Ahkeruuden anna olla ystäväsi verraton, lies lämmin, mieli raitis palkkanasi siitä on MULLASTA MAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ahkeruuden anna olla ystäväsi verraton, lies lämmin, mieli raitis palkkanasi siitä on MULLASTA MAAN"

Transkriptio

1 Ahkeruuden anna olla ystäväsi verraton, lies lämmin, mieli raitis palkkanasi siitä on MULLASTA MAAN Maaseudun naisen terveydentilan kehitys sodanjälkeisessä Suomessa Saara Korolainen sairaanhoitaja (AMK) - Katriina Väisänen Terveydenhoitaja (AMK) Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia AMK, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma

2 2 TIIVISTELMÄ Korolainen, Saara & Väisänen, Katriina. Maaseudun naisen terveydentilan kehitys sodanjälkeisessä Suomessa, Lahti, syksy 2004, 57 s., 4 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyössämme on tutkittu suomalaisen maaseudulla asuvan naisen terveydenhuollon historiaa vuosilta Pellervo-lehden artikkelien perusteella. Tulevana sairaanhoitajana ja terveydenhoitajana kaipaamme taustaa tekemällemme hoito ja terveydenhoitotyölle. Tutkimuksessa halutaan ymmärtää millainen on ollut naisten terveys Suomessa. Keräämämme tiedon voi linkittää nykyajan tietämyksen kanssa ja ymmärtää paremmin hoidettavia potilaita ja asiakkaita. Opinnäytetyömme on tehty vuosien Pellervo-lehtiä tutkimusmateriaalina käyttäen. Tutkimanamme aikakautena rakennettiin ne yhteiskunnan tukipilarit, joista kehittyi koko Hyvinvointi- Suomi. Opinnäytetyössä on sovellettu mikrohistoriallista analyysimenetelmää induktiivisesti. Tämä tutkimus on laadullinen, eli kvalitatiivinen. Tutkimus pohjautuu seuraaviin kolmeen tutkimuskysymykseen. 1. Miten Pellervo- lehti ohjasi maalaista hoitamaan omaa terveyttään? 2. Kuinka tämä lehti ohjasi maaseudun emäntiä työvälineiden käytössä? 3. Kuinka lehden artikkelissa huomioitiin naisten asunto- olot? Naisen työ on ollut hyvin raskasta. Sodanjälkeisenä aikana pyykki pestiin suurimmaksi osaksi käsin. Toisen maailmansodan jälkeen alettiin maaseudulle asentamaan myös vesijohtoja, navettojen karjakeittiöihin ensimmäisenä. Nainen vähätteli usein työvälineidensä merkitystä kotitöissään, vaikka vääränlaisten välineiden käyttö lisäsi jo muutenkin raskasta työpäivää. Emännän päivä oli isännän päivää pidempi, koska hänen kuului myös auttaa miestä omien töidensä lisäksi. Mies teki tärkeiksi luokitellut työt. Nykyaikana tasa- arvo on tuonut maaseudulle monia hyviä kaivattuja uudistuksia. Kuitenkin kehitys on osittain johtanut siihen, että nykyään maaseudun naiset joutuvat usein tekemään töitä myös maatilojen ulkopuolella. Sodan jälkeisenä aikana Suomessa vallinnut agraari- eli maatalousyhteiskunta ei enää anna naisille tarvittavaa toimeentuloa. Tilojen lukumäärä on pudonnut huimasti jopa kymmenen viime vuoden aikana. Tutkimustuloksia ovat asunto-olojen yhteys sodan jälkeisen maalaisnaisen terveyteen. Tutkimus vahvistaa, että monipuolinen ja riittävä ravinto on suorassa yhteydessä ter- 2

3 3 veydentilaan. Myös työntekoa auttavat työvälineet alkoivat yleistymään maaseudun naisen arjessa sodan jälkeisellä ajalla. Asiasanat: maaseutu; naiset; terveys; suomalaiset; kvalitatiivinen tutkimus; mikrohistoria ABSTRACT Korolainen, Saara & Väisänen Katriina. Health of Finnish Women in the Finnish Countryside after The Second World War., Lahti, Autumn 2004, Language: Finnish, 57 pages, 5 appendices. Diaconia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The Aim of the study was to investigate women s health in the Finnish countryside. This study may help learn to understand how Finnish women took care of their health. Pellervo-Magazines from years were used as a second source. Because welfare started to develop at that time in Finland, we focused on these years In this qualitative study was used the microhistorical method of analysis. This qualitative study was based on three questions. 1. How did the Pellervo-Magazine teach women to take care of their health? 2. How did this Magazine teach women to use new tools in kitchens and laundries? 3. What did Pellervo tell the readers about the living conditions of women? 3

4 4 Results: The women in the countryside who worked a lot needed enough food and vitamins. New tools helped in different chores. The standard of living rose to a key issue. Keywords: countryside; women; health Finnish; qualitative study; microhistory 4

5 5 SISÄLTÖ JOHDANTO I SUOMALAISEN MAASEUDULLA ASUVAN NAISEN TERVEYDENHOIDON HISTORIA 9 Terveelle kehittymiselle on maaseudulla paremmat edellytykset 9 Mutta jos puutostaudit alkavat pahasti uhata 14 II NAISEN TERVEYDENHOITO SODANJÄLKEISESSÄ SUOMESSA 17 Puhtaus pidentää ikää 17 Ulkoinen koreus- sisäinen voima 19 III NAISEN KOTITALOUS- JA MAATALOUSTYÖN HELPOTTAMINEN 21 Hän, jonka työpäivä on raskas ja vaativa 21 Työn tehostamisen päämääränä on ihminen itse 26 IV TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 27 Tutkimuskysymykset 28 V TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 28 Mikrohistoriallinen lähestymistapa 28 Mikrohistoriallinen analyysimenetelmä 31 VI TUTKIMUSTULOKSET 32 Maalaisnaisen terveyden ohjaaminen 33 Maalaisnaisen työvälineiden käytön ohjaus 34 Maaseudun naisten asuminen 38 VII JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUSTULOKSISTA 42 POHDINTA 45 5

6 6 LÄHTEET 50 LIITTEET 52 Liite 1: 1. haastattelu 52 Liite 2: 2. haastattelu 53 Liite 3: 3. haastattelu 55 Liite 4: Työn esittely sukukokouksessa 56 JOHDANTO 6

7 7 Aiheenamme on ensisijaisesti kuvata maaseudun naisen terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä Suomessa sodan jälkeisenä aikana vuosina Tässä työssä perehdytään suomalaisen naisen terveyden historiaan ja eläydytään Pellervo- lehtien, toissijaislähteiden sekä haastattelujen avulla siihen, millaista naisten arki oli. Tahdomme tietää millaisia keinoja naisilla oli terveytensä edistämiseksi. Tunnemme henkilökohtaisesti myös monia sodan jälkeisenä aikana lapsuuttaan maaseudulla viettäneitä naisia ja olemme saaneet suurella kunnioituksella kuunnella heidän kertomuksiaan tuosta historiallisesta ajanjaksosta. Sodan jälkeen otettiin suuria harppauksia nykyaikaista hyvinvointiyhteiskuntaa kohti. Keksittiin uusia mullistavia lääkkeitä ja ymmärrettiin vitamiinien ja terveellisen ravinnon merkitys. Nainen ja hänen asemansa otettiin mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja hän nousi tasavertaiseksi subjektiksi miehensä rinnalle ja vaikutti kotitalouden kautta perheensä ja itsensä hyvinvointiin. Naista alettiin pitää kodin sydämenä. Tahdomme linkittää tiedon historiallisesta kehityksestä nykyaikaan vertaamalla tutkimiamme Pellervo-lehden artikkeleja sodan jälkeiseen aikaan ja nykyaikaan. Lehti on suunnattu juuri maaseudun väestölle. Sitä julkaisee Pellervo- Seura. Se antoi tuolloin paljon neuvoja töiden helpottamisesta, esimerkiksi oikeanlaisista kantotavoista, keittiön ergonomiasta ja terveellisestä ruoasta emännille. Selatessamme Pellervo-lehden vuosikertoja kiinnitimme huomiota siihen, että useat artikkelit, jotka koskivat terveyttä, käsittelivät lähinnä miesten asioita, lastenhoitoa tai karjankasvatusta. Jos naisia käsiteltiin, liittyivät artikkelit usein keittiöön. Maaseudun lehdessä naiset kuvattiin sellaisina kuin he olivat - vanhat vanhoina ja ryppyiset ryppyisinä. Tutkimuksemme avulla opimme ymmärtämään, millaista oli elää suomalaisena naisena maaseudulla sodanjälkeisessä yhteiskunnassa. Käytämme toissijaislähteenä sodanjälkeisestä ajasta kertovan kirjallisuuden ohessa myös muita teoksia ja tutkimuksia. Haluamme näiden teosten kautta valottaa naisen aiempaa terveydenhoitoa ja elinolosuhteita. 7

8 8 Nuoremman sukupolven naisilla on nykyaikana enemmän valinnanmahdollisuuksia ja koulutusta kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Julkisen sektorin merkitys naisten työllistäjänä on kasvanut. Maatalous on koneellistunut ja palkkatyö yleistynyt. 1 Perinteiseen maaseutuidylliin liittyy melko pysyviä mielikuvia aidosta maaseudusta, jossa ihmiset ovat rehellisiä ja huolehtivat toinen toisistaan. Idylli luo valtasuhteita, myös patriarkaalisia valtasuhteita. Tähän liittyy tietynlaisia odotuksia naisten paikasta. Naisten koti- ja perheroolia korostetaan, samoin kuin naisen roolia yhteisöllisten suhteiden ylläpitäjänä. Perheellä, kotiäitiydellä ja vapaaehtoistyöllä oli suuri merkitys maaseutumaisessa elämäntavassa. Naiseus on yhdistetty usein kotirooliin: kotitaloudesta huolehtimiseen, äitiyteen ja kotona oloon. Emännille perhe, koti ja maatila linkittyvät toisiinsa erottamattomasti. Hyvän elämän ehdot täyttyvät koti- maatila- yhdistelmässä. 2 Naiset tekevät yhä valtaosan kotitöistä. Miehet taas ansaitsevat työelämässä naisia enemmän. Useimmat naiset elävät käytännössä kotiäidin elämänmuodossa tai erilaisissa sekaelämänmuodoissa. Elämme individualistista eli yksilöä korostavaa aikakautta. Yhteiskuntaluokka, sukupuoli tai naapurustoyhteisö eivät enää jäsennä yksilön elämää niin kuin ennen. Elämäämme vaikuttavat uudet pakot ja vaatimukset, kuten työmarkkinat ja hyvinvointivaltion rakenteet. Yksittäisen ihmisen tulee itse aktiivisesti suunnitella ja rakentaa elämänkulkunsa. Jokaisen, myös maaseudun naisen, tulee voida olla oman onnensa seppä. Tällöin itsenäinen selviytyminen korostuu. Nykyelämä vaatiikin aloitekykyä, joustavuutta ja epävarmuuden sietokykyä erilaisissa muuttuvissa olosuhteissa. 3 Britt- Marie Perheentuvan mukaan nykyajan nainen on huomannut, että naiset edelleen toteuttavat ruumiillaan miesten seksuaalisia mielikuvia. He voivat tehdä keholleen hengenvaarallisia toimia, jos yhteiskunnassa vallitsevat asenteet näin velvoittavat. Nainen voi häpäistä ruumistaan kieltäessään oman ruumiinsa erityisyyden. Nainen on edelleen usein väline johonkin, eikä itseisarvo. 4 1 (Högbacka 2003, 19, 21.) 2 (ibid, 17-18, 109.) 3 (ibid, 51, ) 4 (Perheentupa 2001, ) 8

9 9 Naisten määrä maaseudulla on koko ajan vähentynyt. Koulutusta vastaavaa työtä löytyy naisille paremmin asutuskeskuksista. Tänä päivänä maaseudun naiset ovat kaikissa ikäryhmissä korkeammin koulutettuja kuin puolisonsa. Vuonna 2000 naimattomien naisten osuus oli maaseudulla huomattavasti alempi kuin kaupungeissa. Naimisissa olevien naisten osuus on taas maalla selvästi suurempi. 5 I SUOMALAISEN MAASEUDULLA ASUVAN NAISEN TERVEYDENHOIDON HISTORIA Terveelle kehittymiselle on maaseudulla paremmat edellytykset Aloitamme tämän teoriaosuuden tarkastelemalla maaseudun naisen asumis- ja työoloja sekä seksuaalisuutta sodanjälkeisessä Suomessa. Kun tultiin 1900-luvulle oltiin siirrytty patriarkaalisesta perheihanteesta ydinperheihanteeseen. Maaseudulla tätä seurasivat ensimmäisenä ylä- ja keskiluokkainen säätyläistö. Naisen ja miehen työkentät eriytyivät. Miehet osallistuivat julkiseen elämään ja naiset vastasivat kotitaloudesta. Naisilla oli oleellinen, kasvattava ja siveellinen tehtävänsä yhteiskunnassa. Marttaliitto levitti valistustyötään tehokkaan ja valistuneen perheenäidin ihannetta. Tämä liitto kehitti toiminnallaan maalaisnaisen hyvinvointia laaja-alaisesti. Äideistä tuli kasvattaa perheenemännyyden ammattilaisia, jotka kykenivät hoitamaan ja kontrolloimaan sekä yksityistä että julkista elämän piiriä. Naiset alkoivat siirtyä kodeista julkisen elämänpiirin yhteyteen. Ensimmäisiä ammatteja, joissa naisia tavattiin oli kunnallisen kätilön, sairaanhoitajan ja opettajan ammatit. Kaupunkilaisnaiset esimerkkinä uusi naisihanne alkoi koskettaa maalaisnaistenkin elämää. Maa- ja metsätalouden laajentuminen ja kaupallistuminen eriytti maaseudulla työelämän ja kotitalouden toisistaan. 6 5 (Högbacka 2003, 86-88, 92.) 6 (Vehkalahti 1999, ) 9

10 10 Maatilan isäntä oli tavallisesti perheen johtohahmo. Isännyys uskottiin yleensä vanhimman sukuhaaran vanhimmalle miehelle useamman polven kotitaloudessa. Emäntäkin saattoi jonkin aikaa johtaa perhettä miehensä kuoltua. 7 Kun nuoret etsivät sopivaa puolisoa, talon ja koko tilan etu oli aina otettava huomioon. Toimeentulo oli aina siitä kiinni. Viljelijäpariskunta oli työpari ja perheen tulevaisuus riippui heistä kummastakin. Käytännöllinen harkinta painoi vaa assa enemmän kuin tunteet. Ne, jotka eivät itse perineet maata, pyrkivät saamaan sitä avioliiton kautta naimalla perijän. Ennen kaikkea puoliso toi taloon oman työpanoksensa. Siksi hänen oli oltava terve ja voimakas sekä taitavaksi ja ahkeraksi todettu hyvä työihminen. Emännäksi tulemisen ehtona oli avioituminen viljelijän kanssa, jolloin heistä tuli tilan emäntä ja isäntä. 8 Suomi oli maaseutuvaltainen yhteiskunta hyvin pitkään. Tässä yhteisössä nainen on usein elänyt suurperheen jäsenenä. Vanhemmilla oli useimmiten lapseen nähden kasvatusvastuu. Kaikilla äideillä ei kuitenkaan ollut tukenaan sukua tai perhettä. 9 Tätä taustaa vasten tuntuu lohdulliselta, että nykyaikainen ydinperhe on saanut alkunsa kahdesta asiasta; niitä ovat äiti-lapsi suhde ja rakkausavioliitto. Tosin naisen oli usein valittava miehensä paras ennen lastensa etua. Tällainen muutos alkoi luvulla. Perheenäiti muuttui tässä ajattelutavassa yksikön keskeisimmäksi henkilöksi. Ydinperhe oli yleistä pitkään vain kaupungeissa. 10 Naisen asema on kautta aikojen ollut selvästi miehen asemaa heikompi. Hänen ei esimerkiksi katsottu olevan työssään tuottava työntekijä, vaikka naisten tekemä työ oli hyvin raskasta. Esimerkiksi viljelijöinä mies yleensä omisti tilan. Emäntä tuli tilalle avioitumisen seurauksena ilman, että olisi itse valinnut ammattiaan. Työnjako tiloilla oli myös sukupuolenmukainen ja tilan ensisijaiseksi viljelijäksi oli useimmiten nimetty mies eli isäntä. Tällöin tilan päätoiminen emäntä ei saanut maatilan tuloista yhtä suurta osaa kuin mies. Suhteessa mieheen ja tilaan naisen työn tuli olla avustavaa. Emännästä tuli epäitsenäinen suhteessa mieheensä. Naisen todellinen työpanos 7 (ibid, 11.) 8 (Pohjola- Vilkuna 1995, , Högbacka 2003, 113.) 9 (Louhelainen 1984, 48.) 10 (Utrio 1985, 349.) 10

11 11 saattoi hyvin ylittää miehen työpanoksen. Naimisissa olevalta naiselta odotettiin halua auttaa miestään aina tarvittaessa ja osallistua kaikkiin töihin. Naisten tuli olla ehdottoman lojaaleja miestään kohtaan. Tilastoihin maatilan emännän ammatti on voitu rekisteröidä vasta 1980-luvulta alkaen. 11 Pohjola-Vilkunan tutkimuksessa Eros kylässä käsitellään maaseudun seksuaalisuutta vuosisadan vaihteessa. Esimodernissa maaseutuyhteisössä yksityisyys ei ollut kaikkien oikeus, ja samassa huoneessa saattoi viettää yönsä monta ihmistä. Palvelijat saattoivat nukkua isäntäväkensä kanssa samassa tilassa. Ahtauden vuoksi monissa mökeissä ja torpissa asuttiin hyvin lähekkäin. Sukupuoli ei välttämättä määrännyt nukkumistilaa, vaan esimerkiksi palkolliset saattoivat nukkua yhdessä suuressa tuvassa ilman sermejä tai huonejakoa. Tämä mahdollisti kohtalaisen vapaan sukupuolisen kanssakäymisen. Vain suuremmissa taloissa isäntäväellä oli varaa ottaa yksi erillinen huone nukkumiseen. Nukkumispaikka riippui vuodenajoista. Kesäisin nuoret ja palkolliset nukkuivat usein aitassa. 12 Oli yleistä, että miehet kävivät yöjalassa eli vierailuilla nuorten tyttöjen aitoissa. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoittanut seksuaalista kontaktia. Nainen saattoi myös itsenäisesti käydä miehen aitassa. Silloin oli tavallisesti kyse samansäätyisten, lähinnä piikojen ja renkien sukupuolisesta kanssakäymisestä. 13 Talollisilla miehillä oli ylivalta heidän palkollisiinsa. Isäntä saattoi pyytää naista seksisuhteeseen kanssaan, eikä naisella tässä tilanteeseen ollut päätösvaltaa omaan ruumiiseensa. Miehelle avioton lapsi ei merkinnyt useinkaan maineen menetystä, eikä hänen ei usein tarvinnut pelätä lapsen elättäjäksi joutumista, kun taas naiselle aviottomana syntynyt lapsi merkitsi raskasta leimaamista. Suullinen todistus ei kelvannut oikeudessa käytettäväksi, vaan sukupuoliyhteydestä piti olla silminnäkijän todistus ja sen hankkiminen saattoi olla ongelmallista. 14 Hilkka Helstin Kotisynnytysten aikaan-tutkimuksen mukaan syntyvyyttä säännösteltiin aborteilla. Monet aborttimenetelmät olivat äidille hengenvaarallisia. Vuosina 11 (Högbacka 2003, 50, ) 12 (Pohjola- Vilkuna , 81.) 13 (ibid, ) 14 (ibid, ) 11

12 kuoli keskenmenoon kaikkiaan yli tuhat naista. Yleisimpiä raskaudenkeskeytystapoja oli kiniinin nauttiminen. Kaupungissa saattoi myös toimia erityisiä naisia, joille epätoivottu lapsi voitiin jättää, ja niin välillisesti toivottiin lasten kuolemaa. Näitä naisia kutsuttiin enkelintekijöiksi. Ehkäisyä ovat värittäneet uskonasiat ja arkipäivän inhimilliset ongelmat. Perheen kasvua säädeltiin luvun puolivälissä myös välttämällä sukupuolista kanssakäymistä. 15 Vuoden 1945 jälkeen naimattomuus alkoi Suomessa harvinaistua aiempaan verrattuna. Tunnettiin kuitenkin vielä yleisesti käsitteet piintynyt vanhapiika ja vanhapoika. Tämä tarkoitti henkilöä, joka ei ollut koskaan mennyt naimisiin. Usein tällaiset henkilöt saattoivat toimia maaseudulla renkeinä ja piikoina, eli palkollisina. 16 Sosioseksuaalisessa rakenteessa voidaan erottaa kaksi rakkausmuotoa: vahvistajan ja vahvistusta saavan rakkausmuodot. Rakkausmuoto koostuu hoivasta sekä eroottisesta kokemuksesta. Vahvistajan rakkausmuoto perustuu naisen hoivakäytännölle perheessä ja työelämässä. Nainen hoivaa, vahvistaa ja tukee muita. Naisten aika on usein aikaa muille, aikaa vastata muiden tarpeisiin. Naisten tavoite liittyy täten muihin ihmisiin, ja välineenä on nainen itse. Naisille ominainen rakkausmuoto suuntautuu muiden ihmisten hyvinvointiin. Perinteisessä feminiinisyydessä korostuvat alisteisuus, hoiva, huolenpito ja empatia naisellisina hyveinä. 17 Suomi kuului maaseutuvaltaiseen kulttuuriin 1900-luvulle asti. Naisen asema oli sitä parempi, mitä köyhemmästä väestä oli kysymys. Tilaton perhe oli tasa-arvoisempi, kuin vauras tilallinen perhe. Tällaisessa maata omistamattomassa perheessä vaimon kuului pitää huolta taloudesta niin kuin miehenkin. Toisaalta tilattoman naisen osa oli raskas koska köyhyys oli ainainen uhka ja työtä oli paljon. Äitien tärkein työ oli toimia lastensa opettajina. Tyttäret oppivat kaiken tarvitsemansa äidiltään, sillä naisten töiden oppiminen oli elintärkeää elämän jatkumiselle. 18 Vielä 1900-luvun alkupuolella 80 % väestöstä asui maaseudulla. Kaikki perheet eivät edustaneet yhtä ja samaa agraarista kulttuuria. Äiti opetti tyttärelleen kotitöitä, kuten 15 (Helsti 2000.) 16 (Löfström 1999, ) 17 (Högbacka 2003, 47, 49, 54.) 18 (Apo ym. 1999, 9-19, ) 12

13 13 ruuanlaittoa, pyykinpesua, käsitöitä ja lasten- sekä eläintenhoitoa. Tyttöä koulutettiin kelponaiseksi, aviovaimoksi ja hyväksi äidiksi luvun alkupuolella yleistyivät maalaistaloissa erilliset keittiöt. 19 Äideillä ei useinkaan ollut aikaa osoittaa paljon hoivaa ja hellyyttä lapsilleen. Sellaisesta huolehtivat usein isoäidit joilla oli enemmän ylimääräistä aikaa. Muutenkaan hellyys ei varsinaisesti kuulunut tärkeänä osana kulttuuriin. 20 Satu Apo kertoo kirjassa Suomalainen nainen, että perheetön nainen oli sosiaalisesti hankala tapaus. Vaikka nykysuomalainen kuva esiäidistä onkin tasa-arvoinen ilmeni hänen asemansa kuitenkin miehestä riippuvaisena. Hänen asemansa päättivät tarpeen tullen miehet, esimerkiksi isä, veljet ja aviomies. 21 Kansalaissota oli jättänyt leskeksi noin 5000 punakaartilaisleskeä. Heillä oli paljon lapsia huollettavinaan. Osa ei pystynyt huolehtimaan itse omista lapsistaan. Maa oli jakautunut henkisesti kahtia kansalaissodan myötä ja vanhat kaunat vaikuttivat ehkä useinkin avustustoimiin. Leskien perheissä kaikki riippui työn saannista ja äidin terveydestä sekä tilapäisavustuksien saamisesta. Kunnat eivät olleet avokätisiä avustaessaan köyhäinhoitomenoissa ja usein työläiset joutuivat vallankäytön uhriksi. He eivät voineet vaikuttaa omaan kohtaloonsa. Usein rästiin jääneet vuokrat aiheuttivat häätöjä. Tällöin käytettiin niin sanottua vaivaishuoltoa eli köyhien avustustoimea. Myös naimattomia äitejä ahdisteltiin ja työläisnaisliike pyrki auttamaan heidän tilannettaan. Näitä äitejä epäiltiin usein heidän kyvystään kasvattaa lapsiaan. 22 Edellä käsittelimme naista osana suurta kokonaisuutta, perhettä ja sukua, sekä maaseudun naisen asumisoloja ja seksuaaliterveyttä. Sitä miten nainen ja mies muodostivat työparin. Käytäntö saneli arkielämää ja avioliiton kautta saatiin työvoimaa ja toimeentuloturvaa. Yksinäinen nainen oli hyvin turvaton, ja siitä johtuen hän oli myöskin aviossa elävää naista sairaampi. Vertailussa nykyaikaan voidaan huomata, että sosiaaliryhmittäiset erot voidaan huomata väestöryhmien terveyseroina 23 Naisen 19 (Vehkalahti 1999, 83-88, 93.) 20 (ibid, 9-19, ) 21 (Apo ym ) 22 (Jaakkola 1994, ) 23 (Kauhanen, Myllykangas, Salonen, Nissinen 1998, 241). 13

14 14 asema oli miehen asemaa heikompi ja naisen työ oli miehen työtä avustavaa. Tämän heikomman aseman vuoksi miehen oli ehkä vaikea nähdä naisen tarpeet esimerkiksi hyvän terveydenhoidon suhteen. Mutta jos puutostaudit alkavat pahasti uhata Tässä alaluvussa käsittelemme sitä, millaista terveystietoa naisilla oli saatavilla, mikä heidän ravitsemustilanne oli, ja kuinka tartuntataudit vaivasivat maassamme sodan jälkeisellä ajalla. Koska naisen tuli olla siveellinen ja häveliäs. Oli hänen vaikea saada hyvinvointinsa kannalta tärkeää terveysvalistusta. Lähes kaikki saatavilla oleva tieto kulki äidiltä tyttärelle. Terveydestä kertovia kirjojakin oli hyvin vaikea saada. Jos niitä oli saatavissa ne olivat usein nuorilta naisilta kiellettyjä. Maalaisnaisilla oli omat selviämiskeinonsa elämän armottomuutta vastaan, vaikka monet asiat olivatkin uskomattoman alkeellisia ja kehitys löysi hitaasti kaukaisiin kyliin. Maalaiskylissä oli ollut ikiaikainen lohdutuskulttuuri, jota kesti aina 1900-luvun alkupuolelle. Se tarkoitti toisten naisten tukemista elämän vaikeissa ja väistämättömissä tilanteissa. Tällainen kulttuuri hävisi vähitellen kaupunkien ja ydinperheiden mukana. Ydinperheessä vaimon luotettuja olivat lääkäri ja aviomies. 24 Huonon aseman vuoksi naisia ei hoidettu, jos he sairastuivat. He kuolivat usein tulehduksiin ja kuumeeseen. Synnytyksiä hoidettiin epähygieenisissä oloissa, eikä käsienpesemisen merkitystä tiedetty. Lapsivuodekuume levisi hoitavan henkilökunnan kautta. Käsityksemme mukaan bakteeritietoisuus tuli maalaisväestön keskuuteen varsin myöhään luvun loppupuolelta asti naiset ovat eläneet pitempään kuin miehet. Jotkut naiset saavuttivat todella korkean 89 vuoden iän. 25 Naisen terveydenhoidosta ei ole vuosisatojen saatossa välitetty suurestikaan. Naisen uskottiin tarvitsevan miestä vähemmän ruokaa hänen pienemmän kokonsa vuoksi. Esimerkiksi keskiajan lopulla naisten terveys oli paljon nykyistä heikompi. Kukaan ei 24 (Utrio 2001.) 25 (Kauhanen ym. 1998, 57.) 14

15 15 ollut kiinnostunut heidän ruokavaliostaan. Ruokavalioon kuuluivat kuitenkin vihannekset, vaikka vitamiinien tarpeesta ei vielä tiedetty. 26 Rikkaiden tilallisten hyvin ravittuja emäntiä pidettiin terveinä ja hyvinvoivina. Naisen ulkoisen olemuksen tuli olla pehmeä ja muotojen tasaisen pyöreitä. Laihoja naisia pidettiin rumina. Heille oli keksitty laihuuteen valmiste, joka lisää rasvakudoksen määrää. Myös maaseudun naiset saivat tietoa ja apua tästä valmisteesta. 27 Naisten ruokavaliosta ei piitattu myöskään heidän ollessaan raskaana tai imettäessään lasta. Juuri tällöin naisen energiantarve on tavallista suurempi. Maaseudun nainen oli yleensä jatkuvasti raskaana, sillä taloon tuli saada lisää työntekijöitä. Olivathan lapset myös vanhempiensa vanhuuden turva. Naisen terveydentila kohentui pikkuhiljaa, kun syntyvyyttä alettiin säännöstelemään 1800-luvun lopulla. 28 Tuon 1800-luvun lopun positiivinen kehitys johti siihen, että sodan jälkeisinä pulavuosina ymmärrettiin jo naisen terveydelle tärkeiden vitamiinien ja hivenaineiden merkitys. Mallaskalkki sisälsi mallasuutetta ja kalkkisuoloja, sekä myös munamaitoa, sokeria ja suklaajauhoa. Tiedollista perustaa ravitsemuksesta alkoi jo olla, ja huomattiin, että nainen vahvistui saatuaan monipuolista ruokaa. Mallaskalkin mainoksessa viitataan myös mielenterveyden ja ruokavalion väliseen suhteeseen. Tuohon aikaan ei vielä tunnettu ruokaympyröitä tai -kolmioita. Sota-aikana tuli syödä mitä oli tarjolla. Mallaskalkki auttoi kalsiumin ja A-vitamiinin saannissa. Suklaa sisälsi kaakaota ja toimi näin piristeenä sekä hyvänolon tuojana. 29 Vitamiineista ei vielä tiedetty eikä tuoreen ravinnon merkitystä ymmärretty. Naisen kiusana olivat raskaudesta ja verenvuodoista johtuvat anemiat. Naisen raudantarve kasvoi raskauden aikana, mutta ruuan laatu ja määrä pysyi samana. Ei ollut tietoa valkuaisesta, raudasta, kalkista tai vitamiineista. Odottava äiti söi nälkäänsä sitä mitä oli tarjolla, erityisruokavaliota ei ajateltukaan. Köyhän maalaisemännän tuli tyytyä niin sanottuun akanpuuroon. Talon miesväki ei luopunut omasta leivästään, eikä sitä kyllä odotettukaan. Anemia paheni synnytyksen ja jälkivuodon aikana. Muun muassa 26 (Utrio 2000, ) 27 (Joutsivuo, Mikkeli 1998, 198.) 28 (Utrio 2000, 410). 29 (Pellervo 1948, nro 23.) 15

16 16 naisella kuukautiset lisäsivät anemisuutta. Ylirasittunut, aneeminen ja aliravittu talonpoikaisvaimo oli avuton kulkutautien kourissa. 30 Talonpoikaisnainen, joka oli aliravittu ja rasittunut eli lyhyemmän elämän, kuin kaupunkilaisnainen. Ihmisillä oli usein keripukkia, joka johtui C-vitamiinin eli askorbiinihapon puutteesta. Sitä ei ymmärretty puutostaudiksi. Ihmisillä oli myös usein riisitautia, koska ruuasta ei saatu tarpeeksi D-vitamiinia. Riisitauti johtuu D- vitamiinin puutteesta, talvella auringonvalon puutteesta pohjoisissa maissa. Kalkki ei pääse imeytymään luustoon. Lapsen luut ovat pehmeitä ja vääntyvät. Riisitauti on ollut yleinen esihistoriallisista ajoista asti. Riisitauti on ollut köyhien vitsaus ja tärkein syy vaikeisiin synnytyksiin. 31 Tartuntataudit lisääntyivät, kun ihmiset alkoivat muodostamaan suurempia kylä- ja kaupunkiyhteisöjä. Kun ihmiskontaktien määrä kasvoi, taudit levisivät jätteiden, juomaveden ja elintarvikkeiden kautta. Lukuisien sotien aikana kulkutaudit, kuten lavantauti, levisivät väestöön. 32 Nälkää on pidetty viikatemiehen apurina. Aliravitsemus ja puutostaudit heikensivät ihmistä. Taudin iskiessä ei ollut vastustuskykyä eikä voimaa parantua sairaudesta. Sekä pulskat että laihat sairastivat kulkutauteja. Monet kulkutaudit, kuten lavantauti raivosivat juuri pahimpina nälkäaikoina. Amerikasta tuotua perunaa pidettiin siunauksellisena kasvina. Peruna tuotti ravintoa kaksi kertaa enemmän kuin vilja. Se kasvoi myös köyhilläkin alueilla. Perunasta tuli köyhälle perheelle usein ainoa ravinnon lähde. Tautien torjunnassa tuoreen ravinnon ja raudansaannin merkitys korostui luvuilla nousi tärkeäksi kysymykseksi ruokailutottumusten muuttaminen terveelliseksi ja ruoanlaiton yksinkertaistaminen. Suositeltiin yhteisiä täsmällisiä ruokailuaikoja. Leivän syönnin ja kahvin juonnin sijaan suositeltiin kunnollisen monipuolisen lämpimän ruoan laittamista. Suositeltiin liharuokien vähentämistä ja kasvisruokien lisäämistä ruokavalioon (Utrio 1985, 64-65, Utrio 1996, 58, 71.) 31 (Utrio 1985, 72, Utrio 2000.) 32 (Jaakkola 1994). 33 (Utrio 1996, ) 34 (Joutsivuo, Mikkeli 1998, , Vehkalahti 1999, 153.) 16

17 17 Kotitaloustöiden kehittämistä edisti muun muassa Marttaliitto, esimerkiksi ruoanlaiton yksinkertaistamiseen kiinnitettiin huomiota. Jopa valtiovalta asetti komitean, jonka tehtävänä oli selvittää kansan ravintokysymystä. 35 Myöskin monet tartuntataudit olivat pahasta naisen terveydelle. Niitä olivat muun muassa märkärupi, syyhy ja ihottumat. Iho oli naisen tärkeimpiä valtteja naimisiinmenon kannalta. Niinpä näitäkin tauteja hoidettiin nykyajan perspektiivistä katsottuna kummallisin keinoin. Näitä olivat tahnat, jotka sisälsivät vuohenvirtsaa, käärmeenmyrkkyä, häränverta ja tervaa. 36 Myös espanjan kuume vaivasi pandemiana eli erittäin laajalla alueella riehuvan epidemian muodossa vuonna II NAISTEN TERVEYDENHOITO SODANJÄLKEISESSÄ SUOMESSA Puhtaus pidentää ikää Tässä luvussa käsittelemme lähinnä maaseudun naisen hygieniaan ja pukeutumiseen liittyviä asioita. Aikakausi toi paljon uutta apua naisen terveydenhoitoon. Saatiin tietoa terveellisistä elintavoista ja oli jopa mahdollisuus elää niiden mukaan. Esimerkiksi lapsivuodekuolemat olivat vähentyneet ja gynekologisia sairauksia osattiin ehkäistä ja hoitaa luvun aikana naisen oletettu elinikä kaksinkertaistui. Tähän vaikuttivat elinolojen kohentuminen ja sairaanhoidon ja lääketieteen kehitys (Aromaa, Markkola, Nenola, Ollila, Rautala, Setälä 1994, 322. ) 36 (Utrio 2001, ) 37 (Kauhanen ym. 1998, 41ja 47, 72.) 38 (Utrio 2001, ). 17

18 18 Suurin ja tärkein kehitysaskel sairautta vastaan taistellessa oli penisilliinin keksiminen ja käyttöön ottaminen 1940-luvulla. Tartuntatautien hoitamisessa ja välttämisessä oli käännetty aivan uusi lehti. Antibioottien keksiminen paransi myös useimmat silloin vallalla olleet sukupuolitaudit ja 1980-luvulle asti tavallinen kansa tunsi itsensä huolettomaksi sukupuolitautien suhteen. 39 Elinoloilla on suora yhteys terveyteen. Koska vettä ei ollut käytettävänä runsaasti joka päivä, jouduttiin turvautumaan muunlaiseen puhtauden hoitoon. Hiusten puhtaudesta huolehdittiin mm. harjaamalla. Niiden harjausta suositeltiin tehtävän joka ilta. Hiusten pesua suositeltiin kerran viikossa. Hiuspesu jouduttiin yleensä tekemään erikseen. Saippuaa vuoltiin pesuveteen. Oli myös paljon erilaisia hiuksen pesuun liittyviä tapoja. Niitä neuvottiin käsittelemään monilla eri aineilla, esim. raparperilla. Yleensä ottaen pesu tapahtui osissa, koska kokovartalopesun mahdollisuudet oli harvassa. 40 Hiustenpesuaineiden ollessa kortilla mäntysuopa oli lähes ainoa vaihtoehto jokapäiväisessä maalaiselämässä. Se sai hiukset kuitenkin muuttumaan punertaviksi, mikä ei ollut tuohon korttitalouden aikaan muodissa. 41 Vaatteiden pesuun ja puhdistamiseen käytettiin tuhatta ja yhtä tapaa, tavallisien pesuaineiden ollessa kortilla. Esiäitien konstit otettiin uudelleen käyttöön. Käytettiin vaarallisiakin aineita, kuten kotitekoista tuhkalipeää. Myös potaskaa, soodaa ja suolavettä käytettiin puhtauden aikaansaamiseksi. Hyvin likaisten työvaatteiden puhdistamiseksi pesuveteen laitettiin jopa tärpättiä ja ammoniakkia. 42 Maalaisnaisen puhtautta vähensi erityisesti intiimihygienian puuttuminen ja laiminlyönti. Se johtui useimmiten ahtaista ja likaisista asuinoloista. Kaari Utrio kertoo kirjassaan Bella Donna Kaunis nainen kautta aikojen, että ennen ensimmäistä maailmansotaa maaseudun naiset eivät välttämättä käyttäneet kuukautisten aikana min- 39 (ibid, ). 40 (Torppa 1946, 68.) 41 (Linnilä, Utrio M. 1992, ) 42 (Utrio, M. ja Utrio, U. 1994, ) 18

19 19 käänlaisia siteitä. Vuoto valui usein suoraan alushameisiin. Tämä lisäsi usein raskastakin pyykinpesua sekä vähensi puhtautta. 43 Ulkoinen koreus - sisäinen voima Tässä luvussa käsittelemme sitä, kuinka nainen hoiti ulkonäköään sodan jälkeisessä Suomessa. Tarkastelemme myös sitä, kuinka naisen terveys koki kaiken pakollisen ruumiillisen kivun. Naiset ovat aina hoitaneet ulkonäköään. Se on voinut olla alkukantaista tai nykyaikaista ja monimutkaista. Pääasia on kuitenkin ollut ulkonäön hoitamisen ja henkisen terveyden yhteys. Kirjassa Bella Donna kaunis nainen kautta aikojen, Kaari Utrio kirjoittaa Isorokosta, Syyhystä ja Märkäruvesta. Isorokko oli Hengenvaarallinen tauti, mutta se jätti myös hirveät jälkensä jos siitä oli sattumoisin selvinnytkin. Se saattoi aiheuttaa sokeutta ja jättää ihoon kraatterimaisia arpia, jotka eivät parantuneet koskaan. Painajaismaista oli, jos tartuntataudit olivat jättäneet naiseen karmeat jälkensä, kuten sokeuden tai arpisen ihon. 44 Naisilla on aina muotinsa, olipa sitten sota taikka rauha. Meri ja Untamo Utrio kertovat siitä kirjassaan Pois pula pois puute -Kun kansa selviytyi. Sota- aikana tavallinen kansakin taipui militaristisuuteen. Olkapäitä korostettiin ja rinnukseen laitettiin rintataskut kuin sotilaspuvussa ikään. Myös kaksirivinapitukset yleistyivät jopa pikkulasten puvuissa. Kangaspulan vuoksi muoti muuttui mahdollisimman yksinkertaiseksi. Tuskin kenelläkään oli varaa käyttää arkipuvussaan minkäänlaisia liehukkeita tai heilahtelevia helmoja. Vanhoja vaatteita muokattiin ja ommeltiin uudestaan. Lehdissä neuvottiin, miten vanhoista takeista tehtiin talvipukuja tai kahden erilaisen puvun yhdistelmiä. 45 Maaseudun naiselle monet muotivirtaukset tulivat myöhemmin kuin kaupunkilaisnaiselle tai jäivät tulematta ollenkaan. Yksi uutuus jonka rantautuminen maaseudulle 43 (Utrio 2001, ) 44 (ibid.) 45 (Utrio, M., Utrio U. 1994, ) 19

20 20 kesti kauemmin kuin kaupunkiin oli alushousut. Talonpoikaisnainen piti housuja epäterveellisinä ja säädyttöminä pitkään sen jälkeen kun kaupunkilaisnainen oli ne jo omaksunut jokapäiväiseksi vaatekappaleekseen. Tässä muotiasiassa voi vain pohtia, kuinka monilta virtsatie-infektioilta nainen olisi säästynyt, jos olisi pukeutunut housuihin jo aiemmin. Pitkät housut tulivat muotiin vasta toisen maailmansodan jälkeen kun useat naiset siirtyivät työhön kodin ulkopuolelle varsinkin kaupungeissa. 46 Maalaisnaisella ei ollut aivan samoja mahdollisuuksia korsettien ja muita naista kahlitsevien vaatteiden käyttöön kuin kaupunkilaisnaisella. Korsetista oli kaupunkilaisnainen päässyt eroon vasta 1900-luvun alussa kun se aiemmin oli kiristänyt hänen muotojaan satoja vuosia. Maaseudun nainenkin pukeutui kuitenkin oletettavasti hakasilla kiristettäviin liiveihin. Ne kuuluivat naisen asuun luvulla ampiaisvyötäröiden aikaan. 47 Meri Utrion ja Kai Linnilän kirjan mukaan sota-aika muutti ihmisiä. Se teki monista naisista leskiä ja taas toisaalta aiheutti ennen miesten sotaan lähtöä pika-avioliittoja. Sodan jälkeen joitakin niistä purkautui. Tehtiin jopa kirkkolain muutosehdotus, joka olisi antanut papille mahdollisuuden kieltäytyä vihkimisestä uudelleen avioituvan henkilön kohdalla siinä tapauksessa, että edellinen aviopuoliso vielä eli. Tämä ehdotus ei mennyt läpi, mutta se kuvastaa ajan henkeä ja moraalisia keskusteluja, joita silloin käytiin. 48 Kova työnteko löi leimansa naisten olemukseen. Ilman emännän työpanosta ei tiloja olisi voinut pitää, ja onhan maalaisnaisten kerrottu olevan terveitä ja punaposkisia. Rakenteeltaan he olivat vahvoja, leveäharteisia, ulkomuodoltaan karkeita ja kömpelöitä liikkeiltään. Ulkomuoto osoitti terveyttä ja voimaa, mutta kauniiksi ja notkeiksi heitä ei liiemmin kutsuttu. Herrasväki saattoi pitää maaseudun naisia pelottavina, epänaisellisina, jopa miehekkäinä. Joutuessaan hoitamaan tilaa välillä yksinään miehen käydessä töissä tilan ulkopuolella, saatettiin heitä kuvata pelottavan itsenäisiksi (Utrio 2001, ) 47 (ibid, ) 48 (Linnilä ym ) 49 (Vehkalahti 1999, 155.) 20

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children -järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Sierra Leone perustietoja Pinta-ala: 71 740 km² Asukasluku:

Lisätiedot

Naisten terveys ja hormonien käyttö

Naisten terveys ja hormonien käyttö Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen tutkimus: Naisten terveys ja hormonien käyttö Tutkimusryhmämme selvittää HORMONIVALMISTEIDEN KÄYTÖN ja NAISTEN TERVEYDEN SUHDETTA. Tässä kyselylomakkeessa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

ZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA77 Flash Eurobarometer (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Women in the European Union - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja? ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Perheen perusteet 1. osa

Perheen perusteet 1. osa Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot