kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 24. vuosikerta Nro 3/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 24. vuosikerta Nro 3/2014"

Transkriptio

1 kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 24. vuosikerta Nro 3/2014

2 Taimin yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: Puhelinnumerot Toimisto Marika Vartiainen, toiminnanjohtaja Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo Muuten olohuone avoinna ma-pe klo 15-18, la-su klo Kohtaamispaikka avoinna alkaen klo Sähköpostiosoitteet Toiminnanjohtaja Toimisto Puheenjohtaja Toiminnan koordinaattori Jäsentoiminnan ohjaaja Kipunoita-lehti Taimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikottain yli 40 erilaista vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää. Lähes kaikki Taimin toiminta on kaikille avointa. Ruusantaloon on helppo tulla.

3 kipunoita 3 / 2014 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry Ruusantalo, Koulukatu 11, Tampere, Taimi ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Päätoimittaja Marika Vartiainen puh Toimitussihteeri Ritva Merinen puh Kiitokset kielihuollosta vastanneille Annalle ja Kirstille! Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1800 kappaletta. Seuraava Kipunoita 4 / 2014 ilmestyy viikolla 45 Juttutarjoukset viimeistään mennessä osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, Tampere tai sähköpostitse: sisällys 2 Taimin esittely 3 Sisällys 4 Pääkirjoitus: Someähky 5 Taimissa tapahtuu: Nimikilpailu / Kohtaamispaikka aukeaa 6 Puheenjohtajalta: Jokainen jäsen on arvokas 7 Taimissa tapahtuu: Liikuntaryhmät 8 Neljä ja puoli miljoonaa askelta onneen 12 Ajankohtaisia asioita sosiaalihuollon saralta 16 Olivia F. Cabellos kirjoitti kirjan suomalaisesta rakkaudestaan 19 Terapia-alpakka Bingo 20 Keskiaukealla 22 Tallipihalle oli tilattu aurinko 23 Juha on klassinen tragedia 24 Retki Korkeasaareen 26 Teatteriesitys Rikki sai pohtimaan sairastumisen syitä 27 Taimissa tapahtuu: Syksyn retkiä / Taimin nimipäivä 28 Mielenterveyden ensiapukoulutusta myös Tampereella 29 Olohuoneen kesämenyy Kirje kirjailijalle 32 Taimissa tapahtuu: Johdatuskurssi / Tunnelukko-ryhmä 33 Erityisuimakortti 34 Apua ja neuvontaa elämän eri osa-alueille 36 Taimin tapahtumia / Jäseneksi liittyminen 37 Taimissa tapahtuu: Korttiryhmä / Teatteripaja 38 Toimintakalenteri 39 Kuvasivu Taimin hallitus Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jyrki Rönkkö, Anu Vähäniemi ja Tuula Tuominen Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja Jari Kataja

4 Pääkirjoitus Marika Vartiainen KUVA! Someähky Olen mielestäni sosiaalinen ihminen. Pidän ihmisten läsnäolosta, saan virikkeitä muista ihmisistä ja tunnen vajavaisuutta, jos joudun korpimökille pitkäksi aikaa. Ihmisten puhe, liike ja olemassaolo tekevät minut rauhalliseksi. Olen siis kaupunkilainen henkeen ja vereen. Siitä huolimatta, viihdyn myös metsässä. Kunhan vaan tiedän, että kohta pääsen kauppaan ja ihmisten ilmoille. Minulle ei ole tärkeää mitä muut minusta ajattelevat. Hyvä on, kyllä muiden ajatuksillakin on väliä, mutta koen olevani vapaa jatkuvan palautteen saannin kahleista. Totta kai minullekin on tärkeää, että olen hyvä ja riittävä ja tarpeellinen, mutta en usko siihen, että nämä asiat toteutuvat sen kautta mitä itsestäni sanon ja miten itseäni ilmaisen. Uskon enemmän tekojen voimaan. En halua uskoa, että olen parempi ihminen niin, että käteni ovat jatkuvasti kiinni joko näppäimistössä tai puhelimessa. Kutsukaa tätä vanhakantaiseksi tai jäykäksi, mutta minä arvostan kyläilyjä ja kahvitteluja ystävien kesken enemmän kuin sitä, että olen virtuaalisesti koko ajan läsnä ystävieni ja tuttavieni päivässä ja ensimmäisenä kommentoimassa jokaista ajassamme tapahtuvaa ilmiötä tai uutista. On tietysti hienoa, että somekulttuuri on luonut uusia työpaikkoja bloggaajille ja lisännyt ihmisten mahdollisuuksia ylittää sosioekonomisia raja-aitoja, mutta ihmisen kokonaishyvinvoinnille tällaisella jatkuvalla päivittämisellä ei voi olla hyviä seurauksia. Ymmärrän kyllä sosiaalisen median tarpeen. Ihminen on sosiaalinen olento. Me tahdomme olla yhtä, kuulua johonkin ja olla näkyviä muiden kautta. Sosiaalinen media tarjoaa meille runsaasti mahdollisuuksia olla ja rakentaa identiteettiämme. Voimme esittää itsemme niin kuin itse itsemme haluamme nähtävän. Toki teemme tätä identiteetin rakennusta myös muulla tavoin. Pukeudumme, syömme, asumme ja harrastamme asioita, joista itse pidämme, mutta myös sen vuoksi, miten haluamme muiden meidät näkevän. Someilu on valintakysymys, vaikka somekriittisyyttä joutuukin puolustamaan. Ikään kuin sinulla ei voisi olla oikeasti ystäviä, jos et halua olla aktiivinen somen käyttäjä. Mietin kuitenkin, miksi pääministerin täytyy twiitata? Eikö uskottavampaa noinkin merkittävässä asemassa olisi käyttää tiedonvälityksessä perinteisiä menetelmiä? Toisaalta ymmärrän, että kansalaisten mielipide on tärkeää poliitikolle ja sosiaalista mediaa käyttämällä päättäjä voi luoda suoran ja ajankohtaisen yhteyden äänestäjiinsä. Toisaalta toivoisin, että tässä yhteiskunnassa olisi tehtäviä ja rooleja, joissa henkilöllä ei olisi tarpeen miellyttää kaikkia, vaan riittäisi ainoastaan, että on asiantunteva ja hoitaa tehtävänsä hyvin. On kuitenkin hienoa, että meillä on suunnannäyttäjiä ja esikuvia, joita voimme kunnioittaa, arvostaa ja tavoitella. Toisaalta, on myös lohduttavaa, kun antaa itselleen mahdollisuuden riittää sellaisena kuin on. Vaikka minulle tulikin someähky, se ei tarkoita sitä, että muille tarvitsisi tulla. Ihmisten tavoittamiseksi ja paremman palvelun nimissä Taimikin liittyy syksyllä Facebookiin. Tällä tavoittelemme yhä enemmän ihmisiä toimintamme pariin ja pyrimme vastaamaan ihmisten tarpeeseen olla yhtä myös sosiaalisen median välityksellä. Eikä sitä tiedä, ehkä harkitsemme myös lintukotoon liittymistä, mikäli Twitter-kielestä poistetaan risuaidat sanojen edestä. Sosiaalista syksyä toivottaen, Marika Vartiainen 4

5 Taimissa tapahtuu RUUSANTALON TILOJEN NIMIKILPAILU Ruusantalo uudistuu Mielenterveysviikolla, kun ryhmätilat saavat uudet nimet. Ruusan Kahvilan kahvilatilalle tarvitaan uusi nimi nyt, kun tilaa käytetään Kohtaamispaikkatoimintaan. Samalla myös muut tilat nimetään yhdenmukaisesti samaan teemaan. Ehdota nimiä ryhmä- ja oleskelutiloille tai jätä ideasi yhtenäisestä teemasta toimiston postilaatikkoon tai sähköpostitse: Kilpailuun osallistujien kesken arvotaan kaksi teatterilippua Tampereen työväen Teatteriin. Muista jättää ehdotuksesi mennessä! Uudistetut nimet julkistetaan Mielenterveysviikolla (vko 47). Tilojen nimet ovat tällä hetkellä: - olohuone - yläkerran kahvilatila - takkahuone - tv-huone - kuvataidehuone - pyykkihuone - välikammari - soittohuone - nurkka KOHTAAMISPAIKKA AUKEAA Ruusan Kahvilan entinen liiketila on ollut pääasiallisesti olohuonekäytössä huhtikuusta alkaen. Syyskuusta alkaen toimintaa tullaan tilassa entisestään lisäämään. Kohtaamispaikka aukeaa arkipäivisin klo ja sulkeutuu klo Taimin toimisto on avoinna edelleen joka arkipäivä klo Olohuonetoiminta sisältyy jatkossa kiinteäksi osaksi kohtaamispaikkatoimintaa ja vertaisohjaajia on edelleen paikalla sekä arkipäivinä että viikonloppuisin. Alakerran pelitiloihin pääsee jatkossa pelaamaan biljardia kohtaamispaikan aukioloaikoina. Saamme Taimiin syksyllä myös uuden Kohtaamispaikkavastaavan. Hänestä kuulette lisää seuraavassa Kipunoita-lehdessä ja häneen pääsee tutustumaan heti syyskuun alusta alkaen. Kohtaamispaikkavastaavan tehtävänä on tuoda sisältöä ja toimintaa Kohtaamispaikkaan sekä vastata paikan käytännön asioista. 5

6 Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä Hyvät Kipunoita-lehden lukijat jataimin jäsenet. Olemme saaneet nauttia tänäkin kesänä erityisen paljon auringosta ja hellepäivistä viileän alkukesän jälkeen. Nyt on taas aika kuitenkin vähitellen kesän jälkeen palailla normaaliin päiväjärjestykseen ja asennoitua siihen, että kesäiset päivät vähenevät. Toivottavasti olette kuitenkin levänneet ja keränneet voimia syksyä varten. Oma kesäni on sujunut tiiviisti Suomen kamaralla erilaisissa kesätapahtumissa sekä muuttolaatikoita pakkaillessa. Matkani Ruusantaloon pitenee, mutta asun toki edelleen visusti Tampereella! Toukokuun 24. päivä johdin viime vuoden tapaan yhdessä ryhmänohjaaja Tuula Kauniston kanssa taimilaisten ryhmää Likkojen Lenkillä Tampereen Ratinassa ja sen ympäristössä. Lenkkeily ja kävely sujui mainiosti hyvässä seurassa ja säässä. Tuula oli askarrellut meille hauskat kiiltävät hatut lenkkipolulle. Toukokuussa pidettiin myös Mielenterveyden keskusliiton liittokokous Kuopiossa. Meitä edusti siellä kunnialla hallituksen varajäsen Jari Kataja. Jouduin lopulta tekemään raskaan päätöksen olla asettumatta ehdolle liiton hallintoelimiin. Työ- ja luottamustehtävät Tampereella pitävät minut niin kiireisenä, että minulla ei olisi ollut mahdollisuuksia käydä jatkuvasti Helsingissä kokouksissa. Harmillinen, mutta välttämätön päätös. Kesäkuun 26. päivä täysi bussillinen taimilaisia matkasi kohti Helsinkiä, Korkeasaaren eläintarhaa, Taimin perinteiselle kesäretkelle. Sää oli valitettavasti pilvinen ja sateinen. Bussissa oli kuitenkin säästä huolimatta iloinen ja rento tunnelma. Toiminnanjohtaja keräsi matkan aikana palautteita ja kehittämisehdotuksia, joita syksyn hallituksen kokouksissa käymme läpi. Lämmin kiitos kaikille kesäretkelle osallistuneille mukavasta ja iloisesta seurasta! Kesällä minulla on ollut ilo törmätä muutamiin Taimin jäseniin ja käydä syvällisiä ja luottamuksellisia keskusteluja. Olen iloinen, että Taimissa on suuri joukko pitkäaikaisia ja uskollisia jäseniä; iloitsen jokaisesta teistä. Jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä. Haluan rohkaista Sinua, joka olet jäsen, mutta et ehkä ole ollut vähään aikaan mukana toiminnassa syystä tai toisesta, tulemaan mukaan! Toimistostamme ja nettisivuiltamme saat lisätietoa syksyn toiminnastamme sekä ajankohtaisista asioista. Kotisivuiltamme voit lukea myös hallituksen päätöspöytäkirjat, jotka ilmestyvät sinne pöytäkirjojen hyväksymisen jälkeen. Hallituksen syksyn kokoukset alkavat elokuussa; syksyllä pidämme myös strategiakokouksia, joissa keskitymme erityisesti Taimin tulevaisuuden suunnitteluun. Toivotan kaikille taimilaisille ja lehden lukijoille hyvää syksyä! Minulle voi ja saa lähettää postia osoitteeseen Aila Dündar-Järvinen 6

7 Taimissa tapahtuu Taimissa pääset liikkumaan Taimissa on useita liikuntaryhmiä. Tule mukaan, ryhmät sopivat myös aloittelijoille! Keilailu-ryhmä alkaa Kaupin keilahalli, Keilakuja 1, maanantai klo Keilailuun osallistujat arvotaan. Mukaan mahtuu ohjaajan lisäksi 11 henkilöä. Ryhmäläinen maksaa 2 :n keilakenkävuokran itse. Ilmoittautumiset arvontaan viimeistään torstaina Taimin toimistoon, puh Ilmoittautuneista arvotaan osallistujat syyskuusta joulukuuhun. Etusijalla ovat he, jotka jäivät ulkopuolelle kevään ryhmän arvonnassa. Ryhmän ohjaajana toimii Mika Viksten. Lentopalloa Harjun koulu, Nokiantie 22, perjantaisin klo Ohjaajana Mika Vikstén. Pelataan hyvässä porukassa. Jumppaa Ohjaajana Tomi Suomalainen Tampereen stadion, Ratinan rantatie 1, sali 4, tiistaisin klo ja Hervannan vapaa-aikakeskus Lindforsinkatu 5, maanantaisin klo Kaikille sopivia, erilaisia jumppia. Ota mukaan oma jumppa-alusta. Salibandya Ohjaaja Tomi Suomalainen Nääshalli, Näsijärvenkatu 8, liikuntasali tiistaisin klo Mukaan pelaamaan voi tulla vaikka ei olisi ennen pelannutkaan. Mailat löytyy talon puolesta. Mukaan omat sisäpelikengät ja vaatteet. Kuntosalitreeniä Ohjaaja Tomi Suomalainen Tampereen stadion Ratinan rantatie 1, ke ja pe klo Helppo ryhmä aloittaa liikuntaharrastus. Mahdollisuus laatia ohjaajan kanssa oma harjoitusohjelma. Sulkapalloa Ohjaaja Tomi Suomalainen Tampereen tenniskeskus, Toimelankatu 8, keskiviikkoisin klo Voi tulla pelaamaan tai ihan muuten vaan lyömään sulkapalloa. Taimi lainaa mailat ja pallot. Mukaan omat sisäpelikengät ja vaatteet. Kuntonyrkkeily Ohjaaja Tomi Suomalainen Nääshalli, Näsijärvenkatu 8, Nyrkkeilysali torstai klo Ryhmään mahtuu 8 uutta mukaan. Ilmoittautumiset mennessä. Ryhmässä harjoitellaan nyrkkeilyn tekniikkaa sekä pidetään kuntoa yllä hyvässä seurassa. Ilmoittautuminen Tomi Suomalaiselle puh tai sähköpostilla Tanssiliikunta Ohjaajana Hannele Tampereen Stadion Sali 3, perjantai klo Monenlaista tanssillista jumppaa. Mukaan myös miehet! HUOM! Vesijumppa jatkuu Kalevan uimahallin remontin valmistuttua. Hervannassa ei ole Taimin kuntosaliryhmää syksyllä tilanpuutteen vuoksi.

8 Neljä ja puoli miljoonaa askelta onneen TEKSTI: RITVA MERINEN KUVAT: 8

9 Mirja Kärnä käveli Euroopan läpi. Hän aloitti elokuussa 2013 Suomen Hattulasta ja saapui perille Atlantin rannalle Luoteis-Espanjan Fisterraan helmikuussa Käveltyjä kilometrejä tuli yhteensä Se tekee yli neljä ja puoli miljoonaa askelta. Kävelyn teema oli onnellisuuden etsiminen. - Toivon, että tämä minun kävelyni voisi olla myös esimerkki siitä, miten ihminen voi toteuttaa unelmiaan ja saavuttaa mahdottomalta tuntuvia päämääriä, ottamalla yhden askeleen kerrallaan ja jatkaen silloinkin, kun tekisi mieli lopettaa, Mirja Kärnä sanoo. Mirja Kärnä kertoo aikoinaan lukeneensa Paolo Coelhon Pyhiinvaelluksen ja kuuli silloin ensimmäisen kerran Santiagon tiestä. Se jäi mieleen ja herätti mielenkiinnon lähteä itsekin kokemaan tuo tie. Santiagon tie eli Pyhän Jaakobin tie (Camino de Santiago) on Ranskan rajalta Pohjois-Espanjan Santiago de Compostelaan kulkeva pyhiinvaellusreitti. Reitti on lähes 800 kilometrin pituinen ja sen varrelta löytyy historiallista maamerkkiä. Niiden joukossa on sekä uskonnollisia että maallisia nähtävyyksiä. Vaellus apostoli Jaakobin hautapaikkana pidettyyn Santiago de Compostelaan oli tärkeä pyhiinvaellusreitti jo keskiajalla. Tätä tietä kulkee edelleen yli patikoijaa vuosittain. Vuonna 2010 Mirja Kärnä käveli ensimmäisen kuukauden mittaisen pitkänmatkankävelyn. Sen jälkeen kävelyjä on tullut joka vuosi kolmesta viikosta seitsemään kuukauteen. Kilometrit kasvaa Mirja Kärnä on toteuttanut kävelyjään pian 7000 kilometrin edestä. Hänen reittinsä ovat olleet: Kävely 2013: km, Suomen Hattulasta Espanjan Fisterraan (7 kk), Kävely 2012: km, Ranskan Le Puyistä Espanjan Fisterraan (3 kk), Kävely 2011: 300 km, Pohjois-Espanjan rannikolla, Aviles Fisterra (3 viikkoa) ja Kävely 2010: 780 km, Ranskan Sain Jean Pied de Portista Espanjan Santiago de Compostelaan (1 kk). Hän on tämän vuoden keväällä ja kesällä jatkanut kävelyjään Suomen reiteillä. Hän myös järjestää yhteisiä teemakävelyjä. Kesällä 2014 kaikille avoimet kävelyt ovat tapahtuneet Valamon luostarin alueella, Kolin kansallispuistossa ja Turun saaristossa Kävelystä on siis tullut paitsi elämäntapa myös elämäntyö. Näiden järjestettyjen kävelyjen teemoina ovat yhteys itseen, yhteys toisiin ihmisiin ja yhteys elämään. Syvä onnellisuus Mirja Kärnää laittoi liikkeelle syvän onnellisuuden etsiminen ja mahdollisuuteen löytää se. Hänen Euroopan läpi kävelynsä teemana oli syvä, ulkoisista asioista riippumaton onnellisuus. - Minulle onnellisuus ei ole korkea onnen tunne, vaan rauha läsnä olevan hetken kanssa. Siihen liittyy syvä luottamus siihen, että elämä vie minua lopulta oikeaan suuntaan ja silloin pystyy antautumaan elämän virtaan, luottamuksella ja rauhassa. Löytyikö onni ja onnellisuus? - No se onnellisuuslihas, jota tavallaan lähdin vahvistamaan, eli rauha läsnä olevan hetken kanssa, kyllä vahvistui. Mutta siitä huolimatta tunsin ja tunnen edelleen laajan skaalan tunnetiloja, negatiivisista tunteista positiivisiin. Ainoa ero on, että en kiinnity niihin niin paljon kuin ennen, ajattelen kaikkien tunteiden olevan vieraita talossani. Kaikki ne ovat tervetulleita vieraakseni ja ne saavat olla niin kauan kuin parhaaksi näkevät. Minä katselen niitä ja kuuntelen, mitä sanottavaa niillä minulle on. Silloin tunne ei pääse hukuttamaan alleen niin pahasti kuin silloin, kun siihen uppoutuu. Lupa luovuttaa Ei kävelymatka ollut koko ajan yhtä juhlaa ja upeaa oivallusta. Vaikeitakin Espanjassa nuolet ja asetellut kivet näyttävät pyhiinvaeltajille tietä. hetkiä tuli. Kävelyn aikana tärkeäksi ja merkittäväksi tulivat perustarpeiden - mistä ruokaa ja suojaa? - täyttäminen ja niihin liittyivät myös vaikeimmat hetket. - Vaikeinta konkreettisesti oli Itä-Ranskan majoitusten löytyminen. Lähetin teltan Ranskaan saapuessani postilla Suomeen, sillä ilmat kylmenivät. Itä-Ranskassa hostelli- ja B&B-majoitustarjonta oli vähäistä ja niiden vähäistenkin paikkojen löytäminen oli ranskaa ja saksaa taitamattomana vaikeaa. Tämän etapin aikana Mirja Kärnä kertoo omien pelkojen tulleen tutuksi nimenomaan liittyen perustarpeiden täyttämiseen. - Tajuttuani Itä-Ranskan majoitustilanteen, kävelin muutaman päivän stressissä ja suorittaen. Lopulta annoin itselleni periksi ja luvan lopettaa kävelyn kesken. Tämän luovuttamisluvan antamisen jälkeen pää alkoi taas toimia: - Kun olin antautunut tilanteelle ja heittänyt kädet ilmaan, mieleni sai tilaa toimia luovasti. Keksin, että voin kulkea junalla ja autolla päivän kävelyn päätepisteestä majapaikkaan ja pala- 9

10 Nousu Cabeirolle ta seuraavana aamuna takaisin. Ja niin minä tein ja kävelymatka jatkui. Kävelyn hienoimmat hetket tulivatkin sitten näiden epätoivon hetkien jälkeen. Kun hän oli päässyt tarpomaan läpi Itä-Ranskan henkisen Siperian, oma mieli rauhoittui ja tuli hyvin vahvasti läsnä olevaksi. Etelä-Ranskassa oli majoitusta, merkitty reitti ja kauniit maisemat puhtaassa luonnossa ja vuoristossa. - Se pätkä oli matkan henkisin osuus ja oma yhteys elämän näkymättömään ja selittämättömään puoleen vahvistui. Koin sen pätkän myös luovuuden puolesta todella hyvänä. Siellä oma kirjoitus oli vaivatonta ja sujuvaa. - Myös Espanjan viimeinen pätkä ja siellä vaeltavat muut ihmiset olivat hieno kokemus. Oli oikeastaan palkinto saada jakaa viimeiset melkein tuhat kilometriä muiden vaeltajien kanssa, kun sitä ennen olin kävellyt lähes erakkona. Kysymykseen pelottiko yksin kävely, hän myöntää välillä pelottaneenkin. - Mutta kun riittävän monta kertaa on naamatusten omien pelkojensa kanssa, ymmärtää, että ne ovat pääasiassa mielen kehittelemiä tarinoita, eivät todellisia vaarallisia tilanteita. Loppumatkasta tuntui, että pelko ei enää kontrolloinut eikä vaikuttanut. Tapasin Ranskassa erään pitkänmatkan vaeltajan ja hän kysyi, joko olen kokenut pelottomuuden. Pystyin sanomaan, että kyllä. Se taitaa olla sitten aika peruskokemus, kun riittävän kauan vaeltaa itsensä kanssa. On vain tämä hetki Kävely oli matka omaan itseensä ja oivaltamista. Mirja Kärnä uskoo, että pienet havahtumiset kävelyn aikana olivat jotain, joiden ymmärtäminen jatkuu vielä kauan. - Yksi tärkeimmistä oivalluksista kävelylläni oli, että me kaikki ihmiset olemme riittävän hyviä juuri niin kuin olemme. Ei ole mitään pistettä, mihin meidän tulisi ponnistella, vaan tämä hetki ja tämä tilanne on absoluuttisella tasolla juuri niin täydellinen kuin se on. Tiedän, että tämä kuulostaa kummalliselta, eikä se oivallus tarkoita passiivisuutta, vaan antautumista elämälle ja siinä ilmenevälle hetkelle - oli se sitten millainen tahansa niin sanotusti ulkopuolisin silmin. Mielenterveydelle matka teki todella hyvää: - Mieli rauhoittuu kävellessä ja luonto ympärillä tekee sen, että turhat draamalliset mielen koukerot alkavat vähitellen sulaa pois ja tilaa jää olemiselle, mikä tekee hyvää. Estaing (Aveyron), Ranskassa 10

11 Tie askelille Ranskassa. Mirja Kärnä huomasi myös, että toisten ja myös itsensä tuomitseminen väheni. - Jokainen me teemme parhaamme, niillä eväillä ja niillä korteilla, jotka siinä meidän elämänpöydässämme milloinkin on. Absoluuttisella tasolla tarkasteltuna ei ole olemassa paremmuutta tai huonommuutta, on vaan elämän eri ilmenemismuotoja, yhtä kaikki samanarvoisia. Yksinäisyyden kestäminen on myös asia, jota varmasti moni pohtii miettiessään Mirjan matkaa. Hän itse sanoo, ettei juurikaan kokenut olevansa yksinäinen, vaikka olikin hyvin paljon yksin. - Tässä oli suuri ero siihen verrattuna siihen, kun kävelin vuonna 2010 ensimmäisen kävelyn. Silloin ympärilläni oli paljon ihmisiä, mutta minä koin yksinäisyyttä. Nyt vuonna 2013 kävelin suurimman osan seitsemästä kuukaudesta yksin, mutta en juuri kokenut yksinäisyyttä. Ajattelen, että yksinäisyyden kokemus tulee siitä, jos meillä ei ole syvää yhteyttä sisimpäämme, omaan itseemme. Kun meillä on syvä yhteys itseemme, ei yksinäisyys tule vieraaksemme. Mirja Kärnä on heittäytyjä ja onnellisuuden etsijä. Hän aloitti elokuussa 2013 kävelyn Suomesta Espanjaan. Kävely alkoi Hämeenlinnan läheltä Hattulasta ja sen tavoitteena oli saavuttaa Atlantin rannikolla sijaitseva Fisterra. Mirja Kärnä saavutti Määränpäänsä Suomessa Mirja Kärnä käveli viikon ajan Helsinkiin ja jatkoi sieltä laivalla Saksan Travemündeen. Saksasta kävely eteni Luxemburgin kautta Itä-Ranskaan ja sieltä Etelä-Ranskan Le Puyihin, josta alkoi merkitty pyhiinvaellusreitti nimeltä Via Podiensis. Reitti vei Ranskan ja Espanjan rajalle, josta matka jatkui Espanjan suosittua pyhiinvaellusreittiä camino el Francesia pitkin Santiago de Compostelaan ja sieltä määränpäähän Fisterran rannikkokaupunkiin Atlantin rannalle. Mirja Kärnä käveli yhteensä kilometriä, jonka lisäksi kokonaiskilometreihin tuli tuhannen kilometrin laivamatka Suomesta Saksaan. Keskimäärin kävely eteni 17 kilometriä päivässä. Lepopäiviä hän piti yhteensä 40. Majoituksesta suurin osa oli pyhiinvaeltajien majataloissa ja ostelleissa sekä pieni osa hotelleissa, teltassa sekä majapaikan vaeltajalle tarjonneiden yksityisten ihmisten kodeissa. Kävelyä ennen hän perusti HappyHuman.fi -yrityksen. Ammatilliselta taustaltaan Mirja Kärnä on kulttuurituottaja. Hän on tuottanut mm. teatteria ja tapahtumia, esimerkiksi Tampereella Vihan Päivät draaman. Hän on toiminut myös improvisaatio-opettajana sekä suomen että englannin kielellä.

12 Ajankohtaisia asioita SOSIAALIHUOLLON SARALTA Aikuissosiaalityön kehittämishanke SOS II (Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä) käynnistyi jatkona SOS I:lle. SOS II kuuluu Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaan ja hanke toimii Väli-Suomen alueella. Pirkanmaan kunnista mukana ovat Tampere, Orivesi, Kangasala, Hämeenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Sastamala, Vesilahti sekä Kanta-Hämeen kunnista Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Hausjärvi sekä Riihimäki. Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä työskentelee viisi projektityöntekijää sekä projektipäällikkö. SOS II -hankkeen tavoitteena on aikuissosiaalityön kehittäminen, asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen heidän omissa palveluprosesseissaan ja palveluiden kehittämisessä yhdessä ammattilaisten kanssa. Hankkeessa kannustetaan ammattilaisia kehittämistyöhön, oman työn tutkimiseen ja aikuissosiaalityön ajankohtaisten ilmiöiden esiin tuomiseen. Perustoimeentulotuki Kelaan Perustoimeentulotuen käsittely siirretään Kelalle vuoden projektipäällikkö TUULA TUOMINEN projektityöntekijät MIA MÄKI-FRÄNTI SAMULI PIETILÄ 2017 alusta. Hallitus päätti asiasta kehysriihessä Uudistuksen tarkoituksena on vähentää kuntien tehtäviä ja parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta tuen saamisessa. Nykyisin suurin osa toimeentulotukipäätöksistä tehdään kirjallisten hakemusten perusteella asiakasta tapaamatta. Näin tapahtuu myös Tampereella. Sähköinen toimeentulotuen hakeminen on samoin otettu monessa kunnassa käyttöön, myös Tampereella. Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa, että perustoimeentulotuki ei tule jatkossakaan olemaan automaattisesti kuukausittain suoritettava etuus vaan se myönnetään hakemuksen perusteel- 12

13 la. Tuki normitetaan yhtenäisemmäksi siten, että kuntakohtaiset erot vähenisivät ja kansalaisten yhdenvertaisuus paranisi. Uudistuksen jälkeenkin kuntien sosiaalityöntekijät päättävät harkintaa edellyttävästä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Kelan etuuskäsittelyssä varmistetaan asiakkaiden ohjaus sosiaalipalvelujen piiriin yhteisesti sovituin perustein. (Lähde: view/ , viitattu ) Kyseinen päätös on herättänyt työntekijöissä ja asiakkaissa ristiriitaisia tunteita. Toisaalta työntekijät toivovat, että kyseinen muutos antaa heille nyt enemmän aikaa tehdä varsinaista sosiaalityötä ja tavata asiakkaita enemmän, mutta toisaalta mietityttää tavoitellaanko tällä säästöjä henkilöstön määrissä ja mitä tapahtuu isolle etuuskäsittelijöiden joukolle? Lisäksi monella on herännyt huoli asiakkaista: miten turvataan sosiaalityön tarpeessa olevien asiakkaiden ohjaaminen sosiaalityöntekijöille ja miten toimii esim. maksusitoumukset tai muut kriisitilanteet jatkossa? Tässä vaiheessa ei asiasta ja menetelmistä ole saatavilla lisätietoa joten ei auta muu kuin odotella. Uusi sosiaalihuoltolaki 2015 Uusi sosiaalihuoltolaki pitäisi tulla voimaan Laki oli laajalla lausuntokierroksella asti ja yhtenä lausunnon antajana oli Tampereen kaupunki. Laki pyrkii parantamaan asiakkaiden oikeuksia ja lisäämään osallistumismahdollisuuksia. Uusina asioina laissa määritellään erikseen mm. sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus. Laki määrittelee sosiaalisen kuntoutuksen näin: Sosiaalisella kuntoutuksessa tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. (18 lakiehdotuksesta) Laki korostaa myös kuntalaisten neuvonnan ja informaation saannin tärkeyttä monessa eri kohdassa. Lakiluonnos näyttää hyvältä. Toinen asia on, mitkä mahdollisuudet kuntien on toteuttaa kyseisiä lakipykäliä. Lain mukainen asioiden toteuttaminen edellyttää kyllä monessa kohtaa resurssien lisäystä ja suurempaa taloudellista satsausta. Odotamme mielenkiinnolla. Omalta osaltamme olemme hankkeessa huomioineet lain tuoman velvoitteen jo nyt: asiakkaiden äänen kuulemisen ja osallistumismahdollisuuksien lisäämisen, tästä esimerkkinä kokemusasiantuntijatoiminta ja asiakasraadit. Kokemusasiantuntijatoiminta SOS II-hankkeessa asiakkaat nähdään tärkeinä palveluiden kehittäjinä muiden kehittäjien rinnalla ja heistä käytetään käsitettä kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen aikuissosiaalityön kehittämiseen perustuu heidän omakohtaisiin kokemuksiinsa ja kokemustietoon. Kokemusasiantuntijat ovat sosiaalityön palveluita tuntevia asiakkaita. Kokemusasiantuntijoilla on tai on ollut asiakkuus Tampereen aikuissosiaalityössä, lapsiperheiden sosiaalityössä, Toimeentulotuen yksikössä tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Kokemusasiantuntijat tuovat esiin asiakkaan ääntä ja heillä on halua ja intoa vaikuttaa sosiaalipalveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Olennaista on, että näkemystä ja kokemusta omaavat motivoituneet asiakkaat saavat osallistua palveluiden kehittämiseen yhdessä ammattilaisten kanssa. Kokemusasiantuntijuus perustuu henkilökohtaiselle kokemukselle, joka rakentuu sosiaalisten prosessien kautta samassa asemassa olevien kanssa. Kokemusasiantuntijatoiminnassa on kyse myös heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä, se perustuu vapaaehtoisuuteen ja toimii asiakkaille sosiaalisena kuntoutuksena. Sosiaalityön kokemusasiantuntijat toimivat erilaisissa tehtävissä. He käyvät kertomassa omaa elämäntarinaansa tai kokemuksiaan palveluiden käyttäjinä oppilaitoksissa ja eri viranomaistahoilla erilaisissa seminaareissa, koulutuksissa ja luennoilla. Kokemusasiantuntijat toimivat asiantuntijoina opinnäytteissä, tutkimuksissa, esitteiden sekä asiakaskyselyiden laadinnoissa ja asiakkaan näkökulman esiintuojina johtoryhmissä, ohjausryhmissä, asiantuntijaryhmissä, hankepäivillä sekä muissa työryhmissä. Lisäksi kokemusasiantuntijat ovat antaneet lehti- ja radiohaastatteluita, olleet mukana sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnassa ja asiakasfoorumeissa. Kokemusasiantuntijoille maksetaan rahallinen korvaus esiintymisistä ja muista toimeksiannoista. Sosiaalityön kokemusasiantuntijat ovat käyneet SOS II -hankkeen ostaman kokemusasiantuntijakoulutuksen TAKK:ssa. He ovat opiskelleet ja reflektoineet mm. kokemusasiantunti-

14 jan oman elämäntarinan kerrontaa, julkista esiintymistä, omaa kokemusta asiantuntijuuden perustana sekä puheharjoituksia. Koulutuksella vahvistetaan asiakkaan osallisuutta ja tuodaan esille asiakkaan näkemystä. Tällä hetkellä koulutettuja sosiaalityön kokemusasiantuntijoita on noin kymmenen. SOS II -hanke on rekrytoinut uusia asiakkaita kevään 2014 aikana. Seuraava kokemusasiantuntijakoulutus alkaa elokuussa. Koulutus on kestoltaan yhdeksän puolta päivää, kerran viikossa ja kouluttajana toimii TAMK. Kokemusasiantuntijatoiminnasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä SOS II -hankkeen työntekijöihin. Asiakkaan kohtaamisen koulutus Sarviksen sosiaaliaseman työntekijäkyselyissä on noussut esiin toiveita erilaisten koulutusten järjestämiselle. Keväällä 2014 SOS II -hankkeen projektityöntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa virisi idea järjestää yhdessä koulutusta sosiaaliaseman henkilöstölle. Kokemusasiantuntijoiden kokemusten mukaan työntekijän ja asiakkaan välisellä kohtaamisella on saattanut olla hyvinkin merkittävä rooli asiakkaan eri elämäntilanteiden muutosvaiheissa, siksi tämä aihe on noussut useissa eri tilanteissa esiin. Nyt olikin oiva tilaisuus järjestää sosiaaliaseman henkilöstölle koulutus asiakkaan kohtaamisesta. Koulutus suunniteltiin yhdessä hankkeen työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Koulutuksen järjestämisestä ja toteutuksesta vastasivat hankkeen henkilöstö ja osallistumiseen halukkaat kokemusasiantuntijat. Tämä oli yksi uusi työskentelymuoto kokemusasiantuntijoiden kanssa. Asiakkaan kohtaamisen koulutuksessa käytiin läpi omaelämänkerroin kokemusasiantuntijoiden hyviä ja huonoja kokemuksia asioinnista työntekijän luona. Lisäksi kokemusasiantuntijat esittivät kaksi eri draamaa: positiivisen ja negatiivisen kohtaamiskokemuksen sosiaalitoimistossa. Jälkeenpäin tilanteet käytiin yhdessä läpi. Palaute osallistujilta on ollut erittäin positiivista. Koulutusta tullaan järjestämään myös jatkossa. Yhteistyö Unton kanssa Keväällä 2014 sosiaalityön kokemusasiantuntijat aloittivat yhteistyön Sarviksen sosiaaliaseman uusien toimeentulotukiasiakkaiden yksikön (Unto) kanssa. Kyseisessä yksikössä asioivat kaikki tamperelaiset toimeentulotuen asiakkaat, jotka hakevat ensimmäistä kertaa toimeentulotukea tai eivät ole hakeneet tukea yli kahteen vuoteen. 14

15 Toimeentulotuen hakeminen ensimmäistä kertaa on usein herkkä tilanne asiakkaalle ja sosiaalialan ammattilaisen on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakkaan kohtaamiseen. Tämän vuoksi sosiaalityön kokemusasiantuntijat ja Unton henkilökunta tapasivat ja keskustelivat yhteisesti siitä, mitä asioita on erityisesti otettava huomioon uusia toimeentulotuen asiakkaita kohdatessa. Yhteisessä keskustelussa nousi esiin monia hyviä asioita. Kokemusasiantuntijat painottivat sitä, että asiakkaille saattaa tapaamisella tulla informaatioähky. Kenelle tahansa voi olla vaikea sisäistää kaikkia asioita, joita tapaamisella käsitellään. Kokemusasiantuntijat neuvoivat työntekijöitä tekemään suullisen yhteenvedon tapaamisen päätteeksi varmistaakseen, että asiakas on ymmärtänyt mitä tapaamisen jälkeen tulee tehdä. Asiakkaalle tulisi myös kirjoittaa työntekijän käyntikortin taakse Top 5 - asiat, mitä muistaa tehdä tapaamisen jälkeen. Usein ohjeet kirjoitetaan toimeentulotukipäätökseen viranomaiskielellä, joka ei helposti avaudu asiakkaalle. Muutenkin kokemusasiantuntijat painottivat sitä, että tapaaminen on ainutlaatuinen kohtaaminen asiakkaalle. Tällä ei välttämättä ole aiempaa kokemusta asioinnista sosiaalitoimessa ja moni voi tarpeettomasti kokea sen nöyryyttävänä. Jokainen asiakas on kohdattava kunnioittavalla tavalla. Kokemusasiantuntijat ja Unton työntekijät pitivät tapaamista hyödyllisenä. Untossa otettiin heti käyttöön isommat käyntikortit, joiden taakse työntekijät alkoivat listata Top 5 - asioita. Myös muut Sarviksen sosiaaliaseman työntekijät ovat ottaneet käyntikortit käyttöönsä. Tapaamisessa nousi muitakin vinkkejä, jotka siirtyivät käytännön työhön. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa syksyllä mm. siitä, miten kohdata yrittäjätaustainen asiakas. Kokemusasiantuntijoilla ja heidän tuottamalla asiantuntijuudella on paikka sosiaalityössä. He tuovat esiin näkökulmia, joita ammattilaiset eivät välttämättä huomaa työskennellessään samojen asioiden piirissä joka päivä. Lisäksi asiakkaan asemaan asettuminen ei aina ole niin yksinkertaista. Yhteisellä työskentelyllä pystymme rakentamaan sosiaalityön palveluista entistä asiakasystävällisempiä ja auttavimpia. Lisätietoa SOS II - Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä -kehittämishankkeesta ja työntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta:

16 Espanjalainen O l i v i a F. C a b e l l o s kirjoitti kirjan SUOMALAISESTA RAKKAUDESTAAN KAISA VUORINEN Olili on utelias ja seikkailunhaluinen tyttö, joka asuu Espanjassa. Hän tykkää matkustamisesta ja tutkii mielellään maailmaa. Olilin tarina alkaa Suomesta. Mutta mikä kumma toi tämän pienen tytön Espanjasta kauas pohjoiseen, Suomeen? Olili on kirjailija Olivia F. Cabellosin luoma hahmo. Olivia työskentelee viihdealalla viestintäpäällikkönä ja päivätyönsä ohella hän kirjoittaa mielikuvituksellisia Olili-tarinoita esiteini-ikäisille. Olivian ensimmäinen kirja, Olili and Love in Finland ( Olili ja rakkaus Suomessa ), perustuu hänen omaan rakkaustarinaansa suomalaisen pojan, Teron, kanssa. Kaikki alkoi päiväkirjasta Olivia syntyi Madridissa, Espanjassa. Jo pienestä tytöstä alkaen hän on päässyt matkustamaan perheensä kanssa ympäri maailmaa. Hänelle on aina ollut luontevaa ilmaista itseään kirjoittaen. Kuusivuotiaana hän alkoi kirjoittaa päiväkirjaa, ja tapa on jatkunut näihin päiviin asti. Olen luonteeltani tarkkailija ja rakastan kirjoittaa siitä, mitä ympärilläni tapahtuu, mitä tunnen ja näen, kertoo Olivia. Ystävyys syvenee rakkaudeksi Eräänä päivänä Olivian tie vei Suomeen. Ennen matkaansa hän oli ollut muutaman vuoden ajan kirjeenvaih- 16

17 Olivia F. Cabellos on kosmopoliitti, joka kirjoittaa mielellään näkemästään. dossa suomalaisen Teron kanssa, ja Teron perhe kutsui hänet vierailemaan Suomeen. Ensin Tero vaikutti ujolta ja etäiseltä, aivan kuten suomalaiset usein ensikohtaamisella saattavat vaikuttaa. Tästä huolimatta Olivian ja Teron kirjeenvaihdossa syntynyt ystävyyssuhde pysyi, ja he jatkoivat kirjeenvaihtoaan. Yhteydenpito jatkuikin vuosia, joskus tiheämmin ja joskus harvemmin. Kirjeet vaihtuivat sähköposteihin samalla kun nuoret kasvoivat aikuisiksi. Molemmat elivät elämäänsä ja arkeaan, työpaikat ja ihmissuhteet vaihtuivat, mutta he eivät koskaan unohtaneet toisiaan. Lopulta elokuussa vuonna 2007 Olivia ja Tero ymmärsivät, että heidät oli tarkoitettu toisilleen. Tästä elokuisesta päivästä lähtien he ovat olleet yhdessä. Sattumat tekevät unelmista totta Se, kuinka Olivia päätyi kirjoittamaan kirjan omasta rakkaustarinastaan, on myös tarinan arvoinen. Päätin, että rakkaustarinamme on niin tärkeä, erityinen ja kiinnostava, että siitä voisi kirjoittaa kirjan. Haluan todellakin, että lapsemme saavat tulevaisuudessa tietää, kuinka heidän vanhempansa tapasivat, Olivia perustelee. Ensin Olivia kirjoitti noin 50 sivua ja jätti käsikirjoituksen omalle tietokoneelleen. Ikäväksi onnettomuudeksi hänen kodissaan syttyi tulipalo, jossa hän menetti lähes kaiken omaisuutensa. Kuin ihmeen kaupalla kaikki hänen lapsuutensa muistot, kirjeet ja valokuvat pelastuivat, samoin kirjan käsikirjoitus. Olivia tapasi kirjan kuvittajan, Ana Junqueran, sattumalta matkallaan Suomeen. Ana oli vaikuttunut Olivian ja suomalaisen pojan rakkaustarinasta, joten Olivia antoi Analle kirjansa käsikirjoituksen luettavakseen. Muutama viikko myöhemmin Olivia sai Analta hämmästyttävän yhteydenoton. En uskonut aluksi silmiäni. Olili and Love in Finland oli jo herännyt henkiin, muistelee Olivia. Ana oli luonut kauniita kuvituksia Olivian tarinan innoittamana. Kun Olivia sai kustannussopimusehdotuksen kustantajalta, hänellä ei käynyt hetkeäkään mielessä kieltäytyä. Se oli yksi elämäni onnellisimmista päivistä. Olin aina haaveillut tulevani kirjailijaksi, ja tuon haaveen toteutuminen oli yhä vain lähempänä. Tuo sopimus oli alku hänen kirjailijanuralleen, ja tähän päivään mennessä hän on ehtinyt julkaista jo kuusi kirjaa, joissa kaikissa Olili seikkailee pääosassa. Lama koettelee Espanjan taloutta Kuten monet muutkin Euroopan maat, myös Espanja kamppailee taloudellisten ongelmien kanssa. On ikävä nähdä ystävien ja sukulaisten painivan työttömyyden kanssa. Työttömyys voi osua kohdalle tällä hetkellä ihan kenelle tahansa. Espanjassa on pitkät perin- Olili-kirjojen ensimmäisessä osassa Olili matkustaa Suomeen. 17

18 teet hyväntekeväisyystyöllä, ja vaikeina aikoina hyväntekeväisyys nousee erityiseen arvoonsa. Olivia kertookin, että monet eläkeläiset omistavat aikaansa hyväntekeväisyydelle, esimerkiksi auttamalla päivähoitopaikoissa. Myös ruoan lahjoittaminen on kasvussa, ja auttamishalu näkyy myös siinä, että Espanja on kärkisijoilla verenja elintenluovutustilastoissa. Olivia on osallistunut hyväntekeväisyyteen lahjoittamalla neljän ensimmäisen kirjansa ensimmäisistä painoksista saadut tuotot Fundación Juegaterapia -järjestölle. Järjestö auttaa syöpään sairastuneita lapsia järjestämällä heille erilaista vapaa-ajantoimintaa. Olivia on kohdannut syöpää lähipiirissään niin lapsilla kuin aikuisilla. Lahjoittamalla kirjatuottonsa hän halusi tukea Fundación Juegaterapia -järjestöä, sillä hän arvostaa suuresti sen tekemää työtä. Tarinat ja seikkailut jatkuvat Olivia pursuaa edelleen innokkuutta ja halua jatkaa Olilin tarinaa. Niin kauan kuin lapset ja perheet jaksavat lukea Olilin seikkailuja, lisää tarinoita tullaan julkaisemaan, lupaa Olivia. Koska Suomella on erityinen paik- ka hänen sydämessään, hän haluaisi nähdä tarinat joskus vielä julkaistuna suomeksi. Suomessa julkaisua odotellessaan Olivia (ja Olili) jatkaa matkustelua ja seikkailujaan ympäri maailmaa löytääkseen uusia inspiraation lähteitä. Olili-kirjat ovat kaksikielisiä, mikä mahdollistaa myös kielen opettelun hauskojen tarinoiden lomassa. Olivia F. Cabellos on julkaissut yhteensä kuusi Olili-kirjaa: Olili and Love in Finland ( Olili ja rakkaus Suomessa ) Olili and Lolo The Ghost ( Olili ja Lolo-kummitus ) Olili goes to Summer Camp ( Olili menee kesäleirille ), Olili and Her Granny s Recipes ( Olili ja isoäidin reseptit ) Olili and her Best Friend Miki ( Olili ja hänen paras ystävänsä Miki ) Olili and Her Secret Apartment ( Olili ja hänen salainen asuntonsa ) Kaikki kirjat ovat luettavissa sekä englanniksi että espanjaksi. Kirjoissa on mukana ainutlaatuinen 3D-teknologia, joka saa kirjan hahmot elämään mobiilisovelluksen avulla. Lisää tietoa Olili-kirjoista löytyy nettisivuilta ja Facebookista, ja 18

19 Katsellaan toisiamme silmiin, pyytää TERAPIA-ALPAKKA BINGO RITVA MERINEN Sastamalassa sijaitsevasta Teralpasta tulevat alpakat ovat vierailleet erilaisissa laitoksissa, toimintapäivissä, päiväkodeissa ja tapahtumissa. Alpakat tuodaan asiakkaiden luokse. Ne antavat elämäniloa ja vaihtelua päivään. Mukana tuotava eläin valitaan tilanteen luonteen mukaan. Vanhainkotiin varataan rauhallisen ja verkkaisesta olemisesta nauttivan eläimen, kun taas päiväkodin toimintapäivässä saattaa esiintyä agilitymestari. Mielenkevennystä Tallipihalla tapahtumaan tuotiin tilan kaikki kolme alpakkaa: Lumo, Filippa ja Bingo. Tilan emäntä Virpi Sten kertoo alpakoistaan: Lumo on paitsi suurikokoinen, se on näistä vilkkain eikä paljon ehdi pysähtyä. Lumo on myös emä, eli naaraspuolinen. Luulen, että Lumon laamaisoäidin veri pistää siihen vauh- tia. Laamaperintönä se on saanut myös suuren kokonsa. Alpakat ovat yleensä alle metrin säkäkorkeudeltaan. Filippa on väriltään musta ja se on lauman pienin ja arin. Yleensä se kulkee tiiviisti Bingon kyljessä. Teralpan alpakkalauman johtaja on Bingo. Bingo on väriltään ruskea ja sukupuoleltaan orhi. Täytyyhän sen vähän luotsata noita emä-puolia. Bingo on todella rauhallinen, mutta Lumon kanssa se saa touhottaa, jos siltä tuntuu. Kerran Bingo lähti vähän hortoilemaan Lumon kanssa. Filipalla tuli niin kova hätä, että se alkoi tuijottaa ikkunaa ja kuvitteli, että siellä heijastuskuvassa on toinen alpakka. Sille se sitten ynisi jotain alpakkakielellä siihen saakka, että toiset tulivat takaisin. Nämä ovat tosi kilttejä, eivätkä ne yleensä karkaile mihinkään. Aitaus omalla tilalla on lähinnä siksi, että muut pysyvät poissa ei Bingo-alpakka niinkään, että nämä karkaisivat Vaikka alpakat kovasti tykkäävät ihmistä, eivät ne ole onnellisia ilman toisia alpakoita. Alpakat ilahtuvat toisistaan ja yhdessä ne haluavat ilahduttaa muita. Läsnäolollaan ne rauhoittavat ja antavat positiivista hyväksyntää kaikille. Siksi niitä käytetään eläinavusteisessa terapiassa. Bingon ja kavereiden viereen voi mennä koska vaan, silittää vähän pehmeän karvan peittämää kylkeä ja olla vaan rauhassa. Alpakat haluavat katsella silmiin. Se on niille ihan elinehto. Bingo kääntää päätään rauhallisesti ja ottaa lämpimän katsekontaktin suurilla ruskeilla silmillään. Katse on syvä ja ystävällinen. Bingon kanssa on kiva katsoa silmiin. KUVA: RITVA MERINEN? MIKÄ Alpakka on eteläamerikkalainen kamelieläin. Alpakoiden turkin väri on yksivärinen tai kirjava, perusväreinä ovat valkoinen, ruskea, harmaa ja musta. Täysikasvuisen alpakan säkäkorkeus on alle metrin ja paino kg. Alpakka, samoin kuin laamakin, on kesytetty kotieläimeksi ainakin 5000 vuotta sitten. Alpakasta on kaksi päätyyppiä: pörröinen huacaya ja suoravillainen suri. Huacaya-tyyppi pärjää Suomen oloissa talvellakin, surin suora villa saattaa kastua ja se on herkempi palelemaan huonolla ilmalla. Alpakoiden perusvärejä on 22, ja perinteinen tapa villankäytössä on ollut luonnonmukaisten värien käyttö. Nykyisin valkoista villaa myös värjätään. Alpakoita ja laamoja käytetään paitsi villantuottajina myös maatilamatkailussa, lemmikkeinä, maisemanhoitajina ja terapiaeläiminä. Maisemanhoitoon ne sopivat siksi, että ne ylettyvät korkeammalle kuin lampaat, eivät pehmeillä anturoillaan jätä jälkiä maastoon ja lisäksi ne ovat niin hiljaisia, että niitä voi pitää alueilla, joissa ei saa tulla häiriötä kuten koulujen, sairaaloiden, hautausmaiden ja vastaavien lähellä. Alpakka ääntelee ynisemällä. Terapia-alpakat valitaan tehtäväänsä niiden luonteen ja olemuksen mukaan. Ammattiterapeutti voi valita kutakin kertaa varten sopivat eläimet ALAT-koulutetun eläinten ohjaajan katraasta. Eläimen tulee myös itse pitää terapiaeläimen työstään. Terapia-alpakat ja -laamat ry kouluttaa eläinten ohjaajat toimimaan yhteistyössä terapeuttien kanssa, valmentamaan omat terapiaeläimensä fyysisesti ja psyykkisesti vaativaan työhön sekä kehitti alpakoille ja laamoille testin, jonka läpäisseet ovat valmiita eläinavusteiseen terapiaan. ALAT-sertifioitu alpakka tai laama on turvallinen ja vahvahermoinen kaikenlaisissa yleisötapahtumissa. ALAT-ohjaajalla on yhdistyksen antamat velvoitteet koko tallinsa eläinten terveydenhoidosta ja -valvonnasta.

20 Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Välistävetotaktiikka Toisilla tyypeillä on niin kova kiire lipoa kermat jonkun kolmannen kakusta, ettei heille jää aikaa miettiä oman elämän katkeruuden todellista lähdettä. Sen sijaan he pöyristelevät sitä, miten elämä ja kanssaihmiset ovat kovia. He ovat niin sokaistuneita omien soppiensa hämmentelystä, etteivät ole koskaan huomanneet, että myös heillä on omat kakkutarpeensa, täytyy vain keksiä sopiva resepti! Varastettu teoksesta, Kakkumestarin säkeet, s Tuho Työlästä Lähes itseään täynnä olevat pururatamuurahaiset kulututtavat kenkäkiertotietä. Päivinen Timo Laine liplattaa, rantakiven välissä eroosiota Pirjo Ekola 20

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014 Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen SOS hanke SOS I 2011-2013 SOS II 2013-2015 (31.10.2015 asti)

Lisätiedot

Asiakasraati. Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Frenckellin konttori, Puutarhakatu 2. Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit

Asiakasraati. Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Frenckellin konttori, Puutarhakatu 2. Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit Asiakasraati Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Frenckellin konttori, Puutarhakatu 2 Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit Minna toimi puheenjohtajana ja Mia sihteerinä. 2. Esittelykierros

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Asiakasraati. Muistio

Asiakasraati. Muistio Asiakasraati Aika: Torstai 21.11.2013 klo 14-16 Paikka: Hatanpään pirtti, Hatanpään puistokuja 10 Paikalla: Projektityöntekijät Samuli Pietilä ja Mia Mäki- Fränti Muistio 1. Kokoontuminen ja kahvit - Samuli

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä. 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö

Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä. 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö Miksi Kelan kanssa yhteistyöhön? Toimeentulotuen kasvavat asiakasmäärät (8-9 % vuosikasvu)

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Tää on tällästä reunalla elämistä koko ajan. Espoon keskuksen aikuissosiaalityön asiakasraadin kokemuksia aikuissosiaalityöstä ja toimeentulotuesta

Tää on tällästä reunalla elämistä koko ajan. Espoon keskuksen aikuissosiaalityön asiakasraadin kokemuksia aikuissosiaalityöstä ja toimeentulotuesta Tää on tällästä reunalla elämistä koko ajan. Espoon keskuksen aikuissosiaalityön asiakasraadin kokemuksia aikuissosiaalityöstä ja toimeentulotuesta Johtava sosiaalityöntekijä Marja Koskenalho & Sosionomiopiskelija

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0 Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementti Louhela ry Päätavoite KEHITTYVÄ OLOHUONEVERKOSTO VAHVISTAA TOIMINTAKYKYÄ, OSALLISUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄYTTÄ

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Kansainvälinen harjoittelu. Jukka Inget TTE8SN2 Jaakko Hartikka TTE9SNL

Kansainvälinen harjoittelu. Jukka Inget TTE8SN2 Jaakko Hartikka TTE9SNL Kansainvälinen harjoittelu Jaakko Hartikka TTE9SNL Vaihtoon hakeminen ja alkujärjestelyt Minulla oli kauan ollut sellainen etäinen haave vaihdosta ja usein ajattelin, että olisi mukava lähteä mutta se

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n.

KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n. KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 28.6.-1.7.2012 RETRIITIN TEEMAT JA HARJOITUKSET TORSTAI on

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot