatiaan, sosiaalisia taitoja ja hyvien tapojen hallintaa. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta. Muuttuvassa maailmassa arvopohja edellyttää jatkuvan arvokeskustelun ylläpitämistä ja muutosprosessien huomiointia.

5 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä, soveltaa laaja-alaisesti hankkimaansa tietoja ja taitoja ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasaarvoa. Perusopetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen, terveen itsetunnon kehittymiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetus myös tukee jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Yllä mainittujen tehtävien lisäksi Toijalan kaupungin koulutoimen tavoitteet perusopetuksen tavoitteet ovat: - Taata koulutus kaikille - Oppivelvollisuuden suorittaminen - Peruskoulun päättäneiden jatko-opintoihin sijoittuminen - Opetussuunnitelmien ja arvioinnin jatkuva kehittäminen - Syrjäytymisen ehkäisy - Ajanmukaiset opetusvälineet ja oppimateriaalit sekä turvalliset ja viihtyisät tilat - Tietoyhteiskunnan vaatimien taitojen kehittäminen 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Toijalan kaupungin koulutuslautakunnan hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.

6 2.4 Yhteistyö esi- ja perusopetuksen kesken Toijalassa valmistui syksyllä 2003 esiopetuksen opetussuunnitelma. Perusopetuksen suunnitelmaan sisältyvä alkuopetuksen opetussuunnitelma valmistui jo keväällä Em. opetussuunnitelmia laadittaessa työryhmät huomioivat, että opetussuunnitelmat niveltyivät toisiinsa. Opetussuunnitelma on elävä prosessi, josta haetaan kokemuksia ja jota kehitetään. Kehitystyötä tukevat suunnitelmat esi- ja alkuopetuksen yhteistyön tiivistämisestä. Alkuopetuksen opetussuunnitelman valmistuminen loi pohjaa työstää perusopetuksen opetussuunnitelmaa vuosiluokasta 3 eteenpäin. Peruslähtökohdat opetussuunnitelmissa ovat yhteneväiset ja ainekohtaisissa osioissa opetettava ainekokonaisuus etenee loogisesti. 3. LUKU OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Oppiminen ymmärretään yksilöllisenä ja yhteisöllisenä tietojen ja taitojen rakennusprosessina. Koulu mahdollistaa oppimisen itsenäisesti, opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa vertaisryhmän kanssa. Yhteistyö perustuu oppilaan itseluottamukseen ja oman ja toisten työn arvostamiseen. Tärkeää on, että oppilas saa tietoja ja taitoja elinikäiseen oppimiseen muiden oppimis- ja työskentelytaitojen lisäksi. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. oppii ymmärtämään oman kulttuurin lisäksi vieraita kulttuureita sekä pystyy osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Oppimisympäristö koostuu niistä fyysisistä ja psyykkisistä toimintaympäristöistä, joissa koulutyötä tehdään sekä ympäröivästä luonnosta. Oppimisympäristön on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti kehittävä, turvallinen ja viihtyisä, ja sen on tuettava oppilaan terveyttä. Oppimisympäristön tulee edistää oppilaan kasvua ja oppimista ja olla esteettisesti miellyttävä. Monipuolisten opetusmenetelmien ja työskentelytapojen, työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä. Oppimisympäristö ohjaa myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä hänen aktiivisuutta, itseohjautuvuutta, luovuutta ja vuorovaikutustaitoja. Oppimisympäristön tulee edistää myös oppilaan oman toiminnan arviointia. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastaavat sekä opettaja että oppilas. Myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymiselle pyritään luomaan suotuisat olosuhteet. Oppimisympäristöön vaikuttaa merkittävästi koulun toimintakulttuuri: koulun viralliset ja

7 epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. 3.3 Työtavat Opetuksessa pyritään käyttämään oppiaineelle ominaisia ja yksilölliset erot huomioivia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, jotka kehittävät oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Työtapojen tulisi olla virikkeellisiä, motivoivia, ongelmakeskeisiä, tavoitteellisia, havainnollisia, konkretisoivia, sosiaalisia, reflektoinnin mahdollistavia, toiminnallisia sekä jäsentyneen tietorakenteen muodostamista edistäviä ja oppilaan oppimisstrategioita kehittäviä. Eri työtapoja käyttäen kehitetään tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja, jotka auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. 4. LUKU OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta osaltaan. Koulu tukee koteja lasten tavoitteellisessa kasvatuksessa ja oppimisessa korostaen oppilaan omaa vastuunottoa koulutyöstä. Kodin ja koulujen välisestä yhteistyöstä selostetaan tarkemmin koulukohtaisessa oppilashuollon suunnitelmassa. Huoltajille tulee luoda mahdollisuus osallistua toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta ja vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä huoltajien, opettajan ja oppilaan roolien selkiinnyttämistä yhteistyössä. Yhteistyö vanhempien kanssa alkaa jo esikoulusta. Yhteistoiminnan muotoja ovat vanhempainillat eri luokka-asteilla, luokkatoimikunnat, koulutulokkaiden vanhempien tutustumishaastattelut, arviointikeskustelut, sekä muita mahdollisia yhteistyömuotoja. Vanhemmilla on mahdollisuus tutustua koulun oppimisympäristöön, sekä osallistua kasvatustavoitteiden suunnitteluun. Koulun ja kodin yhteistyön tavoitteena on ennaltaehkäistä vaikeuksia oppimisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Koulun ja kodin yhteistyötä kehitetään jatkuvasti nykyteknologiaa hyödyntäen. 4.2 Oppimissuunnitelma Oppilaat noudattavat kullekin luokalle laadittua opetussuunnitelmaa. Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Sen tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös yksilöllistää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan.

8 Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osaaikainen erityisopetus. Siinä voidaan myös asettaa tavoitteet oppilaan suoritustasolle eri oppiaineissa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 4.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle järjestään oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyviä vanhempainiltoja. Lisäksi huoltajalla on mahdollista neuvotella asiaan liittyvistä kysymyksistä suoraan opettajan ja oppilaanohjaajan kanssa yhteisissä erikseen sovittavissa tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Perusopetuksen luokilla 7-9 pyritään järjestämään työelämään tutustumisjakso (TET). 4.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan pääsääntöisesti oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella. Tukiopetuksen tavoitteena on myös kehittää oppilaan opiskelutekniikoita ja ohjata häntä ottamaan enemmän vastuuta omasta koulutyöstä yhdessä kodin kanssa. 4.5 huolto huolto kouluittain on tarkemmin kuvattu koulukohtaisessa oppilashuollon suunnitelmassa. Toimenpiteet oppilaiden mielenterveyskysymyksissä : Hyvien hoitotulosten saavuttamiseksi on pyrittävä tunnistamaan mielenterveysongelmien oireet jo varhaisessa vaiheessa. Ensimmäinen huomio oppilaan ongelmista tulee

9 todennäköisesti koulun henkilökunnalta. Muutos oppilaan olemuksessa voi olla seurausta mielenterveyden tasapainottomuudesta. Henkilökunta ilmoittaa asiasta kouluterveydenhoitajalle tai oppilashuoltotyöryhmälle. huoltotyöryhmässä päätetään asian eteenpäin viennistä ja keskustellaan ainakin seuraavista asioista: - kuka keskustelee oppilaan kanssa - kuka on yhteydessä kotiin - kenelle kuuluu tilanteen seuranta Koulupsykologin ja koulukuraattorin konsultaatioita käytämme tarvittaessa hyväksi. Mikäli oppilas kieltäytyy mahdollisesta asian eteenpäinviemisestä, otetaan yhteyttä oppilaan huoltajiin ja neuvotellaan tilanteesta myös heidän kanssaan. Viime kädessä vastuu oppilaan hyvinvoinnista on oppilaan kotona. Oppilaan vanhemman mielenterveysongelma Jos koulun henkilökuntaan kuuluva henkilö saa tiedon, että oppilaan kotona on mielenterveysongelma, niin asia tuodaan oppilashuoltotyöryhmän tietoon, mikäli oppilas on antanut luvan käsitellä asiaa. Lastensuojelulain mukaan oppilaan etu menee salassapitovelvollisuudenkin edelle. huoltoryhmässä käsitellään asiaa ja sovitaan, kuka selvittää tarvittaessa tiedon todenperäisyyden ja samalla sovitaan, kuka tai ketkä juttelevat oppilaan ja mahdollisesti koko perheen kanssa. Tarvittaessa pyritään hankkimaan oppilaalle tukihenkilö - koulukuraattori ja -psykologi auttavat - Tampereella on vertaisryhmiä - Sos. toimen perhetyö yhteistyö koulun kanssa. 4.6 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee tukea perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.

10 5. LUKU ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 Eri tukimuodot ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Toiminta tulee suunnata erityisesti nivelvaiheisiin ja yhteistyö onkin tärkeää päiväkodin ja alkuopetuksen välillä, seuraavaksi luokanopettajan ja aineenopettajien välillä, sekä erityisopettajien ja lopulta opinto-ohjaajien ja toisen asteen opinnoista vastaavien kanssa. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten kuin 33 :ssä määrätään. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Ennen erityisopetukseen siirtoa on oppilaalle tarjottava seuraavia tukitoimia: - tukiopetus - erityisiä opetusjärjestelyjä (esim. läksyjen määrä) - osa-aikainen erityisopetus - oppimissuunnitelma - luokan kertaaminen 5.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseen, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa - samanaikaisopetuksena - pienryhmässä tai yksilöllisesti - oppilaalle mahdollisesti laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea ja auttaa oppilasta saavuttamaan yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaiset perustiedot ja -taidot. Painopistealue on ennaltaehkäisevässä ja varhaiskuntouttavassa työssä. Tavoitteena on lisätä oppilaan oppimisvalmiuksia, oppimaan oppimista ja ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksien syntymistä varhaisen diagnosoinnin ja kuntoutuksen avulla.

11 Osa-aikaista erityisopetusta antava erityisopettaja toimii myös luontevana linkkinä huoltajien ja oppilaan opettajan välillä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikissa Toijalan kaupungin peruskouluissa. 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisena vaihtoehtona on erityisopetuksen järjestäminen yleisopetuksen yhteyteen (integraatio) opetusta eriyttämällä ja muita tukitoimenpiteitä hyväksi käyttäen. Toinen vaihtoehto on opetuksen järjestäminen erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Valinta integroidun opetuksen ja erityisopetuksen välillä on aina pyrittävä tekemään yhteisymmärryksessä oppilaan, huoltajan ja opetushenkilöstön kesken. Se edellyttää joustavaa yhteistyötä ja yksilöllisiä ratkaisuja. Myös erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää valtioneuvoston asetuksen (1435/01) 9 :n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opintoohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Oppilaan tavoitetason määritteleminen oppilaan edellytysten mukaiseksi eli oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Viittomakielen opetusta voidaan järjestää äidinkielen ja kirjallisuuden oppituntien lisäksi muihin kieliin varatuilla tunneilla. Ennen päätöstä, jolla oppilas otetaan tai siirretään perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen, tulee neuvotella oppilaan huoltajan kanssa, sekä jos mahdollista, hankkia oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus tai sosiaalinen selvitys. Toijalassa koulun johtajan/rehtorin ratkaisuvaltaan kuuluu päättää eritysopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä, jos huoltaja ei vastusta siirtoa. Muutoin asiasta päättää koulutuslautakunta. Samoin koulun johtaja/rehtori päättää oppilaan siirtämisestä takaisin yleisopetukseen.

12 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS. Suunnitelman tulee sisältää oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan seuraavankaltaisia tietoja: - kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista - opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet - oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä - niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä - opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit - kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä tai erityisopetuksen ryhmässä - henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa - oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Tähän suunnitelmaan kirjataan erityisesti myönteiset havainnot oppilaan edistymisestä sekä kokemukset oppilaan oppimista ja kehitystä tukevista onnistuneista opetusjärjestelyistä ja toimintatavoista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänet tulee siirtää yleisopetukseen. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa, opettajat, tarvittaessa koulun muu henkilöstö sekä muut asiantuntijat sen mukaan kuin oppilaan oppimisvaikeuksien ja - esteiden huomioon ottaminen edellyttää. Yhteistyössä tulee määritellä opetuksen ja kuntoutuksen tavoitteet ja sisällöt. Sen lisäksi tulee suunnitella oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti muun muassa opetusmenetelmät, oppilashuolto ja tukipalvelut sekä seuranta- ja arviointitoimenpiteet. HOJKS:n avulla voidaan myös helpottaa oppilaan edistymisen kannalta merkittävän tiedon siirtymistä opettajalta ja asteelta toiselle. Mikäli yhdessäkin oppiaineessa mukautetaan yleisopetuksen oppimäärää, oppilaalle tulee laatia HOJKS. 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, se tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation,

13 rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syyseuraussuhteen oppimisen harjoituksia. Sairaalaopetus: Sairaalaopetuksen järjestämisestä on Toijalan kaupungilla sopimus Tampereen kaupungin kanssa. Vammautuneiden erityispalvelut: Toijalan kaupunki pyrkii ostamaan eri tavoin vammautuneiden opetuspalvelut Pirkanmaan alueelta. Harjaantumisopetusta (EHA 1 ja EHA 2) annetaan Valkeakosken kaupungin toimesta ja vaikeammin kehitysvammaisten opetuspalvelut ostetaan Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä (Viialan toimipiste). Kuulovammaisten (EKU) ja näkövammaisten (ENÄ) opetusta annetaan Tampereen kaupungin toimesta. 6. LUKU KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa noudatetaan valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita. 6.1 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan näissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla.

14 Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. 7. LUKU OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Opetusta eheytettäessä perustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä. Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä pykälässä, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: Keskustelut, ryhmätyöt SAKSA A-2 JA B-2 Ihmisenä kasvaminen on olennainen osa myös kieltenopetusta. Yhteistyötaidot ja toisen huomioonottaminen sekä itsensä kehittäminen tulevat esille varsinkin ryhmä- ja paritöissä Opetuksen sisällöissä on aiheita, jotka opettavat myötäelämisen taitoja, anteeksiantamista, erehdyksestä oppimista, tunteiden käsittelyä, pettymyksen ilmaisemista, lohduttamista ja mielipiteen ilmaisua. Ihmisenä kasvamiseen kuuluvat myös omat henkilökohtaiset oppimistavoitteet ja itsearviointi.

15 B1- KIELI, RUOTSI Yhteistyötaitojen merkitys koulutyössä korostuu. Oppilaat tekevät paljon pari- ja ryhmätyötä, jolloin oppilaan neuvottelutaidot ja sosiaaliset taidot kehittyvät ja oppilas oppii vuorovaikutusta. Myös oppilaan merkitys yksilönä korostuu. Jokaisen oppilaan omaaloitteisuus ja oma työpanos on tärkeä. voi edetä omien edellytystensä mukaisesti ja kantaa vastuuta omasta oppimisestaan. arvioi omaa työskentelyään, asettaa itselleen tavoitteita ja tarkastelee asettamiensa tavoitteiden toteutumista lukuvuoden aikana. Opettaja antaa oppilaalle sanallista palautetta tukien näin oppilaan persoonallista kasvua. RANSKA B-2 Opitaan selviytymään vieraalla kielellä erilaisissa arkielämän viestintätilanteissa. Tehdään paljon pari- ja ryhmätöitä, jolloin sosiaaliset taidot kehittyvät. Itsearvioinnin avulla oppilas kehittää kielenoppijan kykyjään. B2-KIELI, VENÄJÄ Yhteisöllinen toimintataito on olennainen osa koulutyötä, joten yhteistyötaitojen merkitys korostuu. Oppilaat opiskelevat pareittain tai ryhmissä, pelaavat ja leikkivät, jolloin oppilas oppi vuorovaikutusta. Jokaiselle oppilaalle suodaan mahdollisuus edetä omien edellytystensä mukaisesti ja näin ollen hänen merkityksensä myös yksilönä korostuu. On tärkeää, että oppilas kantaa vastuuta omasta opiskelustaan ja kokee myös iloa omasta oppimisestaan. arvioi itse omaa työskentelyään, asettaa itselleen tavoitteita ja tarkastelee niiden toteutumista omasta näkökulmastaan lukukauden aikana. Opettaja antaa oppilaalle sanallista palautetta tukien näin oppilaan persoonallista kasvua. MATEMATIIKKA harjaantuu pitkäjännitteiseen, tavoitteelliseen opiskeluun. Oppilaan itsearviointikyky kehittyy ja hän oppii erilaisia yhteistoimintatapoja. BIOLOGIA JA LUONNONTIEDE ihmisen biologinen kasvu ja kehitys pääpiirteissään ihmisen biologisen toiminnan vaikutus tunteisiin köyhyyden noidankehien ongelmat KEMIA JA FYSIIKKA Oppitunneilla työskenneltäessä harjoitellaan työtehtävien jakamista oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti toiset huomioon ottaen. Välineet ja jäljet siivotaan yhteisvastuullisesti. USKONTO Uskonnon opetus tukee oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä sekä yksilöllisyyden, terveen itsetunnon ja yhteisöllisyyden kehitystä. Erityisesti oppilas oppii toisten huomioon ottamista, arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän. Uskonnon tunnit antavat monia mahdollisuuksia tunteiden ja omien ajatusten käsittelyyn. Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollisia ja eettisiä asioita oppilaan ja yhteiskunnan kannalta. Uskonto on osa inhimillistä kulttuuria. KUVATAIDE Ihmisenä kasvaminen omakuva. sisäinen ulkoinen taiteilijoiden omakuvat (historia)

16 taitojen kehittyminen, itsearvio ryhmätyötaidot HISTORIA korkeakulttuurien synty ( maanviljely, kirjoitustaito, valtionmuodostus) eurooppalaisen sivilisaation muotoutuminen ( Kreikka, Rooma) renessanssi taiteessa, uskonnossa, tieteessä sääty-yhteiskunnan mureneminen ( esim. Snellmanin sivistysajattelu) ihmisoikeudet (mm. orjuus, naisten ja lasten asema historiassa) TEKNINEN TYÖ tavaroiden järjestyksessä pitäminen ryhmän jäsenenä siivoaminen vastuullisuus omasta toiminnasta oman ja toisen työn arvostaminen työnteon oppiminen OPPILAAN OHJAUS nuoreksi kasvaminen itsetuntemus yhteistyö, luokkahenki, koulun toimintakulttuuri KOTITALOUS ymmärtää terveellisen ravinnon merkityksen omassa arjen hallinnassa sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri; sopeutuu työskentelemään pienryhmässä ja huomioi myös muiden mielipiteet noudattaa hyviä tapoja mm. pöytäkäyttäytyminen ruokailutilanteessa toimii oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti mm. ruokien jakaminen ruokapöydässä ottaa vastuun opettajan antamista käytännön tehtävistä mm. ruoanvalmistus ja jälkityöt auttaa muita ryhmän jäseniä tarvittaessa oma- aloitteisesti kehittää itseään oppijana käyttämällä itsearviointipäiväkirjaa 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: Kansalliset juhlapäivät, kirjallisuudenhistoria, kansansadut, kirjoitelmien aiheet, keskustelut B1- KIELI, RUOTSI Kulttuurin tuntemus on olennainen osa kielenopetusta. Kieli on sosiaalisen toiminnan väline, jonka avulla tutustutaan pohjoismaisen kielialueen kulttuuriin, maantuntemukseen ja ihmisten elintapoihin. Opetuksessa vertaillaan myös omaa ja opiskeltavaa kulttuuria esim. vertailemalla nuorten arkielämää ja vapaa-ajan viettoa ja harrastuksia Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Myönteistä suhtautumista suomenruotsalaisuuteen ja

17 pohjoismaalaisuuteen sekä kansainvälisyyden tärkeyttä voidaan korostaa kutsumalla vierailijoita esim. Pohjola- Norden yhdistyksestä ja viettämällä kielten teemapäivää. SAKSA A-2 JA B-2 Kaikilla luokka-asteilla opetuksen keskeisiin sisältöihin kuuluu tutustuminen saksaa puhuviin ihmisiin, heidän arkeensa ja juhlaperinteisiin. Kielenopetuksen tärkeimpiä tehtäviä on kulttuurien välinen viestintä. Maantuntemus kulkee koko ajan kielen opetuksen rinnalla. Suomeen tutustuminen ja Suomesta kertominen saksaksi kuuluu osana kulttuuriidentiteetin vahvistamista. Oppituntien ulkopuolella kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys tulevat esille esimerkiksi järjestämällä koulun kieliviikko/kansainvälisyyspäivä kansainvälinen ruokaviikko yhdessä koulun keittiön kanssa äidinkielenään saksaa puhuvan henkilön vierailu koulussa RANSKA B-2 Oppilaat tutustuvat Ranskaan ja ranskankieliseen maailmaan sekä vertailevat kotimaan ja vieraan kulttuurin tapoja ja käytänteitä. B2- KIELI, VENÄJÄ Lähtökohtana on suomalaisuus, jota vertaillaan venäläiseen tapakulttuuriin ja elämänmenoon. Kielellinen harjoittelu korostaa ja antaa valmiuksia toimia aidossa ympäristössä käytännön puhetilanteissa. Myönteinen asennoituminen vieraan kulttuurin edustajiin on osa kielenopiskelua. MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksessa tutustutaan eri maiden valuuttoihin, aikavyöhykkeisiin, juna- ja lentoaikatauluihin sekä vieraskielisiin matematiikan tehtäviin. Tutustutaan matematiikan historiaan. BIOLOGIA JA LUONNONTIEDE Suomalaisen luonnon merkitys suomalaisille Kotiseudun luonnon tunteminen ja ympäristömuutosten havainnointi Eri kulttuuripiirteiden (maanosittain) vertaaminen Eurooppalaisen kulttuurisen ja maisemallisen rikkauden ymmärtäminen Kestävän kehityksen kansainvälisyyden tajuaminen Aikavyöhykkeet Sukupolvien väliset erot muutossa ja elinkeinoissa KEMIA JA FYSIIKKA Esimerkiksi vesitornivierailu luokkien aikana. Kemian ja fysiikan merkkikieli on kansainvälinen. Käytetään kansainvälistä SIjärjestelmän merkkikieltä ja tutustutaan myös muihin yksiköihin. Oppitunneilla esitellään fysiikan ja kemian kehitykseen vaikuttaneita merkkihenkilöitä. USKONTO Uskonto on osa suomalaista kulttuuriperintöä ja kulttuuri-identiteetin osatekijä. Kirkolliset juhlapyhät ovat osa suomalaista tapakulttuuria. tutustuu omaan suomalaiseen uskonto- ja katsomusperinteeseen sekä tarkastelee Raamatun kulttuurivaikutuksia.

18 tutustuu eurooppalaiseen uskonnon historiaan ja nykypäivään. perehtyy suurimpiin maailmanuskontoihin. KUVATAIDE kotipaikan / kotimaan taidehistoria suomalaiset taiteilijat ulkomainen maailman taide / taidehistoria kansainväliset mestarit HISTORIA paikallishistorian tuntemus ( paikalliset rakennukset, kodin esineet, museot jne.) suomalaisen kansallisuusaatteen synty 1800-luvulla Suomen itsenäistyminen ja sen menettämisen uhka ( Suomen talvi- ja jatkosota) kansainvälinen vuorovaikutus esim. kansainvälisten organisaatioiden myötä MUSIIKKI tutustuu menneeseen ja nykyiseen suomalaiseen musiikkiin ja ymmärtää musiikin merkityksen oman kulttuuri-identiteettinsä osana perehtyy eri maiden ja kulttuurien musiikkiin ja ymmärtää niiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita Musiikilla on keskeinen sija koulun ja oman kulttuurimme juhlatilaisuuksissa. Koulun musiikinopetus antaa oppilaille valmiudet osallistua juhlien musiikkiin. TEKNINEN TYÖ käsityökulttuurin välittäminen sukupolvelta toiselle työtavat ja välineet eri työskentelytekniikoiden alkuperä tehtävien töiden alkuperä OPPILAAN OHJAUS elinkeino- ja työelämään tutustuminen -käyttäytyminen työnhaussa ja työpaikalla KOTITALOUS suosii kotimaisia raaka-aineita ja arvostaa niiden puhtautta ja turvallisuutta tutustuu kotimaiseen ruokakulttuuriin (perinneruoat) ja ruokakulttuurin muutoksiin tutustuu kansainväliseen ruokakulttuuriin ja uusiin ruokatrendeihin oppii käyttämään ulkomaisia raaka-aineita tutustuu vieraskieliseen ruokasanastoon tutustuu juhlaperinteeseen ja vuoden eri juhliin 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottamisessa että tuottamisessa.

19 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: Mainosanalyysit, näytelmät, puheviestintä, tv-ilmaisun analyysi, lehtivierailut, sanomalehtikasvatus, internet, tutkielmat B1- KIELI, RUOTSI Kielen opiskelu on jatkuvaa vuorovaikutteista viestintää, jolloin oppilas joutuu sekä hankkimaan tietoa että antamaan tietoa. Kielitaidon karttuessa autenttinen materiaali täydentää opetusta, jolloin voidaan hyödyntää esim. tietoverkkoja, eri TV-ohjelmia, lehtiartikkeleita, mainoksia, sarjakuvia jne. ja näin voi hankkia lisätietoa eri aihepiireistä. SAKSA A-2 JA B-2 Viestintä ja mediataito ovat mukana kielenopetuksessa esimerkiksi käytettäessä televisiota, internetiä ja sähköpostia opetuksen tukena. Oppilaitten esitysten videoiminen, haastattelujen tekeminen, tutustuminen saksankielisiin nuorten lehtiin ja runojen kirjoittaminen saksaksi kasvattavat viestintäkykyjä ja mediataitoa. RANSKA B-2 perehtyy ranskankielen erityispiirteisiin ja viestintästrategioihin arkielämän tilanteissa. Opetuksen tukena käytetään audio-visuaalista materiaalia, tutustutaan jonkin verran ranskankieliseen lehdistöön. Internetiä hyödynnetään mm. tiedon hankintaan ja yhteydenpitoon suomalaisten tai ulkomaalaisten kummiluokkien kanssa. Opastetaan mediakriittisyyteen. B2- KIELI, VENÄJÄ osallistuu aktiivisesti keskusteluun esim. kysymällä, vastaamalla ja kertomalla sekä ilmaisemalla oman mielipiteensä hyödyntäen samalla myös puhekumppaninsa apua suullisessa vuorovaikutuksessa. Hän pyrkii viestimään monipuolisesti ja vastuullisesti ja pystyy hyödyntämään tarvittaessa myös kirjallisia apuneuvoja tuotoksissaan. MATEMATIIKKA Matematiikka opettaa hankkimaan, vertailemaan ja valikoimaan tietoa sekä esittämään sitä taulukoiden ja diagrammien avulla. Oppilaan medialukutaito kehittyy ja hän oppii tulkitsemaan tilastoja ja arvioimaan niiden oikeellisuutta ja luotettavuutta. BIOLOGIA JA LUONNONTIEDE kuvien tutkiminen diagrammien ja karttojen tekeminen tiedon hankkiminen internetin avulla videoiden kriittinen katsominen KEMIA JA FYSIIKKA Fysiikan ja kemian töiden yhteydessä tehtyjen havaintojen ilmaiseminen sanallisesti ja kirjallisesti, esim. työselostuksen laadinta. Lisäksi tehdään mahdollisesti postereita, esitelmiä ja tutkielmia. USKONTO Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, osallistuminen ja vuorovaikutus ovat osa uskonnon opetusta. Tunneilla pyritään käyttämään monipuolisesti viestinnän ja median välineitä. 7-9 vuosiluokilla painotetaan erityisesti tutustumista maailmanuskontoihin ja eri kirkkokuntiin

20 siten, että harjoitellaan niiden vertailua kiinnittäen huomiota kulttuurisiin eroihin, kannattajamääriin ja levinneisyyteen sekä erilaisen median välittämään kuvaan uskonnosta ja eettisistä asioista. Oppilaille painotetaan kriittistä media ja viestintäotetta. KUVATAIDE kuvien ja tietojen hakeminen kuvasymbolit kuvaviestintä mainoskuva kuva ja sana valokuva / videokuva / tietokonekuva erilaisten kuvien tulkinta kuvarinnastukset HISTORIA kriittinen suhtautuminen historian lähteisiin alueellisten viestintävälineiden hyödyntäminen uusimman tekniikan hyväksikäyttö historiallisen tiedon löytämisessä MUSIIKKI saa mahdollisuuden kokeilla erilaisia musiikillisia viestintätapoja rohkaistuu löytämään omat musiikilliset vahvuutensa ja käyttämään niitä musiikillisessa ilmaisussa oppii kriittisesti tarkastelemaan musiikkia ja siihen liittyviä ilmiöitä (painottuu perusopetuksen ylemmille vuosiluokille) ymmärtää tekijänoikeudet TEKNINEN TYÖ tietokoneiden käyttö tuotteiden suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan kirjaston käyttäminen mahdollisuuksien mukaan KOTITALOUS kehittää vuorovaikutustaitoja ryhmätyötilanteissa kuluttajavalistus kotitalouden näkökulmasta oppii hyödyntämään hankkimaansa mediatietoa mm. ruokaohjelmat, ruokalehdet, Internet 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: Erilaiset asiatekstit, oikea puhetyyli eri tilanteissa, oikeakielisyys, Yritys Hyvä kirjoituskilpailu, mielipidekirjoitukset, väittelyt

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMI SUOMENKIELINEN KOULUTUSKESKUS PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa 12.5.2004

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 1.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

1. luku Opetussuunnitelma

1. luku Opetussuunnitelma OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1. luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2. luku

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot