Leppoisaa kesää! Älä anna ukkosen yllättää Varavoimaa! Grillausvinkkejä Hylkeenpyyntiä

Transkriptio

1 Leppoisaa kesää! Älä anna ukkosen yllättää Varavoimaa! Grillausvinkkejä Hylkeenpyyntiä Korpela Plus 2/2006

2 Tj:n katsaus SÄHKÖISTÄ KASVUA Sähkönkäytön ennustetaan kasvavan tulevien vuosikymmenien aikana noin kahden prosentin vuosivauhdilla. Voimakkaat muutokset sähkönkäytössä viestittävät yhteiskunnan tuottavuuden ja hyvinvoinnin muutoksista. Esimerkiksi Energiateollisuus ry: n tilastojen mukaan sähkön käyttö kasvoi huhtikuussa 2006 lähes seitsemän prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvu on huomattava, mutta se johtuu merkittäviltä osin vuodentakaisesta paperiteollisuuden pitkästä työselkkauksesta, joka vähensi sähkön käyttöä. Kotitaloudet ovat huomanneet, että sähköstä on paljon iloa. Tämä näkyy kotitalouksien kasvavana sähkönkäyttönä. Monet aikaa vievät tehtävät hoituvat kodeissa sähkön avulla. Vaikka joissakin perheissä saatetaan vielä arvioida astioiden pesun tapahtuvan nopeammin käsin kuin koneella, ei monikaan pesisi enää pyykkejään käsin, sillä sähköinen ratkaisu on nopeampi ja siksi edullisempi tapa tehdä rutiinityö. Sähkö säästää aikaa. Se mahdollistaa ajankäytön kohdentamisen tuottavuutta tai mukavuutta lisääviin asioihin. Kotitalouksien yhä pidemmälle menevä koneellistuminen merkitsee myös energiankäytön kasvua. Siksi uusia laitteita hankittaessa kannattaa valita energiaa säästäviä malleja. Nykyisissä kodinkoneissa on selkeästi merkityt energialuokat, joiden avulla on helppo valita energiatehokkuudeltaan paras vaihtoehto. Energiatehokkuuden merkitys voi yllättäen muodostua suuremmaksi esimerkiksi uusissa taulutelevisioissa kuin perinteisissä kodinkoneissa. Toisaalta teollisuudessa sähköllä voidaan säästää energiaa, sillä prosessien energiatehokkuuden parantaminen merkitsee monesti sähkön käytön kasvua. Samanaikaisesti kun kotitalouksien uusien laitteiden käyttöönotto kasvattaa energiankulutusta voi aikaisempaa energiankäyttöä pienentää omia kulutustottumuksia muuttamalla. Lämmityksen osuus kotitalouksien energiankulutuksesta on niin suuri, että muiden säästökohteiden hakeminen tuntuu merkityksettömältä. E s i m e r k i k s i sähkölaitteiden valmiustila kuluttaa niin vähän sähköä, ettei niihin kiinnitetä juurikaan huomiota. P i e n i s t ä p u ro i s t a m u o - d o s t u u kuitenkin suuria virtoja. Maailman luonnonsuojeluliiton WWF:n arvion mukaan kodin sähkölaitteiden valmiustilat kuluttavat Suomessa kerrostaloasunnon kulutuksen verran sähköä. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, miten sähköä käytetään ja mitä sen käytöllä saavutetaan. Energiatehokas sähkönkäytön kasvu kasvattaa yhteiskunnan tuottavuutta ja hyvinvointia. Tuula Loikkanen toimitusjohtaja Korpela Plus 2/2006

3 ÄLÄ ANNA UKKOSEN YLLÄTTÄÄ TULVATILANTEET KAMERAVALVONNASSA LESTIJÄRVELLÄ MAAKAAPELOIDAAN GRILLAUS- JA SAVUSTUSVINKKEJÄ VARAVOIMAA! HYLKEITÄ PYYTÄMÄSSÄ HERMOSTUNEET SÄHKÖMARKKINAT SÄHKÖNKULUTUKSEN JAKAUMA ETSI RANTAPALLOT! 2/06 Ristikon 1/06 voittajat: Matti Kivelä, Kaustinen Anna-Liisa Keski-Petäjä, Kannus Matti Hekkala, Hillilä Palkintona oli 15 euron hyvitys sähkölaskussa. Onnittelut voittajille! KORPELA KORPELAN VOIMAN ASIAKASLEHTI nro 2 / vuosikerta ISSN Julkaisija: Korpelan Voima Painos: kpl Vastaava toimittaja: Margetta Santala Toimittaja: Johanna Rantanen Ulkoasu: Taikahattu, Tiina Fors Kansikuva: Ingram Publishing Paino: Art-Print Oy 2006 Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri Korpela Plus 2/2006

4 ukk Puu on salamalle houkutteleva kohde, koska se on kostea ja juuristo leviää laajalle. Korpela Plus 2/2006

5 Älä anna osen Kunnon ukkonen on vaikuttava näky. Jos sitä ei pelkää ja on itse hyvän katon alla, on ukkosen jytinää suorastaan juhlallista seurata. Kohdalle tai sopivan lähelle osuessaan ukkonen voi saada pahaa jälkeä aikaiseksi. Onneksi sitä vastaan voi suojautua aika yksinkertaisin keinoin ja kohtuukustannuksilla. Verkostoinsinööri Ari Koskinen kertoo, että yleensä kesän aikana ukkonen rikkoo Korpelan Voiman alueella 1 2 muuntajaa, pari kesää sitten jämäkkä rintamaukkonen särki yhtenä ainoana päivänä kymmenkunta muuntajaa. Ukkosen kanssa on paljon myös tuurista kiinni, sitä on mahdoton ennustaa. On kuitenkin hyvin harvinaista, että ukkonen iskee suoraan taloon. Yleensä se iskee puuhun, sähkölinjaan tai maahan ja kulkeutuu sitä kautta sähköverkkoon ja edelleen sisälle rakennukseen. Puu on salamalle houkutteleva kohde, koska se on kostea ja juuristo leviää laajalle. Kuiva talo ei niinkään vedä salamaa puoleensa. Erikoisasemassa ovat tietysti esimerkiksi korkeammalla sijaitsevat suuret rakennukset, kuten kirkot. Ne suojataan erikseen ukkosenjohtimilla. Ylijännitesuoja on tehokas JOHANNA RANTANEN Grafiikka: Tiina Fors yllättää! Paljon käytetty tapa suojautua ukkoselta on nykkiä töpselit irti seinästä, se ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Kesällä ukkonen yllättää usein helteisenä iltapäivänä eikä aamulla auringonpaisteessa töihin lähtiessä ole ukkonen käynyt mielessäkään. Tai sitten on esimerkiksi lomamatkalla tai mökillä ukkosen riehuessa kotona. Töpseleitä seinästä vetämällä ei myöskään voi suojata kaikkein tärkeimpiä ja kalleimpia kodinkoneita aiheuttamatta muita tuhoja. Esimerkiksi jääkaapin, pakastimen, lieden tai ilmastointilaitteen pistoketta ei noin vain varmuuden varalta irroteta. Kaikkein paras tapa on hankkia rakennuksen sähköpääkeskuksen suojaksi ylijännitesuojapaketti, investoinnin arvo on noin 200 euroa. Paketissa on kolme ylijännitesuojaa, yksi jokaista pääsulaketta varten. Kustannus on sangen kohtuullinen verrattuna siihen, kuinka arvokkaita kodinkoneita salama voi tuhota. Varsinkin uuden omakotitalon rakennusvaiheessa 200 euron investointia ei kokonaisbudjetissa edes huomaa. Ylijännitesuoja varjelee tehokkaasti rakennuksen sähkölaitteita. Se tarjoaa sähköverkkoa pitkin taloon tunkeutuvalle salamalle suoran reitin ulos talosta ja estää salamaa tunkeutumasta peremmälle tuhoja tekemään. Jos salamanisku on kovin voimakas, ylijännitesuoja rikkoutuu ja se pitää vaihtaa. Pienempiä rysäyksiä se päästää läpi vahingoittumatta. Särkyessään ylijännitesuojan merkkitäplä muuttuu vihreästä punaiseksi. Koskisen mukaan ylijännitesuojalla saa torjuttua valtaosan tuhoista, joita salama voisi rakennuksen sähkölaitteille aiheuttaa. Suojia käytetään myös Korpelan Voiman erotinasemilla. Asemilla suojia on särkynyt muutaman kerran, mutta Ari Koskisen tietoon ei ole tullut vielä yhtäkään tapausta, jossa esimerkiksi omakotitalon ylijännitesuoja olisi rikkoutunut. Punaisena näkyvä ylijännitesuoja asennettu rakennuksen sähköpääkeskukseen. Korpela Plus 2/2006

6 JOHANNA RANTANEN Tulvatilanne tarkassa seurannassa Voimalaitoksiin seurantakamerat Tänä keväänä on Ylivieskan keskustan tuntumaan Hamarin voimalaitokseen sekä Nivalan ja Ylivieskan rajalle Padingin voimalaitokseen asetettu seurantakamerat, jotka valvovat tilannetta sekä sisällä että ulkona. Kameraseuranta helpottaa merkittävästi tulva-ajan valvontaa ja mahdollistaa ennakoinnin, jäätilanteen kehityksen jatkuvan seuraamisen. Valvomossa monitori näyttää koko ajan jäiden liikkeet ja päivystäjä voi seurata tilannetta myös yöaikaan omalta koneeltaan paikasta riippumatta. Tämä on vähentänyt tarkastuskäyntien tarvetta ja paikanpäällä on käyty vain kameroiden näyttäessä siihen olevan tarvetta. Toinen kamera näyttää patoaltaan tilanteen ja toinen kamera on voimalaitoksen sisäpuolella. Molempia kameroita voi kauko-ohjatusti zoomata ja kääntää tarpeen mukaan. Kamerat ovat tosi tarkat ja tehokkaat, myös kuvan laatu hämärissäkin olosuhteissa on yllättänyt positiivisesti. Sisäkamera näyttää laitoksen keskeisimmät laitteet ja esimerkiksi häiriön sattuessa näemme jo valvomossa, millaisen vikailmoituksen laitteisto antaa ja häiriö voidaan mahdollisesti korjata etäkäytön kautta käymättä paikan päällä. Ja vaikka tarvetta käyntiin olisikin, antaa laitteisto joka tapauksessa lisätietoa siitä, mikä ongelma tulijaa odottaa. Tehokas apu Ensimmäisen kevään kokemusten myötä Korpelan Voimalla ollaan uusiin kameroihin todella tyytyväisiä. Ne maksavat itsensä nopeasti takaisin. Tänä keväänä jäät lähtivät Kalajoesta viikonloppuna ja tulvatilanne oli todella herkkä. Jos kameroita ei olisi ollut käytössä, olisi kriittisimpään aikaan meillä pitänyt miehen olla koko ajan paikan päällä valvomassa tilannetta. Nyt päivystäjä seurasi tilannetta monitorista. Kameroiden kautta nähtiin tilanteen kehitys joka hetki ja jäiden irrotessa ne ohjattiin turvallisesti luukun kautta ulos patoaltaasta. Tänä vuonna tulvat olivat keskimääräiset, mutta ne loppuivat tavallista nopeammin, Lestijoessakin tulvaa kesti vain pari päivää. Tiukempana tulvavuonna ja pahassa jäätilanteessa kamerat ovat varmasti korvaamaton apu. Kokemusten perusteella Korpelan Voimalla harkitaan, asennetaanko seurantakameroita myös muihin voimalaitoksiin. Esimerkiksi Korpelan padolla tilanne on sikäli erilainen, että huoltomatka sinne on merkittävästi lyhyempi kuin Padingiin tai Hamariin. Tähän mennessä asetetut kamerat ovat teknisiä seurantakameroita, mutta harkitsemme myös valvontakameroiden asentamista joihinkin kiinteistökohteisiin turvallisuussyistä. Myyntijohtaja Juhani Asiainen tutkimassa tietokoneen näytöllä Padingin ja Hamarin voimalaitosten seurantakameran lähettämää ulko- ja sisäkuvaa. Padinki vasemmalla ja Hamari oikealla. Korpela Plus 2/2006

7 JOHANNA RANTANEN Kuva: Kari Ilmén Lestijärvellä maakaapeloidaan Lestijärven kirkonkylällä on menossa kolmiosainen maakaapelointiprojekti. Kesien aikana koko keskustan alue käydään läpi ja ilmakaapeli vaihtuu maakaapeliin. Ensimmäisessä vaiheessa maakaapeli vedetään Viitasaarentieltä Pappilanjokeen asti. Suunnitteluinsinööri Kari Ilmén kertoo, että Lestijärven keskustan maakaapelointi tuli ajankohtaiseksi nykyisten ilmakaapeleiden lähestyessä käyttöikänsä loppua. Samaan aikaan Tielaitos uusii koko Lestijärven keskustan tien, Sonera vetää uudet puhelinlinjat ja Lestijärven kunta uusii tievalot. Samassa urassa kulkevat kaikkien kaapelit. Lestijärven keskustan alueella on nykyään viisi pylväsmuuntajaa, jotka korvataan hankkeessa kolmella puistomuuntajalla. Uusitaan tarpeen mukaan Kari Ilmén toteaa, että ilmakaapeleita vaihdetaan yleensä maakaapeleiksi uusimistarpeen mukaan. Myös uudet kohteet vedetään nykyään maakaapelilla. Pyrimme aina tekemään yhteistyötä esimerkiksi puhelinyhtiöiden kanssa, jolloin kaivutöiden kustannukset voidaan jakaa. Lisäksi täytyy myös puntaroida eri toteutusvaihtoehtojen hintaa. Jos esimerkiksi pelkkä ilmakaapelin uusiminen ei riitä, vaan kaapelin lisäksi olisi uusittava myös pylväät ja johtimet, on maakaapelin vetäminen edullisempi vaihtoehto. Jos taas pylväät ovat kunnossa, on ilmakaapelin uusiminen yleensä edullisin ratkaisu. Ilmakaapeli on myös ainut vaihtoehto, jos maaperä on kovin hankala. Kallioon tai kivikkoon on maakaapelin asentaminen liian kallista. Ilmén korostaa, että johtoreitit sovitaan aina maanomistajien kanssa. Lestijärven keskusta on hyvin kaapelointiin sopivaa, koska maaperä on pääosin soraa eikä kovin kivistä. Korpela Plus 2/2006

8 Rohkeasti savustamaan ja grillaamaan... Ei siihen kukaan kuole, jos pihvi kärähtää! Nuuh, nuuuuh... Ihana tuoksu. Savu tuprahtelee vanhan tynnyrin alta, kun Leo ja Esko Joensuu virittelevät komeita siikoja savustumaan. Vesi nousee jo kielelle. Harvoin osuu kohdalle sellainen työpäivä, että aamusta pääsee savustuspuuhiin ja illalla on vuorossa grillaus Sautinkarilla olipa samalla muuten eka kerta, kun lähdin juttukeikalle veneellä! Esko Joensuu tietää hyvät savustusniksit. Korpela Plus 2/2006

9 JOHANNA RANTANEN Joensuun Leolla ja Eskolla on vankka savustuspraktiikka. Kokemusta aiheesta isällä ja pojalla on jo yhteenlaskettuna pitkästi toistasataa vuotta. Omiin taitoihin on vankka luottamus, mutta molemmat toteavat diplomaattisesti, että konsteja on yhtä monta kuin savustajaakin ja jokaisella on omat mieltymyksensä. Joensuilla savustus tapahtuu Ennen savustamista kalat suolataan, 2 3 tuntia umpisuolassa. Toiset tykkäävät suolata ennemmin jälkeenpäin liottamalla savustettuja kaloja suolavedessä sopivaksi katsomansa ajan. Tapoja ja mieltymyksiä on monia. No miten savukala on parhaimmillaan? Lämpimänä uusien perunoiden ja voin kera, huokaavat miehet kuin on kuiva. Jos syöjiä on paljon ja ruokaa pitää saada äkkiä, Pöntiö suosittelee esikypsytettyjen tuotteiden käyttöä. Ylikypsästä kinkusta saa tosi äkkiä hyvää nälkäiselle joukolle. Valmiiksi marinoiduista tuotteista on helppo lähteä liikkeelle, alkaa sitten itse kehitellä omia soosejaan innon ja taidon kasvaessa. Palvelutiskiltä saa GRILLAUSVINKKEJÄ 1. Hyvät raaka-aineet, pihvit ajoissa huoneenlämpöön. 2. Älä hosu hiilien kanssa. 3. Muista voidella pihvit marinadilla jokaisella kääntökerralla. 4. Rauhallisesti ja rohkeasti liikkeelle, kyllä siitä hyvä tulee! Leon pihanperällä tuomipuun alla vanhan, galvanoidun tynnyrinpohjan uumenissa. Tynnyripohja seisoo jämäkästi tiilistä tehdyn tulisijan päällä, sisällä on omilla jaloillaan seisova ritilä, jonka päälle kalat ladotaan ja päällä on tiivis kansi. Tynnyrinpohjalle laitetaan pohjanpeitto kunnon leppäpurua, se on ehdottomasti paras puu savustamiseen. Jos itsellä ei leppää ole, sitä saa ostaa vaikka kaupasta muovipussissa. Ritilän jalkojen tulisi olla noin senttiä pitkät, kalat eivät saa olla liian lähellä kuumaa pohjaa, Esko latelee neuvojaan. Leppäpurun kanssa pitää olla tarkkana, sille ei saa antaa liikaa happea tai se leimahtaa tuleen ja kalat hiiltyvät. Savustamiseen menee aikaa noin minuuttia kalojen koosta riippuen. Pönttöön kannattaa siis vilkaista harvakseltaan ja varovasti savustuksen ollessa menossa, neuvoo Esko tipauttaessaan salaisen ainesosan, pari sokerinpalaa tynnyrin pohjalle. Sokerinpalat antavat kaloille kauniin, kullanruskean kiillon, Leo huomauttaa. Toinen vinkki on tällä kertaa käyttämättä jätetty kataja. Parilla katajanoksalla saa kuulemma kalaan vähän kirpeämmän savunmaun. Mutta kataja syttyy todella helposti, sen kanssa pitää olla varovainen ettei leimahda! yhdestä suusta. Älyttömän hyvää se oli myös ruisleivän päällä. Kokeilla kannattaa myös esimerkiksi näitä: Perkaa savukalat ja sekoita kalanpaloihin kermaviiliä ja kenties myös liraus sitruunamehua, tahna on tosi hyvää esimerkiksi leivänpäällisenä tai tuulihattujen täytteenä. Kokeilla voi myös tuulihatun tekoa kääretorttuna. Tuulihattutaikina levitetään pellille, paistamisen jälkeen väliin lisätään savukalatahnaa ja kääräistään rullalle. Mmmmm Raaka-aineet grillauksen a ja o! Lihamestari Risto Pöntiö kehottaa kokeilemaan grillausta rohkeasti. Eihän siihen kukaan kuole, jos joku pihvi palaa. Pääasia on, että valitsee kunnon raaka-aineet ja hiiligrillin kanssa pelatessa pitää ottaa rauhallisesti ja malttaa odottaa kunnon hiillosta. Vankkumattomana viljapossumiehenä Pöntiö kehottaa vasta-alkajia treenaamaan possulla. Possu ei ole niin tarkka lämpötilan ja kypsymisajan suhteen kuten esimerkiksi nauta ja broileri. Kun ottaa lihatiskistä 3 4 päivää marinoituneen kasslerpihvin, niin se on juuri makeimmillaan. Pitää myös muistaa ottaa grillattavat lihat ajoissa ulos jääkaapista, kylmää lihaa ei kannata ruveta grillaamaan, siitä valuu mehut ulos ja lopputulos myös hyviä vinkkejä ja neuvoja ammattilaisilta. Ateriasta tulee täydellinen, kun grilliin laittaa vielä muutaman esikypsytetyn maissintähkän, kokonaisia sipuleita, ananasrenkaita ja tomaattia. Foliota ei tarvita, ne voi laittaa grilliin ihan sellaisenaan. Kala kannattaa laittaa folioon ja reilusti sitruunaa perään. Kruunuksi vihreä kesäinen salaatti. Viimeisenä vinkkinä Pöntiö suosittelee parilapannua, jota voi käyttää ison grillin päällä tai omilla jaloillaan nuotiolla. Siinä on hyvä pyöritellä pihvit, pyttipannut ja kasvikset samassa pannussa. Lopuksi voi paistaa vaikka lättyjä jos haluaa. Korpela Plus 2/2006

10 Kuva: Korpelan Voima JOHANNA RANTANEN Sähkökatkot ovat ikävä riesa, joista ei koskaan päästä lopullisesti eroon vaikka ne vuosien saatossa ovat paljon vähentyneet ja lyhentyneet. Valtaosa pitemmistä sähkökatkoista on luonnonvoimien aiheuttamia, joten niin kauan kuin myrskyjä ja ukkosia riittää, riittää varmasti myös katkoksia. Sähkökatkot voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin. Lyhyisiin, sekunnin murtoosan kestäviin räpsyihin, ja pitkiin, esimerkiksi ukkosen aiheuttamiin muutaman tunnin sähkökatkoksiin. Räpsyt aiheuttavat harmia esimerkiksi tietokoneille ja muille herkille V A R A V elektronisille laitteille, jotka sammuvat tai voivat jopa vahingoittua räpsyn seurauksena. Suurimman harmin räpsy aiheuttaa usein tietokoneella työskentelevälle, joka ei ole muistanut huolehtia työnsä tallentamisesta. Tätä harmia voi tehokkaasti ehkäistä UPS-laitteella, joka takaa tietokoneelle tasaisen virransaannin myös räpsyn tai pitemmänkin sähkökatkon aikana. Se on hyvä turva esimerkiksi kotikonttorissa. Reilulla 100 eurolla saa jo kelpo UPSin, kertoo verkostoinsinööri Ari Koskinen. Maatiloille aggregaatti Viime aikoina Korpelan Voima on järjestänyt maatiloille suunnattuja tilaisuuksia, joissa on jaettu tietoa varavoimalaitteista. Tavoitteena on, että yhä useammat maatilat hankkisivat varavoimalaitteen eli aggregaatin sähkökatkosten varalle. Nyt on oikea aika hoitaa asia kuntoon, sillä myös TE-keskus on tarttunut asiaan ja tarjoaa maatalousyrittäjille noin 50 prosentin avustusta aggregaatin hankintaan, sitä kannattaa hyödyntää. Keskihintainen aggregaatti maksaa noin euroa, siinä summassa tuki tuntuu, toteaa Koskinen. Ari Koskiselta on jopa kysytty, että onko Korpelan Voimalla tarkoitus jotenkin lisätä sähkökatkoksien määrää, kun aggregaattien puolesta Palveluneuvoja Silvo Mäkelä (neljäs vasemmalta) esittelee varavoimakonetta kiinnostuneille Toholammilla. 10 Korpela Plus 2/2006

11 O I M A A! Nykyisin on myös pieniä pöydälle mahtuvia UPS-malleja. on puhuttu niin innokkaasti. Siitä ei todellakaan ole kysymys, päinvastoin. Varmaa on kuitenkin se, että esimerkiksi kaatuneiden puiden, ukkosen tai ulkopuolisten suorittamien kaivuutöiden yhteydessä vahingossa aiheutettuja kaapelivaurioita ja niistä aiheutuneita sähkökatkoja on ainakin jossain määrin jatkossakin. Ukkosen aiheuttaman sähkökatkon korjaamiseen voi mennä 3 4 tuntia jo siitäkin syystä, että korjaustöitä ei turvallisuussyistä voi aloittaa ennen ukkosen laantumista. Jos nykypäivän huippukoneistetulta maatilalta on sähköt poikki useamman tunnin kesähelteellä, on koko navetta pian sekaisin. Ruokinta, lypsy ja ilmastointi eivät toimi, valaisee Koskinen tilannetta. Minkälainen sen aggregaatin tulisi olla? Hankittavan aggregaatin koko määritellään sähkökatkon aikana käytettävien sähkölaitteiden mukaan. Jos varaudutaan käyttämään vain navetan laitteita katkon aikana, aggregaatti valitaan navetan sulakekoon mukaan. Oheinen taulukko esittää karkeasti, mihin toimiin valitun aggregaatin tehot riittävät. Aggregaatin tehoa määriteltäessä kannattaa jättää myös vähän pelivaraa. SÄHKÖKESKUS GENERAATTORI ESIMERKKEJÄ sulakkeet vastaava sähköteho sulaketta vastaava aggregaatti Suurin moottori lehmämäärä ja sähkölaitteet 3 x 25 A 17 kw 21 kva 10 kw Perusnavetta, 20 lehmää, lypsy, pesuautomaatti, tilatankki, lannanpoisto, lattialämmitys, käyttövesi, ilmanvaihto, valaistus 3 x 35 A 24 kw 30 kva 15 kw Peruskorjattu parsinavetta, 30 lehmää, lypsy, pesuautomaatti, tilatankki, mylly, spiraalit, ruokintarobotti, lattialämmitys rehun sulatuksessa ja maitohuoneessa, lannanpoisto, ilmanvaihto, valaistus 3 x 50 A 34 kw 43 kva 21 kw Pihatto lehmää, autotandem asema, 3 x 63 A 43 kw 54 kva 27 kw pesuautomaatti, kaksi tilatankkia, iso varaaja, mylly, spiraalit, ruokintakioskit, säteilylämmitystä asemalla ja vasikoilla, vasikoiden juottoautomaatti, ilmanvaihto, valaistus 3 x 80 A 55 kw 69 kva 34 kw Pihatto lehmää, karuselliasema, pesuautomaatti, tilatankki + pesuri, varaaja, LTO, huone- ja vasikkalämmitystä, vasikoiden juottoautomaatti, kioskit ja spiraalit, säilörehun repijäpöytä ja mattoruokinta, isoja lietepumppuja, ajolaite, ilmanvaihto, valaistus. 3 x 125 A 86 kw 108 kva 54 kw Lypsyrobotti, 50 lehmää (yht. 180 eläintä), pesuautomaatti, 2 tilatankkia, iso emalitorni täyttölietso (37 kw), ruokintamatto, spiraalit, väkirehukioskit 7 kpl, vasikoiden juottoautomaatti, huone- ja vasikkalämmitys, lantakone. Korpela Plus 2/

12 JOHANNA RANTANEN Kuvat: Jani Vetoniemi ja Ingram Publishing Keväisiä "soppajäitä" eli tuulien hajottamia jäälauttoja. Horisontissa häämöttää Ulkokalla. Hylkeitä py Johtoasentaja Jani Vetoniemi on kulkenut viime vuosina setänsä ja enonsa kanssa hylkeenpyynnissä. Harmaahylje eli halli oli pitkään rauhoitettu, mutta vuonna 2000 pyyntilupia alettiin jälleen myöntää. Lupia ovat hakeneet varsinkin kalastajat. Läheskään joka reissulta ei kotiin tulla saaliin kera. Pyytämään kannattaa lähteä, vaikka saaliina olisi vain raitista ilmaa ja veneenkyytiä. Molemmat vanhempani ovat Kalajoelta kotoisin ja pyyntiin olen lähtenyt sedän ja enon mukaan hytillisellä kalastajaveneellä. Olen ollut mukana 2-3 reissulla joka kevät, yleensä teemme noin puolen vuorokauden mittaisia reissuja. Otollista pyyntiaikaa on kevättalvi, silloin hylkeet seurailevat viimeisiä jäälauttoja, joilla on hyvä välillä levähtää kalastuksen lomassa. Hylkeenpyyntireissulla saa melkoisen annoksen veneenkyytiä, sillä yleensä pyytäjät ajavat suurin piirtein Suomen ja Ruotsin puoliväliin. Joskus, kun emme ole suosiolla löytäneet hyljeparvea, olemme ottaneet reissun ihan huviajelun kannalta ja käyneet jopa kiertämässä Hailuodon maisemia ihastellen. Samalla voi seurata myös muuttolintujen saapumista, Jani kertoo. Oikealla Jani Vetoniemi enonsa Jorma Roukalan kanssa saaliin äärellä. Hylje on saatu vedettyä jäälautalta veneeseen. Seuraavana on vuorossa perkaus. Hankala pyydettävä Jani tunnustaa, että useammin hylkeenpyynnistä on tultu kotiin ilman saalista kuin saaliin kera. Saalis on enemmänkin hyvä mauste kuin itsetarkoitus. Parven löytämiseen tarvitaan aina tuuria. Harmaahylkeillä on tarkka kuulo- ja hajuaisti, joten niiden lähelle ei helpolla pääse. Niitä täytyy yleensä ampua aika kaukaa ja jos vene keikkuu, niin se on todella hankalaa. Helpompaa ampuminen on, jos pääsee veneellä kiinnittymään jäälaut- 12 Korpela Plus 2/2006

13 ytämässä taan, silloin olosuhteet ovat vakaammat. Pyytäjän täytyy myös tunnistaa pyydettävänsä, ettei jyvälle joudu rauhoitettu norppa. Harmaahylkeet liikkuvat laumoissa ja ovat arkoja. Norpat ovat erakompia, yleensä niitä näkee vain 1-2 kerrallaan. Ne ovat myös uteliaampia ja saattavat päästää ihmisen ihan lähelle. Norppa on pienempi, tummempi ja pyöreäpäinen, harmaahylkeen pää on suipompi, luettelee Jani eroavaisuuksia. Pitkän tauon jälkeen Sekä Janin eno että setä ovat olleet hylkeenpyynnissä jo vuosikymmenet sitten, mutta takana on rauhoituksen takia pitkä pyyntitauko. Hyljekanta romahti ympäristömyrkkyjen seurauksena. Edelleen Riista - ja kalatalouden tutkimuslaitos kerää tarkasti tietoa hyljekannan terveydentilasta. Jokaisesta pyydetystä hylkeestä pitää lähettää tutkittavaksi elin-, suolisto ja rasvanäytteet. Pitkän tauon jälkeen hylkeenliha maistuu siihen tottuneista erityisen hyvältä. Nuorta hyljettä pidetään paremman makuisena, vanhempi on jo ehtinyt syödä niin paljon kalaa, että maistuu itsekin kalalta. Hyljettä syödään esimerkiksi savustettuna tai hyljepottuina. Naarashylje painaa reilut sata kiloa ja uros jopa kaksisataa, joten yhdestä eläimestä saa kymmeniä kiloja lihaa. Hylkeessä on myös valtavasti rasvaa, traania. Ennen vanhaan sitä keiteltiin miedolla tulella ja keitettyä traanirasvaa lisättiin punamultamaaliin, jolloin siitä tuli öljymaalia. Traania myös siveltiin esimerkiksi veneenpohjaan suojaksi. Nykyään sitä ei juuri keitellä kuin lähinnä perinteiden vaalimiseksi. Vaara vaanii! Varomattomalle hylkeenkäsittelijälle saalis voi tuoda myös elinikäisen vaivan. Pelottava, hylkeestä ihmiseen tarttuva tauti tunnetaan nimellä traanikäsi. Traanikäden voi saada, jos hyljesaalista käsittelevällä on kädessään pienikin haava. On siis syytä pitää aina kintaat kädessä hyljettä käsitellessä. Taudin aiheuttaa jokin tuntematon bakteeri, joka pääsee ihmisen verenkiertoon haavan kautta. Mikäli tautia ei hoideta, kivut häviävät aikanaan ja turvotuskin häipyy, mutta sormet jäävät pysyvästi koukkuun. En tunne ketään siihen sairastunutta, mutta kuulemma kipu on hirveä ja sormet voivat turvota moninkertaisiksi. Luonteva jatke Harmaahylkeet viihtyvät yleensä pikku laumoina tällaisilla yksinäisillä pienehköillä jäälautoilla. Jani Vetoniemi kertoo harrastaneensa jo pikkupoikana jäniksenpyyntiä vaarin kanssa ja hirviporukkaan hän on kuulunut 15-vuotiaasta. Hylkeenpyynti on siis luonteva uusi muoto tutulle metsästysharrastukselle. Nyt olen kolmikymppisenä hirviporukan nuorimmasta päästä. Viime vuosina on tosin ollut mukavasti nähtävissä, että myös nuoria ja naisia alkaa hirvenpyynti kiinnostaa, ettei jahtiporukka pääse aivan ukkoutumaan. Korpela Plus 2/

14 Viranomaisilta odotellaan lähiaikoina tietoa siitä, mitä kokoluokkaa ovat alkavan sopimuskauden ilmaiset päästöoikeudet. Hermostuneet sähkömarkkinat Sateinen kesä helpottaisi Huhtikuun lopulla päästökupla puhkesi ja hiilidioksiditonnin hinta päästökaupassa romahti reilusta 30 eurosta hetkellisesti jopa alle kymmeneen euroon. Nyt hinta on kivunnut takaisin euron tuntumaan. Päästökuplan puhkeaminen antoi sähköyhtiöille peliaikaa. Sähkönhinnalla oli jo kovat nostopaineet ostohinnan ollessa myyntihintaa kovemmat, mutta hiilidioksiditonnin hinnanlaskun myötä paineet helpottivat vähäksi aikaa, myyntijohtaja Juhani Asiainen kertoo. Tällä hetkellä tilanne sähkömarkkinoilla on hermostunut. Viranomaisilta odotellaan lähiaikoina tietoa siitä, mitä kokoluokkaa ovat alkavan sopimuskauden ilmaiset päästöoikeudet. Odotettavissa on, että ne ovat merkittävästi pienemmät kuin tähän saakka, mutta varmaa tietoa asiasta ei vielä ole. Jos ilmaiset päästöoikeuksien määrät poikkeavat merkittävästi odotuksista, sähkömarkkinat reagoivat siihen voimakkaasti, suuntaan tai toiseen. Päästökauppa vaikuttaa ratkaisevasti sähkön pörssihintaan sen tuottamistavasta riippumatta. Lisäksi Norjassa on se tilanne, että kevät tuli tänä vuonna aikaisin ja nopeasti, ja vuoristossa on tällä hetkellä lunta todella heikosti. Tämänhetkinen matalapaine kunnon sateineen onneksi korjaa tilannetta päivä päivältä. Jos Norjan vesitilanne ei kesän myötä korjaannu, on ensi talvesta tulossa todella vaikea. Pahimmassa tapauksessa edessä voi olla todella raju hinnannousu, jos vesitilanne on heikko ja päästökaupan ilmaiset päästöoikeudet ovat ennakoituakin tiukemmat, Asiainen ynnää. Vaikka se kurjalta kuulostaakin, niin ensi talven sähkölaskun kannalta lomalaisenkin kannattaa ennemmin pitää peukkuja vesisateelle kuin auringonpaisteelle. 14 Korpela Plus 2/2006

15 Yhtymäkokous koolla Korpelan Voiman yhtymäkokousedustajat pidetyssä yhtymäkokouksessa Lohtaja-talolla. Laskun TÄRKEÄ viitenumero Jokaisella sähkölaskulla on oma viitenumeronsa, jonka avulla maksu kohdistetaan oikeaan laskuun. Epäselvyyksien välttämiseksi käytä aina laskukohtaista viitenumeroa. Lisätietoja saat laskutuksesta, puhelin (06) Korjaus Vuoden 2006 ensimmäisessä numerossa ja Kalliokarin sähköistyksestä kertovassa jutussa kuvateksti oli väärin. Oikea teksti kuuluu: Kaivinkoneurakoitsija Tapio Saarikoski pystyttää 20 kv avojohdon pylvästä. Sähkönkulutuksen jakauma Kodin energiankäytöstä puolet menee lämmitykseen. Lämpimän veden osuus on viidennes. Loppu eli kolmannes jakaantuu kodin sähkölaitteiden ja valaistuksen kesken. Tutkimusten mukaan samankokoisten, samanlaisissa asunnoissa asuvien perheiden energiankäytössä on suuria eroja. Käyttötapojen ja -tottumusten lisäksi mm. laitteiden valinta ja ikä vaikuttavat energiankulutukseen. Viihteen osuus sähkönkulutuksessa on kovasti nousussa lähinnä isojen taulutelevisioiden johdosta. Piirroskuvassa esimerkki kerrostalossa asuvan kolmihenkisen perheen sähkönkulutuksen jakaumasta. Valaistus ja muu kulutus 750 kwh 28 % Viihde 300 kwh 12 % Ruoanvalmistus 450 kwh 17 % Ruoansäilytys 700 kwh 26 % Pyykinpesu 200 kwh 8 % Astianpesu 200 kwh 8 % Korpela Plus 2/

16 Korpelan Voima palvelee: Puhelin: KESKUS... (06) LASKUTUS... (06) (suora) MYYNTI... (06) (suora) VIKAPÄIVYSTYS 24 h/vrk... (06) Faksi... (06) Sähköpostiosoite... Postiosoite... PL 13, Kannus Käyntiosoite... Junkalantie 15, Kannus Nettiosoite... Ollaan yhteydessä! Piilotimme lehden sivuille pieniä rantapalloja. Etsi ne ja voit voittaa 15 euron hyvityksen sähkölaskuusi. Löysin pieniä rantapalloja kpl. Nimi: Osoite: Puh. Palkitsemme kolme rantapallon etsijää 15 eurolla, joka hyvitetään sähkölaskussa. Postita vastauksesi viimeistään osoitteella Korpelan Voima, PL 13, Kannus. 16 Korpela Plus 2/2006