Joki Jokelan kylällä. Liisa Tuohinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joki Jokelan kylällä. Liisa Tuohinto"

Transkriptio

1 Kuva: Risto Parttimaa Joki Jokelan kylällä Liisa Tuohinto Mikä on Jokelan kylällä tärkeintä? Lapsuudessani tämä kysymys olisi ollut ihan helppo: Vastaus oli Pattijoki. Tuo virta, joka on luonut koko kylän. Kylä alkaa Saarelanperän perukoilta, aivan kohta sen jälkeen, kun joki ohittaa kuusikymmenluvulla tehdyn padon ja sen yläpuolelle koneella kaivetun väylän, joka väkivaltaisesti käänsi jokivedet virtaamaan kohti Rautaruukin lauhdevesiallasta. Vai mikähän se lieneekään - tämä Haapajärvi? Siellä ne Pattijoen vedet lainehtivat. Olen kyllä nykyään kuullut, että joki olisi jopa päästetty tulvimaan. Tulvahan se jokiuoman puhdistaa. Onhan selvää, kun karjan laiduntamisen vähentyessä jokiahteet kasvavat sakeanaan leppää ja pajua, syksyisin nämä lehtipuut varistavat tonnikaupalla lehtiään jokiuomaan, sinne ne lahoavat. Kun sitten on mittavasti soita ja nevoja ojitettu, sakea turvepitoinen vesi on johdettu suoraan jokeen tai sen sivuhaaroihin. Kun nyt kymmenet vuodet on vain pikkuisen vettä lirunut joen keskiuomassa, onhan Pattijoki-parka sairastunut vakavasti. Se on vähän kuin kolesteroli valtimon tukkii. Ei se maatunut muta hevin minnekään lähde. Ravinteitahan se kyllä luovuttaa, hajotessaan. Muistanpa tulvakeväitä viisi- ja kuusikymmentä vuotta sitten. Vesi alkoi nousta jään päälle. Kohta virta nosti jäät keskijoelta. Silloin oli aika vetää Pakolan porras maalle. Muuten siinä kävi kuin yhtenä keväänä sota-aikaan. Miesväkihän oli rintamalla eikä naisväki kaikkeen revennyt, porrasta vahtimaan! Jäät sieppasivat siltaportaan selkäänsä ja lähtivät kuljettamaan saalistaan kohti merta. Olisi kai pian vienytkin sen raahelaisten kahvipuiksi, mutta vähän alapuolella asuva Brusin Helmi-emäntä sattui aamukorviketta keittäessään vilkaisemaan ikkunasta. Katsoipa tarkemminkin. Mikä se siellä seilaa? Hyppäsi saappaisiinsa, sieppasi mennessään uittokeksin kattorappusilta. Oli jo Brusin sillankorvassa, kun vesi saalistaan ohi yritti. Yritykseksi se jäi. Vuolas oli virta, törmä jyrkkä, mutta tomera oli Helmi-emäntä. Karjan vesi oli joen varassa Koko kevättalven oli kylän karjojen vesihuolto ollut joen varassa. Kaivoja oli joka talossa kaksi ja monella useampikin, mutta helmikuu kuivatti vähävetiset ja paremmatkin kaivot. Ei siinä nuorisolla ollut koulusta tultuaan puutetta harrastuksista: Nosta vesipänikkä kelkkaan tai suksen päälle ja suunnista jokirantaan! Se on uskomaton määrä, mitä nauta juo. Jokivesi tuntui lehmälle olevan oikeinkin herkkua. Joki on jyrkkätörmäinen, ei se pänikkä mäessä pystyssä pysynyt, ainakaan keskenkasvuisen hyppysissä. Vesi oli ammennettava syvältä avannosta, jää niin paksua, ettei käsi ylettynyt ennen kuin hakkasi rapun tai kaksikin. Sen olivat kyllä aikuiset jo huomaavaisesti tehneet. Eipä olisi tainnut muuten vettä tulla ollenkaan. Kun vesiämpäri oli täysi, piti keinotella se ensin uomasta rannalle, sen jälkeen kantaa liukasta

2 polkua törmän päälle ja siellä vasta lorruuttaa se, mitä vielä jäljellä oli, pänikkään, jonka täytenä vasta työnsit navetanporstuaan. Kaatelit taas ämpäriin ja siitä korkeaan betonisäiliöön, josta oli putki vesikuppeihin karjan parsissa. Kyllä sieltä hörpyn ääni iloisesti kuului, alkuun jonkin aikaa. Sitten se asettui. Mutta säiliö oli saatava vähilleen jokivettä joka päivä, kunnes kevät taasen kaivot täytti ja pumput toimivat. Eihän sitä yksin toki tarvinnut tehdä, lapsia oli lauma joka talossa. Tulva-aika tiesi pitempää koulumatkaa Tulva-aika tiesi Pakolan perän koululaisille pitempää koulumatkaa. Sitä kierrettiin joko Brusin sillan kautta tai lähdettiin Pikarinmäelle ja sieltä Jokelan siltaa joen yli. Minä käveleskelin mieluummin Pikarin suuntaan, siellähän saattoi tavata muita tyttöjä koulumatkalla. Riihijärven Asta laskeutui kotimäeltään. Tuhkalan tytöt, Elina ja Sirkka-Liisa, juoksivat jo Korppilan kohilla, kun Astan kanssa nousimme Pikarinmäen päälle. Korven Aino kotoaan Aholta tulleena odotteli Pikarinojan sillalla lorkkien. Karin Anja ja Arvi lähtivät Onnelasta ja Ylitalon tienhaarassa saattoi tavata Ylitalon Eilan, Anna-Liisan ja Ritvan. Saarelanperäsiä myös kulki enimmin Ylitalon tietä, kuten Myllylän Anja ja Malströmin Maija, Mattilan Asta veljineen, Viitalan Anna ja Helli sekä Paakkarin, Eskolan, Maliniemen, Alamikkelän, Härkösen ja Pekkarisen koulukkaat myös. Niin ja Henriksonin Ritva ja serkkunsa Nikulan Kerttu. Monta muutakin, jotkut jopa pyöräillen, kuten serkkuni Erkki Kauppila äitinsä, opettajamme ja tätimme, pyörän takatuupparissa. Tulivat kaukaa Aittakankaalta, kylän laitimmaisesta talosta. Melkein sama matka oli myös Mattilan Veikolla. Tulva-aikaan joen ja ojienkin rannat täyttyivät rentukoista, joita oli aivan keltaisenaan. Myös Johonan ojan suun kosteikkoalueella, johon myöhemmin ilmaantui raamisaha, siinä Hepoahon ja Riihijärven välissä. Näkyy nykyisin olevan nätti talo rentukkapaikalla. Silloin olivat monet nykyisin rakennusten valtaamat alat luonnontilassa. Oli muuten aikaisemminkin kylällämme saha. Olipa myllykin ja pärehöylä. Tämä yritys oli Myllylän kohdalla, jokirannassa. Käyttövoima tuli turbiinista, jonka käyttövoima saatiin Pattijoesta. Vesivoima pyöritti kevättulvien aikaan raamisahaa ja pärehöylää. En nyt muista, oliko myllykin samaan aikaan toiminnassa. Rakentaminen oli vilkasta neljä-viisikymmenluvuilla. Sahalla toiminta oli sen mukaista. Syksypuoleen, kun sahaukset vähenivät, oli myllyn vuoro pyöriä. Viljat valmistuivat, uutisiin päästiin. Pyykinpesu oli iloista touhua Näiden muistelmien kirjoittaja Liisa Tuohinto on kuvassa vasemmalla pienenä tyttönä perheen apulaisen, Kerttu Satokankaan, sylissä. Oikealla on Liisan äiti Hilja Tuohinto sylissään Eskovauva. Edessä kurkistelee pyykkisaaviin Liisan sisar Aino. Kuvan keskellä on naapurin emäntä Hanna Lemponen.

3 Kesän tultua jokiveden asetuttua omaan uomaansa, ja kun kevätkylvöt oli tehty pelloilla, pottu pantu, pihan kukkapenkit kunnostettu, kasvimaat kuokittu ja harattu, porkkanat ja muut juurikasvit kylvetty - nauris ja kaalintaimet saivat vielä odottaa - silloin oli kevätpyykin aika. Jo aikaisemmin oli huolehdittu pyykkisaavit jokeen turpoamaan. Nekin oli kevätahava kuivannut. Nämä puusaavit kun pakkasivat ravistumaan, vaikka kuinka niitä olisi hyvästi pidellyt. Olivathan ne talviaikaankin tietysti käytössä olleet. Savusaunaan joka lauantaina rahdattiin jokivesi, saaveihin ja siitä kiukaan päälle pataan tai kiukaan kupeeseen rustattuun astiaan, kuumenemaan. Pestiinhän sitä pyykkiä talvellakin. Se kansakoulun kuukausiloma, se oli sama kuin pyykkipäivä - tytöille ainakin. Karjakeittiössä tai saunalla pestiin, joutui joku hankaamaan pyykkilautaansa pirtin perälläkin. Kuvassa vasemmalta emäntä Nanni Ingerttilä, Tuohinnon tytär Tuovi, Ingerttilän poika Eino, emäntä Hilja Tuohinto ja tytär Liisa. Mutta nyt oli kesä! Nuoriso ja palkolliset muuttivat makuuksensa puojiin, aittaan tai vintille, kuka mihinkin mahtui ja sai vallattua paremman tai pahaisemman paikan. Pyykkiä siunaantui, kun kaikki petit tuuletettiin. Tuplat raastettiin ikkunoista, verhot vaaleampiin vaihdettiin. Matot lyötiin maitokärryjen kyytiin, pyykkikorit likapyykkiä kukkuroillaan kuormaan. Omatekoiset saippuapalat, myöhemmin kaupasta ostettu mäntysuopa, ämpäreitten ja pikkulasten ohella kuorman päälle ja rantaan. Siellä oli varattu jo vesi kuumenemaan rantapataan. Iloisesti kahlattiin kylmään rantaveteen ja nosteltiin pitäväksi turvonneet, huuhdellut, saavit joesta. Niin, sitä en muista, oliko se vesi kylmää. Voisin vaikka vannoa, ettei se Pattijoen vesi koskaan kylmää ollutkaan. Ei, vaikka monta kertaa jäihinkin putosi. Joki otti vastaan kuin äiti lapsensa, pehmeään syliin. Montako kertaa sota-ajan äiti ehti lastaan sylissään pitää? Enpä muista kertaakaan. Joki meille lohdun useimmin antoi. Oli se iloista touhua. Meillä pyykättiin Pakolan kellarirannassa. Saattoipa Lemposen Hanna-täti tulla tyttöineen samaan rantaan, harvoin sentään yhtä aikaa. Iso perhe hänelläkin ja pyykkiä sen mukaan. Mutta toisella rannalla, vähän ylempänä, olivat Siniluodon ja Takalon naisten pyykkitulet. Jos lähti yläjuoksulle päin kauemmaksi, Viitasen Naimi rakenteli Eija-tyttösen kanssa Mäkelän suannolla pyykkipaikkaansa. Varmaan Hepoahon Hannakin huomasi hyvät kuivausilmat. Eiköhän Riihijärven Emmakin luistele Iloiset pyykkärit Kaija ja Tuovi Tuohinto.

4 Pahanmäen alle, Pikarinojan suuhun, pyykkisaaveineen. Kaunis, kaunis on Emman ranta riippakoivuineen, mutta törmä nimensä mukaisesti paha. Eiköhän Koulun rantasaunan torvestakin savu tuprua! On Nivan Arvi kantanut puut, sytytellyt tulet vesipadan alle, onhan naisväellä hyvä siitä jatkaa. Savut nousevat luultavasti myös Tuhkalan rantapadan alta. Mikseipä myös sillan yläpuolelta Pyhtilän rannasta. Pyykkiä riittää emännälle talossa, jossa on isäntä-samulin lisäksi kolme potraa poikaa. Näin voisi taivaltaa ylös jokivartta Ylitalon rantaan ja ylemmäksikin, Aina Saarelanperälle saakka. Joka talosta hakeudutaan näinä päivinä jokirantaan pyykille. Sama oli meininki tietysti alajuoksullakin, kuin myös Pikarinojan varsilla, Ahon ja Huhtalan talojen pyykkipaikoilla. Onhan siellä Lind, Kaartosalo, Wiirret, Mattila ja Aittakangas viimeisenä. Tässä pyykkäävät Nanni Ingerttilä (vas.) ja Liisa Tuohinto. Pyykkääminen alkaa vaaleista liinavaatteista, jotka ovat jo lionneet kylmässä jokivedessä. Siitä vaatteet käsipelillä väännetään, enimmät märkyydet pois ja laitetaan lämpimään veteen, toiseen saaviin. Sitten saippualla siveltyjä lakanoita ja pellavapyyhkeitä hangataan pyykkilautaan useita kertoja, kaksin käsin ja kaikin voimin. Tämän jälkeen piti vaate vääntää ja laittaa seuraavaan saaviin, jossa jälleen sama saippuointi ja hieronta pyykkilautaan. Oliko nyt jo puhdasta? Ei, ei. Nyt lakanat huuhdottiin lämpimässä vedessä ja laitettiin suureen rantapataan, lipeäveteen, puuta lisättiin alle ja pyykit saivat kuumeta ja kiehuakin rykin aikaa. Lipeäkiveä oli tietysti liotettu ja pantu pataan jo ennen pyykkejä. Lipeäkivi oli hyvin vaarallista ainetta, se poltti ja onnettomuuksiakin sattui. Kotitekoistakin, koivuntuhkasta tehtyä, lipeää käytettiin. Valkoisten kiehuessa eivät pyykkärit peukaloitaan pyörittäneet, vaan sama ruljanssi oli käynnissä kirjavien vaatteiden kera. Joka ikinen riepu hierottiin kahteen kertaan. Keitettiinkin kaikki, joiden värjäys kesti keittämisen. Siinä olivat kokemus, muistitieto ja varovaisuus tarpeen. Puhdasta piti saada, mutta auta armias, jos pyykkäri päästi värjäävän vaatteen pyykkipataan! Kun valkoiset olivat kiehumassa, niitä tarpeen mukaan paineltiin ja käänneltiin padassa tukevalla survinpuulla. Tällä seipäällä ne sitten nosteltiin saaviin, jossa kylmällä jokivedellä survottiin aina uudestaan vettä vaihtaen, kunnes oltiin varmoja lipeän huuhtoutumisesta likavesimonttuun. Joka pyykkirannassa oli joko luonnon muovaama tai kaivettu kuoppa, johon pesuainevedet kaadettiin. Eihän kukaan halunnut yhteistä vesijohtoa pilata. Nyt, kun kaikki pyykit olivat saaneet pesukäsittelyn, tuli kuivauksen vuoro. Hyvään tulokseen vaikutti paljon se, kuinka pyykit väännettiin. Siispä saaviin lisättiin lämmintä vettä, lämmin vesihän on pehmeämpää. Ruskeita jokivesijuomuja jää siten vähemmän kuivumisvaiheessa. Hyvä, jos oli kaksi vääntelijää paksuja pellava-alustoita ja matrassin kuoria käsittelemässä, toinen kun väänsi toiseen suuntaan ja kaveri vastaan, olihan tulos varmasti hyvä. Tyytyväisenä pesijät ripustivat hohtavat, kotikutoiset pellavalakanat, tyynyliinat ja karkeammat pyyheliinat rakennusten väliin pingotetuille naruille kuivumaan. Huomenissa ne jo saisi viedä Ojalaan isoon mankeliin. Maton pesu on vielä jäljellä. Mattoja varten oli säästelty puhtaimpia saippuavesiä, jos eivät lie kaikki mustuneet rönttöpyykin, ts. työvaatteiden, pesussa. Nyt tarvittiin jonkinlainen lava ja sen alle pari laatikkoa tai juuri rannassa puhtaaksi lioteltu, katajaluudalla hangattu apeloova korok-

5 keeksi. Sen päällä saattoi juuriharjan ja lämpimän saippuaveden avulla hangata, pala palalta, matot puhtaiksi. Sen jälkeen survonta: ensin puhdasta lämmintä vettä ja sen jälkeen nostettiin kylmää joesta, survottiin ja kaadeltiin monttuun, kunnes vesi viimein oli kirkasta. Nyt pyykkäri kantaa maton vihreälle nurmelle aurinkoiseen rinteeseen kuivumaan. Huomatkaapa: Eivät jokelankyläläiset pesseet mattojaan joessa! Matot pestiin maalla. Joki säilyi puhtaana. Usein olen ihmetellyt yleistä tapaa pestä mattoja järvessä lontaten liat ja saippuat järveen. Mahtaako edes matoista puhtaita tulla? Vesistö ainakin likaantuu. Karja maisemoi rannat Joki oli karjalle tarpeen kesälläkin. Usein lehmät olivat aamupäivän kauempana, ulkopalstoilla, laiduntamassa joko piikkilanka-aitauksessa tai paimenen vartioimana. Jälkeen puolenpäivän alkoi jo karjalle jano tulla, paimentakin jo pakkasi väsyttämään ja hiukomaan. Nyt oli aika päästää kellokas johtamaan joukkonsa jokiahteen aitaukseen juomaan ja lepäämään. Samalla karja hoiti rannan maisemointihomman sivutöinään. Kuinka kaunis olikaan joki, kun ainakin sen loivempi ahde oli vapaa risukoista. Lampaitakin oli joka talossa, eihän sitä nyt ilman villasukkia talvella. Lammasaituukset olivat usein rannassa, olihan törmä hankala viljellä. Mukavasti vesihuoltokin toimi. Lammas on paras maisemoija, ei pääse risukoita syntymään. Eikä se vahingoita eläviä puita. Solokkusanko käytiin vain iltasella määkijöille viemässä samalla tarkastaen, ettei aita ole vuotamaan päässyt. Lammashaka, sen pittää olla veenpitävä! Kevätkesällä, kun uiminen ei vielä niin houkuttanut, meille mieluisin paikka oli koski. Kuvitteleppa paikka: korkeat törmät, neljä kivistä puroa, toinen toistaan vuolaampia, yksi varjoinen, rauhallinen välissään isompi saari ja pienempiä kivisiä saarekkeita. Virrassa kivi, joka lapsen mittapuun mukaan oli ISO, kivessä kolo, jossa aina vettä. Kuin tehty kalasumpuksi. Kiven kupeessa pikkukalaparvi, joita ongimme omatekoisella ongella. Ongen koukku syntyi nuppineulasta, jossa oli rautanuppi. Lasinuppinen neula katkesi kun sitä hohtimilla väänsi. Eikä sitten muuta kuin solmittiin neulaan pätkä karhulankaa. Vapakeppi löytyi sieltä rannasta, kuten myös syötit. Siellä on kosken pohjalla sellaisia kuin lepän urpuja, jotka kävelee. Se on joku toukka, joka on naamioitunut. Sen kun veti suojuksistaan ja laitteli koukkuun, varmasti Mikki sai kalaruokaa sinä päivänä. Koskella voi myös pyytää nahkiaisia paljain käsin. En minä koskaan niitä saanut, en ollut tarpeeksi nopea. Kun nahkiaiset ovat suullaan imeytyneenä virrassa olevan kiven pintaan, näyttää että levää vain virrassa huljuu. Vaan meeppä yrittään siepata, ne hetkeksi häipyvät. Makkosen Viljo oli mestari ja onnistui se meijän Ainoltakin. Kiviä käännellessä löytyi myös partaärrejä, niin me niitä kutsuimme. Olivatkohan matteen poikasia? Kesällä uitiin ja ravustettiin Uimaan menimme tietysti jo silloin, kun vielä ihtiäkin hirvitti. Mutta kyllä se oli mukavaa! Ei me pyyhkeitä uimareissulle kyselty, eikä niitä annettukaan ilman aikojaan sotkettavaksi! Jokitörmään vaan aurinkoon lämmittelemään ja kuivattelemaan. Brusinsillalta isommat pojat sukeltelivat. Se oli joki syvä silloin. Kauppilan Juhani toi usein ison Markku-hevosensa rantaan uimaan. Kyllä hevonen uimaan pääsi, kun Juhani selässä istuen ohjasi keskemmälle jokea. Viitalan suvannolla oli usein uimamiehiä molemmilta rannoilta, Tuomikoskelta, Viitalasta ja Nikolasta ainakin. Useita oli uijia myös pohjoisrannalla, isompia, jotka hyvinkin uivat, pienet pulikoivat rantavesissä. Ahde oli oikein kuopalle kulunut, molemmilta rannoilta. Iloinen mekkala kuului yli kylän. Harmitti sitä, joka työtehtävissä kiinni oli. Lentämällä askareet tuli tehtyä. Pieni ammattava kainalossa jo juostiin. Pitihän pikkuisenkin toki joessa karkaista, ei siinä pienet pelot haitanneet. Kauppilan Maija-Liisa oli sitten hyvä sukeltamaan, ihan piti jännätä, milloin hän ilmestyy taasen pinnalle ja missä. Toinen suosittu uimapaikka oli Tuhkalan suvanto, siellä pidettiin usein uimakoulujakin. Suvanto oli aika syvä. Lemposen Vilho oli pitkä poika, mutta vain vähän sormenpäitä näkyi, kun hän keskijoen pohjalla seisoi kädet ojennettuna suoraksi - ja se oli keskikesällä vähän veden aikaan.

6 Kesä kiirehti, heinänteko alkoi olla lopuillaan. Poikaset livahtivat jossain vaiheessa Mikonkarin kalastajia tavoittaan, määränä hankkia loppuun kulunutta kalaverkkoa. Kalalankaa piti myös olla ja rautalankaa. Vieläkö muistatte, mitä näistä tarpeista tehtiin? Niin, rapulippihän niistä. Pätkä rautalankaa renkaaksi, pujotus kalaverkon silmuihin, kaksi kalalankapätkää ristiin sangaksi, muutama metri ohjainta varten, haarakeppi ohjariksi. Kalaa tai lihakipene sidottuna syötiksi. Ravustus voi alkaa, Hei! Stop! Nyt tulet rantapadan alle! Pyydykset pitää ensin keittää! Ja onko vielä oikea iltakaan? Onkohan nuorisolle mukavampaa harrastusta kuin ravustus? Hämyisinä iltoina kulkea rantapolkuja varoen risahdustakin, hiljaa kuiskien, käsillä puhuen. Kuin itsestään jakaantui ryhmille oma jokipätkä. Koskaan en muista, että toisen aluetta olisi loukattu. Ne oli varmaan aina olleet kyläperukoilla nautintaoikeutensa. Rapuja saatiin. Paljon oli Pattijoessa rapuja. Lipin reunoilta päällimmäiset tippuivat, kun kokemassa käytiin. Ei siinä juuri istuskeltu syöntiä odotellen, kohta sai lähteä koentareissuun, kun vasta oli edellinen kierretty. Pojat tietenkin tulot sai, vaikka kyllä tytötkin kaikessa kaverina oli, ainakin iltayöstä, mutta sitä oli aamulla noustava lypsylle. Pojilla ei sitä hommaa ollut, saivat aamulla nukkua vähän pidempään. Ravun ostajia alkoi liikkua kyselemässä ostaa. Paremman hinnan sai, jos pystyi viemään Raahen ravintoloihin itse. Luistinten ja potkukelkkojen aikaan Syksy alkoi saapua joellekin. Ulpukat, jotka niin kauniin keltaisina kirjavoivat matalikoita, pudottivat terälehtensä, siemenporsaatkin jo johonkin häipyivät. Niin lähti ahdeaituuksista karja sisälle navetoihin. Talon tytär vain aina palaa joen rannalle, useimmin vettä hakeakseen. Usein myös joen kauneutta ihaillakseen. Haaveillen, kuin ihminen kautta aikain on haaveilut. Ensijäiden tultua oli luistinten ja potkukelkkojen aika. Voi, miten kaunista voikaan koskella olla, mitä ihmeellisiä taideteoksia pakkanen vedestä muotoili! Ei riitä sanat kertomaan siitä kirkkaasta kauneudesta. Onnellinen olin kouluun kulkiessani, kosken kautta potkukelkkaillen. Jolla luistimet oli, he lähtivät mieluimmin joen suvantopaikoille, sinne tasaisille jäille. Nuoremmat sisareni luistelivat kirkonkylälle päin. Siinä onkin pitkä pätkä tasaista suvantovirtaa aina Tampinkoskelle asti. Rautatiesiltaan loppuu meidän kylä. Aina luistelijat kiipesivät sillalle. Sinne vaan pitää mennä, se on semmoinen paikka. Eihän sinne olisi saanut mennä, muttakun Muistan Brusin Iidan joskus kertoneen: Rautasiltaa korjattiin, miehiä oli töissä aika paljon. Miten sattuikaan, juna pääsi huomaamatta tulemaan. Joku, useampikin, loukkaantui? Heti ei sentään keltään henki mennyt. Apuun haettiin kirkolta kätilö. Kätilö kauhisteli matkallaan sitä veren määrää, kun raajoja oli ruhjoutunut. Tuli paikalle, mutta ei verta ollut juuri nimeksikään. Helpotuksen huokaus. Niin, onhan täällä Makkonen! Se oli ihmeellistä. Tämä Makkonen Jokelankylältä, Brusin Idan isä, hän oli verenseisauttaja. Hän vain katsoi ja veri lakkasi juoksemasta. Kerrotaan, että teurastaja ei häntä kaverikseen hyväksynyt. Talven tultua lumiset jokitörmät tarjosivat lapsille mäenlaskun riemut. Tunnelit ja linnat kaivettiin jyrkkiin lepikkotörmiin muodostuneisiin kinoksiin! Madekatiskat, joille niillekin oli ikiaikaiset pyyntöpaikat, pantiin pyyntiin tuomaan vaihtelua talven ruokahuoltoon. Näin joki oli joka päivä läsnä sen ajan ihmisten elämässä.

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Pienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa

Pienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa Sadekauden aikana Ses Sarunin perhe kerää sadevettä suuriin ruukkuihin. Ruukkuihin laitetaan kaloja, jotta vesi pysyy puhtaana. Pienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa Suurissa harmaissa saviastioissa

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012 SIVUSTO Etusivu Jorsakin kenneli Koiramme Pentuboxi Kasvatit Koiratietoa Linkit KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 Uusimmat kuvat ovat sivun alalaidassa HUHTIKUU 2012 53 VRK PIKALINKIT K-pentueen sivu Sivuston

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Luontomatkailun tutkija Seija Tuulentie seija.tuulentie@metla.fi Elämys on... matkailu- ja markkinointitutkimuksen näkökulmasta: moniaistinen,

Lisätiedot

Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne. maailmalle etsimään onneaan.

Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne. maailmalle etsimään onneaan. Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne maailmalle etsimään onneaan. Ensimmäinen porsas oli hyvin laiska. Sitä ei työnteko kiinnostanut. Kun

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

OHJEITA RATSASTAJILLE

OHJEITA RATSASTAJILLE OHJEITA RATSASTAJILLE TALLILLE SAAPUMINEN Saavuthan tallille viimeistään 30 minuuttia ennen tunnin alkua. Maneesin vieressä on parkkipaikka, minne jätetään autot. Pihaan ei ajeta autoilla! Polkupyörän

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Parjattu pyykinpesu Pyykinpesu ennen ja nyt 40-luvun tyhjiö-pyykinpesulaite Välineiden hankinta Liottamalla parempi pesutulos

Parjattu pyykinpesu Pyykinpesu ennen ja nyt 40-luvun tyhjiö-pyykinpesulaite Välineiden hankinta Liottamalla parempi pesutulos Parjattu pyykinpesu Pyykinpesu ennen ja nyt Koneellisen pyykinpesun historia ei ole kovinkaan pitkä, sillä ensimmäiset sähköiset pulsaattoripesukoneet rantautuvat Suomeen 1950-luvulla. Pulsaattorikoneisiinkin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Kätkö on piilotettu Fagervikin ruukin kauniiseen ympäristöön.

Kätkö on piilotettu Fagervikin ruukin kauniiseen ympäristöön. Glad i Ingå! Iloinen Inkoo! 1 N 59 58.617 E 023 52.802 Meren äärellä sijaitseva kätkö. Kätkö on piilotettu Inkoon saaristoon. Tänne pääset lautalla. Kaunis pieni kyläyhteisö Barösund tarjoaa kätköä etsivälle

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Arkipäivän elämää Kuvia vuosikymmenten takaa Perunoitten istuttaminen oli yksi kevään töistä. Valmiiksi idätetyt perunat piti laittaa kyntövakoon tasaisin välimatkoin. Kuvassa istutusta

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Rauhaniemen saunan talkoo-ohje Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Sisältö Yleistä Saunan aamusiivous Saunan iltasiivous Saunanhoitajan tehtävät Yleistä Avain haetaan Rauhaniemestä saunanhoitajalta

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

y wwwwwwwww KESKIUOMAVANNE- PYORISSÄ OHJEKIRJA Renkaiden poisottoa sekä päällepanoa varten RENGASTUKKU TIRE & RUBBER EXPORT C:o Helsinki

y wwwwwwwww KESKIUOMAVANNE- PYORISSÄ OHJEKIRJA Renkaiden poisottoa sekä päällepanoa varten RENGASTUKKU TIRE & RUBBER EXPORT C:o Helsinki HJEKIRJ Renkaiden poisottoa sekä päällepanoa varten KESKIUMVNNE- YRISSÄ y wwwwwwwww IRE & RUBBER EXR C:o kron, hio U.S.. RENGSUKKU Helsinki YEISIÄ HJEI: Renkaiden poisotto sekä päällepano keskiuomavanteista

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Bertta Aspfors. Kerro äiti SATUJA ja TARINOITA

Bertta Aspfors. Kerro äiti SATUJA ja TARINOITA Bertta Aspfors Kerro äiti SATUJA ja TARINOITA Kerro äiti satuja ja tarinoita Bertta Aspfors Kuvitus: Orvokki. Syrjänen Ulkoasu: R. Penttinen Mediapinta 2009 ISBN 978-952-235-145-6 SISÄLLYS LUKIJALLE...

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Tervetuloa talvi, tervetuloa järven jäät -Maija Kumpulainen- Pitkälle edennyt syksy on alkanut muuttua jo talveksi, ja jälleen koetti yhden Skillan perinteen aika. Jäidentuloa juhlistettiin isäntäporukan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla!

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! VAIPANVAIHTO Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! HUOM! Tätä ohjetta ei toisteta joka välissä, tässä on asiasta yleishuomautus. 0. Milloin vaihdetaan? Kun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI

KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI Viestikyyhkysen sisältö: Puheenjohtajan pulinoita.3 Perhehoidon rekrykamppanaja...4-5 Jäsentuotteemme: Mustaharakka,pelikortit..6 Hupparit,T-paidat...7 Miltä

Lisätiedot

Satu Lepistö 27.2.2009

Satu Lepistö 27.2.2009 PIRKANMAAN KIRJOITUSKILPAILU 2009 Marian oireyhtymä Runoja Satu Lepistö 27.2.2009 Tehdään tämä nyt, sidotaan silmät. Kävellään sokeina rakennustyömaan läpi, löydetään silmänpuhkioksat, kuran haju. Otsalla

Lisätiedot

J. L. "T Ä M Ä U N I O N T A U T I"

J. L. T Ä M Ä U N I O N T A U T I J. L. "T Ä M Ä U N I O N T A U T I" (lauluja) Hajallani sata vuotta sitten maahan kaivettiin jotain mistä suvussamme aina vaiettiin aika painoi lasten piilotajuntaan epäselvän olosuhteen mädän hajun taa

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

PIENET ASKELEET. Pihaliikunnan laadun ja määrän lisääminen. Kasvatuskumppanuus HAKUHYPPELY joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo:15-16.

PIENET ASKELEET. Pihaliikunnan laadun ja määrän lisääminen. Kasvatuskumppanuus HAKUHYPPELY joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo:15-16. PIENET ASKELEET Pihaliikunnan laadun ja määrän lisääminen Kasvatuskumppanuus HAKUHYPPELY joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo:15-16.45 ENSIMMÄINEN ASKEL Jokainen ryhmä Anttilantalon päiväkodissa leikkii

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU SAUNASEURA 1.10.2014 1/11 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Ti 9.9. - Su 14.9. 2014 PAIKKA: Pulmankijärvi, Nuorgam ja Pykeijä, Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

PESUMERKINTÖJEN ABC. Vaatteen hoito- ohjeiden lisäksi on muistettava pesuaineen annosteluohjeet sekä pyykin lajittelu.

PESUMERKINTÖJEN ABC. Vaatteen hoito- ohjeiden lisäksi on muistettava pesuaineen annosteluohjeet sekä pyykin lajittelu. PESUMERKINTÖJEN ABC Jokaisesta vaatteesta löytyvä pesumerkintä kertoo, miten voi parhaiten välttää vaatteen kutistumisen, venymisen, nyppyyntymisen ja värien lähdön. Ennen pyykinpesua kannattaa siis uhrata

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS -KILPAILU

UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS -KILPAILU UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS -KILPAILU Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry Laivapuiston perhetalo Tiiliruukinkatu 1 33200 Tampere Kilpailun yhdyshenkilö: Kaija Reiman-Salminen Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Kolme Kaisa-tarinaa: Kaisa KYLÄSSÄ TAMMI

TAPAN I BAGGE. Kolme Kaisa-tarinaa: Kaisa KYLÄSSÄ TAMMI TAPAN I BAGGE Kaisa Kolme Kaisa-tarinaa: PIHALLA ULKONA KYLÄSSÄ TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Pihalla Ulkona Kylässä Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki kaisa-sarjan kirjat: (Tammen

Lisätiedot

PIILOTETUT JÄTEARVOITUKSET

PIILOTETUT JÄTEARVOITUKSET Huoneeseen on piilotettu kortteja, joissa on jäte- ja kierrätysaiheisia arvoituksia. Keksittekö kaikkiin vastauksen? Valmistelut: Tulosta kortit ja leikkaa ne irti. Jos korteista haluaa kestävämpiä, kannattaa

Lisätiedot

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Satu ja kuvitus: Markus Majaluoma Julkaisu on tuotettu osana Euroopan komission rahoittamaa LIFE luonto -hanketta Safeguarding the Saimaa ringed seal (LIFE12NAT/FIN/0367) WWF

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot