Kodin perinteet ja järjestökentän rooli Me järjestöissä uskomme siihen, että perinne säilyy elävänä kun sen sallitaan muuttua ajan mukana.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kodin perinteet ja järjestökentän rooli Me järjestöissä uskomme siihen, että perinne säilyy elävänä kun sen sallitaan muuttua ajan mukana."

Transkriptio

1 UNESCON AINEETON KULTTUURIPERINTÖSEMINAARI Kodin perinteet ja järjestökentän rooli Me järjestöissä uskomme siihen, että perinne säilyy elävänä kun sen sallitaan muuttua ajan mukana. Me neuvontajärjestöt luottamme siihen, että aineeton kulttuuriperintö on vahvasti läsnä jokaisen arjessa. Kulttuuriperintö ei tänään voi olla vain museoiden yksinomaisuutta vaan se kuuluu demokratian lailla sinulle ja minulle, meille kaikille. Järjestöillä on vastuu ja mahdollisuus tukea koteja ja perheitä sisällyttämällä perinnetietoa ja taitoja toimintaansa ja viestintäänsä. Hyvä esimerkki on Jouluperinne. Miten paljon omasta perinnöstä on tullut meille perheeltämme ja mitä muualta? Joulu säilyy, mutta muuttaa ajan kuluessa muotoaan. Martoissa huomaamme, että perinteinen joulu saa rinnalleen esimerkiksi oman näköistä tai omasta kulttuurista ammentavaa perinteen ja modernin ruokakulttuurin ja käsitöiden yhdistämistä. Tänään meiltä martoilta kysellään paljon isoäidin siivousvinkkejä ja tahranpoistoa ruokasoodalla ja etikalla, säilöntään ja vaikkapa joulun valmisteluun liittyviä asioita sekä kierrätykseen ja pyykinpesuun kuuluvia vinkkejä.

2 Arjen taitojen siirtämisessä me Martat neuvontajärjestöinä, olemme ottaneet tänä vuonna käyttöön Aikuispakkauksen, joka ensimmäiseen kotiinsa muuttavien hätäapupakkaus sisältäen mm. marttojen ruokakurssin arjenhallintaan sekä paljon hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Perinnettä siirtävät jatkuvasti monet järjestöt kuten partiolaiset, Kyläyhdistykset, Suomen Kotiseutuliitto, Taito ry, 4H, Marthaförbundet, Karjalan kulttuurirahasto, Lotat tai vaikkapa Kalevalaiset Naiset. Miksi järjestöjä tarvitaan Aineettoman kulttuuriperinnön siirtämiseen? Järjestöt tarjoavat tänään mahdollisuuden oppia, tehdä itse ja harjoittaa niitä perinteisiä taitoja, jotka eivät enää luonnollisesti siirry sukupolvelta toiselle. Perinteiset käden taidot ovat toisaalta välttämättömiä arjesta selviytymisen kannalta, toisaalta trendikkäitä ja haluttuja kuten esim. kotoilu - ruoanlaitto, käsityöt, kaupunkiviljely ja vaatteiden tuunaus ja korjaus. Monissa suomalaisissa kodeissa ollaan samassa tilanteessa kuin 115-vuotta sitten. Vanhemmilla ei ole aikaa, eikä välttämättä kykyjäkään opettaa lapsilleen kodista huolehtimista tai puutarhanhoitoa. Peruskoulun kotitaloustunnit ovat vähäisiä ja ajoittuvat teini-ikään, jolloin tulevan kodin hoitaminen ei ehkä ole opiskelussa ensisijalla. Käytännössä monille oman kodin töihin opetteleminen tapahtuu yhä useammin television kotitalous- ja puutarhaohjelmia katsellen. Haaste tämän ajan ohjelmaformaateissa on siinä, että ne on tehty pääosin viihdyttäviksi, ei opettaviksi. Esimerkiksi oikeita työskentelytapoja näytetään harvoin niin, että työn oikeasti oppisi

3 ohjelmaa katselemalla. Hyvä asia on, että ohjelmatarjonta on ollut monipuolista käsillä tekemisen tultua uudelleen arvoonsa. Järjestöillä on merkittävä rooli myös siinä, että tuemme toiminnassamme ja neuvonnassamme myös vähemmistöjen perinteitä ja moninaisuutta samalla kun opetamme omaamme. Martat ovat tehneet maahanmuuttajien, romanien, saamelaisten ja muiden vähemmistöjen kanssa aina yhteistyötä ja neuvontaa on kohdennettu tarvitsijoille heidän omaa perinnettään kunnioittaen. Tämä edellyttää meidän neuvojilta hyvää perehtymistä kohderyhmän kulttuuriin ja perinteisiin, jotta kohtaaminen ja neuvonta voivat onnistua järjestötoiminnassamme. Merkittävinä aineettoman kulttuuriperinnön ilmiöinä me Martat ja neuvontajärjestöt näemme mm. jokamiehenoikeudet ja suomalaisen luontosuhteen, johon kuuluu sienestys ja sienten tunnistus, marjastus, metsästys. Kulttuuriperinnön ilmiöitä ovat myös erilaiset käden taidot ja käsityöt kuten sukan kantapää, parsiminen ja paikkaaminen. Suomalainen ruokakulttuuri pitää sisällään ruoanvalmistuksen perinteet, jotka liittyvät leipomiseen ja perinneruokien valmistukseen. Ruoanvalmistus ja leipominen Yhdessä tekemisen perinne on ollut aina martoissa kantava perinne. Talkoovuosina ja 70- luvuilla lähdettiin Siivoustalkoisiin Mikkelin torilta, Savo-Karjalan Marttapiiriliitosta. Tätä tehtiin siis lähes 50-vuotta ennen mitään valtakunnallisia siivospäiviä. Kotiseutuvuonna 1964 martat siis yhdistivät voimansa muiden järjestöjen kanssa. Keväällä ja kesällä järjestettiin sittemmin perinteeksi muodostuvia yhteisiä siivous- ja kunnostustalkoita. Lumppujunaa täytettiin Kainuussa 1970-luvulla.

4 Marttojen raskaana taakkana on usein ollut mielikuva vain kahvia kaatavasta vanhasta naisesta. Tätä yhteiskunnallisesti hiljaista, mutta tarpeellista roolia ei sovi väheksyä. Marttojen muonitustaitoja on tarvittu monissa tilanteissa satunnaisesti tai pidempiä aikoja. Marttoja on käytetty kun on tarvittu muonitusapua sotien aikana, olympialaisissa, Vapepan tilaisuuksissa, messuilla tai liikelaitosten avoimien ovien päivinä. Kaikkein merkittävin muonitusvastuu martoilla oli sota-aikaan marttamajojen ja rautateiden risteysasemilla toimineiden rintamasotilaiden huoltoasemien sekä evakoiden siirtymäajan huoltamisessa. Esimerkiksi Riihimäen rautatieaseman tuntumassa olleessa lepomajassa tehtiin sodan aikana tuntia vapaaehtoistyötä. Reilun kolmen vuoden aikana majassa nukkui, ruokaili ja sai puhtaat vaatteet sotilasta. Tämä kaikki tehtiin vapaaehtoisvoimin pakollisten työvelvollisuuksien ohessa luvun talkootoimintaa tai vapaaehtoistoimintaa ovat Pohjois-Karjalan karjalanpiirakkapajat, SuomiAreena jossa talkoolaiset yhdessä Työpajayhdistyksen nuorten kanssa opettivat kansalle kädentaitoja. Olemme myös organisoineet isoja kädentaitorekkoja Novitan kanssa ja kampanjoita, joissa on tehty sukkia vastasyntyneille, maailman suurin tilkkutäkki, sukat varusmiehille, nuorille, pikkupotilaille, vanhuksille jne. Juhlaperinne. Juhlat ovat kuuluneet marttojen ohjelmaan järjestön alkuvuosista alkaen. Toisten tapaaminen ja yhteishengen kokeminen ovat saaneet martat sekä tarttumaan järjestelyihin että osallistumaan juhlintaan. Kestit kertovat siitä, että arvostamme omaa toimintaamme ja pidämme sitä juhlinnan väärtinä! Olemme järjestäneet Emäntäpäiviä 1900-luvun alusta lähtien. Nimeä on vaihdettu aikojen saatossa, ja nyt puhutaan Marttapäivistä.

5 Kesäpäivät.Vuosina martat kokoontuivat joka toinen vuosi kesätapahtumaan eri puolille maata. Juhlapidot ovat näkyvä ja mieltä kohottava osa järjestömme juhlaperinnettä. Pitoihin on liittynyt aina myös joku neuvonnallinen sanoma, terveellinen ravitsemus, ekologisuus. 1974: Marttaliitto täytti 75 vuotta. Juhlien suojelijoina olivat tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen. Valtakunnalliseen juhlatapahtumaan Helsingissä osallistui lähes marttaa ja järjestön ystävää eri puolilta Suomea. 1977: Kotitalousneuvonnan erikoisaiheena oli valtakunnalliset Pitkän iän pidot, joita martat toteuttivat. Pitkän iän pitoja pidettiin lähes joka kunnassa. Toinen valtakunnallinen toiminta oli kuntomarttakoulutus, jossa marttoja valmennettiin seuraavan vuoden hyötyliikuntakampanjan. 1978: Näkyvä aihe oli terveellisiä ruokatottumuksia korostava Pitkän iän pidot, joita toisena toimintavuonna jatkettiin Pitkän iän II pidoilla. Kakkospitojen ohjelmassa otettiin erityisesti huomioon maakunnallisten perinneruokien käyttäminen terveellisesti ja taloudellisesti ruokatalousneuvonnassa. Pitkän iän pitoja jatkettiin maakunnan perinneruokapitoina vuoden 1981 loppuun, jolloin pitoihin oli osallistunut yli ruokavierasta : Neuvonnassa korostettiin kotimaisten kasvisten ja luonnonantimien merkitystä osana hyvää ravitsemusta. Nämä asiat olivat selkeästi esillä Marttaliiton laatimassa Ekopitojen aineistossa. Ekopidot-kampanja toteutettiin yhteistyönä Kotimaiset Kasvikset ry:n kanssa. Teemavuosien aikana marttayhdistykset ja kerhot järjestivät 121 pidot, joissa oli yhteensä noin ruokailijaa. 1999: 100-vuotisjuhlapitoja pidettiin lähes joka yhdistyksessä.

6 Vuonna 2009 Marttojen 100-vuotisjuhla sisälsi eri maakuntien parhaita herkkuja notkuvan juhlapöydän ja teema oli kotona juhliminen. Martan päivään on liitetty monissa piireissä Reilun kaupan kahvit. Annilan golfkentällä Mikkelissä martat golffasivat martanpäivänä jo neljättä kertaa. Sen sijaan Sukankudonnan kilpailut Mikkelissä jätettiin väliin, koska juhlavuoden aikana neulottiin jokaiselle Suomessa juhlavuonna syntyneelle vauvalle sukat, jotka niin ikään juhlavuottaan viettävä Kätilöliitto jakoi synnytyssairaaloissa. Vaikuttamisen perinne " On laajempi, isompi koti kuin perhekoti, On kylä, pitäjä, yhteiskunta, isänmaa, maailma". (Marttajärjestön perustaja Lucina Hagman) Marttajärjestön tärkein yhteiskunnallinen saavutus on ollut se arkinen työ, jota järjestössä on tehty. Kotitalousneuvontaa on annettu niille, jotka sitä kulloinkin ovat eniten tarvinneet. Kaiken toiminnan taustalla ovat olleet ajatukset yhteiskunnallisten päätösten teossa mukana olevista naisista. Kansalaisjärjestönä Marttaliiton toiminta on vaikuttamista. Myös yhdistyksissä tehtävä työ on vaikuttavaa sekä yhdistyksen sisällä että suhteessa paikallisyhteisöön. Piirien neuvontatyö tavoittaa laajasti ihmisiä alueellisesti suoraan ja median kautta, ja vaikuttaa heidän kauttaan satoihin tuhansiin koteihin ja perheisiin koko maassa. Perinteen keräys ja tallennus

7 Ensimmäinen mittava marttojen perinteen keruuhanke oli vuonna 1927 alkanut kansanomaisten tekstiilien keräystyö. Jokaisessa piiriliitossa järjestettiin karsintanäyttelyt, joista koottiin Helsinkiin lähes vanhaa käsityötä näyttelyksi kesällä Osa töistä tai niiden tekniikoista oli siihen asti tuntemattomia suurelle yleisölle ja näyttely herätti laajaa kiinnostusta. Töistä osa ostettiin eri museoiden kokoelmiin; kaksi jopa Tukholmaan Pohjoismaiseen museoon. Yksi keräyksen tarkoituksista oli nostaa suomalaisten tietoisuuteen kotimaisten käsityötaitojen kirjo niin, että käsityön harrastajien ei tarvitsisi tehdä töitään ulkomaisten mallien mukaan. Tallennetut käsityöt ja näyttelystä tehty kirja säilyvät muistoina tuleville sukupolville ja antavat mahdollisuuden esimerkiksi nykyisille kässämartoille kokeilla ulkomaisten mallien sijaan kotimaisia malleja, kuten isoäitimme aikoinaan suunnittelivat. Mainittakoon tässä yhteydessä myös, että Marttojen ruotsinkielinen sisarjärjestö Finlands Svenska Marthaförbund teki 1920-luvulla heti järjestön kielellisen jakaantumisen jälkeen merkittävän työn pelastaessaan suomalaisen himmelin unohduksesta, jonne se oli vajoamassa. Martat ovat olleet keräämässä erilaisia perinnereseptejä useampaankin otteeseen. Ennen toista maailmansotaa kerättiin reseptejä omaan käyttöön. Hvitträskissä pidettyyn perinneruokaesittelyyn liittyen, järjestettiin 1970-luvulla paikallisia keräyksiä. Esimerkiksi Satakunnassa kerättiin maatiloilta kutunjuustorespetit ja lahjoitettiin Satakunnan Museolle luvulla martat olivat mukana keräämässä pitäjäruokareseptejä, joista tehtiin pitäjäruoka- ja maakuntaruokakirjoja. Tämä hanke oli pohjoissavolaisen suurkeittiöemännän, Bertta Räsäsen alulle panema. Marttojen perinnetietokeskus Syreeni Mikkelin Kenkäverossa ( ), jossa oli esillä järjestön historiasta kertova pysyvä näyttely opasti yhdistyksiä ja piirejä perinteen keräämisessä ja tallentamisessa. Toiminnan loputtua arkistot ja esineistö hajautettiin hallitusti

8 maakunta-arkistoon, Marttaliiton arkistoon ja maakunnallisiin museoihin. Perinnetietokeskus jatkoi virtuaalisena marttaperinne.fi-sivustolla. Marttaperinne.fi-sivustolle on koottu marttajärjestön historiasta kertovia tekstejä, kuvia, henkilöitä ja lähdeluetteloita. Sivusto on tarkoitettu helpottamaan oikean marttatiedon löytämistä. Jos Sinulla on tarina jonka haluat jakaa kanssamme sen voi tehdä Muistojen keruu -osiossa. Sivustoa ylläpitää Marttaliitto Perinteen siirtäminen Maailma muuttuu nopeasti ja järjestön pitkää perinnettä kunnioittaen myös järjestöjen toimintatapojen on pysyttävä moderneina sisältöjen säilyessä ajattomina, luotettavina ja kansalaisille merkityksellisinä. Marianne Heikkilä Marttaliitto, toiminnanjohtaja Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

9 ma klo Aalto-auditorio, Kulttuuritalo, Sturenkatu 4, Helsinki OHJELMA Avauspuheenvuoro Mirva Mattila, ylitarkastaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Juhani Kostet, pääjohtaja Museovirasto Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja, Museovirasto Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori, Museovirasto Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva, tutkija, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore Modernin runonlaulajan kommentti Karri Paleface Miettinen Kulttuuriperintö huomenna: Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Katriina Siivonen, kansatieteen professori, Helsingin yliopisto Keskustelua

10 14.25 Tarina Markus Luukkonen, Samova storytelling ry kahvitauko Sukelluksia aineettomaan kulttuuriperintöön Esittävän taiteen foorumit, Hannu Saha, Kansanmusiikin tutkimuksen dosentti, Tampereen yliopisto Elävän perinteen arkistot, Lauri Harvilahti, arkistonjohtaja, Suomalaisen kirjallisuuden seura Kodin perinteet ja järjestökentän rooli, Marianne Heikkilä, toiminnanjohtaja, Marttaliitto Aineeton metsäkulttuuriperintö, Reetta Karhunkorva, amanuenssi, LUSTO Suomen metsämuseo Käsityöt - tiedon ja taidon välittäminen, Marketta Luutonen, toiminnanjohtaja, Taito ry Moninaisuus: määrittelyn ja toiminnan haasteet, Ahmed Al-Nawas, moninaisuusasiantuntija, Kulttuuria kaikille -palvelu Aineettoman kulttuuriperinnön nykydokumentointi: Suomi syö ja juo Johanna Jakomaa, amanuenssi, Satakunnan museo Kulttuuriperintökasvatus ja moninaiset identiteetit Heljä Järnefelt, Kulttuuriperintökasvatuksen seura, hallituksen puheenjohtaja

11 16.10 Keskustelua Päätössanat Carina Jaatinen ja aineettoman sarjakuvan esittely Seminaari päättyy Seminaarin järjestävät Museovirasto, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö CUPORE yhteistyössä Suomen Unesco-toimikunnan kanssa. Seminaarin puheenjohtajana toimii Museoviraston kehittämisjohtaja Carina Jaatinen.

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit 1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja

Lisätiedot

Marttajärjestön toiminnan tarkoitus ja toiminta-ajatus

Marttajärjestön toiminnan tarkoitus ja toiminta-ajatus Marttajärjestön toiminnan tarkoitus ja toiminta-ajatus Martat on kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia, sekä kotitalouden arvostusta Toiminnan tarkoitusta toteutetaan järjestämällä

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Martat Lapsiperheiden tukena Kirsi Rissanen ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry

Martat Lapsiperheiden tukena Kirsi Rissanen ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry Kotirumba rullaamaan Martat Lapsiperheiden tukena Kirsi Rissanen ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry Marttaliitto on perustettu v. 1899 Kansalaisjärjestönä Martat edistää kotien ja perheiden

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi

Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Korpelainen, Jan-Erik Paadar #eläväperintö @LeenaMarsio Aineeton

Lisätiedot

18.2.2013 Herttoniemenrannan Marttojen toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Vuosikokous 18.2.2013

18.2.2013 Herttoniemenrannan Marttojen toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Vuosikokous 18.2.2013 1 18.2.2013 Herttoniemenrannan Marttojen toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Vuosikokous 18.2.2013 Toiminta-ajatus Toimintaympäristö Herttoniemenrannan Martat on aikaansaava ja vuorovaikutteinen marttayhdistys,

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

MITKÄ OVAT TAVOITTEEMME

MITKÄ OVAT TAVOITTEEMME Uudenmaan Martat ry Toimintasuunnitelma 2017-2019 PUNAINEN LANKA Edistämme kotien toimivaa ja kestävää arkea Edistämme perheiden hyvinvointia Olemme johtava arjen asiantuntija Tarjoamme yhteisön johon

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

Lapin Martat ry:n tiedote 7/2012 10.12.2012

Lapin Martat ry:n tiedote 7/2012 10.12.2012 Lapin Martat ry:n tiedote 7/2012 10.12.2012 1. Kohti joulua 2. Lapin Martat ry:n hallitus 2013 3. Vuoden marttayhdistys 4. Taitoavainkoulutukset 5. Vuoden 2013 teemavuoden sisältö 6. Joululahjavinkkejä

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi?

Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi? Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi? Mitä on tehty? Mitä ei ole tehty? Mitä on suunnitteilla? Risto Blomster SKS/Kansanrunousarkisto Risto.blomster@finlit.fi Romaniasiain

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Marttaliiton terveisiä ja ajankohtaisia asioita Uudenmaan piiristä. Kevätkokous 25.4.2013

Marttaliiton terveisiä ja ajankohtaisia asioita Uudenmaan piiristä. Kevätkokous 25.4.2013 Marttaliiton terveisiä ja ajankohtaisia asioita Uudenmaan piiristä Kevätkokous 25.4.2013 Hidastamalla hyvinvointiin -teemakampanja 2011-2013 Aiheena 2013: Hyvinvointia luonnosta ja ympäristöstä Neuvonnan

Lisätiedot

Metsien monikäyttö ja PEFC

Metsien monikäyttö ja PEFC Metsien monikäyttö ja PEFC Eki Karlsson 5.11.2013 Sisältö Suomen Latu Kuka liikkuu metsissä? KMO Elämänlaatutyöryhmän tulokset Metsien monikäyttö ja sen rooli PEFC:ssä 6.11.2013 6.11.2013 SUOMEN LATU Suomen

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan

Lisätiedot

Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi

Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Korpelainen, Jan-Erik Paadar #eläväperintö @LeenaMarsio Yhdessä

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Toimintateemana: Hidastamalla hyvinvointiin TIEDOTE 3/2012. Martoille

Toimintateemana: Hidastamalla hyvinvointiin TIEDOTE 3/2012. Martoille Etelä-Savon Martat ry, Hallituskatu 7 A 1, 3. krs 50100 MIKKELI puh. 0440 228 910, www.martat.fi/etela-savo 12.6.2012 Toimintateemana: Hidastamalla hyvinvointiin TIEDOTE 3/2012 Martoille TÄMÄ TIEDOTE ON

Lisätiedot

Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,

Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat, 1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Martoissa on arjen mahdollisuus 2014-2016. Toimintasuunnitelman tarkennus 2014 Pohjois-Karjalan Martat ry:n syyskokous 16.11.2013

Martoissa on arjen mahdollisuus 2014-2016. Toimintasuunnitelman tarkennus 2014 Pohjois-Karjalan Martat ry:n syyskokous 16.11.2013 Martoissa on arjen mahdollisuus 2014-2016 Toimintasuunnitelman tarkennus 2014 Pohjois-Karjalan Martat ry:n syyskokous 16.11.2013 Neuvonnan keskeisimmät sisällöt 2014 Ruokamenoissakin voi säästää Hyötyviljely

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Katsaus nykysirkuksen kulttuuripoliittiseen asemaan Suomessa Lotta Vaulo

Katsaus nykysirkuksen kulttuuripoliittiseen asemaan Suomessa Lotta Vaulo Tänään 13.00 13.10 Avaussanat Lotta Vaulo, toiminnanjohtaja, Sirkuksen tiedotuskeskus Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori, Museovirasto 13.10 13.30 Katsaus nykysirkuksen kulttuuripoliittiseen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä. SUOMESSA syödään yhdessä harvemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Kuitenkin 85 % suomalaisista toivoo, että yhdessä syömisen kulttuuri kukoistaisi Suomessa. Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Lisätiedot

Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle 35

Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle 35 Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle 35 Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen toteuttamalla yhteishankkeita 2. Valtakunnallisen tallennustoiminnan

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ I METSÄSUHDE KOHTEEN JA SUHTEEN NÄKÖKULMASTA Metsäsuhde on yksilön,

Lisätiedot

AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 2.8.2000 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET. 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet

AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 2.8.2000 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET. 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet 2.8.2000 AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet 01 Nukkuminen 010 Erittelemätön nukkuminen 011 Nukkuminen 012 Valvominen

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi

Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Korpelainen, Jan-Erik Paadar #eläväperintö @LeenaMarsio 2 UNESCON

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Vuosikokous 18.4.2015

Vuosikokous 18.4.2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Vuosikokous 18.4.2015 MARTOISSA ON ARJEN MAHDOLLISUUS TEEMA 2016 Teemakausi 2014-2016 Martoissa on arjen mahdollisuus jatkuu viimeisen vuoden. Tarjoamme tietoja ja taitoja sujuvaan

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Suomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh

Suomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh Vapaa-aikalautakunta 97 16.12.2015 Vapaa-aikalautakunta 10 18.02.2016 Vapaa-aikalautakunta 62 21.09.2016 Vapaa-aikalautakunta 8 25.01.2017 Vapaa-aikalautakunta 27 20.04.2017 Suomi 100 vuotta Vapla 16.12.2015

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö haltuun - Mikkelin malli. Mistä tulet Etelä-Karjala? Imatran Kulttuuritalo 24.1.2014 FM Pia Puntanen

Kulttuuriperintö haltuun - Mikkelin malli. Mistä tulet Etelä-Karjala? Imatran Kulttuuritalo 24.1.2014 FM Pia Puntanen Kulttuuriperintö haltuun - Mikkelin malli Mistä tulet Etelä-Karjala? Imatran Kulttuuritalo 24.1.2014 FM Pia Puntanen Taustaa 2000-luvun loppupuolella sukupolvenvaihdos julkishallinnossa ja yrityksissä

Lisätiedot

Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta

Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta Elossa luonto ja elävä perintö 9.11.2016 Sini Hirvonen sini.hirvonen@kotiseutuliitto.fi Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö Yli 840 yhteisöjäsentä ja 220 henkilöjäsentä

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Marketta Luutonen. Sukellus Käsityöt tiedon ja taidon välittämien. Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen 15.12.

Marketta Luutonen. Sukellus Käsityöt tiedon ja taidon välittämien. Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen 15.12. Sukellus Käsityöt tiedon ja taidon välittämien Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen 15.12.2014 Käsityön pitäisi olla ihmisoikeus. (aivotutkija Minna Huotilainen, YLE 27.9.213)

Lisätiedot

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 SPR Satakunnan piiri Yhdessä muutamme maailmaa 1 Ensimmäinen askel: Keskustele vierustoverisi kanssa hetki ja vaihda ajatuksia seuraavista kysymyksistä:

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen

Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen ITE-taide näyttely 14.2.-18.3.2011 Näyttelyssä töitä mm. Seija Jauho-Rämä, Rauno Ärling, Hellevi Järvinen, Helka Kärkkäinen ja paljon

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Kerro kokemuksia ja mielipiteitä Lahjan Päivästä. Tänä vuonna kampanjaa vietetään uudella konseptilla ja senkin vuoksi on tärkeää kuulla sinun mielipiteesi

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

Marttojen perinnetietokeskus Syreenin lyhyt historia

Marttojen perinnetietokeskus Syreenin lyhyt historia Marttojen perinnetietokeskus Syreenin lyhyt historia Kirsi Vesterbacka 2012 Sisällys Sisällys... 1 Lea Aalto... 2 Perusnäyttely... 3 Vaihtuvat näyttelyt... 4 Esillä olleet piirit... 5 Kävijät ja aukiolo...

Lisätiedot

MARTTAJÄRJESTÖ 2015. Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68. Marttapiirit 16. Valtakunnallinen

MARTTAJÄRJESTÖ 2015. Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68. Marttapiirit 16. Valtakunnallinen MARTTAJÄRJESTÖ 2015 Jäsenet 48 000 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 16 Marttaliitto Paikallinen Alueellinen Valtakunnallinen MARTTOJEN KOHDERYHMÄT NUORET NAISET RUUHKAVUOSISSA, MIEHET ELÄKKEELLE

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

Ideointia ja ideoita Imatran info 19.2.2015 ja Lappeenranta 11.5.2015

Ideointia ja ideoita Imatran info 19.2.2015 ja Lappeenranta 11.5.2015 Lähestymistapoja Mitä tai ketä muita sadan vuoden juhlijoita on? Niiden kytkeminen juhlavuoteen Satavuotiaiden haastattelut ja heidän muistaminen sekä tarinoiden taltioiminen ja esille nostaminen Millaisena

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KULTTUURI- YMPÄRISTÖOHJELMATYÖSTÄ SATAKUNNASSA

KOKEMUKSIA KULTTUURI- YMPÄRISTÖOHJELMATYÖSTÄ SATAKUNNASSA Mistä tulet Etelä-Karjala? Kulttuuriperintö, kulttuuriympäristö ja arkkitehtuuripolitiikka maakunnan tulevaisuuden vetovoimatekijöinä Seminaari 24.1.2014 KOKEMUKSIA KULTTUURI- YMPÄRISTÖOHJELMATYÖSTÄ SATAKUNNASSA

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Kantu 13. Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava

Kantu 13. Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava K ansalaisaktivismi kulttuuriperintökatastrofien jälkihoidossa Kantu 13 Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos 15.2.2013 Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava Kansalaisyhteiskunta,

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot