Joki Jokelan kylällä. Liisa Tuohinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joki Jokelan kylällä. Liisa Tuohinto"

Transkriptio

1 Kuva: Risto Parttimaa Joki Jokelan kylällä Liisa Tuohinto Mikä on Jokelan kylällä tärkeintä? Lapsuudessani tämä kysymys olisi ollut ihan helppo: Vastaus oli Pattijoki. Tuo virta, joka on luonut koko kylän. Kylä alkaa Saarelanperän perukoilta, aivan kohta sen jälkeen, kun joki ohittaa kuusikymmenluvulla tehdyn padon ja sen yläpuolelle koneella kaivetun väylän, joka väkivaltaisesti käänsi jokivedet virtaamaan kohti Rautaruukin lauhdevesiallasta. Vai mikähän se lieneekään - tämä Haapajärvi? Siellä ne Pattijoen vedet lainehtivat. Olen kyllä nykyään kuullut, että joki olisi jopa päästetty tulvimaan. Tulvahan se jokiuoman puhdistaa. Onhan selvää, kun karjan laiduntamisen vähentyessä jokiahteet kasvavat sakeanaan leppää ja pajua, syksyisin nämä lehtipuut varistavat tonnikaupalla lehtiään jokiuomaan, sinne ne lahoavat. Kun sitten on mittavasti soita ja nevoja ojitettu, sakea turvepitoinen vesi on johdettu suoraan jokeen tai sen sivuhaaroihin. Kun nyt kymmenet vuodet on vain pikkuisen vettä lirunut joen keskiuomassa, onhan Pattijoki-parka sairastunut vakavasti. Se on vähän kuin kolesteroli valtimon tukkii. Ei se maatunut muta hevin minnekään lähde. Ravinteitahan se kyllä luovuttaa, hajotessaan. Muistanpa tulvakeväitä viisi- ja kuusikymmentä vuotta sitten. Vesi alkoi nousta jään päälle. Kohta virta nosti jäät keskijoelta. Silloin oli aika vetää Pakolan porras maalle. Muuten siinä kävi kuin yhtenä keväänä sota-aikaan. Miesväkihän oli rintamalla eikä naisväki kaikkeen revennyt, porrasta vahtimaan! Jäät sieppasivat siltaportaan selkäänsä ja lähtivät kuljettamaan saalistaan kohti merta. Olisi kai pian vienytkin sen raahelaisten kahvipuiksi, mutta vähän alapuolella asuva Brusin Helmi-emäntä sattui aamukorviketta keittäessään vilkaisemaan ikkunasta. Katsoipa tarkemminkin. Mikä se siellä seilaa? Hyppäsi saappaisiinsa, sieppasi mennessään uittokeksin kattorappusilta. Oli jo Brusin sillankorvassa, kun vesi saalistaan ohi yritti. Yritykseksi se jäi. Vuolas oli virta, törmä jyrkkä, mutta tomera oli Helmi-emäntä. Karjan vesi oli joen varassa Koko kevättalven oli kylän karjojen vesihuolto ollut joen varassa. Kaivoja oli joka talossa kaksi ja monella useampikin, mutta helmikuu kuivatti vähävetiset ja paremmatkin kaivot. Ei siinä nuorisolla ollut koulusta tultuaan puutetta harrastuksista: Nosta vesipänikkä kelkkaan tai suksen päälle ja suunnista jokirantaan! Se on uskomaton määrä, mitä nauta juo. Jokivesi tuntui lehmälle olevan oikeinkin herkkua. Joki on jyrkkätörmäinen, ei se pänikkä mäessä pystyssä pysynyt, ainakaan keskenkasvuisen hyppysissä. Vesi oli ammennettava syvältä avannosta, jää niin paksua, ettei käsi ylettynyt ennen kuin hakkasi rapun tai kaksikin. Sen olivat kyllä aikuiset jo huomaavaisesti tehneet. Eipä olisi tainnut muuten vettä tulla ollenkaan. Kun vesiämpäri oli täysi, piti keinotella se ensin uomasta rannalle, sen jälkeen kantaa liukasta

2 polkua törmän päälle ja siellä vasta lorruuttaa se, mitä vielä jäljellä oli, pänikkään, jonka täytenä vasta työnsit navetanporstuaan. Kaatelit taas ämpäriin ja siitä korkeaan betonisäiliöön, josta oli putki vesikuppeihin karjan parsissa. Kyllä sieltä hörpyn ääni iloisesti kuului, alkuun jonkin aikaa. Sitten se asettui. Mutta säiliö oli saatava vähilleen jokivettä joka päivä, kunnes kevät taasen kaivot täytti ja pumput toimivat. Eihän sitä yksin toki tarvinnut tehdä, lapsia oli lauma joka talossa. Tulva-aika tiesi pitempää koulumatkaa Tulva-aika tiesi Pakolan perän koululaisille pitempää koulumatkaa. Sitä kierrettiin joko Brusin sillan kautta tai lähdettiin Pikarinmäelle ja sieltä Jokelan siltaa joen yli. Minä käveleskelin mieluummin Pikarin suuntaan, siellähän saattoi tavata muita tyttöjä koulumatkalla. Riihijärven Asta laskeutui kotimäeltään. Tuhkalan tytöt, Elina ja Sirkka-Liisa, juoksivat jo Korppilan kohilla, kun Astan kanssa nousimme Pikarinmäen päälle. Korven Aino kotoaan Aholta tulleena odotteli Pikarinojan sillalla lorkkien. Karin Anja ja Arvi lähtivät Onnelasta ja Ylitalon tienhaarassa saattoi tavata Ylitalon Eilan, Anna-Liisan ja Ritvan. Saarelanperäsiä myös kulki enimmin Ylitalon tietä, kuten Myllylän Anja ja Malströmin Maija, Mattilan Asta veljineen, Viitalan Anna ja Helli sekä Paakkarin, Eskolan, Maliniemen, Alamikkelän, Härkösen ja Pekkarisen koulukkaat myös. Niin ja Henriksonin Ritva ja serkkunsa Nikulan Kerttu. Monta muutakin, jotkut jopa pyöräillen, kuten serkkuni Erkki Kauppila äitinsä, opettajamme ja tätimme, pyörän takatuupparissa. Tulivat kaukaa Aittakankaalta, kylän laitimmaisesta talosta. Melkein sama matka oli myös Mattilan Veikolla. Tulva-aikaan joen ja ojienkin rannat täyttyivät rentukoista, joita oli aivan keltaisenaan. Myös Johonan ojan suun kosteikkoalueella, johon myöhemmin ilmaantui raamisaha, siinä Hepoahon ja Riihijärven välissä. Näkyy nykyisin olevan nätti talo rentukkapaikalla. Silloin olivat monet nykyisin rakennusten valtaamat alat luonnontilassa. Oli muuten aikaisemminkin kylällämme saha. Olipa myllykin ja pärehöylä. Tämä yritys oli Myllylän kohdalla, jokirannassa. Käyttövoima tuli turbiinista, jonka käyttövoima saatiin Pattijoesta. Vesivoima pyöritti kevättulvien aikaan raamisahaa ja pärehöylää. En nyt muista, oliko myllykin samaan aikaan toiminnassa. Rakentaminen oli vilkasta neljä-viisikymmenluvuilla. Sahalla toiminta oli sen mukaista. Syksypuoleen, kun sahaukset vähenivät, oli myllyn vuoro pyöriä. Viljat valmistuivat, uutisiin päästiin. Pyykinpesu oli iloista touhua Näiden muistelmien kirjoittaja Liisa Tuohinto on kuvassa vasemmalla pienenä tyttönä perheen apulaisen, Kerttu Satokankaan, sylissä. Oikealla on Liisan äiti Hilja Tuohinto sylissään Eskovauva. Edessä kurkistelee pyykkisaaviin Liisan sisar Aino. Kuvan keskellä on naapurin emäntä Hanna Lemponen.

3 Kesän tultua jokiveden asetuttua omaan uomaansa, ja kun kevätkylvöt oli tehty pelloilla, pottu pantu, pihan kukkapenkit kunnostettu, kasvimaat kuokittu ja harattu, porkkanat ja muut juurikasvit kylvetty - nauris ja kaalintaimet saivat vielä odottaa - silloin oli kevätpyykin aika. Jo aikaisemmin oli huolehdittu pyykkisaavit jokeen turpoamaan. Nekin oli kevätahava kuivannut. Nämä puusaavit kun pakkasivat ravistumaan, vaikka kuinka niitä olisi hyvästi pidellyt. Olivathan ne talviaikaankin tietysti käytössä olleet. Savusaunaan joka lauantaina rahdattiin jokivesi, saaveihin ja siitä kiukaan päälle pataan tai kiukaan kupeeseen rustattuun astiaan, kuumenemaan. Pestiinhän sitä pyykkiä talvellakin. Se kansakoulun kuukausiloma, se oli sama kuin pyykkipäivä - tytöille ainakin. Karjakeittiössä tai saunalla pestiin, joutui joku hankaamaan pyykkilautaansa pirtin perälläkin. Kuvassa vasemmalta emäntä Nanni Ingerttilä, Tuohinnon tytär Tuovi, Ingerttilän poika Eino, emäntä Hilja Tuohinto ja tytär Liisa. Mutta nyt oli kesä! Nuoriso ja palkolliset muuttivat makuuksensa puojiin, aittaan tai vintille, kuka mihinkin mahtui ja sai vallattua paremman tai pahaisemman paikan. Pyykkiä siunaantui, kun kaikki petit tuuletettiin. Tuplat raastettiin ikkunoista, verhot vaaleampiin vaihdettiin. Matot lyötiin maitokärryjen kyytiin, pyykkikorit likapyykkiä kukkuroillaan kuormaan. Omatekoiset saippuapalat, myöhemmin kaupasta ostettu mäntysuopa, ämpäreitten ja pikkulasten ohella kuorman päälle ja rantaan. Siellä oli varattu jo vesi kuumenemaan rantapataan. Iloisesti kahlattiin kylmään rantaveteen ja nosteltiin pitäväksi turvonneet, huuhdellut, saavit joesta. Niin, sitä en muista, oliko se vesi kylmää. Voisin vaikka vannoa, ettei se Pattijoen vesi koskaan kylmää ollutkaan. Ei, vaikka monta kertaa jäihinkin putosi. Joki otti vastaan kuin äiti lapsensa, pehmeään syliin. Montako kertaa sota-ajan äiti ehti lastaan sylissään pitää? Enpä muista kertaakaan. Joki meille lohdun useimmin antoi. Oli se iloista touhua. Meillä pyykättiin Pakolan kellarirannassa. Saattoipa Lemposen Hanna-täti tulla tyttöineen samaan rantaan, harvoin sentään yhtä aikaa. Iso perhe hänelläkin ja pyykkiä sen mukaan. Mutta toisella rannalla, vähän ylempänä, olivat Siniluodon ja Takalon naisten pyykkitulet. Jos lähti yläjuoksulle päin kauemmaksi, Viitasen Naimi rakenteli Eija-tyttösen kanssa Mäkelän suannolla pyykkipaikkaansa. Varmaan Hepoahon Hannakin huomasi hyvät kuivausilmat. Eiköhän Riihijärven Emmakin luistele Iloiset pyykkärit Kaija ja Tuovi Tuohinto.

4 Pahanmäen alle, Pikarinojan suuhun, pyykkisaaveineen. Kaunis, kaunis on Emman ranta riippakoivuineen, mutta törmä nimensä mukaisesti paha. Eiköhän Koulun rantasaunan torvestakin savu tuprua! On Nivan Arvi kantanut puut, sytytellyt tulet vesipadan alle, onhan naisväellä hyvä siitä jatkaa. Savut nousevat luultavasti myös Tuhkalan rantapadan alta. Mikseipä myös sillan yläpuolelta Pyhtilän rannasta. Pyykkiä riittää emännälle talossa, jossa on isäntä-samulin lisäksi kolme potraa poikaa. Näin voisi taivaltaa ylös jokivartta Ylitalon rantaan ja ylemmäksikin, Aina Saarelanperälle saakka. Joka talosta hakeudutaan näinä päivinä jokirantaan pyykille. Sama oli meininki tietysti alajuoksullakin, kuin myös Pikarinojan varsilla, Ahon ja Huhtalan talojen pyykkipaikoilla. Onhan siellä Lind, Kaartosalo, Wiirret, Mattila ja Aittakangas viimeisenä. Tässä pyykkäävät Nanni Ingerttilä (vas.) ja Liisa Tuohinto. Pyykkääminen alkaa vaaleista liinavaatteista, jotka ovat jo lionneet kylmässä jokivedessä. Siitä vaatteet käsipelillä väännetään, enimmät märkyydet pois ja laitetaan lämpimään veteen, toiseen saaviin. Sitten saippualla siveltyjä lakanoita ja pellavapyyhkeitä hangataan pyykkilautaan useita kertoja, kaksin käsin ja kaikin voimin. Tämän jälkeen piti vaate vääntää ja laittaa seuraavaan saaviin, jossa jälleen sama saippuointi ja hieronta pyykkilautaan. Oliko nyt jo puhdasta? Ei, ei. Nyt lakanat huuhdottiin lämpimässä vedessä ja laitettiin suureen rantapataan, lipeäveteen, puuta lisättiin alle ja pyykit saivat kuumeta ja kiehuakin rykin aikaa. Lipeäkiveä oli tietysti liotettu ja pantu pataan jo ennen pyykkejä. Lipeäkivi oli hyvin vaarallista ainetta, se poltti ja onnettomuuksiakin sattui. Kotitekoistakin, koivuntuhkasta tehtyä, lipeää käytettiin. Valkoisten kiehuessa eivät pyykkärit peukaloitaan pyörittäneet, vaan sama ruljanssi oli käynnissä kirjavien vaatteiden kera. Joka ikinen riepu hierottiin kahteen kertaan. Keitettiinkin kaikki, joiden värjäys kesti keittämisen. Siinä olivat kokemus, muistitieto ja varovaisuus tarpeen. Puhdasta piti saada, mutta auta armias, jos pyykkäri päästi värjäävän vaatteen pyykkipataan! Kun valkoiset olivat kiehumassa, niitä tarpeen mukaan paineltiin ja käänneltiin padassa tukevalla survinpuulla. Tällä seipäällä ne sitten nosteltiin saaviin, jossa kylmällä jokivedellä survottiin aina uudestaan vettä vaihtaen, kunnes oltiin varmoja lipeän huuhtoutumisesta likavesimonttuun. Joka pyykkirannassa oli joko luonnon muovaama tai kaivettu kuoppa, johon pesuainevedet kaadettiin. Eihän kukaan halunnut yhteistä vesijohtoa pilata. Nyt, kun kaikki pyykit olivat saaneet pesukäsittelyn, tuli kuivauksen vuoro. Hyvään tulokseen vaikutti paljon se, kuinka pyykit väännettiin. Siispä saaviin lisättiin lämmintä vettä, lämmin vesihän on pehmeämpää. Ruskeita jokivesijuomuja jää siten vähemmän kuivumisvaiheessa. Hyvä, jos oli kaksi vääntelijää paksuja pellava-alustoita ja matrassin kuoria käsittelemässä, toinen kun väänsi toiseen suuntaan ja kaveri vastaan, olihan tulos varmasti hyvä. Tyytyväisenä pesijät ripustivat hohtavat, kotikutoiset pellavalakanat, tyynyliinat ja karkeammat pyyheliinat rakennusten väliin pingotetuille naruille kuivumaan. Huomenissa ne jo saisi viedä Ojalaan isoon mankeliin. Maton pesu on vielä jäljellä. Mattoja varten oli säästelty puhtaimpia saippuavesiä, jos eivät lie kaikki mustuneet rönttöpyykin, ts. työvaatteiden, pesussa. Nyt tarvittiin jonkinlainen lava ja sen alle pari laatikkoa tai juuri rannassa puhtaaksi lioteltu, katajaluudalla hangattu apeloova korok-

5 keeksi. Sen päällä saattoi juuriharjan ja lämpimän saippuaveden avulla hangata, pala palalta, matot puhtaiksi. Sen jälkeen survonta: ensin puhdasta lämmintä vettä ja sen jälkeen nostettiin kylmää joesta, survottiin ja kaadeltiin monttuun, kunnes vesi viimein oli kirkasta. Nyt pyykkäri kantaa maton vihreälle nurmelle aurinkoiseen rinteeseen kuivumaan. Huomatkaapa: Eivät jokelankyläläiset pesseet mattojaan joessa! Matot pestiin maalla. Joki säilyi puhtaana. Usein olen ihmetellyt yleistä tapaa pestä mattoja järvessä lontaten liat ja saippuat järveen. Mahtaako edes matoista puhtaita tulla? Vesistö ainakin likaantuu. Karja maisemoi rannat Joki oli karjalle tarpeen kesälläkin. Usein lehmät olivat aamupäivän kauempana, ulkopalstoilla, laiduntamassa joko piikkilanka-aitauksessa tai paimenen vartioimana. Jälkeen puolenpäivän alkoi jo karjalle jano tulla, paimentakin jo pakkasi väsyttämään ja hiukomaan. Nyt oli aika päästää kellokas johtamaan joukkonsa jokiahteen aitaukseen juomaan ja lepäämään. Samalla karja hoiti rannan maisemointihomman sivutöinään. Kuinka kaunis olikaan joki, kun ainakin sen loivempi ahde oli vapaa risukoista. Lampaitakin oli joka talossa, eihän sitä nyt ilman villasukkia talvella. Lammasaituukset olivat usein rannassa, olihan törmä hankala viljellä. Mukavasti vesihuoltokin toimi. Lammas on paras maisemoija, ei pääse risukoita syntymään. Eikä se vahingoita eläviä puita. Solokkusanko käytiin vain iltasella määkijöille viemässä samalla tarkastaen, ettei aita ole vuotamaan päässyt. Lammashaka, sen pittää olla veenpitävä! Kevätkesällä, kun uiminen ei vielä niin houkuttanut, meille mieluisin paikka oli koski. Kuvitteleppa paikka: korkeat törmät, neljä kivistä puroa, toinen toistaan vuolaampia, yksi varjoinen, rauhallinen välissään isompi saari ja pienempiä kivisiä saarekkeita. Virrassa kivi, joka lapsen mittapuun mukaan oli ISO, kivessä kolo, jossa aina vettä. Kuin tehty kalasumpuksi. Kiven kupeessa pikkukalaparvi, joita ongimme omatekoisella ongella. Ongen koukku syntyi nuppineulasta, jossa oli rautanuppi. Lasinuppinen neula katkesi kun sitä hohtimilla väänsi. Eikä sitten muuta kuin solmittiin neulaan pätkä karhulankaa. Vapakeppi löytyi sieltä rannasta, kuten myös syötit. Siellä on kosken pohjalla sellaisia kuin lepän urpuja, jotka kävelee. Se on joku toukka, joka on naamioitunut. Sen kun veti suojuksistaan ja laitteli koukkuun, varmasti Mikki sai kalaruokaa sinä päivänä. Koskella voi myös pyytää nahkiaisia paljain käsin. En minä koskaan niitä saanut, en ollut tarpeeksi nopea. Kun nahkiaiset ovat suullaan imeytyneenä virrassa olevan kiven pintaan, näyttää että levää vain virrassa huljuu. Vaan meeppä yrittään siepata, ne hetkeksi häipyvät. Makkosen Viljo oli mestari ja onnistui se meijän Ainoltakin. Kiviä käännellessä löytyi myös partaärrejä, niin me niitä kutsuimme. Olivatkohan matteen poikasia? Kesällä uitiin ja ravustettiin Uimaan menimme tietysti jo silloin, kun vielä ihtiäkin hirvitti. Mutta kyllä se oli mukavaa! Ei me pyyhkeitä uimareissulle kyselty, eikä niitä annettukaan ilman aikojaan sotkettavaksi! Jokitörmään vaan aurinkoon lämmittelemään ja kuivattelemaan. Brusinsillalta isommat pojat sukeltelivat. Se oli joki syvä silloin. Kauppilan Juhani toi usein ison Markku-hevosensa rantaan uimaan. Kyllä hevonen uimaan pääsi, kun Juhani selässä istuen ohjasi keskemmälle jokea. Viitalan suvannolla oli usein uimamiehiä molemmilta rannoilta, Tuomikoskelta, Viitalasta ja Nikolasta ainakin. Useita oli uijia myös pohjoisrannalla, isompia, jotka hyvinkin uivat, pienet pulikoivat rantavesissä. Ahde oli oikein kuopalle kulunut, molemmilta rannoilta. Iloinen mekkala kuului yli kylän. Harmitti sitä, joka työtehtävissä kiinni oli. Lentämällä askareet tuli tehtyä. Pieni ammattava kainalossa jo juostiin. Pitihän pikkuisenkin toki joessa karkaista, ei siinä pienet pelot haitanneet. Kauppilan Maija-Liisa oli sitten hyvä sukeltamaan, ihan piti jännätä, milloin hän ilmestyy taasen pinnalle ja missä. Toinen suosittu uimapaikka oli Tuhkalan suvanto, siellä pidettiin usein uimakoulujakin. Suvanto oli aika syvä. Lemposen Vilho oli pitkä poika, mutta vain vähän sormenpäitä näkyi, kun hän keskijoen pohjalla seisoi kädet ojennettuna suoraksi - ja se oli keskikesällä vähän veden aikaan.

6 Kesä kiirehti, heinänteko alkoi olla lopuillaan. Poikaset livahtivat jossain vaiheessa Mikonkarin kalastajia tavoittaan, määränä hankkia loppuun kulunutta kalaverkkoa. Kalalankaa piti myös olla ja rautalankaa. Vieläkö muistatte, mitä näistä tarpeista tehtiin? Niin, rapulippihän niistä. Pätkä rautalankaa renkaaksi, pujotus kalaverkon silmuihin, kaksi kalalankapätkää ristiin sangaksi, muutama metri ohjainta varten, haarakeppi ohjariksi. Kalaa tai lihakipene sidottuna syötiksi. Ravustus voi alkaa, Hei! Stop! Nyt tulet rantapadan alle! Pyydykset pitää ensin keittää! Ja onko vielä oikea iltakaan? Onkohan nuorisolle mukavampaa harrastusta kuin ravustus? Hämyisinä iltoina kulkea rantapolkuja varoen risahdustakin, hiljaa kuiskien, käsillä puhuen. Kuin itsestään jakaantui ryhmille oma jokipätkä. Koskaan en muista, että toisen aluetta olisi loukattu. Ne oli varmaan aina olleet kyläperukoilla nautintaoikeutensa. Rapuja saatiin. Paljon oli Pattijoessa rapuja. Lipin reunoilta päällimmäiset tippuivat, kun kokemassa käytiin. Ei siinä juuri istuskeltu syöntiä odotellen, kohta sai lähteä koentareissuun, kun vasta oli edellinen kierretty. Pojat tietenkin tulot sai, vaikka kyllä tytötkin kaikessa kaverina oli, ainakin iltayöstä, mutta sitä oli aamulla noustava lypsylle. Pojilla ei sitä hommaa ollut, saivat aamulla nukkua vähän pidempään. Ravun ostajia alkoi liikkua kyselemässä ostaa. Paremman hinnan sai, jos pystyi viemään Raahen ravintoloihin itse. Luistinten ja potkukelkkojen aikaan Syksy alkoi saapua joellekin. Ulpukat, jotka niin kauniin keltaisina kirjavoivat matalikoita, pudottivat terälehtensä, siemenporsaatkin jo johonkin häipyivät. Niin lähti ahdeaituuksista karja sisälle navetoihin. Talon tytär vain aina palaa joen rannalle, useimmin vettä hakeakseen. Usein myös joen kauneutta ihaillakseen. Haaveillen, kuin ihminen kautta aikain on haaveilut. Ensijäiden tultua oli luistinten ja potkukelkkojen aika. Voi, miten kaunista voikaan koskella olla, mitä ihmeellisiä taideteoksia pakkanen vedestä muotoili! Ei riitä sanat kertomaan siitä kirkkaasta kauneudesta. Onnellinen olin kouluun kulkiessani, kosken kautta potkukelkkaillen. Jolla luistimet oli, he lähtivät mieluimmin joen suvantopaikoille, sinne tasaisille jäille. Nuoremmat sisareni luistelivat kirkonkylälle päin. Siinä onkin pitkä pätkä tasaista suvantovirtaa aina Tampinkoskelle asti. Rautatiesiltaan loppuu meidän kylä. Aina luistelijat kiipesivät sillalle. Sinne vaan pitää mennä, se on semmoinen paikka. Eihän sinne olisi saanut mennä, muttakun Muistan Brusin Iidan joskus kertoneen: Rautasiltaa korjattiin, miehiä oli töissä aika paljon. Miten sattuikaan, juna pääsi huomaamatta tulemaan. Joku, useampikin, loukkaantui? Heti ei sentään keltään henki mennyt. Apuun haettiin kirkolta kätilö. Kätilö kauhisteli matkallaan sitä veren määrää, kun raajoja oli ruhjoutunut. Tuli paikalle, mutta ei verta ollut juuri nimeksikään. Helpotuksen huokaus. Niin, onhan täällä Makkonen! Se oli ihmeellistä. Tämä Makkonen Jokelankylältä, Brusin Idan isä, hän oli verenseisauttaja. Hän vain katsoi ja veri lakkasi juoksemasta. Kerrotaan, että teurastaja ei häntä kaverikseen hyväksynyt. Talven tultua lumiset jokitörmät tarjosivat lapsille mäenlaskun riemut. Tunnelit ja linnat kaivettiin jyrkkiin lepikkotörmiin muodostuneisiin kinoksiin! Madekatiskat, joille niillekin oli ikiaikaiset pyyntöpaikat, pantiin pyyntiin tuomaan vaihtelua talven ruokahuoltoon. Näin joki oli joka päivä läsnä sen ajan ihmisten elämässä.

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45 Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45 1/19 2/19 N Prosentti Hirvijärvi 0 0% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 0 0% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0 0%

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Luontoreittien esteettömyyskartoitus

Luontoreittien esteettömyyskartoitus Luontoreittien esteettömyyskartoitus Evo, Hämeenlinna Evon alue on yksi Etelä-Suomen suurimmista metsäalueista. Evon retkeilyalueella kulkijan käytössä on yhteensä noin 8500 hehtaarin suuruinen alue, jossa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012 SIVUSTO Etusivu Jorsakin kenneli Koiramme Pentuboxi Kasvatit Koiratietoa Linkit KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 Uusimmat kuvat ovat sivun alalaidassa HUHTIKUU 2012 53 VRK PIKALINKIT K-pentueen sivu Sivuston

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011

Lisätiedot

Pienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa

Pienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa Sadekauden aikana Ses Sarunin perhe kerää sadevettä suuriin ruukkuihin. Ruukkuihin laitetaan kaloja, jotta vesi pysyy puhtaana. Pienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa Suurissa harmaissa saviastioissa

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for Children,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible for Children,

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mitä teet viikonloppuna?

Mitä teet viikonloppuna? Mitä teet viikonloppuna? On sunnuntai ja Saidin ja Leilan perhe menee uimahalliin. He harrastavat uimista ja saunomista usein viikonloppuisin. Tänään he pakkaavat uimapuvut, pyyhkeet, shampoot, saippuat,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Paloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa

Paloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa Paloaukean päiväkoti Eläimet mukana päiväkodin arjessa Heti sisään astuessa me isin ja äidin kanssa tiedämme, mitä päiväkodissa tapahtuu tällä viikolla. Seinällä, melkein katossa asti on iso näyttö. Näytöllä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Luontomatkailun tutkija Seija Tuulentie seija.tuulentie@metla.fi Elämys on... matkailu- ja markkinointitutkimuksen näkökulmasta: moniaistinen,

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Joutseneen tarttukaa.

Joutseneen tarttukaa. Joutseneen tarttukaa. Olipa kerran kolme veljestä. Nuorimman nimi oli Jussi. Toiset aina tekivät hänelle kiusaa, hän kun oli heikompi heitä. Kun hän kerran oli metsässä puita pilkkomassa ja valitteli vaivojansa,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30 Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30 1/16 2/16 N Prosentti Hirvijärvi 0 0% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 30 100% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0

Lisätiedot

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115 Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT 1.- 2.LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115 1. OLEN (rastita itsellesi oikea vaihtoehto) 6 VUOTTA 7 VUOTTA 8 VUOTTA 9 VUOTTA 1%

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT

EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT Cultural heritage -makers 2016, LASTU, Lapinlahti, Finland LASTU School of Architecture and Environmental Culture LASTU School

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne. maailmalle etsimään onneaan.

Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne. maailmalle etsimään onneaan. Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne maailmalle etsimään onneaan. Ensimmäinen porsas oli hyvin laiska. Sitä ei työnteko kiinnostanut. Kun

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi

Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi Osallistujat: esiopettaja ja 15 lasta Aika: esiopetuksen syksy Lähde: TESSI-hanke, www.jyu.fi/tessi Kuvat: Kati Costiander

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 41

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 41 Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 41 1/15 2/15 N Prosentti Hirvijärvi 41 100% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 0 0% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0

Lisätiedot

Anni sydäntutkimuksissa

Anni sydäntutkimuksissa Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,

Lisätiedot

OHJEITA RATSASTAJILLE

OHJEITA RATSASTAJILLE OHJEITA RATSASTAJILLE TALLILLE SAAPUMINEN Saavuthan tallille viimeistään 30 minuuttia ennen tunnin alkua. Maneesin vieressä on parkkipaikka, minne jätetään autot. Pihaan ei ajeta autoilla! Polkupyörän

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia / RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.

Lisätiedot

8. luokkalaisten ajatuksia talviliikuntapäivästä

8. luokkalaisten ajatuksia talviliikuntapäivästä 8. luokkalaisten ajatuksia talviliikuntapäivästä Tunnelmia Kupittaan luistelumadolta ja keilauksesta Tulin madolle vähän ennen klo 9. Odotimme, että muut laittoivat luistimensa ja tekivät tilaa. Kun pääsimme

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Pegasosten ja yksisarvisten maa

Pegasosten ja yksisarvisten maa Pegasosten ja yksisarvisten maa Olipa kerran pegasos Lily joka asui perheensä kanssa pilvien päällä. Pegasokset ja yksisarviset ovat sodassa vaikka heillä on sama jumalatar alicorn tamma Alron. Lily ja

Lisätiedot

OMPELUKONEAJOKORTTI H A R J O I T U K S I A O M P E L U K O N E E N H A L L I N T A A N. Piirrä oma ajorata

OMPELUKONEAJOKORTTI H A R J O I T U K S I A O M P E L U K O N E E N H A L L I N T A A N. Piirrä oma ajorata H A R J O I T U K S I A O M P E L U K O N E E N H A L L I N T A A N Piirrä oma ajorata Anna oppilaan piirtää oma ajorata itse: - Ohjaa aloittamaan kulmasta ja pitämään kynä kiinni paperissa koko ajan.

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot