Kainuun metsäohjelma

Transkriptio

1 Kainuun metsäohjelma

2 Suomen metsäkeskus ja maakunnalliset metsäneuvostot ovat laatineet metsäohjelmia vuodesta 1997 lähtien. Kainuun alueellinen metsäohjelma on yksi neljästätoista alueellisesta metsäohjelmasta (AMO), jotka pohjautuvat maakuntajakoon. Ohjelmien tavoitteet nousevat maakuntien omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmassa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet. Alueellinen metsäohjelma toimii alueen koko metsäsektorin kehittämissuunnitelmana ja työohjelmana. Kainuun alueellisen metsäohjelman sisältö on hyväksytty Kainuun metsäneuvostossa Julkaisija: Suomen metsäkeskus 2016, metsäohjelmavastaava Tuomo Mikkonen Ulkoasu: Ilme Oy Kuvat: Suomen metsäkeskus ISBN Alueelliset metsäohjelmat verkossa:

3 Sisällys TIIVISTELMÄ. 4 1 JOHDANTO Metsäohjelma metsäneuvoston työkaluna Työpajat METSÄALAN NYKYTILA Suomen metsäalan nykytila Kainuun metsäalan nykytila 2015 (ml. Vaala) Metsien omistus Kainuun metsien puuston poistuma Toimintaympäristö Tulevaisuus Kainuun talouden alueelliset vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet Metsät Kainuun biotalouden perusta Palvelut merkittävä osa biotaloutta METSÄTYÖT Kainuun metsien hakkuumahdollisuudet (pl. Vaala) Metsänhoito KAINUUN METSÄBIOTALOUDEN KASVUNÄKYMÄT JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET Metsähallituksen puusta saatava tuotannon bruttoarvo ja viennin arvo Kuitupuun jalostusmahdollisuuksia Kainuuseen Metsätuotteiden arvo KAINUUN METSÄOHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET Visio Kainuun metsäalan kehittämisen keskeiset linjaukset lähivuosille KAINUUN METSÄALAN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA TOIMENPITEET Avaintavoitteet/kärkihankkeet ja toimenpiteet Puuhun perustuva kasvu (metsätalous, metsänhoito, puunjalostus) Metsäympäristöön perustuva kasvu (ekosysteemipalvelut, virkistys, matkailu) Ympäristön tilan paraneminen (monimuotoisuus, suojelu, ilmasto) Liittyminen muihin kehittämisohjelmiin OHJELMAN RAHOITUS JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN KAINUUSSA Kemera rahoitus EU:n ohjelmarahoitus OHJELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA SEURANTAMITTARIT OHJELMAN VAIKUTUKSET. 48

4 Tiivistelmä Kainuun metsäohjelma on tehty Kainuun maakunnan alueelle joka käsittää vuoden 2016 alusta Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnat Vaalan erkaantuessa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Ohjelman on koostanut Suomen metsäkeskus. Sen toteutuminen edellyttää kaikkien maakunnan toimijoiden sitoutumista. Ohjelman laatimista on ohjannut Kainuun metsäneuvosto. Ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä on haettu avoimella kyselyllä, työpaja- ja työryhmätyöskentelyllä sekä analysoimalla maakunnan metsä- ja biotalouden avaintietoja. Kainuun metsien kasvu ja puumäärä ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Puuston vuotuinen kasvu on 6,9 miljoonaa kuutiometriä ja puuston poistuma 60 prosenttia kasvusta. Ainespuun kestävä hakkuusuunnite vuosille on 4,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lisäksi ainespuukokoista energiapuuta on 0,33 miljoonaa kuutiota. Kainuussa hakattiin vuosina ainespuuta keskimäärin 2,9 milj.m³/v, joten kestävä hakkuusuunnite ylittää 1,8 miljoonalla kuutiometrillä viime vuosien hakkuumäärän. Kainuussa on siten mahdollisuus lisätä hakkuita uusiutuvana raaka-aineena kestävästi peräti 49 prosenttia. Hakkuumahdollisuusarvio tuo esille metsien tulevaisuuden mahdollisuuksista Kainuun kehittämisen tavoitteille ja toimenpiteille. Keskeinen tavoite on saada lisää teollisia investointeja Kainuuseen ja sitä kautta saada puu jalostettua maakunnassa. Jalostaminen omassa maakunnassa tuo viisinkertaisen aluetalousvaikutuksen sekä tuhat uutta työpaikkaa. Mikäli teolliset investoinnit eivät toteudu tavoitellusti, on kuitenkin tärkeää saada Kainuun talousmetsien kestävä hakkuusuunnite toteutettua toimittamalla raaka-aine lähialueiden jalostuslaitoksiin. Tavoite vaatii toimenpiteitä puun liikkeelle saamiseksi ja sitä kautta metsänhoidon tason parantamiseksi erityisesti yksityisten metsänomistajien kanssa. Metsätalouden ohella on tarve myös kehittää metsien monipuolista hyödyntämistä ja panostaa luonto- ja ympäristöasioiden edistämiseen. 4

5 5 Kainuun metsäohjelma

6 1 Johdanto Metsäohjelmat ovat olleet keskeinen metsäpolitiikan ohjausväline 1960-luvulta alkaen. Puuntuotannon lisääminen sekä töiden rahoitus ovat olleet kaikkien ohjelmien keskeistä sisältöä. Ympäristöasiat tuotiin painavasti mukaan ohjelmiin Metsätalouden ympäristöohjelmassa vuonna Laajojen, kaikki näkökulmat kattavien metsäohjelmien vuoro oli seuraavana. Suomen hallitus hyväksyi ensimmäisen Kansallisen metsäohjelman vuonna Metsäohjelmista viimeisin oli Kansallinen metsäohjelma Valtakunnan metsien inventointitieto on ollut merkittävä metsätalouden ohjausväline sekä ohjelmien sisällön määrittäjä inventointien käynnistämisestä, 1920-luvulta alkaen. Kansallisen metsäohjelman ohella on toteutettu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toteutusohjelmaa (METSO-ohjelma). Työja elinkeinoministeriön perustaman määräaikaisen Metsäalan strategisen ohjelman ( ) keskeisenä tehtävänä oli käynnistää ja toteuttaa metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä muutosprosesseja. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa Euroopan unionin alueella vuoteen 2030 mennessä. Metsäsektorin merkittävimmät lähivuosien kasvumahdollisuudet arvioidaan olevan bioenergiassa ja biopohjaisissa polttoaineissa sekä puutuotteissa ja puurakentamisessa. Vuonna 2014 valmistuneen Suomen biotalousstrategian keskeiset päämäärät ovat kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta, vahva osaamisperusta biotaloudelle ja biomassojen käytettävyys ja kestävyys. Biotalous on hallituksen merkittävin kärkihanke. Siihen panostetaan yhteensä 300 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Kansallinen metsästrategian 2025 tärkeimpinä tavoitteina on edistää metsäalan kilpailukykyä, uudistumista ja kasvua sekä metsien aktiivista, kestävää ja monipuolista hyödyntämistä. Strategia tavoittelee kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja Suomen runsaita metsiä hyödyntäen. Metsästrategian tavoitteena on, että runkopuuta hakataan vuosittain 15 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä. Samalla tulee huolehtia metsien käytön ekologisesta kestävyydestä. Metsästrategiaa toteutetaan yhdentoista hankkeen avulla. Alueelliset metsäohjelmat tukevat osaltaan Kansallisen metsästrategia toimeenpanoa ja toteutusta. Metsäohjelmien keskeinen tavoite on kaikin puolin kestävä metsätalous. 6

7 7 Kainuun metsäohjelma

8 1.1 Metsäohjelma metsäneuvoston työkaluna Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011, muut 1421/2014) 6 :n mukaisesti maakunnallisen metsiin perustuvien elinkeinojen ja metsäsektoria koskevan yhteistyön edistämiseksi on perustettu maakunnalliset metsäneuvostot. Metsäneuvoston tehtäviin kuuluu mm. laatia ja hyväksyä alueellinen metsäohjelma sekä seurata ja edistää ohjelman toteuttamista. Metsäneuvostoon kuuluu enintään 15 jäsentä. Metsäneuvoston asettaa maa- ja metsätalousministeriö neljäksi vuodeksi kerrallaan Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön esityksen perusteella. Nelivuotiskaudelle vahvistetussa Kainuun metsäneuvostossa ovat varsinaisina ja (varajäseninä): Kainuun koneyrittäjät puheenjohtaja, koneyrittäjä Asko Piirainen (koneyrittäjä Marko Pyykkönen) Metsähallitus varapuheenjohtaja, hankintapäällikkö Vesa Härkönen (metsänhoitoesimies Hanna Karppinen) MTK Pohjois-Suomi/Metsälinja kenttäpäällikkö Heikki Rahko, (toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen) Kainuun ELY-keskus ylijohtaja Kari Pääkkönen (yksikön päällikkö Pekka Knuutinen) Kainuun liitto suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen (maakuntajohtaja Pentti Malinen) Kuhmo Oy metsäpäällikkö Juhani Pääkkönen (toimitusjohtaja Tommi Ruha) Kajaanin yliopistokeskus johtaja Vesa Virtanen (kehityspäällikkö Timo Karjalainen) Suomen riistakeskus riistapäällikkö Jukka Keränen (riistasuunnittelija Marko Paasimaa) Kajaanin latu ry puheenjohtaja Kirsi Kilpeläinen (varapuheenjohtaja Matti Pitkänen) Kainuun luonnonsuojelupiiri ry FM biologi Vesa Hyyryläinen (puheenjohtaja Virpi Juvonen) Arktiset Aromit ry toiminnanjohtaja Simo Moisio (varapuheenjohtaja Hannu Leinonen) Kainuun metsätoimistot yrittäjä Petri Manninen (yrittäjä Heikki Väisänen) Metsäteollisuus ry aluejohtaja Antti Partanen, Stora Enso Metsä (metsäpäällikkö Hannu Virranniemi, Pölkky Oy) Metsänhoitajaliitto ry puistonjohtaja Kerttu Härkönen, alkaen (yrittäjä Heikki Hamunen) Kainuun Etu Oy toimitusjohtaja Antti Toivanen, alkaen (johtaja Tuomo Tahvanainen) Lisäksi Metsäneuvoston esittelijänä toimii Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen aluejohtaja Arto Sorri, sekä sihteerinä pohjoisen palvelualueen Kainuun elinkeinopäällikkö Tuomo Mikkonen. Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, Kainuun metsäneuvoston ja alueellisten työryhmien ja toimijoiden kesken. Kainuun metsäneuvosto koordinoi metsäohjelman laadintaa sekä seuraa ja edistää ohjelman toteuttamista. Metsäohjelma hyväksyttiin Kainuun metsäneuvoston kokouksessa

9 Kainuun metsäneuvosto. 1.2 Työpajat Kainuun metsäohjelman valmistelun tueksi koottiin kolme työpajaa (wood, nonwood ja environment). Työryhmät kokoontuivat kaksi kertaa. WOOD: Puuhun perustuva kasvu (metsätalous, metsänhoito, puunjalostus) Osallistujat Juhani Pääkkönen, Kuhmo Oy Vesa Härkönen, Metsähallitus Antti Partanen, Stora Enso Jarmo Huttunen, MTK Hannu Heikkinen, Kainuun liitto Pekka Knuutinen, Kainuun ELY-keskus Tuomo Mikkonen, Metsäkeskus Anne Palkki, Metsäkeskus NON-WOOD: Metsäympäristöön perustuva kasvu (ekosysteemipalvelut, virkistys, matkailu) Osallistujat Heikki Rahko, MTK ry. Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kari Pehkonen, Kainuun ELY-keskus Vesa Virtanen, Kajaanin yliopistokeskus Matti Pitkänen, Kajaanin Latu ry Tuomo Mikkonen, Suomen metsäkeskus Anne Palkki, Suomen metsäkeskus ENVIRONMENT: Ympäristön tilan parantaminen (monimuotoisuus, suojelu, ilmasto) Osallistujat Ilkka Immonen, Metsähallitus Leevi Heikura, Suomen metsäkeskus Kimmo Virtanen, Kainuun ELY-keskus Sanna Schroderus, Kainuun liitto Tuomo Mikkonen, Suomen metsäkeskus Kainuun metsien tila ja VMI11-infotilaisuus järjestettiin yhteistyönä Luonnonvarakeskuksen kanssa Kajaanin Kaukametsässä Tilaisuuteen osallistui 36 sidosryhmien edustajaa. Samassa yhteydessä järjestettiin AMO-työryhmien yhteinen työpaja, jossa jatkettiin kärkihankkeiden työstämistä. 9

10 2 Metsäalan nykytila 2.1 Suomen metsäalan nykytila Metsä puineen ja hyvinvoinnin lähteineen on Suomen biotalouden vankkaa perustaa. Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan miljoonaa kuutiometriä. Puuston kasvu on 105,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kasvu on lisääntynyt noin miljoonalla kuutiometrillä joka vuosi 40 vuoden mittaisella ajanjaksolla. Vuonna 2014 kokonaispoistuma metsistämme oli 79,2 miljoonaa kuutiometriä. Runkopuun hakkuumäärä vuonna 2014 oli noin 65 miljoonaa kuutiometriä. Tämän lisäksi oksia ja kantoja korjattiin energiapuuksi 3,4 miljoonaa kuutiometriä. Raakapuun käyttö vuonna 2014 oli 73,4 miljoonaa kuutiometriä, josta vajaat 9 miljoona kuutiometriä oli tuontipuuta. Suomen metsäalan liikevaihto on vähintään 35 miljardia euroa vuodessa. Tästä on metsäteollisuuden osuus noin 26 miljardia euroa. Puun käyttöä energian tuottamiseen pyritään lisäämään monin muodoin. Kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö vuonna 2013 oli yhteensä 25,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsähakkeen osuus tästä oli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi käytettiin oksia ja kantoja energiapuuksi. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia CO 2 -ekvivalentteina. Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa METSOa toteutettiin vuonna 2013 yhteensä hehtaarin alalla. Ohjelman rahoitus jakautui likimain tasan maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kesken. Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityismetsistä. Suomessa tilakoko on suhteellisen pieni; yli 50 hehtaarin kokoisia tiloja on kaikkien tilojen pinta-alasta 56 prosenttia. Yhteismetsien osuus yksityismetsistä on 2,2 prosenttia. Metsällisiin tapahtumiin osallistui vuonna 2013 yhteensä lasta ja nuorta. He ovat lähitulevaisuuden metsien omistajia ja mielipiteen muodostajia. 10

11 11 Kainuun metsäohjelma

12 12

13 13 Kainuun metsäohjelma

14 2.2 Kainuun metsäalan nykytila 2015 (ml. Vaala) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Kainuu 7 milj. m 3 /vuosi Lähde: Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskuksen tuottaman valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulosten mukaan Kainuun metsien kasvu ja puumäärä ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Kainuun metsien puuston määrä on 171 miljoonaa kuutiometriä eli keskimäärin 91 kuutiometriä metsä- ja kitumaan hehtaarilla. Puuston vuotuinen kasvu on 7,3 miljoonaa kuutiometriä eli 3,9 kuutiometriä hehtaarilla. Kainuun alueella hakkuut ja luontainen poistuma on ollut vuosien aikana 60 prosenttia kasvusta lukuun (VMI5) verrattuna puuston tilavuus on 1,5-kertainen ja kasvu 2,6-kertainen. Kainuun puuntuotannon metsistä noin 45 prosenttia on nuoria kasvatusmetsiä eli nopean kasvun vaiheessa. Metsien metsänhoidollinen laatu on jonkin verran parantunut viime vuosina. Metsänhoitosuositusten mukainen taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella on Kainuussa vain hieman suurempi kuin viimeisen 5 vuoden aikana tehty taimikonhoito, mutta ensiharvennusten tarve on kasvanut ja on nyt 2,4-kertainen viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn verrattuna. Kehityslunokkajakauma, Kainuu Prosentti / ha 45,5 % 25,5 % 10,3 % 1,3 % 9,3 % 7,4 % 0,2 % Aukeat uudistusalat 20 ha Pienet taimikot 116 ha Varttuneet taimikot 170 ha Nuoret kasvatusmetsiköt 719 ha Varttuneet kasvatusmetsiköt 403 ha Uudistuskypsät metsiköt 147 ha Siemenpuumetsiköt 3 ha 14

15 Puuntuotannon rajoitukset metsätalousmaalla ja metsämaalla, 1000 ha Ei puun tuotannossa % % Rajoitetussa puuntuotannossa Puuntuotannossa % Yhteensä Metsätalousmaa , , , Metsämaa 127 7, , Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeää lahopuustoa on keskimäärin 5,1 m 3 /ha. Lahopuuston määrä on vähentynyt verrattuna 1990-lukuun, jolloin sitä alettiin mitata, mutta ei enää viime vuosina. Kainuun metsätalousmaasta on puutuotannon ulkopuolella ja rajoitetun puutuotannon piirissä yhteensä 25 prosenttia pinta-alasta (sisältäen kitu- ja joutomaat). Metsämaan osuudesta vastaava luku on 14 prosenttia. Näistä pienialaisia metsäkohteita on suojeltu metsälailla ja metsänomistajien vapaaehtoisin toimin noin viisi prosenttia metsätalousmaasta. Metsälakikohteita Kainuun yksityismailla vuonna 2015 on 7255 kpl joiden yhteispinta-ala on 5800 hehtaaria. 2.3 Metsien omistus Kainuun metsillä on monta omistajaa. Valtion eli Metsähallituksen omistuksessa on 44 prosenttia. Saman verran omistavat yksityiset metsänomistajat. Yhtiöillä on hallinnassa kymmenen prosenttia metsistä. UPM on myynyt viime vuosina Yksityiset 43 % Yhtiöt 10 % Yhteisöt 3 % Metsätalousmaa omistajaryhmittäin Kainuu 2015 Valtio 44 % metsäkiinteistöjään suhteellisen paljon yksityisille metsänomistajille ja metsäsijoittajille noin kolmen prosentin kokonaisosuuden verran. Kainuussa on yksityisen metsänomistajan omistamaa metsätilakokonaisuutta. Tiloista yksinomistuksessa tai yhdessä puolison kanssa omistuksessa on vajaa 70 prosenttia, yhteisomistuksessa metsäyhtymänä, kuolinpesänä tai perikuntana on yli 30 prosenttia tiloista. Kainuussa on tällä hetkellä 31 yhteismetsää ja niiden yhteispinta-ala on hehtaaria. Niiden määrä on kasvussa suvun- ja sijoitusyhteismetsien muodossa. Eläkeläisillä on yli puolet tiloista, palkansaajilla kolmannes, maanviljelijöillä yli viisi prosenttia ja muilla yrittäjillä noin viisi prosenttia tiloista. Tyypillistä Kainuulle ovat iäkkäät metsänomistajat. Yli 65-vuotiailla on omistuksessaan 40 prosenttia tiloista ja yli 74-vuotiailla metsänomistajilla on noin 13 prosenttia tiloista. Metsän on saanut perintönä 55 prosenttia omistajista ja kolmannes on ostanut tilan vanhemmilta. Joka kymmenes tila on ostettu markkinoilta. Kainuussa 60 prosenttia metsänomistajista on tehnyt puukaupan viimeisten viiden vuoden aikana. Suomen metsäkeskuksen yksityisille metsänomistajille tuottaman sähköisen Metsään.fi-palvelun metsävaratiedon kattavuus on 75 prosenttia. Koko Suomessa 80 prosenttia metsänomistajista on tyytyväisiä tai neutraaleja metsänhoito- ja hakkuumenetelmiin. Tyytymättömien osuus on nopeasti noussut yli 16 prosenttiin. Puolet metsänomistajista olisi valmis käyttämään tai kokeilemaan uusia metsänkasvatusmenetelmiä. 15

16 2.4 Kainuun metsien puuston poistuma Hakkuumäärät Kainuussa v.2014 sis. Vaala (1000 m 3 ) Tukkipuu Kuitupuu Energiapuu Yhteensä M K L Yht. M K L Y M K L Yht. M K L Yht. Valtio ja yhtiöt Yksityismetsät Kainuu yht M=Mänty, K=Kuusi, L=Lehtipuu Kainuussa hakattiin vuosina ainespuuta keskimäärin 3,3 milj.m³/v. Raakapuun käyttö Kainuun teollisuudessa vuonna 2014 oli 1,23 milj. m 3 joka on ja on lähes kokonaan tukkipuun ja pientukkien sahausta Kuhmo Oy:n ( m 3 /v) ja Kajaani Wood Oy:n ( m 3 /v) sahoilla. Raakapuun kokonaiskäyttö Kainuussa (1 000 m 3 ) Yhteensä Metsäteollisuus 200 Energiantuotanto Toimintaympäristö 2014 Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Kasvu hidastuu vuoden 2030 jälkeen. Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia vuonna Supistuminen jatkuu edelleen, mutta enää 0,1 prosentilla. Tässä tilanteessa metsätaloudella on erittäin suuri merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille. Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2013 noin 19 miljardia euroa. Metsäteollisuus työllistää suoraan yhteensä ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. Vuonna 2012 metsäteollisuuden viennin arvo oli noin 11 miljardia euroa. Se on noin viidesosa koko tavaraviennin arvosta. Vuonna 2013 yksityismetsänomistajien saamat bruttokantorahatulot olivat 1,7 miljardia euroa. Puupolttoaineita käytettiin vuonna 2012 yhteensä 92 TWh. Tämä oli neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta. Öljyn hinta on laskenut kymmenillä prosenteilla. Tämän vaikutukset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä kotimaisen energian käytön lisäämiseen. Metsät ovat laajuutensa johdosta merkittävä elinympäristö. Suomessa tunnetuista noin eliölajista liki puolet elää metsissä. Luonnon monimuotoisuudesta ja lajistosta huolehditaan pääasiassa talousmetsissä, vaikka merkittävä osa metsistä onkin eri tavoin suojeltua. Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltua tai rajoitetussa metsätalouskäytössä. Tiukasti suojeltuja metsiä on yhdeksän prosenttia. Osuus on kansainvälisestikin vertaillen erittäin korkea. Metsät ovat merkittävä virkistyksen ja henkisen hyvinvoinnin lähde sekä omistajilleen itselleen että jokamiehen oikeuden ansiosta kenelle hyvänsä. Suomessa kulutettiin matkailuun vuonna 2012 arviolta 13,3 miljardia euroa. Luontomatkailun painoarvo tästä on noin neljännes. Suomalaisten luontosuhde on läheinen asuinpaikasta riippumatta. Tämä vaikuttaa metsäalaan monin tavoin ja sekä myönteisesti että kielteisesti. Ihmisten arvot ja asenteet ovat yhä vaihtelevampia ja yksilöllisempiä. Tämä on tuonut suurta kilpailua ihmisten mielenkiinnosta, missä metsäala on mukana. 16

17 Valtion metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan suurimpia maailmanlaajuisia muutosvoimia ovat muun muassa väestön kasvu, kaupungistuminen, elintason nousu, luonnonvarojen, mukaan lukien energian, kysynnän kasvu, uusien teknologioiden käyttöönotto, eräiden luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden taantuminen, ilmastonmuutos, globalisaatio, informaatioteknologian kehitys, sekä maailmantalouden rakennemuutos. Useat näistä megatrendeistä ovat sidoksissa toisiinsa ja saavat voimansa väestön kasvusta ja teknologian kehityksestä. Kansainväliset muutokset vaikuttavat Suomeen. Uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun merkitys kasvaa. Väestön kasvu lisää energian käyttöä. Ruoan ja veden tarve lisääntyvät. Suomen biotalousstrategiassa todetaan seuraavasti: Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva ympäristötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen. Tietotekniikan mahdollisuudet ja sähköinen toiminta lisääntyvät sekä sähköisten palveluiden kehittäminen kiihtyy. Kaikki tämä mahdollistaa paremmat palvelut myös metsäalalle. Samalla paperin käyttö vähenee ainakin hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa. Ihmisten osaamistarve ja koulutustarve lisääntyvät. Palveluiden tarve lisääntyy ja tuotteiden jalostusastetta nostetaan. 2.6 Tulevaisuus Suomen biotalousstrategian lähtökohtana on, että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tuoreimmassa hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on biotalouden edelläkävijä. Biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Lisäksi biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Suurimman kestävän ja toteutuneiden ainespuuhakkuiden ero (milj. m 3 /v) Etelä-Suomi +15,5 Pohjois-Suomi +6,5 22, Lähde: Luonnonvarakeskus Kansallinen metsästrategian 2025 tavoitteina on edistää metsäalan kilpailukykyä, uudistumista ja kasvua sekä metsien aktiivista, kestävää ja monipuolista hyödyntämistä. Tavoitteena on, että runkopuuta hakataan vuosittain 15 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä. Hallitusohjelmassa tuo 15 miljoonan kuutiometrin lisäystavoite on asetettu jo vuodelle Hallitusohjelman mukaan myös päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian tarjonnan lisäämiseen. Ohjelmassa linjataan edelleen muun muassa, että metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito ja että puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Lisäksi hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja sekä suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon. Hallitusohjelmassa edellytetään, että metsien suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Biotalousstrategiassa todetaan rohkaisevasti, että Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistu- 17

18 Puupohjaista raaka-ainetta käyttävät biojalostamot Kapasiteetti, t/v (9) (10) (10) Totetutusaste valmis (16) suunnitteilla (11) esikaupallinen laitos (2) selvitys (2) Lähde: Metsäteollisuus ry , julkinen man. Näin biotaloudelle on runsaita kasvumahdollisuuksia. Puun käyttöä tullaan lisäämään uusia laitoksia perustamalla. Tämä tuo hyötyjä koko yhteiskuntaan, mutta tarvitaan myös tietoa ja sitoutumista. Avainasemassa ovat metsänomistajat sekä heitä palveleva ja neuvova kenttä, puuta jalostava teollisuus ja yritykset sekä puunkorjuusta huolehtiva toimijajoukko edellytyksineen. Metsän ja puun arvostus nousee tulevaisuudessa, koska maailma kiinnittää kasvavaa huomiota ympäristöön ja kulutettavien raaka-aineiden uusiutuvuuteen. Kierrätettävä ja uusiutuva puu sitoo hiiltä ja jarruttaa ilmaston muutosta. Puu on tulevaisuudessa entistä arvokkaampi raaka-aine, joka kannattaa käyttää tarkasti ja jonka jalostusarvoa voidaan edelleen nostaa, sillä puu muuntuu yllättävän moneksi. Puu ja metsät tarjoavat myös tulevaisuudessa virkistystä, luonnonarvoja, työtä ja toimeentuloa meille kaikille erityisesti Kainuussa. Puumateriaalia ja siitä valmistettuja puutuotteita voidaan käyttää eri tarkoituksiin ja useampaan kertaan ennen materiaalin päätymistä energiaksi tai kaatopaikalle. Tällä ns. puun kaskadikäytöllä lisätään puun käytön tehokkuutta. Suomesta viedään suuria määriä puupohjaisia tuotteita ulkomaille, ja näin kaskadikierrot tapahtuvat usein Suomen ulkopuolella. Suomen työllisyys on kehittynyt heikosti usean vuoden ajan. Syksyllä 2015 työllisyysaste on alle 69 prosenttia ja työttömyysaste on 9,5 prosenttia. Kummallakin mittarilla mitattuna Suomi on selvästi Pohjoismaista heikoin. Työn keskimääräinen tuottavuus on notkahtanut pahasti. Huonon kehityksen välitön syy ovat poikkeuksellisen suuret vientituotantoon kohdistuneet shokit: Nokian, paperiteollisuuden ja Venäjän viennin vaikeudet. 18

19 2.7 Kainuun talouden alueelliset vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet Työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät 2015 raportin mukaan Kainuussa asui vuoden 2014 lopussa henkilöä. Vuoden 2014 aikana väestö väheni 719 henkilöllä. Vuoden 2015 kesäkuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 17,4 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli Kainuun maakuntaohjelman (Kainuu-ohjelma) vision mukaan Kainuu on vuonna 2035 hyvinvoiva ja elinvoimainen. Kainuun vahvuuksia ovat luonto, tila ja erilaiset fyysiset resurssit, infrastruktuuri sekä toimiva koulutusketju. Erityispiirteisiin kuuluvat maaseutumaisuus, metsäisyys, väljä asutus, luonnonvarapohjainen tuotantorakenne sekä iäkäs väestö. Kehys-Kainuun vahvuudet liittyvät luonnonvarojen hyödyntämiseen, ennen muuta metsätalouteen. Kainuun kriittisimmät haasteet ovat muuttoliikkeestä johtuva väestön väheneminen, osaavan työvoiman saatavuus, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto, kainuulaisten hyvinvointi sekä maakuntakuva. Myös investoijien puute, saavutettavuus, supistuvat paikallismarkkinat ja yritystoiminnan jatkajien vähyys koetaan haasteiksi. Tilastojen ja tutkimusten perustella Kainuun aluetalouden lähtökohdat (erityisesti Kehys-Kainuussa) kestää äkillisiä ja rakenteellisia muutoksia on heikko. Maakuntien suhdanneindikaattorilla (yritystoiminnan liikevaihto, työttömyys, nettomuutto) mitaten Kainuu on sietänyt talouden taantumaa suhteellisesti selvästi heikommin kuin muut maakunnat. Kainuun kehityksen elinkeinoelämän kärjet ovat matkailu ja palvelut, teknologiateollisuus, biotalous ja kestävä kaivannaistoiminta. Kainuun elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti viime vuosina, kun erityisesti perinteisestä teollisuudesta on hävinnyt runsaasti työpaikkoja. Työmarkkinoilta poistuva ikäluokka on ollut jo pitkään suurempi kuin työmarkkinoille tuleva nuorten ikäluokka. Poistuva ikäluokka on jo yli 70 prosenttia tulevaa suurempi, ja tilanne jatkuu samankaltaisena lähimmät kymmenen vuotta. Työikäisen väestön hupeneminen koetaan erityisen ongelmalliseksi. Kainuun työllisyysaste, työttömyysaste ja taloudellinen huoltosuhde ovat maan heikoimmat. Mikäli työikäisten määrä vähenee ennusteiden mukaisesti, kasvaa työssäkäyvien huoltotaakka entisestään. Heikon työllisyyden jatkuessa tulee työssäkäyviä kohti olemaan yhä enemmän työttömiä tai työvoiman ulkopuolella olevia. Korkeasta työttömyydestä, työvoiman ulkopuolella olevien runsaudesta ja laajasta julkisesta sektorista johtuen myös kantosuhde (ei-työlliset ja julkisen sektorin työlliset yhteensä suhteessa yksityisen sektorin työllisiin) on Kainuussa koko maan lukemiin nähden selvästi huonompi. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Kainuussa. Tulevaisuuden haasteena on vastata ennakoituun ammatti- tai toimialakohtaiseen työvoimapulaan. Niukkuutta työvoimasta ennakoidaan tulevan korkeaa osaamista vaativissa tai paljon työvoimaa vaativissa tehtävissä. Myös maakunnan sisäinen eriytyminen koetaan vakavana haasteena. Haasteena ikääntyvä väestö ja osaavan työvoiman saatavuus. 19

20 Kainuun ympäristö on pääosin hyvässä tilassa. Vesistö ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Hyvää huonommassa tilassa olevien vesistöjen osalta tilatavoitteen saavuttamiseen liittyy epävarmuutta, mikä johtuu esimerkiksi kunnostustoimenpiteiden onnistumisesta sekä käytettävissä olevien resurssien niukkuudesta. Kainuun luontomatkailun teemaohjelmassa on esitetty tavoitteet ja toimenpiteet toimialan kehittämiseksi ja sitä on koordinoinut Kainuun Etu Oy. Luontomatkailun teemaohjelman visiona on, että Kainuu on luontoon liittyvien virkistys- ja ohjelmapalvelujen kansainvälinen tarjoaja ja tuottaja. Strategiana on 1. Vastuiden selkiyttäminen ja tavoitteiden yhteensovittaminen 2. Luonnossa toimimisen edellytysten kehittäminen ja vetovoimatekijöiden säilyttäminen 3. Tuotteistaminen ja yhteistyön kehittäminen 4. Kysyntälähtöisyyden, tiedon ja osaamisen lisääminen Uutta Kainuun luontomatkailun ohjelmaa ollaan juuri työstämässä. Kainuun matkailun erikoispiirre ja täällä kehitetty tuote, joka on sittemmin levinnyt laajasti itärajan kunnissa ja muuallakin, on eläinten kuvaus- ja katselutuote. Eläinten katselu ja kuvaus on esimerkki innovatiivisesta yrittäjälähtöisestä toiminnasta, jolle Kainuun laajat metsäalueet, itärajan läheisyys ja metsien asukit ovat luoneet mahdollisuuden. Myös muunlaista luontoon perustuvaa matkailun liiketoimintaa on maakuntaan syntynyt ja syntyy toivottavasti tulevaisuudessakin. Kainuulle on myös ominaista ekstensiivinen metsien käyttö perinteiseen eräharrastukseen. Valtion maihin tukeutuvat metsästäjät tuovat Kainuuseen vuosittain arviolta 5,5 miljoonan euron matkailutulot. Maankäytön suunnittelussa on vireillä viihtyisää elinympäristöä sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tukevia kaavoitushankkeita. Vahvistamismenettelyssä on Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava ja valmisteilla Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Maakuntakaavan kokonaisuudistus on käynnistymässä. Kainuun sahateollisuus on selvinnyt vaikeasta ajasta kohtuullisen hyvin. Sahausmäärät ovat nousseet, vaikka kotimaan rakentamisessa on ollut pitkä taantumavaihe. Sahatavaran kulutuksesta noin neljä viidesosaa käytetään rakentamiseen, jolloin sahatavaran kysyntä kotimaassa on laskenut. Vienti on korvannut kotimaan tilannetta. Loppuvuoden 2015 ja vuoden 2016 osalta sahateollisuuteen ei ole näkyvissä muutosta parempaan, koska kotimaan rakentaminen on edelleen heikolla tasolla. Kilpailutilanne on kova. Kainuun metsien hakkuut voidaan kestävästi nostaa reilusta kolmesta miljoonasta kuutiosta viiteen miljoonaan. Jo päätetyt ja suunnitteilla olevat metsäteollisuuden investoinnit tulevat lisäämään Kainuunkin kuitupuun kysyntää, vaikka omaa kuitupuun jalostusta ei saataisi aikaan. Lisääntyvä metsien hyödynnys tuo lisää työtä ja kantorahatuloja. 2.8 Metsät Kainuun biotalouden perusta Kainuun biotalousstrategia toteaa, että Kainuulaisen metsä- ja biotalouden visiona on paikallinen biotalous, jolloin yhtäältä yritys-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla vastataan kasvavaan kansalliseen ja kansainväliseen biopohjaisten tuotteiden ja palvelujen kysyntään sekä toisaalta tuotetaan paikallisiin tarpeisiin biotalouden tuotteita, kuten lähienergiaa. Keskeisiä ovat verkostot, joissa toisten prosessien sivutuotteet ja jätteet ovat toisten tuotantoprosessien raaka-aineita. Näin muodostuva kiertotalous on keskeinen osa kainuulaista biotaloutta. Biotalouden luomia elinkeinollisia mahdollisuuksia hyödyntämällä luodaan työpaikkoja, uusia yrityksiä ja investointeja alueelle sekä vahvistetaan ja laajennetaan olemassa olevien yritysten liiketoimintaa. Samalla toteutetaan niin Kainuun ympäristöohjelmassa 2020 kuin ja Kainuun ilmastostrategiassa 2020 asetettujen ympäristö ja ilmastopoliittisten tavoitteita. Biotalouden kehittämiselle on Kainuussa loistavat edellytykset, sillä maakunnassa on merkittävät uusiutuvat luonnonvarat, laajaa osaamista, hyvä infrastruktuuri sekä olemassa olevia toimintaympäristöjä teollisille investoinneille. Kainuun runsaita metsäbiomassavaroja voidaan hyödyntää kestävästi huomattavan paljon nykyistä enemmän. 20

21 Biotalouden taloudellinen merkitys Suomessa ja Kainuussa Suomi Tuotos Työlliset Kainuu Tuotos Työlliset Ruoka yhteensä Ruoka yhteensä Maatalous Maatalous Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuus Biotalouden tuotteet yht Biotalouden tuotteet yht Metsätalous Metsätalous Puutuoteteollisuus Puutuoteteollisuus Massa- ja paperi teollisuus Massa- ja paperi teollisuus 1 20 Rakentaminen Rakentaminen Kemianteollisuus Kemianteollisuus 0,2 4 Lääketeollisuus Lääketeollisuus 0 0 Uusiutuva energia Uusiutuva energia Veden puhdistus ja jakelu Veden puhdistus ja jakelu 2 7 Biotalouden palvelut yht Biotalouden palvelut yht Luontomatkailu Luontomatkailu Metsästys Metsästys (mukana maatalouden luvuissa) Kalastus Kalastus Koko biotalous Koko biotalous Koko kansantalous Koko kansantalous Biotalouden osuus 16,1 % 12,7 % Biotalouden osuus 17,5 % 13,9 % Kainuun osuus 1,0 % 1,5 % Biotaloudentuotos = Biotalouden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto. Kainuun puuston kokonaispoistuma on ollut viime vuosina vain 60 prosentin kasvusta. Suurin kestävä ainespuuarvio on n. 1,7 milj. m³/v suurempi kuin vuosina keskimäärin toteutunut ainespuun hakkuukertymä. Toimialoittain tarkasteltuna kainuulaisen biotalouden ytimeen fokusoidaan maakunnan osaamisen ja resurssien pohjalta seuraavat toimialat: puuteollisuus, ruoantuotanto, eloperäisten jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö, biojalostus, metsäbiomassan biojalosteet, bioenergia, Green Care ja luontomatkailu, ekosysteemipalvelut, bioteknologia sekä biotalouden TKI-toiminta ja tutkimusympäristöt ja ekotehokkaat asuinalueet. Suomen 5/2014 julkaistua biotalousstrategiaa soveltaen Kainuun biotalous jaetaan viiteen elinkeinolliseen osa-alueeseen: 1. Ruoka 2. Biotalouden tuotteet raaka-aineen hankinta 3. Biotalouden tuotteet jalostus 4. Uusiutuva energia 5. Luontomatkailu ja luontoperustaiset hyvinvointipalvelut (vihreä hoiva) Taulukossa yllä on esitetty Suomen ja Kainuun biotalouden tuotos ja työllisten määrä vuonna Molempien taulukoiden tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin. Kainuun osalta lukuja on täydennetty lisäksi Toimiala Onlinen tilastoilla tarvittavilta osin. Taulukossa kaikista toimialoista ei ole mukana koko toimialan tuotos 21

22 ja työllisyys vaan tietty osa alasta. Kainuun osalta on käytetty samoja osuuksia kuin koko Suomen luvuissa. Taulukon lukuja tarkasteltaessa on tärkeä huomioida, että biotalouteen liittyvää toimintaa on myös seuraavilla toimialoilla, joita ei ole huomioitu tässä laskelmassa: teknologiateollisuus, maa- ja vesirakentaminen, vaateteollisuus ja painaminen sekä suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut. Biotalouden merkitys sekä Suomelle että Kainuulle on suuri. Kainuulle biotalouden osuus tuotoksesta on 1,4 prosenttia suurempi kuin Suomessa eli 17,5 prosenttia Kainuun kansantaloudesta. Myös työllisten osuus 13,9 prosenttia on reilun prosenttiyksikön suurempi Kainuussa kuin koko Suomessa. Kainuun metsäklusterin liikevaihto ja alan henkilöstön määrä romahtivat UPM:n paperitehtaan lopettamispäätöksen myötä vuonna Vaikka työpaikkamenetyksiä on saatu korjattua, metsäklusterin liikevaihdon ja henkilöstömäärän kokonaismerkitys Kainuun aluetaloudelle ei ole palautunut samalle tasolle, missä se oli ennen UPM:n lopettamispäätöstä. Klusterin liikevaihto Kainuussa 800 milj. /vuosi Metsä ja puu ICT ja elektroniikka Energia Matkailu Metalli Elintarvike Kaivannaiset Lähde: Suomen metsäkeskus Klusterin työpaikat Kainuussa htv/vuosi Metsä ja puu ICT ja elektroniikka Energia Matkailu Metalli Elintarvike Kaivannaiset Lähde: Suomen metsäkeskus 22

23 Kainuun talousmetsät ovat vajaakäytössä. Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä. Kainuun metsien kasvu (Vaala pl.) on 6,9 miljoonaa m³ vuodessa. Kestävä hakkuusuunnite on 4,4 miljoonaa m³/v. Lisäksi ainespuukokoista energiapuuta löytyy 0,33 milj.m3/v. Kainuun metsiä hakataan yhteensä noin 2,9 miljoonaa m³/v. Tästä määrästä Kainuussa käytetään 1,5 miljoonaa m³/v. Maakunnan ulkopuolelle raakapuuta viedään valtaosaltaan kuitupuuna noin 1,5 miljoonaa m³ vuodessa. Hakkuusäästöä maakunnassa syntyy 1,8 miljoonaa m³ vuodessa. Puun kysynnän vähyyden vuoksi erityisesti yksityismetsien hakkuumäärät ovat laahanneet Kainuussa kutakuinkin paikoillaan viime vuosina. Kuusikuitua käyttäneen UPM:n Kajaanin paperitehtaan lakkauttamisen jälkeen vuonna 2009 hakkuumäärät yksityismetsissä vähenivät, mutta ovat sen jälkeen toipuneet vuoden 2008 tasolle. Hakkuusuunnitteen toteutuminen edellyttää puun kysynnän lisääntymistä ja yksityismetsänomistajien aktivoimista. Metsäsektorilla on Kainuussa valtavasti käyttämätöntä potentiaalia, joka tulee realisoida puun Kainuussa tapahtuvaa jalostusta ja käyttöä lisäämällä ja Kainuusta vietävien puuta raaka-aineenaan käyttävien tuotteiden jalostusastetta nostamalla. Nämä tavoitteet eivät toteudu ilman uusia teollisia investointeja. Teollisten investointien raaka-ainekartoituksissa ei tule pitäytyä Kainuun metsissä. Myös lähialueita voidaan käyttää puuraaka-aineen lähteinä. Metsäklusteri käy perustavaa rakennemuutosta paperin kysynnän ja tuotannon vähentyessä ja puuhun ja metsiin liittyvien uusien tuotteiden, sovellusten ja palveluiden syntyessä ja vallatessa markkinoita. Hetkellisestä notkahduksesta huolimatta metsäsektorin merkitys Suomen taloudessa tulee pitkällä tähtäimellä vahvistumaan. Biotalouden kehittyminen vauhdittaa metsäklusterin uutta nousua. 2.9 Palvelut merkittävä osa biotaloutta Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ilmaisia, uusiutuvia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ja palveluita, joita ihmiset saavat luonnosta. Ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi marjat, bioenergia, veden puhdistus ja luontomatkailu. Kainuu on merkittävä ekosysteemipalvelujen tuottaja: laajat metsä-, vesistö- ja maaseutualueet tuottavat monenlaisia ekosysteemipalveluja. Kainuun ympäristöohjelmassa ekosysteemipalvelut on huomioitu yhtenä keskeisenä tavoitteena vuodelle 2020: tavoitteena on turvata maakunnan ekosysteemipalvelut ja hyödyntää niitä Kainuun imagon kehittämisessä ja alueen markkinoinnissa sekä elinkeinotoiminnassa. Tulevaisuuden tavoite on ekosysteemipalveluiden laajan tuotetarjonnan syntyminen. Luonnolla on useita hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Green Care -toiminnassa kuten muissakin luontoon perustuvissa hyvinvointipalveluissa luontoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. 23

24 3 Metsätyöt 3.1 Kainuun metsien hakkuumahdollisuudet (pl. Vaala) Runkopuun aines- ja energiapuujakeiden suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden arvio vuosille on Kainuun maakunnan alueella 4,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tukkia arviosta on 1,7 milj. m³/v, kuitua 2,7 milj. m³/v ja ainespuukokoista energiapuuta noin 0,33 milj. m³/v. Uudistushakkuiden osuus kertymästä on 41 prosenttia ja turvemaiden osuus kertymästä on 30 prosenttia. Kainuussa hakattiin vuosina ainespuuta keskimäärin 3,1 milj.m³/v, joten ainespuun osalta kestävä hakkuukertymäsuunnite ylittää 1,7 miljoonalla kuutiometrillä (+47 prosenttia) viime vuosien hakkuumäärän. Alueen nuorten metsien voimakas kasvu heijastuu hakkuumahdollisuuksien kasvuna, sillä arvio on noussut edellisestä inventoinnista 30 prosenttia. Suurimman kestävän kertymän arvio on 6,1 prosenttia vastaavasta koko Suomen arviosta. Osuus on hieman pienempi kuin maakunnan osuus puuntuotannon maasta (8,1 prosenttia) ja puustosta (7 prosenttia). Suurimman kestävän kertymäarvion mukainen metsähakkeeksi käytettävissä olevan puun kokonaismäärä vuosina on 1,15 milj. m³/v. Harvennushakkuiden runkopuuta arviosta on 0,35 milj. m³/v, hakkuutähdettä 0,5 milj. m³/v ja kantoja 0,3 milj. m³/v. Pilkkeiden käyttö ainespuun osuudesta on m 3. Metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun toteutunut käyttö vuosina oli yhteensä 0,4 milj. m³ vuodessa, josta runkopuuta oli puolet ja hakkuutähdettä sekä kantoja molempia neljännes. Jos jatketaan vuosien hakkuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja niin myös keskitilavuus jatkavat kasvua (+55 prosenttia) ja puuston ikärakenne vanhenee nykyisestä hakkuiden painottuessa metsien tiheytymisen vuoksi yhä enemmän harvennuksiin. Laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan, jos maata kuitenkin siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät. Laatua alentaneita tuhoja on yhteensä hehtaaria, 18 prosenttia puuntuotannon metsämaan alasta. Yleisimmät tunnistetut tuhon aiheuttajat ovat abioottinen (myrsky, lumi), hirvieläimet ja sienitaudit. Hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon puumarkkinoita tai niiden toimijoita. Arvio tuo esille metsien tulevaisuuden mahdollisuuksista Kainuun kehittämisen tavoitteille ja toimenpiteille. Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset. Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla. 24

25 Hakkuusuunnite puutavaralajeittain, Kainuu (pl. Vaala) 1000 m3/vuosi Yksityismetsät Valtio ja yhtiöt Kainuu yhteensä Lisäys edellinen AMO % Lisäys 2014 toteutuneisiin hakkuisiin % Mäntytukki Kuusitukki Lehtitukki Tukkipuu Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtikuitu Kuitupuu Ainespuu yhteensä Ainespuukokoinen energiapuu Kaikki yhteensä Ainespuun hakkuita on mahdollisuus lisätä nykyisestä vuoden 2014 hakkuutasosta peräti 47 prosenttia joista tukkipuun hakkuita 60 prosenttia ja kuitupuun hakkuita 39 prosenttia. Hakkuusuunnite hakkuutavoittain, Kainuu (pl. Vaala) 1000 m3/vuosi Yksityismetsät Valtio ja yhtiöt Yhteensä Harvennushakkuu Uudistushakkuu Yhteensä Lisäksi ainespuukokoinen energiapuu ensiharvennuksilta. Hakkuusuunnite pinta-aloittain (pl. Vaala) hehtaaria/vuosi Yksityismetsät Valtio ja yhtiöt Yhteensä Ensiharvennus Muu harvennus Uudistushakkuu Yhteensä Ensiharvennusten tarve on kasvanut ja on nyt 2,4-kertainen viimeisen viiden vuoden aikana tehtyyn verrattuna. Myöhässä olevia ensiharvennuksia on lähes hehtaaria. 25

26 Hakkuusuunnite kunnittain, , Kaikki metsänomistajat 1000 m3/vuosi Ainespuu (tukki ja kuitu) Energia runkopuu Runkopuu yhteensä Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Kainuu yhteensä Vaalan suhteellinen osuus 6,19 %. Hakkuusuunnite yksityismetsissä kunnitain, m3/vuosi Ainespuu (tukki ja kuitu) Hyrynsalmi 185 Kajaani 280 Yksityismetsien metsävaratieto Metsävaratiedon yhdistelmä sisältää tietoa metsätalousmaan jakaumasta, puuston määrästä ja kasvusta, kehitysluokkajakaumasta sekä tietoa metsänhoitotarpeista ja hakkuumahdollisuuksista. Metsävaratieto kattaa varsinaiset yksityismetsät. Kuhmo 460 Paltamo 195 Puolanka 280 Ristijärvi 140 Sotkamo 500 Suomussalmi 490 Kainuu yhteensä

27 3.2 Metsänhoito Metsänhoito- ja metsänparannustöiden toteutuneet työmäärät v Kainuu sis. Vaala pinta-ala, ha Yksityiset josta Kemera Metsäteollisuus ja valtio Yhteensä Uudistusalan valmistaminen, raivaus Uudistusalan valmistaminen, kulotus Uudistusalan valmistaminen, laikutus Uudistusalan valmistaminen, äestys Uudistusalan valmistaminen, mätästys Uudistusalan valmistaminen, säätöauraus Metsänviljely, kylvö, kaikki puulajit Metsänviljely, istutus, kaikki puulajit Metsänviljely, pellonmetsitys Metsänviljely, täydennysviljely Metsänviljely, heinäntorjunta Nuoren metsän hoito, taimikonhoito Nuoren metsän hoito, nuoren metsän kunnostus Nuoren metsän hoito, pystykarsinta Juurikäävän torjunta, torjunta kantokäsittelyllä Metsälannoitus, yhteensä Kunnostusojitus, yhteensä Metsätien rakentaminen, km Metsätien perusparannus, km Ympäristötuki, ha

28 Metsänhoidollinen tila ml. Vaala Lähin 5-vuotiskausi, muut Lähin 5-vuotiskausi, myöhässä 5-vuotiskauden tehdyt Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus Lähde: Luonnonvarakeskus Metsänhoito- ja metsänparannustöiden toteutuneet työmäärät v Kainuu sis. Vaala Työlaji yksityismetsät Valtio ja yhtiöt Yhteensä Metsänviljely ha Taimikon varhaishoito ha Nuoren metsän hoito sis. taimikonhoidon ha Lannoitus ha Kunnostusojitus ha Tiet, uusi km Tiet, peruskorjaus km Taimikonhoitotarve on hieman pienempi kuin edellisessä inventoinnissa ja tulevalla 5-vuotiskaudella vain hieman suurempi viimeisen viiden vuoden aikana tehtyyn taimikonhoitoon verrattuna. Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja on hehtaaria joista hehtaaria nuorissa kasvatusmetsissä. 28

29 29 Kainuun metsäohjelma

30 4 Kainuun metsäbiotalouden kasvunäkymät ja aluetalousvaikutukset Kainuun maakuntaohjelman toimeenpanon tueksi valmistellaan Kainuun biotalousstrategiaa. Prosessissa on valmisteltu Kainuun biotalouden aluetalousselvitys, joka sisältää myös alan kehittämismahdollisuuksien arviointeja (strateginen swot) sekä biotalouden kehittämismahdollisuuksien arvioinnin aluetalousmallilla. Taulukoista 1. ja 2. ilmenee, että biotaloudella on erittäin suuri kasvu-potentiaali ja työllistävän vaikutuksen lisäpotentiaali Kainuussa. Biotalousselvityksen mukaan biotalous voi luoda Kainuuseen lähes 2300 uutta työpaikkaa (pl. taulukon paperiteollisuustyöpaikat) vuoteen 2020 mennessä, joista metsien käyttöön perustuvaan biotalouteen uusia suoria ja välillisiä työpaikkoja 1800, loput 500 työpaikkaa muuhun biotalouteen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää biotalouden teollisten investointien toteutumista. Tulevaisuudessa biotalous voi tuoda aluetalouteen 645 miljoonaa euroa tuotannon kasvuna. Suurelta osin Kainuun biotalous liittyy metsävarojen käyttöön ja jalostukseen sekä maatalouteen. Keskeisimmät keinot biotalouden edistämisessä ovat toimialojen välisen yhteistyön tiivistäminen ja yritysklusterien rakentaminen niin, että erilaiset biotalouden tuotteet ja uusiutuva energia ovat painopisteinä. Kainuun suurin kestävä hakkuutulomahdollisuus Bruttotulot Milj. /v Kantohinnoin 183 Ainespuun hakkuutulot 179 Energiapuun hakkuutulot 4 Nettotulot kantohinnoin /v 165 Korjuu ja metsänhoitokustannukset 120 Hakkuutulot on mahdollista kaksinkertaistaa. Bruttokantorahatulot vuonna 2014 olivat 97 milj.. Yksityismetsätalouden liiketulos vuonna 2014 oli 55,6 /ha. 30

31 Taulukko 1. Kainuun biotalouden liikevaihdon arvioitu kehitys Toimiala Prosentuaalinen kehitys (%) Liikevaihdon kehitys (milj. ) Maatalous ja metsästys 10 7 Metsätalous ja kalatalous Elintarviketaollisuus ym Puuteollisuus Paperiteollisuus Kemianteollisuus Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden korjaus ja huolto ym. 0 0 Energiahuolto; Vesi ja jätehuolto Rakentaminen Majoitus ja ravitsemistoiminta 15 2 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 0 0 Hallinto ja tukipalvelut 0 0 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 20 1 Lähde: Kainuun liitto 2014 Taulukko 2. Kainuun biotalouden liikevaihdon kasvun arvioitu vaikutus työllisyyteen ja tuotantoon Toimiala Työllisyyden (htv), muutos Tuotannon (milj. ) muutos Maatalous ja metsästys Metsätalous ja kalatalous Elintarviketaollisuus ym Puuteollisuus Paperiteollisuus ja painaminen Kemianteollisuus Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden korjaus ja huolto ym. 0 0 Energiahuolto; Vesi ja jätehuolto Rakentaminen Majoitus ja ravitsemistoiminta 17 1 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 0 0 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 0 0 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 12 0 Koulutus 0 0 Yhteensä Lähde: Kainuun liitto