VENEENKAATO; LAPSUUDEN PARAS LEIKKI
|
|
- Simo Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aira Ihalainen: VENEENKAATO; LAPSUUDEN PARAS LEIKKI Sain tehtäväkseni kertoa menneiden vuosikymmenten elämänmenosta Puulavedellä; vähän toivotonta, koska asiaa olisi niin paljon! Koetan keskittyä juuri tähän saaressa asumisen näkökulmaan ja rajata pois muita tuolle aikakaudelle tyypillisiä asioita. Olen paljasjalkainen saarelainen; Puulaveden syliin syntynyt. Vesi rajasi ja määritti elämän puitteet, hyvässä ja huonossa. Olemme juuri juhlineet juhannusta. Omassa saariston lapsuudessani aattona kaadettiin haapa, sen lehdet riivittiin ja kannettiin tuvan lattialle. Voitte arvata, miten hauskaa oli kieriskellä paksussa, tuoksuvassa lehtikerroksessa! Varhaisista muistikuvistani nousee esiin asioita, joita ei enää ole. Kesän metsä- ja ahomansikat; niitä oli pientareet punaisenaan. Keräsimme tuokkoset täyteen ja paistettujen muikkujen jälkeen mansikkamaito oli jälkiruoka. Ihan pienenä ei tarvinnut vielä lähteä lehmänhakuun, joten jäi aikaa melskata rannassa ja siellä ne kesäpäivät hyvin kuluivat. Saarelaisvanhemmat kasvattivat järkevästi: meitä lapsia ei vahdittu millään tavalla. Saimme olla keskenämme rannalla ja vesillä ja jos tuli pulmatilanteita, niistä piti oppia selviytymään. Olen vasta jälkeenpäin ymmärtänyt, miten äärettömän hyvä kasvatusmetodi tuo oli. Elämä tuo mukanaan loputtomasti ongelmia ja me saimme harjoitella niitten ratkaisua alusta alkaen. Ohjeena oli suunnilleen se vanha vitsi, että jos hukutte, niin selkäänne saatte. Muistan, kun alle kouluikäisenä makailin kotilahdella soutuveneen keulassa ja meloen liikutin hiljaa venettä. Putosin pää edellä veteen, kun kurkotin katselemaan kirkkaan järven pohjaa. Pelästys tuli tietysti ensin, mutta ei lamaannus; kahlasin maihin, mutta sitten oli mentävä takaisin, koska venettä ei saanut jättää tuuliajolle, se muistui mieleen siinäkin tilanteessa. Luulin pitkään, että sen kirkkaampaa vettä kuin Puulavesi, ei voi olla. Järven pohja näkyi vielä syvässä vedessä. Siellä oli paljon mielenkiintoista nähtävää; kalaparvet ja muut veden elävät vilistivät hakojen ja vesikasvien välissä. Veneenkaato oli todella hauska leikki. Isän tekemät puuveneet olivat vakaita ja niitten nurin saaminen kovan työn takana. Seisoimme kaikki veneen samalla reunalla ja keikutimme niin kauan,
2 että vene hörppäsi vettä vähän kerrallaan, kunnes painui upoksiin. Vene saatiin jotenkin käännettyä ympäri ja sen ali sukelleltiin. Vene piti tietenkin lopuksi tyhjentää vedestä ja vetää maihin. Uimaan opettelin raakalauta uima-alustana. Maha oli tikkuja täynnä, mutta viis siitä. Samoin oli essun etumus pienillä viilloilla, kun veistin kaarnalaivoja puukolla rintaa vasten. Hyvin harvoin sattui tapaturmia, varmaan juuri siksi, että opimme huolehtimaan itsestämme ja toisistamme. Eero kyllä teloi havupiilulla sormensa pään ja toisen kerran taisteli Vesan kanssa linkkuveitsellä, mutta ei mitään sen vakavampaa. Pojankoltiaiset huvittelivat joskus laittamalla vaari-hermannin piippuun salaa ruutia, joka sitten odotusten mukaisesti pössähti, kun vaari alkoi piippuaan sytyttää. Taskulamppuna toimi pärevalkea: palavan päreen kanssa me etsimme sukkamme ja lapasemme tuvan uunin päältä ennen kouluunlähtöä. Yhtään tulipaloa en muista syttyneen, koska opimme käsittelemään tulta alusta alkaen. Emme osanneet juurikaan mitään perinteisiä leikkejä, joten keksimme leikit itse. Eräs niistä meni seuraavasti: Istuimme rivissä tuvan penkillä, paitsi yksi, joka meni porstupaan eli eteiseen. Kun hän avasi oven ja tuli sisään, hänen tavastaan lausua tervehdys piti arvata, ketä naapurin isännistä hän esitti. Arvaaminen ei ollut yhtään vaikeaa, niin omaleimaisia olivat kaikki sen ajan isäntämiehet. Kotilääkärimme oli Paunialan huvilassa kesät viettänyt helsinkiläinen psykiatri Salme Wiherheimo. Häneltä saimme monet avut, rohdot ja ohjeistukset. Elämä olin jokseenkin täysin omavaraista. Ruoka saatiin pellosta, kotieläimistä ja järvestä, josta pyydettiin kalaa kesät talvet. Nuotanveto kuului ohjelmaan silloinkin. Äidin päivittäinen urakka oli nykynaiselle käsittämätön. Kaikki tehtiin käsin pyykinpesua myöten. Silti taitava äiti ehti kehräämään lampaanvillan langoiksi ja kutoi langat sukiksi ja lapasiksi. Pellavasta taas tuli kangasta todella monivaiheisen työstön jälkeen. Talkoita pidettiin yleisesti. Varhaisin talkoomuistoni on juuri pellavansiivoustalkoot. Saaret olivat asuttuja ja kyläläiset auttoivat paljon toisiaan. Esimerkiksi ensimmäinen puimakoneemme oli ensin yhteinen ainakin kolmen talon kesken. Ja se porilainen ; sen käyntiin saaminen oli tosi jännittävä tapahtuma. Puintivälineet kuskattiin saaresta toiseen hiloitetuilla veneillä. Asiaan vähemmän perehtyneille kerrottakoon, että hiloitus tarkoittaa kahden veneen liittämistä rinnakkain laudoilla tai vastaavilla, jolloin vakaus ja kantavuus lisääntyy merkittävästi. Puimakone tuotiin miesvoimin
3 rantaan/rannasta siten, että alle laitettiin pyöreät pulikat, joita siirtämällä aina laitteen eteen puimakone rullasi eteenpäin. Yksi mieleen jäänyt asia on lampaiden haku kesälaitumelta toisesta saaresta. Minut ja Seppoveljeni laitettiin asialle. Lampaiden houkuttimena oli ihanaa äidin leipomaa orressa kuivattua ruisleipää. Söimme leipäpalat melkein itse, mutta sen verran jäi, että saatiin houkuteltua johtajalammas veneen luo ja kiskotuksi veneeseen. Muu lauma kiipesi perässä ihan itsestään. Sitten vaan soudettiin vene kotirantaan. Äitini oli kotoisin Puukonsaaren eteläpään Mäkelän talosta, Otto ja Selma Venemiehen tytär. Sitäkään taloa ei muuten enää ole. Isäni Kasper Hölttä oli Halmesaaren Ida ja Herman Höltän poika, yksi seitsemästä sisaruksesta. Äiti kertoi, että kun he lähtivät kihloja ostamaan tammikuun 27 päivänä 1934, jäällä ei ollut lunta, joten he pystyivät menemään potkureilla jonnekin Otavan seudulle, kävivät Mikkelissä ostamassa kihlat ja sitten samalla tavalla takaisin. Hyvä potkukelkkakeli oli aina maininnan arvoinen asia, koska umpihanki, vesikerros allaan, oli se tavallisempi vaihtoehto. Talvikelissä hevonen ja reki oli ainoa ihmisvoimia säästävä kulkuväline. Traktorit, samoinkuin perämoottorit saavuttivat meidät vasta joskus 50-60lukujen taitteessa. Siihen asti ainoa sulan veden moottoroitu kulkuneuvo oli isäni tekemä vene ja wiktsröm-kone, vanha viki, kuten sitä kutsuimme. En ole tavannut toista sellaista miestä, kuin isäni oli. Joku lehti teki hänestä jutun, joka otsikoitiin: Kaikenosaava mies, lapsiakin kymmenen. Isä todella oli kaikenosaava. Hän teki maanviljelyksen ohessa kaikki puutyöt: rakensi talot ja aitat, teki reet, kaikki puuastiat, pärekopat, veisti hienot soutuveneet ja ja muutaman isommankin veneen. Hän oli myös taitava seppä. Hänen pajassaan rannassa naapurit kävivät teettämässä kaiken mahdollisen, mitä raudasta taottiin, veneen hankaimista alkaen. Pajan nurkassa oli pienen tytön kiintoisaa istua ja katsoa, miten rauta hehkui tulenkarvaisena, taipui muotoonsa isän käsissä ja sihahti kylmäksi vesiämpärissä. Talvi-illat isä nikkaroi tuvassa. Lattia peittyi tuoksuvista valkoisista lastuista ja niissä oli lasten ihana peuhata. Valona oli ensin vain öljylamppu, mutta muusta ei tiedetty. Ei voinut kuvitella, että saareen tulisi joskus sähköt. Tai puhelin- mikä se olikaan? Kesämökkejä ei ollut, oli vain muutama helsinkiläisten huvila Rämiäisen saaressa. Kirjailija Anni Swan ja runoilija Otto Manninen olivat isovanhempieni kanssa kanssakäymisissä. Lapsuudenkodissani on säilynyt käsinkirjoitettu kutsu Mannisten juhlaan. Muistan Anni-tädin pitkän ja hoikan olemuksen ja eräänkin kerran hänen päivittelynsä: kylläpä Aira on ruskettunut!
4 50-luvun puolessa välissä alkoi uudenlainen mökkeily. Ensimmäisten joukossa Pentti ja Sirkka Järvinen rakensivat mökin Halmesaaren vastapäätä olevaan Kuoppasaareen. Saaren edellinen omistaja poltti koko saaren mantereen muuttonsa yhteydessä. Se oli vähän aikaa ruma maisema, mutta nopeasti vihreä kasvusto peitti alleen hiiltyneen saaren kukkulat. Pian mökkejä oli jo niin paljon, että päivittäin tuli postin hakijoita, maidon, munien, perunan, leivän tai kalan ostajia niin, että se suorastaan sekoitti usein maalaistalon päivärytmiä. Halmesaaren Isäntä eli isäni oli oman alueemme Puulavedellä ehdoton auktoriteetti, jonka sana oli laki. Jotkut mökkiläiset, joilla oli totuttuun nähden outoja tapoja, pysyivät omissa oloissaan, monista muista tuli pitkäaikaisia ystäviä. Myöhemmin kulki kauppalaiva, joka pysähtyi Halmesaaren laiturissa. Silloin oli todellinen kansanpaljous; kaupan ahtailla käytävillä riitti tungosta. Tuli aika, jolloin oli muodikasta myydä saaret arvottomina pilkkahintaan ja muuttaa mantereelle. Omat vanhempani eivät sellaista edes harkinneet. Mutta aika paljon vakinaista asutusta lähti. Monet asumukset siirtyivät mökkikäyttöön, mutta monesta on myös jäljellä vain kivijalka ja uunin rauniot. Liikkuminen saaristossa on aina ollut oma lukunsa. Kouluiän alettua soudettiin kahdessa parissa(=kaksi soutuparia) viisi kilometriä Mainiemeen ja iltapäivällä takaisin. Enimmäkseen veneemme oli rannassa ainoa. Ymmärrätte ehkä, miksi vierastan hieman nykyistä Mainiemen satamaa. Järvien jäädyttyä hiihdettiin seitsemän kilometriä kouluun ja takaisin. Hyvät kelit olivat harvinaista herkkua. Usein tuuli oli tuiskuttanut ladun umpeen, kun aamuseitsemältä lähdettiin hiihtämään kohti manteretta. Pimeässä ei aina tuntenut ladun pohjaa suksien alla, vaan hiihto lipsahti sivuun ja samassa suksen pohjat kastuivat vesihyyhmään ja jäätyivät. Sitä varten meillä oli aina repussa puukko, jolla raaputettiin jäätä pois. Sukset olivat tietysti isän tekemiä ja niissä nahkalenkit siteinä. Hienoja muistoja ovat huhtikuiset aamut, kun oli hankikeli. Isä teki usein aamuisin tulet pihaan ja tervasi sukset, koska karkea lumi söi suksenpohjat valkoisiksi nopeasti. Meidän piti osata jäänlukutaito, eli kun jäät heikkenivät, piti tietää, minkänäköisiin kohtiin ei pidä mennä. Manterelaiset kauhistelivat, kun hypimme kiviä pitkin kestävälle jäälle; matalat rantavedethän sulavat ensin. Kerran tulimme Sepon kanssa koulusta huhtikuista jäätä pitkin. Ulpan saaren pohjoispuolella kohtasimme epätoivoisen miehen, joka piteli jäihin pudonnutta hevosta suitsista. Mies huusi meille, että tehkää hyvät lapset jotakin. Seppo lähti juoksemaan Vanhaantaloon, minä kotia kohti. Huohotettuani asian isälle hän tuhahti: minähän sanoin sille, että enää ei pääse hevosen kanssa mantereelle! Mies oli ollut metsätöissä Halmesaarta vastapäätä olevassa saaressa.
5 Hevonen saatiin kuitenkin pelastettua. Huonommin kävi kaupungista Kenkun taloon tuodulle miniälle, joka hukkui Sarvulin laidalle eläinkuljetuksen seurauksena. Osaamattomat soutajat olivat menneet liian lähelle rantaa, jolloin hermostuneet naudat repivät itsensä irti ja ryntäsivät maihin. Nuori nainen joutui veden varaan, eikä selvinnyt. Apuna ollut hiukan vähälahjainen mies, saarelainen, selvisi. Muut miehet olivat sodassa, siksi jouduttiin tekemään sellaistakin, mitä ei osattu. Kun ihmiset kasvoivat villinä ja vapaana, oli joukossa kunnon persoonallisuuksia. Muistan monta miestä, jotka kulkivat talosta taloon. Vilpu-Otto oli yksi heistä; suutari, joka oli talossa aina niin kauan, että kauniiksi parkitut eläinten nahat muuntuivat hänen käsissään saappaiksi. Hän oli osaava, näen yhä sieluni silmin ne työvaiheet. Sitten oli Verkko-Otto, verkon-ja nuotankorjaaja. Ja Repsa-Möttö, joka osasi tulla taloon ruoka-tai kahviaikaan. Puhumattakaan Myyrän Väinöstä, joka oli vahva kuin härkä ja todisteeksi siitä katkoi lapion varsia tehdessään rengin töitä saaressamme. Olen silloin tällöin ajatellut, miten minusta tuli minä. Olen aina ollut omassa ympäristössä kuin huutomerkki. Lapsena jo ensiksi siksi, että olin tyttö. Ympärilläni oli kasvinkumppaneina seitsemän veljeä. Vasta nuorimmaiset kaksi sisarussarjastamme ovat tyttöjä. Kesäaikaan ainoat tyttökaverit olivat sunnuntaisin tavattavissa muutaman tunnin. He olivat Hellevi, Otto ja Anni Mannisen pojantytär, nykyisin Arjava ja Matteli (Irma) Wiherheimo. Joskus myös helsinkiläistyttöjen sukulaisia oli lomailemassa. Suuren maailman tuulahdukset olivat jännittäviä. Omat lapseni moittivat minua joskus ronskista huumorista. Olen yrittänyt puolustautua sillä, että en oikein osaa mitään sipsuttelua, kun viiteryhmäni oli villi lauma veljiä, joiden kanssa elin kuin autiolla saarella. Lapsen herkkään mieleen on jäänyt silloisten manterelaisten joskus hiukan vähättelevä suhtautuminen saaren asukkaisiin. Kun jouduin pahimman kelirikon aikana silloin tällöin olemaan öitä mantereen taloissa, mieleen on jäänyt erään emännän hän on tuolta saaresta -vastaus, kun vieras kävijä kyseli minusta. Tieto oli emännän mielestä riittävä, vastauksen sävy paljonpuhuva. Omat vanhempamme ovat meille Halmesaaren sisaruksille syvän kiitollisuuden, ihailun ja kunnioituksen kohde. Miten he jaksoivat kaiken sen, minkä jaksoivat, sitä voi vain ihmetellä. He huolehtivat kasvavasta lapsilaumastaan niin, että kaikki saivat elämän edellytykset. Hienoin testamentti on mielestäni se, minkä he lausuivat jo aikuisille lapsilleen: mitä teettekin, eläkää sovussa keskenänne. Tämän kesän alussa me nykyiset Puulaveden vapaa-ajan asukkaat olemme saaneet siivota siitepölyjä ja pyydystää karanneita laitureita.
6 Pääsimme kuitenkin taas nauttimaan kaikesta kuten ennenkin. Mökkisauna lämpiää ja Puula kutsuu vilvoittelemaan syliinsä. Kuikka huutaa kesäillassa. Oma keltainen kanoottini livahtaa saarten sokkeloihin. Iltarusko kultaa taivaanrannan ja peilailee vedessä. Joku tulevaisuuden tutkija lausui, että elämme maailmanhistorian saranakohdassa. Pelkään hänen olevan oikeassa. Olemme saaneet pientä esimakua muun muassa siitä, mitä kiihtyvä ilmastonmuutos tuo tullessaan. Usein minulle tulee tunne, että osa ihmisistä uskoo elävänsä jollain eri planeetalla; niin täysin välinpitämätöntä on suhtautuminen ilman ja veden puhtauteen ja itse kunkin osuus siihen. Ajatus menee jotenkin niin, että sillä ei ole merkitystä, mitä juuri minä teen; toiset ne vasta likaavat ja saastuttavat. Osaamme kaikki laskea, mikä luku muodostuu, kun vaikkapa miljoona ihmistä lausuu tuon saman mantran. Minä rohkenen väittää, että omien kenties haitallisten tapojen muuttaminen ei ole yhtään vaikeaa. Esteenä on vain oma asenne; haluttomuus muutokseen, se kuuluisa muutosvastarinta. Monelle tutun järjestön Positiivareitten iskulause on: Asenne ratkaisee. Aina. Niin se on. Asenne todella ratkaisee ja voi muuttaa maailman menoa. Sekin ratkaisee, jos ei halua tietää mitään ikävistä asioista. Sama pätee sekä yksityiseen ihmiseen, että yrityksiin. Olemme täällä koolla Puulaveden puhtauden puolesta. Olen lujasti sitä mieltä, että mikään yksityinen tai yleinen etu ei voi olla niin tärkeä, että se ajaisi järvemme puhtaana säilyttämisen ohi. Olen myös vakuuttunut, että kaikki me olemme siitä asiasta yksimielisiä. Etsikäämme siis avoimin mielin keinoja tämän tavoitteen toteutumiseksi.
Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
LisätiedotKAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8
Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotGepa Käpälä Jännittävä valinta
Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.
LisätiedotArjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014
Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotEsi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013
Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri
LisätiedotMILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.
MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä
Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
Lisätiedot4.1 Samirin uusi puhelin
4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotMatkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011
Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotUlkoilua Kuolimon äärellä!
Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja
LisätiedotPöllönkankaan verkkokohina
Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotTallilehti Kavionkopse nro. 1
Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa
LisätiedotPikkuisten Mindfulness-kortit
Pikkuisten Mindfulness-kortit Leikkaa kortit irti. Taita poikkiviivan kohdalta sanallinen ohje kuvan taakse. Laminoi kortiksi. Kortteja voi käyttää kahdella eri tapaa. Silmät voi sulkea ja kuvitella tilanteen
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
Lisätiedot]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv
]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,
LisätiedotPERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA
PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotOmistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.
Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotJeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotPietarin matka. - Sinella Saario -
Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotMONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.
MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotJOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.
JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain
LisätiedotSinä olet kuin Miina, koska...
Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain
Lisätiedotnopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät
nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera
LisätiedotTästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina
Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
Lisätiedot3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?
Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin
LisätiedotPoimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille
Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?
LisätiedotSinähän osaat, Liinu!
Sinähän osaat, Liinu! Tässä kirjassa kerrotaan, minkälaista on, kun on tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeuksia. Niitä voi olla monenlaisia. Tämä kirja kertoo Liinusta, jolle tarkkaavaisuus ja keskittyminen
LisätiedotTervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10
SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle
LisätiedotKÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)
KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee
LisätiedotKolmannen luokan luokkalehti
Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika
Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotVIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA
VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme
LisätiedotHämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012
Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotSUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.
Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotObjektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.
Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).
LisätiedotSANATYYPIT JA VARTALOT
SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotPOSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotYleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /
RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.
LisätiedotAamunavaus alakoululaisille
Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken
Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008
LisätiedotIrlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village
Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumala loi kaiken
Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus
1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotLucia-päivä 13.12.2013
Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.
LisätiedotLAUSETREENEJÄ. Kysymykset:
LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?
LisätiedotRantasalmenkierros 18-19.6 2012
Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä
Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotPidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.
Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä
LisätiedotTäytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.
Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy
Lisätiedot1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30
Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30 1/16 2/16 N Prosentti Hirvijärvi 0 0% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 30 100% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0
LisätiedotTaloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!
TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA
LisätiedotPerheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola
Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu
LisätiedotKanneljärven Kuuterselkä
Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai
LisätiedotSINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta
SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen
LisätiedotJoka kaupungissa on oma presidentti
Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun
LisätiedotPaloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa
Paloaukean päiväkoti Eläimet mukana päiväkodin arjessa Heti sisään astuessa me isin ja äidin kanssa tiedämme, mitä päiväkodissa tapahtuu tällä viikolla. Seinällä, melkein katossa asti on iso näyttö. Näytöllä
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
Lisätiedot2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.
2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun
Lisätiedot