Joki Jokelan kylällä. Liisa Tuohinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joki Jokelan kylällä. Liisa Tuohinto"

Transkriptio

1 Kuva: Risto Parttimaa Joki Jokelan kylällä Liisa Tuohinto Mikä on Jokelan kylällä tärkeintä? Lapsuudessani tämä kysymys olisi ollut ihan helppo: Vastaus oli Pattijoki. Tuo virta, joka on luonut koko kylän. Kylä alkaa Saarelanperän perukoilta, aivan kohta sen jälkeen, kun joki ohittaa kuusikymmenluvulla tehdyn padon ja sen yläpuolelle koneella kaivetun väylän, joka väkivaltaisesti käänsi jokivedet virtaamaan kohti Rautaruukin lauhdevesiallasta. Vai mikähän se lieneekään - tämä Haapajärvi? Siellä ne Pattijoen vedet lainehtivat. Olen kyllä nykyään kuullut, että joki olisi jopa päästetty tulvimaan. Tulvahan se jokiuoman puhdistaa. Onhan selvää, kun karjan laiduntamisen vähentyessä jokiahteet kasvavat sakeanaan leppää ja pajua, syksyisin nämä lehtipuut varistavat tonnikaupalla lehtiään jokiuomaan, sinne ne lahoavat. Kun sitten on mittavasti soita ja nevoja ojitettu, sakea turvepitoinen vesi on johdettu suoraan jokeen tai sen sivuhaaroihin. Kun nyt kymmenet vuodet on vain pikkuisen vettä lirunut joen keskiuomassa, onhan Pattijoki-parka sairastunut vakavasti. Se on vähän kuin kolesteroli valtimon tukkii. Ei se maatunut muta hevin minnekään lähde. Ravinteitahan se kyllä luovuttaa, hajotessaan. Muistanpa tulvakeväitä viisi- ja kuusikymmentä vuotta sitten. Vesi alkoi nousta jään päälle. Kohta virta nosti jäät keskijoelta. Silloin oli aika vetää Pakolan porras maalle. Muuten siinä kävi kuin yhtenä keväänä sota-aikaan. Miesväkihän oli rintamalla eikä naisväki kaikkeen revennyt, porrasta vahtimaan! Jäät sieppasivat siltaportaan selkäänsä ja lähtivät kuljettamaan saalistaan kohti merta. Olisi kai pian vienytkin sen raahelaisten kahvipuiksi, mutta vähän alapuolella asuva Brusin Helmi-emäntä sattui aamukorviketta keittäessään vilkaisemaan ikkunasta. Katsoipa tarkemminkin. Mikä se siellä seilaa? Hyppäsi saappaisiinsa, sieppasi mennessään uittokeksin kattorappusilta. Oli jo Brusin sillankorvassa, kun vesi saalistaan ohi yritti. Yritykseksi se jäi. Vuolas oli virta, törmä jyrkkä, mutta tomera oli Helmi-emäntä. Karjan vesi oli joen varassa Koko kevättalven oli kylän karjojen vesihuolto ollut joen varassa. Kaivoja oli joka talossa kaksi ja monella useampikin, mutta helmikuu kuivatti vähävetiset ja paremmatkin kaivot. Ei siinä nuorisolla ollut koulusta tultuaan puutetta harrastuksista: Nosta vesipänikkä kelkkaan tai suksen päälle ja suunnista jokirantaan! Se on uskomaton määrä, mitä nauta juo. Jokivesi tuntui lehmälle olevan oikeinkin herkkua. Joki on jyrkkätörmäinen, ei se pänikkä mäessä pystyssä pysynyt, ainakaan keskenkasvuisen hyppysissä. Vesi oli ammennettava syvältä avannosta, jää niin paksua, ettei käsi ylettynyt ennen kuin hakkasi rapun tai kaksikin. Sen olivat kyllä aikuiset jo huomaavaisesti tehneet. Eipä olisi tainnut muuten vettä tulla ollenkaan. Kun vesiämpäri oli täysi, piti keinotella se ensin uomasta rannalle, sen jälkeen kantaa liukasta

2 polkua törmän päälle ja siellä vasta lorruuttaa se, mitä vielä jäljellä oli, pänikkään, jonka täytenä vasta työnsit navetanporstuaan. Kaatelit taas ämpäriin ja siitä korkeaan betonisäiliöön, josta oli putki vesikuppeihin karjan parsissa. Kyllä sieltä hörpyn ääni iloisesti kuului, alkuun jonkin aikaa. Sitten se asettui. Mutta säiliö oli saatava vähilleen jokivettä joka päivä, kunnes kevät taasen kaivot täytti ja pumput toimivat. Eihän sitä yksin toki tarvinnut tehdä, lapsia oli lauma joka talossa. Tulva-aika tiesi pitempää koulumatkaa Tulva-aika tiesi Pakolan perän koululaisille pitempää koulumatkaa. Sitä kierrettiin joko Brusin sillan kautta tai lähdettiin Pikarinmäelle ja sieltä Jokelan siltaa joen yli. Minä käveleskelin mieluummin Pikarin suuntaan, siellähän saattoi tavata muita tyttöjä koulumatkalla. Riihijärven Asta laskeutui kotimäeltään. Tuhkalan tytöt, Elina ja Sirkka-Liisa, juoksivat jo Korppilan kohilla, kun Astan kanssa nousimme Pikarinmäen päälle. Korven Aino kotoaan Aholta tulleena odotteli Pikarinojan sillalla lorkkien. Karin Anja ja Arvi lähtivät Onnelasta ja Ylitalon tienhaarassa saattoi tavata Ylitalon Eilan, Anna-Liisan ja Ritvan. Saarelanperäsiä myös kulki enimmin Ylitalon tietä, kuten Myllylän Anja ja Malströmin Maija, Mattilan Asta veljineen, Viitalan Anna ja Helli sekä Paakkarin, Eskolan, Maliniemen, Alamikkelän, Härkösen ja Pekkarisen koulukkaat myös. Niin ja Henriksonin Ritva ja serkkunsa Nikulan Kerttu. Monta muutakin, jotkut jopa pyöräillen, kuten serkkuni Erkki Kauppila äitinsä, opettajamme ja tätimme, pyörän takatuupparissa. Tulivat kaukaa Aittakankaalta, kylän laitimmaisesta talosta. Melkein sama matka oli myös Mattilan Veikolla. Tulva-aikaan joen ja ojienkin rannat täyttyivät rentukoista, joita oli aivan keltaisenaan. Myös Johonan ojan suun kosteikkoalueella, johon myöhemmin ilmaantui raamisaha, siinä Hepoahon ja Riihijärven välissä. Näkyy nykyisin olevan nätti talo rentukkapaikalla. Silloin olivat monet nykyisin rakennusten valtaamat alat luonnontilassa. Oli muuten aikaisemminkin kylällämme saha. Olipa myllykin ja pärehöylä. Tämä yritys oli Myllylän kohdalla, jokirannassa. Käyttövoima tuli turbiinista, jonka käyttövoima saatiin Pattijoesta. Vesivoima pyöritti kevättulvien aikaan raamisahaa ja pärehöylää. En nyt muista, oliko myllykin samaan aikaan toiminnassa. Rakentaminen oli vilkasta neljä-viisikymmenluvuilla. Sahalla toiminta oli sen mukaista. Syksypuoleen, kun sahaukset vähenivät, oli myllyn vuoro pyöriä. Viljat valmistuivat, uutisiin päästiin. Pyykinpesu oli iloista touhua Näiden muistelmien kirjoittaja Liisa Tuohinto on kuvassa vasemmalla pienenä tyttönä perheen apulaisen, Kerttu Satokankaan, sylissä. Oikealla on Liisan äiti Hilja Tuohinto sylissään Eskovauva. Edessä kurkistelee pyykkisaaviin Liisan sisar Aino. Kuvan keskellä on naapurin emäntä Hanna Lemponen.

3 Kesän tultua jokiveden asetuttua omaan uomaansa, ja kun kevätkylvöt oli tehty pelloilla, pottu pantu, pihan kukkapenkit kunnostettu, kasvimaat kuokittu ja harattu, porkkanat ja muut juurikasvit kylvetty - nauris ja kaalintaimet saivat vielä odottaa - silloin oli kevätpyykin aika. Jo aikaisemmin oli huolehdittu pyykkisaavit jokeen turpoamaan. Nekin oli kevätahava kuivannut. Nämä puusaavit kun pakkasivat ravistumaan, vaikka kuinka niitä olisi hyvästi pidellyt. Olivathan ne talviaikaankin tietysti käytössä olleet. Savusaunaan joka lauantaina rahdattiin jokivesi, saaveihin ja siitä kiukaan päälle pataan tai kiukaan kupeeseen rustattuun astiaan, kuumenemaan. Pestiinhän sitä pyykkiä talvellakin. Se kansakoulun kuukausiloma, se oli sama kuin pyykkipäivä - tytöille ainakin. Karjakeittiössä tai saunalla pestiin, joutui joku hankaamaan pyykkilautaansa pirtin perälläkin. Kuvassa vasemmalta emäntä Nanni Ingerttilä, Tuohinnon tytär Tuovi, Ingerttilän poika Eino, emäntä Hilja Tuohinto ja tytär Liisa. Mutta nyt oli kesä! Nuoriso ja palkolliset muuttivat makuuksensa puojiin, aittaan tai vintille, kuka mihinkin mahtui ja sai vallattua paremman tai pahaisemman paikan. Pyykkiä siunaantui, kun kaikki petit tuuletettiin. Tuplat raastettiin ikkunoista, verhot vaaleampiin vaihdettiin. Matot lyötiin maitokärryjen kyytiin, pyykkikorit likapyykkiä kukkuroillaan kuormaan. Omatekoiset saippuapalat, myöhemmin kaupasta ostettu mäntysuopa, ämpäreitten ja pikkulasten ohella kuorman päälle ja rantaan. Siellä oli varattu jo vesi kuumenemaan rantapataan. Iloisesti kahlattiin kylmään rantaveteen ja nosteltiin pitäväksi turvonneet, huuhdellut, saavit joesta. Niin, sitä en muista, oliko se vesi kylmää. Voisin vaikka vannoa, ettei se Pattijoen vesi koskaan kylmää ollutkaan. Ei, vaikka monta kertaa jäihinkin putosi. Joki otti vastaan kuin äiti lapsensa, pehmeään syliin. Montako kertaa sota-ajan äiti ehti lastaan sylissään pitää? Enpä muista kertaakaan. Joki meille lohdun useimmin antoi. Oli se iloista touhua. Meillä pyykättiin Pakolan kellarirannassa. Saattoipa Lemposen Hanna-täti tulla tyttöineen samaan rantaan, harvoin sentään yhtä aikaa. Iso perhe hänelläkin ja pyykkiä sen mukaan. Mutta toisella rannalla, vähän ylempänä, olivat Siniluodon ja Takalon naisten pyykkitulet. Jos lähti yläjuoksulle päin kauemmaksi, Viitasen Naimi rakenteli Eija-tyttösen kanssa Mäkelän suannolla pyykkipaikkaansa. Varmaan Hepoahon Hannakin huomasi hyvät kuivausilmat. Eiköhän Riihijärven Emmakin luistele Iloiset pyykkärit Kaija ja Tuovi Tuohinto.

4 Pahanmäen alle, Pikarinojan suuhun, pyykkisaaveineen. Kaunis, kaunis on Emman ranta riippakoivuineen, mutta törmä nimensä mukaisesti paha. Eiköhän Koulun rantasaunan torvestakin savu tuprua! On Nivan Arvi kantanut puut, sytytellyt tulet vesipadan alle, onhan naisväellä hyvä siitä jatkaa. Savut nousevat luultavasti myös Tuhkalan rantapadan alta. Mikseipä myös sillan yläpuolelta Pyhtilän rannasta. Pyykkiä riittää emännälle talossa, jossa on isäntä-samulin lisäksi kolme potraa poikaa. Näin voisi taivaltaa ylös jokivartta Ylitalon rantaan ja ylemmäksikin, Aina Saarelanperälle saakka. Joka talosta hakeudutaan näinä päivinä jokirantaan pyykille. Sama oli meininki tietysti alajuoksullakin, kuin myös Pikarinojan varsilla, Ahon ja Huhtalan talojen pyykkipaikoilla. Onhan siellä Lind, Kaartosalo, Wiirret, Mattila ja Aittakangas viimeisenä. Tässä pyykkäävät Nanni Ingerttilä (vas.) ja Liisa Tuohinto. Pyykkääminen alkaa vaaleista liinavaatteista, jotka ovat jo lionneet kylmässä jokivedessä. Siitä vaatteet käsipelillä väännetään, enimmät märkyydet pois ja laitetaan lämpimään veteen, toiseen saaviin. Sitten saippualla siveltyjä lakanoita ja pellavapyyhkeitä hangataan pyykkilautaan useita kertoja, kaksin käsin ja kaikin voimin. Tämän jälkeen piti vaate vääntää ja laittaa seuraavaan saaviin, jossa jälleen sama saippuointi ja hieronta pyykkilautaan. Oliko nyt jo puhdasta? Ei, ei. Nyt lakanat huuhdottiin lämpimässä vedessä ja laitettiin suureen rantapataan, lipeäveteen, puuta lisättiin alle ja pyykit saivat kuumeta ja kiehuakin rykin aikaa. Lipeäkiveä oli tietysti liotettu ja pantu pataan jo ennen pyykkejä. Lipeäkivi oli hyvin vaarallista ainetta, se poltti ja onnettomuuksiakin sattui. Kotitekoistakin, koivuntuhkasta tehtyä, lipeää käytettiin. Valkoisten kiehuessa eivät pyykkärit peukaloitaan pyörittäneet, vaan sama ruljanssi oli käynnissä kirjavien vaatteiden kera. Joka ikinen riepu hierottiin kahteen kertaan. Keitettiinkin kaikki, joiden värjäys kesti keittämisen. Siinä olivat kokemus, muistitieto ja varovaisuus tarpeen. Puhdasta piti saada, mutta auta armias, jos pyykkäri päästi värjäävän vaatteen pyykkipataan! Kun valkoiset olivat kiehumassa, niitä tarpeen mukaan paineltiin ja käänneltiin padassa tukevalla survinpuulla. Tällä seipäällä ne sitten nosteltiin saaviin, jossa kylmällä jokivedellä survottiin aina uudestaan vettä vaihtaen, kunnes oltiin varmoja lipeän huuhtoutumisesta likavesimonttuun. Joka pyykkirannassa oli joko luonnon muovaama tai kaivettu kuoppa, johon pesuainevedet kaadettiin. Eihän kukaan halunnut yhteistä vesijohtoa pilata. Nyt, kun kaikki pyykit olivat saaneet pesukäsittelyn, tuli kuivauksen vuoro. Hyvään tulokseen vaikutti paljon se, kuinka pyykit väännettiin. Siispä saaviin lisättiin lämmintä vettä, lämmin vesihän on pehmeämpää. Ruskeita jokivesijuomuja jää siten vähemmän kuivumisvaiheessa. Hyvä, jos oli kaksi vääntelijää paksuja pellava-alustoita ja matrassin kuoria käsittelemässä, toinen kun väänsi toiseen suuntaan ja kaveri vastaan, olihan tulos varmasti hyvä. Tyytyväisenä pesijät ripustivat hohtavat, kotikutoiset pellavalakanat, tyynyliinat ja karkeammat pyyheliinat rakennusten väliin pingotetuille naruille kuivumaan. Huomenissa ne jo saisi viedä Ojalaan isoon mankeliin. Maton pesu on vielä jäljellä. Mattoja varten oli säästelty puhtaimpia saippuavesiä, jos eivät lie kaikki mustuneet rönttöpyykin, ts. työvaatteiden, pesussa. Nyt tarvittiin jonkinlainen lava ja sen alle pari laatikkoa tai juuri rannassa puhtaaksi lioteltu, katajaluudalla hangattu apeloova korok-

5 keeksi. Sen päällä saattoi juuriharjan ja lämpimän saippuaveden avulla hangata, pala palalta, matot puhtaiksi. Sen jälkeen survonta: ensin puhdasta lämmintä vettä ja sen jälkeen nostettiin kylmää joesta, survottiin ja kaadeltiin monttuun, kunnes vesi viimein oli kirkasta. Nyt pyykkäri kantaa maton vihreälle nurmelle aurinkoiseen rinteeseen kuivumaan. Huomatkaapa: Eivät jokelankyläläiset pesseet mattojaan joessa! Matot pestiin maalla. Joki säilyi puhtaana. Usein olen ihmetellyt yleistä tapaa pestä mattoja järvessä lontaten liat ja saippuat järveen. Mahtaako edes matoista puhtaita tulla? Vesistö ainakin likaantuu. Karja maisemoi rannat Joki oli karjalle tarpeen kesälläkin. Usein lehmät olivat aamupäivän kauempana, ulkopalstoilla, laiduntamassa joko piikkilanka-aitauksessa tai paimenen vartioimana. Jälkeen puolenpäivän alkoi jo karjalle jano tulla, paimentakin jo pakkasi väsyttämään ja hiukomaan. Nyt oli aika päästää kellokas johtamaan joukkonsa jokiahteen aitaukseen juomaan ja lepäämään. Samalla karja hoiti rannan maisemointihomman sivutöinään. Kuinka kaunis olikaan joki, kun ainakin sen loivempi ahde oli vapaa risukoista. Lampaitakin oli joka talossa, eihän sitä nyt ilman villasukkia talvella. Lammasaituukset olivat usein rannassa, olihan törmä hankala viljellä. Mukavasti vesihuoltokin toimi. Lammas on paras maisemoija, ei pääse risukoita syntymään. Eikä se vahingoita eläviä puita. Solokkusanko käytiin vain iltasella määkijöille viemässä samalla tarkastaen, ettei aita ole vuotamaan päässyt. Lammashaka, sen pittää olla veenpitävä! Kevätkesällä, kun uiminen ei vielä niin houkuttanut, meille mieluisin paikka oli koski. Kuvitteleppa paikka: korkeat törmät, neljä kivistä puroa, toinen toistaan vuolaampia, yksi varjoinen, rauhallinen välissään isompi saari ja pienempiä kivisiä saarekkeita. Virrassa kivi, joka lapsen mittapuun mukaan oli ISO, kivessä kolo, jossa aina vettä. Kuin tehty kalasumpuksi. Kiven kupeessa pikkukalaparvi, joita ongimme omatekoisella ongella. Ongen koukku syntyi nuppineulasta, jossa oli rautanuppi. Lasinuppinen neula katkesi kun sitä hohtimilla väänsi. Eikä sitten muuta kuin solmittiin neulaan pätkä karhulankaa. Vapakeppi löytyi sieltä rannasta, kuten myös syötit. Siellä on kosken pohjalla sellaisia kuin lepän urpuja, jotka kävelee. Se on joku toukka, joka on naamioitunut. Sen kun veti suojuksistaan ja laitteli koukkuun, varmasti Mikki sai kalaruokaa sinä päivänä. Koskella voi myös pyytää nahkiaisia paljain käsin. En minä koskaan niitä saanut, en ollut tarpeeksi nopea. Kun nahkiaiset ovat suullaan imeytyneenä virrassa olevan kiven pintaan, näyttää että levää vain virrassa huljuu. Vaan meeppä yrittään siepata, ne hetkeksi häipyvät. Makkosen Viljo oli mestari ja onnistui se meijän Ainoltakin. Kiviä käännellessä löytyi myös partaärrejä, niin me niitä kutsuimme. Olivatkohan matteen poikasia? Kesällä uitiin ja ravustettiin Uimaan menimme tietysti jo silloin, kun vielä ihtiäkin hirvitti. Mutta kyllä se oli mukavaa! Ei me pyyhkeitä uimareissulle kyselty, eikä niitä annettukaan ilman aikojaan sotkettavaksi! Jokitörmään vaan aurinkoon lämmittelemään ja kuivattelemaan. Brusinsillalta isommat pojat sukeltelivat. Se oli joki syvä silloin. Kauppilan Juhani toi usein ison Markku-hevosensa rantaan uimaan. Kyllä hevonen uimaan pääsi, kun Juhani selässä istuen ohjasi keskemmälle jokea. Viitalan suvannolla oli usein uimamiehiä molemmilta rannoilta, Tuomikoskelta, Viitalasta ja Nikolasta ainakin. Useita oli uijia myös pohjoisrannalla, isompia, jotka hyvinkin uivat, pienet pulikoivat rantavesissä. Ahde oli oikein kuopalle kulunut, molemmilta rannoilta. Iloinen mekkala kuului yli kylän. Harmitti sitä, joka työtehtävissä kiinni oli. Lentämällä askareet tuli tehtyä. Pieni ammattava kainalossa jo juostiin. Pitihän pikkuisenkin toki joessa karkaista, ei siinä pienet pelot haitanneet. Kauppilan Maija-Liisa oli sitten hyvä sukeltamaan, ihan piti jännätä, milloin hän ilmestyy taasen pinnalle ja missä. Toinen suosittu uimapaikka oli Tuhkalan suvanto, siellä pidettiin usein uimakoulujakin. Suvanto oli aika syvä. Lemposen Vilho oli pitkä poika, mutta vain vähän sormenpäitä näkyi, kun hän keskijoen pohjalla seisoi kädet ojennettuna suoraksi - ja se oli keskikesällä vähän veden aikaan.

6 Kesä kiirehti, heinänteko alkoi olla lopuillaan. Poikaset livahtivat jossain vaiheessa Mikonkarin kalastajia tavoittaan, määränä hankkia loppuun kulunutta kalaverkkoa. Kalalankaa piti myös olla ja rautalankaa. Vieläkö muistatte, mitä näistä tarpeista tehtiin? Niin, rapulippihän niistä. Pätkä rautalankaa renkaaksi, pujotus kalaverkon silmuihin, kaksi kalalankapätkää ristiin sangaksi, muutama metri ohjainta varten, haarakeppi ohjariksi. Kalaa tai lihakipene sidottuna syötiksi. Ravustus voi alkaa, Hei! Stop! Nyt tulet rantapadan alle! Pyydykset pitää ensin keittää! Ja onko vielä oikea iltakaan? Onkohan nuorisolle mukavampaa harrastusta kuin ravustus? Hämyisinä iltoina kulkea rantapolkuja varoen risahdustakin, hiljaa kuiskien, käsillä puhuen. Kuin itsestään jakaantui ryhmille oma jokipätkä. Koskaan en muista, että toisen aluetta olisi loukattu. Ne oli varmaan aina olleet kyläperukoilla nautintaoikeutensa. Rapuja saatiin. Paljon oli Pattijoessa rapuja. Lipin reunoilta päällimmäiset tippuivat, kun kokemassa käytiin. Ei siinä juuri istuskeltu syöntiä odotellen, kohta sai lähteä koentareissuun, kun vasta oli edellinen kierretty. Pojat tietenkin tulot sai, vaikka kyllä tytötkin kaikessa kaverina oli, ainakin iltayöstä, mutta sitä oli aamulla noustava lypsylle. Pojilla ei sitä hommaa ollut, saivat aamulla nukkua vähän pidempään. Ravun ostajia alkoi liikkua kyselemässä ostaa. Paremman hinnan sai, jos pystyi viemään Raahen ravintoloihin itse. Luistinten ja potkukelkkojen aikaan Syksy alkoi saapua joellekin. Ulpukat, jotka niin kauniin keltaisina kirjavoivat matalikoita, pudottivat terälehtensä, siemenporsaatkin jo johonkin häipyivät. Niin lähti ahdeaituuksista karja sisälle navetoihin. Talon tytär vain aina palaa joen rannalle, useimmin vettä hakeakseen. Usein myös joen kauneutta ihaillakseen. Haaveillen, kuin ihminen kautta aikain on haaveilut. Ensijäiden tultua oli luistinten ja potkukelkkojen aika. Voi, miten kaunista voikaan koskella olla, mitä ihmeellisiä taideteoksia pakkanen vedestä muotoili! Ei riitä sanat kertomaan siitä kirkkaasta kauneudesta. Onnellinen olin kouluun kulkiessani, kosken kautta potkukelkkaillen. Jolla luistimet oli, he lähtivät mieluimmin joen suvantopaikoille, sinne tasaisille jäille. Nuoremmat sisareni luistelivat kirkonkylälle päin. Siinä onkin pitkä pätkä tasaista suvantovirtaa aina Tampinkoskelle asti. Rautatiesiltaan loppuu meidän kylä. Aina luistelijat kiipesivät sillalle. Sinne vaan pitää mennä, se on semmoinen paikka. Eihän sinne olisi saanut mennä, muttakun Muistan Brusin Iidan joskus kertoneen: Rautasiltaa korjattiin, miehiä oli töissä aika paljon. Miten sattuikaan, juna pääsi huomaamatta tulemaan. Joku, useampikin, loukkaantui? Heti ei sentään keltään henki mennyt. Apuun haettiin kirkolta kätilö. Kätilö kauhisteli matkallaan sitä veren määrää, kun raajoja oli ruhjoutunut. Tuli paikalle, mutta ei verta ollut juuri nimeksikään. Helpotuksen huokaus. Niin, onhan täällä Makkonen! Se oli ihmeellistä. Tämä Makkonen Jokelankylältä, Brusin Idan isä, hän oli verenseisauttaja. Hän vain katsoi ja veri lakkasi juoksemasta. Kerrotaan, että teurastaja ei häntä kaverikseen hyväksynyt. Talven tultua lumiset jokitörmät tarjosivat lapsille mäenlaskun riemut. Tunnelit ja linnat kaivettiin jyrkkiin lepikkotörmiin muodostuneisiin kinoksiin! Madekatiskat, joille niillekin oli ikiaikaiset pyyntöpaikat, pantiin pyyntiin tuomaan vaihtelua talven ruokahuoltoon. Näin joki oli joka päivä läsnä sen ajan ihmisten elämässä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Tämä toimii. Kuhan koulu 3.lk Ranua. Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko.

Tämä toimii. Kuhan koulu 3.lk Ranua. Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko. Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk Ranua Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko. TÄMÄ TOIMII 19.2.2007 Meidän Tämä toimii - ryhmässä ovat Salla, Aleksi, Suvi ja Joni. Aluksi me

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille LASTEN NÄYTTEENOTTO Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille Sisältö: Tervetuloa laboratorioon Mitä veri on? Verinäytteenotto Verinäytteenotto sormenpäästä Taikalaastari Sydänfilmi eli EKG 2.painos 2015 Alkuperäinen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Melojan pieni solmuopas Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Johdanto Meloa voi solmuja osaamatta, mutta osaamalla muutaman perussolmun hän pärjää paremmin. Teltan saa kireäksi, pyykkinaru ei romahda, unohtunut

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Kolme Kaisa-tarinaa: Kaisa KYLÄSSÄ TAMMI

TAPAN I BAGGE. Kolme Kaisa-tarinaa: Kaisa KYLÄSSÄ TAMMI TAPAN I BAGGE Kaisa Kolme Kaisa-tarinaa: PIHALLA ULKONA KYLÄSSÄ TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Pihalla Ulkona Kylässä Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki kaisa-sarjan kirjat: (Tammen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto MENOPELIBINGO Tässä tiedostossa ovat: ohjeet arvottavat menopelien nimet pelimerkit kuvan peittämistä varten 6 erilaista bingoalustaa bingopalkintovitsejä. Lisää bingoalustoja on toisessa tiedostossa.

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

MIKAN SALAISUUS. Teksti Per Dunsö, kuvat Janne Harju

MIKAN SALAISUUS. Teksti Per Dunsö, kuvat Janne Harju Mika on reipas 6-vuotias jalkapalloa rakastava poika. Hänen paras ystävänsä on Lotta joka pelaa Mikan kanssa samassa joukkueessa. Heidän joukkueensa nimi on Nappulat. Nappulalaiset ovat päässeet mukaan

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Vinkit & jekut! Vinkkejä fiksun kissan omistajalle

Vinkit & jekut! Vinkkejä fiksun kissan omistajalle Vinkit & jekut! Vinkkejä fiksun kissan omistajalle Hei kaveri! Fiksut kissat tarvitsevat hyvää ruokaa, rakkautta ja hauskaa tekemistä, kuten salaisten herkkukätköjen etsimistä ja kaiken liikkuvan jahtaamista.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi ulpu mustonen, lastentarhanopettaja Lapsen minuus kasvaa ja kehittyy sidoksissa kulttuuriin. Kulttuuriperintöön tutustumalla lapsen kulttuuri-identiteetti ja

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN. Jaakko Kujala Urban Light

JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN. Jaakko Kujala Urban Light JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN Jaakko Kujala Urban Light 17.3.2016 JOH. 4:3-30 (OMA KÄÄNNÖS ) Jeesus lähti Jyväskylästä ja oli taas menossa Ahvenanmaalle. Hänen oli kuljettava Turun kautta. Niin hän saapui

Lisätiedot

Adjektiivit tarinoissa

Adjektiivit tarinoissa 330193 Adjektiivit tarinoissa Tavoitteet: Tärkeiden ja yleisten adjektiivien oppiminen Vastakohtien tunnistaminen ja tuottaminen Jokapäiväisten tilanteiden kuvaileminen Tarinoiden ja korttien yksityiskohtien

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot