kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 24. vuosikerta Nro 3/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 24. vuosikerta Nro 3/2014"

Transkriptio

1 kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 24. vuosikerta Nro 3/2014

2 Taimin yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: Puhelinnumerot Toimisto Marika Vartiainen, toiminnanjohtaja Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo Muuten olohuone avoinna ma-pe klo 15-18, la-su klo Kohtaamispaikka avoinna alkaen klo Sähköpostiosoitteet Toiminnanjohtaja Toimisto Puheenjohtaja Toiminnan koordinaattori Jäsentoiminnan ohjaaja Kipunoita-lehti Taimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikottain yli 40 erilaista vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää. Lähes kaikki Taimin toiminta on kaikille avointa. Ruusantaloon on helppo tulla.

3 kipunoita 3 / 2014 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry Ruusantalo, Koulukatu 11, Tampere, Taimi ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Päätoimittaja Marika Vartiainen puh Toimitussihteeri Ritva Merinen puh Kiitokset kielihuollosta vastanneille Annalle ja Kirstille! Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1800 kappaletta. Seuraava Kipunoita 4 / 2014 ilmestyy viikolla 45 Juttutarjoukset viimeistään mennessä osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, Tampere tai sähköpostitse: sisällys 2 Taimin esittely 3 Sisällys 4 Pääkirjoitus: Someähky 5 Taimissa tapahtuu: Nimikilpailu / Kohtaamispaikka aukeaa 6 Puheenjohtajalta: Jokainen jäsen on arvokas 7 Taimissa tapahtuu: Liikuntaryhmät 8 Neljä ja puoli miljoonaa askelta onneen 12 Ajankohtaisia asioita sosiaalihuollon saralta 16 Olivia F. Cabellos kirjoitti kirjan suomalaisesta rakkaudestaan 19 Terapia-alpakka Bingo 20 Keskiaukealla 22 Tallipihalle oli tilattu aurinko 23 Juha on klassinen tragedia 24 Retki Korkeasaareen 26 Teatteriesitys Rikki sai pohtimaan sairastumisen syitä 27 Taimissa tapahtuu: Syksyn retkiä / Taimin nimipäivä 28 Mielenterveyden ensiapukoulutusta myös Tampereella 29 Olohuoneen kesämenyy Kirje kirjailijalle 32 Taimissa tapahtuu: Johdatuskurssi / Tunnelukko-ryhmä 33 Erityisuimakortti 34 Apua ja neuvontaa elämän eri osa-alueille 36 Taimin tapahtumia / Jäseneksi liittyminen 37 Taimissa tapahtuu: Korttiryhmä / Teatteripaja 38 Toimintakalenteri 39 Kuvasivu Taimin hallitus Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jyrki Rönkkö, Anu Vähäniemi ja Tuula Tuominen Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja Jari Kataja

4 Pääkirjoitus Marika Vartiainen KUVA! Someähky Olen mielestäni sosiaalinen ihminen. Pidän ihmisten läsnäolosta, saan virikkeitä muista ihmisistä ja tunnen vajavaisuutta, jos joudun korpimökille pitkäksi aikaa. Ihmisten puhe, liike ja olemassaolo tekevät minut rauhalliseksi. Olen siis kaupunkilainen henkeen ja vereen. Siitä huolimatta, viihdyn myös metsässä. Kunhan vaan tiedän, että kohta pääsen kauppaan ja ihmisten ilmoille. Minulle ei ole tärkeää mitä muut minusta ajattelevat. Hyvä on, kyllä muiden ajatuksillakin on väliä, mutta koen olevani vapaa jatkuvan palautteen saannin kahleista. Totta kai minullekin on tärkeää, että olen hyvä ja riittävä ja tarpeellinen, mutta en usko siihen, että nämä asiat toteutuvat sen kautta mitä itsestäni sanon ja miten itseäni ilmaisen. Uskon enemmän tekojen voimaan. En halua uskoa, että olen parempi ihminen niin, että käteni ovat jatkuvasti kiinni joko näppäimistössä tai puhelimessa. Kutsukaa tätä vanhakantaiseksi tai jäykäksi, mutta minä arvostan kyläilyjä ja kahvitteluja ystävien kesken enemmän kuin sitä, että olen virtuaalisesti koko ajan läsnä ystävieni ja tuttavieni päivässä ja ensimmäisenä kommentoimassa jokaista ajassamme tapahtuvaa ilmiötä tai uutista. On tietysti hienoa, että somekulttuuri on luonut uusia työpaikkoja bloggaajille ja lisännyt ihmisten mahdollisuuksia ylittää sosioekonomisia raja-aitoja, mutta ihmisen kokonaishyvinvoinnille tällaisella jatkuvalla päivittämisellä ei voi olla hyviä seurauksia. Ymmärrän kyllä sosiaalisen median tarpeen. Ihminen on sosiaalinen olento. Me tahdomme olla yhtä, kuulua johonkin ja olla näkyviä muiden kautta. Sosiaalinen media tarjoaa meille runsaasti mahdollisuuksia olla ja rakentaa identiteettiämme. Voimme esittää itsemme niin kuin itse itsemme haluamme nähtävän. Toki teemme tätä identiteetin rakennusta myös muulla tavoin. Pukeudumme, syömme, asumme ja harrastamme asioita, joista itse pidämme, mutta myös sen vuoksi, miten haluamme muiden meidät näkevän. Someilu on valintakysymys, vaikka somekriittisyyttä joutuukin puolustamaan. Ikään kuin sinulla ei voisi olla oikeasti ystäviä, jos et halua olla aktiivinen somen käyttäjä. Mietin kuitenkin, miksi pääministerin täytyy twiitata? Eikö uskottavampaa noinkin merkittävässä asemassa olisi käyttää tiedonvälityksessä perinteisiä menetelmiä? Toisaalta ymmärrän, että kansalaisten mielipide on tärkeää poliitikolle ja sosiaalista mediaa käyttämällä päättäjä voi luoda suoran ja ajankohtaisen yhteyden äänestäjiinsä. Toisaalta toivoisin, että tässä yhteiskunnassa olisi tehtäviä ja rooleja, joissa henkilöllä ei olisi tarpeen miellyttää kaikkia, vaan riittäisi ainoastaan, että on asiantunteva ja hoitaa tehtävänsä hyvin. On kuitenkin hienoa, että meillä on suunnannäyttäjiä ja esikuvia, joita voimme kunnioittaa, arvostaa ja tavoitella. Toisaalta, on myös lohduttavaa, kun antaa itselleen mahdollisuuden riittää sellaisena kuin on. Vaikka minulle tulikin someähky, se ei tarkoita sitä, että muille tarvitsisi tulla. Ihmisten tavoittamiseksi ja paremman palvelun nimissä Taimikin liittyy syksyllä Facebookiin. Tällä tavoittelemme yhä enemmän ihmisiä toimintamme pariin ja pyrimme vastaamaan ihmisten tarpeeseen olla yhtä myös sosiaalisen median välityksellä. Eikä sitä tiedä, ehkä harkitsemme myös lintukotoon liittymistä, mikäli Twitter-kielestä poistetaan risuaidat sanojen edestä. Sosiaalista syksyä toivottaen, Marika Vartiainen 4

5 Taimissa tapahtuu RUUSANTALON TILOJEN NIMIKILPAILU Ruusantalo uudistuu Mielenterveysviikolla, kun ryhmätilat saavat uudet nimet. Ruusan Kahvilan kahvilatilalle tarvitaan uusi nimi nyt, kun tilaa käytetään Kohtaamispaikkatoimintaan. Samalla myös muut tilat nimetään yhdenmukaisesti samaan teemaan. Ehdota nimiä ryhmä- ja oleskelutiloille tai jätä ideasi yhtenäisestä teemasta toimiston postilaatikkoon tai sähköpostitse: Kilpailuun osallistujien kesken arvotaan kaksi teatterilippua Tampereen työväen Teatteriin. Muista jättää ehdotuksesi mennessä! Uudistetut nimet julkistetaan Mielenterveysviikolla (vko 47). Tilojen nimet ovat tällä hetkellä: - olohuone - yläkerran kahvilatila - takkahuone - tv-huone - kuvataidehuone - pyykkihuone - välikammari - soittohuone - nurkka KOHTAAMISPAIKKA AUKEAA Ruusan Kahvilan entinen liiketila on ollut pääasiallisesti olohuonekäytössä huhtikuusta alkaen. Syyskuusta alkaen toimintaa tullaan tilassa entisestään lisäämään. Kohtaamispaikka aukeaa arkipäivisin klo ja sulkeutuu klo Taimin toimisto on avoinna edelleen joka arkipäivä klo Olohuonetoiminta sisältyy jatkossa kiinteäksi osaksi kohtaamispaikkatoimintaa ja vertaisohjaajia on edelleen paikalla sekä arkipäivinä että viikonloppuisin. Alakerran pelitiloihin pääsee jatkossa pelaamaan biljardia kohtaamispaikan aukioloaikoina. Saamme Taimiin syksyllä myös uuden Kohtaamispaikkavastaavan. Hänestä kuulette lisää seuraavassa Kipunoita-lehdessä ja häneen pääsee tutustumaan heti syyskuun alusta alkaen. Kohtaamispaikkavastaavan tehtävänä on tuoda sisältöä ja toimintaa Kohtaamispaikkaan sekä vastata paikan käytännön asioista. 5

6 Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä Hyvät Kipunoita-lehden lukijat jataimin jäsenet. Olemme saaneet nauttia tänäkin kesänä erityisen paljon auringosta ja hellepäivistä viileän alkukesän jälkeen. Nyt on taas aika kuitenkin vähitellen kesän jälkeen palailla normaaliin päiväjärjestykseen ja asennoitua siihen, että kesäiset päivät vähenevät. Toivottavasti olette kuitenkin levänneet ja keränneet voimia syksyä varten. Oma kesäni on sujunut tiiviisti Suomen kamaralla erilaisissa kesätapahtumissa sekä muuttolaatikoita pakkaillessa. Matkani Ruusantaloon pitenee, mutta asun toki edelleen visusti Tampereella! Toukokuun 24. päivä johdin viime vuoden tapaan yhdessä ryhmänohjaaja Tuula Kauniston kanssa taimilaisten ryhmää Likkojen Lenkillä Tampereen Ratinassa ja sen ympäristössä. Lenkkeily ja kävely sujui mainiosti hyvässä seurassa ja säässä. Tuula oli askarrellut meille hauskat kiiltävät hatut lenkkipolulle. Toukokuussa pidettiin myös Mielenterveyden keskusliiton liittokokous Kuopiossa. Meitä edusti siellä kunnialla hallituksen varajäsen Jari Kataja. Jouduin lopulta tekemään raskaan päätöksen olla asettumatta ehdolle liiton hallintoelimiin. Työ- ja luottamustehtävät Tampereella pitävät minut niin kiireisenä, että minulla ei olisi ollut mahdollisuuksia käydä jatkuvasti Helsingissä kokouksissa. Harmillinen, mutta välttämätön päätös. Kesäkuun 26. päivä täysi bussillinen taimilaisia matkasi kohti Helsinkiä, Korkeasaaren eläintarhaa, Taimin perinteiselle kesäretkelle. Sää oli valitettavasti pilvinen ja sateinen. Bussissa oli kuitenkin säästä huolimatta iloinen ja rento tunnelma. Toiminnanjohtaja keräsi matkan aikana palautteita ja kehittämisehdotuksia, joita syksyn hallituksen kokouksissa käymme läpi. Lämmin kiitos kaikille kesäretkelle osallistuneille mukavasta ja iloisesta seurasta! Kesällä minulla on ollut ilo törmätä muutamiin Taimin jäseniin ja käydä syvällisiä ja luottamuksellisia keskusteluja. Olen iloinen, että Taimissa on suuri joukko pitkäaikaisia ja uskollisia jäseniä; iloitsen jokaisesta teistä. Jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä. Haluan rohkaista Sinua, joka olet jäsen, mutta et ehkä ole ollut vähään aikaan mukana toiminnassa syystä tai toisesta, tulemaan mukaan! Toimistostamme ja nettisivuiltamme saat lisätietoa syksyn toiminnastamme sekä ajankohtaisista asioista. Kotisivuiltamme voit lukea myös hallituksen päätöspöytäkirjat, jotka ilmestyvät sinne pöytäkirjojen hyväksymisen jälkeen. Hallituksen syksyn kokoukset alkavat elokuussa; syksyllä pidämme myös strategiakokouksia, joissa keskitymme erityisesti Taimin tulevaisuuden suunnitteluun. Toivotan kaikille taimilaisille ja lehden lukijoille hyvää syksyä! Minulle voi ja saa lähettää postia osoitteeseen Aila Dündar-Järvinen 6

7 Taimissa tapahtuu Taimissa pääset liikkumaan Taimissa on useita liikuntaryhmiä. Tule mukaan, ryhmät sopivat myös aloittelijoille! Keilailu-ryhmä alkaa Kaupin keilahalli, Keilakuja 1, maanantai klo Keilailuun osallistujat arvotaan. Mukaan mahtuu ohjaajan lisäksi 11 henkilöä. Ryhmäläinen maksaa 2 :n keilakenkävuokran itse. Ilmoittautumiset arvontaan viimeistään torstaina Taimin toimistoon, puh Ilmoittautuneista arvotaan osallistujat syyskuusta joulukuuhun. Etusijalla ovat he, jotka jäivät ulkopuolelle kevään ryhmän arvonnassa. Ryhmän ohjaajana toimii Mika Viksten. Lentopalloa Harjun koulu, Nokiantie 22, perjantaisin klo Ohjaajana Mika Vikstén. Pelataan hyvässä porukassa. Jumppaa Ohjaajana Tomi Suomalainen Tampereen stadion, Ratinan rantatie 1, sali 4, tiistaisin klo ja Hervannan vapaa-aikakeskus Lindforsinkatu 5, maanantaisin klo Kaikille sopivia, erilaisia jumppia. Ota mukaan oma jumppa-alusta. Salibandya Ohjaaja Tomi Suomalainen Nääshalli, Näsijärvenkatu 8, liikuntasali tiistaisin klo Mukaan pelaamaan voi tulla vaikka ei olisi ennen pelannutkaan. Mailat löytyy talon puolesta. Mukaan omat sisäpelikengät ja vaatteet. Kuntosalitreeniä Ohjaaja Tomi Suomalainen Tampereen stadion Ratinan rantatie 1, ke ja pe klo Helppo ryhmä aloittaa liikuntaharrastus. Mahdollisuus laatia ohjaajan kanssa oma harjoitusohjelma. Sulkapalloa Ohjaaja Tomi Suomalainen Tampereen tenniskeskus, Toimelankatu 8, keskiviikkoisin klo Voi tulla pelaamaan tai ihan muuten vaan lyömään sulkapalloa. Taimi lainaa mailat ja pallot. Mukaan omat sisäpelikengät ja vaatteet. Kuntonyrkkeily Ohjaaja Tomi Suomalainen Nääshalli, Näsijärvenkatu 8, Nyrkkeilysali torstai klo Ryhmään mahtuu 8 uutta mukaan. Ilmoittautumiset mennessä. Ryhmässä harjoitellaan nyrkkeilyn tekniikkaa sekä pidetään kuntoa yllä hyvässä seurassa. Ilmoittautuminen Tomi Suomalaiselle puh tai sähköpostilla Tanssiliikunta Ohjaajana Hannele Tampereen Stadion Sali 3, perjantai klo Monenlaista tanssillista jumppaa. Mukaan myös miehet! HUOM! Vesijumppa jatkuu Kalevan uimahallin remontin valmistuttua. Hervannassa ei ole Taimin kuntosaliryhmää syksyllä tilanpuutteen vuoksi.

8 Neljä ja puoli miljoonaa askelta onneen TEKSTI: RITVA MERINEN KUVAT: 8

9 Mirja Kärnä käveli Euroopan läpi. Hän aloitti elokuussa 2013 Suomen Hattulasta ja saapui perille Atlantin rannalle Luoteis-Espanjan Fisterraan helmikuussa Käveltyjä kilometrejä tuli yhteensä Se tekee yli neljä ja puoli miljoonaa askelta. Kävelyn teema oli onnellisuuden etsiminen. - Toivon, että tämä minun kävelyni voisi olla myös esimerkki siitä, miten ihminen voi toteuttaa unelmiaan ja saavuttaa mahdottomalta tuntuvia päämääriä, ottamalla yhden askeleen kerrallaan ja jatkaen silloinkin, kun tekisi mieli lopettaa, Mirja Kärnä sanoo. Mirja Kärnä kertoo aikoinaan lukeneensa Paolo Coelhon Pyhiinvaelluksen ja kuuli silloin ensimmäisen kerran Santiagon tiestä. Se jäi mieleen ja herätti mielenkiinnon lähteä itsekin kokemaan tuo tie. Santiagon tie eli Pyhän Jaakobin tie (Camino de Santiago) on Ranskan rajalta Pohjois-Espanjan Santiago de Compostelaan kulkeva pyhiinvaellusreitti. Reitti on lähes 800 kilometrin pituinen ja sen varrelta löytyy historiallista maamerkkiä. Niiden joukossa on sekä uskonnollisia että maallisia nähtävyyksiä. Vaellus apostoli Jaakobin hautapaikkana pidettyyn Santiago de Compostelaan oli tärkeä pyhiinvaellusreitti jo keskiajalla. Tätä tietä kulkee edelleen yli patikoijaa vuosittain. Vuonna 2010 Mirja Kärnä käveli ensimmäisen kuukauden mittaisen pitkänmatkankävelyn. Sen jälkeen kävelyjä on tullut joka vuosi kolmesta viikosta seitsemään kuukauteen. Kilometrit kasvaa Mirja Kärnä on toteuttanut kävelyjään pian 7000 kilometrin edestä. Hänen reittinsä ovat olleet: Kävely 2013: km, Suomen Hattulasta Espanjan Fisterraan (7 kk), Kävely 2012: km, Ranskan Le Puyistä Espanjan Fisterraan (3 kk), Kävely 2011: 300 km, Pohjois-Espanjan rannikolla, Aviles Fisterra (3 viikkoa) ja Kävely 2010: 780 km, Ranskan Sain Jean Pied de Portista Espanjan Santiago de Compostelaan (1 kk). Hän on tämän vuoden keväällä ja kesällä jatkanut kävelyjään Suomen reiteillä. Hän myös järjestää yhteisiä teemakävelyjä. Kesällä 2014 kaikille avoimet kävelyt ovat tapahtuneet Valamon luostarin alueella, Kolin kansallispuistossa ja Turun saaristossa Kävelystä on siis tullut paitsi elämäntapa myös elämäntyö. Näiden järjestettyjen kävelyjen teemoina ovat yhteys itseen, yhteys toisiin ihmisiin ja yhteys elämään. Syvä onnellisuus Mirja Kärnää laittoi liikkeelle syvän onnellisuuden etsiminen ja mahdollisuuteen löytää se. Hänen Euroopan läpi kävelynsä teemana oli syvä, ulkoisista asioista riippumaton onnellisuus. - Minulle onnellisuus ei ole korkea onnen tunne, vaan rauha läsnä olevan hetken kanssa. Siihen liittyy syvä luottamus siihen, että elämä vie minua lopulta oikeaan suuntaan ja silloin pystyy antautumaan elämän virtaan, luottamuksella ja rauhassa. Löytyikö onni ja onnellisuus? - No se onnellisuuslihas, jota tavallaan lähdin vahvistamaan, eli rauha läsnä olevan hetken kanssa, kyllä vahvistui. Mutta siitä huolimatta tunsin ja tunnen edelleen laajan skaalan tunnetiloja, negatiivisista tunteista positiivisiin. Ainoa ero on, että en kiinnity niihin niin paljon kuin ennen, ajattelen kaikkien tunteiden olevan vieraita talossani. Kaikki ne ovat tervetulleita vieraakseni ja ne saavat olla niin kauan kuin parhaaksi näkevät. Minä katselen niitä ja kuuntelen, mitä sanottavaa niillä minulle on. Silloin tunne ei pääse hukuttamaan alleen niin pahasti kuin silloin, kun siihen uppoutuu. Lupa luovuttaa Ei kävelymatka ollut koko ajan yhtä juhlaa ja upeaa oivallusta. Vaikeitakin Espanjassa nuolet ja asetellut kivet näyttävät pyhiinvaeltajille tietä. hetkiä tuli. Kävelyn aikana tärkeäksi ja merkittäväksi tulivat perustarpeiden - mistä ruokaa ja suojaa? - täyttäminen ja niihin liittyivät myös vaikeimmat hetket. - Vaikeinta konkreettisesti oli Itä-Ranskan majoitusten löytyminen. Lähetin teltan Ranskaan saapuessani postilla Suomeen, sillä ilmat kylmenivät. Itä-Ranskassa hostelli- ja B&B-majoitustarjonta oli vähäistä ja niiden vähäistenkin paikkojen löytäminen oli ranskaa ja saksaa taitamattomana vaikeaa. Tämän etapin aikana Mirja Kärnä kertoo omien pelkojen tulleen tutuksi nimenomaan liittyen perustarpeiden täyttämiseen. - Tajuttuani Itä-Ranskan majoitustilanteen, kävelin muutaman päivän stressissä ja suorittaen. Lopulta annoin itselleni periksi ja luvan lopettaa kävelyn kesken. Tämän luovuttamisluvan antamisen jälkeen pää alkoi taas toimia: - Kun olin antautunut tilanteelle ja heittänyt kädet ilmaan, mieleni sai tilaa toimia luovasti. Keksin, että voin kulkea junalla ja autolla päivän kävelyn päätepisteestä majapaikkaan ja pala- 9

10 Nousu Cabeirolle ta seuraavana aamuna takaisin. Ja niin minä tein ja kävelymatka jatkui. Kävelyn hienoimmat hetket tulivatkin sitten näiden epätoivon hetkien jälkeen. Kun hän oli päässyt tarpomaan läpi Itä-Ranskan henkisen Siperian, oma mieli rauhoittui ja tuli hyvin vahvasti läsnä olevaksi. Etelä-Ranskassa oli majoitusta, merkitty reitti ja kauniit maisemat puhtaassa luonnossa ja vuoristossa. - Se pätkä oli matkan henkisin osuus ja oma yhteys elämän näkymättömään ja selittämättömään puoleen vahvistui. Koin sen pätkän myös luovuuden puolesta todella hyvänä. Siellä oma kirjoitus oli vaivatonta ja sujuvaa. - Myös Espanjan viimeinen pätkä ja siellä vaeltavat muut ihmiset olivat hieno kokemus. Oli oikeastaan palkinto saada jakaa viimeiset melkein tuhat kilometriä muiden vaeltajien kanssa, kun sitä ennen olin kävellyt lähes erakkona. Kysymykseen pelottiko yksin kävely, hän myöntää välillä pelottaneenkin. - Mutta kun riittävän monta kertaa on naamatusten omien pelkojensa kanssa, ymmärtää, että ne ovat pääasiassa mielen kehittelemiä tarinoita, eivät todellisia vaarallisia tilanteita. Loppumatkasta tuntui, että pelko ei enää kontrolloinut eikä vaikuttanut. Tapasin Ranskassa erään pitkänmatkan vaeltajan ja hän kysyi, joko olen kokenut pelottomuuden. Pystyin sanomaan, että kyllä. Se taitaa olla sitten aika peruskokemus, kun riittävän kauan vaeltaa itsensä kanssa. On vain tämä hetki Kävely oli matka omaan itseensä ja oivaltamista. Mirja Kärnä uskoo, että pienet havahtumiset kävelyn aikana olivat jotain, joiden ymmärtäminen jatkuu vielä kauan. - Yksi tärkeimmistä oivalluksista kävelylläni oli, että me kaikki ihmiset olemme riittävän hyviä juuri niin kuin olemme. Ei ole mitään pistettä, mihin meidän tulisi ponnistella, vaan tämä hetki ja tämä tilanne on absoluuttisella tasolla juuri niin täydellinen kuin se on. Tiedän, että tämä kuulostaa kummalliselta, eikä se oivallus tarkoita passiivisuutta, vaan antautumista elämälle ja siinä ilmenevälle hetkelle - oli se sitten millainen tahansa niin sanotusti ulkopuolisin silmin. Mielenterveydelle matka teki todella hyvää: - Mieli rauhoittuu kävellessä ja luonto ympärillä tekee sen, että turhat draamalliset mielen koukerot alkavat vähitellen sulaa pois ja tilaa jää olemiselle, mikä tekee hyvää. Estaing (Aveyron), Ranskassa 10

11 Tie askelille Ranskassa. Mirja Kärnä huomasi myös, että toisten ja myös itsensä tuomitseminen väheni. - Jokainen me teemme parhaamme, niillä eväillä ja niillä korteilla, jotka siinä meidän elämänpöydässämme milloinkin on. Absoluuttisella tasolla tarkasteltuna ei ole olemassa paremmuutta tai huonommuutta, on vaan elämän eri ilmenemismuotoja, yhtä kaikki samanarvoisia. Yksinäisyyden kestäminen on myös asia, jota varmasti moni pohtii miettiessään Mirjan matkaa. Hän itse sanoo, ettei juurikaan kokenut olevansa yksinäinen, vaikka olikin hyvin paljon yksin. - Tässä oli suuri ero siihen verrattuna siihen, kun kävelin vuonna 2010 ensimmäisen kävelyn. Silloin ympärilläni oli paljon ihmisiä, mutta minä koin yksinäisyyttä. Nyt vuonna 2013 kävelin suurimman osan seitsemästä kuukaudesta yksin, mutta en juuri kokenut yksinäisyyttä. Ajattelen, että yksinäisyyden kokemus tulee siitä, jos meillä ei ole syvää yhteyttä sisimpäämme, omaan itseemme. Kun meillä on syvä yhteys itseemme, ei yksinäisyys tule vieraaksemme. Mirja Kärnä on heittäytyjä ja onnellisuuden etsijä. Hän aloitti elokuussa 2013 kävelyn Suomesta Espanjaan. Kävely alkoi Hämeenlinnan läheltä Hattulasta ja sen tavoitteena oli saavuttaa Atlantin rannikolla sijaitseva Fisterra. Mirja Kärnä saavutti Määränpäänsä Suomessa Mirja Kärnä käveli viikon ajan Helsinkiin ja jatkoi sieltä laivalla Saksan Travemündeen. Saksasta kävely eteni Luxemburgin kautta Itä-Ranskaan ja sieltä Etelä-Ranskan Le Puyihin, josta alkoi merkitty pyhiinvaellusreitti nimeltä Via Podiensis. Reitti vei Ranskan ja Espanjan rajalle, josta matka jatkui Espanjan suosittua pyhiinvaellusreittiä camino el Francesia pitkin Santiago de Compostelaan ja sieltä määränpäähän Fisterran rannikkokaupunkiin Atlantin rannalle. Mirja Kärnä käveli yhteensä kilometriä, jonka lisäksi kokonaiskilometreihin tuli tuhannen kilometrin laivamatka Suomesta Saksaan. Keskimäärin kävely eteni 17 kilometriä päivässä. Lepopäiviä hän piti yhteensä 40. Majoituksesta suurin osa oli pyhiinvaeltajien majataloissa ja ostelleissa sekä pieni osa hotelleissa, teltassa sekä majapaikan vaeltajalle tarjonneiden yksityisten ihmisten kodeissa. Kävelyä ennen hän perusti HappyHuman.fi -yrityksen. Ammatilliselta taustaltaan Mirja Kärnä on kulttuurituottaja. Hän on tuottanut mm. teatteria ja tapahtumia, esimerkiksi Tampereella Vihan Päivät draaman. Hän on toiminut myös improvisaatio-opettajana sekä suomen että englannin kielellä.

12 Ajankohtaisia asioita SOSIAALIHUOLLON SARALTA Aikuissosiaalityön kehittämishanke SOS II (Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä) käynnistyi jatkona SOS I:lle. SOS II kuuluu Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaan ja hanke toimii Väli-Suomen alueella. Pirkanmaan kunnista mukana ovat Tampere, Orivesi, Kangasala, Hämeenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Sastamala, Vesilahti sekä Kanta-Hämeen kunnista Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Hausjärvi sekä Riihimäki. Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä työskentelee viisi projektityöntekijää sekä projektipäällikkö. SOS II -hankkeen tavoitteena on aikuissosiaalityön kehittäminen, asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen heidän omissa palveluprosesseissaan ja palveluiden kehittämisessä yhdessä ammattilaisten kanssa. Hankkeessa kannustetaan ammattilaisia kehittämistyöhön, oman työn tutkimiseen ja aikuissosiaalityön ajankohtaisten ilmiöiden esiin tuomiseen. Perustoimeentulotuki Kelaan Perustoimeentulotuen käsittely siirretään Kelalle vuoden projektipäällikkö TUULA TUOMINEN projektityöntekijät MIA MÄKI-FRÄNTI SAMULI PIETILÄ 2017 alusta. Hallitus päätti asiasta kehysriihessä Uudistuksen tarkoituksena on vähentää kuntien tehtäviä ja parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta tuen saamisessa. Nykyisin suurin osa toimeentulotukipäätöksistä tehdään kirjallisten hakemusten perusteella asiakasta tapaamatta. Näin tapahtuu myös Tampereella. Sähköinen toimeentulotuen hakeminen on samoin otettu monessa kunnassa käyttöön, myös Tampereella. Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa, että perustoimeentulotuki ei tule jatkossakaan olemaan automaattisesti kuukausittain suoritettava etuus vaan se myönnetään hakemuksen perusteel- 12

13 la. Tuki normitetaan yhtenäisemmäksi siten, että kuntakohtaiset erot vähenisivät ja kansalaisten yhdenvertaisuus paranisi. Uudistuksen jälkeenkin kuntien sosiaalityöntekijät päättävät harkintaa edellyttävästä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Kelan etuuskäsittelyssä varmistetaan asiakkaiden ohjaus sosiaalipalvelujen piiriin yhteisesti sovituin perustein. (Lähde: view/ , viitattu ) Kyseinen päätös on herättänyt työntekijöissä ja asiakkaissa ristiriitaisia tunteita. Toisaalta työntekijät toivovat, että kyseinen muutos antaa heille nyt enemmän aikaa tehdä varsinaista sosiaalityötä ja tavata asiakkaita enemmän, mutta toisaalta mietityttää tavoitellaanko tällä säästöjä henkilöstön määrissä ja mitä tapahtuu isolle etuuskäsittelijöiden joukolle? Lisäksi monella on herännyt huoli asiakkaista: miten turvataan sosiaalityön tarpeessa olevien asiakkaiden ohjaaminen sosiaalityöntekijöille ja miten toimii esim. maksusitoumukset tai muut kriisitilanteet jatkossa? Tässä vaiheessa ei asiasta ja menetelmistä ole saatavilla lisätietoa joten ei auta muu kuin odotella. Uusi sosiaalihuoltolaki 2015 Uusi sosiaalihuoltolaki pitäisi tulla voimaan Laki oli laajalla lausuntokierroksella asti ja yhtenä lausunnon antajana oli Tampereen kaupunki. Laki pyrkii parantamaan asiakkaiden oikeuksia ja lisäämään osallistumismahdollisuuksia. Uusina asioina laissa määritellään erikseen mm. sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus. Laki määrittelee sosiaalisen kuntoutuksen näin: Sosiaalisella kuntoutuksessa tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. (18 lakiehdotuksesta) Laki korostaa myös kuntalaisten neuvonnan ja informaation saannin tärkeyttä monessa eri kohdassa. Lakiluonnos näyttää hyvältä. Toinen asia on, mitkä mahdollisuudet kuntien on toteuttaa kyseisiä lakipykäliä. Lain mukainen asioiden toteuttaminen edellyttää kyllä monessa kohtaa resurssien lisäystä ja suurempaa taloudellista satsausta. Odotamme mielenkiinnolla. Omalta osaltamme olemme hankkeessa huomioineet lain tuoman velvoitteen jo nyt: asiakkaiden äänen kuulemisen ja osallistumismahdollisuuksien lisäämisen, tästä esimerkkinä kokemusasiantuntijatoiminta ja asiakasraadit. Kokemusasiantuntijatoiminta SOS II-hankkeessa asiakkaat nähdään tärkeinä palveluiden kehittäjinä muiden kehittäjien rinnalla ja heistä käytetään käsitettä kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen aikuissosiaalityön kehittämiseen perustuu heidän omakohtaisiin kokemuksiinsa ja kokemustietoon. Kokemusasiantuntijat ovat sosiaalityön palveluita tuntevia asiakkaita. Kokemusasiantuntijoilla on tai on ollut asiakkuus Tampereen aikuissosiaalityössä, lapsiperheiden sosiaalityössä, Toimeentulotuen yksikössä tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Kokemusasiantuntijat tuovat esiin asiakkaan ääntä ja heillä on halua ja intoa vaikuttaa sosiaalipalveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Olennaista on, että näkemystä ja kokemusta omaavat motivoituneet asiakkaat saavat osallistua palveluiden kehittämiseen yhdessä ammattilaisten kanssa. Kokemusasiantuntijuus perustuu henkilökohtaiselle kokemukselle, joka rakentuu sosiaalisten prosessien kautta samassa asemassa olevien kanssa. Kokemusasiantuntijatoiminnassa on kyse myös heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä, se perustuu vapaaehtoisuuteen ja toimii asiakkaille sosiaalisena kuntoutuksena. Sosiaalityön kokemusasiantuntijat toimivat erilaisissa tehtävissä. He käyvät kertomassa omaa elämäntarinaansa tai kokemuksiaan palveluiden käyttäjinä oppilaitoksissa ja eri viranomaistahoilla erilaisissa seminaareissa, koulutuksissa ja luennoilla. Kokemusasiantuntijat toimivat asiantuntijoina opinnäytteissä, tutkimuksissa, esitteiden sekä asiakaskyselyiden laadinnoissa ja asiakkaan näkökulman esiintuojina johtoryhmissä, ohjausryhmissä, asiantuntijaryhmissä, hankepäivillä sekä muissa työryhmissä. Lisäksi kokemusasiantuntijat ovat antaneet lehti- ja radiohaastatteluita, olleet mukana sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnassa ja asiakasfoorumeissa. Kokemusasiantuntijoille maksetaan rahallinen korvaus esiintymisistä ja muista toimeksiannoista. Sosiaalityön kokemusasiantuntijat ovat käyneet SOS II -hankkeen ostaman kokemusasiantuntijakoulutuksen TAKK:ssa. He ovat opiskelleet ja reflektoineet mm. kokemusasiantunti-

14 jan oman elämäntarinan kerrontaa, julkista esiintymistä, omaa kokemusta asiantuntijuuden perustana sekä puheharjoituksia. Koulutuksella vahvistetaan asiakkaan osallisuutta ja tuodaan esille asiakkaan näkemystä. Tällä hetkellä koulutettuja sosiaalityön kokemusasiantuntijoita on noin kymmenen. SOS II -hanke on rekrytoinut uusia asiakkaita kevään 2014 aikana. Seuraava kokemusasiantuntijakoulutus alkaa elokuussa. Koulutus on kestoltaan yhdeksän puolta päivää, kerran viikossa ja kouluttajana toimii TAMK. Kokemusasiantuntijatoiminnasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä SOS II -hankkeen työntekijöihin. Asiakkaan kohtaamisen koulutus Sarviksen sosiaaliaseman työntekijäkyselyissä on noussut esiin toiveita erilaisten koulutusten järjestämiselle. Keväällä 2014 SOS II -hankkeen projektityöntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa virisi idea järjestää yhdessä koulutusta sosiaaliaseman henkilöstölle. Kokemusasiantuntijoiden kokemusten mukaan työntekijän ja asiakkaan välisellä kohtaamisella on saattanut olla hyvinkin merkittävä rooli asiakkaan eri elämäntilanteiden muutosvaiheissa, siksi tämä aihe on noussut useissa eri tilanteissa esiin. Nyt olikin oiva tilaisuus järjestää sosiaaliaseman henkilöstölle koulutus asiakkaan kohtaamisesta. Koulutus suunniteltiin yhdessä hankkeen työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Koulutuksen järjestämisestä ja toteutuksesta vastasivat hankkeen henkilöstö ja osallistumiseen halukkaat kokemusasiantuntijat. Tämä oli yksi uusi työskentelymuoto kokemusasiantuntijoiden kanssa. Asiakkaan kohtaamisen koulutuksessa käytiin läpi omaelämänkerroin kokemusasiantuntijoiden hyviä ja huonoja kokemuksia asioinnista työntekijän luona. Lisäksi kokemusasiantuntijat esittivät kaksi eri draamaa: positiivisen ja negatiivisen kohtaamiskokemuksen sosiaalitoimistossa. Jälkeenpäin tilanteet käytiin yhdessä läpi. Palaute osallistujilta on ollut erittäin positiivista. Koulutusta tullaan järjestämään myös jatkossa. Yhteistyö Unton kanssa Keväällä 2014 sosiaalityön kokemusasiantuntijat aloittivat yhteistyön Sarviksen sosiaaliaseman uusien toimeentulotukiasiakkaiden yksikön (Unto) kanssa. Kyseisessä yksikössä asioivat kaikki tamperelaiset toimeentulotuen asiakkaat, jotka hakevat ensimmäistä kertaa toimeentulotukea tai eivät ole hakeneet tukea yli kahteen vuoteen. 14

15 Toimeentulotuen hakeminen ensimmäistä kertaa on usein herkkä tilanne asiakkaalle ja sosiaalialan ammattilaisen on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakkaan kohtaamiseen. Tämän vuoksi sosiaalityön kokemusasiantuntijat ja Unton henkilökunta tapasivat ja keskustelivat yhteisesti siitä, mitä asioita on erityisesti otettava huomioon uusia toimeentulotuen asiakkaita kohdatessa. Yhteisessä keskustelussa nousi esiin monia hyviä asioita. Kokemusasiantuntijat painottivat sitä, että asiakkaille saattaa tapaamisella tulla informaatioähky. Kenelle tahansa voi olla vaikea sisäistää kaikkia asioita, joita tapaamisella käsitellään. Kokemusasiantuntijat neuvoivat työntekijöitä tekemään suullisen yhteenvedon tapaamisen päätteeksi varmistaakseen, että asiakas on ymmärtänyt mitä tapaamisen jälkeen tulee tehdä. Asiakkaalle tulisi myös kirjoittaa työntekijän käyntikortin taakse Top 5 - asiat, mitä muistaa tehdä tapaamisen jälkeen. Usein ohjeet kirjoitetaan toimeentulotukipäätökseen viranomaiskielellä, joka ei helposti avaudu asiakkaalle. Muutenkin kokemusasiantuntijat painottivat sitä, että tapaaminen on ainutlaatuinen kohtaaminen asiakkaalle. Tällä ei välttämättä ole aiempaa kokemusta asioinnista sosiaalitoimessa ja moni voi tarpeettomasti kokea sen nöyryyttävänä. Jokainen asiakas on kohdattava kunnioittavalla tavalla. Kokemusasiantuntijat ja Unton työntekijät pitivät tapaamista hyödyllisenä. Untossa otettiin heti käyttöön isommat käyntikortit, joiden taakse työntekijät alkoivat listata Top 5 - asioita. Myös muut Sarviksen sosiaaliaseman työntekijät ovat ottaneet käyntikortit käyttöönsä. Tapaamisessa nousi muitakin vinkkejä, jotka siirtyivät käytännön työhön. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa syksyllä mm. siitä, miten kohdata yrittäjätaustainen asiakas. Kokemusasiantuntijoilla ja heidän tuottamalla asiantuntijuudella on paikka sosiaalityössä. He tuovat esiin näkökulmia, joita ammattilaiset eivät välttämättä huomaa työskennellessään samojen asioiden piirissä joka päivä. Lisäksi asiakkaan asemaan asettuminen ei aina ole niin yksinkertaista. Yhteisellä työskentelyllä pystymme rakentamaan sosiaalityön palveluista entistä asiakasystävällisempiä ja auttavimpia. Lisätietoa SOS II - Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä -kehittämishankkeesta ja työntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta:

16 Espanjalainen O l i v i a F. C a b e l l o s kirjoitti kirjan SUOMALAISESTA RAKKAUDESTAAN KAISA VUORINEN Olili on utelias ja seikkailunhaluinen tyttö, joka asuu Espanjassa. Hän tykkää matkustamisesta ja tutkii mielellään maailmaa. Olilin tarina alkaa Suomesta. Mutta mikä kumma toi tämän pienen tytön Espanjasta kauas pohjoiseen, Suomeen? Olili on kirjailija Olivia F. Cabellosin luoma hahmo. Olivia työskentelee viihdealalla viestintäpäällikkönä ja päivätyönsä ohella hän kirjoittaa mielikuvituksellisia Olili-tarinoita esiteini-ikäisille. Olivian ensimmäinen kirja, Olili and Love in Finland ( Olili ja rakkaus Suomessa ), perustuu hänen omaan rakkaustarinaansa suomalaisen pojan, Teron, kanssa. Kaikki alkoi päiväkirjasta Olivia syntyi Madridissa, Espanjassa. Jo pienestä tytöstä alkaen hän on päässyt matkustamaan perheensä kanssa ympäri maailmaa. Hänelle on aina ollut luontevaa ilmaista itseään kirjoittaen. Kuusivuotiaana hän alkoi kirjoittaa päiväkirjaa, ja tapa on jatkunut näihin päiviin asti. Olen luonteeltani tarkkailija ja rakastan kirjoittaa siitä, mitä ympärilläni tapahtuu, mitä tunnen ja näen, kertoo Olivia. Ystävyys syvenee rakkaudeksi Eräänä päivänä Olivian tie vei Suomeen. Ennen matkaansa hän oli ollut muutaman vuoden ajan kirjeenvaih- 16

17 Olivia F. Cabellos on kosmopoliitti, joka kirjoittaa mielellään näkemästään. dossa suomalaisen Teron kanssa, ja Teron perhe kutsui hänet vierailemaan Suomeen. Ensin Tero vaikutti ujolta ja etäiseltä, aivan kuten suomalaiset usein ensikohtaamisella saattavat vaikuttaa. Tästä huolimatta Olivian ja Teron kirjeenvaihdossa syntynyt ystävyyssuhde pysyi, ja he jatkoivat kirjeenvaihtoaan. Yhteydenpito jatkuikin vuosia, joskus tiheämmin ja joskus harvemmin. Kirjeet vaihtuivat sähköposteihin samalla kun nuoret kasvoivat aikuisiksi. Molemmat elivät elämäänsä ja arkeaan, työpaikat ja ihmissuhteet vaihtuivat, mutta he eivät koskaan unohtaneet toisiaan. Lopulta elokuussa vuonna 2007 Olivia ja Tero ymmärsivät, että heidät oli tarkoitettu toisilleen. Tästä elokuisesta päivästä lähtien he ovat olleet yhdessä. Sattumat tekevät unelmista totta Se, kuinka Olivia päätyi kirjoittamaan kirjan omasta rakkaustarinastaan, on myös tarinan arvoinen. Päätin, että rakkaustarinamme on niin tärkeä, erityinen ja kiinnostava, että siitä voisi kirjoittaa kirjan. Haluan todellakin, että lapsemme saavat tulevaisuudessa tietää, kuinka heidän vanhempansa tapasivat, Olivia perustelee. Ensin Olivia kirjoitti noin 50 sivua ja jätti käsikirjoituksen omalle tietokoneelleen. Ikäväksi onnettomuudeksi hänen kodissaan syttyi tulipalo, jossa hän menetti lähes kaiken omaisuutensa. Kuin ihmeen kaupalla kaikki hänen lapsuutensa muistot, kirjeet ja valokuvat pelastuivat, samoin kirjan käsikirjoitus. Olivia tapasi kirjan kuvittajan, Ana Junqueran, sattumalta matkallaan Suomeen. Ana oli vaikuttunut Olivian ja suomalaisen pojan rakkaustarinasta, joten Olivia antoi Analle kirjansa käsikirjoituksen luettavakseen. Muutama viikko myöhemmin Olivia sai Analta hämmästyttävän yhteydenoton. En uskonut aluksi silmiäni. Olili and Love in Finland oli jo herännyt henkiin, muistelee Olivia. Ana oli luonut kauniita kuvituksia Olivian tarinan innoittamana. Kun Olivia sai kustannussopimusehdotuksen kustantajalta, hänellä ei käynyt hetkeäkään mielessä kieltäytyä. Se oli yksi elämäni onnellisimmista päivistä. Olin aina haaveillut tulevani kirjailijaksi, ja tuon haaveen toteutuminen oli yhä vain lähempänä. Tuo sopimus oli alku hänen kirjailijanuralleen, ja tähän päivään mennessä hän on ehtinyt julkaista jo kuusi kirjaa, joissa kaikissa Olili seikkailee pääosassa. Lama koettelee Espanjan taloutta Kuten monet muutkin Euroopan maat, myös Espanja kamppailee taloudellisten ongelmien kanssa. On ikävä nähdä ystävien ja sukulaisten painivan työttömyyden kanssa. Työttömyys voi osua kohdalle tällä hetkellä ihan kenelle tahansa. Espanjassa on pitkät perin- Olili-kirjojen ensimmäisessä osassa Olili matkustaa Suomeen. 17

18 teet hyväntekeväisyystyöllä, ja vaikeina aikoina hyväntekeväisyys nousee erityiseen arvoonsa. Olivia kertookin, että monet eläkeläiset omistavat aikaansa hyväntekeväisyydelle, esimerkiksi auttamalla päivähoitopaikoissa. Myös ruoan lahjoittaminen on kasvussa, ja auttamishalu näkyy myös siinä, että Espanja on kärkisijoilla verenja elintenluovutustilastoissa. Olivia on osallistunut hyväntekeväisyyteen lahjoittamalla neljän ensimmäisen kirjansa ensimmäisistä painoksista saadut tuotot Fundación Juegaterapia -järjestölle. Järjestö auttaa syöpään sairastuneita lapsia järjestämällä heille erilaista vapaa-ajantoimintaa. Olivia on kohdannut syöpää lähipiirissään niin lapsilla kuin aikuisilla. Lahjoittamalla kirjatuottonsa hän halusi tukea Fundación Juegaterapia -järjestöä, sillä hän arvostaa suuresti sen tekemää työtä. Tarinat ja seikkailut jatkuvat Olivia pursuaa edelleen innokkuutta ja halua jatkaa Olilin tarinaa. Niin kauan kuin lapset ja perheet jaksavat lukea Olilin seikkailuja, lisää tarinoita tullaan julkaisemaan, lupaa Olivia. Koska Suomella on erityinen paik- ka hänen sydämessään, hän haluaisi nähdä tarinat joskus vielä julkaistuna suomeksi. Suomessa julkaisua odotellessaan Olivia (ja Olili) jatkaa matkustelua ja seikkailujaan ympäri maailmaa löytääkseen uusia inspiraation lähteitä. Olili-kirjat ovat kaksikielisiä, mikä mahdollistaa myös kielen opettelun hauskojen tarinoiden lomassa. Olivia F. Cabellos on julkaissut yhteensä kuusi Olili-kirjaa: Olili and Love in Finland ( Olili ja rakkaus Suomessa ) Olili and Lolo The Ghost ( Olili ja Lolo-kummitus ) Olili goes to Summer Camp ( Olili menee kesäleirille ), Olili and Her Granny s Recipes ( Olili ja isoäidin reseptit ) Olili and her Best Friend Miki ( Olili ja hänen paras ystävänsä Miki ) Olili and Her Secret Apartment ( Olili ja hänen salainen asuntonsa ) Kaikki kirjat ovat luettavissa sekä englanniksi että espanjaksi. Kirjoissa on mukana ainutlaatuinen 3D-teknologia, joka saa kirjan hahmot elämään mobiilisovelluksen avulla. Lisää tietoa Olili-kirjoista löytyy nettisivuilta ja Facebookista, ja 18

19 Katsellaan toisiamme silmiin, pyytää TERAPIA-ALPAKKA BINGO RITVA MERINEN Sastamalassa sijaitsevasta Teralpasta tulevat alpakat ovat vierailleet erilaisissa laitoksissa, toimintapäivissä, päiväkodeissa ja tapahtumissa. Alpakat tuodaan asiakkaiden luokse. Ne antavat elämäniloa ja vaihtelua päivään. Mukana tuotava eläin valitaan tilanteen luonteen mukaan. Vanhainkotiin varataan rauhallisen ja verkkaisesta olemisesta nauttivan eläimen, kun taas päiväkodin toimintapäivässä saattaa esiintyä agilitymestari. Mielenkevennystä Tallipihalla tapahtumaan tuotiin tilan kaikki kolme alpakkaa: Lumo, Filippa ja Bingo. Tilan emäntä Virpi Sten kertoo alpakoistaan: Lumo on paitsi suurikokoinen, se on näistä vilkkain eikä paljon ehdi pysähtyä. Lumo on myös emä, eli naaraspuolinen. Luulen, että Lumon laamaisoäidin veri pistää siihen vauh- tia. Laamaperintönä se on saanut myös suuren kokonsa. Alpakat ovat yleensä alle metrin säkäkorkeudeltaan. Filippa on väriltään musta ja se on lauman pienin ja arin. Yleensä se kulkee tiiviisti Bingon kyljessä. Teralpan alpakkalauman johtaja on Bingo. Bingo on väriltään ruskea ja sukupuoleltaan orhi. Täytyyhän sen vähän luotsata noita emä-puolia. Bingo on todella rauhallinen, mutta Lumon kanssa se saa touhottaa, jos siltä tuntuu. Kerran Bingo lähti vähän hortoilemaan Lumon kanssa. Filipalla tuli niin kova hätä, että se alkoi tuijottaa ikkunaa ja kuvitteli, että siellä heijastuskuvassa on toinen alpakka. Sille se sitten ynisi jotain alpakkakielellä siihen saakka, että toiset tulivat takaisin. Nämä ovat tosi kilttejä, eivätkä ne yleensä karkaile mihinkään. Aitaus omalla tilalla on lähinnä siksi, että muut pysyvät poissa ei Bingo-alpakka niinkään, että nämä karkaisivat Vaikka alpakat kovasti tykkäävät ihmistä, eivät ne ole onnellisia ilman toisia alpakoita. Alpakat ilahtuvat toisistaan ja yhdessä ne haluavat ilahduttaa muita. Läsnäolollaan ne rauhoittavat ja antavat positiivista hyväksyntää kaikille. Siksi niitä käytetään eläinavusteisessa terapiassa. Bingon ja kavereiden viereen voi mennä koska vaan, silittää vähän pehmeän karvan peittämää kylkeä ja olla vaan rauhassa. Alpakat haluavat katsella silmiin. Se on niille ihan elinehto. Bingo kääntää päätään rauhallisesti ja ottaa lämpimän katsekontaktin suurilla ruskeilla silmillään. Katse on syvä ja ystävällinen. Bingon kanssa on kiva katsoa silmiin. KUVA: RITVA MERINEN? MIKÄ Alpakka on eteläamerikkalainen kamelieläin. Alpakoiden turkin väri on yksivärinen tai kirjava, perusväreinä ovat valkoinen, ruskea, harmaa ja musta. Täysikasvuisen alpakan säkäkorkeus on alle metrin ja paino kg. Alpakka, samoin kuin laamakin, on kesytetty kotieläimeksi ainakin 5000 vuotta sitten. Alpakasta on kaksi päätyyppiä: pörröinen huacaya ja suoravillainen suri. Huacaya-tyyppi pärjää Suomen oloissa talvellakin, surin suora villa saattaa kastua ja se on herkempi palelemaan huonolla ilmalla. Alpakoiden perusvärejä on 22, ja perinteinen tapa villankäytössä on ollut luonnonmukaisten värien käyttö. Nykyisin valkoista villaa myös värjätään. Alpakoita ja laamoja käytetään paitsi villantuottajina myös maatilamatkailussa, lemmikkeinä, maisemanhoitajina ja terapiaeläiminä. Maisemanhoitoon ne sopivat siksi, että ne ylettyvät korkeammalle kuin lampaat, eivät pehmeillä anturoillaan jätä jälkiä maastoon ja lisäksi ne ovat niin hiljaisia, että niitä voi pitää alueilla, joissa ei saa tulla häiriötä kuten koulujen, sairaaloiden, hautausmaiden ja vastaavien lähellä. Alpakka ääntelee ynisemällä. Terapia-alpakat valitaan tehtäväänsä niiden luonteen ja olemuksen mukaan. Ammattiterapeutti voi valita kutakin kertaa varten sopivat eläimet ALAT-koulutetun eläinten ohjaajan katraasta. Eläimen tulee myös itse pitää terapiaeläimen työstään. Terapia-alpakat ja -laamat ry kouluttaa eläinten ohjaajat toimimaan yhteistyössä terapeuttien kanssa, valmentamaan omat terapiaeläimensä fyysisesti ja psyykkisesti vaativaan työhön sekä kehitti alpakoille ja laamoille testin, jonka läpäisseet ovat valmiita eläinavusteiseen terapiaan. ALAT-sertifioitu alpakka tai laama on turvallinen ja vahvahermoinen kaikenlaisissa yleisötapahtumissa. ALAT-ohjaajalla on yhdistyksen antamat velvoitteet koko tallinsa eläinten terveydenhoidosta ja -valvonnasta.

20 Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Välistävetotaktiikka Toisilla tyypeillä on niin kova kiire lipoa kermat jonkun kolmannen kakusta, ettei heille jää aikaa miettiä oman elämän katkeruuden todellista lähdettä. Sen sijaan he pöyristelevät sitä, miten elämä ja kanssaihmiset ovat kovia. He ovat niin sokaistuneita omien soppiensa hämmentelystä, etteivät ole koskaan huomanneet, että myös heillä on omat kakkutarpeensa, täytyy vain keksiä sopiva resepti! Varastettu teoksesta, Kakkumestarin säkeet, s Tuho Työlästä Lähes itseään täynnä olevat pururatamuurahaiset kulututtavat kenkäkiertotietä. Päivinen Timo Laine liplattaa, rantakiven välissä eroosiota Pirjo Ekola 20

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Asiakasraati. Muistio

Asiakasraati. Muistio Asiakasraati Aika: Torstai 21.11.2013 klo 14-16 Paikka: Hatanpään pirtti, Hatanpään puistokuja 10 Paikalla: Projektityöntekijät Samuli Pietilä ja Mia Mäki- Fränti Muistio 1. Kokoontuminen ja kahvit - Samuli

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1krs., luentosali C

Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1krs., luentosali C Asiakasraati Aika: Tiistai 20.1.2015 klo 13-15 Paikka: Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1krs., luentosali C Muistio 1. Kokoontuminen Asiakasraati tulee saamaan uusia vetäjiä Tampereen kaupungilta.

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot